juhla voi alkaa sillä arjen aurinko on tuhkasta noussut.

Transkriptio

1 Sveitsin suomenkielisen kirkollisen toiminnan SSKT:n TIEDOTUS LEHTINEN No. 55 maaliskuu 2009 Satutettujen sielujen sunnuntaina ei loista kristallit ei laula kuorot. Satutettujen sielujen sunnuntaina ei levity punainen matto katedraalin alttarin eteen. Satutettujen sielujen sunnuntaina risti on runneltu reunoiltaan rähjä. Satutettujen sielujen sunnuntaina lyötyä ei lyödä eivätkä erot enää koske kipuna. Satutettujen sielujen sunnuntaina valkoiset joutsenet laskeutuvat rauniokiville. Satutettujen sielujen sunnuntaina juhla voi alkaa sillä arjen aurinko on tuhkasta noussut. Runo Hanna Ekolan kirjasta Arjen aurinkoa

2 Tiedotuslehtinen nro 55 / Puheenjohtajana - monessa mukana Sveitsin suomenkielinen kirkollinen toiminta (SSKT) pyrkii tukemaan Sveitsissä asuvien hengellistä elämää heidän äidinkielellään. Tästä periaatteesta lähdettiin matkaan ohjesääntöjä laadittaessa noin 25 vuotta sitten. Jo silloin toivottiin suomenkielisen papin saamista Sveitsiin. Vuosien varrella on Suomen luterilaiselle kirkkohallitukselle lähetetty asiasta anomuksia viran perustamisesta. Suurin este on ollut määräraha ja sen lisäksi kirkkojen itsenäisyys kantooneissa. Luterilaisen maailmanliiton työntekijöiden Risto Lehtisen ja Riitta Virkkusen palattua Suomeen suostuin toimimaan puheenjohtajana v.1987, niin kauan kuin seuraava pappi tulee ja ryhtyy hoitamaan asioita. Pappeja tuli ja meni. Vastuu siirtyikin maalikoille. Tärkeimpinä toimintamuotoina pidettiin jumalanpalvelusten järjestämistä juhlapyhien aikaan eri paikkakunnilla, seminaaritoiminnan jatkuminen, tiedoituksen parantaminen ja taloudellisen tilanteen hoitaminen, sillä vuonna 1986 tase oli alijäämäinen. Jumalanpalvelusten järjestäminen on onnistunut vapaaehtoisten pappien ja muusikoiden avulla, joskin päivämäärien sovittaminen eri ryhmien kohdalla on vaatinut monesti hankaluutta. Kirkkojen varaaminen täytyy tehdä ajoissa, koska juuri luterilaisissa kirkoissa toimii monia etnisiä pienryhmiä. Schloss Hünigenissä pidettyjen seminaarien suosio on kasvanut ja tähän mennessä on n.1300 osallistujaa. Tähän mennessä asiantuntijat ovat tyytyneet kulukorvauksiin eikä SSKT:n varoista olisi pystytty maksamaan luennoitsijoiden ja asiantuntijoiden palkkioita. Seminaaritoimikunta on huolehtinut käytännön järjestelyistä kiitettävästi. Osallistujien majoitus, asiantuntijoiden matkan järjestely ja heidän vastaanottaminen, materiaalin kuljetus, ohjelmien laatiminen jne. Kaikki on sujunut hyvällä ryhmätyöllä. Musiikilla on ollut tärkeä osa toiminnassa, niin jumalanpalveluksissa, seminaareissa ja joululaulutilaisuuksissa, myös konsertteja on pidetty eri paikkakunnilla. Tiedotuslehtinen julkaistaan kaksi kertaa vuodessa ja lähetetään n.1200 osoiteeseen. Kaikista kirjoitusten ja ilmoitusten etsimisestä sekä painatus- ja postitusvaikeuksista huolimatta keväällä 55 numero ilmestyy. Kuluneiden vuosien varrella on järjestetty raamattupäiviä, teemapäiviä, hiljaisuuden retriittejä, naisten kahvila ja aviopariryhmä kokoontui 18 vuotta, myös pienryhmien toimintaa syntyi eri paikkakunnilla. Raamattupiiri Zürichissä on jo saavuttanut 27 vuoden ijän, Bernin kirjallisuuspiiri täytti 15 vuotta ja mietiskelytanssiryhmä n. 10 vuotta ja Naistenkahvila Baselissa 10 vuotta. Toivonmerkki-keräys Senegaliin Suomen Lähetysseuran ylläpitämälle lasten - ja äitiysneuvolatyöhön syntyi v.1986 seminaarissa ja sitä ylläpidettiin 20 vuotta. Muutaman vuoden toimi myös Thaimaan kummilapsi-projekti. Hyvän talkoohengen omaavien henkilöiden vapaaehtoinen toiminta sekä yhteistyö Suomen ev.-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön toimiston, Sveitsin luterilaisten kirkkojen ja eri yhdistysten kanssa on auttanut toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä sekä toteuttamisessa. Edellämainittujen kirkkojen, eri yhteisöjen ja yksityisten antama taloudellinen tuki ovat olleet suureksi avuksi ja voi sanoa vähällä rahalla on saatu paljon aikaan.

