Kasvun eväät MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

Transkriptio

1 Kasvun eväät MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

2 Sisällys 3...Jaettu hyvä vahvistaa maaseutua 4...Maaseutu on palveluja ja yritystoimintaa 5...Maaseudun kehittämisen painopisteet 6...Maaseudun kolmijako 7...Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman rahoitus 9...Päätöksentekoa lähellä asiakasta 10...Voimaa yhteistyöstä 11...Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 12...Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 13...Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu 15...Leader-toimintatapa

3 Jaettu hyvä vahvistaa maaseutua Maaseudun tulevaisuuden teossa tärkeintä on ihmisten hyvinvointi. Siihen vaikuttavat kaikki maaseudun elinkeinot, palveluista alkutuotantoon. Sosiaaliset verkostot, ympäristö sekä henkilökohtaiset arvostukset ja turvallisuuden tunne luovat pohjaa asumiselle ja yrittämiselle maaseudulla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa otetaan huomioon alueelliset painotukset ja erot. Yhdenmukaista maaseudun kehittämisen mallia ei pakoteta koko Suomeen, vaan ohjelman lähtökohtana ovat alueiden omat vahvuudet. Etenkin syrjäiset alueet tarvitsevat räätälöityjä kehittämistoimia, jotta niiden elinvoimaisuus saadaan säilymään. Uusi ohjelma on rakennettu monipuoliseksi. Se sisältää muun muassa ympäristötavoitteita, joiden saavuttamiseksi tuetaan vesistöjen suojelua, luomua, kosteikkojen perustamista sekä uhanalaisten eläinrotujen säilyttämistä. Myös eläinten hyvinvointi otetaan ohjelmassa huomioon. Koulutuksen avulla edistetään tieteellisen tiedon ja innovaatioiden saamista maaseudun toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on lisätä osaamista muun muassa tietotekniikassa, liikkeenjohdossa ja markkinoinnissa. Samalla kannustetaan ammattiosaamisen ylläpitoon tiedonvälityksen ja koulutuksen keinoin. Ohjelma tukee myös erilaisia maaseudun kehittämisen investointeja ja yritystoimintaa. Maaseutu tarvitsee sekä yhteisöllistä kehittämistä että yksittäisiä yrittäjiä ja näiden välistä yhteistyötä. Uusi väline maaseudun kehittämisessä on maaseutuverkosto ja sen valtakunnallinen verkostoyksikkö. Sen tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa maaseudun kehittäjien välillä. Hyvät käytännöt ja keksinnöt on otettava laajasti käyttöön eri puolilla Suomea. Näin saadaan maaseudun kehittämiseen suunnatut varat hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Työn iloa kaikille maaseudun kehittäjille jaettu hyvä on suomalaisen maaseudun vahvuus! Parhain terveisin Sirkka-Liisa Anttila maa- ja metsätalousministeri MMM kuva-arkisto 3

4 Maaseutu on palveluja ja yritystoimintaa Suomi on Euroopan unionin pohjoisin jäsenvaltio. Se on myös yksi unionin maaseutumaisimpia maita, jonka pintaalasta pääosa on metsää ja vesistöjä. Maatalousmaata on vain noin yhdeksän prosenttia koko maa-alasta. Suomen väestö on keskittynyt kaupunkeihin ja niiden läheiselle maaseudulle. Harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle vipinää tuovat etenkin kasvava vapaaajan asutus ja vireät kyläyhdistykset. Pohjois-Suomessa asuu unionin ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Maaseudun työpaikoista suuri osa on palvelualalla, joka työllistää etenkin nuoria ja naisia. Myös alkutuotanto, jalostus ja valmistava tuotanto työllistävät runsaasti. Valtaosa yrityksistä on pienyrityksiä, joiden palveluksessa on alle kymmenen työntekijää. Maatilojen keskipeltoala on kasvanut nopeasti sinä aikana, kun Suomi on ollut EU:n jäsen. Metsätalouden tuottavuus on erittäin korkea. Perinteisen maa- ja metsätalouden tilalle on tullut useita uusia yrittäjyyden muotoja, kuten puunjalostus ja matkailu. Elintarviketaloudelle on tärkeää, että kuluttajat luottavat suomalaisten tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun sekä tuotantoeläinten hyvinvointiin. Luottamuksen säilyttäminen on tärkeää, sillä Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja Euroopan markkinoiden ydinalueet ovat kaukana. Vesistöjen kuormitukseen kiinnitetään maa- ja metsätaloudessa yhä enemmän huomiota. Maataloudesta, maatalousmaasta ja kotieläimistä aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Suomi on merkittävä bioenergian käyttäjä. Valtaosa bioenergiasta on peräisin puupohjaisista polttoaineista ja syntyy metsäteollisuudessa. Kehitys on kuitenkin nopeinta hajautetussa bioenergian tuotannossa. MMM kuva-arkisto 4

