No. 54 huhtikuu Rukous Seppo Laakson kirjasta Rukouksia hiljaisuudessa

Transkriptio

1 Sveitsin suomenkielisen kirkollisen toiminnan SSKT:n TIEDOTUS LEHTINEN No. 54 huhtikuu 2008 Jos oppisin edes hiukan lisää tästä läksystä tänään Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, sielustasi, mielestäsi ja koko voimallasi. Ja vähäsen tästä toisesta: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Koko oppimäärää en tänään tohdi suorittaa. Rukous Seppo Laakson kirjasta Rukouksia hiljaisuudessa

2 Tiedotuslehtinen nro 54 / Uusi pappi esittelyssä Keväinen tervehdys teille kaikille! Tämä kevät on tuonut minun elämääni muutoksen tuntua. Edessä häämöttävät muutto Sveitsiin ja siirtolaispapin tehtävien aloittaminen siellä. Minun lienee siis syytä esitellä itseäni hieman, jotta kasvokkain tutustuminen teidän kanssanne olisi syksystä lähtien sitten vähän helpompaa: Olen syntynyt 36 vuotta sitten Kuopiossa, mutta suurimman osan lapsuuttani ja nuoruuttani olen elänyt Lahdessa. Teologian opinnot heittivät minut Helsinkiin, mistä valmistumisen jälkeen lähdin opettelemaan papin töitä v Parkanoon sekä Virroille. Vuodesta 2001 lähtien olen työskennellyt seurakuntapastorina nykyisessä työssäni Tampereen Messukylän seurakunnassa. Nyt on siis uusien haasteiden vuoro. Työtapaani pappina voisi kuvailla verkostoituvan luovaksi. Olen kouluttautunut myös bibliodraamaohjaajaksi ja ilmaisutaidon opettajaksi. Näiden koulutusten ja harrastustenikin kautta monenlaiset toiminnalliset ryhmätyömenetelmät näkyvät työni tekemisen tavassa. Nykyisessä työssäni olen käyttänyt toiminnallisia menetelmiä esim. jumalanpalvelusten ja hartauksien elävöittämiseen sekä erilaisten näytelmällisten projektien toteuttamiseen yhdessä hyvin monenlaisten ja monen ikäisten seurakuntalaisten kanssa. Säännöllisesti olen ohjannut myös bibliodraamaryhmiä kirkkovuoden ajankohtien mukaisiin Raamatun teksteihin liittyen. Silloin kun en tee työtä, harrastan teatteria, kieliä ja urheilua eri tavoin. Laulaminen on myös pitkään niin yksinlaulun kuin kuorolaulunkin muodossa kuulunut elämääni. Ihan viime vuosina tälle harrastukselle vain ei ole jäänyt oikein enää aikaa. Lomillani minua ei juuri ole Suomessa näkynyt. Matkustelu kun on niin ikään tärkeä rentoutumisen ja työstä irtautumisen tapa. Olen vapaa tulemaan ja menemään mieleni mukaan, koska perhettä minulla ei ole. Jo pidempään mielessäni oli liikkunut ajatus tehtävästä, jossa saisin käyttää ammattitaitoani kansainvälisessä ympäristössä. Siirtolaispappien työpaikkailmoituksia olin niin ikään seuraillut jo pidempään, mutta mikään ilmoitus ei ollut vielä niin innostanut, että olisin työhakemusta laatimaan ryhtynyt.