3 Tiedotuslehtinen nro 55 / Toimintaa on ravistellut myös monet vastoinkäymiset ja vaikeudet, joista ylipääseminen on vaikeaa ja voimiakysyvää. Kriisit tuovat myös mahdollisuuden toiminnan uudelleen arviointiin. Kiitollisena näistä vuosista siirryn puheenjohtajan paikalta osallistujaksi ja toivon uudelle puheenjohtajalle Mikaela Takalalle ja toimikunalle voimaa ja Jumalan siunasta. Toivon, että SSKT matalan kynnyksen toiminnan avulla tarjoaa edelleenkin kaikille, vanhoille ja nuorille paikan kohdata, keskustella ja osallistua. Pastori, kirjailija Anja Porion tulkinta matalantason toiminnasta kirjassaan: Kirjeitä kanssasisarille Minun uskoni ei riitä mittamaan muiden uskon lujuutta Se on avoin ovi sinun ja minun tulla toistemme luo, kun tuska tulvii yli laidan lupa surra surunsa itkeä itkunsa iloita ilonsa ja lähteä sydämessä hiljainen usko anteeksiantamukseen elämän voittoon hyvyyteen rakkauteen Jumalaan Langenthal Arja Zahnd-Korhonen SSKT:n kiitokset pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Arja Zahnd-Korhoselle tuo Riitta Tanner

4 Tiedotuslehtinen nro 55 / RUKOUS Mitä rukous on? Sydämen puhetta Jumalan kanssa Rukous on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Se on yhtä luonnollinen ja välttämätön hengelliselle elämälle kuin hengitys ruumiille. Jumala näkee meidät joka hetki, ja me voimme puhua hänelle ja hän meille. Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen lukemista tai vapaata puhetta Jumalalle. Voimme rukoilla yksin, toisten kanssa tai yhdessä koko seurakunnan kanssa. Pyydämme apua itsellemme tai toisille ja kiitämme saamistamme lahjoista. Rukous on myös Jumalan kunnioittamista, hänen kaikkivaltiutensa tunnustamista ja pysähtymistä hänen tutkivan ja rakastavan katseensa alle. Jumala itse kehottaa meitä rukoilemaan hädässä ja luottamaan hänen apuunsa. Lapsena opittu iltarukous auttaa turvautumaan Jumalaan läpi elämän. Myös aamu- ja ruokarukoukset ovat arkielämän pieniä jumalanpalveluksia. Päivän alkaessa kiitämme Jumalaa yön varjeluksesta ja pyydämme hänen siunaustaan tehtäviimme. Aterialla kiitämme Jumalaa hänen hyvyydestään. Illalla pyydämme anteeksi syntejämme ja jätämme itsemme ja toinen toisemme Jumalan haltuun. Herra, en rukoile sinua siksi, että pitäisit minut mielessäsi. Sinä teet sen pyytämättäkin. Rukoilen sinua, koska haluan pitää sinut mielessäni. Luulen, että se pitää minut ihmisenä. Niin kauan kuin rukoilen, minulla on tietoisuus alkuperästäni ja päämäärästäni. Opeta minua pitämään myös toisia ihmisiä mielessäni. Ystäviä ja vihollisia, auttajiani ja autettaviani. Minusta tuntuu siltä, että mielessäni voin kutsua luokseni kaikki ne ihmiset, jotka ovat joskus painaneet jälkensä minuun. Kiitos sinulle heistä.ilman heitä ja ilman sinua en olisi oma itseni. Aamen. Martti Lindqvist: Suomalainen rukouskirja Herra, meillä on yhdeltä keramiikkapupulta korvat katkenneet, tuossa se tulee korviensa kanssa lipastoa pitkin. Sillä on vähän evästäkin mukana, jos pitää odottaa. Pupua pelottaa. Otan pupua hetkeksi kädestä; kyllä saa tulla. Pieniä särkyneitä varten meillä on aina liimaa. Liimaan posliiniliimalla korvat. Minustakin on yhtä ja toista katkennut, palasia maailmalla ja ties missä. Oletko kerännyt ne kahvikuppiin Odottamaan että minä löytyisin? Onko sinulla liimaa jos minä nyt tulen? Rukous Seppo Laakson kirjasta Rukouksia hiljaisuudessa

