MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2008 VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2008 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2008 VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo 1. Johdanto Toimintaympäristö Yleinen toimintaympäristö Maaseutuelinkeinojen toimintaympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader Ohjelmanmuutokset vuonna Ohjelman toimeenpano vuonna Toimeenpanon edistyminen ja aikataulut Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Hakumateriaali Tarkastus- ja valvontamenettelyt Tietojärjestelmät Sidonnat ja maksatukset Koulutus ja viestintä Maaseutuverkosto Ohjelman seuranta ja arviointi Seurantakomitea Seuranta Arviointi Toimenpiteiden toteutuminen tavoitteisiin nähden Maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden johdonmukaisuus ja täydentävyys Toimeenpanon kehittäminen ja ohjelman muutostarpeet EU- tarkastukset Hallinnon näkökulma Asiakkaan näkökulma Ohjelman muutostarpeet Liitteet 2

3 1. JOHDANTO Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutuksessa päästiin kaikilta osin vauhtiin vuonna Toimintalinjan 2 toimenpiteistä luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötuet olivat haettavina jo kevään 2007 tukihaussa. Eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit tulivat suunnitellun mukaisesti haettaviksi vuoden 2008 aikana. Ympäristötuen kolme uutta erityistukea olivat haettavina syksyllä Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 osalta ohjelma käynnistyi hitaammin. Haut käynnistyivät pääosin vuoden 2007 aikana (nuorten viljelijöiden aloittamistuen ja maatilainvestointien osalta vuonna 2008), mutta päätöksenteko- ja maksatusjärjestelmät eivät olleet valmiina ajoissa. Käynnistymisen hitaus on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Maaseudun kehittämisohjelman jatkuvan arvioinnin vuosiraportissa todetaan, ettei edellisestä ohjelmakauden vaihtumisesta ole otettu opiksi. Raportissa todetaan myös, että Maaseutuviraston perustaminen ohjelmakausien vaihteessa oli suuri virhe. Arvioinnin raportista kerrotaan lisää luvussa 5.3. Vuoden 2008 aikana TE-keskuksissa toteutettiin työ- ja elinkenoministeriön perustamista vastaava organisaatiouudistus. Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi maatalouden ympäristötukea vuonna 2008 julkaisemassaan raportissa. Selvityksessä arvioitiin, ettei nykytoimilla tulla saavuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista 30 % vähenemää. Selvityksessä arvioitiin lisäksi, että nykytasoisen maatalouden ympäristötuen toisenlaisella kohdentamisella voidaan vähentää maatalouden aiheuttamia ravinnepäästöjä. Vastineessaan maa- ja metsätalousministeriö totesi, että tutkimusten perusteella ympäristötuella ei ole saatu vähennettyä maataloudesta vesistöihin aiheutuvaa ravinnekuormitusta tavoitellulla tavalla. Tuen ehdot on kuitenkin laadittu parhaan tietämyksen pohjalta ympäristötutkijoiden ja ympäristöviranomaisten kanssa ja tuki on toteutettu sovitulla tavalla. Maatalouden ympäristötukea on tehostettu, mutta ravinnekuormituksen vähentäminen näkyy vesistöjen tilan paranemisessa hitaasti. Raportissa Ympäristön tila OECD- maiden maataloudessa vuodesta 1990 todetaan, että ravinneylijäämät ovat Suomessa laskeneet viimeisten 15 vuoden aikana. Vähennys on yksi suurimmista OECD- maissa. Suomessa ravinneylijäämä peltohehtaarille on alle sekä EU-15:n että OECD:n keskiarvon. Ravinnekuormituksen vähentäminen edelleen on ohjelman toimenpiteiden tavoitteena ja kohdennetuilla erityisympäristötuilla odotetaan saatavan vaikutuksia. TEHO-hankkeessa tilakohtaista neuvontaa ja ympäristötuen kohdentamista selvitellään ja saatujen tulosten avulla odotetaan tehostettuja toimintatapoja vesistöjen tilan parantamiseen. TEHO-hankkeesta kerrotaan lisää luvussa 5.3. Tässä kertomuksessa kuvataan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa vuonna 2008 ja todetaan vuoden lopun tilanne. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Yleinen toimintaympäristö Talous Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syyskuun puolivälissä ja lokamarraskuussa sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Pitkän korkeasuhdanteen jälkeen laskusuhdanne käynnistyi myös Suomessa. Vuonna 2008 bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ainoastaan 0,9 %. Kasvu oli hitainta 1990-luvun alun laman jälkeen. Bruttokansantuote oli vuonna miljardia euroa. Vuoden 2009 alkupuolella bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan ja säilyvän tasoltaan matalana. Kasvuluvun odotetaan jäävän miinusmerkkiseksi. 3

4 Vuosi 2008 muodostui alkutuotannon osalta poikkeuksellisen heikoksi. Sadon laatu jäi epäsuotuisan sään vuoksi heikoksi ja lisäksi tuotantopanosten, etenkin lannoitteiden, hintojen jyrkkä nousu heikensi tilannetta. Alkutuotannon volyymi laski 9 %. Maataloudessa arvonlisäys laski 6,1 %. Metsätaloudessa volyymi laski 10,6 % hakkuiden vähentymisen myötä. Talouden taantuma näkyi ennen muuta maakunnissa, joissa vientiteollisuuden sekä rakennusteollisuuden merkitys on suuri. Puukaupan pysähtyminen heikensi maaseutualueiden tilannetta. Maakuntien väliset ja sisäiset erot kaventuivat talouden heikkenemisen myötä. Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan Itä-Uudenmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnissa. Uudenmaan kehitysnäkymät ovat nyt koko maan heikoimpia. Väestö ja työvoima Suomen väkiluku oli Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden 2008 lopussa (kasvua vuoteen 2007 verrattuna henkeä). Väestönlisäys on noin henkeä edellisvuotta suurempi ja suurin 16 vuoteen. Väkiluku kasvoi 11 maakunnassa. Väestön määrä lisääntyi määrällisesti eniten Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa ja suhteellisesti eniten Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Ahvenanmaan maakunnissa. Väestön määrä väheni yhdeksässä maakunnassa. Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Satakunta menettivät määrällisesti eniten ja Etelä-Savo ja Kainuu suhteellisesti eniten. Vuoden 2008 lopussa maaseudulla asui noin 2,17 miljoonaa asukasta, mistä harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla 1,32 miljoonaa asukasta eli 24,8 % suomalaisista. Väestön vähentyminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestön ikä- ja sukupuolirakenne ovat vinoutuneet. Harvaan asutun maaseudun väkiluku väheni edellisvuodesta 1,4 % ja ydinmaaseudun 0,3 %. Työvoiman kysyntä heikentyi vuoden 2008 aikana ja työttömyys lähti kasvuun. Työllisyystilanteen heikentyminen tulee jatkossa näkymään työttömyyden pitkittymisenä sekä nuorisotyöttömyyden kasvuna. Vuonna 2008 keskimääräinen työllisyysaste Suomessa Tilastokeskuksen mukaan oli 70,6 %. Työttömyysaste oli 6,4 %. Laskua edelliseen vuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä. Korkeasuhdanteen aikana syntynyt työvoiman saatavuusongelma alkoi nopeasti parantua loppuvuodesta 2008, sillä talouden epävarmuuden kasvaessa yritysten rekrytoinnit lähes pysähtyivät. Vuonna 2009 työllisyystilanteen odotetaan heikkenevän nopeasti. Maankäyttö Manner-Suomen maapinta-ala oli vuoden 2008 lopussa 30 miljoonaa hehtaaria. Siitä metsätalousmaata oli 26,2 miljoonaa hehtaaria eli 87 % maa-alasta. Vuonna 2008 käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,3 miljoonaa hehtaaria, mikä oli 7,9 % koko maa-alasta. Muu maa-ala oli rakennettua ympäristöä, teitä, viljelemätöntä maatalousmaata ja muuta maan erityiskäyttöä Maaseutuelinkeinojen toimintaympäristö Maaseudun elinkeinorakenne Elinkeinorakenne on muuttunut maaseudulla. Suurin muutos on alkutuotannon osuuden pienentyminen ja palveluiden osuuden kasvu. Myös jalostuksen työpaikkaosuus on hieman kasvanut. Julkisten palveluiden merkitys on maaseudulla suurempi kuin kaupungeissa, sillä yksityisten palveluiden sektori on maaseudulla pienempi. Yksityiset palvelut työllistävät kuitenkin yhä useampia ja sektori on jo toiseksi merkittävin työllistäjä maaseudulla. Yksityisistä palveluista tukku- ja vähittäiskaupan merkitys on kasvamassa. Toinen kasvava ala on matkailu. Nopeinta kasvu on kuitenkin ollut kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palvelujen aloilla. Maaseudun elinkeinorakenteessa teollisuudella on keskeisempi rooli kuin kaupungeissa. Suomen yrityksistä kaksi viidesosaa sijaitsee maaseudulla. Näistä yrityksistä valtaosa on pieniä. Muiden kuin maataloutta harjoittavien maaseutuyritysten lukumäärä, henkilöstön määrä ja tulot ovat kasvaneet kaikilla 4

