Taide HUS:n sairaaloissa Markus Lähteenmäki

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 1 (16) Taide HUS:n sairaaloissa Markus Lähteenmäki

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 2 (16) Sisällysluettelo 1 Yleiskatsaus 1.1 Yleisesti taiteesta HUS:n sairaaloissa 1.2 Yleisesti taiteen karttumisen tavoista HUS:n sairaaloissa 2 Kohdekohtainen selvitys 2.1 HYKS HYKS Medisiinen tulosyksikkö Iho- ja allergiasairaala Meilahden kolmiosairaala ja tornisairaala Syöpätautien klinikka HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistenklinikka Lastenklinikka Lastenlinna HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Töölön sairaala Kirurginen sairaala Silmä- korvasairaala HYKS Psykiatrinen tulosyksikkö Jorvin Sairaala Peijaksen sairaala 2.2 Lohjan sairaanhoitoalue 2.3 Hyvinkään sairaanhoitoalue 2.4 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 2.5 Porvoon sairaanhoitoalue 2.6 Muut tahot Liikelaitokset Yliopisto Paulon säätiö 3 Toimintamalleista ja taiteesta sairaaloissa yleisesti 3.1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (TAIKU) 3.2 Prosenttiperiaate 3.3 Esimerkkejä muista taiteen hankkimisen malleista 4 Yhteenveto 1 Yleiskatsaus Raportissa on luotu yleiskatsaus siihen millaisia käytäntöjä HUS:in kuuluvissa yksiköissä ja sairaaloissa on taiteen suhteen. On selvitetty sitä, minkälaista taidetta sairaaloissa on, miten se

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 3 (16) sinne on päätynyt ja miten taiteeseen nykyään suhtaudutaan. Erityisesti on keskitytty siihen, millaisia käytäntöjä tällä hetkellä taiteen kartuttamisen suhteen on ja miten nämä käytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Raportin ensimmäisessä osassa on luotu tiivistelmänomainen yleiskatsaus taiteeseen HUS:n sairaaloissa. Toisessa osassa on tarkasteltu kohteita tapauskohtaisesti, ensisijaisesti sairaanhoitoalueittain ja tulosyksiköittäin. Joissain tapauksissa kuitenkin entinen sairaalakokonaisuus on historiansa takia muodostanut mielekkäämmän kokonaisuuden sairaalakohtaiseen tarkasteluun tulosyksikkökohtaisen sijaan. Sairaalakohtaiset tiedot on saatu haastattelemalla ihmisiä ja tutustumalla sairaaloihin, joissain tapauksissa taidetta on myös käyty yksityiskohtaisemmin läpi, kattavia inventaarioita ei kuitenkaan ole tehty. Raportin kolmannessa osassa on esitelty terveydenhuollon ja kulttuurin rajapinnassa toimivia hankkeita ja erilaisia taiteen hankkimisen malleja. Neljännessä luvussa on kerätty yhteen esiin nousseita ongelmia ja vedetty yhteen raportin keskeisiä tuloksia. 1.1 Yleisesti taiteesta HUS:n sairaaloissa Joihinkin sairaaloihin on ajan myötä kertynyt verrattain merkittävätkin taidekokoelmat. Kaikissa HUS:n sairaaloissa on ainakin jonkin verran taidetta, useissa sairaaloissa useita satoja, jopa tuhansia teoksia. Monissa sairaaloissa taide on laadultaan hyvin vaihtelevaa, mutta joukkoon mahtuu teoksia myös laadukkaita teoksia arvostetuilta taiteilijoilta. Näitä taidekokoelmia ei monessa tapauksessa ole kunnolla luetteloitu eikä huollettu. Monessa tapauksessa siitä, kuka taiteesta vastaa ja mitä taiteesta vastaaminen käsittää, ei ole selvyyttä. Nykyisellään taidekokoelmien huollon suhteen tilanne on se, että useimmissa tapauksissa teosten kunnosta, mahdollisista konservointi- ja muista huoltotöistä ei vastaa kukaan. Suuri osa sairaaloissa olevasta taiteesta on laadultaan sellaista, ettei niiden puhdistamiseen tai konservointiin kannata suuresti panostaa, mutta joukosta löytyy myös taidetta, joka tulisi pitää kunnossa. Yhtenäisiin käytäntöihin taiteen luetteloinnista ja yhteisestä rekisteristä ei olla päästy. Usein on kuitenkin olemassa sairaalakohtaisia listoja, joiden käytännöt ja tarkkuus kuitenkin vaihtelevat. Selvitystyön ohessa näitä listoja on joissain tapauksissa päivitetty ja kerätty yhteen. Monissa sairaaloissa taidetta on listattu Mequsoft-ympäristössä toimivaan käyttöomaisuusrekisteriin. Tähän järjestelmään on luetteloitu kaikki muukin irtaimisto, mutta osana sitä on erillinen arvoesinerekisteri, johon sairaaloiden taide tulisi olla listattuna. Järjestelmän pääkäyttäjä on Marja Seppänen tilakeskuksessa, mutta ylläpitovastuu on yksiköillä itsellään. Irtaimistorekisterijärjestelmä on olemassa oleva järjestelmä, joka ei välttämättä ole paras mahdollinen taiteelle, mutta toimiva. Sitä kuitenkin käyttää vain osa yksiköistä ja sen käyttötavat eivät ole yhtenäiset. 1.2 Yleisesti taiteen karttumisen tavoista HUS:n sairaaloissa Taidetta on yleisesti ottaen kertynyt sairaaloihin monin eri tavoin. Yleisimpiä ovat lahjoitukset, erilaiset yhteistyöprojektit, muiden omistama, sairaaloihin sijoitettu taide tai sairaalan määrärahoilla tai erilaisten lahjoitusvarojen turvin ostettu taide. Kaikkiin HUS:n sairaaloihin on kertynyt taidetta lahjoituksin. Tyypillisimpiä lahjoittajia ovat potilaat, taiteilijat itse tai henkilökunnan jäsenet. Myös erinäiset yhteisöt ovat tehneet sairaaloihin pienempiä ja suurempia lahjoituksia. Monissa sairaaloissa taiteen karttuminen on täysin ja ainoastaan riippuvaista lahjoituksista. Taiteen keskustoimikunnan ja Uudenmaan taidetoimikunnan tukemien projektien kautta on taidetta saatu moniin sairaaloihin. Muun muassa UUTTA!-projektin myötä sairaaloihin on toteutettu paljon taidetta. UUTTA!-projekteja koordinoi Uudenmaan taidetoimikunta, niissä työttömät taiteilijat saavat palkan työllistämisrahoista ja paikka, johon taideteokset toteutetaan esimerkiksi sairaala, koulu tai muu vastaava maksaa vain materiaalikulut. Sairaalakohtaista yhteistyötä on tehty myös esimerkiksi näyttelytoiminnan muodossa muun muassa paikallisten taideseurojen ja -yhdistysten