5 Maaseudun kehittämisen painopisteet Suomessa tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maaseudun kehittämisen painopisteet linjataan Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa, joka kattaa vuodet Strategiaa toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa Euroopan pohjoisimmassa maassa voidaan jatkossakin harjoittaa maataloutta, joka pitää pellot viljeltyinä maaseutumaiseman avoimena ja luonnon monimuotoisena. Kestävä maataloustuotanto edistää maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta sekä tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuotteet ovat puhtaita ja laadukkaita - sellaisia, joita kuluttajat haluavat ostaa. Maaseutu on bioenergian tuotannon ja käytön edistämisen eturintamassa. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Naisten ja nuorten työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Matkailualaa ja moninaista palveluntuotantoa kehitetään, jotta huolenpito ikääntyvästä väestöstä voidaan turvata ja jotta maaseutu houkuttelisi viihtymään ja jäämään. Tuotantomenetelmiä ja raaka-aineiden jalostusta kehitetään ennakkoluulottomasti. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Maaseudun asukkaat osallistuvat aktiivisesti oman elinympäristönsä kehittämiseen. Paikallisten toimintaryhmien työ ja kylätoiminta eri muodoissaan kukoistavat. Verkostoituminen vauhdittaa yhteistyötä niin omalla alueella, Suomessa kuin kansainvälisesti. Maatiloilla harjoitetaan perinteisen maatalouden ohella yhä useammin muuta yritystoimintaa. Uudenlaisen yritystoiminnan avulla syntyy lisää työtä ja toimeentuloa. Merja Ojala / MMM kuva-arkisto 5

6 Maaseudun kolmijako Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopisteet perustuvat maaseudun tilanneanalyysiin. Tarkastelun näkökulmia olivat väestö, elinkeinot, talous, työllisyys, palvelut, infrastruktuuri, osaaminen, yhteisöllisyys, kulttuuri ja ympäristön tila. Analyysin pohjalla on maaseudun kolmijako, joka luokittelee maaseudun kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Ohjelman rahoitus painottuu harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle. Kolmijaon mukaan Suomen kunnat jakautuivat vuonna 2006 seuraavasti: Kaupungit: 58 kuntaa Kaupunkien läheinen maaseutu: 89 kuntaa Ydinmaaseutu: 142 kuntaa Harvaan asuttu maaseutu: 143 kuntaa 6

7 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Paraneva työllisyys ja yritystoiminta, kehittyvät palvelut ja hoidettu ympäristö lisäävät maaseudun vetovoimaisuutta. Samaan suuntaan vaikuttaa maaseudun kulttuuri- ja luonnonmaisemasta huolehtiminen sekä kyläyhteisöjen säilyminen vireänä. Paikallisten toimintaryhmien taito luoda yhteistyötä ja verkostoja onkin keskeisessä roolissa maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma antaa mahdollisuuksia hyvin erilaisten toimintojen tukemiseen. Ohjelman tavoitteina on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta, edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Ohjelman rahoitus painottuu viljelijöille suunnattuihin tukiin eli epäsuotuisien alueiden luonnonhaittakorvauksiin ja maatalouden ympäristötukiin. Niiden avulla varmistetaan, että Suomen oloissa harjoitetaan jatkossakin ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maataloutta. Huomio kiinnitetään myös maaseudun yritystoiminnan kasvuun ja samalla työpaikkojen merkittävään lisäykseen. Näin voidaan taata uusia tulonhankinnan tapoja sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Ohjelman tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen eri keinoin. Elintarvikeketjua, puualaa ja bioenergia-alaa voidaan edistää tukemalla muun muassa uuden teknologian käyttöönottoa ja osaamisen lisäämistä. Maaseudun mikroyritysten käynnistystä, kasvua, kehittämistä ja investointeja voidaan auttaa muun muassa aloitustuen, koulutuksen ja alueellisten klusterihankkeiden avulla. Yritysyhteistyöhön ja verkottumiseen kannustetaan koko maassa. Maaseudun asukkaiden palveluihin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyviä hankkeita tuetaan sekä alue- että paikallislähtöisesti. Leader-toimintaryhmien paikalliset suunnitelmat tukevat ja aktivoivat pieniä ja alkavia yrityksiä sekä paikallista aloitteellisuutta ja yhteistyötä. Koulutus-, kehittämis- ja investointihankkeilla edistetään etenkin paikallisia, enintään toimintaryhmän alueen kokoisia kehittämistoimia. Leader-toimintaryhmien kautta avautuu myös mahdollisuus maaseudun kansainvälisiin hankkeisiin. Hannu Vallas 7