5 maaseutualueilla (kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu). Maatilojen toiminnan monipuolistumiseen liittyy tulojen kasvua ja yhä useammin talouksien sivutuloja. Vuonna 2005 Suomessa oli noin monialaista maatilaa, mikä oli 11 % enemmän kuin vuonna Seuraavissa kappaleissa keskitytään eräisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kannalta tärkeisiin toimialoihin. Maatalous Vuonna 2008 maataloustukia myönnettiin tilalle. Näistä tiloista myönnettiin maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyviä luonnonhaittakorvauksia tilalle ja maatalouden ympäristötukia tilalle. Luvuissa on huomioitu sekä ohjelmakauden aikana tehdyt tällä ohjelmakaudella jatkuvat sitoumukset että tämän ohjelmakauden sitoumukset. Maatalouden kannattavuus heikkeni edellisvuodesta erityisesti panosten ja tuotteiden välisen hintasuhteen epäedullisen kehityksen vuoksi. MTT:n Taloustutkimuksen kokonaislaskelman mukainen maataloustulo laski 870 miljoonaan euroon (laskua vuodesta 2007 oli lähes 12 %). Maataloustulo on alentunut vuodesta 2003 noin 29 %. Muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset tilat kuuluivat kannattavuusluokittelussa edelleen heikoimpaan kolmannekseen. Maataloustuotannon määrä säilyi aiempien vuosien tasolla. Maidon kokonaistuotanto oli 43 miljoonaa litraa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sian- ja siipikarjanlihan tuotanto kasvoi hieman edellisestä vuodesta ja ylitti kotimaisen kulutuksen. Sen sijaan naudanlihan tuotanto laski edellisestä vuodesta ja tuotanto alitti vuonna 2008 kulutuksen. Käytössä olevasta maatalousmaasta oli 8 % (n ha) kesannoituna tai sitä hoidettiin viljelemättömänä peltona. Vuoden 2008 viljasato tyydytti kotimaisen tarpeen ruista lukuun ottamatta. Elintarvikkeiden jalostus Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2007 oli 9,5 mrd. euroa (+5,3 %) ja jalostusarvo 2,2 mrd. euroa (+7,0 %). Henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2007 noin henkilöä (-1,4 %) ja toimipaikkoja oli 1921 kpl (-7 kpl). Toimiala jakautuu yhteensä 33 eri alatoimialaan, joista jalostusarvon mukaan luokiteltuina suurimmat ovat lihanjalostus, leipomo- ja keksiteollisuus, maidonjalostus sekä mallasja virvoitusjuomateollisuus. Suurin osa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä on hyvin pieniä. Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset ovat kansainvälistymisaikomuksissaan hyvin varovaisia. Pienille ja keskisuurille elintarvikeyrityksille viennin merkitys on melko vähäinen. Elintarvikkeiden jalostus on ollut vahvasti paikallista toimintaa ja elintarviketeollisuus perinteisesti kansallista tuotantoa. Kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus Suomessa on noin 85 %. Pienten yritysten kilpailuetuna ovat tuotteiden laatu ja turvallisuus sekä elintarvikkeiden tuotannon ympäristöystävällisyys ja puhtaus, joihin pk-yrityksetkin ovat panostaneet. Viime vuosina laadun, hygienian ja tuoteturvallisuuden merkitys on korostunut. Toimintaa tukevat menetelmät ja standardit on kuitenkin mitoitettu suurille tai keskisuurille yrityksille, jolloin niistä tulee pienille yrityksille kalliita ja raskaita. Pienillä yrityksillä tulisi olla käytössään paras teknologia ja osaaminen ja ne ovatkin tehneet vapaaehtoisia panostuksia mm. työstämällä erityyppisiä laadunhallinta- ja omavalvontajärjestelmiä. Niillä on tarve saada resursseja ja koulutusta tällaisten järjestelmien kehittämiseen ja parantamiseen sekä ympäristöasioiden entistä tiiviimpään kytkemiseen osaksi yrityksen toimintaa. EU-jäsenyyden aikana on huomattu, että Suomi voi menestyä hyvälaatuisilla ja pitkälle erikoistuneilla erikoistuotteilla. Suomessa elintarvikkeiden hintataso määräytyy pääosin EU-markkinahintojen perusteella erityisesti ensi asteen jalosteissa, joita käytetään toisen asteen jalosteiden raaka-aineina. Kotimaisten tuotteiden hintatasoa määrittää tuonnin uhka, mutta toisaalta menestyminen kotimarkkinoilla edellyttää jatkuvaa sopeutumista eurooppalaiseen hinta- ja laatutasoon. Monipuolisen tuotantorakenteen säilyttämisen edellytyksenä on mm. pienten yritysten teknologisen osaamistason nosto. Pienet ja keskisuuret yrityksen kilpailevat suuryritysten kanssa ja niiden on yhä selvemmin etsittävä kilpailuetua erikoistumisesta. 5

6 Kuluttajien tarpeiden ja käyttäytymisen ennakointi korostuu ja yleinen ostovoima ja kasvu määrittävät kuluttajien valintoja. Pienet yritykset ovat kaikkein suurimman haasteen edessä ja usean pienen yrityksen yhteinen markkinointi, jakelu ja muu yhteistyö ovat jatkossa yhä tärkeämpiä. Puunjalostus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan tuotannon bruttoarvo oli 3,9 miljardia euroa, jalostusarvo 0,8 miljardia euroa ja viennin arvo 1,7 miljardia euroa. Toimintaa harjoitettiin toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä n henkilöä. Toimipaikoista vajaat 90 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 8 % ja työpaikoista 15 %. Vuonna 2006 toimialan investoinnit olivat 135 miljoonaa euroa eli 3 % liikevaihdosta. Tästä koneiden ja laitteiden osuus oli 102 milj. euroa. Investointien alhainen taso on johtamassa siihen, että jäämme jälkeen kilpailijoistamme teknologian aikaansaaman tuottavuuden kasvussa. Toimialalla on eletty vuoteen 2007 asti korkeasuhdanteessa, mikä heijastui myös alan kannattavuuteen. Vuosi 2007 oli kannattavuudeltaan huomattavasti aiempia vuosia parempi. Vuosi 2008 on selkeästi heikompia talouden taantumasta johtuen. Sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat laskeneet ja kapasiteettia on leikattu %. Tämä on heijastunut myös ennätyskorkealla olleisiin tukkin hintoihin, jotka ovat laskeneet. Raaka-aineen tuonnin arvioidaan loppuvan. Keski-Eurooppaan ja Venäjälle on rakennettu uutta kapasiteettia. Rakentaminen on taantumasta johtuen vähentynyt selvästi, mikä vaikuttaa suoraan puutavaran ja puutuotteiden kysyntään. Puutavaran kysyntä ei ole kasvamassa eikä merkittävää muutosta ole näköpiirissä. Sahateollisuuden on myös tehtävä ratkaisuja, valintoja ja selvitystyötä uusien liiketoiminta-alueiden avaamiseen. Haasteena on sahauksen jälkeisen jalostusasteen nosto ja keskittyvien mikroyritysten ja sahojen ympärille syntyvien mikroyrityspohjaisten jalostusketjujen aikaansaaminen ja paikallisesti tai alueellisesti sahatukin jalostusasteen nostaminen mahdollisimman korkealle tuottamalla laatutuotteita hyvälaatuisesta ja esimerkiksi erikoispuuraaka-aineesta. Uusia liiketoiminta-alueita on mahdollisuus syntyä energiantuotantoon. Porotalous Porotaloutta harjoitetaan Suomen pohjoisosan poronhoitoalueella. Poronhoitoalue on laajuudeltaan km 2 eli runsaat 36 % koko maan pinta-alasta. Alue käsittää Lapin läänin lähes kokonaan ja suuren osan Oulun läänistä. Lapin läänistä ainoastaan Kemin ja Tornion kaupungit ja Keminmaan kunta eivät kuulu poronhoitoalueeseen. Oulun läänistä alueeseen kuuluvat läänin pohjoisimmat ja itäisimmät osat, jotka käsittävät kaksi viidesosaa läänin pinta-alasta. Porotaloutta saa harjoittaa ainoastaan laissa mainitulla poronhoitoalueella. Vakituisesti poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa poronhoitoalueella porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Jokaisen poronomistajan on kuuluttava paliskuntaan. Paliskunta muodostuu henkilöistä, jonka osakkaita ovat poronomistajat ja joiden poroja paliskunnan alueella hoidetaan. Poronhoitoalueella on 56 paliskuntaa. Tällä hetkellä suurin sallittu eloporomäärä koko poronhoitoalueella on eloporoa. Poronhoitovuonna 2007/2008 oli yhteensä eloporoa. Poronomistajia oli kyseisenä poronhoitovuotena yhteensä kpl. Lapin läänissä oli kaikista eloporoista noin 88 % ja Oulun läänissä noin 12 %. Porotaloutta harjoitetaan pääasiassa ruokakunnittain eli saman perheen poroja hoidetaan yhdessä. Ruokakunnassa on keskimäärin 1,2 poronomistajaa. Maaseutumatkailu Maaseudulla eri toimialoilla toimivia pienyrityksiä koskevat tiedot on koottu eri rekistereistä. Viimeisin tieto rekisterissä on vuodelta Matkailun toimialaryhmien, majoitus-, ravitsemus-, tai virkistyspalveluja tarjoavien pienyritysten toimipaikkojen määrä v oli Näiden yhteiseksi liikevaihdoksi on laskettu noin 510 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstö noin

7 Maaseudulla on paljon matkailupalveluita tuottavia mikroyrityksiä, joita ei virallisesti tilastoida. Näitä palveluita tuottavat muun muassa vajaat monialaista maatilaa, jotka saavat tuloja maa- ja metsätalouden ohella muusta yritystoiminnasta. Maatalouden yhteydessä matkailutoimintaa harjoittavilla yrityksillä on päätuotteena majoituspalvelujen tuottaminen. Liikevaihdon merkittävyys vaihtelee ja jää useimmiten alle euron. Matkailu on yksi painopistealoista, jota on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoin. Aktiivinen kehittämistyö on lisännyt ja monipuolistanut maaseutumatkailuyritysten palveluntarjontaa ja asiakaskuntaa. Maaseudun vanhaa teollista rakenneperintöä, kuten myllyjä ja sahoja on kunnostettu historiallisesti arvokkaiksi teollisuuskiinteistöiksi, jotka ovat erittäin kiinnostavia matkailukohteina. Kylätasolla Suomessa on kunnostettu vanhoja seurojentaloja, joita pyritään hyödyntämään matkailullisesti entistä paremmin. Maaseutumatkailun menestystekijöitä ovat maaseudun rauha ja väljyys sekä kokonaisvaltainen elämänlaatu. Tulevaisuuden menestystekijänä nähdään ympäristövastuullisuus, joka toteutuu käytännössä mm. kytkemällä matkailupalvelut lähiruokaan ja paikallisiin elintarvikkeisiin. Paikalliskulttuurin kehittäminen maaseutumatkailun näkökulmasta on merkittävä tapa monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa. Tulevien vuosien yhdeksi kehittämisteemaksi matkailun teemaryhmä on valinnut kylämatkailun. Yritysten välinen yhteistyö laajennetaan kaikkiin kyläläisiin ja kylän toimijoihin; näin asiakas on koko kylän vieraana. Maaseutumatkailuyrittäjien yhteistyö- ja verkottumistaitoja on tarpeen kehittää edelleen ja yrittäjien ammattitaitojen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Perinteinen maatalous tukee muuta yritystoimintaa ja sen säilyminen estää maaseudun peruspalveluiden vähenemistä. Maatalouden supistuminen heikentää matkailun kannalta tärkeää kulttuurimaisemaa, joka häviää peltojen viljelemättömyyden ja metsittymisen myötä. Muutostilanteissa pienyritysmuotoisella, erikoistuvalla ja osaavalla maaseutumatkailulla on hyvät mahdollisuudet omaan markkinaosuuteen, mutta se edellyttää määrätietoista kehitystyötä. Bioenergia Suomessa suurin osa bioenergia-alan toimijoista on pieniä yrityksiä. Näistä huomattavan osan muodostavat maatilat, joilla maatalouden ohella harjoitetaan lämpöyrittäjätoimintaa tai energiaraaka-aineiden tuotantoa. Tämä johtuu siitä, että maatalouden harjoittajat omistavat kolmanneksen Suomen metsistä. Monialaisilla tiloilla bioenergiaurakoinnista on muodostunut uusi alatoimiala, joka voi olla osa mm. sähkön- tai lämmöntuotannon, biodieselin, etanolin ja biokaasun tuotantoketjuja. Puuperäiset energiaraaka-aineet muodostavat pääosan bioenergia-alan kokonaistuotannosta Suomessa. Metsähakkeelle on kansallisessa metsäohjelmassa asetettu tavoitteeksi 8-12 miljoonan kuutiometrin käyttö vuoteen 2015 mennessä. Biokaasun, biodieselin ja peltobiomassojen hyödyntäminen on vasta toiminnan kehittelyvaiheissa. Bioenergia-alan yritykset toimivat pääsääntöisesti kotimarkkinoilla alue- tai korkeintaan maakunnallisella tasolla. Merkittävin vientituote on ollut puupelletti. Euroopan unionin asettamat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi luovat mahdollisuuksia bioenergia-alan toimijoille. Pienistä ja keskisuurista bioenergia-alan yrityksistä 37 % arvioi liikevaihdon kasvavan yli 20 % ja 37 % arvioi liikevaihdon kasvavan % seuraavien kolmen vuoden aikana. Bioenergia-alan pienet ja keskisuuret yritykset ovat suhdannenäkymissään muita optimistisempia. Maaseudun mikroyrityksillä ja maatiloilla on mahdollisuudet hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti hajautettua bioenergian tuotantoa kehitettäessä. Bioenergia-alan haasteena on bioenergian kallis hinta muihin energiamuotoihin nähden. Tiukentuvat päästömääräykset asettavat lisävaatimuksia uuden tekniikan kehitykselle ja yhteistyön tarve korostuu erityisesti uusien järjestelmien demonstraatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämistoimien suuntaaminen yritysten kannattavuuteen ja taloudellisen aseman kohentumiseen nykyisen volyymiajattelun sijaan on eräs keskeisimmistä alan haasteista. Syöttötariffijärjestelmän kehittäminen on parhaillaan käynnissä. 7