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 4 (16) kanssa. Joissain sairaaloissa on myös ollut omia käytäntöjä näyttelytoiminnan suhteen. Joissain tapauksissa myös yksittäisillä osastoilla on omanlaisensa käytäntöjä ja yhteistyöhankkeita. Tällainen toiminta on aina ollut paikallista ja usein riippuvaista aktiivisista yksittäisistä tekijöistä. Jotkut säätiöt ja yhdistykset ovat sijoittaneet taidetta eri sairaaloihin. Paulon säätiö on sijoittanut paljon taidetta eri sairaaloihin. Myös muun muassa Saskiat ry ja Pro Artibus -säätiö ovat sijoittaneet taidekokoelmiaan sairaaloihin. Yhden merkittävän kokonaisuuden muodostava HYKSin sairaaloissa olevat Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaan kuuluvat teokset. HYKSin sairaaloissa on monessa tapauksessa vanhemman taiteen suhteen omistajuussuhteet HUS:n ja yliopiston välillä epäselvä, Helsingin yliopiston taidekokoelmaa hallinnoi yliopistomuseo. Viime vuosina ei moneenkaan sairaalaan olla taidetta erikseen ostettu, vaikka tämä aiemmin onkin joissain paikoissa ollut melko yleistä. Etenkin HYKSin alueella tuntuu puuttuvan selkeys siitä, kenen vastuulla asiat ovat. Tällaista selkeyttä on monella taholla myös kaivattu. 2 Kohdekohtainen selvitys 2.1 HYKS HYKS Medisiininen tulosyksikkö Tulosyksiköllä ei ole ollut mitään yhtenäisiä käytäntöjä taiteen suhteen. Monissa sairaaloissa on ollut omia käytäntöjä ja tapoja. Tulosyksikön tiloissa on sijoitettuna Paulon säätiön ja Helsingin yliopiston omistamia teoksia, lisäksi taidetta on saatu lahjoituksina potilaita ja erinäisiltä tahoilta, varsinaisesti ei taiteeseen ole tulosyksikön tasolla resursseja käytetty. Tulosyksikön taidetta on listattu osaksi irtaimistorekisteriä. Peijas ja Jorvi on käsitelty omissa kohdissaan Iho- ja allergiasairaala Iho- ja allergiasairaalan tiloissa on joitain vanhempia teoksia, jotka ovat tulleet tiloihin aikoinaan Snellmaninkadulta. Uutta taidetta ei sairaalaan olla muotokuvia lukuun ottamatta ostettu, vaan se on karttunut lähinnä lahjoituksin. Iho- ja allergiasairaalassa on joitain verrattain arvokkaita vanhoja teoksia, jotka ovat olleet sairaalan tiloissa pitkään. Iho- ja allergiasairaalassa on toiminut talon oma imagoryhmä, joka kiinnittää huomiota yleisten tilojen viihtyvyyteen sekä muun muassa yleisiin palvelutapoihin ja potilaiden muun viihtyvyyden lisäämiseen. Ryhmä on valvonut tiloja ja pyrkinyt tekemään niistä turvallisia ja viihtyisiä, myös esteettisesti. Imagoryhmään on kuulunut osastonhoitajia ja ylihoitaja ja se on kokoontunut parin kuukauden välein. Sairaalassa on järjestetty yhdessä käytävätilassa näyttelyitä. Tässä toiminnassa ovat olleet aktiivisia jotkut henkilökunnan jäsenet ja heidän ottamia valokuviaan on esitelty. Näytteillä on ollut myös muiden taiteilijoiden teoksia. Näyttelytoiminnasta on vastannut imagoryhmä, joka myös kunnostutti näyttelytilana toimivan käytävän. Näyttelytoiminnassa on jossain vaiheessa ollut taukoa muun muassa varastelun takia, mutta toiminta jatkuu taas. Imago-ryhmän toimintaa on rahoitettu myyjäisillä yms. Ryhmää johtaa Marja-Liisa Stenroos. Iho- ja allergiasairaalan taide on listattuna osaksi irtaimistorekisteriä Meilahden kolmiosairaala ja tornisairaala

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 5 (16) Kolmiosairaalaan on tarkoitus sijoittaa taidetta, suunnitelmat ovat osittain vielä kesken. Sairaalan suunnitellut arkkitehtitoimisto Sweco-Paatela on tehnyt suunnitelman sairaalaan sijoitettavasta taiteesta. Keskeisen osan kolmiosairaalan yleisten tilojen (aulan ja valopihan) taiteesta muodostaa arkkitehti Olli Lehtovuoren kolmiosairaalaa varten lahjoittamat hänen omat taulunsa. Meilahden tornia tyhjennettäessä, on teokset suunnitelmissa siirtää osastojen mukana uusiin tiloihin kolmiosairaalaan, myös Kirurgisesta sairaalasta kolmiosairaalaan muuttavien osastojen mukana muuttaa osa heidän taideteoksistaan. Lisäksi kolmiosairaalan aulatiloihin mahdollisesti sijoitetaan lahjoituksin saatua taidetta, joka on varastoituna tauluvarastoon. Myös yliopiston omistamat teokset, joita on tulosyksikön tiloissa ollut, muuttanevat tulosyksikön mukana, niistä vastaa yliopistomuseo. Meilahden sairaalassa on tulosyksikön tiloissa ollut runsaasti Paulon säätiön teoksia, niiden tulevasta sijoituspaikasta ei ole tietoa. Näistä tauluista ja niiden muuttamisesta vastaa Paulon säätiö. Medisiinisen tulosyksikön tiloissa Meilahden tornisairaalassa on aiemmin järjestetty jonkinlaista näyttelytoimintaa, eikä ole poissuljettua, että jonkinlaista jatkoa olisi luvassa. On selvää, että uuteen tilaan sopisi uusi taide, myös arkkitehtitoimiston edustaja on samaa mieltä. Uutta taidetta ei kuitenkaan ole ollut saatavilla ja kolmiosairaalan seinät ovat tyhjinä. Rahaa ei taidehankintoihin olla kolmiosairaalaa rakentaessa tai sen valmistuttua käytetty. Myöskään kolmiosairaalan ja tornisairaalan uudessa sisäänkäynti- ja aulatilassa ei taidetta ole, sama koskee myös aulatilan kahvilaa Syöpätautien klinikka Syöpätautien klinikalla on jonkin verran taidetta, joka on pääosin karttunut lahjoituksin tai on Paulon säätiön omaisuutta. Klinikalle ei ole erikseen taidetta hankittu, eikä heillä ole omia käytäntöjä taiteen suhteen. Taidetta on klinikan aulatiloissa ja henkilökunnan tiloissa Taiteesta on tehty suuntaa antava inventaario, mutta Irtaimistorekisteriin taidetta ei ole viety HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Ei tulosyksikkötason yhteisiä käytäntöjä. Sairaaloissa on yliopiston ja Paulon säätiön teoksia. Tulosyksikön sairaaloiden taidetta ei ole listattu osaksi irtaimistorekisteriä. Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan on perustettu yhteinen taidetoimikunta, jonka toiminta ei kuitenkaan ole ollut aktiivista Naistenklinikka Naistenklinikalla oleva taide on pääsääntöisesti joko Paulon säätiön tai yliopiston omistamaa tai karttunut lahjoituksin. Viimeisin suurempi lahjoitus, joka käsitti useita grafiikanvedoksia saatiin vuonna Sairaalassa on myös runsaasti yliopiston muotokuvakokoelmaan kuuluvia teoksia. Naistenklinikalla on myös sinne sen valmistumisen aikaan hankittuja vanhoja arvokkaita teoksia. Mitään erityisiä käytäntöjä taiteen suhteen ei Naistenklinikalla ole. Taiteesta ei ole olemassa minkäänlaisia ajan tasalla olevia listauksia, eikä taidetta ole listattu osaksi irtaimistorekisteriä Lastenklinikka Lastenklinikalla on runsaasti taidetta. Taidetta on karttunut etenkin lahjoituksin, joita Lastenklinikalle tulee paljon. Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa on toiminut vuodesta 2010 yhteinen taidetoimikunta. Se perustettiin miettimään tulevia taideprojekteja ja taulujen uudelleensijoituksia. Toimikunta ei kuitenkaan ole ollut kovin aktiivinen.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 6 (16) Lastenklinikka kerää jatkuvasti lahjoituksia, osa lahjoituksista on ohjattu sairaalan viihtyvyyden parantamiseen. Näillä rahoilla on sairaalaan hankittu myös taidetta. Myös suoria taidelahjoituksia tulee aika ajoin. Nämä ohjataan osastoille, mikäli teokset miellyttävät ja sopivat tiloihin. Lahjoituksina on saatu muun muassa Stefan Bremeriltä kokoelma valokuvia ja Saskiat ry:ltä, joka on myös deponoinut taidettaan sairaalan osastoille. Lastenklinikalla on kaiken kaikkiaan toiminta taiteen ja hoitoympäristöjen viihtyvyyden suhteen ollut aktiivista. Joillain osastoilla on ollut omia käytäntöjä ja taidetta on esimerkiksi osastolle K1 myös ostettu. K1-osastolla oli vuonna 2004 Värien maailma projekti, jonka päämääränä oli esteettinen hoitoympäristö. Projektin myötä osastolle toteutettiin huoneisiin ja käytäville useita seinämaalauksia. Projektissa oli mukana useita taiteilijoita ja sen myötä kaikista huoneista tuli omia taiteellisia kokonaisuuksia, joiden myötä potilaan, omaisten ja henkilökunnan viihtyvyyttä pyrittiin lisäämään Osasto K1 tapauksessa rahoitus on hankittu ulkopuolisilta tahoilta. Muuten taidetta ei viimeisen 10 vuoden aikana ole sairaalaan tai tulosyksikköön juuri hankittu. Jorvin sairaalaan on tulosyksikön tiloihin joitain teoksia viime vuosina hankittu. Lisäksi Lastenklinikan laajennusrakentamisen yhteydessä hankittiin osastolle runsaasti taidetta. Lastenklinikan laajennustöiden yhteydessä arkkitehdilta tuli aloite taiteen hankkimisesta osaston tiloihin. Asiaa hoitamaan perustettiin väliaikainen toimikunta, jossa oli mukana arkkitehti, ylilääkäri, tiedottaja ja osastojen edustajat. Arkkitehdin, osastojen henkilökunnan ja Paulon säätiön edustajalta kysyttyjen neuvojen perusteella valikoitiin joitain sopivalta vaikuttavia taiteilijoita, joihin oltiin suoraan yhteydessä. Taiteilijoiden kanssa käytiin keskusteluja ja heille myös esiteltiin valmistuvia tiloja. Toteutettavaksi valikoitui lopulta Katja Tukiaisen suunnitelmat. Tukiainen maalasi teokset suoraan seiniin tai puulevyille, jotka kiinnitettiin seiniin. Maalauksiin on käytetty automaalityyppisiä maaleja, joten teokset on helppo puhdistaa ja desinfioida. Tukiaisen kanssa tehtiin myös kuva-aiheita suunniteltaessa ja valittaessa tiivistä yhteistyötä. Projektista saadut kokemukset olivat pääosin positiivisia ja valmiit teokset ovat olleet potilaiden sekä työntekijöiden mieleen. Tämän projektin rahoitus tuli sairaalan viihtyvyyteen suunnatuista lahjoitusvaroista. Vastaavanlaisia projekteja on kaavailtu toteutettavaksi myös tulevien rakennus- ja remontointihankkeiden yhteydessä. Lastenklinikan edessä paljastettiin veistos Katse tulevaisuuteen. Tästä hankkeesta ja sen rahoituksen hankkimisesta vastasi ulkopuolinen patsastoimikunta. Myös rahoitus patsaaseen tuli pääosin HUS:n ulkopuolelta HUS:n osallistuessa kustantamalla patsaan perustusten teon. Lastenklinikan tai koko tulosyksikön omistamasta taiteesta ei ole olemassa ajantasaisia listauksia. Joitain paperilla olevia, sekalaisissa mapeissa pyöriviä listauksia on olemassa. Taidetta ei ole myöskään viety osaksi irtaimistorekisteriä Lastenlinna Lastenlinnassa on paljon ja monenlaista taidetta. Lastenlinnaan on jo sen valmistuessa tilattu taidetta, alkaen julkisivun veistoksista ja muusta rakennuksen kiinteästä koristelusta, joka on merkillepantavan runsasta. Lastenlinnaan on kertynyt myös paljon muotokuvia, niin hoitajista kuin lääkäreistäkin. Lastenlinnassa sijaitsevien taideteosten joukossa on myös arvokkaita vanhempia teoksia muun muassa Emil Wikströmiltä ja Hugo Simbergiltä. Lastenlinnan siirtyessä osaksi HYKSiä, perustettiin Lastenlinnan säätiö, muun muassa Lastenlinnan taide siirtyi säätiön omistukseen. Näiden teosten luetteloinnista ja huollosta vastaa Lastenlinnan säätiön edustaja. Lastenlinnan säätiön omistamien teosten lisäksi sairaalassa sijaitsee myös useita Mannerheimin lastensuojeluliiton omistamia teoksia. Lastenlinnaan on tullut taidetta paljon lahjoituksin, yhtenä viimeisimpänä esimerkkinä Aldata Solution Oy:n vuonna 2003

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 7 (16) Lastenlinnan käytävälle lahjoittamat Ulla Kurosen taulut ja seinämaalaukset HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Tulosyksiköllä ei ole yhteisiä käytäntöjä taiteen suhteen. Meilahden sairaalassa, tulosyksikön tiloissa on runsaasti Paulon säätiön teoksia, joitakin yliopiston omistamia teoksia ja joitakin HUS:n omia teoksia. Myöskään minkäänlaisia yhteistyö- tai muita projekteja taiteen suhteen ei tulosyksikkötasolla ole. Väistösairaalan tiloihin ei ole tilanahtauden takia sijoittaa taidetta. Tulosyksikön sairaaloiden taulut on listattu osaksi Irtaimistorekisteriä. Peijas ja Jorvi on käsitelty omissa kohdissaan Töölön sairaala Töölön sairaalassa on osastoilla lähinnä lahjoituksina saatua taidetta. Aulatiloissa on useita sairaalan ja yliopiston muotokuvia. Mannerheim-salissa on joitain arvokkaita veistoksia ja tauluja, jotka on hankittu sinne ilmeisesti jo sairaalan valmistumisen yhteydessä. Nämä teokset on kirjattu osaksi HUS:n irtaimistorekisteriä, mutta siitä, mikä SPR:n suhde niihin on, ei ole tietoa. Töölön sairaalassa ei ole mitään yhtenäistä tai säännöllistä toimintaa taiteen suhteen, osastoille on karttunut taidetta vaihtelevia määriä lahjoituksien kautta. Osastoilla on saattanut myös olla omia käytäntöjä, jotka ovat olleet vaihtelevia. Töölön sairaalan taide on listattu osaksi irtaimistorekisteriä Kirurginen sairaala Kirurgisessa sairaalassa on useita yliopiston muotokuvakokoelmaan kuuluvia teoksia. Joukossa useita kaikkein nimekkäimmät lääkärimuotokuviamme, muun muassa Edelfeltin maalaama Estlander ja Järnefeltin maalaama Krogius. Ala-aulan odotustilojen muotokuvat ovat kopioita. Muuten on odotushuoneiden seinillä vain joitain satunnaisia tauluja. Medisiinisen tulosyksikön osastoiden muutettua Kirurgisesta sairaalasta Kolmiosairaalaan jää osa näiden osastojen vanhemmasta taiteesta Kirurgiseen sairaalaan. Onkin hyvä, että vanhempi taide, joka paremmin sopii ja voidaan nähdä kuuluvaksi Kirurgisen sairaalan vanhaan rakennukseen ja mijööseen jää sinne. Osastojen uudempi taide muuttaa niiden mukana. Kirurgisessa sairaalassa on käytävillä järjestetty joskus myös erilaisia näyttelyitä, viimeisimpänä valokuvanäyttely, jossa kuvia Kirurgisesta sairaalasta. Aiemmin näyttelyt ovat usein liittyneet sairaalan juhlavuosiin ja keskittyneet historiaan. Kirurgisen sairaalan taide on listattu osaksi irtaimistorekisteriä. Tradekan HUS:lle lahjoittamat 66 taulua on suurimmaksi osaksi määrä sijoittaa Kirurgiseen sairaalaan. Raportin laatija on luetteloinut Tradekalta tulleet taulut, kartoittanut niiden kunnon sekä etsinyt niille sijoituspaikan. Kirurginen sairaala valikoitu, koska tyyliltään taide sopii sinne. Sairaalassa on myös runsaasti käytävä- ja odotustiloja, joissa ei mitään taidetta ole. Raportin laatija on myös käynyt Kirurgisen sairaalan tilat läpi ja etsinyt tauluille sijoituspaikat. Taulut on määrä siirtää Kirurgiseen sairaalaan ja ripustaa kesäkuun 2011 aikana Silmä- korvasairaala Silmä- korvasairaalassa on jonkin verran sinne kertynyttä vanhempaa ja uudempaa taidetta. Pääosan sairaalassa olevasta taiteesta muodostaa Paulon säätiön omistama taide. Tiloissa on myös yliopiston muotokuvakokoelmaan kuuluvia teoksia. Mitään yleisiä käytäntöjä ei sairaalassa ole taiteen suhteen ollut, eikä taiteesta ole olemassa kunnon listauksia.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 8 (16) HYKS Psykiatrinen tulosyksikkö Psykiatrisella tulosyksiköllä ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Tulosyksikön taidetta ei ole listattu osaksi irtaimistorekisteriä. HYKS Psykiatriakeskuksessa ei tällä hetkellä ole yhtenäistä strategiaa taiteen hankkimiseksi, eikä taiteen hankkimiseen käytetä resursseja. Pääosin HYKS Psykiatriakeskuksessa sijaitseva taide on karttunut lahjoituksin. Lisäksi HYKS Psykiatriakeskuksen tiloissa on järjestetty epäsäännöllisesti näyttelytoimintaa, muun muassa porraskäytävässä, tällöin toiminnasta on vastannut Taina Ala- Nikkola. Taidetta on sijoitettuna melko runsaasti niin työhuoneissa kuin osastoilla ja julkisissa tiloissa. Joillain sairaalan osastoilla on ollut myös omia käytäntöjä. Yhdelle vanhuspsykiatrianosastolle on sijoitettu useita Saskiat ry:n omistamia tauluja, minkä on järjestänyt taideterapeutti Leena Aula. HYKS Psykiatriakeskuksen taiteessa ja käytännöissä näkyy se, että sen taustalla on useita eri sairaaloita, joissa on ollut omat käytäntönsä, nykyisellään yhtenäisiä käytäntöjä taiteen hankkimisen suhteen ei ole, taidetta on kuitenkin sairaalan kertynyt ja se on myös esillä. HYKS Psykiatriakeskuksessa olevan taiteen taso on hyvin vaihteleva. Taiteesta suurimman yksittäisen osan muodostavat Lapinlahden sairaalasta muuton mukana siirtyneet teokset, noin 50 teosta, joista osa kuuluu yliopiston muotokuvakokoelmaan. Joitain Lapinlahden teoksia on siirtynyt myös Psykiatrisen tulosyksikön tiloihin Tukholmankadulle. Lapinlahdesta siirtyneiden teosten joukossa on muun muassa Veikko Vionojan, Jalmari Ruokokosken ja Rafael Wardin teoksia. Lisäksi HYKS Psykiatriakeskuksessa on joitakin sinne kaupungilta siirtyneiden osastojen mukana siirtyneitä teoksia, joiden joukossa jo aiemmin Röykästä ja Nikkilästä siirtyneitä teoksia ja entisten ylilääkäreiden muotokuvia. Kaupungin osastoilta siirtyneiden teosten joukossa on muun muassa Helena Hyvärisen osana Uudenmaan taidetoimikunnan UUTTA!-projektia toteuttama teos Valoa kohti. Joidenkin osastojen historia palautuu Nikkilään ja Röykkään, joissa on ilmeisesti aikoinaan ollut taiteen hankinnasta vastanneet taidetoimikunnat. Yhden osan Hesperiassa sijaitsevasta taiteesta muodostaa potilaitten tekemä taide, sitä on kertynyt jo Lapinlahden, Nikkilän, Röykän ja Hesperian sairaaloista. Potilaiden tekemää taidetta on myös asetettu esille, sitä on muun muassa aulatiloissa ja päärakennuksen porrasaulan tasanteilla. Taideterapia toimii myös nykyään aktiivisesti ja sen yhteydessä tuotetaan taidetta erilaisin projektein Jorvin sairaala Taide on ollut kiinteä osa Jorvia koko sen toiminnan ajan. Taiteelle on annettu arvoa ja merkitys myös osana hoitotyötä. Jorvin sairaalassa on toiminut vuodesta 1997 Terveyttä kulttuurista - työryhmä, joka vastaa sairaalan kulttuuritoiminnasta ja sen yhteensovittamisesta potilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin. Vuodesta 1997 on Jorvin aulassa järjestetty kuukausittain näyttelyitä. Näistä näyttelyistä on taiteilija tilaa vastaan lahjoittanut yhden teoksensa sairaalalle. Näin on syntynyt Jorvin artoteekki, josta osastoille sijoitetaan taidetta. Taide sijoitetaan aina siten, että se on myös potilaiden nähtävillä. Myös psykiatriatalon kahviossa on toteutettu näyttelyitä, ensin Profounders Ky:n kanssa ja myöhemmin Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa. Jorvissa on toteutettu myös lukuisia yhteistyöprojekteja Taiteen keskustoimikunnan ja Uudenmaan taidetoimikunnan kanssa. Viimeisimpänä on tänä vuonna toteutettu Leppävaaraan UUTTA!-projektin myötä taidetta. Aiemmin on toteutettu laajamittaisiakin yhteistyöprojekteja, muun muassa Taideteollisen korkeakoulun ja useiden muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 9 (16) Näyttelyitä on järjestetty paljon ja niissä on kertynyt runsaasti taidetta. Näyttelytoiminnasta on vastannut työryhmä yhteistyössä muiden tahojen kanssa, nykyään toiminnasta vastaa Taina Hakala. Vuoden 2006 uudistusten jälkeen näyttelyt ja niistä kertyvät teokset ovat yksittäisten lahjoitusten ja projektien ohella ainoa kokoelman karttumisen tapa. Rahaa hankintoihin ei enää käytetä. Rahaa terveyttä kulttuurista -toimintaan saadaan Hyksin yleishallinnosta vähän, mutta se kuluu yleisiin kokoelman hoitokuluihin ja järjestettävien tapahtumien esiintyjäpalkkioihin yms. Uusien hallintamallien myötä kulttuurinen toimiminen ja erilaisten yhteistyöprojektien järjestäminen on vaikeutunut. Jorvissa tehdään myös vuosittain Terveyttä kulttuurista -toimintakertomus, josta selviää vuosittaisia tietoja ja tapahtumia. Jorvin sairaalla on omat järjestelmät ja listaukset taiteesta, osaksi irtaimistorekisteriä taidetta ei ole listattu Peijaksen sairaala Peijakseen hankittiin alunperin sen rakentamisen yhteydessä prosenttiperiaatetta noudattaen jonkin verran taidetta, muun muassa Heljä Liukko-Sundströmin suuri keramiikkateos aulatiloihin. Samalta taiteilijalta hankittiin myös suurempaan teokseen liittyviä pienempiä, Arabian tuottamia keramiikkateoksia, joita on myöhemmin jaettu työntekijöille merkkipäivinä ja liikelahjoina. Peijaksessa on sen avaamisesta asti toiminut aktiivinen henkilökuntayhdistys, jonka piirissä on toiminut taidejaosto. Paljolti tämän taidejaoston aktiivisen toiminnan myötä sairaalaan on hankittu taidetta ja siellä on järjestetty näyttelytoimintaa. Peijaksen sisääntuloaulassa on yksi seinä, jossa on kuukausittain vaihtuva näyttely. Toiminta sai alkunsa 90-luvun puolivälissä ja jatkuu yhä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä paikallisten taiteilijaseurojen kanssa siten, että näyttelyvuokraa ei peritä ja taiteilijat käyvät itse ripustamassa näyttelynsä. Usein teokset ovat myös myynnissä. Peijaksessa on ollut myös vuosittainen määräraha, jolla taidetta on hankittu. Hankinnoista on vastannut henkilökuntayhdistyksen aktiivien joukko. Pääosin on ostettu grafiikka ja suosittu paikallisia taiteilijoita. Tämä toiminta on kuitenkin viime vuosina jäänyt vähemmälle huomiolle ja toiminta on hiipunut. Sairaalan viimeisimmän laajennustyön yhteydessä on ollut puhe prosenttiperiaatteen toteuttamisesta. Jonkin verran taidetta on myös hankittu, muun muassa Heljä Liukko-Sundströmiltä tilattiin taas keramiikkatyö aulatiloihin, kappeliin hankittiin lasimaalaukset. Peijaksen sairaala on ollut mukana Uudenmaan taidetoimikunnan UUTTA!-projektia, jonka yhteydessä muun muassa sairaalan yhdystunneleiden seiniin on toteutettu maalauksia. Sairaalaan on myös sijoitettu Paulon säätiön töitä. Tästäkin toiminnasta on vastannut henkilökuntayhdistys. Lainatytöt on sijoitettu lähinnä yleisiin tiloihin. Muuten taidetta on sijoitettu myös potilastiloihin. Viimeaikaisten organisaatiouudistusten myötä taideasiat ovat jääneet suurelta osin hoitamatta, eikä tiedetä kenelle vastuu kuuluisi tai kuka voisi asioista vastata. 2.2 Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala on vuonna 2009 saanut suuren, potilaiden hyvinvointiin suunnatun testamenttilahjoituksen, joka on osin käytetty taiteen hankkimiseen potilasosastoille. Testamentin turvin taidetta on ostettu jonkin verran vuosina 2009 ja 2010 osastoille sijoitettavaksi. Näistä hankinnoista on vastannut sitä varten perustettu työryhmä ja niitä on sijoitettu muun muassa vuonna 2007 valmistuneeseen uuteen osaan, johon ei valmistumisen aikaan minkäänlaista taidetta hankittu. Näiden hankintojen lisäksi sairaalaan ei ole viime vuosina taidetta ostettu mutta joitakin lahjoituksia on otettu vastaan, viimeisimpänä on Jouko Christiansonin perikunta deponoinut suuren teoksen sijoitettavaksi sairaalan tiloihin. Sairaaloissa taide on pääosin sijoitettu julkisiin tiloihin ja

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 10 (16) osastoille ja siitä on myös saatu hyvää palautetta. Aikana ennen HUS:ä taidetta on hankittu enemmän, paljolti silloisen ylilääkärin Matti Virangon johdolla ja suhteilla. Myös ja 70-luvuilla taidetta on sairaaloihin hankittu. Joissain tapauksissa taidetta on hankittu rakennuksen valmistumisen yhteydessä, näin esimerkiksi Seija Rusthollkarhun pronssiveistos sairaalan aulatiloissa. Taide sairaaloissa on vaihtelevaa, mutta mukaan mahtuu myös tunnettujen tekijöiden, kuten Eero Nelimarkan töitä luvulla ei sairaaloihin ole sairaalan varoin taidetta juuri hankittu, testamenttivaroin hankitut ja muuten karttuneet teokset ovat usein olleet paikallisten taiteilijoiden töitä. Sairaalan tiloissa on keväisin järjestetty läheisten koulujen näyttelyitä ja koulujen oppilaat ovat myös tehneet joitain seinämaalauksia sairaaloiden tiloihin. Sairaanhoitoalueella taidetta on inventoinut ja siitä tietää Eero Rantalaiho. Taide on listattu osaksi irtaimistorekisteriä. 2.3 Porvoon sairaanhoitoalue Porvoon sairaalan tiloissa on vuodesta 1970 asti vuosittain järjestetty Porvoon taideyhdistyksen kanssa taidenäyttely, joista on yleensä ostettu yhdestä kahteen teoksia sairaalalle. Näyttelyn järjestelyistä on paljolti vastannut taideyhdistys, josta alkuperäinen ideakin näyttelyyn on tullut. Taidenäyttelyt on koettu positiivisena tapahtumana, jolla on saatu julkisuutta ja kartutettu taidetta sairaalaan. Näyttelyistä on saatu paljon myös positiivista palautetta. Porvoon sairaalan 40- vuotisjuhlien yhteydessä järjestettiin taidekilpailu, johon kutsuttiin Porvoon seudun taiteilijoita, palkintoina jaettiin rahapalkintoja ja voittajalta lunastettiin suuri teos Porvoon sairaalan 2008 valmistuneen uuden osan aulatiloihin. Kilpailu järjestettiin Suomen Taiteilijaseuran avustuksella ja seuran kilpailusääntöjen mukaan. Taidetta on jonkin verran saatu myös lahjoituksina muun muassa taiteilijoilta itseltään. Teoksia on kaiken kaikkiaan noin 150 ja ne on sijoitettu henkilökunnan tiloihin, käytäville, aulatiloihin ja yleisiin tiloihin. Sairaalan taide on listattu osaksi irtaimistorekisteriä ja sitä on ylläpitänyt Kaija Lipiäinen. 2.4 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen sairaaloissa on taidetta verrattain paljon, yhteensä lähemmäksi 300 teosta. Sairaaloihin on taidetta kertynyt lahjoituksin paikallisilta yrityksiltä, yksityishenkilöiltä ja taiteilijoilta itseltään. Taidetta on aiemmin myös omaehtoisesti ostettu sairaaloihin. Tammiharjun sairaalaan on luvuilla ostettu budjettivaroilla joitain teoksia, muun muassa varsin edustavaa valokuvataidetta, ylipäätään taidetta on hankittu määrätietoisesti, tiettyjä periaatteita noudattaen ja hyvällä maulla. Hankinnoista on vastannut johtoryhmä Gabriela Errolin johdolla. Länsi-Uudenmaan sairaalaan taidetta on hankittu entisen hallintojohtajan suhteiden avulla ja myyjäisin kertyneillä varoilla; sairaalan keittiössä on paikallista herkkua perunapuuroa valmistettaessa myös myyty sitä mukaan ja näin kertyneet varat on sijoitettu taiteeseen. Alueen sairaaloissa sijaitsee myös useita Pro Artibus -säätiön omistamia teoksia, jotka ovat lainassa, yhteistyö on vanhaa perua. Tammiharjussa on myös potilaiden tekemää taidetta ja muun muassa ryijyjä. Viime vuosinakin taidetta on hankittu, muttei enää budjettivaroilla, vaan erilaisin projektein. Viimeisimpänä Uudenmaan taidetoimikunnan UUTTA!-hankkeen myötä sairaanhoitoalue sai joulukuussa 2010 taiteilija Sanna Karlsson-Sutsinan taideteoksia Länsi-Uudenmaan sairaalan sisääntuloaulaan ja Tammiharjun nuorisopsykiatrian osastolle. Samalla taiteilija toetutti Tammiharjussa myös taideterapiaprojektin. Taiteesta ja projekteista on vastannut Gabriela Errol Taiteeseen suhtaudutaan alueen sairaaloissa myötämielisesti ja sitä on järjestelmällisesti sijoitettu

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 11 (16) myös yleisiin ja potilastiloihin. 2.5 Hyvinkään sairaanhoitoalue Sekä Hyvinkään että Kellokosken sairaaloissa on paljon taidetta. Kellokoskelle taidetta on kertynyt tasaisesti 1920-luvulta lähtien, 30-luvulta asti vuosittain useita tauluja. Kellokosken kokoelma on varsin edustava ja monipuolinen, se kattaa pitkän ajan, jona on hankittu useimmiten oman aikansa edustavimpien taiteilijoiden teoksia. Kellokoskella on lisäksi paljon potilastöitä ja ryijyjä. Kellokoskella on näihin päiviin asti hankittu taidetta sekä lahjoituksin, että ostamalla. Kellokoskella on taiteen suhteen ollut monenlaisia käytäntöjä. Taidetta on muun muassa hankittu erilaisten myyjäisten ja kahvikassan tuottojen avulla. Kun sairaala täytti 75 vuotta lähetettiin useille taiteilijoille kirjeen muodossa tarjous teoksen ostamisesta 1000 markalla, tällä tavoin hankittiin n. 85 teosta, joiden pohjalta muodostettiin sairaalaan niin kutsuttu artoteekki. Artoteekista osastot pystyvät lainaamaan seinilleen sijoitettavaksi tauluja. Myös muotokuvia on sairaalaan hankittu pitkään, ei ainoastaan ylilääkäreistä vaan myös muusta henkilökunnasta, kuten talousjohtajista. Hyvinkään sairaalaankin on taidetta kertynyt pitkältä ajalta ja tasaisesti, 50-luvulta asti taidetta on karttunut useita joka vuosi. Hyvinkään sairaalassa on myös vanhoja Kiljavan sairaalan tauluja. Viime vuosina ei taidetta keskitetysti ole hankittu vaikka joitain yksittäisiä tapauksia onkin ollut. Esimerkiksi naisten ja lastenyksikön remontin yhteydessä uusiin tiloihin on yhteistyössä Hyvinkään taideseuran kanssa sijoitettu runsaasti taidetta. Sekä Hyvinkään että Kellokosken sairaaloiden taiteesta on olemassa listaukset osana irtaimistorekisteriä. Kellokoskella teoksia on myös kuvattu ja luetteloitu jo pitkään Muut tahot Hallintorakennuksessa on seinillä Paulon säätiön teoksia. Lisäksi aulatilojen ja työhuoneiden seinillä on joitain lahjoituksina tulleita teoksia. Yhden suuren kokonaisuuden tilojen seinillä muodostaa HUS:n työntekijöilleen tilaama lahjagrafiikka, josta ylimääräisiä kappaleita on hallintorakennuksessa ripustettuna Liikelaitokset Liikelaitoksien toimistotiloissa on jonkin verran tauluja Esimerkiksi tilakeskuksen seinillä on osana UUTTA!-projektia tehtyjä Pirjo Saanion akvarelleja, ne on toteutettu samassa yhteydessä kun Saanio teki Meilahden tunnelin seiniin maalauksia. Myös muiden liikelaitosten tilojen seinillä saattaa taidetta olla, mutta sitä ei sinne ole erityisesti hankittu Yliopisto HYKS-alueella ovat usein vanhemman taiteen kohdalla omistussuhteet hämärät. Yhden selkeän yliopiston omistaman kokonaisuuden muodostaa Galleria Academica -muotokuvakokoelma. Professoreiden muotokuvia on runsaasti kaikissa HYKSin sairaaloissa. Muotokuvakokoelma on laaja ja kattaa lääkärimuotokuvia ainakin 1800-luvun alkuvuosilta nykyhetkeen. Muotokuvakokoelman luetteloinnista, huoltamisesta, muutoista ynnä muusta vastaa yliopistomuseo.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 12 (16) Helsingin yliopistomuseo muodostaisi ainakin HYKS-alueella luonnollisen yhteistyökumppanin ja tahon, jolta voisi saada neuvoa, mitä tulee kokoelman hoitoon ja hallintaan; heillä on tarvittavaa kokemusta ja osaamista. Yliopistomuseolta on myös ilmaistu, että jos HUS:ssä suunnitellaan toimikuntaa tai muuta vastaavaa tahoa taiteesta päättämään, voisi siellä olla edustus myös yliopistomuseosta Paulon säätiö Paulon säätiöllä on kaiken kaikkiaan noin neljäsataa taideteosta, joista suurin osa on sijoitettu HYKSin alueen sairaaloihin. Paulon säätiön yksi neljästä tukemisen kohteesta on kuvataide. Yksi kuvataiteen tukemisen muoto on sen ostaminen. Taidetta ostetaan vuosittain suomalaisilta tai Suomessa asuvilta taiteilijoilta. Hankintaperusteluna on taiteilijan taidot tai odotettava taitojen kehittyminen. Sairaaloihin taidetta alettiin sijoittaa 1970-luvulla, jolloin säätiön hallituksessa eräs lääketieteen professori näki mahdollisuuden ja tarpeen tuoda taidetta tällä tavoin esille. Paulon säätiö pitää itse kirjaa taidekokoelmastaan ja sen huoltamisesta. Useimmiten aloite taiteen sijoittamisesta tulee sairaalasta tai osastolta. Paulon säätiöllä on jatkuvasti myös taidetta, joka on varastoissa, mutta mahdollista sijoittaa sairaaloihin. Näitä teoksia voi katsella osoitteessa Paulon säätiön rooli taiteen tuomisessa HUS:n sairaaloihin on tällä hetkellä keskeinen, säätiö ei kuitenkaan näe itsellään asian suhteen mitään kummempaa roolia, vaikka toiminta koetaankin tärkeäksi. 