3 Tiedotuslehtinen nro 54 / Kaikki tieto, mitä Sveitsin siirtolaispapin paikasta löysin, tuntui todella innostavalta ja sellaiselta, mitä olin kaivannut: Enemmän työtä vapaaehtoisten ja ryhmien kanssa, jotakin missä saan kehittää kielitaitoani ja soveltaa ammattitaitoani laajemmin kuin nykyisessä oikein hyvässä työpaikassa, jonne kuitenkin tunsin jo antaneeni kaiken sen, mitä antaa voin. Halusin työhöni uusia haasteita. Mitä sitten odotan tulevalta työltä teidän kanssanne? Sveitsin suomenkielinen kirkollinen toiminta on tähän asti hoidettu vapaaehtoisvoimin, myös pappien ja urkureiden kohdalla. Uusi papin virka on näin ollen opettelua niin teille kuin minullekin. Siksi toivon, että osaisimme antaa toisillemme aikaa ja tilaa opetteluun ja kysymyksille. Työni aloitan avoimin ja ennakkoluulottomin mielin. Samaa asennetta odotan teiltäkin. Haluaisin luoda hyvät yhteydet seurakuntalaisiin ja vapaaehtoistyöntekijöihin sekä alueella toimiviin suomalaisjärjestöihin. Toivon, että voisimme erilaisissa tilaisuuksissa ja kohtaamisissa iloita yhteisen uskomme moninaisuudesta ja toisistamme Jumalan suurena lahjana. Käytännössä työni alkanee ulkosuomalaistyön seminaarilla elokuun alussa Porvoossa, missä meidät uudet työntekijät myös siunataan uusiin tehtäviimme. Tämän siunauksen turvin tuntuu hyvältä ja turvalliselta lähteä kohti uusia haasteita teidän kanssanne! Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Lämpöisin yhteistyöterveisin Heidi Peltola Sveitsin suomenkielisen toiminnan SSKT:n puolesta toivotamme pastori Heidi Peltolan lämpimästi tervetulleeksi Sveitsiin virren 600 sanoin: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

4 Tiedotuslehtinen nro 54 / Regula Korhonen- Hochulin muistolle Pastorale Tapani Pylkkänen Aino Kallas Vaikene vaivattu sieluni ja valmistu vastaanottamaan Herraa, Vapahtajaasi. Ole kuuntelevainen ja kuulas ja hiljaa aivan. Kun viheriävä vilja vainiolla nukkuu, hän tulee unikukkasten kupuja pitkin, tähkät eivät taivu hänen askeltensa alle, heinä ei huoju, nuoku ei nukkuva valmu. Hän on vaivattujen Vapahtaja, unettomille hän tuo unen. Maan uumenissa hän aukaisee uudet vesisuonet, hän täyttää sieluni lähteet uhoavalla vedellä. Kaste on langennut yli katajaisen laitumen, sorsa on kaislikossa vaiti ja lampaatkin lepäävät, yli katajaisen kankaan hiipii yö. Luoja anna luoduillesi armo ja rauhasi. Regula oli mukana syksyn 2007 seminaarissa ja oli toivonut seminaarin konsertissa laulettavaksi Pastoralen, jota ei kuitenkaan voitu esittää. Hän oli myös viimeisinä elinpäivinään muistellut seminaareja, joissa hän oli mukana 15 kertaa ja pyytänyt Erkkiä välittämään terveiset kaikille osallistujille.

5 Tiedotuslehtinen nro 54 / Seurakunta maailmalla julkaisussa Suomalaiset maailmalla ote Hannu Hiski Honkkilan kirjoituksesta rovasti, työskennellyt turisti-ja siirtolaispappina Aurinkorannikolla ja Saksassa Miten kirkko voi olla kirkko niin erilaisissa oloissa? Yleesä pappi on ainoa palkattu työntekijä. Seurakunnan aktiivisuus ja toiminta on vapaaehtoisten varassa. Mutta ollaan missä ollaan, seurakunnan erottaa kaikesta muusta toiminnasta se, että seurakuntaa silloin tällöin yhdessä kumartuu Jumalan eteen. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen - sanat ilmoittavat, kuka loppujen lopuksi on koko toiminnan takana. Mutta kun toimitaan kaukana kotoisesta hiippakunnista ja kirkkohallituksesta, kun kirkkoherra-nimikettä ei edes tunneta ja seurakutaneuvostollekin on keksitty paikalliseen kulttuuriin sopivampi nimi kirkkoraati, on luotava tapa toimia, joka antaa jokaiselle vapaaehtoiselle sellaisen vapauden ja vastuun, jonka mielellään ottaa omakseen. Ulkosuomalaisseurakunta muistuttaa siirtolapuutarha. Kaikki tietävät, missä se on. Jokaisella on siellä oma tonttinsa, jossa hän touhuaa Mutta auta armias, jos joku ilman lupaa astuu toisen tontille, oli se sitten naapuritontin piispa tai kaupunginjohtaja. Oma tontti on pyhää aluetta, sinne ei luvatta tulla. Ei ole olemassa niin pientä vapaaehtoistyötä, ettei sillä olisi omaa tonttiaan, aluetta joka on yhden ihmisen vastuulla. Tämän tontin kunnioittaminen on vapaaehtoistyön a ja o.... Ulkosuomalaistyön asioiden hoidon tulee olla niin kirkas ja avoin, että mitään epäilystä mistään kähminnästä ja salailusta ei voi jäädä. Sellaisessa yhteisössä jokaisen on hyvä toimia. No on tietysti ulkosuomalaissiirtolapuutarhassa rikkakasveja ja tukkeutuneita ojia. On ollut tulviakin. Mutta kun palataan perustehtävään, siihen, mihin on lupautunut, ja muistetaan yhteisesti sovittu päätöksentekoreitti, hoituvat asiat kuntoon. Ja sitten kokoonnutaan, milloin minkälaisten holvien alle ja veisataan. Komeasti.

