KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA
|
|
- Mikael Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juankosken kaupunki KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus 371-P12751 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Osayleiskaava-alue Perustiedot Suunnittelutilanne Maanomistus Väestö ja työpaikat Nykyinen maankäyttö... 6 Juankosken rakentamisen historiaa Liikenne Yhdyskuntatekniikka Kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema Ympäristön häiriötekijät Luonnonympäristö Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Metsät Suot Vesi- ja rantakasvillisuus Kulttuuriympäristöt Eläimistö LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivilajit Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Liito-oravan elinalueet Metsälaki- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonmaisema Tavoitteet Tavoiteasettelun lähtökohdat Tavoitteellinen taajamarakenne Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita Osayleiskaava ja sen perustelut Aluevarausten pääperustelut Yleistä... 47
3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II Kokonaismitoitus Asunto ja loma-asunto alueet Keskustatoimintojen alue Palvelu- ja työpaikka-alueet Virkistysalueet ja reitit Erityisalueet Kulttuuri- ja luonnonympäristö Muut alueet Liikenne Ympäristön häiriötekijät Vaikutusten arviointi Yleistä Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Vaikutukset luontoon Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Toteuttaminen Rakentaminen osayleiskaava-alueella Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella Rakentaminen rantavyöhykkeellä Rakentaminen lievealueilla Yhdyskuntatekniikka Suunnitteluvaiheet ja osallistuminen Vireille tulo Valmistelu- ja luonnosvaihe Liitteet: OAS Aloitusneuvottelun sekä luonnos- ja ehdotusvaiheen muistiot Muinaismuistoselvitys Juankosken rakennuskulttuuri inventointi 2011 Kulttuuri- ja luonnonympäristö Rantamitoitustaulukko Lähtökohdat ja tavoitteet Luonnosvaiheen vastine Ehdotusvaiheen vastine
4 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 ( 66) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 1 Osayleiskaava-alue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan Juankosken kaupungin kirkonkylän taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön. Alustava rajaus ilmenee oheisesta kuvasta. Laadittavan osayleiskaavan tavoitteena on ohjata rakentamista, asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Laadittavalla osayleiskaavalla luodaan edellytykset erityyppisille asuinalueille ja edistetään alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä sekä alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamista. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen rajaus. 2 Perustiedot 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
5 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 ( 66) alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto / ), joista neljä koskee kaava-aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Maakuntakaava (seutukaava) Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon maakuntakaavan Maakuntakaava on parhaillaan hyväksyttävänä ympäristöministeriössä. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta on ohessa. Suunnitelma-aluetta koskevia varauksia ovat: - Kirkonkylä (A ) - Juankosken keskusta (ca ) - Jätevedenpuhdistamo (j) - Juankoski, tavaraliikenteen terminaalialue (lm ) - Karjalankoski, rahti- ja/tai matkustajasatama (lv ) - Kellolahti, venevalkama (lv )
6 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 ( 66) - Satulasaari, retkisatama (lv 905) - Juankoski, rahti- ja/tai matkustajasatama (lv ) - Nuottiniemi, matkailupalvelujen kohde (rm ) - Sorvalampi, kivikautinen asuinpaikka (sm ) - Stromsdalin ja Tamfeltin tehtaat (t ) - Nuottiniemi, lähivirkistysalue (VL ) - Irvinsaari (ja Satulasaari), retkeily- ja ulkoilualue (VR ) - Puukkomäen koulu, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (ma ) - Pikontien ja Laivarannantien asuinrakennuksia, maakunnallisesti merkittävä alue (MA ) - Juankosken ortodoksinen kirkko, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (ma ) - Juantehtaan koulu, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (ma ) - Juantehdas, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (MA1-v ) - Juantehdas, Pikonniemi, valtakunnallisesti merkittävä kultuuriympäristö (MA1-v ) - Pikonniemi, kivikautinen asuinpaikka (sm ) - Juankosken vanha kirkko, rakennussuojelukohde (sr ) - Kallioperän suojelu- ja opetuskohteen my Kaavassa on osoitettu seuraavat viivamerkinnät: o o o o o o o Maantiet Rautatie Laiva- / veneväylä Moottorikelkkareitti Ulkoilureitti Sähkönsiirtolinja (110 kv) Päävesijohdot ja pääviemärilinjat Kuva 3: Ote maakuntakaavasta: Juankosken keskustan kulttuuriympäristökohteet.
7 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 ( 66) Yleiskaavoitus Yleiskaavat Juankosken kirkonkylän osayleiskaava on laadittu 1988 (hyväksytty ) ja sitä muutettu 1995 (vahvistettu ). Ala-Siikajärven - Vuotjärven rantaosayleiskaava on voimassa kaava-alueeseen kuuluvien Vuotjärven saarten ja Nuottiniemen alueella (Ote kaavavasta ohessa). Valtuusto on hyväksynyt kaavan Kuva 3.1 Ote Ala-Siikajärven - Vuotjärven rantaosayleiskaava Asemakaavat/ranta-asemakaavat Keskeiselle taajama-alueelle on laadittu ensimmäinen rakennuskaava Muutoksia ja laajennuksia on laadittu lukuisia, joista viimeiset ovat vuodelta Asemakaavoitetuilla alueilla tämän prosessin yhteydessä tarkastellaan asemakaavojen toteutumista ja esitetään yleiskaavassa mahdolliset muutosja kehittämistarpeet. Nuottiniemen ja Vuotjärven saarten alueelle on vireillä rantaasemakaavahanke.
8 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 ( 66) Kuva 4: Juankosken keskustan asemakaava Muut suunnitelmat Vesihuollon kehittämissuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Juankosken arvokkaiden rakennusten inventointi on tehty Juankosken liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu 2008 ja 2009 on laadittu yleiskaavatasoinen viheraluetarkastelu. Rakennusjärjestys Juankosken kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on hyväksytty Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maastokarttaa 1: Maanomistus Juankosken kaupungilla on omistuksessaan raakamaata jonkin verran. Kaupungilla ei kuitenkaan ole kovin merkittäviä raakamaa-alueita alueella. Kaavaalue on suurimmaksi osaksi yksityisten henkilöiden omistuksessa.
9 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 ( 66) 2.3 Väestö ja työpaikat Seuraavassa taulukossa on esitetty Juankosken kaupungin väestökehitys. Väestömäärän väheneminen on ollut tasaista viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Juankosken väestöstä vuoden 2008 lopussa oli 13,8 % vuotiaita, 64,3 % vuotiaita ja 21,9 % 65 -vuotiaita tai vanhempia. Kaupungin kolmessa taajamassa Juankoskella, Muuruvedellä ja Säyneisissä väestöstä asuu noin 55 %. Taulukko 1. Juankosken väestökehitys. Lähde: Pohjois-Savon liitto. Vuosi Asukasluku 3) Seuraavissa taulukoissa on esitetty Juankosken kaupungin työpaikkojen jakaantuminen elinkeinoittain vuoden 2008 lopussa sekä suurimmat työnantajat vuonna Taulukko 2. Juankosken elinkeinorakenne vuoden 2008 lopussa (työpaikat elinkeinoittain kpl ja %). Lähde: Pohjois-Savon liitto. kpl % Alkutuotanto ,2 Jalostus ,0 Palvelut ,8 Taulukko 3. Juankosken suurimmat työnantajat vuonna Lähde: Juankosken kaupungin www-sivut Työnantaja henkilöstö lkm Metso Fabrics PMC Oy/Juankosken tehdas 260 henkilöä Juankosken kaupunki 407, josta vakinaisia 306 Premium Board Finland Oy, kartonkitehdas noin 100 henkeä Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä 75 henkilöä Ilmarian hoitokoti 50 henkilöä 2.4 Nykyinen maankäyttö Kokonaisrakenne Juankoski on Vuotjärven ja Akonveden välisten koskien ja jokiuoman äärelle syntynyt teollisuusyhdyskunta. Taajama on levittäytynyt verrattain laajalle alalle koskien molemmille puolin. Taajamaa ympäröi sokkeloinen jokiuoma, Vuotjärven lahdekkeet ja pienet lammet. Rautatie jakaa kirkonkylän kahteen osaan erottaen Uudenkylän alueen omaksi kokonaisuudekseen. Eri toiminnot muodostavat taajaman sisällä selviä kokonaisuuksia.