5 Tiedotuslehtinen nro 55 / KESKINÄINEN VASTUU NYT JA HUOMENNA Ulkosuomalaisseurakunnat rakentuvat ensisijaisesti seurakuntalaisten vastuullisuudelle ja vapaaehtoisuudelle. Papeilla ja kirkon virallisilla elimillä on seurakuntien rakentamisessa, organisoinnissa ja niiden elämän tukemisessa ollut eri vaiheissa vaihteleva asema välillä myönteinen ja tärkeä, välillä epäilemättä myös haitallinen. Ilman seurakuntalaisten omaa innostusta, tarvetta, motivaatiota ja sitoutumista ei näitä ulkosuomalaisseurakunta olisi koskaan syntynyt. Ulkosuomalaisseurakunnat ovat ensisijaisesti seurakuntalaisten uskon näyttö. Ulkosuomalaisten kansalaisaktiviismilla on takanaan pitkä ja rikasvaiheinen historia. Monissa maissa elää tarinoita legendaarisista suomalaisnaisista ja miehistä, jotka laittoivat itsenä mitä erilaisin tavoin likoon rakentaessaan omaa suomalaisyhteisöään. Seurakunnallinen toiminta on aina ollut luonteva osa tätä kokonaisuutta. Usein se on ollut myös koko yhteisön syntyperusta. Maailmamma rytmin kiihtyessä ja elämäämme ravistelevien muutosten virran tihentyessä on vaikea ennakoida ulkosuomalaistyötä kantavan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Jos ulkosuomalaisten seurakunnallinen vapaaehtoisuus ja vastuullisuus eivät löydä jatkuvasti uusia muotoja ja toteutumistapoja, voi niille tuskin kovin uljasta tulevaisuutta ennustaa. Ulkosuomalaisseurakunnat ovat useimmiten selvästi demokraattisempia, joustavimpia ja tasa-arvoisempia kuin vakiintuneet seurakunnat Suomessa. Hierarkkia ja byrokratia on niissä riisuttu minimiin. Köyhyys on lisännyt taloudellista vapautta ja pelivaraa sekä säästänyt ajallisia resursseja tärkeämpään. Kevyt ja joustava malli viitoittaa mielestäni reittiä kirkon työn tulevaisuudelle myös Suomessa. Seurakuntamme ovat olleet aidosti seurakuntalaisten seurakuntia siinä niiden voima ja vahvuus. SERVUS SERVORUM DEI Ulkosuomailaisseurakunnissa elää väkevä demokraattinen perinne. Pappi, joka eksyy pönkittelemään ensisijaisesti omaa statustaa ja asemaansa, huomaa pian olevansa yksin. Ulkosuomalaisseurakunnissa pappi saakin hyvin aidosti olla pappi ensisijaisesti seurakuntalaisten ja sanan palvelija, parhaimmillaan tietyillä sektoreilla myös seurakuntalaisten valmentaja ja innostaja. Rooli ei välttämättä ole papille aina helppo, johtajuutta kaipaavalle ei välttämättä aina edes tyydyttävä. Aktiiviset, itsenäiset ja omatoimiset seurakuntalaiset saattavat papin silmissä muuttua kilpailijoiksi, pahimmillan jopa mitään tietämättömiksi maallikoiksi. Hengellisen asiantuntijuuden ja johtajuuden, jota ei yhdelläkään seurakuntatyöntekijällä automaattisesti ole, tukirakenteeksi kaivattaisiin, etenkin ihmissuhdeosaamisen puuttuessa, välillä selkeää pomon pallia.