6 Tiedotuslehtinen nro 54 / MITÄ MISSÄ MILLOIN B A S E L Kartäuserkirche Theodorplatz 7, Basel Naistenkahvila kokoaa suomalaisnaisia erilaisten elämään liittyvien teemojen ympärille. Tietoja antaa Aulikki Happonen, puh: , happonen@t-online.de tai Airi Rink, puh: , ; arink@cfc.ch. Naisten keskustelupiiri kokoontuu joka toinen torstai klo 14.30, Friedensgasse 57. Lisätietoja antaa Riitta Seppovaara, puh: ; riitta.seppovaara@kolumbus.fi B E R N Luterilainen kirkko Postgasse 62, Bern Kirjallisuuskerho kokoontuu kerran kuussa. Lähempiä tietoja antaa Marja-Liisa Gaschen Heikkilä puh Mietiskelytanssiryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo Lut. kirkossa, Postgasse 62. Lähempiä tietoja antaa Pirkko Lingonvaara, puh G E N E V E Luterilainen kirkko 20, rue Verdaine, Geneve Evankelinen kirkko 13, rue de Lyon, St.Genis, Ranska Pyhäkoulut Taina Onnela ja Minna Partio järjestävät suomenkielisen pyhäkoulun yli kolmevuotiaille lapsille St. Genis-Pouillyn evankelisessa kirkossa noin kerran kuussa tiistaisin klo Lisätietoja Tainalta, puh Z Ü R I C H Luterilainen kirkko Kurvenstrasse 39, Zürich Au Pair treffit Raamattupiiri 2008 kokoontuu joka kuukauden viimeinen sunnuntai Ilmoittautumiset Ulla Holzer puh (iltaisin) klo Mairelea Hardmeierilla klo Mairelea Hardmeierilla klo seurakuntasalissa klo seurakuntasalissa klo seurakuntasalissa tiedustelut Mairelea Hardmeier puh

7 Tiedotuslehtinen nro 54 / JUMALANPALVELUS 7. kesäkuuta 2008 klo 10 St.Johnin kirkko Territet / Montreux pastori Matti Peiponen, liturgia ja saarna Erkki Korhonen, urut Marit Sauramo, laulu Välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen muistotilaisuus marsalkka Mannerheimin patsaalla EHTOOLLISJUMALANPALVELUS 15. kesäkuuta 2008 klo 14 Zürichin luterilainen kirkko, Kurvenstr.39, Zürich Rovasti Pekka Heiskanen, liturgia ja saarna Kirkkokahvit Jumalanpalveluksessa mukana Suomen raamattuopiston matkapalvelun Suomeen alpeilta palaava ryhmä. Lisätietoja : Mairelea Hardmeier puh tai sähköposti:mairelea.hardmaier@hispeed.ch

8 Tiedotuslehtinen nro 54 / Mitä on Jumalan ja ihmisen rakastaminen? Luise Rinserin ote kirjoituksesta: Olla toivova Kirjasta: Miten jaksamme elää WSOY 1965 Mitä on ihmisten rakastaminen? Sen luulemme tietävämme. Mitä sitten on Jumalan rakastaminen? Se merkitsee hänessä elämistä häneen luottavaisesti toivoen. Se merkitsee kärsivällisenä pysymistä tässä nykyajan luonnontieteellisesti ajattelevalle ihmiselle ylen tuskallisessa, tiedonhalun ja uskon välttämättömyyden välisessä jännityksessä. Se merkitsee lujana pysymistä maailmassa, joka on niin erilainen kuin Jumala, näennäisesti niin kaukana hänestä. Se merkitsee, että Jumalan ja maailman takia on mukana maailmassa ja elämässä, ottaa sen vakavasti, hyväksyy sen, asettuu sen kuuliaisesti käytettäväksi ja kulutettavaksi. Se merkitsee Jumalan ja maailmassa olevan Jumalan rakastamista sielläkin, missä tämä maailma ei ollenkaan ilmene meille Jumalan maailmana ja missä enää vain voimme toivossa uskoa, että se kumminkin on Hänen. Mutta jos rakastaminen on oleellisesti toivomista, silloin on maailman rakastaminen toivomista tämän maailman puolesta, että se olisi pelastettu sellaisena kuin se on. Mutta silloin on väärin halveksia sitä, vihata sitä, olla toivoton sen suhteen, sillä se olisi samaa kuin kadotustuomio, jonka lausuminen on meiltä muutenkin ankarasti kielletty. Silloin on kuitenkin myös meidän polttavan tärkeä tehtävämme toivoa tämän maailman puolesta, ja se merkitsee käytännössä, että teemme kaiken tämän maailman pelastumisen edistämiseksi.. Tämä taas yksinkertaisesti merkitsee, ettät teemme rakastaen työtä sen hyväksi, joko kertakaikkisena sankaritekona tai kuluttamalla itsemme huomaamattomasti ja kiitosta saamatta jokapäiväisissä askareissa. Tämä on ihmisrakkautta ja se on myös Jumalan rakkautta, yksin se. Moni joka luulee rakastavansa Jumalaa ei aavista, että hän on harhautunut pois rakkaudesta ja hukannut samalla oman elämänsä. Moni ei rakasta Jumalaa vaan kirkkoa, uskontoa, kulttia, teologiaa, omia spekulointiaan Jumalasta, omaa teologista ajatuskykyään, omaa jumalankuvaansa ja yksityisiä hartaita tunnelmiaan. Tämä kaikki ei ole Jumalan rakastamista. Mitä se oikeastaan on, en osaa sanoa tai en kenties tohdi sanoa. Mutta tiedän, että Jumalan rakastaminen sisältää ihmisen rakastamisen conditio sine qua non ja että Jumalan rakkauden mitta on ihmisrakkaus. Lähimmäisen rakastaminen on siis toivomista hänen puolestaan. Tämä merkitsee, että tunnen hänet matkatoverina, kohtalotoverina, joka on annettu turvakseni ja josta olen vastuussa, jonka kuormaa minun on kykyjeni mukaan kannettava ja jonka kuormana myös saan olla hänen voimiensa mukaan. Minun tulee antaa hänelle hänen osansa omastani, sekä aineellisesta että henkisestä, enkä saa olla liian ylpeä pyytämään ja ottamaan häneltä vastaan lahjoja. Minä jätän hänet täysin hänen omaan olemukseensa ja hyväksyn hänet sellaisena; minä näen hänet aivan kuin itsenikin välittömästi Jumalasta riippuvaisena. Vielä toisin ja selvemmin: ihmisten rakastaminen on hänen rakastamistaan yhdessä hänelle kuuluvan todellisuuden kanssa, siis ihmisen rakastamista maailmassa, maailman keralla. Tämä merkitsee siis: maailman rakastamista.