8 3. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 3.1. Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi: 1. Kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä perheviljelmien rakennekehitystä tukemalla. Edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. 2. Parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä (liha ja lihatuotteet, maito ja meijerituotteet, vihannekset, marjat, luonnonmarjat ja sienet). Kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä. Vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun. Lisätä innovaatioihin perustuvien uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 3. Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Parantaa metsänomistajien tietoja ja taitoja metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Komissio hyväksyi ohjelman muutosesityksen, jossa Suomi esitti toimenpiteen 111 muutettavaksi kolmeksi integroiduksi alatoimenpiteeksi (111.1., ja ). Toimintalinjalla 1 oli käytössä vuonna 2008 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111); - yleiset ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111.1) - maatalouden kilpailukyvyn kehittäminen (111.2) - osaamisen tason kohottaminen (111.3) - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112); - varhaiseläke (113), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot; - maatilojen nykyaikaistaminen (121); - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123); sekä - yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124) Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseksi: 1. Ylläpitää arvokas avoin, viljelty maatalousmaisema kuten myös luonnonniityt ja -laitumet riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. 2. Vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. 3. Säilyttää maa- ja metsätalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti korostuu maatalous- ja metsäalueiden Natura verkoston säilyttäminen. Komissio hyväksyi ohjelman muutosesityksen, jossa Suomi esitti maatalouden ympäristötukeen lisättäväksi kolme uuttaa erityistukimuotoa. Uudet erityistuet ovat ravinnekuormituksen tehostettu 8

9 vähentäminen (A- ja B-tukialueilla), lietelannan sijoittaminen peltoon ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Toimintalinjalla 2 oli käytössä vuonna 2008 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211); - korvaukset muilla haitta-alueilla (212); - maatalouden ympäristötuet (214); - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215); - ei-tuotannolliset investoinnit (216); sekä - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi: 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimintalinjalla 3 oli käytössä vuonna 2007 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311); - tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312); - matkailuelinkeinojen edistäminen (313); - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321); - kylien kunnostus ja kehittäminen (322); - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323); sekä - koulutus ja tiedotus (331) Toimintalinja 4: Leader Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet Leader-toimintatavalle: 1. Toteuttaa alhaalta ylös- periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leadertoimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 9

10 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Toimintalinjalla 4 oli käytössä vuonna 2008 seuraavat toimintalinjan 4 toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - paikallisten strategioiden täytäntöönpano toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 (411, 412 ja 413); - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421); sekä - paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431) Ohjelmamuutokset vuonna 2008 Ensimmäinen ohjelmamuutos Suomen esitys ohjelmamuutoksista toimitettiin komissioon joulukuussa Komissio hyväksyi ohjelmamuutosesityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman koulutustoimenpidettä laajennettiin mahdollisuudella tukea maaseudun yritystoiminnan kehittämistä ja maatalouden ympäristötukea tehostettiin kolmella uudella erityistuella. Maaseudun kehittämisohjelman toimiin lisättiin mahdollisuus tukea maatalouden alueellisia kehittämishankkeita. Elintarvikkeiden ja puualan ensiasteen jalostajat sekä pelto- ja metsäbiomassaan perustuvien bioenergiatuotteiden tuottajat voivat saada yrityskohtaista kehittämistukea. Hyväksytyt tukitasot toimenpiteisiin sisältyvissä yritysten kehittämishankkeissa olivat alemmat kuin Suomi esitti. Ympäristötukijärjestelmään lisätyt erityistuet ovat ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Etelä- Suomen A- ja B -tukialueilla, lietelannan sijoittaminen peltoon sekä turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Komissio ei hyväksynyt Suomen esitystä perustoimenpiteiden tukitason korottamisesta sellaisille kasvinviljelytiloille, jotka olisivat käyttäneet tietyn lantamäärän vuosittain peltojen lannoitukseen teollisten lannoitteiden asemasta. Toinen ohjelmamuutosesitys Suomi esitti huhtikuussa 2008 komissiolle Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maatalouden ympäristötukijärjestelmään kokonaan kansallisesti rahoitettavia tukitason korotuksia perustoimenpiteisiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon. Komissio ei ollut valmis hyväksymään korotuksia Suomen esittämässä muodossa. Suomi peruutti tehdyn esityksen, koska tukitasojen tarkistukset olisivat olleet mahdollisia ehdoilla, jotka olisivat merkinneet ympäristötuen hallinnon mittavaa monimutkaistumista sekä viljelijöille epävarmuutta ympäristötuen tasosta kahden ensimmäisen vuoden jälkeen. Kolmas ohjelmamuutosesitys Ohjelmaa esitettiin muutettavaksi kesäkuussa 2008 maatilainvestointien ja ympäristötuen osalta (velvoitekesannon poistamisen takia ympäristötukeen esitettiin luonnonhoitopeltoja). Lisäksi ohjelmaasiakirjaan esitettiin joitakin teknisiä tarkistuksia. Ohjelmamuutosesityksen käsittely oli edelleen kesken vuoden 2008 lopussa (ohjelmamuutosesitys hyväksyttiin ). 10

11 4. OHJELMAN TOIMEENPANO VUONNA Toimeenpanon edistyminen ja aikataulut Hanketuet Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 hanketukien haku avattiin seuraavissa tukimuodoissa: elinkeinojen kehittämishanke, yleishyödyllinen kehittämishanke, koulutushanke ja yleishyödyllinen investointihanke paikallisiin, alueellisiin ja alueiden välisiin hankkeisiin. Valtakunnallisesti toteutettavien hankkeiden haku käynnistyi elokuussa Koordinointihankkeiden haku ei ollut mahdollista vuonna Toimenpiteen 421 alueiden ja kansainvälisten hankkeiden haku oli mahdollista, kuten muidenkin hanketukien. Tukipäätöksiä toimenpiteen 421 hankkeista ei ollut mahdollista tehdä vuonna Päätöksenteko koulutushankkeiden, elinkeinojen kehittämishankkeiden, yleishyödyllisten kehittämishankkeiden ja yleishyödyllisten investointihankkeiden osalta aloitettiin erityismenettelyin. Maaseutuviraston vahvistamia Word-pohjaisia päätöksiä voitiin tehdä myös tuensiirtoa ja de minimis-tukea sisältävistä hankkeista, mutta ei alueiden välisistä eikä valtakunnallisista hankkeista. Erityismenettelyllä tehtiin yhteensä 27 tukipäätöstä. Menettely lopetettiin , kun päätöksenteko Hanke2007-järjestelmän avulla osittain käynnistyi. Erityismenettelyllä tehdyt päätökset tallennettiin Hanke2007-järjestelmään heti sen käyttöönoton jälkeen. Hanke2007-järjestelmässä avattiin paikallisten ja alueellisten hankehakemusten käsittely ja päätöksenteko. Päätöksiä voitiin tehdä myös alueiden välisistä hankkeista, kun TE-keskusten välisten myöntövaltuuksien siirrot tehtiin Maaseutuviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Sellaisista hankkeista, joihin sisältyi kehittämislain 9 mukaista tuensiirtoa muille hankkeen osatoteuttajille tai de minimis-tukea koulutushankkeeseen osallistuville yrityksille, ei voitu tehdä päätöksiä Hanke2007-järjestelmän avulla vuoden 2008 aikana. Myös valtakunnallisten hankkeiden, koordinointihankkeiden ja toimenpiteessä 421 rahoitettavien hankkeiden osalta järjestelmän valmistuminen siirtyi vuodelle Vuonna 2008 käsiteltiin yhteensä 423 hanketukihakemusta, joista myönteisen päätöksen sai 405 (96 %) hakemusta. Rakennetuet Nuoren viljelijän aloitustuen haku avattiin Tuen haku on jatkuva. EU-osarahoitteisten maatalouden investointitukikohteiden 1. hakukierros avattiin ja se päättyi Tämän kierroksen tukipäätökset tullaan tekemään vasta toukokuun 2009 loppuun mennessä. Yritystuet Yritystukien haku alkoi Vuoden 2008 loppuun mennessä TE-keskuksiin tuli yritystukihakemuksia yhteensä noin kappaletta, joista Leader-ryhmien kautta noin 770 hakemusta. Yritysryhmien kehittämistuen hakemuksia voitiin jättää alkaen. Yritystukipäätösten teko alkoi Vuonna 2008 ehdittiin käsitellä hakemusta, joista myönteisen päätöksen sai (76 %) hakemusta. Näistä oli vuonna 2007 vireille tulleita 807 kappaletta. Hakemuksia hylättiin 362, peruttiin 81 ja siirrettiin toiselle viranomaiselle 5 kappaletta. Yritysryhmien kehittämistuesta ei tehty vielä päätöksiä vuoden 2008 aikana. Toimintalinja 2 Vuoden 2008 tukien päähaku päättyi Siihen sisältyivät ohjelman osalta luonnonhaittakorvauksien sekä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sitoumusten antaminen ja vuotuisten maksatusten haku sekä ympäristötuen erityistukisopimusten vuotuisten maksatusten haku. 11