10 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 ( 66) Asutus Juankosken rakentamisen historiaa Juankosken kaupungin taajama on syntynyt vanhan ruukkialueen pohjalle. Alueelle on vuonna 1746 perustettu rautaruukki, joka on toiminut näihin päiviin saakka, 1910 luvulla tuotanto on vaihtunut rautaruukista kartonkitehtaaksi. Juankosken nykyisen rakennuskannan juuret ovat siis jo 265 vuoden takaa. Juankoskella on vanhoille ruukkipaikkakunnille tyypillisiä piirteitä. Tämä näkyy rakennuskannassa myös nykyisin, keskustaajaman alueen rakennuskanta on rikkaasti kerrostunutta, vanhoja rakennuksia on nykyisen asuinja liikerakentamisen keskellä elävöittämässä ympäristöä. Vuoden 1746 ruukin perustamisen jälkeen rakennuskantaa alkoi ilmaantua verkkaiseen tahtiin, muutoinkin Juantehtaan ruukin toiminta on ollut tuolloin hyvin vaatimatonta ensimmäisen vuosisadan ajan. Tuon ajan rakennukset sijoittuivat Niskakosken ja Juankosken väliin jäävälle alavalle kannakselle, muodostaen ensimmäisen kylänraitin. Paikalla on nykyisin Metso tehdas ja Ruukkialueen 1800 ja 1900 luvun alun rakennuksia. Rakentaminen kehittyi 1800 luvulla, taloista rakennettiin suurempia ja perustamistapa tukevoitui. Rakennukset alkoivat säästyä jo jälkipolvillekin, vanhin säilynyt rakennus on 1826 rakennettu Patruunanmäen kartano luvun puolivälissä rakennetuista rakennuksista on jäljellä suurimmat tehtaan toimintaan liittyvät rakennukset. Juankosken ruukki sai oman kirkon 1863, tässä kirkossa toimi myös ruukin koulu vielä vuoteen 1921 saakka varsinaisen koulurakennuksen valmistuttuakin (1891). Tultaessa 1800 luvulle uusia rakennuksia nousi tehtaan toiminnan laajentumisen myötä. Ruukin työntekijät olivat alkuun lähialueen torppareita, jotka eivät asuneet ruukilla. Tehtaan toiminnan laajentuessa 1860 luvulta lähtien tehtaan kasvavalle työväestölle rakennettiin asunnoiksi pitkiä hirsirakennuksia, joissa oli ns. hellahuoneita yhden hellahuoneen asuntoja tehtaan työväelle??. Kuvassa 4. ruukkialueen rakennukset vuonna Kuva 5. Juantehtaan rautaruukin asemakaava vuodelta Pukkikalliolla oli tuolloin myös rakennuksia. Alkuperäinen kylänraitti on vielä nähtävillä.
11 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 ( 66) Kuva 6. Ruukin alueen rakennukset vuonna Kuvassa punaisella edelleen paikoillaan olevat rakennukset luvulta lähtien pienempiä asumuksia ja maatiloja alkoi nousta Marjorantaan, Puukkomäelle ja Karjalankoskelle. Ennen sotia, 1930 luvun loppuun mennessä asutusta oli Luokkiahossa, Uudenkylän tien varressa, Puukkomäellä. Puukkomäelle rakennettiin koulu vuonna Jälleenrakentamiskauden alkaessa sotien jälkeen rakennettiin paljon Uudelle kylälle, Puukkomäelle, Juanlammelle ja Kellolahteen. Yhtenäisimmät asuinalueet muodostuivat Hyppyrimäelle, Uudelle kylälle, Valkeiselle ja Ruislammelle. Näistä alkuperäismpänä on säilynyt Hyppyrimäen alue, joka onkin inventoitu jo vuonna 1992 alue inventointina.
12 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 ( 66) Kuva 7. Kartta vuodelta 1940 (Suomen taloudellinen kartta, maanmittaushallitus). Kartalla havaittavissa asutuksen laajentuminen Luokkiahoon, Uudenkyläntien varteen, Laivarantaan, Marjorantaan ja Puukkomäkeen sekä jonkin verran vanhanradantielle ja Karjalankoskelle. Kellolahdentie rakennettiin 1970-luvulla, tien kohdalla on kärrytie, jonka kautta alueen muutamiin taloihin kuljettiin. Vanhempi asuminen on sijainnut tehdasyhteisön välittömässä läheisyydessä sekä Vuotjärven ranta-alueilla luvulla ovat syntyneet Uudenkylän ja Hyppyrimäen omakotialueet luvulla rakentaminen tapahtui liikekeskustan eteläpuolella Ruutikellarinmäen alueella. Hevoshaan asuntoalueella rakennettiin luvuilla. Myöhemmin pientaloja on rakennettu pääasiassa Tikanniemen ja Pikonniemen alueilla sekä Virran rannalla. Juankoskella on rakennettu luvulla kerrostaloja liikekeskustan läheisyyteen ja Hevoshaan pohjoisosaan. Rakennustoiminnalle oli 1980-luvulla tyypillistä rivitalorakentamisen huomattava osuus asuntotuotannosta luvun rivitalot ovat sijoittuneet pääosiltaan Hevoshakaan. Taajaman läheisyydessä on runsaasti ns. lieveasutusta. Erityisesti sitä on taajaman itäpuolella Valkeisenlammen ympäristössä ja luonnonkauniilla Kaunisharjun alueella. Palvelut ja työpaikat Julkisista palveluista ydinkeskustaan ovat sijoittuneena kaupungintalo, koulut, kirjasto, valtion palvelut, Lapinharjun päiväkoti sekä seurakunnan palvelut ja
13 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 ( 66) 2.5 Liikenne kirkko. Keskustan tuntumassa virran pohjoispuolella ovat lisäksi kunnalliset terveys- ja vanhuspalvelut. Yksityiset palvelut keskittyvät pääasiassa Juankoskentien varteen. Suurin kaupallinen keskus sijaitsee Juankosken varrella Kisapolun ja Asematien välisellä alueella. Teolliset työpaikka-alueet sijoittuvat välittömästi keskustan tuntumaan, sen pohjois- ja koillispuolelle. Alueella sijaitsee lisäksi hotelli, museo sekä Juankosken kanava. Virkistyspalvelut Taajaman virkistyspalvelut keskittyvät pääasiassa ydinkeskustan länsipuolelle. Alueella sijaitsevat valaistut hiihtoladut ja kuntopolut sekä urheilu-, pallo-, jääkiekko- ja tenniskentät. Lisäksi keskustaajaman pohjoispuolella on Nuottiniemen valaisematon hiihtolatu ja kuntopolku sekä Pikonniemessä sijaitseva Beach Volley kenttä. Suunnittelualueella sijaitsevat myös Juankoski- Muuruvesi-Kesämäki ja Juanlammen kuntohiihtoladut. Juanlammen uimaranta sijoittuu asemakaava-alueen länsireunaan sekä Pikonniemen ja Irvinlahden uimarannat Vuotjärven rannalle keskustan tuntumaan. Juankosken läpi virtaavassa vesistössä kulkee Kuopio-Tahko melontareitti. Alueella kulkee Koillis-Savon retkeilyreitti, joka on osa laajaa Pohjois-Savon kattavaa ulkoilu- ja retkeilyreitistöä. Suunnittelualueelle sijoittuu moottorikelkkareittejä, jotka kulkevat myös asemakaavoitetulla alueella, jossa sijaitsevat keskustan polttoaineen jakelupisteet. Moottorikelkkareittejä ollaan virallistamassa. Seuraavassa on esitetty suunnittelualueen tärkeimmät maantiet. Tienumeron jäljessä on tien nimi kaupungin osoitekartalla. Tiet on luokiteltu tielaitoksen käyttämän toiminnallisen luokituksen mukaan (Savo-Karjalan tiepiiri ): Seututiet Maantie 569 Kaavi-Nilsiä, Juankoskentie/Nilsiäntie/Kaavintie Maantie 570 Juankoski-Hankamäki, Hankamäentie Yhdystiet (paikallistiet) Maantie 5692 Juankosken asema, Juankoskentie Maantie 5694 Juankoski-Karjalankoski, Karjalankoskentie Maantie Kellolahti, Kellolahdentie Maantie Juankoski-Vuotjärvi, Jouhtenisentie Maantie Koivukoski, Hyppyrimäentie Asemakaavoitetulla alueella merkittävimmät kokoojatiet ovat Juankoskentie, Uudenkyläntie, Jouhtenisentie, Ruukintie, Paasikoskentie, Puutarhatie, Laivarannantie, Kellolahdentie ja Hyppyrintie. Näiden teiden varrelle on rakennettu kevyenliikenteen väylät.