9 Tiedotuslehtinen nro 54 / Kenen elämä? Mikä on sinun tapasi selviytyä elämän kriiseistä tai pitkään jatkuneista vaikeuksista? Tavallisestihan ongelmia tulee monta peräkkäin ja oikein rintamana. Runoilija Eino Leinokin kyseli, että koska tulee se suuri, se suurin? Kun sinusta tuntuu, että et jaksa enää yhtään isompaa harmia, niin siinä se on jo - ja kuin ihmeen kaupalla selviät siitäkin! Yksittäinen kriisi ei samalla tavalla jääkään aina mieleen kuin monien vaikeuksien sarja. Ja meillä on suoja kaikkein kauhempia asioita vastaan - ne koteloituvat, ja tavallisesti kykenemme jatkamaan näennäisen normaalia elämää enemmin tai myöhemmin. Koteloituneet asiat palaavat kyllä aina mieleen, mutta sitä ennen olemme ehtineet elää paljon elämää eteenpäin. Miten kohdata hankalia asioita? Monet kertovat keskustelevansa vaikeuksista ystävän ja omaisen kanssa ja jatkavansa niin kauan, jotta harmi on ohitettu. Joku livahtaa juttelemaan seurakunnan sielunhoitajan kanssa, joku toinen soittaa palvelevaan puhelimeen. Liikunta auttaa monia ja lenkillä tulee itkettyä ja potkittua kiviä, huudettua merelle. Yhtä luontevasti joku hakeutuu tiedon piiriin ja kokee asioita selvää ottamalla selättävänsä omankin vaikeuden. Tapoja on monia, mutta jokainen tarvitsee jotain omia keinoja selvitäkseen ongelmiensa ohi. Oletko kuullut viisauden, että läpi elämän opettelemme elämään omaa elämäämme? Siis sitä, miten minun olisi hyvä elää juuri minun elämääni, ei kenenkään toisen. Miten kulkea minun tavallani läpi elämän kriisien, harmien ja onnellisten aikojen, miten tavoittaa itselle kaikkein omin? Tämä on oikeastaan huono kysymys tässä ajassa, jossa omaa elämää mallitetaan kaikenlaisten esikuvien mukaan. Tai mikä ettei, kristitylle sopii esikuvaksi Kristus. Hän, joka kuoleman tuskassaan pyysi ensin, että ota pois tämä malja. Sitten suostui osaansa ei niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä. Mutta suurimmassa tuskassa iskivät epäilykset, että Jumala on hänet hyljännyt. Kaikkein viimeiseksi kasvoi kuitenkin toivo ja luottamus: Sinun käsiisi, Isä, minä annan henkeni. Eikö tässä ole meille mallia isompiin ja pienempiin kriiseihin se, että voimme rehellisesti ja omin sanoin rukouksessa jättäytyä hänen, Kristuksen varaan. Ja vielä: rinnalla jaksava ystävä edustaa aina konkrettista lohdutusta ja toivoa ja tukee rukoustaisteluamme. Psykologi, psykoterapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkosen kolumni ASKELlehdessä.

