KAA VAN LAATIJAN LAUSUNTO KIVIVAARA-PEURA VAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ TEH- TYYN V ALITUKSEEN

Transkriptio

1 Lausunto POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS / HYRYNSALMEN KUNNANHALLITUS KAA VAN LAATIJAN LAUSUNTO KIVIVAARA-PEURA VAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ TEH- TYYN V ALITUKSEEN Valituksenalainen päätös Hyrynsalmen kunnanvaltuuston päätös / Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston osayleiskaava. Valittaja Hannu Karjalainen Lausunto Valitus tulee hylätä aiheettomana. Osayleiskaava perustuu asianmukaisiin ja riittäviin selvityksiin. Osayleiskaavan sisältö vastaa tarkkuustasoltaan tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan vaatimuksia ja täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset, eikä se aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. Valtuuston hyväksymä osayleiskaava on tehty kaavapäätösmenettelyn osalta lain edellyttämällä tavalla. Osayleiskaava ei siten ole valituksessa esitetyistä syistä lainvastainen.

2 2 Lausunnon perustelut Yleistä Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on ( 12) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Valituksessaan Pohjois- Suomen hallinto-oikeudelle Hannu Karjalainen on vaatinut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen hylkäämistä. Valittaja katsoo, että päätös ei ole hyrynsalmelaisten eikä Hyrynsalmen kunnan edun mukainen. Hannu Karjalaisen valitus Kainuun maakuntakaavan huomioiminen Valituksessa esitetään perusteluna, että Kainuun maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa eikä osoitettu siihen soveltuvia alueita. Lisäksi ei ole valtakunnallisia ohjeita tuulivoimaloiden melun mittaamiseen. Valituksen mukaan osa tuulivoimapuistoon suunnitelluista voimaloista on lähellä Hyrynjärven rannalla olevia asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioiminen Valituksessa esitetään perusteluna, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Valituksen mukaan kunnan kärkihankkeena pidetään matkailua eikä monikaan halua rakentaa loma-asuntoja vilkkuvien tuulivoimaloiden näköpiiriin. Valittaja toteaa tuulivoimaloiden tulevan näkymään esimerkiksi Ukkohallan laskettelurinteeseen ja Hyrynjärven rantatonteille. Perusteluna esitetään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen. Valituksen mukaan tuulivoimalat eivät vähennä Hyrynsalmen ympäristöhaittoja, vaan lisäävät niitä. Perusteluna esitetään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Valituksen mukaan tuulivoimalat turmelevat esimerkiksi Hyrynsalmen kirkon ympäristön ja maiseman sekä kainuulaisen vaaramaiseman. Valituksen mukaan osayleiskaava on edellä mainlttujen kohtien osalta ristiriidassa maankäytö- ja rakennus lain sisältövaatimuksien kanssa. Lisäksi valituksen mukaan Hyrynsalmella on vireillä kaksi muuta osayleiskaavaa tuulivoimapuistojen rakentamiseksi, mistä johtuen koko kaavoitus olisi valituksen mukaan arvioitava uudelleen koko kunnan osal ta.

3 3 Osayleiskaavan lähtökohdat ja suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa eikä osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Maakuntakaavassa Kivivaara- Peuravaaran alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja se sijoittuu maakuntakaavan poronhoitoalueelle. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on käynnistetty maakuntavaltuuston päätöksellä Maakuntahallitus on hyväksynyt Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja Lähtökohdat ja tavoitteet -raportin Tuulivoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä käsitellään tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen ja sitä täydentävien selvitysten pohjalta. Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennysraportti on valmistunut 19. i Selvityksessä on käyty läpi Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä tunnistetut Kainuun alueella sijaitsevat tuulivoimatuotantoon sopivat kohteet sekä lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Kainuun alueella tiedossa olevat hankkeet. Selvityksessä on tarkasteltu erityisesti tuulivoimapuistojen näkyvyyttä, melu- ja välkevaikutuksia, vaikutuksia linnustoon, porotalouteen, hiljaisiin alueisiin, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin sekä sähköverkkoon liittymistä ja lentoturvallisuuden asettamia rajoitteita. Selvityksessä alueet on jaoteltu hyvin soveltuviin, mahdollisesti soveltuviin ja heikosti soveltuviin alueisiin. Kivivaara- Peuravaaran hankealue sisältyy selvityksen Hietakangas-Iso Kukkuri-Iso Jousivaara - tarkastelualueeseen (aluekokonaisuus 7/33), alue on selvityksessä arvioitu hyvin soveltuvaksi tuulivoimatuotantoon. Viranomaisneuvottelussa Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskus (EL Y) ja Kainuun liitto totesivat, että yleiskaava voidaan hyväksyä ennen tuulivoimamaakuntakaavan valmistumista, koska kaavaehdotuksella ei ole maankäytöllisiä ristiriitoja voimassa olevan maakuntakaavan kanssa ja alue on ollut mukana maakuntakaavoitusta varten laaditussa tuulivoimaselvityksessä (liite 2). Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta sekä yleiskaavaa laadittaessa otettava voimassa oleva maakuntakaava huomioon. Asutuksen sijainti ja kaavoitustilanne Osayleiskaavan suunnittelualueella ei ole pysyvää asutusta eikä loma-asutusta. Lomaasutus on suunnittelualueen läheisyydessä keskittynyt suunnittelualueen länsi- ja luo-