14 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 ( 66) Kuva 8: Maantieverkosto Alueen liikennemäärät vuonna 2009 on esitetty oheisessa kuvassa.
15 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 ( 66) Kuva 9: Alueen liikennemäärät (Lähde: Liikennevirasto) Juankosken rautatieasema sijaitsee keskustaajamassa. Aseman ja suunnittelualueen läpi kulkee Siilinjärvi-Outokumpu rautatie. Rautatietä pitkin kuljetetaan pääasiassa kaivos- ja metsäteollisuuden tuotteita. Rataosuudella ei ole tällä hetkellä henkilöliikennettä. Suunnittelualueella sijaitsee Laivarannan (Niskakosken) koti- ja vierasvenesatama, Koivulahden ja Pikonniemen retkisatamat sekä Ruukinranta, joka on tarkoitettu melojien maihinnousupaikaksi. 2.6 Yhdyskuntatekniikka Keskustaajaman asemakaavoitetun alueen jätevedet ja osa suunnittelualueen itäosan haja-asutuksen jätevesistä puhdistetaan Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n keskuspuhdistamossa, joka sijaitsee suunnittelualueella Väliveden rannalla. Vesijohtoverkosto kattaa lähes koko suunnittelualueen. Juankosken keskustaajamaan talousvesi johdetaan Rajasalmen pohjavedenottamo- ja käsittelylaitokselta. Vesioikeuden myöntämän luvan mukaisesti Rajasalmen vedenottamon ottolupa on 1100m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Keskustaajamassa on jalallinen ylävesisäiliö tilavuudeltaan 800 m3. Aluelämpöverkostot on rakennettu ydinkeskustan ympärille. Keskustan lämpökeskus sijaitsee Opintiellä. Suunnittelualueen lounaiskulmassa Hietapohjantien ja Nilsiäntien risteyksessä sijaitsee Juankosken muuntoasema, jolle kulkee 110 kv:n Nilsiä-Juankoski- Peltoranta voimajohto suunnittelualueen etelä- ja lounaispuolelta.
16 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 ( 66) 2.7 Kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Juankosken rakennuskulttuuri inventointi 2011 on valmistunut Joulukuussa Selvityksen on laatinut rakennusarkkitehti Juha Rajahalme. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Tehdasalueella Juantehdas (1) Valintaperuste: R, H, M Juankosken vanha ruukinalue, valtakunnallisesti merkittävä, RKY v Juankoskella toimi Suomen ainoa Ruotsin vallanaikainen järvimalmimasuuni. Juantehdas on sekä vanhin että samalla parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt yhtenäinen ruukkikokonaisuus. Alussa Ruukin omistajat vaihtuivat usein ja omistussuhteet olivat epämääräisiä. Ruukin kukoistuskausi alkoi luvulla parantuneiden tuotantomenetelmien ja kauppayhteyksien (Saimaan kanava v. 1856) takia. Tällöin ruukki oli venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan omistuksessa. Vuonna 1904 tehtaan osti vapaaherra Anthon von Alftan, joka rakennutti ruukin yhteyteen puuhiomon ja höyrysahan. Rautaruukin toiminta jatkui luvulle. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa jatkavat kartonkitehdas ja viiratehdas. Erityisesti 1800-luvun jälkipuoliskon ruukkitoimintaan liittyneet tehdasrakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan yhä jäljellä. Juantehtaan teollista kokonaisuutta täydentävät ruukinkartano, virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuksineen sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyvät rakennukset. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle alueelle, Pikonniemeen johtavan tien varteen ja Hussolanmäelle kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kosken länsirannan ruukinaikaiset teollisuusrakennuksiin kuuluu punatiiliset entiset valimo-, paja- ja verstasrakennukset sekä keskusraitin molemmin puolin kosken partaalle rakennetut puurakennukset. Aikoinaan teolliseen toimintaan olennaisesti kuuluneista vesivoimalaitteista on jäljellä kosken pato, mutta masuunin puhalluskoneitten ja pajojen kankivasaroitten voimanlähteet, vesirattaat ja turbiinit on purettu ja niihin veden johtaneet kanavat hävitetty tai täytetty jo vuosikymmeniä sitten.
17 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 ( 66) Kuva 10: Juantehtaan tehdasaluetta Juankoskella. Kuva: MV/RHO :68 Soile Tirilä 2006 Vanha masuunin, pajan, konepajan ja puuverstaan muodostama rakennuskokonaisuus (1) RKY 2009 Vanha masuuni, nykyisin ruukin museona, Masuuni Brunou -nimellä v Masuuni on rakennettu uusiksi 8 kertaa. Viimeksi oletettavasti Nykyistä v rakennettua masuunia edelsi kaksi aikaisempaa masuunia, joista ensimmäinen oli toiminnassa jo v Takkirautaa valmistanut masuuni oli käytössä vuoteen Raudanvalmistuksen loputtua itse sulatusuuni purettiin, mutta masuunirakennus kunnostettiin varasto- ja verstaskäyttöön. Vuosina masuunirakennus kunnostettiin museo- ja kokoustiloiksi. Paja, nykyisin museotilaa v Kiinteästi masuunin kanssa yhteen rakennettu yksikerroksinen raastupa oli tila, jossa masuunista juoksutettu sula rautamalmi valettiin harkoiksi. Masuunin raudanvalmistuksen päätyttyä v raastupaa on käytetty tehtaan pajana. Konepajarakennus, nykyisin teatteritilana v Raastuvan jatkona sijaitseva tiilinen konepajarakennus rakennettiin paikalla sijainneen puisen pajarakennuksen tilalle. Myöhemmin tila muutettiin korjaamoksi. Puuverstas v Tiilirunkoinen rakennus on toiminut puuverstaana, jossa valmistettiin mm. valutöissä tarvitut mallit ja koneiden puuosat. Myöhemmin virranpuoleisiin huoneisiin on rakennettu sosiaalitiloja.
18 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 ( 66) Valssilaitos (2) Walfred Brehmer v Rakennukset ja laitteet suunnitteli myös Högforsin vastaavat rakenteet suunnitellut Walfred Brehmer. Laitteisto oli pääosin valmistettu Högforsissa ja Taalintehtaalla. Rakennuksessa harkkorauta jalostettiin putlausmenetelmällä ja valssattiin takotöihin ja valamiseen sopivaksi. Masuunin ja Valssilaitoksen välissä kulki aikanaan vesikanava, josta koneet saivat käyttövoimansa. Vuonna 1872 käyttövoimaksi muutettiin kaasu luvulla rakennusta on käytetty varastona ja tehtaan paloasemana, jolloin ovia on uusittu ja suurennettu. Valimo, nykyisin liike- ja varastotilana (3) v Punatiilinen valimo on rakennettu v Myöhemmin rakennusta on levennetty ja pidennetty, kuitenkin alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen. Levennys näkyy katonharjan epäkeskisyytenä. Valimotoiminnan loputtua rakennus toimi mm. myllynä ja kartonkitehtaan kehysnaulaamona luvun lopulla rakennus peruskorjattiin liike- ja varastotiloiksi. Nykyisin rakennuksessa on yritystoimintaa ja Juankosken kaupungin nuorisotilat. Veturitalli (10) v Kapearaiteisen rautatien veturitalli rakennettiin kylän keskustaan Tehtaan tavarankuljetuksessa käytetty rautatie on purettu. Radan sijainti on vielä osoitettavissa maastossa. Kuva 11: Veturitalli. Konttori, nykyisin toimistokäytössä (4) v Hirsirunkoinen, lautavuorattu talo on rakennettu vuonna 1858 ruukin konttoriksi. Se toimii edelleen alkuperäisessä eli toimistokäytössä vaikkakin sisätiloiltaan ja 70- luvulla perusteellisesti muutettuna. Rakennusta on jatkettu 1910-luvulla. Makasiini, "Rautavarasto" (8) v. 1850
19 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 ( 66) Entinen valutavarain varasto on kaksikerroksinen hirsirakennus 1850-luvulta ja sitä käytetään varastona edelleen. Makasiini, "Kissanlinna" (9) v Rakennus on toiminut valimon valumallien varastona ja myöhemmin Strömsdal Oy:n konttorin varastona. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen luvulla. Entinen tehtaan kauppa, kunnanvirasto, nykyinen soittokunnan talo (5) v ja 1899 Juankoskentien varrelle, keskeiselle paikalle tehtaan kaupaksi rakennettu talo on valmistunut v Myöhemmin taajaman keskeisellä paikalla sijaitsevaa taloa on käytetty mm kunnanvirastona ja soittokunnantalona. Rakennus peruskorjattiin 2000-luvun alussa. Ruukinpytinki, kahvilapytinki, käsityöneuvonta-asema, rukoushuone (6) v Alun perin tehtaan työntekijöiden asunnoiksi rakennettu pitkä yksikerroksinen hirsipintainen talossa on toiminut mm. sota-aikaan Lotta kahvila, sittemmin Martta kahvila. Myöhemmin rakennus toiminut muiden julkisten palvelujen kuten käsityöneuvonta-aseman, matkailuneuvonnan ja rukoushuoneen tiloina. Nykyisin tilat ovat osittain yritystiloina. Postipytinki, nykyisin majoitustiloja (7) v Kahvilapytingin kanssa samoihin aikoihin rakennettu työväen asuinrakennus. Rakennusta on jatkettu 1920-luvulla. Rakennus peruskorjattiin 1990-luvun lopulla viereisen hotellin majoitustiloiksi. Ruukinkartano, ruukinisännöitsijän pytinki puistoalueineen (13) v. 1826, peruskorjaus ja ulkoiset muutostyöt 1926 Inventointitieto puuttuu. Empiretyylinen rakennus sijaitsee Patruunanmäellä korkean rantapenkereen päällä. Pehtorin asunto v ja Virkailijan talo v (14 ja 15) Ruukinkartanon länsipuolella on kaksi 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettua virkailijataloa Taivaanpankko ja tilanhoitajan asunto Alakyökki samanikäisine talousrakennuksineen. Kosken itärannalla Valintaperuste: R, H, M, kuuluvat alueeseen Juantehdas valtakunnallisesti merkittävä, v Kartonkitehdas (18) Ensimmäinen kartonkitehdas rakennettiin Vanha Voimalaitos (12) 1920-luku
20 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 ( 66) Vanha apteekinrakennus (86) inventointi puuttuu Hussolanmäellä: Työväen asuinrakennuksia (87-93, 43) (kohde 91a palanut) Valintaperuste: R, M, kuuluu alueeseen Juantehdas (valtakunnallisesti merkittävä luetteloinnissa v. 2003) ei inventoitu, maakuntakaavaan ehdotettava aluerajaus merkitään laajempana kuin museoviraston uusi ehdotus Pikontien ja Laivarannantien ruukin ja sahan aikana rakennetut asuintalot Laivarannantien eri-ikäiset entiset työväenasunnot ( ) Valintaperuste: R, M, kuuluu alueeseen Juantehdas valtakunnallisesti merkittävä luetteloinnissa Tässä selvityksessä on huomioitu Laivarannantien pitkät työväenpytingit, vaikkakin rakennuksia on paljon muutettu. Ruukin ja sahan aikana rakennetut asuintalot. Pikonniemellä: Hiiliuunit (11) Vuori-insinööri L.M. Ottelin v Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä v Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia. Raudanvalmistuksessa tarvittiin runsaasti hiiltä, joita varten hiilenpolttouuneja rakennettiin ruukkien yhteyteen erityisesti 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pikonniemen kärkeen rakennetuista kahdeksasta jäljellä olevat kaksi uunia ovat ainoat maassamme säilyneet ehjät esimerkit tästä hiiliuunityypistä. Museoviraston v suorittaman restauroinnin tavoitteena oli uuneihin ajan kuluessa syntyneiden vaurioiden korjaaminen. Toinen uuneista toimii näyttelytilana. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Entinen Ruukinkirkko ja pappila (19) kirkonrakentaja Henrik Heselius v Valintaperuste: R, H Juankosken kirkon rakentaminen liittyy Juantehtaan historiaan. Tehdas osallistui 1860-luvulla sekä kirkon rakentamiseen että papin viran kustannuksiin. Tuolloin Juankoski kuului Nilsiän seurakuntaan itsenäisesti toimivana tehdasseurakuntana. Omaksi seurakunnaksi Juankoski erotettiin Muuruvedestä v. 1923, johon tämä oli liitetty Muuruveden itsenäistyessä 1900-luvun vaihteessa. Juankosken kirkko toimi aluksi sekä kouluna sekä kirkkona. Lisäksi rakennuksen päädyssä oli papin asunto vuoteen Tilat muutettiin v peruskorjauksessa kerho- ja kokoustilaksi. Koulukirkon salin vasemmalla puolella olleet pulpetit on myöhemmin poistettu. Uusi kirkko valmistui v
21 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 ( 66) kuva 12: Entinen Ruukinkirkko. Juankosken ortodoksinen kirkko Toivo Paatela Valintaperuste: R, H Juankosken tsasouna (rukoushuone) rakennettiin talkoovoimin Juankosken itäpuolelle Ruislammille v.1954, jolloin lähipitäjissä ei ollut vielä ortodoksirukoushuoneita tai -kirkkoja. Kirkkosalin pohjamuoto on kahdeksankulmio, johon on liitettyalttari ja eteistilat. Keskellä katonharjaa on kattoratsastaja kelloja varten. Rakennukseen tehtiin v talkoovoimin peruskorjaus kirkoksi muuttamisen yhteydessä. Tällöin sisälle asennettiin mäntypanelointi sekä uudistettiin kalusteita ja ikonostaasi. Kuva 13: Juankosken ortodoksinen kirkko. Juantehtaan koulu (96) inventointi puuttuu
22 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 ( 66) Kuva 14: Juantehtaan koulu.. Juankosken seurantalo (20) Valintaperuste: R, M, ei kuulu valtakunnalliseen aluerajaukseen Pikontien asuinrakennuksia(106) Valintaperuste: R, M Tie jatkuu Pikontienä, jonka varrella on useita luvun vaihteen jälkeen rakennettuja puisia asuintaloja (inventoimatta). Entinen seurantalo (107) Pikontie 1 Kulmala Pikontien- ja Pikonniementien risteyksessä olevat jugendaiheinen rakennus (entinen seuratalo) ja tätä vastapäätä. Mäntykumpu, Asuinrakennus (83) Pikonniementie Asuinrakennus (108) Pikontie 2 Koivula Entistä seurataloa vastapäätä oleva asuintalo (entinen työväenasunto) piharakennuksineen. Puutavarayhtiön johtajan asunto (109) Pikontie 8 Koivula Pikontien länsipäässä, mäellä oleva, nikkarityylinen puutavarayhtiön johtajan asunto. Kauppa, nykyisin asuinrakennus (82) Pikontie 5 Sillankorva Pikontien entinen kauppa v Puukkomäen koulu (116) Paikallisesti arvokkaat kohteet Vuotjärven sahan rakennus Pikonniemessä (81) Rakennuksessa on betoniperusta, punatiilirunko, vaaleankeltainen rappaus ja pulpettikatto. Rakennuksen kunto on huono, ikkunat on rikottu ja ovet repsottavat osin auki. Katto on rapautunut. Lähiympäristössä on uudempia (1980- ja 1990-l.) rivi- ja omakotitaloja. Rakennuksen ympäristössä on polkuja ja laavu. Alue on voimakkaasti vesakoitunut.
23 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 ( 66) Asuinrakennus (94) Terveystie 7 Rakennuksessa on kolme huoneistoa, sisäänkäynnit ovat rakennuksen keskeltä ja päädyistä. Perusta kivi, runko hirttä, katto satula, katteena huopa (punainen), ulkoväri vaaleankeltainen. Ulkorakennuksessa liiteri ja kellari. Katteena pelti (vihreä), ulkovuoraus pystyrima, väri punainen, puitteet ja vuorilaudat valkeat. Kunto kohtalainen, ikkunoita rikki. Niskakosken varrella terveyskeskuksen naapurissa. Asuinrakennus (95) Terveystie 5 Rakennuksessa on kaksi huoneistoa. Sisäänkäynnit päädyistä. Perusta kiveä, betonia. Kattomuoto satula, katteena pelti. Ulkovuoraus vinovuorilaudoitus, väri sinivihreä. Kunto kohtalainen. Sisäänkäyntien kate tiiltä, sammaloitunut. Juantehtaan koulun opettajien asuintalo (97) Juankoskentie/ Ruukintie. Rakennuksessa on 11 asuntoa. Rakennuksessa on kolme asuinkerrosta sekä kellari- ja ullakkokerrokset. Perusta lienee betonia, päällä ruskeat laatat. Runko tiiltä, rapattu pinta (ruskeanharmaa, vaalea). Satulakatto, katteena maalaamaton pelti. Ruukin navetta (98) Juankoskentie. Rakennus on kaksikerroksinen. Perusta betonia (kiveä?), yläosa lautarakenteinen, runko punatiiltä, harjakatto (maalaamaton). Rakennus on liiketiloina, mm. kirpputori, ravintola ym. Ruukin navetta sijaitsi alun perin Alakyökkiä vastapäätä. Se purettiin vuonna Vanha hautausmaa (84) Luokkiaho (43) Kellolahdentie Kuva 15: Asuinrakennus Kellolahdentiellä. Koskenkievari, asuinrakennus (112)
24 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 ( 66) Kuva 16: Koskenkievarista. Perätalo, asuinrakennus (113) Kuva 17: Perätalon pihapiiri Hipsola, nykyisin kesäasuntona (114) Kuva 18: Hipsolan uusi päärakennus, rakennettu 1911.
25 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 22 ( 66) Koivulehto, nykyisin vapaa-ajan asuntona (115) Kuva 19: Koivulehto Hyppyrimäki Kohde on Juankosken vanhoja yhtenäisiä asuinalueita, joiden rakennuskanta on säilynyt lähes ennallaan. Alue muodostaa selvän ja yhtenäisen (erillisen) kokonaisuuden taajama-asutuksen alueella. Hyppyrimäen asuntoalueen rakentaminen alkoi Rakennukset ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden asuintaloja. Uudenkylän alue Uudenkylän alue on alkanut rakentua jo enne sotia. Sotien jälkeen Juantehtaan rakennussuunnitelman perusteella alueelle alue alkoi rakentua suunnitelmallisesti. Alueella on kattavasti rakennuksia lukujen väliltä. Marjorannantien asuinalue Alueelle on eri ikäisiä rakennuksia, entinen liikerakennus ja seurantalo. Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy on tehnyt muinaisjäännösten inventoinnin syksyllä 2010 Juankoskella. Selvityksen pohjalta kaava-alueelta on löydetty muinaismuistokohteita. Tutkimusalueelta tunnettiin ennen inventointia kolme kivikautista asuinpaikkaa (ja yksi tuhoutuneeksi luokiteltu asuinpaikka), sekä neljä kiviesineen löytöpaikkaa. Inventoinnissa löytyi viisi aiemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa joissa kahdella asumuspainanne. Lisäksi havaittiin kolme hiilimiilua ja kolme tervahautaa. Dokumentointiin kolme erillistä 1. maailmansodan aikaista varustusta, taisteluhautoja. Muinaisjäännösluettelo
26 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 23 ( 66) Nro Nimi rauhlk Ajoitus Laji tyyppi 5 PIKONIEMI 2 kivikautinen asuinpaikka 15 SORVALAMPI 2 kivikautinen asuinpaikka 41 NUOTTINIEMI VARUSTUS 2 historiallinen varustus 1. ms. 42 NUOTTINIEMI 3 esihistoriallinen asuinpaikka 43 KOIVUKOSKI 2 kivikautinen asuinpaikka 44 SORVALAMPI 2 2 kivikautinen asuinpaikka 45 SORVALAMPI 3 2 kivikautinen asuinpaikka 46 HYPPYRIMÄKI 1 2 kivikautinen asuinpaikka 47 HYPPYRIMÄKI 2 2 kivikautinen asuinpaikka 48 HYPPYRIMÄKI 3 2 historiallinen valmistus hiilimiilu 49 SORVALAMPI 4 2 historiallinen valmistus tervahauta 50 SORVALAMPI 5 2 historiallinen valmistus tervahauta 51 SORVALAMPI 6 2 historiallinen valmistus hiilimiilu 52 SORVALAMPI 7 2 historiallinen valmistus hiilimiilu 53 KOIVUKOSKI 2 2 historiallinen valmistus tervahauta 54 HYPPYRIMÄKITSTHAUTA 1 2 historiallinen varustus taisteluhauta 55 HYPPYRIMÄKI TSTHAUTA 2 2 historiallinen varustus taisteluhauta 56 HYPPYRIMÄKI TSTHAUTA 3 2 historiallinen varustus taisteluhauta 57 JUANTEHDAS 2 historiallinen valmistus rautaruukki 58 MIILULAHTI 2 kivikautinen asuinpaikka Kuva 20:Tutkimusalue vihreällä. Kivikautiset asuinpaikat punainen pallo, löytöpaikat pieni punainen neliö. Hist. ajan kohteet (miiluja) sinisellä. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueelta on tehty seuraavat neljä irtolöytöä.
27 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 24 ( 66) Kulttuurimaisema Paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat Rupsan kulttuurimaisema (KM 2) Ruislammen kulttuurimaisema (KM 3) Lukkarilan pellot (KM 4) Puukkomäen kulttuurimaisema (KM 5) Selvitysalueen itäosassa sijaitsevat Rupsan ja Ruislammen kulttuurimaisemat. Rupsan kulttuurimaisemaan kuuluvat loivasti kumpuilevat pellot, tilakeskukset pihapiireineen sekä mutkitteleva kylätie. Pienet lammet lisäävät maisemallista vaihtelua. Ruislammen kulttuurimaiseman muodostavat lampea ympäröivät tasaiset pellot ja itärannan pientaloasutus. Lammen itäpuolen tietä reunustaa pohjoisosasta lehtikuusikuja. Virransalmen kulttuurimaisema ja Lukkarilan pellot sijoittuvat selvitysalueen lounaisosaan. Juankoskentien molemmin puolin sijaitsevat Lukkarilan pellot ovat loivahkon rinteen avointa peltoaluetta, jonka reunamille pientaloasutus sijoittuu. Virransalmen kulttuurimaisema muodostuu laajasta viljelymaisemasta, jossa on viljeltyjä peltoja, laidunmaita, tilakeskuksia pihapiireineen ja metsäsaarekkeita. Maaston loivapiirteinen kumpuilu sekä ladot lisäävät maisemallista vaihtelua. 2.8 Ympäristön häiriötekijät Maantien 5692 ja 5694 liikenne aiheuttaa melua, joka on huomioitava tulevaa maankäyttöä suunnitellessa. Maanteiden meluvyöhykkeen leveys on enimmillään 100 m Juankoskentiellä. Muilla maanteillä meluvyöhyke on m levyinen. Melualueen rajaus on määritetty Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohjeen 6/1993: Tieliikenteen laskentamalli mukaisesti. Melualueet on määritetty Tiehallinnon kullekin tieosalle ilmoittamien liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella. Oletuksena laskentamallin käytössä on ollut kunkin tieosuuden sijoittuminen yhden metrin penkereelle verrattuna ympäröivään maastoon. Laitokset, jotka johtavat emissiota ilmaan ovat kartonkitehdas sekä lämpövoimalaitokset. Vaikutukset ilmaan ovat hyvin vähäiset ja ongelmia niistä ei ol e ilmennyt. Ympäristöhallinnon pilaantuneita maita koskevaan rekisteriin on kirjattu kaava-alueelta 24 kohdetta, joista kahdeksan on toimivaa, viisi arvioitavaa ja yksitoista selvitystä tarvitsevaa kohdetta. Toimivat kohteet: PT-halli, Puhdistamontie 1 Lumenkaatopaikka, Karjalankoskentie Vartiaisen alue, Karjalankoskentie 76 S-Market/ Neste, Poikkitie 1 Entinen Juankosken Huoltokorjaamo ja Tarvike/SEO, Uudenkyläntie 2 (nykyisin paikalla toimii ESV- Urakointi Oy) Premium Board Finland Oy:n kartonkitehdas, Juankoskentie 7A Savon Kuljetus Oy/Teboil, Asematie 2 Agri Market Juankoski, Juankoskentie 19
28 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 25 ( 66) Arvioitavat kohteet: Pikonniemi, vanha saha, Pikonniementie Karjalankosken kaatopaikka, Karjalankoskentie Pikonniemen hiiliuuni, Hiiliuunitie Selvitystä tarvitsevat kohteet: JKK-moottori Puhdistamontie 6 Matkamatias Ky, Matti Turunen, Karjalankoskentie 94 Terveystien lämpökeskus, Terveystie 12 Entinen Helge Hakkaraisen varastoalue, Kaavintie 81 Kartonkitehtaan lämmöntuotanto Suolakyllästämö, Pikonniemi Hiiliuunitie Entinen kauppa, Hyppyrintie 18 Opintien lämpökeskus, Opintie 1 Paasikoskentien lämpökeskus, Paasikoskentie 13 Junaliikenne Raideliikenteen aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 100 m päähän radasta. 3 Luonnonympäristö Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäyntien, karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella. Maastotyöt tehtiin 17.8., ja Selvityksen painopiste on alueilla, jonne uutta maankäyttöä on suunnitteilla. 3.1 Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Selvitysalueen kallioperä on pääosin pohjagneissiä, jossa graniittijuonia. Kellolahden alueella selvitysalueen koillisosassa esiintyy myös kiillegneissiä. Maapeite on paksu eikä kalliopaljastumia juurikaan ole näkyvissä. Yleisin maalaji on moreeni, joka on mannerjäätikön alle kerrostunutta pohjamoreenia. Se noudattelee kallioperän muotoja keskimäärin alle viisi metriä paksuna kerroksena. Selvitysalueeseen lännessä rajautuvan Nousionmäen ympäristössä on kumpumoreenimuodostumia. Selvitysalueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujakso, Juankosken harju. Se ulottuu Kaavin puolelta Kaunisharjun kautta Hyppyrimäelle, Patruunanmäelle ja jatkuu Pikonniemen kautta pohjoiseen. Harjun maa-aines on hiekkavaltaista. Hienoja maa-aineksia, savea, hiesua ja hienoa hietaa esiintyy alavilla alueilla rantojen tuntumassa. Esimerkiksi Karjalankosken alueen peltoaukeat sijoittuvat näille viljaville maille. Suot ovat turvemaata. Kartta-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, joskin loivapiirteistä aluetta. Paikalliset korkeuserot eivät ole kovin suuria.
29 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 26 ( 66) 3.2 Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Vaihteleva korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa. Tyypillisiä ovat sokkeloisten järvien muodostamat vesireitit. Selvitysalueen keskiosassa on Juankosken kaupungin keskustaajama. Aluetta halkovat rautatie sekä useat tiet, joista merkittävimmät ovat itä-länsisuuntainen Juankoskentie, Kaavintie ja Kellolahdentie. Pohjoisessa selvitysaluetta rajaa Vuotjärvi. Valtaosin selvitysalue on kulttuuriympäristöä, jonka maisemallisia osatekijöitä ovat Juankosken keskusta-alue, Ruukin teollisuusalue, Juanlammen ympäristö sekä Valkeislammen, Puukkomäen ja Karjalankosken alueet, jotka muodostavat paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Loivasti kumpuilevassa maisemassa on viljeltyjä peltoja, laidunmaita, tilakeskuksia pihapiireineen sekä mutkittelevia kyläteitä. Avoimeen maisemaan vaihtelua tuovat metsäsaarekkeet, puukujat, lammet sekä peltojen ladot. Juantehtaan ruukkialue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön Niskakosken varrella. Kuva 21: Puukkomäen alueen kulttuurimaisemaa selvitysalueen lounaisosassa. Metsämaisemassa vallitsevat nuoret mänty- ja koivuvaltaiset metsät. Varttuneita kuusi- ja mäntykankaita on eri puolilla selvitysaluetta, eniten rantametsissä. Harjun mäntykankaita on Rupsankangas-Hussolanmäki alueella. Taimikoita ja hakattuja alueita on etenkin Nuottiniemen alueella ja Juanlammen pohjoispuolella. Asutuksen ja peltojen lähiympäristössä tyypillisiä ovat nuoret koivikot. Luonnonmaiseman merkittävimmät elementit ovat Vuotjärven ja pienten lampien vesimaisemat sekä Juanvirran joki-, koski- ja kanavamaisemat. Vuotjärven rannoilta avautuu näkymiä Etuselän vesimaisemaan sekä järven eteläosan saarille ja luodoille. Suurimmat saaret ovat Julkusensaari, Satulasaari ja Irvinsaari. Hiilisaaren kasvillisuudessa on merkkejä vanhasta maankäytöstä hiilivarastona. Rakentamattomilla saarilla on maisemallista merkitystä vesimaiseman solmukohtina. Juankosken joki- ja kanavamaisemaan kuuluvat Niskakoski, Koivukoski, Koivulampi, Karjalankosken allas ja Karjalankoski.
30 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 27 ( 66) Juankosken ja Karjalankosken kanavat valmistuivat vuonna 2002 laivaliikenteelle sopiviksi. Karjalankoskessa on Savon Voiman voimalaitos. Kuva 22: Juanvirta soveltuu laivaliikenteelle. Koivukosken yläosan vesimaisemaan näkyy tehdasalue. Kuva 23:Karjalankosken kanava. Keskusta-alueen lähiympäristöllä on merkitystä virkistysalueena. Ulkoilureittiverkostoja on mm. Nuottiniemessä ja Hyppyrinmäen alueella, jonne on yhteys Juanvirran itärannan poluilta. Myös keskustan läheisyydessä sijaitsevalla Patruunanmäellä on virkistysarvoa. Venesatamia on Irvinlahdessa ja Koivulammella. Yleisiä uimarantoja on Irvinlahdessa ja Juanlammella. Myös Vuotjärven saarilla on merkitystä virkistysalueina, sillä kallio- ja hiekkarannoilla sekä lahdenpohjukoissa on useita nuotiopaikkoja. Selvitysalueen kaakkoisosassa Rupsankankaalla on laaja maaainestenottoalue, joka ulottuu Rupsanlammen etelärannalle.
31 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 28 ( 66) 3.3 Vesiluonto Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu Pohjois- Savon ELY- keskuksen kotisivuilta 1 sekä ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmästä. Selvitysalueelle ei nykyisellään sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita, sillä Kirkonkylän pohjavesialue ( ) on poistettu pohjavesiluokituksesta 2. Selvitysalueen halki kulkeva Juankosken harju on tärkeä pohjaveden muodostumisalue. Hyppyrinmäellä on varapohjavedenottamo. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen (04) ja Nilsiän reittiin (04.6). Juurusveden alueen (04.61) Karjalankosken alueeseen (04.612) kuuluvat Iso Vehkalahti, Ruislampi, Sorvalampi, Valkeinen ja Rupsanlampi. Vuotjärven alueen (04.62) Vuotjärven lähialueeseen (04.621) kuuluvat Vuotjärvi, Juanlampi, Irvinlampi ja Porolampi. Nilsiän reitti saa alkunsa Laakajärveen laskevista lähdejoista. Laakajärvestä vedet purkautuvat Nurmijoen reittiä pitkin Syväriin, josta edelleen Lastukosken kautta Vuotjärveen. Juankosken Koivukosken ja Karjalankosken kautta Vuotjärvi laskee Akonveteen ja edelleen Juurusveden alueelle. Nilsiän reitin vesistöt ovat valtaosin tummavetisiä. Juankosken ja Karjalankosken kanavat valmistuivat vuonna 2002 matkailun tarpeisiin, laivaliikenteelle sopiviksi. Ne yhdistävät Syvärin reitin muihin Vuoksen vesistön reitteihin (Tahkon vesireitti). Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Vuotjärveen, joka on ruskeavetinen, suuri humusjärvi. Savon Voima säännöstelee Vuotjärveä vesivoimantuotannon lisäämiseksi. Säännöstelyrajat ovat 93,60-95,40 NN+m ja sallittu talvialenema 1,8 m. Karjalankosken voimalaitoksen yläpuolinen Karjalankosken allas (Välivesi) on keinotekoinen vesimuodostuma. Iso-Vehkalahtea säännöstellään pumppaamalla vedet korkeammalla olevaan Karjalankosken altaaseen. Säännöstelyrajat ovat 85,55-86,70 NN+m ja sallittu talvialenema 0,65 m. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Vuotjärvi on laadultaan hyvä. Käyttökelpoisuus säilyy hyvänä aina Juanvirran Niskakoskelle ja edelleen tehtaiden alapuolelle saakka. Koivukosken, Koivulammen ja Karjalankosken altaan vesien käyttökelpoisuusluokka on tyydyttävä. Suurin pistekuormittaja on Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy, jonka jätevedet johdetaan Karjalankosken altaan yläpuoliseen Koivukoskeen. Puhdistamossa käsitellään Juankosken, Muuruveden ja Kaavin taajamien jätevedet, Vehkalahden käytöstä poistetun kaatopaikan suodosvedet sekä Premium Board Finland Oy:n tehtaan prosessivedet. 1 Hammar 2004; Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tiljander 2007
32 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 29 ( 66) Taulukko 2. Selvitysalueen järviä ja lampia 3. Järvi Irvinlampi Pintaala (ha) 2,8 Keskisyvyys (m) - Suurin syvyys (m) 4,5 Luonnehdinta Tummavetinen, erittäin rehevä, talvella pohjanläheinen vesi hapeton Iso Vehkalahti 278,8 7,3 24,7 Vedenlaatu tyydyttävä. Melko kirkasvetinen, lievästi rehevä. Juanlampi 29,9-10,5 Ruskeavetinen, rehevä, talvella happitilanne tyydyttävä-huono. Karjalankosken 107,8 - - Vedenlaatu tyydyttävä. Ruskeavetinen, allas lievästi rehevä. Nimetön 2,0 - - Tummavetinen, rehevä Porolampi 7,5-8,4 Ruskeavetinen, rehevä Ruislampi 9,4-5,0 Ruskeavetinen, rehevä, sinilevää, talvella hapeton, kalakuolemia. Rupsanlampi 5,9-10,0 Tummavetinen, ylirehevä, talvella happipitoisuus huono. Sorvalampi 3,5-3,2 Tummavetinen, erittäin rehevä. Valkeinen 2,0-10,8 Kirkasvetinen, ylirehevä, talvella hapeton. Vuotjärvi 5650,3 4,9 32,5 Vedenlaatu hyvä. Ruskeavetinen, lievästi rehevä. 3.4 Kasvillisuus Metsät Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen ala-alueen ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Pohjois-Karjala - Kainuu ala-alueen vaihettumisvyöhykkeellä. Selvitysalueen koillisosassa, Pölysenniemi-Kellolahti alueella, vallitsevat nuoret mänty-, mänty-koivu- sekä kuusimetsät. Nuoria koivikoita on lahdenpohjukoissa ja pihapiirien tuntumassa (kuva 11). Puustoltaan varttuneita mäntykankaita on Kellolahdessa sekä rantametsissä. Metsätyypeistä vallitsevana ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Karummilla ja kuivemmilla kohdin on puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Nuottiniemen metsät ovat suhteellisen reheviä. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kuusi- ja mäntykankaat ovat tyypillisiä. Rantakalliot ovat poronjäkäläpeitteiset. Irvinlahti-Luokkiaho välillä on hakattuja alueita. Laajalahden pohjukassa on nuoria, soistuneita koivikoita sekä tuoretta ja lehtomaista, puustoltaan nuorta mäntykangasta. Muualla alueella vaihtelevat kumpareiden mustikkatyypin (MT) tuoreet ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat, tuoreet rinnekuusikot ja rehevät kuusivaltaiset rinteenalusmetsät. Selvitysalueen kaakkoisosassa vaihtelevat Juanvirran ja pienten lampien rantametsät, harjun mäntykankaat, soistuneet alueet sekä viljelysten ja asuinalueiden kulttuurivaikutteiset lähiympäristöt. Valkeislammen-Rupsankankaan alueen harjumetsät ovat pääosin puustoltaan nuoria ja tasaikäisiä puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Kenttäkerroksen muodostavat puolukka, 3 Hertta-ympäristötietojärjestelmä;
33 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 30 ( 66) mustikka, kanerva ja variksenmarja. Keskustan tuntumasa sijaitsevalla Hussolanmäellä mäntykankaat ovat puustoltaan varttuneempia ja kenttäkerros on heinäinen. Hyppyrimäen alueella vaihtelevat nuoret mäntykankaat ja ojitetut rämeet. Nuoria koivikoita on lampien soistuneissa rantametsissä, peltojen reunamilla ja asutuksen läheisyydessä, jossa koivikot ovat yleensä metsitettyjä peltoja. Kuva 24: Harjumetsät ovat kuivahkoja mäntykankaita. Juanvirran itärannalla on puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä kangasmetsiä. Alueella vallitsevat mäntykankaat, joita on myös länsirannan Patruunanmäellä. Kuusivaltaisia metsiä on lähinnä lahdenpohjukoissa rinnemetsinä. Metsätyypit vaihtelevat pienipiirteisesti lehtomaisista kankaista, tuoreisiin ja kuivahkoihin kankaisiin. Mustikkatyypin tuoreiden kuusikankaiden kenttäkerroksessa kasvavat mm. mustikka, puolukka, lillukka, oravanmarja, kultapiisku, metsälauha ja metsäkastikka. Kuivahkoja kankaita on etenkin kallioisilla kohdin. Purojen ja ojien varsilla esiintyy myös pienialaisia lehtokohteita. Kuva 25: Juanvirran rantametsissä vaihtelevat mänty- ja kuusikankaat.
34 FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 31 ( 66) Selvitysalueen länsiosassa vallitsevat nuoret metsät. Marjorannan alueella rautatien, teiden ja voimajohdon pirstomassa ympäristössä on kuivahkoja mäntykankaita ja kulttuurivaikutteisia koivikoita. Puustoltaan varttuneita mäntykankaita on lähinnä rantametsissä. Juanlammen pohjoispuolella vaihtelevat etenkin tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden taimikot, nuoret mänty- sekä kuusimetsät. Lammen ympäristössä sekä Uusikylän alueella on myös puustoltaan varttuneita tuoreita ja lehtomaisia kuusikankaita. Pääosin lammen lähialueet ovat kulttuurivaikutteista aluetta, jossa vuorottelevat nuoret koivikot, mänty-koivukankaat ja rakennetut alueet. Kangasmetsäkumpareiden väliin jää ojitettuja rämeitä. Karjalankosken alueella vallitsevat kulttuurivaikutteiset alueet, kuten hylätyt pellot, joutomaaluonteiset alueet ja nuoret koivikot, joista osa on metsitettyjä peltoja. Koivikoita on etenkin Karjalankosken altaan rantametsissä. Alueen keskiosissa on kuivahkoja ja tuoreita mäntykankaita ja reunoilla tuoreita ja lehtomaisia kuusikankaita. Kuva 26: Juanlammen ympäristössä on myös tuoreita kuusikankaita. Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtoja ja lehtomaisia kankaita on pääosin pienialaisina kohteina eri puolilla selvitysaluetta. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kankaat ovat tyypillisesti kuusivaltaiset. Lehtomaisen kankaan metsiä on etenkin Nuottiniemessä sekä Juanvirran rannoilla. Lehdot sijaitsevat tyypillisesti purojen ja ojien varsilla, rinteiden juurella sekä kangasmetsien lehtolaikkuina. Lehdot ovat kuusivaltaisia, pääosin saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja, joita reunustavat käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreet lehdot. Rehevimmillä kohdin esiintyy myös käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kostaa suurruoholehtoa. Saniaislehtojen kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tyypillisiä lehtojen lajeja ovat mm. käenkaali, mesiangervo, metsämansikka, rönsyleinikki, lillukka, vadelma ja ojakellukka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja, lehto-orvokki ja punaherukka. Nuottiniemessä kuusivaltaiset tuoreet lehdot vaihettuvat mäntyvaltaisiksi puolilehdoiksi, joissa vallitsevat käenkaali ja metsäkastikka.
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Juankosken kaupunki KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus, luonnos 371-P12751 7.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos I SISÄLLYSLUETTELO 1 Osayleiskaava-alue...
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotUPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. 2.1.2 Luonnonympäristö
UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 26.5.,
LisätiedotLASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
LisätiedotROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.
LisätiedotONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS
FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotJuankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat
Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankoski 20.1.2016 1 Ruukkialueen historiaa Juankosken teollinen historia alkaa vuodesta 1746, jolloin saatiin lupa perustaa rautaruukki Kuopion pitäjään Juckais-joen
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3
Lisätiedot80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään
80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 1957, Sänkimäki-Juankoski osuus Siilinjärvi-Viinijärvi rataosuudesta valmistui 1957. Radan rakentaminen Siilinjärveltä Joensuun-Outokummun
LisätiedotKuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotSaunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen
SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotVieremän kunta. Kaavaselostus. Ehdotus ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus Ehdotus 699-P21549 28.11.2013 Kaavaselostus,
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Nilsiä, Tahkovuori 1/5 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen korttelia 110, 119
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava
Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotSYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotPYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotTuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P26335 15.1.2018 Kaavaselostus (11) P25625 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA. KAAVASELOSTUS luonnos 18.4.2016
SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA luonnos 18.4.2016 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi ja tavoite... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 SUUNNITTELUALUE
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotSorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaavan muutos: Nummi I B: Lamminrannan kaupunginosan kortteli 355
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 5.4.2019 Korttelin 46 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI VUOTJÄRVI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.2.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotNILSIÄN KAUPUNKI. TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 215 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 215 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 215 rakennuspaikkoja
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI Asemakaava biojalostamoa varten ja teollisuusalueen asemakaavan muutos OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.6.2014 4.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
Lisätiedottilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 16.4.2019 Kuutinrannan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotJUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta
LisätiedotFCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116
FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6
LisätiedotÄhtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakunta-kaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki Järvenpää II: Järvenpään
LisätiedotKirkonkylän asemakaavan laajennus
TUUSNIEMI Kirkonkylän asemakaavan laajennus Kaavaselostus HYVÄKSYTTY: KVAL pp.kk.2017 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (10) Savolainen Lilian 8.9.2017 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotAsemakaavan muutos, kortteli 615
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
Lisätiedot