8 Ohjelman rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma saa julkisen rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja kansallisista varoista. Julkisia varoja on käytettävissä yhteensä miljoonaa euroa, josta noin 31 prosenttia eli reilut kaksi miljardia euroa on peräisin maaseuturahastosta. Kansallinen rahoitusosuus sisältää valtion ja kuntien rahoitusta. Julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoitusta arvioidaan kertyvän 782 miljoonaa euroa. Ohjelman kokonaisrahoituksen arvioidaan olevan miljoonaa euroa. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa, joiden kautta strategian painopisteitä käytännössä toteutetaan. Maaseuturahaston varat jakautuvat ohjelman neljälle toimintalinjalle seuraavasti: Toimintalinja 1) maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen julkista rahoitusta noin 504 miljoonaa euroa osuus julkisesta rahoituksesta 7,6 % Toimintalinja 2) ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen julkista rahoitusta noin miljoonaa euroa osuus julkisesta rahoituksesta 81,6 % Toimintalinja 3) maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen julkista rahoitusta noin 433 miljoonaa euroa osuus julkisesta rahoituksesta 6,5 % Toimintalinja 4) Leader-toimintatapa julkista rahoitusta noin 242 miljoonaa euroa osuus julkisesta rahoituksesta 3,7 % Prosenttilukujen summa ei ole sata, sillä julkista rahoitusta kohdentuu myös tekniseen apuun; esimerkiksi ohjelmaan liittyvien koulutusten ja viestinnän hoitamiseen. 8

9 Päätöksentekoa lähellä asiakasta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Suomen maaseudun kehittämisen hallinto on hajautettu seuraavasti: Kunnista haetaan ja ne myöntävät ympäristötuen perusja lisätoimenpiteiden tuet, luonnonhaittakorvaukset sekä eläinten hyvinvointituet. tukisopimukset. Ne myös myöntävät muiden kuin maatilayritysten käynnistys- ja kehittämistukia sekä rahoittavat yritysten investointeja Leader-ryhmät rahoittavat paikallisten kehittämissuunnitelmien mukaisia hankkeita sekä yritysten investointeja ja kehittämistoimia. Maaseutuvirasto hallinnoi tukia valtakunnallisesti, tekee hakulomakkeet ja ohjeet sekä vastaa tukien maksatuksesta ja valvonnasta. TE-keskukset rahoittavat maatilojen ja muiden yritysten investointeja, ei-tuotannollisia investointeja ja alueensa kehittämishankkeita sekä tekevät ympäristötukien erityis- Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ohjelman ja sen muutosten suunnittelusta, säädöksistä sekä rahoituksesta ja sen jaosta alueiden käyttöön. Mari Voutilainen 9

10 Voimaa yhteistyöstä Vuorovaikutus ja tiedonsiirto lisäävät kilpailukykyä. Tieto ja hyvät käytännöt leviävät nopeasti, eikä pyörää tarvitse maan joka kolkassa keksiä uudestaan. Jaettu hyvä vahvistaa koko Suomea. Uusi väline maaseudun kehittämiseen on maaseutuverkosto. Verkosto lisää vuorovaikutusta ja eri tahojen välistä yhteydenpitoa. Maaseutuverkosto kokoaa yhteen Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat tahot kuten viranomaiset, järjestöt ja yhdistykset. Verkosto rakentuu yhteyksinä maaseudun kehittäjien välille. Se lisää tiedonkulkua ja auttaa varmistamaan, ettei päällekkäistä työtä tehdä. Verkostoa koordinoi ja sille palveluja tuottaa maaseutuverkostoyksikkö. Yksikkö tiedottaa maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista sekä järjestää koulutusta. Se kerää ja levittää esimerkkejä hyvistä käytännöistä, välittää viestintä- ja koulutusmateriaalia sekä auttaa kansainvälisissä hankkeissa. Verkostoyksikön pääasiallinen viestintäkanava on internetsivusto josta löytyy ajankohtaista tietoa maaseudun kehittämisestä. Jokainen EU:n jäsenvaltio perustaa omanlaisen maaseutuverkoston. Lisäksi unionille tulee yhteinen Euroopan maaseutuverkostoyksikkö. Lauri Rotko / GORILLA 10