12 Kolmen uuden vuonna 2008 hyväksytyn ympäristötuen erityistuen (ravinnekuormituksen tehostetun vähentäminen, turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely ja lietelannan sijoittaminen peltoon) osalta oli erillinen haku Eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien toimeenpano alkoi suunnitellun mukaisesti vuonna Nauta- ja sikatiloilla oli mahdollisuus hakea eläinten hyvinvointia edistäviä tukia päättyneessä haussa ensimmäistä kertaa. Ei-tuotannollisten investointien haku oli Vuonna 2008 ei vielä tehty päätöksiä ei-tuotannollisten investointien tuen myöntämisestä. Toimintalinjan 2 edistymistä on tarkemmin kerrottu kohdassa 4.6 sidonnat ja maksatukset. Leader-toimintatapa Leader-toimintaryhmille tarkoitetun toimintarahan haku alkoi Toimintarahan myöntö aloitettiin vuonna 2008 erityismenettelyin ajalla , jolloin päätökset tehtiin Maaseutuviraston vahvistamalle Word-päätöspohjalle. Erityismenettelyllä tehtiin yhteensä 6 toimintarahapäätöstä. Toimintarahan päätöksenteko Hanke2007-järjestelmällä aloitettiin , jolloin järjestelmään syötettiin ensimmäiseksi erityismenettelyllä tehdyt päätökset Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät kansalliset säädökset, päätökset ja ohjeet Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista säätävän lain (532/2006, muut.1444/2006) soveltamisalaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittavat ja toteutettavat ohjelmat, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Ohjelmien toteuttamisesta ja siihen osallistuvista tahoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007, muut.861/2007). Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006, muut.1478/2007) soveltamisalaan kuuluvat maaseudun yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantamiseen myönnettävät tuet. Laissa säädetään yritystuista ja hanketuista, niiden myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen myöntävistä viranomaisista sekä näiden tehtävistä ja toimivallasta. Asetuksella (548/2007) säädettiin lain voimaantulosta. Asetuksella maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007, muut.271/2008) säädetään tarkemmin maaseudun kehittämisohjelman mukaisista yritystuista. Asetuksella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007, muut. 1335/2007, 617/2008) säädetään tarkemmin kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin, yleishyödyllisiin investointeihin ja koordinaatiohankkeisiin myönnettävästä tuesta sekä toimintaryhmien toimintarahasta. Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta säädetään valtioneuvoston asetuksella (25/2007). Lailla maatalouden rakennetuista (1476/2007) säädetään maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävistä maatilan investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008, muut. 496/2008, 648/2008, 95/2009, 121/2009) säädetään tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuesta ja investointituen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Ohjelman mukaisista ja kansallisista maatalouden investointituista säädetään tarkemmin vuosittain ns. kohdentamisasetuksilla, joista vuonna 2008 on annettu valtioneuvoston asetukset 334/2008 ja 649/2008 (muut. 1092/2008, 122/2009). Rakentamisinvestointien yksikkökustannuksista ja tuettavaa rakentamista koskevien rakentamismääräysten ja suositusten soveltamisesta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla (542/2008, 657/2008 ja 658/2008). Luonnonhaittakorvauksien, maatalouden ympäristötukien sekä eräiden muiden ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvien tukien kansalliseksi toimeenpanemiseksi annetussa laissa (1440/2006, muut. 12

13 269/2008) on säädetty tuista, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuista ja niiden toimeenpanosta säädetään tarkemmin lain nojalla annetuissa asetuksissa: valtioneuvoston asetukset 213/2007, 366/2007, 506/2007, 591/2007, 636/2007, 660/2007, 110/2008, 130/2008, 185/2008, 418/2008 ja 823/2008 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset 503/2007, 504/2007 ja 133/2008. Vuonna 2008 säädettiin valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina (130/2008) ja valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina (185/2008). Eläinten hyvinvoinnin tuesta säädetään tarkemmin eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (133/2008). Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hakemisesta säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella (110/2008). Lainsäädäntö ja siihen vuonna 2008 tehdyt muutokset Toimintalinja 1: - Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta (299/2008, muut. 469/2008, 648/2008) - Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2008 (334/2008) - Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2008 (649/2008, muut. 1092/2008) - Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden rakennetuen perustana olevista rakennusten hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (542/2008) - Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevien rakentamismääräyksien ja suositusten soveltamisesta (657/2008) - Maa- ja metsätalousministeriön asetus rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (658/2008) - toimintalinjan 3 kohdalla mainitut säädökset koskien toimenpiteitä 111, 123 ja 124. Toimintalinja 2: - Laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista (1440/2006, muut. 269/2008) - Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina (366/2007, muut. 658/2007, 995/2007, 155/2008 ja 335/2008) - Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten ja maatalouden ympäristötuen hakemisesta vuonna 2008 (110/2008) - Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina (130/2008) - Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina (185/2008) - Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista (503/2007, muut. 662/2007, 999/2007, 157/2008 ja 339/2008) - Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina (133/2008) - Valtioneuvoston asetus ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvonnasta (660/2007, muut. 368/2008) - Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuen valvonnasta vuosina (418/2008) - Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuen valvonnasta vuosina (823/2008) Toimintalinja 3: - Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007, muut. 271/2008) - Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007, muut. 1335/2007, 617/2008). Toimintalinja 4: - Soveltuvin osin toimintalinjoja 1, 2 ja 3 koskevat säädökset. 13

14 Maaseutuviraston vuonna 2008 antamat määräykset, päätökset ja ohjeet Toimintalinjat 1,3 ja 4: - Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukihakemusten käsittelyn hallinnolliset ohjeet (Dnro 707/23/2008). - Tarkistuslista yritystukipäätöksen valmistelua varten sekä tarkistuslistan säädösviittaukset ja täyttöohje (Lnro 2305_T, Dnro 589/463/2008). - Yritystukihakemuslomakkeiden ja niiden ohjeiden päivittäminen (Lnro 2305, L2305oh) (Dnro 72/24/2008) valtioneuvoston asetuksen (632/2007) muutosten vuoksi. - Yritystukihakemus, yritysryhmän kehittämishanke (Lnro 2305Y) - Yritysryhmän kehittämistuen myöntäminen ja yritysryhmän kehittämistukihakemuksen täyttöohjeet (Lnro 2305Y) - Yritysryhmän kehittämishanke, yritystietolomake/sopimus - Päätös hanketukien tukipäätösten valmistelussa käytettävien tarkistuslistojen vahvistamisesta. Dnro 478/463/2008, (Koskee vireille tulleita hakemuksia) - Päätös hanketukien tukipäätösten valmistelussa käytettävien tarkistuslistojen vahvistamisesta. Dnro 1696/463/2008, (Päivitys koskee edellisten liitelomaketta välillä vireille tulleiden hakemusten käsittelyyn) - Ohje TE-keskusten rahoituspäätösten tekemisen aloittamisesta erityismenettelyin. Dnro 1152/23/2008, Ohje kumottiin Ohje hakijan yleiskustannusten ja henkilöstökulujen tukikelpoisuudesta ja kohdistamisesta. Dnro 930/23/2008, Ohje TE-keskusten alueiden välisistä hankkeista. Dnro 929/23/2008, Ohje valtakunnallisten hankkeiden toteuttamisesta ja niiden valinnassa noudatettavasta menettelystä. Dnro 1444/23/2008, Maaseutuviraston määräys yritys- ja hanketuella rahoitettujen toimenpiteiden sekä toimintarahan edistymistä ja vaikuttavuutta koskevista selvityksistä ja seurantatiedoista. Määräys 10/08, Dnro 452/22/2008, Hanketukien hakulomakkeiden ja niiden ohjeiden (L2306A, L2306B, L2306C, L2306D, L2306Aoh, L2306Boh, L2306Coh, L2306Doh) päivittäminen (Dnro 72/24/2008) valtioneuvoston asetuksen (829/2007) muutosten vuoksi. - Päätös toimintaryhmien toimintarahan tukipäätösten valmistelussa käytettävien tarkistuslistojen ja manuaalisten päätöspohjien vahvistamisesta (Dnro 851/463/2008) - Maaseutuviraston ohje toimintarahan hyväksyttävistä kustannuksista (Dnro 509/23/2008) - Yritystuki- ja hankehakemusten vastaanottaminen ja niiden käsittely toimintaryhmissä ohjelmakaudella (Nro 35/07, Dnro 2047/22/2007) - Maaseutuviraston määräys paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä haettavien yritys- ja hanketukien hakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä toimintaryhmissä ohjelmakaudella (Nro 15/08, Dnro 619/22/2008) - Toimintarahan hakulomakkeen ja ohjeen (Lnro 2324, L2324oh) päivittäminen (Dnro 72/24/2008) Toimintalinja 2: - Maaseutuviraston määräys eläinten hyvinvointia edistävistä tuista vuosina /08, dnro 172/22/ Maaseutuviraston määräys ei-tuotannollisten investointien tuesta 2/08, dnro 189/22/ Maaseutuviraston määräys tilatuen, luonnonhaittakorvauksen, peltokasvien tuotantopalkkion, maatalouden ympäristötuen, maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten, erikoistukien ja tulvavahinkokorvausten hakemisesta ja tuen tai korvausten perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen sekä määrien ilmoittamisesta vuonna /08, dnro 883/22/

15 4.3. Hakumateriaali Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 yritys- ja hanketukien hakulomakkeet olivat saatavilla internetissä osoitteessa lomake.mmm.fi. Hakulomakkeisiin on linkit myös Maaseutuviraston internet-sivuilta osoitteesta Lisäksi lomakkeita sai TE-keskuksista. Lomakkeita päivitettiin maaseudun kehittämislain 1443/2006 ja valtioneuvoston asetusten 632/2007 sekä 829/2007 muutosten takia. Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 hakulomakkeet: - Yritystukihakemus (Lnro 2305) - Yritystuen myöntäminen ja yritystukihakemuksen täyttöohjeet (2305oh) - Yritystuen indikaattorilomake (2305ind) - Toimintaryhmän toimintarahahakemus (Lnro 2324) - Toimintaryhmän toimintarahan myöntäminen ja toimintarahahakemuksen täyttäminen (2324oh) - Toimintaryhmän toimintarahan indikaattorilomake (2324ind) - Yleishyödyllinen kehittämishanke (Lnro 2306A) - Elinkeinojen kehittämishanke (Lnro 2306B) - Koulutushanke (Lnro 2306C) - Yleishyödyllinen investointihanke (Lnro 2306D) - Hankehakemuksiin liittyvät ohjeet tuen myöntämisestä ja hakulomakkeen täyttämisestä: 2306Aoh, 2306Boh, 2306Coh ja 2306Doh - Hanketukien indikaattorilomakkeet 2306Aind, 2306Bind, 2306Cind, 2306Dind - Kustannusten jakoperusteet (Lnro 2306K) - Arvio talkootyön laadusta ja arvosta (Lnro 2306L) - Nuoren viljelijän aloitustukihakemus (Lnro 2319) - Maatalouden investointitukihakemus (Lnro 2314) - Valtiontakaushakemus (Lnro 2337) - Luottolupaus (Lnro 2311) - Elinkeinosuunnitelmalomakkeet (Lnro 430 ja 431) Toimintalinjan 2 osalta hakuopas, täyttöohje ja päätukihakuun liittyvät lomakkeet valmistuivat aikataulun mukaisesti helmikuussa 2008, jolloin ne olivat saatavilla Maaseutuviraston internet-sivuilla ja lomakkeet myös lomakepalvelussa lomake.mmm.fi. Viljelijät saivat materiaalin maaliskuussa postitse. Luonnonhaittakorvauksen sitoumusehdot tarvittavine lomakkeineen toimitettiin niille viljelijöille, joiden aiempi sitoumus oli päättymässä. Näitä viljelijöitä oli hieman yli Lisäksi sitoumusehdot olivat saatavilla Maaseutuviraston internet-sivuilta ja kunnista. Ympäristötuen sitoumusehdot tarvittavine lomakkeineen toimitettiin niille viljelijöille, joiden aiempi sitoumus oli päättymässä. Näitä viljelijöitä oli noin 350. Lisäksi sitoumusehdot ja lomakkeet olivat saatavilla Maaseutuviraston internet-sivuilta ja kunnista. Ei-tuotannollisten investointien hakumateriaali julkaistiin 6.6. Hakumateriaali oli saatavissa TE-keskuksista tai Maaseutuviraston internet-sivuilta. Kolmen uuden ympäristötuen erityistukisopimuksen hakumateriaali julkaistiin 2.9. Hakulomakkeet, sopimusehdot ja -ohjeet olivat saatavissa TE-keskuksista tai lomakepalvelusta Toimintalinjan 2 hakulomakkeet: - Hakemus sitoumuksen /sopimuksen siirtoon (Lnro 133) - Viranomaisen ilmoitus toiselle viranomaiselle(lnro 182) - Hakemus sopimukseksi suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta (Lnro 211) - Hakemus alkuperäiskasvien viljelysopimukseksi (Lnro 214) - Hakemus sopimukseksi luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta (Lnro 215E) - Hakemus sopimukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta (Lnro 215K) 15

16 - Ilmoitus luonnonmukaisen kotieläintuotannon tuen maksamiseksi a) luonnonmukaisesti kasvatetuista kotieläimistä muiden kuin nautojen osalta b) huomioon otettavasta tuotantotauosta kaikkien luonnonmukaisesti kasvatettujen eläinten osalta (215M) - Ilmoitus luonnonmukaisen kotieläintuotannon tuen maksamiseksi 2008 a) luonnonmukaisesti kasvatetuista kotieläimistä muiden kuin nautojen osalta b) huomioon otettavasta tuotantotauosta kaikkien luonnonmukaisesti kasvatettujen eläinten osalta (215U) - Hakemus alkuperäisrotujen kasvattamista koskevaksi sopimukseksi (Lnro 218) - Hakemus eläinmäärän lisäämiseksi vuonna 2008 alkuperäisrotujen kasvattamista koskevaan sopimukseen (Lnro 218E) - Ilmoitus alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan tuen maksamiseksi vuonna 2008 (218M) - Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus (Lnro 219) - Hakemus luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskevaksi sopimukseksi (Lnro 252) - Hakemus perinnebiotooppien hoitoa koskevaksi sopimukseksi (Lnro 253) - Hakemus perinnebiotooppien hoitoa koskevaksi sopimukseksi, rekisteröity yhdistys (Lnro 253B) - Ilmoitus alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan sopimuksen sopimuseläinten käyttämisestä rodun lisäämiseen (Lnro 254) - Hakemus ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä koskevaksi sopimukseksi (Lnro 257) - Hakemus lietelannan sijoittamisesta peltoon koskevaksi sopimukseksi (Lnro 258) - Hakemus turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä koskevaksi sopimukseksi (Lnro 259) - Hakemus pohjavesialueiden peltoviljelyä koskevaksi sopimukseksi (Lnro 261) - Hakemus monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskevaksi sopimukseksi (Lnro 262) - Hakemus monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskevaksi sopimukseksi (Lnro 262B) - Hakemus valumavesien käsittelymenetelmiä koskevaksi sopimukseksi (lnro 263) - Laskelma suunnitelmaan perustuvan erityistukisopimuksen hyväksyttävästä tukitasosta (Lnro 276) - Laskelma ei-tuotannollisen investoinnin hyväksyttävästä tukitasosta (Lnro 276B) - Eläinten hyvinvoinnin tukea koskeva sitoumus (Lnro 188) - Maaseutuviraston terveydenhuoltosopimuslomake (Lnro 189) - Ei-tuotannollisten investointien tuki, monivaikutteisen kosteikon perustaminen (Lnro 195) - Ei-tuotannollisten investointien tuki, monivaikutteisen kosteikon perustaminen (rekisteröity yhdistys) (Lnro 195 B) - Ei-tuotannollisten investointien tuki, arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen (Lnro 196) - Ei-tuotannollisten investointien tuki, arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen (rekisteröity yhdistys) (Lnro 196B) - Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus (Lnro 219) - Lisätietoja voimassa olevaan ohjelmakauden ympäristötukisitoumukseen (Lnro 101F) - Maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskeva sitoumus (Lnro 111) - Kotieläinten ilmoittaminen ympäristötuen perustoimenpiteissä (Lnro 111A) - Hakemus sitoumuksen /sopimuksen siirtoon (Lnro 133) - Ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta (Lnro 156) - Hakemus sitoumuksen/sopimuksen siirtoon (Lnro 160) - Viranomaisen ilmoitus toiselle viranomaiselle (Lnro 182) - Hakemus ohjelmakauden ympäristötuen sitoumuksen muutokseen (Lnro 192) - Hakemus ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuden vaihtoon lohkojen välillä vuonna 2008 (Lnro 193) - Ilmoitus lannan luovuttamisesta (216L) - Hakemus luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen tukikelpoisuudesta (Lnro 256) - Hakemus ympäristötuen mukaisen koulutuksen suorittamisesta etäkoulutuksena (Lnro 260) 16

17 4.4. Tarkastus- ja valvontamenettelyt Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 sekä joidenkin toimintalinjaan 2 liittyvien toimenpiteiden tarkastukset Yleistä tarkastuksista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. on yleisesti kuvattu tehtävät hallinnolliset tarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset, valvonnat ja jälkitarkastukset sekä niitä koskevat menettelyt. Vuonna 2008 tehdyt otantatarkastukset Vuonna 2008 Maaseutuviraston valvontaosasto teki 77 komission valvonta-asetuksen (EY) N:o 1975/ artiklan mukaista tarkastuskäyntiä, joista 74 kohdistui yritystukiin ja 3 kehittämishankkeisiin. Hakemuksissa esitetty ja tarkastettu julkinen rahoitus näissä oli yhteensä euroa. Lisäksi tarkastettiin TE-keskusten käyttämän teknisen avun maksuja otannalla. Artiklan 30 mukaisia jälkitarkastuksia ei vuonna 2008 tehty, koska ensimmäiset investointien maksut tehtiin vuonna Toimintalinjan 2 toimenpiteisiin liittyvät tarkastukset ja valvonnat Yleistä tarkastuksista ja valvonnoista Ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. on kuvattu yleisiä toimintalinjan 2 toimenpiteisiin liittyviä valvonnan periaatteita yksityiskohtaisesti. Valvontaosasto tekee laaduntarkastuksia sen toteamiseksi, tehdäänkö maksajaviraston ulkopuolisille elimille siirretty valvonta Euroopan yhteisön ja kansallisten säädösten mukaisesti, otetaanko tarkastuksen kuluessa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät ja johdetaanko niiden perusteella valvonnan lopputulos oikein. Vuonna 2008 valvontaosasto teki pinta-alavalvonnan laaduntarkastuksen seitsemän TE-keskuksen alueella. Valvontaosasto tarkastaa myös TE-keskusten tukihakemusten käsittelyä ympäristötuen erityistukien osalta. Vuonna 2007 päätöksentekoa tarkastettiin kolmen TE-keskuksen alueella. Valvontaosasto teki kuntatarkastusten laaduntarkastuksia vuoden 2007 osalta kolmen TE-keskuksen alueella. Vuoden 2008 kuntatarkastuksiin tehdään laaduntarkastuksia vuoden 2009 alkupuolella, joten lopullisia tarkastusmääriä ei ole vielä tiedossa. Kuntatarkastuksen avulla Maaseutuvirasto varmistaa, että kunnat ovat suorittaneet niille siirretyt tehtävät hyväksyttävästi, oikein ja annettujen säädösten ja määräysten mukaisesti. Paikalla tehtävät valvonnat Tukihakemuksia jättäneitä tiloja oli Manner-Suomessa vuonna 2008 yhteensä Paikalla tehtäviä pintaala perusteisiin tukiin liittyviä valvontoja tehtiin satunnaisotannan ja riskianalyysin perusteella maatilalle. Taulukko 1. Pinta-ala seuraamukset luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2008 (ohjelmakausi ). Hakemusten Valvottu Leikkaus Sanktio lukumäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantavalvonnat , , ,19 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,44 17