4 4 teispuolella sijaitsevan Hyrynjärven sekä alueen lounaispuolella sijaitsevan SaImijärven rannoille. Hyrynjärven Hietalahdessa sijaitsevien rantakiinteistöjen etäisyys lähimpään voimalaan (mo 4) on vähintään i 700 metriä. Vastaava etäisyys Salmijärven rantakiinteistöihin on vähintään 1590 metriä (liite 1). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja eikä asemakaavoja (liite 1). Suunnittelualueen läheisyydessä Salmijärven pohjoisrannalla sekä Emäjoen, Hyrynjärven ja Salmijärven rannoilla on voimassa Emäjoen vesistön rantayleiskaava, joka on hyväksyty Emäjoen vesistön rantayleiskaavan muutos ja laajennus on virei I lä ja kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Hyrynjärvellä on voimassa Hietalahden ranta-asemakaava (vahv ) ja Myllyniemen ranta-asemakaava (vahv I 977). Hietalahden ranta-asemakaavan muutos on vireillä. Salmijärvellä on voimassa Salmijärven ranta-asemakaava (vahv ). Hyrynsalmen kunnassa on vireillä kolme muuta tuulivoimaosayleiskaavaa, jotka ovat itsenäisiä prosesseja ja sijaitsevat etäällä (noin km) Kivivaara-Peuravaaran osa y leiskaa va -al ueesta. Haja-asutuksen osalta lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset sijaitsevat voimaloista vähintään 1600 metrin ja lomarakennukset vähintään 1550 metrin etäisyydellä. Viranomaisoh jeistus tuuli voimarakentam isessa Osayleiskaavan laatimisessa on noudatettu voimassa olevaa maan käyttö - ja rakennuslakia sekä -asetusta ja tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevaa ympäristöhallinnon ohjetta 4/2012. Meluselvitystä laadittaessa on huomioitu ympäristöministeriön suositusohjearvot ja VTI:n julkaisema ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan (Tutkimusraportti VTI-R I 3). Ympäristöministeriön tiedotteen (Liite 5) mukaan tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista valmistellaan valtioneuvoston asetusta. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta, joka on huomioitu kaavaselostuksessa. Selvitykset, vaikutusten arviointi ja yleiskaavan sisältövaatimusten huomioon ottaminen Sovellettava lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden

5 5 saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollsuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Nämä seikat on maankäytö- ja rakennuslain mukaan selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Vaikka yleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva 39 :n säännös on luonteeltaan kaavoittajaa velvoittava, vaatimukset ovat kuitenkin korostetusti joustavia normeja, jotka yleiskaavaa laadittaessa joudutaan yhteensovittamaan. Edelleen maankäyttö- ja rakennuslain 39 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava asianmukaisesti huomioon, ja että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttö ja rakennuslain 77 a :ssä säädetään yleiskaavan käytöstä tuulivoimalan rakennusluvan perusteena. Sen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kivivaara- Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu MRL 77 a :n mukaisesti. Tällöin yleiskaavaa laadittaessa on huolehdittu myös seuraavien tuulivoimarakentamista koskevien yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten (MRL 77 b ) huomioon ottamisesta: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ym päristöön 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Kivivaara-Peuravaaran tuulipuiston ympäristövaikutukset on arvioitu pääasiassa erikseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YV A) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ( ) mukaisesti. YVA-selostus vaikutusten arviointeineen on valmistunut maaliskuussa 2013 ja YV A-menettely on päättynyt, kun yhteysviranomainen (Kainuun EL V-keskus) on antanut lausunnon YVA-selostuksesta heinäkuussa 2013 (liite 3).

6 6 YV A-menettelyn yhteydessä on selvitetty laaja-alaisesti vaikutuksia 1) yhdyskuntarakenteeseen ja maankäytöön 2) maisemaan ja kulttuuriympäristöön 3) luontoon (kasvillisuus, linnusto ja eläimistä) 4) Natura- sekä suojelualueisiin 5) riistatalouteen 6) porotalouteen 7) elinkeinoihin 8) ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (mukaan lukien melu- ja vaijovaikutukset). Arvioinnissa on painotettu tuulivoimarakentamisen näkökulmasta keskeisiä vaikutuksia sekä otettu huomioon suunnittelualue ja sen ympäristön luonne. Vaikutukset on arvioitu eri vaikutuskokonaisuuksien erilaiset vaikutusalueet huomioon ottaen. EL Y -keskus on hankkeen yhteysviranomaisena arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että arviointiselostus sisältää ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 :n mukaan kuuluu esittää. Yhteysviranomaisen mukaan arviointiselostus antaa riittävän kokonaiskuvan tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointi täyttää sille asetetut vaatimukset ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon YVAselostuksessa. Arvioinnissa esiin tulleita pienehköjä puutteita tulee täydentää osayleiskaavoituksen yhteydessä. YVA-Iain periaatteiden mukaisesti tuulivoimahankkeen arviointimenettely ja kaavoitus on sovitettu yhteen siten, että ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on voitu ottaa huomioon kaavaratkaisujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kaavaselostuksessa on esitetty pääkohdat YVA-selostuksen vaikutusarvioinnista. Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt selvitysten täydennystarpeet ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot on huomioitu osayleiskaavaehdotuksen valmistelussa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitu tuulipuistohankkeen vaikutuksia hankevaihtoehtojen VE 1, VE2 ja VE3 lisäksi nollavaihtoehtoon, eli hankkeen toteuttamatta jättämiseen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellut vaihtoehdot perusteluineen on esitetty hallinto-oikeudelle toimitettavassa YVA-selostuksessa (liite 4). Osayleiskaavaratkaisun pohjana on ollut supistettu YV A:n hankevaihtoehto VE3, joka muodostettiin ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksien, yhteysviranomaisen lausunnon sekä kaavaluonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta. Osayleiskaavan selvitykset ja vaikutusarviointi on täydennetty vastaamaan osayleiskaavaan valittua vaihtoehtoa. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Toisin kuin valituksessa esitetään, YVA- ja kaavaprosessien aikana laadittiin mm. maankäyttöä ja aluetaloutta koskevat kattavat vaikutusarvioinnit. YV A-

7 7 yhteysviranomaisen lausunnon (liite 3) mukaan hankkeen maankäyttöä rajoittavat tai yhdyskuntarakennetta muuttavat vaikutukset ovat varsin lieviä. Osayleiskaavalla ei ole keskeisten viranomaistahojen mukaan maankäytöllislä ristiriitoja voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Kainuun liiton mukaan Kivivaara- Peuravaaran tuulivoimapuistohanke edistäisi toteutuessaan Kainuun ilmastostrategian ja maakuntaohjelman tavoitteita, joissa uusiutuvan ja paikallisen energian tuotantoa pyritään Kainuussa lisäämään. Tuulipuiston rakentamisella ei ole YV A- ja kaavaprosessien yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan melu- eikä välkevaikutuksia yleiskaavojen ja asemakaavojen maankäytöön. Tuulipuistoa ympäröivillä alueilla voimaloiden rakentaminen ei rajoita yksityisten omistamien tilojen maa- ja metsätalousrakentamista eikä nykyistä metsätalouskäyttöä. Muut tuulipuiston lähiympäristöön kohdistuvat merkittävät vaikutukset, kuten maisemavaikutukset, eivät ole suoraan maankäyttöä rajoittavia tekijöitä, vaan liittyvät ympäristön laatuun. Vaikutuksia on eniten läheisten järvien, kuten Hyrynjärven ja SaImijärven vastarannoilla, missä voimalat ovat pääosin selkeästi nähtävissä. Maankäytön kannalta merkitys on lähinnä paikallinen, koska läheisyydessä on myös rantoja ja vesialueita, joihin tuulivoimalat eivät näy. Vesistöjen rannoilla sijaitsevalle lomaasutukselle ei vaikutusarvioinnin mukaan katsota aiheutuvan suoria maankäytövaikutuksia. Vaikutusarvioinnin mukaan vähäistä maankäytöll istä merkitystä voi aiheutua erämaahenkisten ja luonnonmaisemaan hakeutuvien matkailupalvelujen sijoittumiseen tulevaisuudessa. Kaukomaisemassa vaikuttaa tuulivoimarakentamisen lisäksi myös muu rakentaminen. Noin 18 km etäisyydellä Kivivaara-Peuravaaran alueesta sijaitseva Ukkohallan valaistu laskettelurinne rakenteineen heikentää erämaatunnelmaa samoin hakkuut. Tuulivoimaloiden len- kuin paikallsesti suunnittelualueella toteutetut metsän toestevalot voidaan yöaikaan pitää minimissään ja käyttää punaisia kiinteitä valoja. Aluetalouden osalta on vaikutusarvionnissa todettu, että tuulivoimapuiston rakentamisella on monipuolisia vaikutuksia alueen työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan. Suorat työllisyysvaikutukset liittyvät metsän raivaukseen, maansiirtotöihin, tiestön parantamiseen ja muihin vastaaviin valmisteleviin töihin, jotka voidaan teettä paikallista työvaoimaa hyödyntäen. Lisäksi perustusten betonirakentaminen ja tuulivoimaloiden kokoaminen sekä komponenttien kuuetukset työllistävät. Epäsuorat vaikutukset elinkeinoihin muodostuvat pääosin alueella toimivan työvoiman käyttämien palveluiden kasvavasta kysynnästä. Tuuli voimalan investointikustannukset MW kohden ovat noin 1,5 miljoonaa euroa (Tuulivoimatieto 2012). Iin seudulta saatujen kokemusten (kunnajohtaja markku Kehus) mukaan tuulivoimahankkeen investointi kustannuksista aluetalouteen jää 15-20% eli Kivivaara-Peuravaaran hankkeessa (42 voimalaa) voisi rakennusvaiheessa jäädä aluetalouteen noin miljoonaa euroa. Muista Suomen tuulivoimapuistoista saatu-

8 8 jen kokemusten (Empower 2012) mukaan toimintavaiheessa aluetalouteen voisi jäädä käyttö- ja kunnossapidon, kiinteistöveron, maan vuokrien, sähkön siirron sekä yhteisöveron kautta vuosittain noin euroa voimalaa kohden. Kivivaara-Peuravaaran hankkeessa tämä tarkoittaisi 2,9 miljoonaa euroa vuosittaista tuloa aluetalouteen. Vastoin valituksessa esitettyä, tuulivoimahankkeen toteuttaminen edistää ja monipuolistaa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavan ei katsota myöskään aiheuttavan maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Ympäristöhaittojen vähentäminen, melu- ja välkevaikutukset Tuulivoimalla saavutettavat kasvihuonekaasujen sekä muiden ilmanpäästöjen alenemat ovat keskeisesti riippuvaisia käytössä olevista vaihtoehtoisista energiantuotantotavoista. YV A-prosessin yhteydessä hankkeelle on laskettu hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähenemä, joka voidaan laskennallisesti saavuttaa. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon mukaan tuulivoiman ympäristöystävällisyys ilman laadun kannalta tulee laskelmissa hyvin esille. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty kattavasti vaikutuksia myös ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä arvioitu tuulivoimaloiden aiheuttamia meluja välkevaikutuksia. Arvioinnissa on selvitetty, että tuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset vastaavat lainsäädäntöä eivätkä ylitä voimassa olevia Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia ohjearvoja eikä tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja (Ympäristö hall innon ohje 4/2012). Yhteysviranomainen on YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa (liite 3) todennut, että hankkeen meluvaikutusten arviointi on tehty kattavasti ja se antaa varsin havainnollisen ja oikeasuuntaisen kuvan hankkeen meluvaikutuksista lähialueen asutukselle. Lausunnon mukaan haitallisten vaikutusten syntyminen tulee ensisijaisesti ratkaista tuulipuiston laajuutta rajaamalla ja rakentamiseen soveltuvalla alueella voimaloiden sijoitusvaihtoehtoja tarkastelemalla. Meluvaikutusten ehkäisemisessä riittävä etäisyys asutukseen on suunnittelun lähtökohtana tehokkain tapa torjua haitalliset vaikutukset. Yhteys viranomaisen lausunto on otettu osayleiskaavoituksessa huomioon. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittua meluselvitystä on tarkistettu marraskuussa Selvitys on laadittu osayleiskaavassa osoitetuille voimaloilie. Selvityksessä on huomioitu ympäristöministeriön suositusohjearvot ja VTT:n julkaisema ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan (Tutkimusraportti VTI-R L 3). Tuulivoimalan vaijon vikkumista koskeva selvitys laadittiin YVA-prosessin yhteydessä. Suomessa ei ole virallisia ohjearvoja vilkkumiselle, mutta Tanskassa ja Ruotsissa käytössä olevat ohjearvot eivät selvityksen mukaan ylittyneet asutuksen tai lomaasutuksen osalta missään vaihtoehdossa.

9 9 Osayleiskaavatyön yhteydessä välkettä ja varjon vilkkumista tutkittiin erikseen Pyykkölänvaaralla tarkemmalla kuvasovitteella ja analysoinnilla. Selvityksen mukaan Pyykkölänvaaralle ei aiheudu riittävän etäisyyden ansiosta voimalan siiven aiheuttamaa varjon vilkkumista. Tilanne on vastaavan kaltainen myös muilla vaaranpäällysalueilla. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon (liite 3) mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ja varjostusvaikutus eivät merkittävästi ylitä ohje- tai tavoitearvoja, eikä niistä siten aiheudu terveydellistä haittaa. Kaava ohjaa MRL 77 b :n mukaisesti riittävästi tuulivoimaloiden rakentamista. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Hankkeen maisemavaikutukset on arvioitu maisema-arkkitehdin toimesta YVAselostuksessa ja kaavaselostuksessa. Maisemavaikutukset on tutkittu ja havainnollistettu tuulivoimaloiden maisema vaikutusten arvioinneissa yleisesti käytetyillä menetelmillä näkymäanalyysikartoin, maisemavalokuvasovittein sekä sanallisilla arvioilla. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon (liite 3) mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on kokonaisuutena maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia käsitelty havainnollisesti ja riittävän laajasti. Selostuksen mukaan suorat maisemavaikutukset pysyvälle asutukselle tai vapaa-ajan asutukselle ovat suurimmalta osalta vähäisiä, koska ne sijaitsevat pääosin puuston aiheuttaman näkymisen katvealueella. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset muodostuvat vaarojen lakialueilla perinteisesti sijaitsevalle asutukselle. Näiden osalta tarkempi selvittäminen on tarpeen erityisesti sen lähiasutuksen osalta, jota koskevaa yksityiskohtaisempaa tarkastelua mm. havainnekuvia ei selvityksvaiheessa ole tehty. Selostuksen mukaan haitallisia maisema vaikutuksia on paikoin myös järvien rantaasutukselle. Haitallisia maisemavaikutuksia ei näillä alueilla voida muutoin välttää kuin voimaloiden sijainnin ohjauksella. YV A-menettelyn päättymisen jälkeen osayleiskaavan maisemavaikutuksien arviointia tarkistettiin päivittämällä havainnekuvat huomioiden voimaloiden poistot ja siirrot. Arviointia on täydennetty vielä kaavaehdotusvaiheessa laatimalla lisää havainnekuvia ja sanallista arviointia. Voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset muodostuvat vaarojen lakialueila perinteisesti sijaitsevalle asutukselle. Vaikutusta korostavat mäkiasutuksen ympärillä olevat peltoalueet. Maisemalliset vaikutukset vaara-asutuksen keskellä pihapiireissä ja rakennusten ikkunoista riippuvat keskeisesti pihakasvillisuuden ja rakennusten peittävästä vaikutuksesta. Kainuun Museon YVA-selostuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista Hyrynsalmen kirkkoon kohdistuvat suurimmat maisemalliset vaikutukset. Samoin todetaan, että vähiten haittavaikutuksia on vaihto-

10 10 ehdossa VE3, koska siinä eteläisimmät voimalat jätetään toteuttamatta. Osayleiskaava on laadittu VE3 pohjalta, jossa on pienimmät vaikutukset. Kesäisin kirkkoympäristön lehtipuut peittävät merkittävästi näkymäyhteyttä voimaloihin. Talvisin kirkkopihasta avautuu pieniä sektoreita havupuiden välistä voimaloiden suuntaan, jotka näkyvät lehtipuiden oksiston läpi. Kirkolta lähin näkyvä voimala on noin 6 kilometrin etäisyydellä. YVA-selostuksen mukaan tuulivoimaloiden maisemallisesti voimakkaan vaikutusalueen etäisyys yltää noin 2 kilometrin etäisyydelle, jonka sisällä tuulivoimaloilla on maisemassa hallitseva asema. Edellä selostetun perusteella maisemallisista vaikutuksista ei katsota aiheutuvan lähiasutukselle eikä kulttuuriympäristölle kohtuutonta haittaa. Tuulipuiston maisemavaikutuksia on selvitetty riittävästi kokonaisuudessaan sekä erityisesti valituksessa mainittujen Hyrynsalmen kirkon ja vaaramaisemien osalta. Johtopäätökset Valitus on perusteeton. Toisin kun valittaja väittää, osayleiskaava ei ole maakuntakaavan vastainen ja sen sisältö vastaa tarkkuustasoltaan tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan vaatimuksia ja täyttää sille laissa asetetut sisäitövaatimukset Osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset ovat olleet oikea-aikaisia ja riittäviä ja niiden tulokset on voitu ottaa huomioon YVA-prosessin aikana tapahtuneessa hankesuunittelussa sekä erityisesti osayleiskaavaa laadittaessa. Kaavaehdotusvaiheessa on keskeisiä selvityksiä, kuten melu- ja maisemaselvityksiä täydennetty vastaamaan kaavan sisältöä ja uusia viranomaisohjeita. YV A-prosessin vaikutusarviointia on täydennetty osayleiskaavan sisältötarkistuksillaja kaavoitusprosessissa saaduilla kannanotoilla. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset, sovitettu maankäyttötarpeita yhteen tarpeel 1 isi ita osin sekä arvioitu yleiskaavan vaikutuksia maan käyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kun lisäksi otetaan huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus, osayleiskaavan sisältö, naapurikiinteistöjen etäisyydet lähimmistä tuulivoimaloista, nykyinen kaavatilanne, laaditut kattavat selvitykset ja tutkimukset sekä se, ettei kaavasta aiheudu oikeusvaikutuksia naapurikiinteistöille, yleiskaavan ei voida maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisesti katsoa aiheuttavan maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (kohtuuttoman haitan arvioinnista esim. korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa i ).

11 11 Lopuksi Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kaavan hyväksymistä koskeva päätös olisi lainvastainen, jolloin se tulisi hylätä tai sitä tulisi muuttaa. Seinäjoki I I 4 Ramboll Finland Oy Alue- ja kaupunkisuunnittelu Î /.lø~ /! // l/1~:! (/ Ir / l ( Liisa Märijärvi- Vanhanen Projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi Pro jektik oord inaattori (Kaavan laatimisesta vastannut Pöyry Finland Oy:n Kaupunki- ja aluesuunnitteluyksikkö on siirtynyt liiketoimintakaupan myötä Ramboll Finland Oy:n omistukseen I 4 lähtien.) Liitteet Liite 5 Liite I Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kaavoitustilanne Muistio viranomaisneuvottelusta i 4 Yhteys viranomaisen lausunto (Kainuun EL Y -keskus I 3) Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kivivaara-Peuravaara, tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus, maaliskuu 20 I 3 Ympäristöministeriön tiedote I 3

12 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus :.j\,el"/ 9,,:;-' )~t '2:;12 K.:i.f11..L ;,.i ~ 2';' 3 Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Veteraanikatu Oulu YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KIVIVAARA-PEURAV AARA TUULIPUISTO- HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Metsähallitus Laatumaa on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Kivivaara-Peuravaara tuulipuisto -hankkeesta. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTEL Y Hankkeen nimi Kivivaara-Peuravaara tuulipuisto Hankkeesta vastaava Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Veteraanikatu 5, Oulu YV A-konsultti Pöyry Finland Oy PL 20, Oulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osall istumismahdollisu u ksia. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uatkossa EL Y-keskus) toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAlaki 468/1994, muutos 458/458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena. ~.,-\:i' UUi' EL!NK::;r.jC)- L:ll\E;\ 'it:- JA Y0il?,-\R1STÖ;'\t:.:;;(,..;3 h~ t3'h;l "r~\:;,:':j 0:20 ö,jô () "JO b-,;1 ie \J ".i ~~ ;\ ',1,\\-2, '1 :(,:.;.; \_i S f L h - r i; l; t, :J -,'! r~:c -'.J ',.1.' ~'

13 2 Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n perusteella tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawatta sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettelyssä on tarkoitus, että selvitetään ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Arviointimenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arviointiohjelma sisältää myös suunnitelman, miten osallistuminen arviointimenettelyssä järjestetään. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää myös yhteenvedon muiden viranomaisten lausunnoista ja yleisön mielipiteistä. Toisessa, YVA-selostusvaiheessa, hankkeesta vastaava kokoaa arvioinneista arviointiselostuksen, joka tulee laatia arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaavan on liitettävä yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksen kanssa valmiin hankesuunnitelman lupa- ja hyväksymishakemuksiin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana. Osayleiskaavan laatiminen on hankealueella meneillään Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnissa. Kaavan laatiminen etenee samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. Tuulivoimalat tarvitsevat rakennusluvan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselta. Voimajohdon rakentaminen edellyttää sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohtoreitten maastotutkimukseen ja johtoalueen lunastamiseen tarvitaan lunastuslain mukaiset tutkimus- ja lunastusluvat. Mikäli ympäristöluvan tarve todetaan, ympäristölupaa haetaan Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Kytkentä sähköverkkoon edellyttää Iiittymissopimusta sähköverkon omistajan kanssa. Hanke edellyttää ilmailulain mukaisen lentoesteluvan liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Hankealueelle rakennettavien uusien tieyhteyksien sekä Seitenjärven yli rakennettavan voimalinjan osalta kyseeseen voi tulla myös vesilain mukaisen luvan hakeminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta.

14 3 YHTEENVETO HANKKEESTA Vaihtoehdot Tuulivoimapuistohanke sijaitsee Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien alueella, Hyrynsalmen kirkonkylän itäpuolella. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle maalle, poikeuksena pohjoisosassa sijaitsevat Kauniskankaan ja Loukkuskankaan alueet, jotka omistaa Kuusamon yhteismetsä. Tuulivoimapuiston suunnittelu on käynnistetty vuonna Tuulivoimaloiden alustava sijoittelusuunnittelu on tehty keväällä Tuulivoimaloiden ensimmäisen vaiheen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2014, jolloin tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2015 tai Alueen osayleiskaavoitus on aloitettu keväällä Tuulivoimapuistoa suunnitellaan 27-50:lIe noin 3 MW:n yksikkötehoiselle tuulivoimalaitokselle, joiden nimellisteho on yhteensä noin MW ja vuosituotanto noin GWh valitusta vaihtoehdosta riippuen. Tuulivoimaloiden lisäksi alueille tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta hankkeessa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueilla jo nykyisellään olevia teitä. Sähkönsiirto hankealueella tuulivoimaloiden välillä tullaan toteuttamaan maakaapeloinnilla huoltoteiden yhteyteen sekä liityntä olemassa olevaan sähköverkkoon tehdään ilmajohdoilla ja maakaapeliila. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon tullaan toteuttamaan rakentamalla 110 kv voimajohto Seitenoikean sähköasemalle olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Tuulivoimaloiden, tuulivoimapuiston sisäisten teiden, maakaapeleiden ja voimajohtojen sijainnit tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä. Voimaloiden ja voimajohtojen tarkat sijainnit tarkentuvat teknisen suunnittelun ja selvitysten valmistumisen myötä. Hanke edesauttaa omalta osaltaan Suomen hallituksen julkistaman ilmasto- ja energiastrategian toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu kolmea toteuttamisvaihtoehtoa ja hankkeen toteuttama jättämistä. Arviointiohjelmasta poiketen selostuksessa on käsitelty kolmea toteuttamisvaihtoehtoa, mikä muutos on nähty tarpeelliseksi ja on mahdollista YVA-menettelyssä. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan kahta tuulivoimapuiston sisäistä vaihtoehtoa. Voimalayksiköiden tornikorkeus on m, lavan pituus m ja todennäköisin teho 3 MW, Voimaloiden maksimikorkeus on tällöin 230 m. Vaihtoehto 1 (VE1): Rakennetaan koko alueelle 50 tuulivoimalaa. 22 voimalaa sijaitsee Suomussalmen kunnan ja 28 Hyrynsalmen kunnan alueella. Hankevaihtoehdon VE1 voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon kahden vuoden

15 4 aikana. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 150 MW. Voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv:n voimajohto hankealueen eteläosassa sijaitsevalle sähköasemalle. Johdon pituus on noin 18 km. Suunnittelualueen eteläosan sähköasema yhdistetään pohjoisosan sähköasemaan 110 kv voimajohdolla (sähkönsiirron vaihtoehdot SVE1 ja SVE2). Vaihtoehto 2 (VE2): Rakennetaan alueelle 27 tuulivoimalaa. Voimalat sijaitsevat Hyrynsalmen kunnassa. Vaihtoehdon voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon yhden-kahden vuoden aikana. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 81 MW. Voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv voimajohto hankealueella sijaitsevalle sähköasemalle. Johdon pituus on noin 18 km. Vaihtoehto 3 (VE3): Rakennetaan alueelle 39 tuulivoimalaa. 22 voimalaa sijaitsee Suomussalmen kunnan ja 17 Hyrynsalmen kunnan alueella. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 17 MW. Voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv voimajohto hankealueen eteläosassa sijaitsevalle sähköasemalle. Suunnittelualueen sisällä sähköasemat (2 kpl) yhdistetään 110 kv voimajohdolla. Tässä hankevaihtoehdossa on tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon voimajohdolle kaksi vaihtoehtoa, sähkönsiirron vaihtoehdot SVE1 ja SVE2. Sähkönsiirto: Kaikissa hankevaihtoehdoissa tuulivoimapuisto voidaan liittää 110 kv jännitetasolla hankealueen lounaispuolella noin 10 km Hyrynsalmen taajaman eteläpuolella sijaitsevalle Seitenoikean sähköasemalle. Tuulivoimapuiston liittämistä varten rakennetaan uusi 110 kv voimajohto nykyisen Aittokosken ja Seitenoikean välisen 110 kv johdon rinnalle. Liityntä tuulivoimalalta sähköasemalle toteutettaisiin neljän tai kolmen voimalan ryhmissä maakaapelein. Uusi 110 kv voimajohto Seitenoikean sähköasemalta tuulivoimapuistoon rakennetaan pääosin nykyisen voimajohdon rinnalle olemassa olevaa johtoaukeaa leventämällä, jolloin tarvetta kokonaan uuden johtoaukean raivaamiselle on vain muutaman kilometrin verran johdon toisessa päässä, kun uusi voimajohto erkanee hankealueella tuulipuistoon rakennettavalle sähköasemalle. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE3 sisäisen sähkönsiirron vaihtoehdot: Hankevaihtoehdossa VE1 sekä VE3 alueen eteläosan sähköasemalta rakennetaan 110 kv johto pohjoisen alueen sähköasemalle. Johdon pituus on noin 8,5 km. Tuulipuiston sisäiselle sähkölinjalle on kaksi vaihtoehtoa (SVE1 ja SVE2), jotka eroavat hieman toisistaan lähinnä ilmajohdon reitin osalta. Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulipuistohankkeen toteuttamatta jättämistä. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. Yleiskaavatyö on käynnissä sekä Hyrynsalmen että Suomussalmen kuntien alueella. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana.

16 5 Arviointimenettely etenee osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti. Niiden käsittelyä ei menettelyllisesti ole yhdistetty toisiinsa. Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutukset ovat YVA -lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisi in. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Arviointityössä on esitetty hankkeen vaikutusalue; kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Arvioinnin tarkastelualue kattaa Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston hankealueen ympäristöineen. Arviointi on tehty tuulipuistolle ja sen vaatimille sähkönsiirtolinjoille. Arvioinnissa eritellään tuulipuiston ja voimajohdon rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä käytön aikaiset vaikutukset samoin kuin vaikutukset toiminnan lopettamisen jälkeen. Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan, Iinnustoon, eläimistöön, kasvistoon, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä melun ja varjon muodostumiseen. Tarkasteluun sisältyvät epävarmuustekijät, ympäristöriskit ja haitantorjuntakeinot sekä vaihtoehtojen vertailua. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Tuulivoimahankkeen laajimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmastoon ja maisemaan. Maisemavaikutusten osalta tarkastelu ulottuu laajimmillaan n. 20 kilometrin etäisyydelle. Maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu hankkeen vaikutusalueen yhdyskuntarakennetta käsittävänä kokonaisuutena. Tuulivoimaloiden luontovaikutusten tarkastelu on kohdistettu pääasiassa hankkeen rakentamisalueisiin ja niiden lähiympäristöön. Linnustovaikutusten osalta tarkastelu kattaa hankealueen pesimälinnuston, muuttolinnut ja törmäysriskiarvioinnin. Melu. ja varjostusvaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, missä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vaikutuskohtaisesti. Keskeisin huomio ulottuu hankealueen lähiympäristöön. Vaikutusten arviointi perustuu mm. ympäristön nyky tilan selvityksiin, maastokäynteihin, kartta-aineistoon sekä arviointimenettelyyn sisältyvään

17 6 vuorovaikutukseen ja muuhun tausta-aineistoon. Alueelle on tehty maiseman näkyvyysanalyysi, muinaisjäännösinventointi, lepakkoselvitys, inventoitu hankealueen kasvillisuus- ja luontotyypit ja liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt. Linnustoselvitys sisältää muuttolinnuston ja pesimälinnuston inventoinnin sekä kalasääskeä koskevan selvityksen. Arviointityön yhteydessä on tehty Natura-arviointi Säynäjäsuo-Matalasuon Natura-alueelle. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot ja varjonmuodostukset ympäristössä on mallinnettu. Hankkeen lähialueen asukkaille ja loma-asukkaille on tehtyasukaskysely. Arviointi kokonaisuudessaan on toteutettu asiantuntijat yönä. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien ilmoitustauluilla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien virastoissa ja kirjastoissa välisen ajan ja siitä on pyydetty Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu Kainuun Sanomat ja Ylä-Kainuu lehdissä. Arviointiselostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien valtuustosalissa. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausunnot Lausuntoja on annettu 11 kpl. Mielipiteitä on esitetty 2 kpl. Lausunnot ja mielipiteet on lähetetty hankkeesta vastaavan käyttöön Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen sisältö. Digita Oy toteaa lausunnossaan, että suunnittelualueet eivät häiritse Digitan nykyisiä linkkijänteitä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä antennitv-vastaanotto tapahtuu pääasiassa Vuokatin pääasemalta (70 km) sekä lausunnossa olevassa kuvassa näkyviltä Hyrynsalmen ja Kypärävaaran täyteasemilta. Lausunnossa olevaan kuvaan on myös rajattu eniten ongelmaliisin alue, jossa antennitvvastaanotto tapahtuu suoraan suunnitellun tuulipuiston yli; tällä alueella asuu noin 250 asukasta. Fingrid Oyj ilmoittaa lausunnossaan, että hankkeesta vastaavan kanssa on alustavasti keskusteltu tuulipuiston Iiityntätavasta. Seitenoikean sähköasemalle voidaan liittää noin 100 MW tuulivoimaa, jonka jälkeen alueen kantaverkkoa on vahvistettava. Näin ollen hankevaihtoehtojen VE1 ja VE 3 sähkönsiirron toteuttaminen edellyttää kantaverkon vahvistamista. Kainuun alueella on lisäksi vireillä useita muitakin tuulivoimahankkeita, jotka voivat vaikuttaa alueellisen sähkönsiirron kehitystarpeisiin. Hyrynsalmen kunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa hyvin perusteellisesti laadittuun ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.

18 7 Metsähallitus ilmoittaa antavansa lausunnon valtion omistuksessa olevien alueiden haltijana. Taulukosta 5-5 puuttuu maininta voimalinjan rakentamisen aiheuttamasta vaikutuksesta Leenanahon lajistolle ja näiden elinympäristölie. Voimajohtoa varten on puustoa poistettava metriä. Leenanaho on arviointiselostuksessa tunnistettu kääväkkäille ja liito-oraville tärkeäksi alueeksi. Taulukossa 5-5 on mainittu Iso-Kukkurin alueella tien voimalalle 42 menevän vanhan metsän kohteen läpi (numeroitu kohde 4), joka on suojeltu Metsähallituksen luontokohteena. Tienrakentamista luontokohteen läpi tulisi välttää. Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän tietojen perusteella tie kulkee myös sirppikäävän (Cinereomycis lenis, NT) esiintymän päältä. Aiotulla tiealueella on noin 140-vuotias tuoreen kankaan kuusimetsä. Puustotietojen perusteella aluetta voi pitää myös liitooravaile soveliaana. Kyseiselle kohdalle on liitekartassa 1 merkitty myös tuulivoimala 18. Voimalat 18 ja 42 ovat myös linnustovaikutuksiltaan merkittävimpiä. Näiden voimaloiden sijaintia voisi harkita uudelleen. Matinkankaalla varsinaisen tuulivoimapuistoalueen ulkopuolella lännessä voimajohdon linjausvaihtoehto 1 kulkee sirppikäävän esiintymän halki. Kohde sijaitsee Hilponvaaran tuntumassa. Kohde on merkitty liitekartaan 1 vihreällä aluemerkinnällä (Kääväkkäiden kannalta huomioitavat alueet). Taulukosta 5-5 tämä kohde kuitenkin puuttuu, eikä voimajohdon rakentamisen vaikutuksia kohteen lajistolle ja elinympäristölie käsitellä. Iso-Karsikossa Hilponvaaran eteläpuolella voimajohtolinjauksen vaihtoehto 2 kulkee vanhan metsän kuvioiden läpi kohti itää. Myös tämä kohde puuttuu taulukosta 5-5. Kuviolla esiintyvät sirppikääpä, poimukääpä, silokääpä, riekonkääpä korpiludekääpä ja rusokantokääpä. Kivivaarassa alueen eteläosassa on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän mukaan metson soidinkeskus, jota ei ole mainittu arviointiselostuksessa. Soidinkeskuksen vaikutusalueelle on suunnitelmissa rakentaa kaksi huoltotietä tuulivoimalalle. Toinen sijaitsee soidinpaikan reunassa. Suunnittelualueen muinaismuistokohteet on inventoitu Alueella ei ollut aiemmin paikoilta ja niihin johtavilta tunnettuja muinaisjäännöksiä. Suunnitelluilta voimala kaapeli- ja tielinjoilta ei inventoinnissa ole löytynyt muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita rakennusperintökohteita. Kainuun liitto toteaa lausunnossaan, että arviointiselostus on laadittu selkeästi ja on hyvä perusta hankkeen jatkosuunnittelulle. Arviointiselostuksessa on otettu huomioon Kainuun maakunta -kuntayhtymän (nykyisen Kainuun liiton) antamassa esitetyt asiat. Suunniteltu tuulivoimahanke vastaa Kainuun maakuntaohjelmassa ja ilmastostrategiassa 2020 esitettyjä tavoitteita edistää uusiutuvan energian tuotantoa Kainuussa.