11 Toimintalinja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Maaseudun perinteisten tuotantoalojen kilpailukyvyn kasvu perustuu osaamiseen, uusien menetelmien käyttöönottoon, yrityskoon kasvuun sekä sujuviin sukupolvenvaihdoksiin. Maataloudessa panostetaan maidon, naudan, siipikarjan, sianlihan, viljan ja erikoiskasvien tuotantoon. Maatilojen tuotantoa nykyaikaistetaan, maatilojen yrityskokoa kasvatetaan ja maatalousyrittäjien osaamisvaatimukset kasvavat. Tilanpidon jatkumista ja omistajanvaihdoksia tuetaan. Elintarvikealalla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka jalostavat maatalous- ja luonnontuotteita: lihaa ja lihatuotteita, maitoa ja meijerituotteita, vihanneksia, marjoja, luonnonmarjoja sekä sieniä. Laadukas ensiasteen jalostus on tärkeää koko elintarvikeketjun kannattavuudelle. Markkinoinnilla on keskeinen tehtävä tavoitteen saavuttamisessa. Uusiutuvan energian tuotantoa vauhditetaan satsaamalla bioenergian raaka-aineen tuotantoon, jalostukseen ja käytön lisäämiseen. Bioenergiaa pyritään tekemään yhä useammista raaka-aineista. Koulutuksen ja tiedotuksen avulla lisätään maa-, metsätalous- ja elintarvikealan yrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta. Tähtäimessä on alan yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen ja valmius hallita muutoksia, jotta kulloinenkin markkinatilanne voidaan ottaa hallitusti huomioon eri tuotannonaloilla. Koulutuksessa ja tiedotuksessa käydään lisäksi läpi metsien hoitoa sekä tuotantoeläinten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita. Maatalouden, elintarvikealan ja metsätalouden yhteistyö painottuu uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämiseen ja käyttöönottoon esimerkiksi logistisissa ratkaisuissa. Toimintalinjan 1 tavoitteita toteutetaan muun muassa koulutushankkeiden, yritysten investointi- ja kehittämistukien, maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustuen kautta. Osuuskunta Maitosuomi 10 11

12 Toimintalinja 2 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseudun ympäristöasioiden edistäminen, tuotannon jatkuminen epäsuotuisillakin alueilla ja eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat toimintalinjan 2 asioita. Lisäksi halutaan varmistaa, että maataloutta voidaan harjoittaa jatkossakin kannattavasti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena on ylläpitää avointa ja viljeltyä maatalousmaisemaa, johon kuuluu peltoja, rakennuksia, teitä, pihoja sekä luonnonniittyjä ja -laitumia. Vuosisatoja harjoitetun maatalouden muovaama elinympäristö säilytetään monimuotoisena, jolloin siellä viihtyvät lukuisat eri kasvi- ja eläinlajit. Tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Maisema halutaan säilyttää monipuolisena ja hoidettuna riippumatta siitä, tuotetaanko alueella elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, bioenergiaa - tai vaikka siellä ei lainkaan viljeltäisi tuotantokasveja. Maataloudesta aiheutuvaa maaperän, vesistöjen ja ilmaston ympäristökuormitusta pyritään vähentämään. Bioenergian tuotannolla vähennetään kasvihuonekaasuja sekä autetaan säilyttämään maaperän eloperäinen aines ja hiilinieluvaikutus. Toimintalinjan 2 tavoitteita toteutetaan maatalouden ympäristötukien, luonnonhaittakorvauksien, eläinten hyvinvointitukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen sekä toimintalinjan 1 koulutustoimenpiteen ja Leadertoimintatavan kautta. MMM kuva-arkisto Anni Karhunen 129