6 Tiedotuslehtinen nro 55 / Ja silti, eikö tämä tilanne ole papin kannalta aitoa vapautuksen teologiaa? Pappi on vapautettu tekemään juuri sitä, mihin hänen ensisijaistei on koulutettukin käymään keskustelua Jumalan ja maailman kesken. Hän saa ensisijaisesti keskittyä kuuntelemaan, tukemaan, hoitamaan haavoja, auttamaan niin hengen kuin ruumiinkin hädässä. Lisäksi hänellä on saattajanaan yhteisö, joka on, jos pappi sen itse sallii myös häntä hoitava ja häntä lähellä. Ulkosuomalaisseurakunnassa papin ei tarvitse jäädä yksin, hän saa olla sekä antaja että vastaanottaja. Siirtolaispapin ei tarvitse tietää kaikkea, eikä osata kaikkea. Monen alan osaajia ja tietäjiä näissä seurakunnissa on ilman papin itse kuviteltua kaikki pätevyyttä. Siksi pappi voi aidosti kuulua yhteen seurakuntansa kanssa, pohtia ja etsiä oman tietonsa ja kokemuksensa pohjalta yhdessä muiden kanssa Jumalaa ja elämää. Sen pitäisi olla aitoa evankeliumia papille. Ja sitä se on onkin, jos siihen on valmis. Pappi saa olla kuin paavi servus servorum dei, Jumalan palvelijoiden palvelija. Tehtäväkuva on oikeastaan selkeä, mutta myös erittäin haastava. SILTOJEN RAKENTAMINEN Ulkosuomalaistyö ammentaa elämän virtansa ja voimansa tasa-arvon, vapaaehtoisuuden ja yhteistyön lähteistä. Se kuulostaa väkevästi tulevaisuuden seurakunnalta. Uutta uljasta seurakuntamallia uhkaa usein yhdistysmäinen sisäänpäin käpertyminen, paikoilleen jämähtäminen ja maailmankuvan kaventuminen. Ulkosuomalaisseurakunnat toimivat usein kuin mitkä tahansa yhdistykset. Niinpä niillä myös on takanaan kaikki yhdistysten vammat: ryhmäkunnat, juorut, kateus, omista valta-asemista taistelu ja kykenemättömyys reagoida ajan haasteisiin ja muutoksiin. Mikään ei muuttua saa. Kihti kiusaa monia ulkosuomalaisseurakuntia. Vaikka uusien aktiivien puutetta kuorona usein vaikerretaankin, on uusia malleja etsivä itsenäinen seurakunta-aktivisti usein yhdistysrauhan ja nokkimisjärjestyksen pahin uhka. Kyky rakentaa siltoja uusiin ja nuorempiin tulijoihin on seurakunnissamme usein alikehittynyt. Rohkeus ja voima ideoida uutta vanhan tilalle ja luopua aikansa eläneestä saattaa olla surkastunut. Ulkopuolinen maailma ja sen myötä esiin astunut siksi myös erilainen, eri tavalla eri maailmaan orientoitunut uusi sukupolvi on outo kummajainen, jota on helppo vierastaa ja syyllistääkin. Ilman avointa keskustelua ja kriittistä oman toiminnan ja motivaation analyysia ei tälle seurakunnalliselle sairaudelle löydy loppua ennen potilaan itse valittua kuolemaa. Mutta se on aina vahinko, koska sen myötä joudutaan hautaamaan myös paljon aitoa osaamista, innostusta ja motivaatiota, jolla oli kerran arvoa ja merkitystä monen suomalaisen elämässä. VERTAISAPUA JUMALAN LÄSNÄ OLLESSA Ulkosuomalaisseurakunta on parhaillaan vertaisavunryhmä, jossa Jumala on läsnä ja jossa tästä läsnäolosta ollaan myös tietoisia. Myös harrastetoiminta voi tälläisessa yhteistyössä olla aitoa vertaisapua ja aitoa sitoutumista elämän