18 Taulukko 2. Pinta-ala seuraamukset ympäristötuessa vuonna 2008 (ohjelmakausi ). Hakemusten Valvottu Leikkaus Sanktio lukumäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantavalvonnat , , ,33 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,48 Ympäristötukien ehtojen valvonnassa vuonna 2008 oli eniten huomautettavaa viljavuustutkimuksiin liittyvien puutteiden vuoksi (499 huomautusta) sekä pientareisiin ja suojakaistoihin liittyvien puutteiden vuoksi (390 huomautusta). Kasvukauden aikana paikalla tehtävissä ympäristötukien tilavalvonnoissa ehtojen laiminlyönneistä annettiin kaikkiaan valvontahuomautusta. Kasvukauden ulkopuolella valvotaan kasvukauden aikana valvotuilta tiloilta ympäristötuen ehdot, joita ei ole mahdollista valvoa kasvukauden aikana. Kasvukauden ulkopuolella tehtävät valvonnat on kuvattuna ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. Ohjelmakauden luonnonhaittakorvausten maksatushakemusten määrä vuonna 2008 oli 4 636, joista valvonnassa oli 259 tilaa. Ohjelmakaudelta jatkuvien ympäristötukien sitoumusten määrä vuonna 2008 oli 694, joista valvonnassa oli 42 tilaa. Eläinten hyvinvointia edistäviä tukia hakeneista tiloista 5,3 % otettiin paikalla tehtävien tarkastusten joukkoon. Sikatiloista valvontaan ensimmäisen tukivuoden aikana tuli 33 tilaa ja nautatiloista 213 tilaa. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien osalta paikalla tehtävissä tarkastuksissa valvotaan tilan rekistereihin ilmoittaman eläinmäärän oikeellisuus ja tuen perusehdot sekä tilan mahdolliset lisäehdot. Maksajaviraston otannoilla täydentävien ehtojen valvonnassa oli kaikkiaan 845 tilaa, joilla valvottiin hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimusten sekä nitraattiasetuksen (931/2000) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) noudattaminen. Luontodirektiivin (92/43/ETY) mukainen valvonta tehtiin 367 tilalle. Pohjavesiasetuksen (364/1994) noudattamista valvottiin 267 tilalla ja puhdistamolieteasetuksen (282/1994) noudattamista 30 tilalla. Eniten laiminlyöntejä havaittiin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisessa. Maksajaviraston otannassa olleille 550 tilalle tehtiin myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeistama kasvinsuojeluaineiden valvonta. Eviran vastuulla olevia ID -valvontoja tehtiin otokseen valituille nautatilalle, 129 lammas- ja vuohitilalle ja 155 sikatilalle. Lisäksi laajennuksina valvottiin 13 lammas- ja vuohitilaa ja 6 sikatilaa. Vierasainevalvonnan, maidontuotantotilojen hygieniavalvonnan, siipikarjatilojen salmonellavalvonnan sekä vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen hyvinvoinnin valvonnan otoksessa valvottiin yhteensä 270 tilaa. Otoksen sisällä valvottiin tiloja seuraavasti: vierasainevalvonta 250 tilalla, hygieniavalvonta 83 tilalla, salmonellavalvonta 63 tilalla, vasikoiden hyvinvoinnin valvonta 161 tilalla, sikojen hyvinvoinnin valvonta 46 tilalla ja munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta 20 tilalla. Muiden valvontojen laajennuksina tehtiin lisäksi 95 eri täydentävien ehtojen valvontaa Tietojärjestelmät Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) sekä Hanketietojärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä Vuonna 2008 toteutettiin uuden ohjelmakauden toimenpiteiden mukaiset tietojärjestelmän kehittämistarpeet. Näistä erikseen mittavimpana uutena toiminnallisuutena toteutettiin eläinten hyvinvointia edistävien tukien toimeenpano. Uuden tukityypin vaatimat muutokset toteutettiin tietojärjestelmään hyödyntäen yhtenäishakemuksen ja eläinrekistereiden tietoa aiempaa laajemmin. Lisäksi maaseudun kehittämisohjelman 18

19 muutosten perusteella toimeenpantiin uudet ympäristötuen erityistuet (ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, lietelannan sijoittaminen peltoon ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely) Rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) Rakennetukien tietojärjestelmä Rahtuun tehtiin uuden ohjelmakauden vaatimat päivitykset vuonna Eituotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen tai arvokkaan perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen toteutettiin investointitukien hallinnoinnissa käytettävän Rahtu-järjestelmän kautta, koska Rahdun tekninen toteutus tuki ei-tuotannollisille investoinneille edellytettyä rakennetta. Hanke2007 -tietojärjestelmä Yritystukien päätöksenteko Hanke2007-järjestelmässä alkoi Päätöstulosteiden tulostaminen tuli mahdolliseksi Yritystukien maksatus- ja valvontaosio valmistui Hanketukien päätöksenteko alkoi ja hanketukien maksatus- ja valvontaosio valmistui Käyttäjätukena toimii Maaseutuviraston tietohallinto-osaston HD- ja testausyksikkö. Myöntö- ja maksatusosioista tehtiin käyttöohjeet koulutuksia varten. Järjestelmää esiteltiin useissa tilaisuuksissa vuoden 2008 aikana. Lisäksi vuonna 2008 järjestettiin käyttäjäkoulutuksia (ks. kohta 4.7.). Vuonna 2008 täydennettiin tietojärjestelmään tarvittavia määrityksiä ohjelman seurannan tarpeisiin. Maaseutuviraston määräyksen (10/08) mukaan TE-keskukset vastaavat seurantatietojen tallentamisesta tietojärjestelmiin sekä niiden oikeellisuudesta. Toimintaryhmät vastaavat paikallisiin kehittämissuunnitelmiinsa sisältyvien seurantatietojen keräämisestä ja luotettavuudesta. Maaseutuvirasto vastaa seurantaa varten luotujen tietojärjestelmien toimivuudesta ja tietojen vuosittaisesta toimittamisesta maa- ja metsätalousministeriölle. Toimintaryhmien diaari Maaseutuvirasto avasi keväällä 2008 Leader-toimintaryhmien käyttöön diaarijärjestelmän, johon toimintaryhmät voivat merkitä Maaseutuviraston määräyksen mukaisesti vastaanottamansa tukihakemukset. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus toimitti diaarijärjestelmän ja se toteutettiin TE-keskusten käytössä olevasta diaarijärjestelmästä. Toimintaryhmien diaarijärjestelmä ei ole yhteydessä TE-keskusten käytössä oleviin tietojärjestelmiin. 19

20 4.6. Sidonnat ja maksatukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa käytettävissä olevasta maaseuturahaston rahoitusosuudesta (samoin kuin julkisesta rahoituksesta) oli sidottu 55,6 % vuoden 2008 loppuun mennessä. Parhaiten oli edistynyt toimintalinja 2, jossa erityisesti luonnonhaittakorvauksien ja maatalouden ympäristötuen sitoumuksiin oli sidottu jo 70,5 % maaseuturahaston rahoitusosuudesta. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 päätöksenteko käynnistyi vasta vuoden 2008 aikana, mutta hakuprosessi eteni toimeenpanon alkamisen viiveestä huolimatta ripeästi vuoden loppua kohti sidontojen ollessa vastaavasti 17,8 %, 11,9 % ja 11,0 %. Teknisestä avusta oli sidottu 28,6 % vuoden 2008 loppuun mennessä. Myös maksatukset ovat edenneet toimintalinjan 2 ansiosta hyvin, joten N+2-sääntöä koskevat vaatimukset täyttyvät tulevina vuosina. Koko ohjelmassa oli maaseuturahaston rahoituskehyksestä (samoin kuin julkisen rahoituksen kehyksestä) maksettu 21,6 % toimintalinjojen 1, 2, 3 ja 4 vastaavien osuuksien ollessa 7,8 %, 27, 8 %, 2,0 % ja 0,5 %. Teknisestä avusta oli maksettu 10,3 % vuoden 2008 loppuun mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumatilanne maaseuturahaston sidontojen ja maksatusten osalta on kuvattu taulukossa 3 ja sitä täydentävissä kaavioissa toimintalinjoittain ja niiden sisällä toimenpiteittäin. Julkisen rahoituksen osalta taulukossa 4 esitetään vuonna 2008 toteutuneet maksut, kumulatiiviset maksut ohjelmakauden alusta sekä ohjelman alustavan rahoitussuunnitelman mukainen koko ohjelmakauden rahoituksen jakautuminen toimenpiteittäin. 20