10 Tiedotuslehtinen nro 54 / SVEITSIN SUOMENKIELINEN KIRKOLLINEN TOIMINTA (SSKT) B A S E L Aulikki Happonen Von Teuffelstr. 4/3 D Kandern puh: K happonen@t-online.de B E R N Lea Münger-Viskari Säriswilstr Uettligen puh: Marja-Liisa Gaschen-Heikkilä Bifistr Niederscherli puh: G E N E V E Martti Pimiä 15, avenue Sainte-Cécile 1217 Meyrin puh: puheenjohtaja Arja Zahnd-Korhonen Zieglersträsschen Langenthal Puh arja.zahndkorhonen@besonet.ch Y H D Y S H E N K I L Ö T L U G A N O Anitta Häfliger-Ojala Via Sasso Mazzolo 6965 Cadro puh: L U Z E R N Riitta Tanner-Vänttinen Kalberweid 4952 Eriswil puh: rima.tanner@bluewin.ch N E U C H A T E L Eila Määttä 4, Crêt Taconnet 2000 Neuchâtel puh: fax: eila@njc.ch T O I M I H E N K I L Ö T varapuheenjohtaja Riitta Tanner osoite: ks. Luzern sihteeri Sirkka-Liisa Schwab Unterfeldweg Münchenbuchsee Puh S O L O T H U R N Maija Zimmermann-Iivonen Amanz-Gressly-Str Solothurn puh: maija.zimmermann@bluewin.ch S T. G A L L E N Päivi Leumann Centralstrasse Romanshorn puh: V A U D Helena Hösli-Hyvärinen 4, rue de Léman 1814 La Tour-de-Peilz puh: Z Ü R I C H Ulla Holzer-Muurinen Glärnischstr Rüschlikon puh: ulla.holzer@bluewin.ch rahastonhoitaja Maija Zimmermann-Iivonen osoite: ks. Solothurn painoasu Mikaela Takala Opfikonerstrasse 26a 8303 Bassersdorf mikaela_takala@yahoo.com P A P I T Pastori Matti Peiponen Rovasti Markku Happonen Kirkkojen Maailmanneuvosto Von Teuffelstr. 4/3 150, Route de Ferney D Kandern 1211 Geneve puh: K puh: T mpe@wcc-coe.org happonen@t-online.de mhapponen@agapeeurope.org

11 Tiedotuslehtinen nro 54 / RIPPIKOULULEIRIT SUOMESSA 2008 ja 2009 Rippikoululeireistä saa tietoja seuraavasta osoitteesta: Kirkon ulkosuomalaistyön toimisto Leena Märsylä Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto PL 185 FIN Helsinki puh: leenat.marsyla@evl.fi Rippikouluista saa tietoja: Nuorten Keskuksen nettisivu: Lähetysseuran nettisivu: kotimaassa/ nuorisotyö/ riparit Kirkkohallituksen kasvatus ja nuorisotyön nettisivu: kkh / to /kkn /rippikoulu Rippikoulu aiheisia tietokilpailuja: Riparivisa Pyhä Jysäys Heidi Peltolan yhteystiedot saat tarvittaessa SSKT:n toimihenkilöiltä. SSKT:n kotisivu: Sveitsin Suomenkielisen Kirkollisen Toiminnan kotisivuilta löytyy Päivän Sana, informaatiota tulevasta toiminnasta, uutisia ja raportteja tapahtumista, asiaartikkeleita, hartauskirjoituksia sekä tärkeät yhteystiedot, joiden avulla saat yhteyden paikkakuntasi toimintaan. Ilmoituksia, artikkeleita ja kuvia voi lähettää Ulla Holzerille ulla.holzer@bluewin.ch ja Mikaela Takalalle mikaela_takala@ yahoo.com Tiedotuslehtinen on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Postituslistalle pääsee ilmoittamalla nimensä ja täydellisen osoitteensa yhdyshenkilölle ( ks.sivu 9). Huom! Ilmoita myös osoitteenmuutos.

12 Tiedotuslehtinen nro 54 / TERVETULOA 29. SEMINAARIIN Schloss Hünigeniin Konolfingeniin Aihe: Tunteiden ja tarpeiden viisaus Polkeeko järkimaailma tunteet ja tarpeet? Asiantuntijana:Ritva Salminen, psykoterapeutti Ohjelma lähetetään ilmoittautuneille syyskuussa. Täysihoito on tilattu 50 henkilölle. Paikkavaraukset ilmoittautumisjärjestyksessä. Täysihoitomaksu Fr hengen huone ja Fr hengen huone Seminaarimaksu Fr.20;- Ilmainen sauna! Ilmoittautumiset 31. toukokuuta 2008 mennessä osoitteeseen: Ulla Gertsch Sutinen Bachacherweg 12, 3203 Mühleberg puh: 031 / fax: 031 / sähköposti: ulla.gertsch@fins-tours.ch Nimi: Osoite: PLZ / paikkakunta: puh:... 1-hengen huone:... 2-hengen huone... huonetoveri: Erikoisruokavalio:..