7 Tiedotuslehtinen nro 55 / yhteisyyteen. Myös sillä on usein hengellinen ja diakoninen ulottuvuus, vaikka se ei välttämättä ensimmäisenä silmään pistäisikään. Harrastetoimintaa, yhteistä puuhastelua ja sen merkitystä ei siis kannata aliarvioida. Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin ja tehdä jotakin hyödyllistä. Juuri tälle kokemukselle seurakunnan kannattaa raivata tietoisesti lisää tilaa ja väyliä. Moni nyky-ulkosuomalainen on usein paljon liikkuvampi kuin edeltäjänsä. Yhä useammin hän on oma alansa asiantuntija, joka tulee vain käymään ei olemaan. Hänen jäsentymisensä suomalaisyhteisöön on saatava olla toisenlaista kuin aikaisempien sukupolvien. Mutta myös hän haluaa jäsentyä johonkin ja olla muille avuksi ja hyödyksi. Käytännössä se tarkoittaa, että seurakunnan on tarjottava sisällöllisesti ja toiminnallisesti riittävän haastavia haasteita, haasteita, jotka voidaan hahmottaa myös ajallisesti rajattuina projekteina. Ulkosuomalaistyössä on tietoisesti etsittävä toimintamallia, jos pidetään ehdottomasti kiinni työn vanhoista vahvuuksista vapaaehtoisuudesta, tasaarvosta ja keskinäisestä vastuusta. Sen lisäksi niissä tarvitaan myös entistä tietoisempaa hengellisyyttä, uskon hiljaisuutta, uskon elämyksiä ja uskon älyllistä pohdintaa, joka uskaltaa pysähtyä elämän ydinkysymysten äärellä niin rohkeasti, että se aidosti myös pysäyttää kuulijan niiden äärelle. Kai Henttonen Itäisen alueen pastori, Saksa KIRJOITUSKILPAILU SSKT järjestää kaikille avoimen kirjoituskilpailun, jossa etsitään uusia tekstejä meidän omaan tiedotuslehtiseen. Kirjoitusten aihe ja tyyli vapaa Osallistujien kesken arvotaan kolme upeaa suomenkielistä kirjapalkintoa. Voittajiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Voittajien nimet julkaistaan myös seuraavassa tiedotuslehtisessä. Kirjoitukset voidaan julkaista SSKT:n tiedotuslehtisessä, laitathan kirjoitukseesi maininnan haluatko tekstisi julkaistavan nimimerkillä vai omalla nimelläsi. Mikäli haluat julkaisun nimimerkillä, liitä se kirjoituksesi mukaan. Kirjoituskilpailuun osallistuvat tekstit tulee lähettää mennessä Mikaela Takalalle joko postitse osoitteeseen Opfikonerstrasse 26 a, 8303 Basserdorf tai sähköpostitse mikaela_takala@yahoo.com Lisätietoja kilpailusta, Mikaela Takala p tai mikaela_takala@yahoo.com