19 8 Suunniteltu hankealue kuuluu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä määriteltyihin muihin potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin ja sen kaikki arvioidut toteuttamisvaihtoehdot ylittävät seudullisesti merkittävän tuulivoimatuotantoalueen rajan. Tästä johtuen hankealue tulee tarkasteltavaksi myös keväällä 2013 käynnistyneen tuulivoimamaakuntakaavoituksen yhteydessä. Kainuun museo toteaa, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa se edellytti alueella tehtävää muinaisjäännösinventointia. Selvitys on tehty ja esitettyjen tietojen perusteella inventoinnin maastotyö on tehty riittävällä ammattitaidolla ja tarkkuudella. Pikku puutteista huolimatta myös raportti pääpiirteissään täyttää Museoviraston antamat laatuohjeet. Inventoinnissa havaitut muinaisjäännökset eivät sijaitse rakennettavaksi tulevilla alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Arviointiselostuksen luvussa 5.16 Muinaisjäännökset esitetyn ja inventointikertomuksen tietojen välillä on ristiriitaa siitä, onko inventointialuetta jotenkin rajattu Kainuun Museon lausunnossaan inventoinnille asettamien vaatimusten vastaisesti. Jos inventointialuetta on rajattu, se pitää selkeästi ja yksiselitteisesti kertoa inventointikertomuksessa ja rajaukselle on esitettävä yksilöidymmät perusteet, kuin "kokemusperäinen arviointi". Tätä edellyttää myös Museoviraston inventoinneille asettama laatuohje. Ristiriita on selvitettävä ja mikäli luvun 5.16 tiedot pitävät paikkansa, on inventointikertomusta täydennettävä selostuksella inventoinnin ulkopuolelle jääneistä alueista, jotta inventoinnin kattavuutta ja luotettavuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa inventointia on ulkopuolelle jätettyjen alueiden osalta täydennettävä. Inventoinnin tulokset vastaavat etukäteisodotuksia. Löytyneet muinaisjäännökset ovat laadultaan ja sijainniltaan sellaisia, että ne eivät esitettyjen tietojen perusteella aiheuta tarvetta muuttaa tuulivoimapuistosta tehtyjä suunnitelmia. Kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista Hyrynsalmen kirkkoon kohdistuvat suurimmat maisemalliset vaikutukset. Vähiten kulttuurikohteisiin kohdistuvia haittavaikutuksia on vaihtoehdossa V3, koska siinä eteläisimmät voimalat jätetään toteuttamatta. Paliskuntain yhdistys toteaa lausunnossaan, että tuulipuistohanke sijoittuu kokonaan Hallan paliskunnan alueelle. Suunnittelualueella on paliskunnalle suuri merkitys talvilaidunalueena. Jopa yli puolet paliskunnan eloporoista laiduntaa talvisin alueella. Alue on asumatonta, mikä korostaa sen sopivuutta porolaitumeksi. Etenkin paliskunnan itäosa on aluetta, jossa aiheutuu paljon petovahinkoja, joten jäljelle jäävien paliskunnan keski- ja länsiosan alueiden merkitys korostuu. Tuulipuistohankkeesta aiheutuu välittömiä laidunten menetyksiä infrastruktuurin rakentamisen myötä. Mikäli porot välttävät alueita häiriöiden vuoksi tai niitä ei voida enää käyttää poronhoitotöissä, aiheutuu myös laajemmille alueille ulottuvia välillisiä laidunmenetyksiä. Hallassa tämän seurauksena on riskinsä, että porot kulkeutuvat poron hoitoalueen eteläpuolelle ja metsäpeurojen mukana kauemmas etelään ja Venäjälle. Tuulivoimapuistohankealueen eteläpuolelle, Mätäskanakalle on juuri

20 9 rakennettu uusi erotusaita, missä käsitellään syksyn ja talven aikana jopa yli puolet paliskunnan eloporoista. Hankealueen kaakkoisosassa on pienempi Oudonkankaan erotusaita. Poroja kuljetetaan erotuksiin tuulipuistoalueen kautta ja tuulivoimaloita sijoittuu kuljetusreiteille. Tuulivoimapuisto tulee siten todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi poronhoitotöihin alueella. Voimajohtoaukean raivaaminen pirstoo niin ikään laidunalueita ja aiheuttaa muutoksia laitumille. Voimajohtoaukeat ja voimajohtojen rakenteet vaikeuttavat porojen kuljettamista ja aiheuttavat turvallisuusriskin maastoajoneuvoilla liikuttaessa. Etenkin vaihtoehto VE1 tulisi olemaan erittäin laaja. VE2:n vaikutukset porolaitumiin tulisivat olemaan vähäisimmät. Silti tässäkin vaihtoehdossa vaikutuksia tulee aiheutuman mm. Mätäskankaan uuden erotusaidan käyttöön. Toteutusvaihtoehtona ratkaisu vaihtoehtojen VE 2 ja VE 3 väliltä olisi poronhoidon kannalta vähiten haitallinen. Hallan paliskunnan poron hoitoa on kuvattu YVA-selostuksessa ja sen liitteessä 10 varsin kattavasti. Alueen merkitys suhteessa muuhun paliskuntaan on selvitetty kartoin ja sanallisesti yhteistyössä paliskunnan kanssa. Selvityksessä on käytetty apuna Paliskuntain yhdistyksen julkaisemaa opasta poronhoidon huomioimiseen maankäyttöhankkeissa. Poroelinkeinoon kohdistuvat vaikutukset on arvioitu riittävän laajasti ja monipuolisin menetelmin. Arvioinnissa on kuitenkin joitakin puutteita, esimerkiksi yhteenvetotaulukossa ei käsitellä vaikutuksia poronhoitotöihin, mitkä voivat olla merkittäviä. Poronhoitolain 53 :n mukaisia neuvotteluita Hallan paliskunnan kanssa tulee jatkaa ennen yleisaavan valmistumista. Neuvotteluissa tulee etsiä toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä poronhoidon harjoittajien kanssa. Mikäli haittoja ja menetyksiä kuitenkin aiheutuu, tulee ne korvata paliskunnalle täysimääräisesti. Oleellista on myös järjestää seuranta, sillä poron hoitoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuutta. Seurantaa varten tulee perustaa neuvotteluryhmä. YVA-menettelyn osallistaminen ja tiedotus on ollut riittävää. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ottaa kantaa lausunnossaan kantaa hankkeen vaikutuksiin maantieverkolle. Hankkeessa on tuulivoimaloiden lisäksi tarkoitus rakentaa 110 kv voimajohto tuulivoimapuistosta Seitenoikean sähköasemalle olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Voimajohto ylittäisi valtatien 5 sekä seututien 904. Voimajohdon rakentamisessa maanteiden yli on huomioitava liikenneviraston ohje Sähköjohdot ja maantiet (Liikenneviraston ohjeita 4/2011). Pääsääntöisesti pääteillä (valtatiet ja kantatiet) sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä ilmajohtojen sijoitusperiaatteisiin vaikuttavat näiden teiden parantamistarpeet ja törmäysturvallisuus, vähäliikenteisillä teillä taas korostuvat enemmän kunnossapitoluonteiset työt. Voimajohdon kanssa risteävillä teillä ei tällä hetkellä ole tiedossa sellaisia parantamis- tai leventämistoimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat pylväiden sijoitteluun.