13 Toimintalinja 3 Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun yrittäjyyttä ja hyvinvointia kasvatetaan kehittämällä monipuolista yrittäjyyttä sekä panostamalla peruspalveluihin ja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluihin. Palveluista hyötyvät niin maaseudun asukkaat kuin yritykset. Maaseudulle kannustetaan perustamaan uusia yrityksiä sekä kehittämään ja uudistamaan olemassa olevia. Etenkin tuetaan sellaisia yrityksiä, jotka turvaavat maaseudun nykyisiä työpaikkoja tai synnyttävät uusia. Naisten ja nuorten työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota, samoin kuin harvaan asutun ja ydinmaaseudun ominaispiirteisiin. Maatalousyrittäjiä rohkaistaan ryhtymään perinteisen maatalouden ohella muuhun yritystoimintaan. Tällainen yritystoiminta voi keskittyä esimerkiksi palveluihin tai oman tilan tuotteiden markkinointiin. Rahoituksen kohteena voivat olla kaikki alle kymmenen hengen yritykset maaseudulla, toimivat ne maatilan yhteydessä tai vailla kytkentää maatalouteen. Rahoituksella ei ole toimialarajoitteita, mutta se ei saa vääristää alueella kilpailua. Yrityksiä kannustetaan myös tekemään yhteistyötä alueellaan ja kansainvälistymään. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjat 1 ja 2 tukevat toimintalinjan 3 tavoitetta säilyttää suomalainen maaseutu elinvoimaisena. Viljelyn ja muun yritystoiminnan vireys on edellytys sille, että maaseutu viehättää myös asuinpaikkana ja lomakohteena. Toimintalinjan 3 tavoitteita toteutetaan muun muassa tukemalla yritysten investointeja, kehitystä ja aloittamista sekä monen tyyppisiä kehittämishankkeita. 13

14 14 Comma Image Oy

15 Toimintalinja 4 Leader-toimintatapa Leader-toimintatapa on ohjelmakaudella käytössä koko maassa. Sitä voidaan soveltaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman jokaisella toimintalinjalla. Toimintalinjassa 4 yhdistyvätkin kaikkien linjojen sisällölliset tavoitteet, joita toteutetaan paikallisesti Leaderyhdistysten kautta. Leaderin suunta on alhaalta ylös. Se pohjaa maaseudun asukkaiden omaan aloitteellisuuteen ja synnyttää paikallisiin oloihin sopivia täsmäratkaisuja. Se tuo maaseudun asukkaille, yhteisöille ja yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä sekä työhön ja toimeentuloon. Yhteistyöhön perustuva Leader kokoaa yhteen uudet kasvot ja vanhat konkarit. Verkostot levittävät ideoita ja osaamista niin alueiden kuin valtioiden rajojen yli. Leader vahvistaa maaseudun kilpailukykyä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä. Ryhmät vahvistavat sitoutumista omaan alueeseen ja uskoa sen tulevaisuuteen. Lisäksi niillä on kyky temmata kehittämistyöhön mukaan tuoreita kasvoja. Leader-toimintatapaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät eli Leader-ryhmät. Ne ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka ovat avoimia alueensa kaikille ihmisille ja yhteisöille. Niiden hallitukset muodostetaan kolmikantaperiaatteella: edustettuna ovat tasapuolisesti maaseudun asukkaat sekä kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toiminta-alueellaan. Minna Hirvelä 15

16 LISÄTIETOJA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMASTA : Kukin ryhmä laatii yhdessä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman. Tätä suunnitelmaa toteutetaan erilaisten kehittämis- ja yrityshankkeiden kautta. Toimintaryhmätyö kietoo yhteen elinkeinojen, osaamisen ja paikallisyhteisön kehittämisen. Suomi on noussut kymmenvuotisen toiminnan aikana yhdeksi eurooppalaisen toimintaryhmätyön kärkimaaksi. Manner-Suomen ohjelmakauden Leader-ryhmää aloittivat työnsä elokuussa Lisäksi Ahvenanmaalla on yksi Leader-ryhmä Salla Rossi Mari Voutilainen 16

17 Kannen kuvassa ruokohelpikasvustoa. Kuva: Vapo Oy Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin