Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma"

Transkriptio

1

2 Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Snautserikerho ry:n (SSnK), vuosikokouksessa 28. helmikuuta Hyväksytty rotujärjestön, Suomen Snautseri-Pinseri Keskusjärjestön (SSPK), keskusjärjestökokouksessa 27. maaliskuuta Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.huhtikuuta.2010 Kansilehden kuvat: Maija Kultamaa, Tiina Lindqvist ja Sini Lindroos Kansilehden toteutus: Jonna Kuparinen ii

3 ALKUSANAT Arvoisa lukija, käsilläsi on nyt jalostuksen tavoiteohjelma, jonka Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunta on toimittanut ja jonka perimmäisenä tavoitteena on aikaansaada tulevaisuudessa psyykkisesti ja fyysisesti rotumääritelmän mukaisia terveitä snautsereita. Jotta tämä toteutuisi, niin toiveena on, että mahdollisimman moni hyödyntäisi tähän ohjelmaan taltioidut tiedot. Ohjelma on varsin kattava tietopaketti rodusta ja sen kehityksestä ja sisältää paljon snautseritietoutta ja varmasti hyödyllistä tietoa vaikket olisikaan snautserien kasvattaja. Pääpiirteittäin opuksen sisältö on seuraavanlainen. Alussa kerrataan hieman snautserien historiaa, jonka jälkeen on katsaus kerhon organisaatioon. Organisaatioselvityksen jälkeen tulee katsaus snautserien nykytilanteeseen. Tämä neljäs kappale sisältää erityisen paljon tärkeää tietoa snautsereissamme esiintyvistä sairauksista ja niiden ehkäisemisestä. Kappaleesta neljä löytyy myös paljon tietoa snautserien ulkomuodollisista tulkinnoista, jotka varmasti ainakin näyttelykävijöitä kiinnostavat. Tämän jälkeen tulee koko asian ydin osuus, eli varsinainen jalostuksen tavoitteet ja strategiat vuosille Lisäksi esitellään keinot kuinka näihin tavoitteisiin päästään. Tavoiteohjelma toivottavasti osaltaan auttaa ja sitouttaa kasvattajia kasvatustyössä ja tuo arvokasta tietoa rodustamme kaikille snautseriharrastajille. Antoisia lukuhetkiä ja riemukkaita kokemuksia snautserien kanssa toivottaa Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunta ja hallitus. iii

4 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... iii Sisällysluettelo... iv 1. Yhteenveto Rodun tausta Rodun synty Nykyinen käyttötarkoitus Järjestöorganisaatio ja sen historia Rotuyhdistys Jalostustoimikunnan organisaatio Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Kanta ulkomailla Kanta Suomessa Populaatioon liittyviä käsitteitä Populaatio P&S Populaatio mustat Pentuekoot Luonne- ja käyttöominaisuudet Luonne rotumääritelmän ja omistajien mukaan Luonnetesti MH-luonnekuvaus Terveys Lonkkaniveldysplasia Kyynärniveldysplasia Silmäsairaudet Kivesvika Purentaviat ja hammaspuutokset Napatyrä Korvatulehdukset Kohtutulehdukset Nisäkasvaimet Lihasdystrofia Dilatoiva kardiomyopatia (DCM) Hypotyreoosi Kynsien irtoaminen Varvaskasvaimet Muut kasvaimet Epilepsia iv

5 Häntämutkat ja töpöhännät Terveyskyselyjen 2003 ja 2008 vertailua Kuolleisuus Lisääntyminen Ulkomuoto Rotumääritelmä Rotumääritelmän tulkintaohje Snautserin häntä Yhteenveto aikaisemmasta tavoiteohjelmasta Populaatio Sukusiitosprosentti Tehollinen populaatiokoko Luonne ja Terveys Luonnetestit MH-luonnekuvaus Lonkkakuvaukset ja silmäpeilaukset Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visiot Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat Populaation kokonaistilanne ja rakenne Luonne Terveys Ulkomuoto Tiedon hankinta ja välitys Jalostustoimikunnan tehtävät strategian toteuttajana Pentuvälitys Koiran kauppa Uhat ja mahdollisuudet Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähdeluettelo Liitteet Liite A Liite B Liite C Liite D Liite E Liite G: Teveys tietokannan avoimet vastaukset listaus Liite F: Paperinen terveyskysely lomake v

6 1. YHTEENVETO 6 Snautsereita rekisteröidään vuosittain noin koiraa, näistä pippurin ja suolan värisiä on noin ja mustia noin riippuen vuodesta. Kaiken kaikkiaan kyseessä ei ole mikään muotirotu missään päin maailmaa. Rodun alkuperäismaassa Saksassa lienee suurimmat vuosittaiset rekisteröintimäärät Euroopassa. Saksassa rekisteröidään vuosittain noin 300 pippurin ja suolan väristä ja 250 mustaa pentua. Suomessa snautserikasvatus on ollut pienimuotoista kotikennelien toimintaa. Tässä snautserien jalostuksen tavoiteohjelmassa määritellään seuraavaksi viideksi vuodeksi snautserijalostuksen tavoitteet ja painopisteet. Snautserien kasvattajat ovat pääsääntöisesti hyvin sitoutuneita Suomen Snautserikerhoon ja yhteisiin jalostustavoitteisiin. Jalostuskoirien terveys tutkitaan poikkeuksetta lonkkien ja silmien osalta. Snautserien terveystilannetta on seurattu järjestelmällisesti jo vuodesta 1984 lähtien omistajille ja kasvattajille suunnatuin terveyskyselyin. Suomessa snautserikasvatuksessa uskotaankin valistuslinjaan enemmän kuin tiukkoihin säädöksiin. Snautserien jalostuksessa yksi seuraavien vuosien painopisteistä on geenipohjan laajentaminen. Suomen Snautserikerhon nettisivuilla julkaistaan ajan tasalla olevaa tietoa snautserien jälkeläismääristä. Apuna on myös Suomen Kennelliiton ylläpitämä KoiraNetjalostustietojärjestelmä. Tavoitteena on lisätä jalostuskoirien määrää, kuitenkaan lisäämättä huomattavasti vuosittaista pentueitten määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että jalostukseen olisi käytettävä yhä enemmän eri uroksia ja narttuja. Uroksille on asetettu enimmäispentumäärä 40 viiden vuoden ikään saakka laskettuna. Sen jälkeen arvioidaan uroksen edustavuus kannassa laskettuna toisen sukupolven jälkeläisten määrällä sekä jälkeläisten laatu luonteen, terveyden ja ulkomuodon suhteen. Koko rodun sukusiitosprosentti pyritään pitämään alle neljän prosentin. Yksittäisen pentueen kohdalla suosituksena on, että sukusiitosprosentti on enintään 6.25 laskettuna Suomen Kennelliiton Koiranet-ohjelmalla. Jalostustoimikunta järjestää vuosittain jalostustarkastuksia, joihin pyritään saamaan etenkin koiria, jotka eivät käy näyttelyissä. Suurin osa snautserista on nk. kotikoiria, joita toivottaisiin jalostustarkastuksiin. Tarkastusten kautta voitaisiin ehkä löytää uusia koiria jalostukseen. Snautseri on ollut alun perin rottakoira, joka näkyy edelleen kiinnostuksena pieniin jyrsijöihin. Snautserin käyttötarkoitus nykyään on monipuolinen harrastus- ja seurakoira, joka omaa kohtuullisesti vahtiviettiä. Luonteen jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka heijastuvat myös toimintakykyyn, Ääni- ja paukkuarkuuden esiintymistä tutkitaan tarkemmin. Luonnetestiä varten on laadittu snautserin ihanneominaisuudet. MH-kuvausta varten tullaan laatimaan ihanneprofiili tämän tavoiteohjelman voimassaolon aikana. Tavoitteena on ensin saada snautsereita MH-kuvattua, jotta voidaan tulosten perusteella määritellä ihannearvoja. Jalostuksessa kannattaa välttää tekemästä yhdistelmiä, jossa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen ei-toivottu tulos. Tavoitteena on hermorakenteen ja toimintakyvyn parantaminen. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja, aggressiivisia tai yliaktiivisia. Kerho tukee luonnetestiin tai MH-kuvaukseen osallistuvia snautsereita ja pyrkii järjestämään vuosittain luonnetestin ja MH-kuvauksen. Terveyskyselyjen perusteella snautserien yleisimpiä sairauksia ovat korvatulehdukset (26 % vastanneista), silmätulehdukset (26%), vesihäntä (11%), kohtutulehdukset (9 %), nisäkasvaimet (8 %) ja kynsien irtoaminen (6 % vastanneista). Snautserien terveydessä huomio on kiinnitettävä immuniteetin säilyttämiseen. Lähivuosina tavoitteena on kerätä lisää tietoa snautserien yleisestä terveydentilasta.. Lisäämällä terveystutkimuksia ja keräämällä tietoa halutaan kartoittaa tarkemmin tämänhetkinen tilanne lonkkien ja silmien suhteen. Erityisesti pyritään saamaan vanhempia snautsereita silmäpeilauksiin. Suomen Snautserikerho tukee snautserien silmäpeilauksia ja lonkkakuvauksia kymmenellä eurolla koiraa kohti vuonna 2010 ja pyrkii järjestämään silmien ja lonkkien joukkotarkastuksia. Terveystilanteen ja luonneominaisuuksien kartoittamiseksi on luotu kerhon verkkosivustolle tietokanta, johon koiran omistaja voi käydä täyttämässä koiransa terveyteen ja luonteeseen liittyvät tiedot. Tietokanta on jatkuvasti päivittyvä ja tilastotulokset nähtävissä kerhon verkkosivuilla. Kasvattajat täyttävät pentuetiedustelulomakkeen luovutusikäisistä (kaavake A) ja 1-vuotiaista (kaavake B). Ulkomuoto suomalaisilla snautsereilla on kokonaisuutena erittäin hyvä. Tuomareille halutaan jatkossa korostaa snautserin oikeaa luonnetta, rotumääritelmän mukaista kokoa, karkeaa turkkia ja vahvaa, mutta samalla tyylikästä olemusta.

7 Jalostuksen painopiste keskittyy ryhtiin, neliömäiseen rakenteeseen, tasapainoisiin kulmauksiin, sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin. Tiedon keruu ja välitys on rotujärjestön toiminnassa keskeisellä sijalla. Suomen Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä olevan tiedon lisäksi, Suomen Snautserikerhon jalostustoimikunta toimittaa vuosittain tulosjulkaisun, johon on koottu snautserien näyttelytulokset kirjallisine arvosteluineen sekä koe- ja terveystutkimustulokset. Tulosjulkaisusta löytyy myös rekisteröinnit sukutauluineen, tuontikoirat, keskimääräinen pentuekoko, rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit, urosten jälkeläismäärät sekä pentuekyselylomakkeiden vuosikoosteet. Tulosjulkaisussa arvioidaan myös tavoiteohjelman toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan vuosittaiset rekisteröinnit, terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset, kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset sukusiitosprosentit. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Snautseri-Pinseri -lehti ja kerhon omat kotisivut internetissä toimivat ajankohtaisina tiedotuskanavina. Kerhon verkkosivuilla toimiva luonne- ja terveystietokanta kerää ja antaa tilastotietoa snautserien luonteeseen ja terveyteen liittyen. Lisäksi kerhon verkkosivuilta löytyy jälkeläistietoa väreittäin ja sukupuolittain jalostuspäätösten avuksi. 7

8 2. RODUN TAUSTA 2.1. Rodun synty 8 Snautseri polveutuu suo- eli turvekoirasta, joka on yksi vanhemmista Euroopassa eläneistä koiraroduista. Yksi snautserin historian tärkeimmistä todisteista on Stuttgartissa oleva keskiaikainen, suihkulähdettä koristava koiraveistos. Etelä-Saksaa, lähinnä Baijerin aluetta pidetään rodun varsinaisena synnyinseutuna. Siellä snautseria pidettiin miltei kansalliskoirana. Snautsereille jo tuolloin oli olennaista karkea karva, tuuhea parta ja pitkät kulmakarvat. Kansan keskuudessa noin 1800-luvulla, näitä parrakkaita koiria alettiin kutsua nimellä schnauz tai schnauzer (viikset), ja rattler" (rotanpyytäjä). Snautseri oli peloton, alemman keskiluokan koira. Tallin ja pihan valpas vahti, joka tuli erinomaisesti toimeen hevosten ja karjan kanssa, pitäen rotat ja muut jyrsijät poissa. Korvia ja häntiä alettiin typistää rotanpuremien ehkäisemisiksi. Snautseri eli karkeakarvainen pinseri hyväksyttiin omaksi roduksi vuoden 1850 paikkeilla. Saksalainen kasvattaja Josef Bertha kiinnostui rodusta 1800-luvun alkupuolella ja hänen aloitteestaan vuonna 1895 perustettiin saksalainen rotukerho Pinscher-Schauzer -Klubb (PSK). Jalostukselle ratkaisevia ominaisuuksia oli tuolloin tallikoiran metsästys- ja vartiointiominaisuudet. Aluksi snautsereille sallittiin useampia värejä, rekisteröitynä oli mm. keltaruskeita, riistanvärisiä ja mustaruskeita. Josef Bertha oli ensimmäinen, joka alkoi jalostaa puhtaaksi pippuri & suolan väriä. Alusta pitäen enemmistö snautsereista oli harmaita. Myös mustia oli, mutta määrä oli vähäisempi. Niiden jalostus pääsi vauhtiin vasta 1930-luvulla. Ensikerran snautseri kilpaili näyttelyssä Saksan Hannoverissa vuonna 1879, karkeakarvaisen pinserin nimellä. Ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin, 1890 järjestettiin Stuttgartissa rodun ensimmäinen erikoisnäyttely. Amerikan Kennelklubin, snautsereita koskevan historian mukaan paikalla oli tuolloin 93 kilpailevaa koiraa. Ensimmäisessä maailmansodassa snautsereita työskenteli mm. armeijan palveluksessa, Punaisen Ristin apuna ja poliisikoirina. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen snautserin suosio nousi huippuunsa. Varsinkin Saksassa ja Iso-Britanniassa rotua alettiin kasvattaa tosimielessä. Snautseri ei ole koskaan ollut ns. muotikoira, mutta snautserilla on aina ollut omat, uskolliset ihailijat. [Gomez-Todra] Nykyinen käyttötarkoitus Snautseri kuuluu FCI:n luokituksen mukaan ryhmään 2. Snautseri rekisteröidään värin mukaan joko mustaksi tai pippuri & suolan väriseksi. Rekisterinumeron perässä oleva kirjain M tai PS kertoo, minkä väriseksi koira on rekisteröity. Suomessa snautseri on toiminut lähinnä seura- ja vahtikoirana. Energisenä ja kestävänä rotuna, snautseri sopii mitä erilaisimpiin harrastuksiin ja tehtäviin. Suosituin harrastusmuoto snautsereilla on koiranäyttelyissä käynti. Vuosina on pippurin ja suolan värisiä snautsereita käynyt näyttelyissä keskimäärin noin 160 koiraa ja mustia vastaavasti noin 60 koiraa. Vuosien 1998 ja 1999 jälkeen on pippurin ja suolan väristen snautserien näyttelykävijöiden määrä ollut laskemaan päin ja mustilla taas lievässä kasvussa. Suomen muotovalion saavuttamiseksi tarvitaan kolme sertifikaattia, joista vähintään yksi yli 2- vuotiaana. Snautserit ovat kilpailleet menestyksellä TOKO ja Agility -radoilla. Agilityn suosio on ollut kasvussa molemmissa väreissä vuodesta 1998 lähtien. Noin pippurin ja suolan väristä ja mustaa koiraa osallistuu vuosittain kilpailuihin. Agilityssä snautseri kilpailee pääasiassa Maxi-luokassa. Muutamia snautsereita osallistuu myös Midi-luokkiin. Koira saa agilityvalion arvon, kun sillä on kolme voittoa 0-tuloksella vähintään kahdelta eri tuomarilta agilitykilpailujen korkeimmassa luokassa. Yksi tuloksista voi olla hyppyradalta. Ensimmäisen ja viimeisen tuloksen välillä täytyy olla vähintäänyksi (1) vuosi ja yksi (1) päivä. Lisäksi koiralla tulee olla vähintään arvosana "hyvä"[kennelliitto] (ennen palkinto) laatuarvostelussa näyttelyssä vähintään 15 kk:n iässä.tottelevaisuuskokeisiin on osallistunut vuosien välillä keskimäärin 16 pippurin ja suolan väristä ja 8 mustaa snautseria. Kilpailun suosio näyttäisi olevan kasvussa mustien snautserien keskuudessa kun taas P&S värisillä pienessä laskussa.