3. Toimintamalleista ja taiteesta sairaaloissa yleisesti 3.1 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (TAIKU) UNESCOn piirissä ideoitiin 1980-luvulla hanketta taiteen tuomiseksi sairaaloihin. Hankkeesta tuli osa YK:n kulttuurikehityksen vuosikymmentä ja sen nimeksi tuli Arts in Hospital. Suomeen hanke rantautui 1992, jolloin perustettiin valtakunnallinen työryhmä asiaa ajamaan. Tämä toiminta jatkuu eri muodoissa yhä. (UNESCOn hankkeesta ks. Liikanen 2003). Tällä hetkellä asiaa vie eteenpäin Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (TAIKU) hanke. TAIKUn taustalla on valtioneuvoston joulukuussa 2009 antama periaatepäätös ja sen yhteydessä hyväksytty Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Osana politiikkaohjelmaa käynnistettiin poikkihallinnollisen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman valmistelu vuosille Nimi muutettiin myöhemmin Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ohjelmaksi. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kutsui toimintaohjelman valmistelua varten selvittäjäksi VTT Hanna-Liisa Liikasen ja hänen tuekseen laajapohjaisen asiantuntijaryhmän. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. (Liikanen 2010). Poikkihallinnollisessa ohjelmassa on aktiivisesti mukana eri ministeriöiden lisäksi muun muassa työterveyslaitos, museovirasto, taiteen keskustoimikunta ja THL, joista viimeksi mainittu ylläpitää hankkeesta tiedottavaa ja erilaista materiaalia keräävää verkkosivua Hankkeeseen liittyen on Turkuun perustettu THL:n ja Turun yliopiston kulttuurisen hyvinvointitutkimuksen professuuri.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 13 (16) 3.2 Prosenttiperiaate Prosenttiperiaatteella tarkoitetaan toimintamallia, jossa rakentamistöiden yhteydessä rakentamiskustannuksista käytetään tietty prosenttiosuus rakennuksen tai sen ympäristön taiteelliseen koristamiseen. Prosenttiperiaatteen käytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi jotkin kunnat ja valtio noudattavat Suomessa julkisen rakentamisen ja joissain tapauksessa myös saneeraustöiden yhteydessä prosenttiperiaatetta. Myös käytetty prosenttiosuus vaihtelee ja on useissa tapauksessa harkinnanvarainen. Yksi prosentti on usein lähtökohtainen tavoite, mutta määrä vaihtelee kohteittain paljonkin. Toisaalta taas esimerkiksi Tukholman läänissä osuus on kaksi prosenttia, minkä johdosta Tukholman lääninsairaalan taidekokoelmat ovatkin maan toisiksi mittavimmat heti valtion jälkeen. Esimerkiksi Helsingissä toimitaan prosenttiperiaatteen suhteen siten, että kaupunki päättää jokaisen hankesuunnitelman yhteydessä tuleeko hankkeeseen mukaan taidehankinta ja missä kustannuslaajuudessa. Päätökset tekee työryhmä, johon kuuluvat edustajat kaupungin kansliasta, Helsingin kaupungin taidemuseolta ja HKR-rakennuttajalta sekä joskus myös tilan tulevan käyttäjän edustaja. Päätöksen mukainen taidehankinta menoerä huomioidaan jo hankesuunnitteluvaiheen kustannusarviossa. Tästä eteenpäin taidemuseo toimii asiantuntijaroolissa ja yhteydessä taiteilijoihin. Päätökset ja valinnat tehdään yhteistyössä rakennuttajan ja arkkitehdin kanssa. Tämän periaatteen toteutumista voi tarkastella esimerkiksi Haartmanin sairaalassa, jossa prosenttiperiaatetta on toteutettu julkisivun lasin kuvioinnissa ja hankkimalla sairaalan sisätiloihin taidetta. Prosenttiperiaatteen myötä hankittua taidetta voi nähdä jo heti vastaanotto- ja aulatilojen seinillä. 3.3 Esimerkkejä muualta muista taiteen hankkimisen malleista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä taidehankinnoista vastaa ja Raimo Anttilan elämäntyön kunnioittamiseksi perustettu ja hänen mukaansa nimetty taidetoimikunta. Raimo Anttilan taidetoimikunta ja rahasto perustettiin Toimikunta hoitaa taiteen hankintaan ja kokoelman hallintaan liittyvät asiat. Kahdentoista ensimmäisen toimintavuotensa aikana taidekokoelmaa kartutettiin noin kahdellatuhannella työllä. Toimintamallin Pirkanmaalle toi Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä siirtynyt Rauno Ihalainen. Tätä ennenkin taidetta oli säännöllisesti hankittu, mutta mitään selkeää toimintamallia sen suhteen ei ollut. Rahastolle myönnettiin peruspääoma, tämän jälkeen varoja on taiteen hankkimiseen on myönnetty vuosittain budjetista sairaanhoitopiirin. Pirkanmaalla sairaanhoitopiirillä on tiivistä ja monipuolista yhteistyötä Tampereen Taiteilijaseuran kanssa. Tähän yhteistyöhön kuuluu muun muassa sairaaloiden kahvioissa järjestetyt näyttelyt. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin taidekokoelmasta on julkaistu kirja, jossa esitellään kokoelmaa, sen karttumista ja historiaa sekä yleisemmin taiteeseen sairaaloissa liittyviä kysymyksiä (ks. Helin Molnár Seppälä 2009). Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on toiminut taidehankintatoimikunta vuodesta 1986 asti. Toimikunta hankkii vuosittain sairaanhoitopiirin sairaaloihin ja toimitiloihin uutta taidetta. Keski- Suomen sairaanhoitopiirin taidekokoelmasta on tehty kirja, jossa käsitellään myös yleisemmin taiteen merkityksiä sairaaloissa (ks. Simpanen 2007). Yksi malliesimerkki taiteen tuomisesta sairaaloihin on Ivalidisäätiön sairaala Orton. Ortonissa taide on tuotu elävästi osaksi hoitoympäristöä ja ympäri sairaalaa. Toiminnan ydin on Galleria Orton, jonka toiminta-ajatuksena on tuoda korkeatasoista taidetta tavanomaisesta poikkeavaan ympäristöön, terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan arkeen. Ortonin kahvila on toiminut kuukausittain vaihtuvien taidenäyttelyiden näyttämönä jo lokakuusta 2001 lähtien. Vuonna 2004 gallerian yhteyteen syntyi kuvanveistäjä Hannu Sirenin aloitteesta Invalidisäätiön teospuisto. Useat