8 Tiedotuslehtinen nro 55 / MITÄ MISSÄ MILLOIN B A S E L Kartäuserkirche Theodorplatz 7, Basel La 2.5. klo Naistenkahvila; Elämänkaari-iltapäivä Asiantuntijana kirjailija, psykoterapeutti Pepi Reinikainen Katso erillinen ilmoitus sivu 9 Naistenkahvila kokoaa suomalaisnaisia erilaisten elämään liittyvien teemojen ympärille. Tietoja antaa Aulikki Happonen, puh: , happonen@t-online.de tai Airi Rink, puh: , ; arink@cfc.ch. Naisten keskustelupiiri kokoontuu joka toinen torstai klo 14.30, Friedensgasse 57. Lisätietoja antaa Riitta Seppovaara, puh: ; riitta.seppovaara@kolumbus.fi B E R N Luterilainen kirkko Postgasse 62, Bern La klo Pe klo Kirjallisuuskerho Esitelmätilaisuus Kirjalija Maija Paavilanen kertoo sanoin ja kuvin aiheesta "Ilon lähteillä" Pääsiäisjumalanpalvelus Rovasti Markku Happonen, liturgia ja saarna Niina Simone, urut Marit Sauramo, laulu kokoontuu kerran kuussa. Lähempiä tietoja antaa Marja-Liisa Gaschen Heikkilä puh Mietiskelytanssiryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo Lut. kirkossa, Postgasse 62. Lähempiä tietoja antaa Pirkko Lingonvaara, puh G E N E V E Luterilainen kirkko 20, rue Verdaine, Geneve Evankelinen kirkko 13, rue de Lyon, St.Genis, Ranska La 4.4. klo Pyhäkoulut Pääsiäisajan messu Luterilainen kirkko Rovasti Markku Happonen, liturgia ja saarna Taina Onnela ja Terhi Renfors järjestävät suomenkielisen pyhäkoulun yli kolmevuotiaille lapsille St. Genis-Pouillyn evankelisessa kirkossa noin kerran kuussa tiistaisin klo Lisätiedot Taina, puh tai Terhi Kevään aikana pyhäkoulu 3.3., 31.3., 5.5. ja 2.6.

9 Tiedotuslehtinen nro 55 / Z Ü R I C H Luterilainen kirkko Kurvenstrasse 39, Zürich Su 5.4. klo Su 3.5. klo La Pääsiäisjumalanpalvelus Rovasti Markku Happonen, liturgia ja saarna Niina Simone, urut Marit Sauramo, laulu Elämänkaarikirjoitus-iltapäivä Asiantuntijana kirjailija, psykoterapeutti Pepi Reinikainen Ilmoitus alla Raamattupäivä, lisätietoja myöhemmin kotisivulla Au Pair treffit kokoontuu joka kuukauden viimeinen sunnuntai Ilmoittautumiset Ulla Holzer puh (iltaisin) Tervetuloa ELÄMÄNKAARI-ILTAPÄIVÄÄN o Baselin Naistenkahvilassa lauantaina 2. toukokuuta 2009 klo Friedensgasse 57 o Zürichissä sunnuntaina 3. toukokuuta 2009 klo ev. - lut. kirkon Gemeindesaal, Kurvenstrasse 39 Asiantuntijana kirjailija, psykoterapeutti Pepi Reinikainen Pepi Reinikainen on vetänyt aiheesta kursseja myös ulkosuomalaisille jo kymmenen vuoden ajan. Ehkä tahtoisit tutustua lisää oman elämäsi tarinaan ja katsella menneitä tapahtumia tämän hetken järjellä ja kokemuksella. Oma mielemme voi etsiä selitystä ja syy-yhteyksiä tapahtuneille asioille. Niiden löytyminen vapauttaa energiaa ja antaa rohkeutta omaan elämään. Ulkosuomalaisilla erityisesti on tarve miettiä juuriaan ja taustahistoriaansa, sanoo Pepi omasta kokemuksestaan. Hän on itse asunut 10 vuotta Hollannissa. Tule saamaan näkökulmia ja virikkeitä oman elämänkaaresi tarkasteluun. Sillä voi olla monenlaisia yllättäviä ja myönteisiä seurauksia. Iltapäivän osallistumismaksu: CHF 10; sisältää välipalan Ilmoittautuminen suositeltavaa Baseliin Aulikki Happonen - happonen@t-online.de; puh: tai Zürichiin Ulla Holzer ulla.holzer@bluewin.ch; puh (iltaisin)