9 Vuonna 1994, rodulle myönnettiin palveluskoira oikeudet. Snautserilla on oikeus osallistua luonnetestiin ja palveluskoirakokeisiin. Palveluskoirakokeisiin on osallistunut vuosittain viidestä kymmeneen snautseria ja Bh:n on suorittanut 2-10 koiraa vuosittain 2000-luvulla. Luvut näyttäisivät olevan kasvussa. Seuraavaksi on kaavioina snautserien osallistumisesta eri harrastuksiin eri vuosina [KoiraNet]. Näyttelyssä käyneiden määrä P&S Urokset P&S Nartut Mustat Urokset Mustat Nartut Keskimääräinen näyttelykertojenmäärä 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 P&S Urokset P&S Nartut Mustat Urokset Mustat Nartut 1,5 1 0,

10 Palveluskoiralajien lisäksi, snautsereita harrastaa aktiivisesti myös pelastuskoirapuolella Suomen Palveluskoiraliiton sekä Suomen Pelastuskoiraliiton alaisena. Päästäkseen pelastustehtäviin koiran on läpäistävä pelastuskoirakoe, johon kuuluvat tottelevaisuus- ja ketteryyskoe sekä lajivalinnasta riippuen joko haku-, jäljestys- tai rauniokoe. Myös omistajan tulee pelastuspuolella kouluttautua itse käymällä muun muassa ensiapukurssi. Koirakot kouluttautuvat hälytysryhmäläisiksi, jotka toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa etsiessä kadonneita ihmisiä. Perinteisten lajien lisäksi snautserilla on harrastettu menestyksekkäästi myös koiratanssia. Vuoden 2007 Suomenmestari lajissa on pippuri ja suola snautseri Mihan Syysriite ja Leena Inkilä. Koiratanssi on vapaavalintaisen musiikin tahtiin tehtävä liikesarja, joka on koottu ohjelmanumeroksi. Lähtökohtana on koiran ja ohjaajan yhteistyö. Liikkeet pohjautuvat tavallisista tottelevaisuusliikkeistä ja sen eri variaatioista, joissa vain ohjaajan mielikuvitus on rajana. RALLY-TOKO on Suomessa suhteellisen uusi laji, mutta suosio on koko ajan kasvussa. Rallytokossa ohjaaja suorittaa kilpailuradan, jossa on tehtäviä luokasta riippuen Suoritettavat liikeet pohjautuvat virallisen tottelevaisuuskokeen liikkeistä, koiratanssista, näyttelystä sekä agilitystä ja ne on merkitty radalla kyltein. Toisin kuin virallisissa tottelevaisuuskokeissa, rallytokos- 10

11 sa on kehuminen ja innostaminen radan aikana sallittua. RALLY-TOKO on hauskaa aktivointia, jossa tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti ja heiluva häntä. 11

12 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA 3.1. Rotuyhdistys Suomen snautseriväen keskuudessa syntyi ajatus oman rotukerhon perustamisesta. Joukko snautsereiden harrastajia kokoontui Tässä kokouksessa sovittiin virallinen perustamiskokous pidettäväksi Puhetta johti G.W. Hagman ja sihteerinä toimi Peggy Wasenius. Säännöt hyväksyttiin ja yhdistyksen nimeksi päätettiin Suomen Snautseri- Pinserikerho, Schnauzer-Pincherklubben ry. Ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin Jäseniä oli paikalla 12. Vuoden 1955 lopussa kerhon jäsenmäärä oli 45 jäsentä. Huhtikuussa 1956 ilmestyi kerhon ensimmäinen tiedotuslehti. Vuoden 1956 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jäsenmäärä oli jo noussut 65:een. Vuoden 1958 alussa päätettiin kerhon nimestä jättää pois pinserit, koska kääpiöpinserien omistajat ja kasvattajat eivät kiinnostuneet kerhon toiminnasta. Kerhotoiminta kohdistui pelkästään snautsereihin ja kääpiösnautsereihin. Virallisesti nimenmuutos tehtiin rekisteriin vasta vuonna Vuonna 1964 toimintaa laajennettiin koskemaan myös affenpinsereitä sekä kääpiöpinsereitä. Tällöin kerhon nimi muuttui Suomen Snautseri-Pinseri ry:ksi. Kerhon täyttäessä 10 vuotta, jäsenmäärä oli noin 400, 20-vuotiaana 553 ja noin 1100 jäsentä kerhon täyttäessä 35 vuotta. Vuonna 1998 Snautseri-Pinserikerhon organisaatiota muutettiin siten, että sen alle muodostettiin rotuja harrastavat jäsenkerhot. Katto-organisaation nimeksi muutettiin Suomen Snautseri- Pinseri keskusjärjestö ry (SSPK). Snautserien osalta rotua harrastavaksi kerhoksi tuli Suomen Snautserikerho ry (SSnK). SSnK:n jäseneksi pääsyn edellytyksenä on kirjallisesti Snautserikerhon jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksun suoritus. Keskusjärjestöön kuuluvat myös alueelliset ala-osastot: Pirkanmaan, Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Joensuun seudun, Savon, Pohjanmaan, ja Keski- Suomen alaosastot. Alaosastoilla ei ole erillistä jäsenmaksua. Rotua alueellisesti harrastavana yhdistyksenä toimii myös Pohjois-Suomen Snautseri-Pinseri ry, jolla on oma jäsenmaksu. Kuvassa 3.1 on kaavio keskusjärjestön ja SSnK:n organisaatiosta. Rotuyhdistyksen organisaatioon on tämän tavoiteohjelman voimassaoloaikana tulossa muutoksia, kun keskusjärjestön alla olevat rotua harrastavat yhdistykset hakevat rotujärjestön oikeuksia. Snautserien osalta tämä tapahtunee viimeistään vuoden 2011 aikana. Kerhon toiminnan tarkoituksena on edistää rodun jalostusta, tunnetuksi tulemista, ja rodun harrastajien yhteistoimintaa ja tietojen vaihtoa. Kerho järjestää kerhoiltoja, kokeita, kilpailuja ym. Vuodesta 1956 yhdistys on julkaissut jäsentiedotetta ja vuodesta 1970 lehteä, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lisäksi kerho painaa vuosittain tulosjulkaisun, jossa ilmenevät kunkin vuoden aikana saavutetut näyttely- ja koetulokset, rekisteröintitiedot sekä terveystutkimus tulokset. Kasvattajien ja uusien koiranomistajien avuksi on painettu pentuohje, sekä rodun harrastajia ja tuomareita varten rotumääritelmän tulkintaohje. Jalostusta ohjaa jalostustoimikunta, joka kokoaa tietoa rodusta ja antaa tietoja jalostusta varten mm. jalostusyhdistelmien valinnassa, terveys- ja ulkonäkövaatimuksista. Snautserikerho hyväksyy snautserien jalostustoimikunnan säännöt. Ensimmäiset jalostustoimikunnan säännöt hyväksyttiin vuonna [Möller] 12

13 Suomen Kennelliitto ry (SKL-FKK) Helsingin Seudun Kennelpiiri ry & Seura- ja Kääpiökoirajaos Jalostusneuvosto Rotujärjestö: Suomen Snautseri- Pinserikeskusjärjestö ry (SSPK) Rotua harrastavat yhdistykset Rotuyhdistykset Keskusjärjestön alaosastot Alaosastot, joilla oma jäsenmaksu Suomen Snautserikerho ry (SSnK) Savon alaosasto Pohjois-Suomen Snautseri-Pinseri ry Jalostustoimikunta Suomen Kääpiösnautserikerho ry Pinserit ry Suomen Kääpiöpinserit ry Palvelut ja toiminta Pohjanmaan alaosasto Pirkanmaan alaosasto Keski- Suomen alaosasto Joensuun seudun alaosasto Suomen Affenpinserit ry Lounais- Suomen alaosasto Kaakkois-Suomen alaosasto Liittyy ja maksaa jäsenmaksun Palvelut ja toiminta Henkilöjäsen Palvelut ja toiminta Kuva 3.1: SSPK:n ja SSnK:n organisaatiokaavio Jalostustoimikunnan organisaatio Jalostustoimikunnan varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi erovuorojärjestelmän mukaan syksyisin järjestettävillä kasvattajapäivillä. Kokoonpanon vahvistaa ennen vuoden vaihdetta Suomen Snautserikerhon hallitus, joka myös valvoo toimikunnan työskentelyä. Jalostustoimikunnan toimikausi on kalenterivuosi. Jalostustoimikuntaan kuuluu varsinaisina jäseninä 4-9 rodun kasvattajaa tai harrastajaa, jotka kasvatustyöllään ja/tai toiminnallaan sekä osallistumalla Suomen Kennelliitto ry:n järjestämille jalostuspäiville ja/tai kasvattajakursseille ja/tai jalostusneuvojakursseille ovat osoittaneet perehtyneensä rotuun. Puolet jalostustoimikunnan varsinaisista jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Varsinaisten jäsenten lisäksi jalostustoimikuntaan voi kuulua yksi kuunteluoppilas kerrallaan. Kuunteluoppilaan toimikausi on korkeintaan kaksi vuotta. Kuunteluoppilaaksi haetaan kirjallisella anomuksella, joka osoitetaan jalostustoimikunnalle. Kuunteluoppilaan valinnasta päättää jalostustoimikunta. Jalostustoimikuntaan kuuluu varsinaisten jäsenten lisäksi tarvittaessa myös toimikunnan ulkopuolisia asiantuntijajäseniä. Mikäli joku jalostustoimikunnan jäsen on pitkäaikaisesti estynyt osallistumasta toimikunnan työhön tai hänen toimintansa on ristiriidassa SKL:n, SSPK:n, Suomen Snautserikerho ry:n toiminnan tai sääntöjen kanssa, voi Suomen Snautserikerho ry:n hallitus erottaa hänet ja mahdollisesti valita hänen tilalleen uuden jäsenen kesken toimikauden. Jalostustoimikunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia, kun vähintään puolet varsinaisista jäsenistä on läsnä. Äänestystapauksissa äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jalostustoimikunnan kokoukset kutsuu koolle jalostustoimikunnan puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja vähintään viikkoa ennen kokousta. [SSnK 1] 13

14 4. NYKYTILANNE 4.1. Populaation koko ja rakenne Kanta ulkomailla Snautsereita löytyy kaikista maanosista. Snautserien alkuperäismaassa Saksassa rekisteröidään vuosittain keskimäärin noin 300 P&S ja 250 mustaa snautserin pentua. Pohjoismaissa snautserin pentuja rekisteröidään yhteensä noin 600, Isossa Britanniassa noin 350 ja Yhdysvalloissa noin 600 pentua vuodessa. Venäjällä Pietari-Moskovan alueella syntyy vuosittain noin 50 mustaa ja 370 pippurin ja suolan väristä snautseria. [KC, SSCA, Svenska SPK, NSBK, DSPK ja PSK] Rotumääritelmissä on eroavaisuuksia eri maiden ja mantereitten kesken. FCI:n rotumääritelmää noudatetaan useimmissa maissa. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on snautsereille omat rotumääritelmänsä. Erovaisuuksia on lähinnä koossa; uroksilla ja nartuilla on omat kokorajat. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa mustat ja pippurin ja suolan väriset luetaan samaksi roduksi, joten niitä voi risteyttää keskenään ja ne kilpailevat samoissa luokissa näyttelyissä ja kokeissa. Ruotsissa on myös sallittua risteyttää musta ja pippurin ja suolan värinen snautseri, vaikkakin ne luetaan omiksi roduikseen. Useissa Euroopan ulkopuolisissa maissa on häntien ja korvien typistäminen edelleenkin sallittu. Typistäminen on kiellettyä pääosin Euroopan Unionin alueella Kanta Suomessa Snautseri on Suomessa jo vuosikymmenien takaa tuttu rotu. Ensimmäiset yksilöt tuotiin aikoinaan Saksasta. Kasvatuksen alkuaikoina luvulla näyttelykehiä hallitsivat Kennel Obotritin (Margarete Heldtin) P&S snautserit, jotka niin ikään pohjautuivat saksalaisiin koiriin. Myös kennelit Pelasco (Peggy Wasenius), Minaco (Maemi Strömberg), ja mustissa kennel Rivale (Elina Hietalahti), ovat olleet rodun uranuurtajia Suomessa. Jalostuksellisesti merkittäviä koiria on tuotu Ruotsista, USA:sta ja myöhemmin Virosta, Venäjältä ja Keski-Euroopasta. Snautserien rekisteröintiluvut ovat olleet melko vakaat. Typistyskielto häntien kohdalta tuli voimaan vuonna Etenkin P&S väristen rekisteröinti määrät ovat pienentyneet, mustien taas nousseet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa kasvatetut snautserit ovat pääsääntöisesti terveitä, pitkäikäisiä ja ulkomuodollisesti laadukkaita. Tällä hetkellä on 25 enemmän tai vähemmän aktiivista P&S väristen snautsereiden kasvattajaa. [SSnK 3] Ainoastaan viidellä kasvattajalla on ollut yli 15 pentuetta:ferdinan, Filmur, Jandumin, Mihan sekä Pfeffer. Kennel Ferdinan kasvatustyö perustuu Suomessa kasvatettuun narttuun Mihan Campari. Kenneliin on tuotu uros Tsekeistä sekä narttu ja uros Venäjältä. Kennel Filmurin kasvatustyö pohjautuu Ruotsin tuontinarttuun Argenta s Galeena Giovannaan sekä Saksan tuontiurokseen Balthasar v.d. Achterplätzchen. Kenneliin on tuotu jalostumateriaalia myös Espanjasta, Virosta sekä Yhdysvalloista. Jandumin kennelin kantanarttu oli suomalainen narttu Akilan Epsy. Kenneliin on tuotu uros ja narttu Trels-kennelistä. Nykyisin kennelin kasvatustyö perustuukin venäläisiin Trels-koiriin. Kennel Mihan kantanarttu oli Ruotsin tuonti Curbit s Dafne. Kennel on tuonut vuosien varrella useita tuontikoiria, joista merkittävimpinä jalostuskoirina voi mainita. mm. narttu Golden Graffity du Rippelsholz Ranskasta, uros Padre-Ziezo v.d. Vanenblikhoeve Hollannista sekä uros Skansen s Faenrik Yhdysvalloista. Pfeffer kennelin kantanarttu oli suomalainen narttu Antarco Babbits. Kennelin kasvatustyö perustuu Jandumin koiriin ja tuonteina on uros ja narttu Venäjältä. 1-5 pentuetta on kasvattanut 10 nykyistä tai jo kasvatuksen lopettanutta kasvattajaa. Loput kasvattajistamme on kasvattanut ainoastaan muutaman pentueen. Omia linjoja voi olla ainoastaan pidempään kasvattaneilla. Osa pitkän linjan kasvattajista on määrätietoisesti jatkanut omalla narttulinjallaan ja yhdistäneet siihen välillä vierasta verta käyttäen ulkomaalaisia /tuontiuroksia. Osa kasvattajista ei ole pitänyt omaa narttulinjaansa, vaan on hankittu sekä narttuja että uroksia eri linjoista ja yhdistelty niitä. 14

15 Tuontikoiria on tuotu useista eri maista, yksittäisiä tuonteja mm. Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta sekä Venäjältä. Eniten koiria on viime vuosina tuotu Tsekeistä ja huomattavaa on että suurin osa sieltä tuoduista koirista on samasta kennelistä ja niitä on mennyt neljälle eri kasvattajalle Suomessa: Fearless Fellow, Meitsin, Pijan sekä Seladys. Suurin osa Suomessa syntyneistä pentueista syntyy yhdistelmistä, jotka ovat usean linjan yhdistelmiä. On tärkeää saada aina välillä uutta verta jalostukseen ulkomaalaisten jalostuskoirien muodossa. Jalostuskoirien taustat tulisi olla tutkittu terveyden osalta, varsinkin lonkat ja silmät. On myös tärkeää muistaa, että kaikkia tuontikoiria ei tarvitse käyttää jalostukseen! Suomen kaikista nykyisistä ja jo kasvatustyönsä lopettaneista kasvattajista (mukana Koiranetissä näkyvät kasvattajat, joilla korkeintaan 20 vuotta edellisestä pentueesta) ainoastaan 7 kasvattajalla on vähintään viisi suoraan alenevaa polvea omia kasvattejaan: Epelin, Ferdinan, Filmur, Jandumin, Mihan Pfeffer sekä Seladys. Suurimmalla osalla kasvattajista niitä on 2-4 polvea tähän joukkoon kuuluu myös pitkään kasvattaneita kasvattajia. Jos katsotaan kasvattajia, joilla on vähintään 5 suoraan alenevaa polvea nimenomaan narttulinjaa, näitä kasvattajia on vain kolme: Ferdinan, Mihan sekä Pfeffer. Suurimmalla osalla kasvattajista ei ole montaa alenevaa sukupolvea omia kasvatteja, vaan pentueita syntyy esim. erilinjaisille tuontikoirille. Suomessa on hyvin vältytty ns. matadorijalostukselta. Vuosina on käytetty 50 eri urosta jalostukseen. Eniten käytetyllä uroksella Chivas Grand Calveralla on 7 pentuetta, 53 pentua, prosenttiosuus on 10,23 % tilastointiaikana. Toiseksi eniten käytetyllä uroksella Ferdinan Lorenzolla on neljä pentuetta, pentuja 21 ja %-osuus 4,05 %. Kaikilla muilla jalostukseen käytetyillä uroksilla on korkeintaan 3 pentuetta. Vuosina on käytetty jalostukseen 62 eri narttua. Eniten jalostukseen käytetyllä nartulla Ferdinan Jazettalla on ollut 3 pentuetta ja 24 pentua yhteensä, %- osuus 4,63 %. Kaikilla muilla ko. ajanjaksona jalostukseen käytetyillä nartuilla on ollut ainoastaan 1-2 pentuetta. Suomessa on vuosien aikana ollut 23 mustien snautserien kasvattajaa, näistä vain kuudella on ollut vähintään seitsemän rekisteröityä pentuetta. Suurin osa mustien kasvattajista on siis yhden tai kaksi pentuetta teettäneitä nartun omistajia. Näistä kuudesta Kennel Apgar on lopettanut kasvatustyönsä vuonna 1996, kennel Zornoille on rekisteröity viimeinen musta snautseripentue vuonna 2003 ja kennel Of Leijlidenille vuonna Vuosien aikana on toiminut kolme aktiivista kasvattajaa. Kennel Apgarin kasvatustyö perustui tuonteihin ruotsalaisesta kennel Majbackenista. Zornoi kennelin kantakoirina olivat israelilaiset Bar Zakan koirat. Of Leijliden kennelin kantakoirana oli saksalainen Ymca v Napoleonstock, johon perustuva viimeinen Of Lejliden rekisteröity pentue edusti viidennen polven kasvatteja vuoden aktiivisista kasvattajista kennel Jettyspoof s:in kasvatustyö on pohjautunut Suomessa kasvatettuun narttuun Black Taigas Jettystick, Puolan tuontinarttuun Rabid Raisin Tapsaga ja Hollannin tuontiurokseen Hweeko Zakai. Kennelissä on menossa kuudes polvi omia kasvatteja. Kennel Tacillan kasvatustyö pohjautuu Ruotsin tuontinarttuun Majbackens Twist and Shake, Ranskan tuontinarttuun Octane at Tacillan de Nador Cleville ja Italian tuontiurokseen Lucky Del Grande Moro. Tacillan kennelissä on viisi polvea omia kasvatteja. Kennel Wanhan Purolan kasvatustyö perustuu tsekkiläisiin sisaruksiin Fame ja Future Black Grand Calvera. Wanhan Purolan kennelillä on kolme polvea omia kasvatteja. Rekisteröinnit vuosina Vuosi: P&S: Musta: Yhteensä:

16 Yhteensä: Rekisteröintien vertailu värien kesken Populaatioon liittyviä käsitteitä 16 Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että toisilleen sukua olevat koirat saavat keskenään jälkeläisiä. Sukulaisuussuhde voi olla läheinen, esim. isä-tytär -yhdistelmä tai täyssisarukset, jolloin puhutaan sisäsiitoksesta tai insestijalostuksesta. Mainituissa yhdistelmissä sukusiitosaste on 25 %, ja se saadaan jakamalla vanhempien sukulaisuusaste kahdella. Sukusiitosasteella tarkoitetaan todennäköisyyttä sellaisten geeniparien osuudelle, joissa tietyltä esivanhemmalta peräisin oleva, sama geeniversio on tullut jälkeläiselle sekä emältä että isältä. Suositus on, että aina oltaisiin alle sukusiitosasteen 6,25 %, mikä vastaa serkusten yhdistämistä. Usein koiranjalostuksessa käytetään ns. linjasiitosta, mikä tarkoittaa sukusiitosta tiettyyn esivanhempaan tai sukulaiseen. Koiranetistä saadut sukusiitosprosentit ovat yleensä aliarvioita todellisista sukusiitosprosenteista.yksittäisten yhdistelmien sukusiitosasteella on vähemmän merkitystä rodun kannalta kuin koko rodun sukusiitosasteella. Suljetussa kannassa kannan keskimääräinen sukusiitosaste aina nousee, jos kantaan ei tuoda jalostuseläimiä ulkopuolelta. Ulkomaisten rotujen suomalaisiin kantoihin tuodaan jonkin verran uusia tuontikoiria, jotka joko näennäisesti tai oikeasti laskevat kannan keskimääräistä sukusiitosastetta. Tämä suuresti riippuu siitä, onko koira oikeasti meille uutta verta vai suomalaisten koirien astutuspentuna tänne takaisin tulleita koiria. Tuontikoirissa tulisikin paneutua huolella sukutauluun ja katsoa antaako koira todella jotakin uutta kotimaiseen kantaamme. Tuontikoiria tulisi käyttää erittäin harkiten jalostukseen ja katsoa mitä koira jättää. Samalla tulisi huolehtia, että yhdistelmät olisivat erilinjaisilla koirilla tehtyjä.

17 Vaikka suljetun kannan sukusiitosaste nousee, se ei välttämättä ole kovin paha asia. Tärkeintä on sukusiitosasteen kasvunopeus. Jos sukusiitosasteen kasvu on muutaman sukupolven aikana nopeaa, tarkoittaa tämä ahdasta jalostuspohjaa ja nopeaa alleelien hävikkiä. Sukusiitosaste ei saisi kasvaa kuin prosentin sukupolvea kohden. Useimmilla roduilla sukupolvien välinen aika on noin neljä vuotta, joten kasvu saa olla korkeintaan 0,25 % per vuosi. Tätä nopeampi kasvu vastaa vaarallisen kapeaa jalostuspohjaa ja saa aikaan rodun nopean degeneroitumisen. Sukusiitosasteet eivät sinänsä ole merkityksellisiä, niiden haitallisuus riippuu siitä, miten sukusiitos on muodostunut. Uusi sukusiitos eli lähisukulaisten paritus kasvattaa sukusiitosastetta nopeasti ja aiheuttaa haittoja enemmän kuin hitaasti kertyvä, suljetun populaation aiheuttama väistämätön sukulaisuuden kasvu. Sukukatokerroin, jatkossa lyhennetty SKK, on sukusiitosasteen "sisarluku", jolla voidaan arvioida yksilön perimän vaihtelun määrää. SKK on tuntemattomampi käsite lähes kaikille koirankasvattajille, vaikka konservaatiogenetiikassa, jota käytetään apuna uhanalaisten lajien säilyttämisessä, se on yleisesti tunnettu ja käytetty. SKK lasketaan todellisten ja mahdollisten esivanhempien suhteena. Esimerkiksi 5 polven sukutaulussa on maksimissaan 62 mahdollista esivanhempaa, jos sukutaulusta kuitenkin löytyy vain 31 eri koiraa, tarkoittaa se sitä, että puolet perimästä on jo menetetty. Mitä pienempi SKK on, sitä enemmän variaatiota on jo menetetty, siinäkin tapauksessa, että sukusiitosaste olisi 0. Toisin kuin sukusiitosasteen kannattaa sukukatokertoimen siis olla mahdollisimman korkea. Sukusiitosasteen ja sukukatokertoimen suhde ei ole täysin suoraviivainen. Käytännössä, mitä sukusiitetympi koira on, sitä alhaisempi on sen sukukatokerroin. Kahden sukusiitetyn yksilön jälkeläisen, vaikka vanhemmat eivät olisi toisilleen sukua, SKK ei voi nousta kovin korkeaksi. Sukukatokertoimen eli SKK:n hyvä puolihan on, että se kertoo perimän vaihtelun määrästä yhdistelmissä eri tavalla kuin sukusiitosprosentti. Jos SKK on kovin pieni, on perimän vaihtelua jo menetetty, vaikka sukusiitosaste olisi alhainen. Vain toiseltakin puolelta tuleva sukusiitos laskee heti sukukatokerrointa - toisen puolen sukusiitoshan ei näy välttämättä lainkaan sukusiitosasteessa. SKK:n etu on se, että sen pystyy ihan itsekin laskemaan ilman mitään ohjelmia eli sen voi helposti ottaa käyttöön sukusiitosasteen rinnalle. Sukusiitosasteenhan saa nykyään KoiraNetistä, SKK:n laskeminen on yksinkertaista: Otetaan esiin sukutaulu ja merkitään ylös siinä esiintyvät nimet. 5 polvessa on tosiaan maksimissaankin vain 62 erilaista nimeä, joten ne voi hyvin vaikka paperille kirjoittaa. Jos nimi esiintyy useamman kerran, sen viereen voi laittaa tukkimiehen kirjanpidolla, montako kertaa. Kukin nimi kuitenkin huomioidaan sukukatokerrointa laskiessa vain kerran - jos siis yksi nimi esiintyy useamman kerran, laskee se mahdollisten esi-isien määrää. 2-3 sukusiitosprosentin pentueissa saattaa sukukatokerroin olla vain noin 80 % eli aika pienelläkin sukusiitosasteella saattaa kadota viidennes perimän vaihtelusta On kuitenkin tärkeää muistaa, että sukukatokerroin ei kerro populaation perimän monipuolisuudesta oikein mitään. Rodun ja yksilön perimän monipuolisuus on syytä pitää visusti erillään, samoin kuin rodun sukusiitosaste ja yksilön sukusiitosaste. Rodussa, jossa on monipuolinen perimä, saattaa olla yksilö, jonka perimä on yksipuolinen ja toisinpäin. Samansuuruisen sukusiitosasteen ja/tai sukukatokertoimen voivat saada täysin erisukuisetkin yksilöt. SKK siis kertoo nimenomaan yksilön perimän monipuolisuudesta. Lisäksi samalla tavalla kuin sukusiitosaste on sukukatokerroin laskennallinen arvio siitä miten paljon kaikesta mahdollisesta variaatiosta yksilöllä on perimässään. Todellisen perimän monipuolisuuden ja sukusiitosasteen voisi saada selville vain kunkin yksilön DNA:ta tutkimalla. Sukusiitosaste ja sukukatokerroin ovat kuitenkin työkaluja, joiden avulla yksilön perimän monipuolisuutta voidaan arvioida kahdelta eri kannalta. [Jackrussell] Sukukatokertoimet löytyy nykyisin myös Suomen Kennelliiton Jalostustietojärjestelmästä. Alla tilastoa vuosittaisesta sukukatokertoimesta sekä P&S ja mustilla snautsereilla. Vuosi P&S, keskiarvo Mustat,keskiarvo ,79 0, ,78 0, ,83 0,89 17

18 2008 0,82 0, ,78 0,84 Tehollinen populaatio kuvaa rodussa jalostuspohjan laajuutta. Se on yhteydessä niiden yksilöiden lukumäärään, jotka siirtävät geenejä seuraavaan sukupolveen. Siitoskoirien sukupuolijakauma vaikuttaa tähän lukuun, joka minimissään tulisi olla n. 200 jalostuskoiraa. Tehollisen koon ollessa alle 50, populaatio on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Tehollinen koko ei juuri kasva, jos yhtä ja samaa urosta käytetään kuinka monelle nartulle tahansa. Tehollisen koon avulla kannattaa tarkastella sukupolvittaisia lukuja (nelivuotisjaksoja), jolloin rodun tehollista kokoa voidaan verrata suositettuihin lukuihin. Jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä sekä useita eri uroksia että useita eri narttuja. Myös Isien ja emien lukumäärää kannattaa tarkastella sukupolvittain. Sukupolvittaiset luvut löytyvät Koiranetin vuositilastojen alaosasta. Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa tietenkin myös se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman suureksi. Tämä ongelma liittyy yleensä suosittujen siitosurosten liikakäyttöön, ns. matadorijalostukseen. Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimuksen täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti, eikä yhtä koiraa käytettäisiin liikaa. [Mäki et al.] Jalostuksen tavoiteohjelman mallirungon mukainen 5% sukupolvesta perinnöllisen monimuotoisuuden kannalta suositeltu yläraja yksilön jälkeläismäärälle on vuosien ajalta laskettuna p&s populaatiossa 21 koiraa ja mustissa 11 koiraa Populaatio P&S Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla on sukusiitosprosentti vaihdellut vuosittain hyvinkin paljon. Keskimäärin koko rodun sukusiitosprosentti on ollut 3%, joskin vuonna 2006 koko rodun sukusiitosprosentti ylitti tavoitetason neljä prosenttia olleen 4,5%.. P&S väristen snautserien kanta on suurempi kuin mustien, vaikkakin 2000-luvulla PS pentujen määrä on vähentynyt vakiintuen rekisteröidyn P&S pennun paikkeille. Tehollinen populaatio on vaihdellut 18 yksilöstä 38 yksilöön viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehollinen populaatiokoko on tosin kaavasta johtuen yliarvio. Kaava olettaa, etteivät jalostuseläimet ole toisilleen sukua ja kaikilla on saman verran jälkeläisiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen määrä on ollut aika vakio. Vuosina rekisteröidyistä snautsereista jalostusuroksissa eniten jälkeläisiä on Ruotsista tuodulla uroksella Argentas Yeoman Yankee (syntynyt 1995). Sillä on omia jälkeläisiä 54 ja se on isoisänä 104 snautserille. Eniten toisen sukupolven jälkeläisiä on uroksella Mihan Fagotti (136 ). Pippuri&suola nartuista eniten jälkeläisiä vuosina on rekisteröity nartulle Liebgrau Artic Angel, syntynyt Nartulla on omia jälkeläisiä 35, isoäitinä se on 29 snautserille. Vuosiyhteenveto pippurin ja suolan väriset snautserit Pennut Tuonnit Rekist.yht Pentueet Pentuekoko 5,6 7,2 8,7 7,0 7, Kasvattajat Urokset *kaikki *kotimaiset *tuonnit *ulkomaiset Nartut *kaikki *kotimaiset

19 *tuonnit Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitos prosentti 1,1 2,9 2,5 4,5 2, Jalostukseen käytetyt P&S urokset vuosina (vähintään 16 jälkeläistä) Nimi: Argentas Yeoman Yankee s.1995 ( Cassos Baldur - Argentas Galathea ) Chivas Grand Calvera s.2003 ( Cassos Jalabert Mohner s Outlaw ) Mihan Fagotti s.1995 ( Mihan Raju - Golden Graffity du Rippelsholz ) Mihan Resonaattori s.1996 ( Mihan Öinenukkonen Mihan Ondine ) Eppix Ahmatti s.1994 ( Playitagainsam di Casa Nezer - Jandumin Quantanamera ) Padre-Ziazo vd. Vanenblikhoeve s.1997 ( Koen Afra vd Vanenblikhoeve - Ziezo Tanja vd. Vanenblikhoeve ) Grey Tetis Druzhok for Möllerhaus ( Mihan Fagotti Gloris Enigma Gredzi ) Radames-Prde Praid-Concorde Konkord s.1991 ( Argentas Greve Gustaf - Bestia-Noel ) Epelin Nasarios s.1998 ( Argentas Yeoman-Yankee - Epelin Leonita ) Mihan Raju s.1990 ( Liivapohja C-TipTop - Mihan Ykssantravaan ) Filmur Sharif s.1997 ( Balthasar v. Achterplätzchen - Argentas Galeena-Giovanna ) Filmur Hidalgo s (Filmur Sharif Filmur Baronesa) Jandumin Xeros s ( Balthasar v. Achterplätzchen Jandumin Primavera ) Stablemasters Gambler s ( Vortacs Voyager v. Ahrenfeld - Prima- Frances- Snel ) Balthasar v. Achterplätzchen s.1990 ( Gauner v. Nussgarten - Argentas Elvira ) Seibrin Jojo ( Liivapohja C - TipTop-Seibrin Della ) Eipä s Comme ( Filmur Vesuvius Eipä s Bagatelli ) Trels Gendelgelis ( Jandumin Xeros - Gelis Brunghilda Trels ) Sukusiitos%: Pentueet: Pentuja yht.: Pentueita toisessa polvessa (5) 1,57% (5) 0,00% (5) 6,84% (5) 6,26% (5) 18,75% (4) 0,00% (5) 0,00% (4) 0,00% (5) 2,24% (4) 0,00% (5) 7,22% (5) 6,64% (5) 0,79% (4) 0,00% (4) 0,00% (4) 0,00% (5) 0,40% (5) 0,00% Pentuja toisessa. polvessa 19

20 Ferdinan Lorenzo (Benamor de Verorich Ferdinan Jazetta) Mihan Remu ( Liivapohja C-TipTop - Mihan Ykssantravaan ) Filmur Deniro ( Balthasar v. Achterplätzchen - Filmur Adriana ) Mihan Öinenukkonen ( Carabella Domino - Mihan Riiviö ) Pfeffer Radezky ( Pfeffer Quincy Pfeffer Pirta Jetaime Talhi Raritet (Dinamunde Diplomat - Jetaime Talhi Instant Victory ) Pfeffer Quincy ( Mihan Fagotti - Pfeffer Liebchen ) Jandumin Alfa ( Jetaime vd Goliathhöhe Trels Gertrudagelis ) Filmur Kasper (Stablemaster s Gambler Filmur Catriona) Asgard Windjammer ( Asgard Halcyon Apollo - Asgard Sally Ride ) Doctor s Order Guts n Gravity (Argenta s Emmett Doctor s Order Elda Eleganza Ferdinan Erno ( Prima-Faus-Snel - Ferdinan B- Charming Girl ) (4) 0,00% (4) 0,00% (5) 3,41% (4) 0,00% (5) 8,48% (4) 0,00% (5) 0,00% (4) 0,20% (5) 0,00% (3) 6,25% (4) 6,25% (5) 0,00% Jalostukseen käytetyt P&S nartut v (vähintään 16 jälkeläistä) 20 Nimi: Liebgrau Arctic Angel ( Mihan Raju - Pfeffer Kiss of Fire ) Ferdinan Jazetta (Padre Ziezo v.d. Vanenblikhoeve Ferdinan Iza Dream Girl) Golden Graffity du Rippelsholz (Carabella Domino - Mihan Ilopilleri-Iita ) Terrun Piika ( Senior - Rai-Ramin Sissi ) Mihan Forte ( Mihan Raju - Golden Graffity du Rippelsholz ) Manetan Juliette (Manetan Caesar - Manetan Innocenza ) Epelin Leonita ( Mihan Irwin - Epelin Picoletta ) Selady s Secret Dream (Selady s Uncle Sam Argenta s Cornelia Carolina) Rai-Ramin Sissi ( Mihan Remu Aila ) Filmur Mimosa ( Ban de Barbaria - Argentas Galeena Giovanna ) Epelin Picoletta (Liivaphja C-TipTop - Mihan Zoma-Zita ) Filmur Amalia ( Filmur Kasper - Argentas Pollyanna ) Filmur Julianna ( Filmur Dreifus Filmur Amalia) Sukusiitos %: Pentueet: Pentuja yht.: pentueita toisessa polvessa (5) 1,80% (5) 0,00% (5) 0,00% (5) 5,10% (5) 6,84% (5) 2,36% (5) 2,77% (5) 0,00% (5) 9,80% (4) 0,00% (5) 0,00% (5) 3,22% (5) 3,96% Pentuja toisessa polvessa

21 Ferdinan B-Charming Girl ( Jandumin Hasse - Mihan Campari ) Ferdinan Khalinda ( Mihan Fagotti Ferdinan Jazetta) Liebgrau Cover Girl ( Mihan Resonaattori Liebgrau Arctic Angel ) Filmur Diandra ( Balthasar v. Achterplätzchen - Filmur Adriana ) Epelin Neonilla (Argentas Yeoman Yankee Epelin Leonita ) Boks-Snas Diana-Diamond ( Pfeffer Henrico - Bodenfrost Jasmina ) Seladys Untouched Pearl (Stablemasters Good Grief - Gloris Good Morning ) Merdico Rillamarilla (Trels Gendelgelis - Boks-Snas Diana- Diamond ) Filmur Imelda ( Filmur Cleo - Filmur Adriana) Gloris Good Morning ( Mihan Yrjöhenrikinpoika - Fairy Tale Gloris ) Pfeffer Tango Desiree (Doctor s Order Guts n Gravity Pfeffer Ramblin Rose) Argenta s Pollyanna (Argenta s Griffith Grunnert Caprice Geistvoll) Metallic Avanta Aurora (Sting Fain Monstr-Konsuella) Filmur Kaneli (Castello De Verorich Filmur Sesam) (5) 7,59% (5) 0,22% (5) 6,40% (5) 3,41% (5) 2,24% (5) ,27% (5) 3,67% (5) 2,11% (5) ,89% (5) 0,00% (5) 0,00% (5) 0,00% (4) 6,25% (5) 0,00% Populaatio mustat Seuraavissa taulukoissa esitetään populaation kokoon ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja mustilta snautsereilta. Vuosittainen sukusiitosaste antaa suuntaviittaa geenipohjan laajuudesta. Sukusiitosaste on vaihdellut vuosittain yhden ja kahden välillä. Koko rodun sukusiitosaste on kuitenkin pysynyt kaiken aikaa alle kolmen prosentin eli erittäin hyvällä tasolla. Mustissa snautsereissa on käytetty paljon koiria, joilla on vain yksi pentue, tämä tuo variaatiota rotuun. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan kerro totuutta, vaan on tunnettava koirien sukutauluja. Mustilla eniten käytetyissä uroksissa on kolme Schwarzkopf Bar Zakanin poikaa ja yksi pojanpoika. Kaksi on saman nartun Hweeko Rivale Tiffanyn jälkeläistä. Sisarukset Fame ja Future Grand Calvera ovat myös hyvin edustettuina populaatiossa. Futurella on eniten rekisteröityjä jälkeläisiä nartuissa vuosina Famen pojalla Vivaldilla 30 jälkeläistä. Tehollinen populaatio on mustilla snautsereilla pieni, joka heijastaa osaltaan koko rodun vähäistä määrää. Vuosina jalostukseen on käytetty yhteensä 50 eri urosta, näistä 28:llä on vain 1 pentue. Osalla uroksia on jälkeläisiä aikaisempina vuosina. Jalostukseen on käytetty yhteensä 64 narttua, näistä 45:llä on vain 1 pentue. Eniten toisen polven jälkeläisiä mustissa nartuissa on Puolan tuontinartulla Rapid Raisin Tapsagalla. Uroksissa isoisänä useimmiten tarkasteluaikana on Hollannin tuonti Hweeko Zakai. Tuontikoiria on tuotu vuosien aikana Venäjältä, Ruotsista, Tsekeistä, Saksasta, Puolasta ja Argentiinasta. Vuosiyhteenveto mustat snautserit Pennut Tuonnit Rekist.yht Pentueet

22 Pentuekoko 6,5 5,6 5,3 6,4 6, Kasvattajat Urokset: *kaikki *kotimaiset *tuonnit *ulkomaiset Nartut: *kaikki *kotimaiset *tuonnit Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitos prosentti ,85 2,23 2,02 1,89 1, Jalostukseen käytetyt mustat urokset vuosina (vähintään 10 jälkeläistä) 22 Nimi: Lucky del Grande Moro ( Bornunderaluckystar Daisyblack ) Hylax Hegemonos de Preaar ( Schwarzkopf Barzakan - Hweeko Rivale Tiffany ) Malya Mojito ( Malya Makkum - Malya Malamala ) Vivaldi Black Grand Calvera (Stahlkiegers Johnny Cash Fame Black Grand Calvera) Hweeko Zakai ( River v. Napoleonstock - Hweeko Rivale Tiffany ) Tacillan Giancarlo (Rabjergs Hellcat - Tacillan Bonnieblair ) Shaggy Spitfire Tapsaga ( Schwarzkopf Barzakan - Melania Canis Barbatus ) Rabjergs Hellcat ( Schwarzkopf Barzakan - Bass Barzakan ) Tacillan Carat ( Mansopelegri Domingo - Majbackens Twist and Shake ) Jettyspoofs Blacksmith ( Hweeko Zakai - Jettyspoofs Amorina- Amy ) Jettyspoof s Matlock (Jettyspoof s Dr Pepper Jettyspoof s Gazelle) Poker-Da`s de Nador Cleville ( Nouk de Nador Cleville - No Se de Nador Cleville ) Team Mohrs Arthut Jensen ( Romars Mash - Mohners Garbo ) Jettyspoofs Challenger ( Hweeko Zakai - Tara v. Hilbelinkhof ) Brinata St. Bagheera (Hweeko Zakai - Apgar Dulcinea ) Sukusiitos%: Pentueet: Pentuja yht.: pentueita toisessa polvessa (5) 6 (5) 12,50% ,50% (5) 0,00% (5) 12,50% (4) 0,00% (5) 0,78% (5) 7,03% (5) 0,00% (4) 6,25% (5) 0,00% (5) 0,00% (5) 3,71% (5) 6,25% (3) 0,00% (5) 0,58% (5) 0,00% pentuja toisessa polvessa.

23 Mansopelegri Domingo ( Negus Volker v.hilbelinkhof - Mucky v. Napoleonstock ) Stahlkrieger s Legend of Lance (Stahlkrieger s Man of Ear VKBS- Stahlkrieger s Scarletrocwood Alicias Mercury Bagheera ( Only Nitro Freas Clos diebenos - Stella v. Kaiser Barbarossa ) Julis Eisern Ot Barbatsytsy ( Cereus Jelto Ot Barbatsytsy Sabrina Nord Ot Barbatsytsy) Skansen s Pirate D Alcatraz (Brandi von Der Spitzenstadt Skansen s Yosefine) Jettyspoof s Mixed Gunny (Trels Gendegelis - Jettyspoof s Indira Beaty) Jettyspoofs Dr. Pepper ( Jettyspoofs Blacksmith - Rabid Raisin Tapsaga ) Stahlkriegers Johnny Cash ( Athelwulf Wessex Warrior - Stahlkriegers Heather vom XBS ) Aksakal Tsornoi Besjonok ( Zol-Graf-Bekvil - Gerso-Poldi ) (5) 0,00% (5) 0,00% (5) 0,00% (4) 6,25% 2 13 (4) 0,00% (4) 0,00% 2 11 (5) 0,59% (3) 0,00% (3) 0,00% Jalostukseen käytetyt mustat nartut vuosina (vähintään 10 pentua) Nimi: Future Black Grand Calvera (Cosons Force Majeur - Grace z. Hofjaru) Of Leijliden Titza ( Aksakal Tsornoi Besjonok - Of Leijliden Oora ) Octane at Tacillan de Nador Cleville ( Domino de Mansopelegri - Lolly Pop de Nador Cleville ) Jettyspoof s Insider (Jettyspoof s Blacksmith Rabid Raisin Tapsaga) Sukusiitos%: Pentueet: Pentuja yht.: pentueita toisessa polvessa (5) 0,00% (5) 0,00% (4) 0,00% (5) 0,59% pentuja toisessa polvessa Rabid Raisin Tapsaga ( Amant Rivale Samantino Polonica - Melania Canis Barbatus ) Stella v. Kaiser Barbarossa ( Wido v. Kaiser Barbarossa - Doreen v. Kaiser Barbarossa ) Jettyspoof s Real Love (Stahlkrieger s Johnny Cash Jettyspoof s Indira Beaty) Of Leijliden Zalome ( Hylax Hegemonos de Preaar - Of Leijliden Titza ) Jettyspoofs Ciao Baby ( Hweeko Zakai - Tara v. Hilbelinkhof ) Tacillan Foxy Lady ( Rabjergs Hellcat - Tacillan Contessa ) Majbackens Twist and Shake ( Majbackens O Main Papa - Majbackens Freulein Feliz ) (5) 6,25% (4) 1,59% (4) 0,00% (5) 0,00% (5) 0,58% (5) 0,00% (4) 0,00%

24 Lejacks Lucky Di Ritorno Tacillan( Lucky Del Grande Moro- Lejacks Logo Prime) Apgar Dulcinea ( Apgar Black Label - Majbackens Penny Lane ) Of Leijliden Jandela ( Aksakal Tsornoi Besjonok - Of Leijliden Hoya ) Tacillan Orlane ( Malya Mikko Octane At Tacillan De Nadorcleville) Zornoi Petrushka ( Onnellisen Sydämen Aku - Hamsa Zornoi Barzakan ) Tara v. Hilbelinkhof ( Romars Jacko - Nouru v. Hilbelinkhof ) Wanhan Purolan Dharma (Malya Mojito Future Black Grand Calvera) Of Leijliden Owen Meany ( Mansopelegri Domingo -Of Leijliden Hoya ) Jettyspoof s Indira Beaty (jettyspoof s Blacksmith Rabid Raisin Tapsaga) Jettyspoof s Liquorice (Torpnorets Impuls Rabid Raisin Tapsaga) Norma Ot Barbatsytsy ( Malya Mikko Ursa Z Hofjaru Of Leijliden Della Rosa ( Team Mohrs Arthur Jensen - Of Leijliden Titza ) Tacillan Bonnie Blair ( Hylax Hegemonos de Preaar - Majbackens Twist and shake ) Of Leijliden Zymbra ( Hylax Hegemonos de Preaar - Of Leijliden Titza ) (4) 0,00% (5) 6,64% (5) 0,00% (5) 1,56% (5) 0,00% (4) 0,00% (4) 0,00% (5) 0,00% (5) 0,59% (5) 0,00% (4) 0,78% (5) 0,00% (5) 0,00% (5) 0,00% Pentuekoot Pentuekoko on vaihdellut molemmilla väreillä. Pääsääntöisesti pippurin ja suolan värisillä snautsereilla on pentueessa seitsemän ja mustilla kuusi pentua. Mielenkiintoista on, että 2002, 2003 ja 2009 vuosina mustilla oli suurempi pentuekoko kuin P&S värisillä. Vuonna 2004 P&S pentueissa oli jälleen enemmän pentuja kuin mustien pentueissa. Alla olevassa kuvassa on yhdistettynä molempien värien pentuekoot. 24

25 4.1.7 Tuontikoirat Suomeen on tuotu vuosina useita snautsereita ulkomailta. Vuonna 2006 on rekisteröity Suomeen 13 P&S snautseria, muttei yhtään mustaa. Näistä P&S snautsereista on 4 tuotu Espanjasta, 3 Ruotsista, 2 Unkarista, 1 Italiasta, Norjasta, Tanskasta ja Ukrainasta. Näistä koirista on 7 käynyt näyttelyissä (4 valiota, kahdella tuloksena sertifikaatti ja yhdellä laatuarvosteluna erinomainen). Koirista 6 ei ole käynyt näyttelyissä. Koirilla ei ole myöskään muita kilpailutuloksia Kennelliiton jalostusjärjestelmässä. Terveystilaston kannalta on huomattavaa, että kahdella koirista on D/D-lonkat ja yhdellä C/D. Yhdeksän koirista on lonkkakuvattu. Vain kahdella koirista on edes toinen lonkka A (A/B ja B/A). Kolmen koiran kyynärät on kuvattu ja kahdella tulos on 0/0 ja yhdellä 1/1. Silmät on tarkastettu 7 koiralta ja vain yhdellä koiralla on todettu RD, multifokaali. Vuonna 2007 on rekisteröity Suomeen 5 P&S snautseria ja 5 mustaa. P&S koirien tuontimaat ovat Venäjä (3 koiraa), Tshekki (1) ja Ruotsi (1). Näyttelyissä on käynyt 3; yksi on muotovalio, yhdellä on cacib ja yksi on saanut laatuarvosteluna erittäin hyvän. Muita kilpailutuloksia ei näilläkään koirilla ole Kennelliiton jalostusjärjestelmässä. Näistä koirista kaikki on lonkkakuvattu. Yhdellä koirista on kuvaustuloksena D/D, kolmella B/B ja yhdellä C/C. Vain yksi on kyynärkuvattu ja tuloksena 0/0. Silmät on tutkittu kaikilta; kolmella tulos ok, mutta kahdella on todettu Distichiasis (ylimääräisiä ripsiä). Mustat snautserit on tuotu kaikki Venäjältä. Kolme koiraa on käynyt näyttelyissä ja tuloksena on yksi muotovalio, yhdellä tuloksena sertifikaatti ja yhdellä vara-sertifikaatti. Muita kilpailutuloksia ei ole. Kolme koirista on lonkkakuvattu ja kaikkien lonkat ovat B/B. Kolmelta on silmät tarkistettu ja yhdellä on avoin diagnoosi PPM, kahden silmät kunnossa. Vuonna 2008 on rekisteröity 8 P&S snautseria ja 6 mustaa. P&S koirien tuontimaat ovat Kroatia (3), Espanja (1), Tshekki (2) ja Latvia (2). Vain kolme koirista on käynyt näyttelyissä ja tuloksena muotovalio, ja kahdella sertifikaatti. Yhdellä koirista on kilpailutuloksia agilityssä. Kolme koiraa on lonkkakuvattu; yhdellä tulos A/A, sekä kahdella C/B. Kahden kyynärät on kuvattu tuloksella 0/0 ja kaikkien kolmen silmätarkastetun koiran silmät ovat kunnossa. Mustista snautsereista 2 on tuotu Tshekeistä, yksi Venäjältä, kaksi Ruotsista ja ilmeisesti yksi Saksasta (järjestelmästä puuttui tuontimaa, mutta kennelnimestä päätellen tuontimaa on Saksa). Neljä koirista on käynyt näyttelyissä. Yksi koirista on kansainvälinen muotovalio, kahdella on sertifikaatti ja yksi on muotovalio. Kansainvälinen valio on syntynyt vuonna 2005, mutta rekisteröity Suomeen vasta vuonna Yhdellä koirista on agilitytulos. Viiden koiran kyynärät on kuvattu tuloksella 0/0 ja yhden polvet 0/0. Kaikkien viiden tutkitun silmät ovat kunnossa. Vuonna 2009 P&S koiria on tuotu vähemmän vain 4, mutta mustia 5. P&S koirista 2 on tuotu Tshekeistä, Kroatiasta 1 ja Ruotsista 1. Yhden koiran lonkat on kuvattu tuloksella A/A, saman koiran kyynärtulokset ovat 0/0. Kolme koirista on käynyt näyttelyssä, kaksi niistä laatuarvostelulla erittäin hyvä ja yhden tulos on ollut hyvä. Muita kilpailutuloksia ei ole. Vain yksi koira on käynyt näyttelyissä tuloksella vara-sertifikaatti. Mustista 2 on tuotu Tshekistä, Puolasta, Argentiinasta ja Venäjältä kustakin 1 koira. Neljän koiran lonkat on kuvattu; kolmella tulos A/A ja yhdellä C/C. Kolmen kuvatun kyynärät ovat 0/0. Kaksi koiraa on silmätarkastettu ja tulos on ok. Jalostuksessa on käytetty näistä koirista P&S värisissä kolmea urosta ja kolmea narttua. Mustissa on käytetty yhtä urosta ja kahta narttua. Huomioitavaa on, että Kroatiasta ja Espanjasta tuodut koirat ovat samalta kasvattajalta. Koiria on vuosien aikana tuotu kaikkiaan 9. Suomeen on tuotu tänä aikana yhteensä 30 P&S-snautseria eli yhdeltä kasvattajalta tullut koirista lähes 30 %. Näistä koirista on viisi samalta nartulta. Jalostustietokannasta löytyy 15 kyseisellä kennelnimellä rekisteröityä kasvattia. P&S väristen lonkkakuvauksissa on vuosien aikana Suomessa saatu yhteensä D- lonkkaisia 5 kappaletta ja 4 näistä on yllämainittuja tuontikoiria. Tuoduista koirista siis 13,3 % on ollut lonkkatyypiltään D. Tuontikoirilla ei siis juurikaan ole parannettu Suomen huonohkoa lonkkatilannetta. Mustien snautsereiden tuontikoirissa ei ole samanlaisia piirteitä huomattavissa. 25

26 Väriristeytys Vuonna 2005 toteutettiin ensimmäinen kahden snautserin välinen väriristeytys. Musta narttu Jettyspoof s Indira Beauty astutettiin pippurin ja suolan värisellä uroksella Trels Gendegelis. Pentueeseen syntyi kaksi urosta ja kaksi narttua. Pennuista urokset ovat Suomen muotovalioita ja niitä on käytetty jalostukseen kolmessa snautseripentueessa. Jälkeläisistä yksi on rekisteröity pippurin ja suolan värisiksi ja loput 17 pentua on reisteröity mustiksi. Nartuista toisella on näyttelystä EH ja toisella sertifikaatti. Toista nartuista on käytetty jalostukseen sillä on yksi pentue 7 pentua Luonne- ja käyttöominaisuudet Luonne rotumääritelmän ja omistajien mukaan Rotumääritelmässä snautseria luonnehditaan seuraavasti: Luonteenomaista on eloisuus, johon yhdistyy rauhallisuus. Rodulle tyypillistä on hyväluonteisuus, leikkisyys ja voimakas kiintymys isäntään. Hyvin lapsirakas, lahjomaton ja valpas, ei kuitenkaan herkkähaukkuinen. Hyvin kehittyneiden aistien, älykkyyden, koulutettavuuden, pelottomuuden, sitkeyden sekä säiden- ja tautien sietokyvyn ansiosta snautseri on erinomainen perhe-, vahti- ja seurakoira, jolla on myös käyttökoiran ominaisuudet. Suomen Snautserikerho ylläpitää luonne- ja terveyskyselyä nettisivuillaan pysyvästi. Kyselyssä kartoitetaan myös omistajien omia mielipiteitä snautserinsa luonteesta. Vuoden 2009 loppuun mennessä terveystietokyselyyn on vastattu 470 koirasta (324 kpl P&S sekä 146 mustaa snautseria) Kyselyyn vastatuista koirista 105 on luonnetestattu (65 P&S ja 40 mustaa). Snautserin käyttäytyminen toisia koiria kohtaan: Kyselyn vastausosuudessa 378 vastaajaa kertoi snautserinsa olevan ystävällinen ja sosiaalinen ja 70 vastaajaa ilmoitti koiransa olevan joskus tai harvoin sosiaalinen. Kukaan ei kokenut koiransa olevan aina epäsosiaalinen ja epäystävällinen. Vastaajista 371 raportoi, ettei hänen snautserinsa ole koskaan tai on harvoin aggressiivinen. Snautserit ovat terveyskyselyn vastausten mukaan harvoin alistuvia; 360 vastaajaa vastasi koiransa alistuvan harvoin tai ei koskaan. Varautuneisuutta esiintyy joskus 105 koiralla, mutta harvoin tai ei koskaan 266 koiralla. Arkuutta koskevaan kysymykseen vastasi 427 vastaajaa ja vain yksi koira oli aina arka, 7 koiraa usein, 34 joskus, 123 harvoin ja 262 ei koskaan. Snautserin käyttäytyminen vierasta ihmistä kohtaan Ystävällisesti ja sosiaalisesti käyttäytyy aina tai usein 388 koiraa, Välinpitämätön toista koiraa kohtaan snautseri on harvoin tai ei koskaan (233 vastausta), joskus välinpitämättömyyttä esiintyy 113 koiralla. Harva snautseri käyttäytyy aggressiivisesti; vain 54 koiranomistajaa kertoi snautserinsa olevan aggressiivinen joskus tai harvoin. 380 vastaajaa ilmoitti, ettei heidän snautserinsa ole aggressiivinen koskaan. Ihmistä kohtaan snautseri ei ole alistuva. Vastaajista 310 ilmoitti, ettei heidän koiransa alistu koskaan, harvoin alistuvia oli 94 kappaletta. Varautuneisuutta ilmeni enemmän. 82 vastaajaa kertoi snautserinsa olevan aina tai usein varautunut. 105 vastaajaa kertoi varautuneisuudesta joskus, 113 harvoin ja 135 tapauksessa koira ei koskaan ollut varautunut. Snautsereissa ei kuitenkaan ole juurikaan arkoja yksilöitä 374 vastaajaa vastasi, ettei heidän snautserinsa ole koskaan tai on harvoin arka, 37 vastaajaa ilmoitti arkuutta olevan joskus ja 15 snautseria on arka usein, vain yksi snautseri on aina arka. Paukkuarkuutta on noin viidenneksellä snautsereista. Eroahdistusta esiintyy joka kymmenennellä snautsereista ja haukkuherkkyys tuntuu olevan hieman ongelma, koska kolmannes omistajista on ilmoittanut siitä. Myös ylienergisyyttä ilmenee, koska 20 % ilmoittaa snautserinsa ole- 26

27 van ylienerginen. Ylienergisyyttä vaikuttaa olevan enemmän mustissa snautsereissa, koska lähes puolet mustien omistajista kertoi ylienergisyydestä. Vuonna 2003 tehtiin edellinen terveys- ja luonnekysely. Otannassa oli mukana syntyneet koirat. P&S snautserin omistajien vastauksia kertyi 152 kpl, joskaan kaikissa ei ollut luonnekuvausta. Erinomaiseksi luonteeltaan koiraansa kuvasi noin 30 koiranomistajaa. Yksi oli lopetettu luonteensa vuoksi. Suurimmaksi osaksi koiria oli kuvattu seuraavin termein: Iloinen, avoin, rauhallinen ja tottelevainen. Joukossa oli jonkin verran arkoja tai epäluuloisia, paukkuarkoja sekä toisille koirille aggressiivisia koiria. Vartioimisviettiä oli joillakin koirilla turhankin paljon ja myös varauksellisuutta vieraita kohtaan. Mustissa vastauksia kertyi 61 kpl ja osassa oli vain luonnetestipisteet ja osassa ei mainintaa luonteesta. 20 omistajaa kuvasi luonnetta erinomaisena. Oli myös iloisia, kilttejä, vilkkaita sekä aktiivisia koiria. Mukana oli myös muutamia arkoja ja epäluuloisia, paukkuarkoja sekä toisille koirille aggressiivisia koiria. Yksittäisiä koiria, joita kuvailtiin heikkohermoiseksi tai liikaa vartioivaksi. 7 koiraa kuvailtiin varaukselliseksi vieraita kohtaan. Peilattaessa uutta terveyskyselyä vanhaan ei juurikaan suuria muutoksia ole huomattavissa. Tosin kyselyt ovat olleet hyvin erityyppisiä, joten täydellisesti niiden tuloksia ei voi toisiinsa verrata. Luonteen arvioiminen kyselyin ja testein on vaikeaa. Vastaajat voivat tulkita termit eri tavoin. Ihmiset myös kokevat asioita eri tavoin, esimerkiksi joku voi kokea koiransa ylienergiseksi ja toisen mielestä se on vain vähän vilkas. Snautseri on rotumääritelmänsä mukaisesti eloisa ja vilkaskin, mutta tarvittaessa se osaa myös rauhoittua. Snautseri on vahvasti seurakoira, se liikkuu aina sinne minne isäntäkin menee. Snautseri on säänkestävä koira niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Snautseri on monipuolinen seura- ja harrastuskoira, mutta tarvitsee määrätietoisen omistajan. Kokonaisuutena snautserin luonne tuntuu melko hyvin vastaavan rotumääritelmää. Joskin jalostuksessa tulee edelleen kiinnittää huomiota hermorakenteeseen ja temperamenttiin. Lisäksi testitulojkset osoittavat että 5% snautsereista on paukkuarkoja. Suositellaan, että jalostukseen käytettävien koirien tulisi olla luonnetestattu tai ne ovat suorittaneet MH- luonnekuvauksen Luonnetesti Luonnetesti kehitettiin alun perin poliisikoirien testaukseen, se on kuitenkin pisimpään Suomessa käytössä ollut, sekä suosituin koiran luonteen arviointiin kehitetty testi. Testissä testataan kahdeksaa erilaista ominaisuutta: toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus ja luoksepäästävyys. Eri ominaisuuksille on loppupisteitten laskemista varten erilaiset kertoimet; tärkeimmille ominaisuuksille suurimmat. Toimintakyky kuvaa koiran rohkeutta. Terävyys kuvaa, miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti. Puolustushalu kuvaa koiran halua puolustaa ohjaajaansa. Taisteluhalu kuvaa koiran halua leikkimieliseen kamppailuun. Hermorakenne kuvaa koiran hermojen kokonaisuuskestävyyttä, paineen sietokykyä. Temperamentti kuvaa koiran vilkkautta eli kykyä havainnoida tapahtumia. Kovuus kuvaa koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään palaa vapaaehtoisesti samaan tilanteeseen. Luoksepäästävyys kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen ystävälliseen henkilöön. Näistä periytyvinä ominaisuuksina pidetään toimintakykyä, kovuutta, luoksepäästävyyttä ja ehkä tärkeimpänä hermorakennetta. Snautserin luonnetestissä ei loppupisteillä ole merkitystä, koska kyseessä ei ole poliisikoira. Lähelle ns. maksimipisteitä (+300) pääsevä koira on todennäköisesti sopimaton seurakoiraksi. Suoraan rotumääritelmässä kuvattuja ominaisuuksia, joita luonnetesti mittaa, ovat vilkkaus ja valppaus (temperamentti) sekä pelottomuus (hermorakenne, toimintakyky ja kovuus). Rotumääritelmän mukaisella ja nykykäytössä (seura- ja harrastekoira) snautserilla tulisi siis ihannetapauksessa olla oheisen taulukon mukaiset ominaisuudet. Ominaisuus: I toimintakyky II terävyys III puolustushalu Ihanne ominaisuus: +1 kohtuullinen, +2 suuri +1 pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua, +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1 pieni, +3 kohtuullinen hillitty 27

28 IV taisteluhalu V hermorakenne VI temperamentti VII kovuus VIII luoksepäästävyys -1 pieni, +2 kohtuullinen +1 hieman rauhaton, +2 suhteellisen rauhallinen +1 erittäin vilkas, +2 kohtuullisen vilkas, +3 vilkas +1 hieman pehmeä, +3 kohtuullisen kova +2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen, +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin Laukaustuloksen tulisi olla positiivinen. (laukausvarma, laukauskokematon, paukkuärtyisä). Seuraavassa taulukossa ovat kaikkien vuosina luonnetestattujen koirien pisteet osaalueittain. Näyttäisi, että luonnetestin suosio olisi kasvanut vuosina verrattaessa aiempiin vuosiin. Pippurin ja suolan väriset snautserit (yht. 118kpl, 6 % rekisteröidyistä): Tutkittu ominaisuus: I Toimintakyky II Terävyys III Puolustushalu IV Taisteluhalu V Hermorakenne VI Temperamentti VII Kovuus VIII Luoksepäästävyys Näistä koirista ampuminen oli positiivinen eli ampumiseen ei reagoinut 86 koiraa, 9 koiralla ei ammuttu. 1 keskeytettu toimintakyvyn puuteen vuoksi. Mustat snautserit (yht. 87 kpl, 10 % rekisteröidyistä): Tutkittu ominaisuus: I Toimintakyky II Terävyys III Puolustushalu IV Taisteluhalu V Hermorakenne VI Temperamentti VII Kovuus VIII Luoksepäästävyys Näistä koirista ampuminen oli positiivinen 72 koiralla, 9 koiralla ei ammuttu. 3 koiran testi jouduttiin keskeyttämään. Seuraavasta taulukosta näkee keskiarvot osa-alue pisteistä. Taulukosta voidaan nähdä snautserin muovautuminen seurakoiramaisempaan suuntaan, tämä näkyy kovuuden ja toimintakyvyn puutteena. Vahtikoiramaisuus voitaisiin luonnetestien valossa todeta olevan edelleen olemassa terävyyden perusteella. 28

29 Keskiarvot osa-alueista molemmat värit mustat p&s 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 toimintakyky terävyys puolustushalu taisteluhalu hermorakenne tempperamentti kovuus luoksepäästävyys Vuosina luonnetestattiin 103 snautseria, joka on n. 13% rekisteröidyistä. Mustia testattiin 53 kpl, joka on 19% mustista rekisteröidyistä. Ja 50 kpl P&S koiria, joka on 8% tämän värin rekisteröinneistä (kaikki vuoden 2009 tulokset eivät ole mukana taulukoissa). Voidaan siis todeta, että mustia snautsereita testataan suhteessa huomattavasti enemmän kuin P&S koiria. Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka myös heijastuvat toimintakykyyn. Luonnetesti on suositeltava eteenkin jalostuskoirille, sekä tuontikoirille, mutta jotta rodusta saataisiin luonteen perusteella mahdollisimman laaja kuva olisi tärkeää saada mahdollisimman paljon snautsereita luonnetestattua. Jalostuksessa pitäisi välttää tekemästä yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen eitoivottu tulos MH-luonnekuvaus MH lyhenne tulee sanoista Mentalbeskrivning Hund, koiran luonteenkuvaus. MH-kuvaus on kehitetty Ruotsissa 1980-luvulla kartoittamaan nuorten koirien tapaa reagoida ja toimia erilaisissa tilanteissa. Koiran luonnetta tutkitaan kymmenessä erilaisessa testitilanteessa, joissa on 33 kuvailtavaa kohtaa. Kuvailu suoritetaan intensiteettiasteikolla. Mitta-asteikkona käytetään arvosa- 29

30 30 noja 1-5, jolloin 1 tarkoittaa pienempää aktiviteettia ja 5 suurempaa. Kuvauksessa ei anneta subjektiivista arviota eikä koira saa hyväksytty/hylätty arvosanaa. MH-kuvaus kestää n minuuttia, eikä siihen tarvitse valmistautua etukäteen. MH-luonnekuvaus on tehty tähän mennessä kahdelle P&S snautserille ja yhdelle mustalle snautserille, joten laajaa kuvaa snautserien luonteesta ei voida MH-luonnekuvauksen perusteella määrittää. MH-luonnekuvausta on tarkoitus tulevaisuudessa käyttää snautserin luonteen arvioinnissa luonnetestin ohella Terveys Snautserit ovat yleensä terveitä ja pitkäikäisiä. Snautseri ei kuulu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan. Suomen Snautserikerholla on kuitenkin suosituksia vapaaehtoisiksi tutkimuksiksi etenkin jalostukseen käytettäville yksilöille. Näitä suosituksia kasvattajat ovat noudattaneet erinomaisesti. Snautsereiden terveydentilaa on kartoitettu 1970 luvulta lähtien muutaman vuoden välein tehdyillä terveyskyselyillä ja nykyään jatkuvalla terveys- ja luonnetietokannalla Suomen Snautserikerhon verkkosivuilla. Lisäksi kerhon pentuvälityksen pääsyn edellytyksenä on, että kasvattaja toimittaa jalostustoimikunnalle kaavakkeen luovutusikäisten kasvattiensa terveydentilasta, jossa kerrotaan esimerkiksi purenta- ja väriviat, kivespuutokset, koot ja kyseisissä koirissa havaitut sairaudet. Vuonna 2003 tehty terveyskysely suunnattiin 3 8 vuotiaiden snautsereiden omistajille. Kohderyhmän koirista saatiin vastaukset yhteensä 152 P&S (73 urosta, 79 narttua) ja 62 mustasta (33 urosta, 29 narttua) snautserista eli noin neljäsosasta kaikista kyseisenä aikana rekisteröidyistä snautsereista. Vastaajista 94 % raportoi koiransa yleisen terveydentilan olevan hyvä tai erittäin hyvä. Yleisin snautserilla ilmennyt sairaus on korvatulehdus, josta noin 7 % koirista oli kärsinyt jossain elämänsä vaiheessa. Vuoden 2008 kysely toteutettiin lomakekyselynä ja internetissä Suomen Snautserikerhon sivulla olevan terveys- ja luonnetietokannan avulla. Tietokantaan snautserin omistaja voi kirjata ja päivitää koiraansa koskevia tietoja. Terveyskyselykaavake on jatkuvasti täytettävissä kaikista Suomen Kennelliiton koirarekisteriin merkityistä snautsereista. Tietokannan tiedot on nähtävissä tilastoina Snautserikerhon sivulla. Seuraavana esitetään sairauksia, joita esiintyy snautsereilla ja/tai joiden vastustaminen kuuluu kerhon jalostusvaatimuksiin. Vertailuna on mainittu Ruotsin snautserikerhon toteuttaman terveyskyselyn tuloksia vuodelta [Terv. 1] Lonkkaniveldysplasia Lonkkanivel koostuu kolmen lantioluun muodostamasta nivelmalja ja siihen sopivasta reisiluun päästä. Niveltä ympäröi nivelkapseli ja nivelontelossa on voiteluaineena nivelnestettä. Nivelpintoja päällystää nivelrusto. Reisiluun pään side kiinnittää reisiluun nivelkuoppaan. Vahvat lantion lihakset tukevat niveltä ja pitävät reisiluun pään nivelkuopassa painorasituksen aikana. Lonkkanivel muotoutuu kasvun aikana. Ongelmatapauksissa reisiluun pallomainen pää ei sovi lonkkamaljaan. Myöhemmin nivelrusto voi kulua kokonaan pois pahimmin rasittuneista kohdista. Yleensä dysplasia aiheuttaa oireita valtaosalle koirista vasta keski-iässä tai sen jälkeen. Tällöin syntyvä nivelrikko aiheuttaa kipua. Vuonna 2003 tehdyssä terveyskyselyssä vuosina syntyneille snautsereille ilmeni, että kaksi kymmenestä yli 5-vuotiaasta D-lonkkaisiksi kuvatuista koirista on tarvinnut vanhemmiten lonkkakipuihinsa jatkuvaa tai usein toistuvaa lääkitystä. C-lonkkaisilla tätä ilmiötä ei havaittu. Vuoden 2008 terveyskyselyssä 10 koiraa oli oirehtinut lonkkiaan. Tiedossa ei ole, onko kyseisten koirien lonkat kuvattu ja jos on, niin millä tuloksella. Snautseri on toimelias, aktiivinen ja pitkäikäinen rotu, joten lonkkaniveldysplasiaa tulee pyrkiä karttamaan. Lonkkaniveldysplasian ainoa diagnostisointi tehdään röntgenkuvista Suomen Kennelliitossa. Koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen kuvattaessa. Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva luokittelu perustuu FCI:n kriteereihin.

31 A ei muutoksia (dysplasiavapaa) B lähes normaali/rajatapaus C lievä dysplasia D keskivaikea dysplasia E vaikea dysplasia Arviot lonkkaniveldysplasian periytymisasteesta vaihtelevat eri tutkimuksissa. Periytymisaste vaihtelee populaatioittain. Periytyvyydessä on eroja, jotkut yksilöt periyttävät dysplasiaa enemmän kuin toiset. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kasvuajan ruokinta, kohtuuton rasitus tai lihavuus pentuiässä. Snautserille ei ole saatavissa ns. BLUP-indeksejä, joita voidaan tietyillä roduilla käyttää apuna lonkkaniveldysplasian karsimisessa. Paras keino vähentää lonkkavian esiintymistä on käyttää terveitä koiria jalostukseen, jolloin tulee kiinnittää huomiota myös koiran vanhempien ja sisarusten lonkkatilanteeseen sekä ruokkia kantavat ja imettävät nartut että kasvavat pennut optimaalisesti. Vuosina on kuvattu yhteensä 306 P&S ja 148 kpl mustia snautsereita. Kuvausprosentti vaihtelee % vuosittain verrattuna syntyneisiin pentuihin [KoiraNet]. Vuosina on kuvattu yhteensä 118 P&S ja 88 mustia snautsereita. Kuvausprosentti on vaihdellut pippuri ja suolalla % ja mustilla % vuosittain verrattuna syntyneisiin pentuihin. [KoiraNet] Kaikki jalostukseen käytetyt kotimaisetsnautserit on melkein poikkeuksetta kuvattu lonkkaniveldysplasian varalta viimeisen kymmenen vuoden aikana. 31

32 P&S tulokset: Mustat tulokset: A B C D Yhteensä: Yht. prosentteina: 32% 35% 25% 8% A B C D Yhteensä: Yht. prosentteina: 40% 33% 21% 6% Lonkkaniveldysplasiaa on pippurin ja suolan värisistä snautsereista keskimäärin 33 prosentilla. Mustissa dysplasiaprosentti on keskimäärin 27. Suurin osa näistä on kuitenkin lievää lonkkavikaa eli C-lonkkaa. Vaikenta lonkkavikaa eli E-lonkkaa on P&S värisissä esiintynyt kautta aikojen neljällä koiralla ja mustissa yhdellä koiralla. Huomattavaa on, että mustia on lonkkakuvattu suhteessa hieman enemmän kuin P&S snautsereita ja mustilla lonkkavikaa on hieman vähemmän kuin pippurin ja suolan värisillä. Mustilla lonkkaniveldysplastisten koirien osuus on pysynyt melko samana vuosina rekisteröidyissä koirissa, hienoista parannusta on ehkä nähtävissä viime vuosien aikana. Pippurin ja suolan värisillä lonkkaniveldyslasia on hieman lisääntynyt vuosien aikana rekisteröidyissä koirissa suhteessa aikaisempiin rekisteröinteihin. Vuonna 2008 muutettiin kerhon pentuvälityssääntöjä siten, että D lonkkaisten vanhemman pentuetta ei hyväksytä kerhon pentulistalla. Aikaisemmin vain E-lonkkaisen käyttö oli kiellettyä kerhon sääntöjen mukaan. Pentuvälityssäännön muutos lonkkien suhteen ei ole vielä nähtävissä näissä tilastoissa Kyynärniveldysplasia Kyynärniveldysplasia on lonkkadysplasian tapaan nivelen kasvuhäiriö (osteokondroosi), johon vaikuttavat monet tekijät kuten perimä, ruokinta ja rasitus. Osteokondroosimuutoksia voidaan todeta kyynärnivelen lisäksi tavallisimmin myös olka-, polvi- ja lonkkanivelessä. Kasvuhäiriön muodostuminen ajoittuu pitkien rustoisten putkiluiden luutumisjaksoon 4-7 kuukauden välillä. Oireilun tavallisin alkamisikä on 6-9 kk, oireina kipu ja ontuma. Dysplasiakartoitustutkimus voidaan tehdä röntgenkuvauksella, minimi-ikä on 12 kk. Arvosteluasteikko on seuraava: 0 normaalit kyynärnivelet 1 lievät muutokset 2 kohtalaiset muutokset 3 voimakkaat muutokset Vuosina on kuvattu 161 kpl P&S ja 164 kpl mustaa snautseria. 32

33 Tulokset: P&S: kpl Mustat: 161kpl 1 15 kpl 2 kpl 2 2 kpl 0 kpl 3 0 kpl 1 kpl Kyynärniveliä on kuvattu yhteensä 325 snautserilta, joista 20:lla on havaittu muutoksia. Kyynärniveldysplasiaprosentti on siis tämän aineiston perusteella kuusi prosenttia. Huomattavaa on että tutkittaessa värejä erillään esiintyy dysplasiaa pippurin ja suolan värisillä noin kymmenellä prosentilla ja mustilla noin kahdella prosentilla Silmäsairaudet Katarakta eli perinnöllinen harmaakaihi voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa kehittyvä tai myöhemmällä iällä kehittyvä.kaihia on olemassa perinnollinen harmaakaihi sekä hankittukaihi ja normaali iänmuötä ilmenevä nukleaariskleroosi. Jotta kaihia voisi pitää perinnöllisenä, sen tulee esiintyä rodulle ominaisessa paikassa linssiä ja useimmiten lisääntyä tai tiivistyä iän myötä. Kaihi voi esiintyä vain toisessakin silmässä. Harmaakaihi voi aiheutua myös jostain sairaudesta, lääkkeestä, tapaturmasta tai vanhuudesta. Nämä muodot eivät ole periytyviä. Kaihia on olemassa geneettisesti erilaisia muotoja. Kaihin periytymismekanismia snautsereilla ei tiedetä. PRA eli progressiivinen verkkokalvon rappeutuma (perifeerinen) on todettu yhdellä mustalla snautserilla vuonna Kaikkien PRA muotojen periytymistä ei vielä tunneta. Jotkut PRA muodot periytyvät resessiivisen autosomaalisesti. Eräillä roduilla on todettu X-kromosomaalinen muoto. Sairaus ilmenee eri roduilla tyypilliseen aikaan 9 kuukaudesta 10 vuoteen, jolloin on vaara sekoittaa sairaus vanhuuden aikaiseen verkkokalvon rappeutumiseen. Myös eri tulehdukset aiheuttavat verkkokalvon rappeutumista. Lyhenne PHTVL/PHPV tarkoittaa pysyviä verisuonijäänteitä. Linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaus luokitellaan kuuteen eri asteeseen. Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista (PHTVL 1. aste) sokeutta aiheuttaviin muutoksiin (6. aste). [Pärnänen] RD eli verkkokalvon synnynäinen kehityshäiriö, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiöaikana palautumattomasti epänormaaliksi. MRD tarkoittaa että koiralla on verkkokalvolla yksi tai usempia poimuja, joko toisessa tai molemmissa silmissä. GRD eli geograaffinen RD on MRD muutosta laajempi poimujen ja verkkokalvojen ohentumien kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn. TRD eli totaali RD, jolloin verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti ja koira on sokea. [Jalomäki] Distichiasis/Cilia aberranta eli ylimääräiset silmäripset, on sairaus, jossa luomen reunaan kasvaa karvoja. Nämä karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Joillakin roduilla karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta oireita. Oirehtivilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla. [Pärnänen] PHTVL/PHPV 1, MRD, Distichiasis diagnoosin saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen jos sen partneri on tutkittu ja terveeksi todettu ko. sairauden osalta. Perinnölliset silmäsairaudet todetaan silmätutkimuksiin erikoistuneen eläinlääkärin tekemässä tutkimuksessa. Vuosina on silmätarkastettu yhteensä 296 P&S väristä ja 246 mustaa snautseria.. Perinnölliseksi luokiteltavaa harmaakaihia on löydetty 11 mustalta snautserilta ja progressiivista verkkokalvon rappeumaa (PRA) yhdeltä mustalta snautserilta. Silmäsairaita mustien kannasta on 2,5 % verrattuna rekisteröinteihin. Vuoden 2003 terveyskyselyyn vastanneista 80 kpl:lle koirista oli tehty virallinen silmätarkastus. Neljällä terveyskyselyyn vastanneista oli todettu löydöksiä, mutta koirilla ei ollut raportoitu niistä mitään ongelmia. Mustista snautsereista on tutkittu vuosien aikana 58 % suhteessa rekisteröinteihin. Todellisuudessa mustien tutkimustuloksissa on samojen koirien uusintatutkimuksia, joten tutkit- 33

34 tujen yksilöiden lukumäärä suhteessa rekisteröinteihin on pienempi Vuosina silmäpeilattiin 211 mustaa snautseria eli 33 prosenttia ko, vuosina rekisteröidyistä mustista snautsereista. Silmäpeilausten määrä verrattuna rekisteröinteihin on ollut laskussa. Kaihia tai kaihiepäilys löytyi vuosien aikana seitsemältä mustalta, joka on yksi prosentti verrattuna rekisteröityihin koiriin ko.ajalla. Mustilla tutkimustulos on ollut voimassa 24 kuukautta. Pippurin ja suolan värisiä on silmäpeilattu vuosina % verrattuna kyseisen ajan rekisteröinteihin.vuosina P&S snautsereita on silmäpeilauttu 308 eli 21.5 prosenttia rekisteröinneistä. Vuonna 2009 muutettiin pentuvälityssääntöjä siten, että myös jalostukseen käytettäviltä pippurin ja suolan värisiltä snautsereita vaaditaan silmäpeilaus vähintään 24 kuukauden välein. P&S värisissä snautsereissa on esiintynyt kaihia vanhemmalla iällä koirissa, jotka ovat nuorena silmäpeilattu terveiksi. Vuosien aikana on kaihilöydöksia tai - epäilyjä tehty kahdeksalalta koiralta eli 0,5 % suhteessa rekisteröintehin. Vuoden 2009 aikana on kuvattu muutaman jalostus käytössä ollut vanhempi P&S uros kaihitilanteen kartoittamiseksi. Yhtään löydöstä ei ole löydetty näistä. Tavoitteena on kartoittaa laajemmin ikääntyneiden snautserien silmien terveys. Jalostukseen käytetyt suomalaiset snautserit on poikkeuksetta silmäpeilattu viimeisen kymmenen vuoden aikana Napatyrä Napatyräisen koiran vatsanpeitteissä on reikä, jonka kautta vatsapaita ja/tai suolia pääsee työntymään vastaontelosta nahan alle. Napatyrä on periytyvä vika ja kasvattajat ovat Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti velvollisia korvaamaan mahdollisesta napatyräleikkauksesta aiheutuneet kustannukset. Napatyrä on snautsereilla harvinainen, esiintyvyys terveyskyselyraportoinnin perusteella noin 1 % luokkaa. Vuoden 2010 alussa terveytietokantaan oli napatyrään merkitty esiintyvän 1 mustalla ja 6 P&S värisellä snautserilla Korvatulehdukset Koiran korvatulehdus on 99 prosentissa tapauksista ulkokorvan tulehdus (ihmisellä taas välikorvan). Ulkokorva alkaa korvalehdestä ja loppuu tärykalvoon. Korvakäytävä on suurin piirtein L- kirjaimen muotoinen ja sen pinnassa on mikroskooppinen pieni nukkakerros (värekarvat). Näiden karvojen tarkoituksena on kuljettaa tali ulospäin. Ulkokorva on itse asiassa suoraan ihon jatke. Monet taudit, jotka aiheuttavat oireita iholla, oireilevat siten myös korvassa. Klassiset tulehduksen oireet punoitus, kuumotus ja kipu esiintyvät eriasteisina. Joskus tulehdus voi olla hitaasti ja salakavalasti etenevä, koira läpsyttelee korviaan silloin tällöin, mutta omistaja ei saata havahtua pienistä merkeistä korviin edes katsomaan. Toisaalta tulehdus voi olla erittäin akuutti, jolloin korva on kosketusarka ja eritettä esiintyy runsaasti ja korvakipu saa koiran olon todella tukalaksi. Hoitamattomana tulehdus muuttuu helposti krooniseksi ongelmaksi. Altistavat tekijät Tietyt tekijät saattavat aiheuttaa joko taudinaiheuttajabakteereiden tai -hiivojen kasvua tai muuta ärsytystä korvassa. Snautserin kohdalla yksi altistava tekijä ovat korvakäytävässä kasvavat karvat. Korvakäytävän aukon karvojen nyppiminen parantaa korvan tuuletusta, eikä korvasta nouseva vaikku pääse paakkuuntumaan niihin. Myös kosteus (uiminen tms. korvien kastuminen) voi muuttaa korvan normaaleita olosuhteita niin, että bakteeri ja/tai hiivat pääsevät kasvamaan siellä liikaa. Erilaiset allergiat voivat aiheuttaa korvien kutinaa ja punoittelua. Jälkitautina kuvioon voi tulla mukaan hiivat ja bakteeritkin. Ainoa tarttuva korvatulehduksen muoto on korvapunkin aiheuttama. Korvapunkki on pieni loinen, joka asustaa koiran tai kissan korvassa ulostaen korvan täyteen tummaa kahvinporomaista likaa. Korvan anatomia voi myös joillakin yksilöillä olla huono (korvakäytävien ahtaus, poimuisuus). 34