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 14 (16) eturivin kuvanveistäjät ovat sijoittaneet veistoksensa vaihtuvaan kokoelmaan. Teospuistossa on muun muassa huomattava määrä Kain Tapperin sinne deponoimiaan teoksia. Galleria Ortonin toiminta saa sairaalan ohella tukea monelta taholta, muun muassa Suomen kulttuurirahastolta se Taiteen keskustoimikunnalta. Ortonin toiminta taiteen alalla on myös huomattu ja saanut laajalti tunnustusta. Toiminta tunnetaan niin taiteilijoiden kuin lääkäreidenkin keskuudessa. Viimeksi toiminnalle myönnettiin Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton valtakunnallisen tunnustuspalkinnon. Syksyllä 2011 myönnettiin puolestaan Gallerian perustaneelle ja toimintaa eteenpäin vieneelle ylilääkäri Seppo Seitasalolle Duodecimin kulttuuripalkinto. Gallerian toimintaa ja sairaalassa olevaa taidetta esitellään laajemmin sairaalan verkkosivuille ( 4 Yhteenveto Kaikissa HUS:n sairaaloissa on vaihteleva määrä taidetta, joissain jopa jossain määrin merkittävät kokoelmat. Kokoelmien taso ja muut käytännöt vaihtelevat sairaaloittain paljon, toisissa paikoissa taide- ja kulttuuritoiminta on hyvinkin aktiivista ja laajaa, kun taas toisissa lähes olematonta. Monissa sairaaloissa on lukuisten uudistusten myötä kadonnut selvyys siitä, kuka taidetta ja kulttuuria yleisemminkin koskevista asioista vastaisi, näin on etenkin HYKSin alueella. Monissa tapauksissa aiempi aktiivinen toiminta on viime vuosina vähentynyt. Taide ei yleisesti liity kiinteistöjen kunnossapitoon eikä myöskään suoranaisesti hoitotoimeen, joten useissa tapauksissa se on väliinputoajan roolissa. Ei tiedetä kenelle taiteeseen liittyvien asioiden hoito kuuluisi, joten ne jää hoitamatta tai yksittäisten asialle omistautuneiden ihmisten vastuulle ja omalla ajalla hoidettaviksi. HUS:stä puuttuu jokaiselta hallinnan tasolta ainakin jossain määrin ymmärrys siitä, kuka vastaa taiteeseen ja kulttuuriin liittyvistä kysymyksistä. Myöskään yhteisiä toimintamalleja ja -ohjeita usein ei ole tai niitä ei noudateta. Esimerkiksi taidelahjoituksista ei aina tehdä asianmukaisia lahjakirjoja, eikä niitä asianmukaisesti luetteloida. Joissain tapauksissa taidelahjoituksia ei pystytä ottamaan vastaan, koska ei löydy asiantuntemusta niiden luetteloimiseen ja sijoittamiseen. Myöskään sellaisissa tapauksissa, joissa lahjoitetut teokset vaativat kehystystä tai muuta huoltoa, eivät toimintamallit tai vastuutahot ole selviä; ei tiedetä kenen nämä asiat tulisi tehdä ja kenen maksaa. Tahtoa hoitoympäristöjen viihtyisämmäksi taiteen avulla tekemiseen löytyy, mutta usein aikaa, oikeaa henkilöä ja asiantuntemusta ei. Selkeät pelisäännöt ja toimintamallit siitä, miten taiteen suhteen sairaaloissa toimitaan, puuttuvat ja taiteen hallinnointi ja huolto on usein laiminlyöty. HUS:n sairaaloissa on myös historiallisesti arvokasta taidetta, josta tulisi pitää huolta, nyt tämä huolenpito on osin laiminlyöty. Resursseja, järjestelmää ja osaamista taiteen hallintaan ja huoltoon ei ole yhtenäisesti olemassa. Yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä ei HUS:n sairaaloissa taiteen suhteen ole. Joissain sairaaloissa on hyvinkin aktiivista toimintaa kulttuurin ja taiteen saralla; tämä toiminta on usein järjestetty paikallisella tasolla. Monissa sairaaloissa on esimerkiksi paikallisten taideseurojen, yhdistysten ja säätiöiden kanssa ollut hedelmällistä yhteistoimintaa. Myös erilaisista näyttelyhankkeista ja toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja hyvää palautetta. Tällaisista toimintamalleista löytyy toimivia esimerkkejä ja osaamista myös HUS:n sisältä eri sairaaloista. Muun muassa Jorvin sairaalassa, Lastenklinikalla ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella on ollut monenlaista aktiivista toimintaa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Yksittäisiä toimivia toimintamalleja on olemassa, mutta yhtenäisiä rakenteita ei niiden tukemiseksi ja laajemmin toteuttamiseksi ei.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 15 (16) Intoa ja tahtoa näyttää löytyvän sekä sairaaloista, että toisaalta myös kulttuurin puolelta. Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista -ajattelun voi sanoa olevan nouseva trendi myös taide- ja museomaailmassa. Myös monet muut tahot ovat nostaneet kulttuurin yhdeksi tärkeäksi terveyden edistämisen keinoksi. Tämä näkyy useissa eri hankkeissa ja tutkimusprojekteissa niin politiikan kuin tieteenkin tasolla. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii poikkihallinnollinen TAIKU-hanke. Halua erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja ymmärrystä aiheen tärkeydestä varmasti löytyy monenlaisilta tahoilta, kunhan vain puitteet toiminnalle luodaan. Monesti oikeaa ihmistä kartoittamaan yhteistyötahoja ja saattamaan näitä yhteen sairaaloiden ja osastojen kanssa ei ole, vaikka mahdollisuuksia ja tahtoa hedelmälliseen toimintaan olisikin. Jos toimintaa ei systemaattisesti tueta ja kannusteta ylhäältäpäin, se jää yksittäisten toimijoiden harteille ja unohtuu helposti. Kirjallisuusluettelo: Alle on listattu selvityksessä käytettyä ja muuten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Helin Molnár Seppälä 2009: Terveyttä taiteesta Raimo Anttilan taidetoimikunta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kokoelmat, Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. (Kirjassa useita hyviä aiheeseen liittyviä artikkeleita.) Kotilainen, H 2010: Voittaako viihtyvyys?, teoksessa Hoitotyön vuosikirja 2010, Espoo: Sairaanhoitoliitto. Liikanen, H-L 2003: Taide kohtaa elämän: Arts in Hospital hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisen hoitoyksikön arjessa ja juhlassa, Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Liikanen, H-L 2010: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotus toimintaohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2010:1, Helsinki: Opetusministeriö. ( Reinboth, R 2006: Ihmisen puolesta yhdistynein voimin Jorvin historiikki , Espoo: HYKS Jorvin sairaala. Simpanen, M-R 2007: Terveyttä taiteesta, Helsinki: Minerva. Ulrich, R. 2008: Effects of viewing art on health outcomes, teoksessa Frampton Gilpin Charmel (edited),:putting Patients First: Designing and Practicing Patient-Centered Care, 2nd Edition, San Fransisco: Jossey Bass. Sähköisiä linkkejä Galleria Orton, Paulon säätiön sijoittamatta oleva taide, TAIKU-hanke, UUTTA!-projektista, Lisätietoja:

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN Taide HUS:n sairaaloissa 16 (16) Markus Lähteenmäki