10 Tiedotuslehtinen nro 55 / SVEITSIN SUOMENKIELINEN KIRKOLLINEN TOIMINTA (SSKT) B A S E L Aulikki Happonen Von Teuffelstr. 4/3 D Kandern puh: K happonen@t-online.de B E R N Lea Münger-Viskari Säriswilstr Uettligen puh: Marja-Liisa Gaschen-Heikkilä Bifistr Niederscherli puh: G E N E V E Martti Pimiä 15, avenue Sainte-Cécile 1217 Meyrin puh: puheenjohtaja Mikaela Takala Opfikonerstrasse 26 A 8303 Basserdorf Puh mikaela_takala@yahoo.com Y H D Y S H E N K I L Ö T L U G A N O Anitta Häfliger-Ojala Via Sasso Mazzolo 6965 Cadro puh: L U Z E R N Riitta Tanner-Vänttinen Kalberweid 4952 Eriswil puh: rima.tanner@bluewin.ch N E U C H A T E L Eila Määttä 4, Crêt Taconnet 2000 Neuchâtel puh: fax: eila@njc.ch T O I M I H E N K I L Ö T varapuheenjohtaja Riitta Tanner osoite: ks. Luzern sihteeri Sirkka-Liisa Schwab Unterfeldweg Münchenbuchsee Puh S O L O T H U R N Maija Zimmermann-Iivonen Amanz-Gressly-Str Solothurn puh: maija.zimmermann@bluewin.ch S T. G A L L E N Päivi Leumann Centralstrasse Romanshorn puh: paeivi.leumann@bluewin.ch V A U D Helena Hösli-Hyvärinen 4, rue de Léman 1814 La Tour-de-Peilz puh: Z Ü R I C H Ulla Holzer-Muurinen Bahnhofstrasse Rüschlikon puh: ulla.holzer@bluewin.ch rahastonhoitaja Maija Zimmermann-Iivonen osoite: ks. Solothurn tiedotuslehtinen Mikaela Takala Opfikonerstrasse 26a 8303 Bassersdorf mikaela_takala@yahoo.com P A P I T Pastori Heidi Peltola Rovasti Markku Happonen Von Teuffelstr. 4/3 D Kandern puh puh: K T hepeltola@gmail.com happonen@t-online.de mhapponen@agapeeurope.org

11 Tiedotuslehtinen nro 55 / RIPPIKOULULEIRIT SUOMESSA 2009 Rippikoululeireistä saa tietoja seuraavasta osoitteesta: Kirkon ulkosuomalaistyön toimisto Leena Märsylä Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto PL 185 FIN Helsinki puh: leenat.marsyla@evl.fi Rippikouluista saa tietoja: Nuorten Keskuksen nettisivu: Lähetysseuran nettisivu: kotimaassa/ nuorisotyö/ riparit Kirkkohallituksen kasvatus ja nuorisotyön nettisivu: kkh / to /kkn /rippikoulu Rippikoulu aiheisia tietokilpailuja: Riparivisa Pyhä Jysäys Kevään 2009 aikana SSKT järjestää rippikoulun alkuopetuksen, katso tarkemmat ajat kotisivuiltamme Pastori Heidi Peltoja on virkavapaalla sairastumisen takia. Kiireellisissä ja kirkollisiin toimituksiin liittyvissä (myös jo sovituissa) asiossa pyydämme ottamaan yhteyttä Sveitsin suomenkielisen kirkollisen toiminnan puheenjohtajaan, Mikaela Takala p tai sähköpostitse Tiedotuslehtinen on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Postituslistalle pääsee ilmoittamalla nimensä ja täydellisen osoitteensa yhdyshenkilölle ( ks.sivu 10). Huom! Ilmoita myös osoitteenmuutos.

12 Tiedotuslehtinen nro 55 / TERVETULOA 30. juhlaseminaariin Schloss Hünigen Konolfingen Aihe: LUOVA KUTSUMUS - tarkoituksen kokemisen taito Asiantuntijoina: Tapio Aaltonen, TM, kirjailija Pirkko Talola-Aaltonen, oopperalaulaja Erkki Korhonen, musiikki Ohjelma lähetetään ilmoittautuneille syyskuussa. Täysihoito on tilattu 60 henkilölle. Paikkavaraukset ilmoittautumisjärjestyksessä. Täysihoitomaksu: Fr. 374;- 2-hengen ja Fr. 394;- 1-hengen huone Ilmainen sauna! Ei seminaarimaksua! Ilmoittautumiset 31. toukokuuta 2009 mennessä osoitteeseen: Ulla Gertsch - Sutinen Bachacherweg 12, 3203 Mühleberg puh: 031 / fax: 031 / sähköposti: ulla.gertsch@fins-tours.ch Nimi:... Osoite:... PLZ / paikkakunta: puh... 1-hengen huone:... 2-hengen huone... huonetoveri:... Erikoisruokavalio:...