35 Diagnoosi Jos korvien kutina ei ole lievää ja hoidu korvakarvat nyppimällä ja korvanpuhdistusaineitten avulla, tulee koira tutkia eläinlääkärissä. Korva voidaan tähystää, korvaerite tutkia mikroskoopilla, eritteestä voidaan tehdä bakteeriviljely jne. Tavallisimpia mikrobilöydöksiä korvatulehduksissa ovat stafylokokit, E.coli, Pseudomonas ja Proteus ja Malassezia-hiiva. Korvapunkki on erittäin helppo nähdä korvaeritteen mikroskooppisessa tutkimuksessa. Hoito Korvan puhdistus siihen tarkoitetuilla aineilla ja korvaa vaurioittamatta on tärkeää. Puhdistusainetta tulee käyttää tarpeeksi, mutta korvakäytävän värekarvoja ei tule rikkoa esim. hankaamalla paperilla tai vanupuikoilla. Varsinainen eläinlääkärin tekemä korvahuuhtelu joudutaan useinkin tekemään rauhoituksessa, että korvat saadaan kunnolla puhdistettua. Tavallisimmin korvatulehdusta hoidetaan korvatipoilla (jos tärykalvo on ehjä) ja/tai suun kautta annettavilla antibiooteilla. Lääkkeen valinta riippuu tietenkin oletetusta taudinaiheuttajasta tai viljelyn tuloksesta. Useimmat korvatipat ovat yhdistelmävalmisteita, joissa on sekä antibiootti, hiivalääke ja kortisoni samassa. Kortisonia sekä tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää myös suun kautta, silloin jos turvotus ja/tai kutina on kovin voimakasta tai mikäli epäillään allergiataustaa. Lääkityksen pituus vaihtelee tapauskohtaisesti viikosta useampiin viikkoihin. Tavallisesti korvatulehduksen paraneminen myös kontrolloidaan eläinlääkärin arvioimana aikana, kroonistumisen välttämiseksi. Hoitamaton korvatulehdus voi pahimmillaan kehittyä väli- ja sisäkorvan tulehdukseksi, jolloin koira kulkee jatkuvasti pää kallellaan ja lopulta se saattaa kokonaan menettää tasapainokykynsä. Kroonisessa tulehduksessa korvan pinta muuttuu ja korvakäytävä kovettuu ja ahtautuu. Joissain tapauksissa korvakäytävän avartamisleikkaus voi auttaa tai ainakin helpottaa tilannetta. Usein voidaan kuitenkin joutua käyttämään jatkuvia tai usein toistuvia lääkityksiä. Kahdessa viimeisessä terveyskyselyssä (vuodet 1999 ja 2003) on korvatulehdus ollut snautserin yleisin sairaus. Vuoden 2003 kyselyyn vastanneista oli 7 prosentilla koirista esiintynyt usein toistuvaa tai kroonista korvatulehdusta. Vuoden 2010 alussa terveystietokannan tietojen mukaan kuusi kertaa tai enemmän sekä kroonisista korvatulehduksista kärsiviä snautsereita on ollut kolme prosenttia. Jos mukaan lasketaan snautserit, joilla on ollut korvatulehduksia 1-5 kertaa, on korvatulehduksista kärsinyt 26 prosenttia snautsereista. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä toistuvia korvatulehduksia ilmeni niin ikään seitsemällä prosentilla Kohtutulehdukset Kohtutulehdus on yksi vanhenevien narttujen tavallisimpia sairauksia. Yksittäistapauksissa sitä voi olla jo aivan nuorillakin nartuilla. Altistavina tekijöitä ovat mm. tiheät kiimat ja hormonihoidot. Kohtutulehdus voi silti tulla täysin normaalillekin nartulle. Jokainen kiima-aika rasittaa kohdun limakalvoa. Etenkin, jos kiimaväli on lyhyt (alle 5 kk), kohtu ei ehdi palautua vaan sen limakalvon pintaan tulee muutoksia. Bakteereiden aiheuttama kohtutulehdus havaitaan yleensä muutamia viikkoja (3-6) kiiman loppumisen jälkeen. Tulehdus voi olla lievä tai erittäin vakava, ja oireet vaihdella. Tavallisimmin koiran emättimestä havaitaan epänormaalia vuotoa (haisevaa, epänormaalin väristä). Lisäksi nartulla voi olla yleisoireita kuten väsymystä, ruokahaluttomuutta, ja märkäkohdun kyseessä ollessa lisääntynyttä juomista, oksentelua ja ripulia. Joskus vuotoa ei havaita, vaan eritteet kertyvät kohtuun. Diagnoosi voidaan tehdä yleistutkimuksen, mahdollisesti röntgenin tai ultraäänen ja verikokeiden avulla. Lievät tulehdukset saattavat parantua antibiootilla, joskus kohdunpoistoleikkaus on ainut tapa koiran pelastamiseksi. Kohtutulehdukset uusivat herkästi, joten kohdunpoisto on varmin tapa estää vaivan uusiminen. Siitokseen tarkoitetun nartun tiinehtyminen kohtutulehduksen jälkeen voi olla mahdollista, mutta astutus kannattaa tehdä heti seuraavaan kiimaan antibioottisuojassa. Kohtutulehduksista tai vuotohäiriöistä oli kärsinyt viisi prosenttia snautserinartuista vuoden 2003 terveyskyselyssä. Vuoden 2010 alussa terveystietokannan tietojen mukaan kohtutulehduksia on ollut niin ikään 9 prosentilla snautserinartuista. Kyselyn mukaan kohtutulehdus ei näytä liittyvän astutukseen eikä synnytykseen. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyyn vastatuista snautserinartuista kohtutulehduksia oli ollut myös viidellä prosentilla. 35

36 Nisäkasvaimet Yleisesti narttujen kaikista kasvaimista noin 50% on nisäkasvaimia. Niitä luonnollisesti löydetään yleensä vanhemmilta nartuilta. Hormoneilla on osuutta niiden syntyyn. Kiimanestolääkitykset lisäävät maitorauhaskasvainten riskiä. Myös joissain suvuissa saattaa olla enemmän taipumusta nisäkasvaimiin kuin toisissa. Kasvaimet ovat yleensä kovia, epämääräisen muotoisia ja myhkyräisiä. Niitä voi löytyä mistä kohtaa nisärivistöä tahansa. Puolessa tapauksista kasvaimia on lukuisia. Kasvainten koko voi vaihdella muutamasta millimetristä useisiin senttimetreihin. Vanhemmilla nartuilla kaikkia nisässä olevia patteja tulee epäillä kasvaimiksi. Diagnoosi voidaan tehdä ottamalla patista ohutneulanäyte tai useimmiten koko patti operoidaan pois. Ennen operaatiota on hyvä röntgenkuvata keuhkot etäispesäkkeitten varalta. Jos etäispesäkkeitä löytyy, koiran ennuste on erittäin huono. Hoidon tärkein osa on kaiken epänormaalin kudoksen poisto. Poistetusta nisäkudoksesta voidaan lähettää koepala ns. histopatologiseen tutkimukseen, koska kasvaimen tyyppi vaikuttaa ratkaisevasti ennusteeseen. Noin puolet kasvaimista on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisista kasvaimista tavallisin tyyppi on adenokarsinooma. Se, mistä kohtaa nisäkudosta adenokarsinooma syöpäsoluja löytyy, vaikuttaa ennusteeseen. Pahanlaatuinenkin kasvain voi olla siis ennusteeltaan hyvä, jos syöpä on rajoittunutta. Jos syöpäsoluja löytyy paikallisista imusolmukkeista, ennuste on huonompi. Tulehtunut karsinooma on ennusteeltaan huonoin. Vuoden 2003 terveyskyselyssä nisäkasvainten yleisyys oli neljän prosentin luokkaa. Vuoden 2010 alussa terveystietokantaan on kirjattu maitorauhaskasvaimia 40 P&S (11%) ja kahdella (1%) mustalla snautserilla. Nisäkasvaimien eli maitorauhaskasvaimien määrä on P&S snautsereilla ollut kasvussa. Vastaavasti Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä nisäkasvainten yleisyys oli P&S värisillä 15 prosenttia ja mustilla 3 prosenttia Lihasdystrofia Vuonna 1994 syntyi pippurin ja suolan värinen pentue, jonka löydökset viittaavat lihasdystrofiaan. Oireet eivät ole sinänsä uusia, vastaavankaltaisesti oireilleita yksittäistapauksia on viime vuosikymmenten aikana ollut muutamia. Vuonna 1994 syntyneen pentueen 10 pennusta neljä todettiin sairaiksi. Snautseripennut olivat normaaleita kahdeksan viikon iässä. Oireet ilmaantuivat pentujen ollessa iältään neljästä viiteen kuukautta. Oireet johtuivat luurankolihasten etenevästä surkastumisesta ja niiden vaikeusaste vaihteli lähes oireettomasta erittäin vaikeaan oireiluun: lievää vaikeutta ylösnoustaessa, kinnerahtautta, takapään heikkoutta, kaatuilua, oksentelua. Oireet olivat progressiivisesti pahenevia. Diagnoosi lihasdystrofia asetettiin oireitten, kliinisten ja biokemiallisten muutosten, elektromyografisten havaintojen ja histopatologisten löydösten perusteella. Sairaus ei ole täysin yhtenevä minkään muulla rodulla raportoidun lihasdystrofiaksi kutsutun tautitilan kanssa, vaan kyseessä saattaa olla uusi lihasdystrofian muoto. Tautikartoitus on mahdollista noin 6 kk iässä otettavalla verikokeella, josta määritetään lihasentsyymien CK ja ASAT määrät. Molemmat arvot ovat huomattavasti (moninkertaisesti) kohonneet sairailla yksilöillä. Myös lihasbiopsia on diagnostinen. Osa kasvattajista on testannut pentuja verikokein. Noin 100:sta pippurin ja suolan värisestä pennusta on otettu lihasentsyymien CK ja ASAT arvot, jotka ovat olleet normaalit. Taudin periytymistavasta ei ole tietoa. Sairaan pentueen vanhempia ei ole käytetty tämän jälkeen jalostukseen. Kokeilupentue tehtiin astuttamalla sairaiden pentujen emä omalla lievästi sairaalla pojallaan. Osa näistä pennuista oli sairaita ja lopetettiin. Viitteitä taudin esiintymisestä muissa maissa ei ole saatu Dilatoiva kardiomyopatia (DCM) Kardiomyopatia on sydänlihassairaudesta johtuva sydämen laajentuma. Sairautta on ilmennyt saksalaisissa P&S snautserilinjoissa sekä varmuudella yhdessä suomalaisessa snautseripentueessa 2000-luvulla. Yksittäisiä tapauksia on Suomessakin voinut olla muitakin. Oireet ovat sy- 36

37 dämen vajaatoiminnasta johtuvia. Yskä, hengitysvaikeudet, huono kunto, ruokahaluttomuus ja nesteen kertyminen elimistöön ovat tyypillisiä oireita. Oireet voivat olla hyvinkin akuutisti alkavia. Sairautta on esiintynyt todennäköisesti vuosikymmenten ajan jossain määrin, sen periytymistapa on autosomaalinen ja resessiivinen. Sairastumisikä on 1-5 vuotta. Taudin kesto on muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, mutta yhä nuoremmat kuolevat. Dilatoiva kardiomyopatia on diagnostisoitavissa ultraäänitutkimuksella luotettavasti. Linjoissa, joissa koiria on kuollut DCM:aan, on samalla diagnostisoitu kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei kuitenkaan sinänsä aiheuta DCM:aa. Saksassa työryhmä etsii taudin kantajia. He ovat löytäneet viisi mahdollista epäilyksen alaista koiraa, jotka ovat saksalaisia, syntyneet 1950-luvulla. Saksan rotukerho on kehottanut tiedottamaan heille, mikäli tapauksia todetaan muuallakin. Saksassa snautserikerho ei suosittele alle 3- vuotiaitten saksalaisten pippurin ja suolan väristen siitoskoirien käyttöä ilman sydämen ultraäänitutkimusta. Terveystietokantaan (alkuvuosi 2010) on raportoitu seitsemällä P&S ja yhdellä mustalla sydänsairauksia. Tietokanta ei erittele tarkemmin sydänsairauksia. Vuonna 2007 raportoitiin Suomessa toinen Dilatoiva kardiomyopatia tapaus lisää. Pentueen kaikki pennut tutkittiin sairauden osalta. Vain tämä yksi pentu lopetettiin ja loput pentuesisarukset todettiin terveeksi. Tapaukseen liityi myös borrelioosi joten hieman epäselväksi jäi että aiheutuiko sydän oireet punkin puremasta vai itse sairaudesta Hypotyreoosi Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhanen on elin, jonka tuottama kilpirauhashormoni on elimistössä osallisen hyvin monissa toiminnoissa. Kilpirauhastoiminnan häiriö vaikuttaa yleiseen aineenvaihduntaan, lihaksistoon, ihoon, lisääntymiseen, sydämen, ruuansulatuksen, veren, silmien ym. toimintoihin. Hypotyreoosi on tavallisimmin immuunivälitteisen kilpirauhasen tulehduksen seurausta (ns. autoimmuuni-tyreoidiitti). Tällä on perinnöllistä taustaa. Kirjallisuuden mukaan snautseri on yksi hypotyreoosi riskiroduista Oireilu voi olla hyvin moninaista, tyypillisimmin se alkaa 2-6 vuoden iässä. Koira voi olla normaalia laiskempi, sen rasituksen sieto huonontunut, se lihoo helpommin, iho ja karva ovat huonokuntoiset ja hitaasti kasvavat (mahdollista karvattomuutta ja ohutkarvaisuutta, joka klassisimmin alkaa hännän ja peräpeilin alueella). Kiimavälit voivat olla pidentyneet ja koira voi liikkua normaalia laiskemmin. Hypotyreoosin hoitona koiralle annetaan tyroksiinia päivittäin suun kautta. Diagnoosi tehdään verikokeella. T4 ja TSH -hormonien epäsuhde yhdessä tyypillisten oireitten kanssa viittaavat hypotyreoosiin. Nuorelta koiralta voidaan testata TGAA -vasta-aineet (tyreoidea gland autoantibodies) eli ns. riski sairastua hypotyreoosiin, vaikka oireita ei vielä olisikaan. Terveystietokantaan (alkuvuosi 2010) on raportoitu kolmen (1%) P&S ja neljän (3%) mustan sairastavan hypotyreoosia. Ruotsissa ja Hollannissa osa kasvattajista testaa siitoseläimensä. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä hypotyreoosia oli mustilla snautsereilla 7 prosentilla ja P&S värisillä 3 prosentilla Kynsien irtoaminen Onychomadesis on latinankielinen termi kynsiongelmalle. O-madesis tarkoittaa kynnen kuoren irtoamista. Kynnen kuori ensin lohkeaa ja sen jälkeen irtoaa. Yleensä sairaus ilmenee useammassa kynnessä ja/tai käpälässä lyhyen ajanjakson sisällä. Joissakin tapauksissa tilalle kasvaa täysin normaali kynsi. Mineraalipitoisuutta tutkittaessa on todettu, että sairaitten kynsien mineraalipitoisuus oli huomattavasti korkeampi kuin normaalin kynnen. Pehmeä sarveisaine ei siis ole sairauden riskitekijä. Onychodystrofia tarkoittaa kynnen epämuodostumista. Termi symmetrinen lupoidi onychodystrofia kuvaa tilaa, jossa kaikissa tassuissa symmetrisesti kynnen kapselit irtoavat ja kynnet epämuodostuvat. Sairauden taustasyytä ei tunneta. Tyypillisesti omistaja havaitsee ensin yhden 37

38 epämuodostuneen kynnen kahdessa tai useammassa tassussa. 2-9 viikon sisällä kaikki kynnet ovat sairaita. Hauraita ja kuivia kynsiä tulee leikata usein. Lyhyet kynnet eivät ole niin alttiita vaurioille eikä tulehdus niissä aiheuta niin suurta kipua kuin pitkissä kynsissä. Tapauksesta riippuen voidaan tarvita erilaisia lääkityksiä ja kynsien poistoa. Eräässä tutkimuksessa (jossa mukana muutama suur- ja keskikokoinen snautseri) symmetrisestä lupoidista onychodystrofiaa hoidettiin omega-3 ja omega-6 rasvahapoilla. Muutaman kuukauden kuurin jälkeen nähtiin hyviä, jopa erinomaisia tuloksia. Mikäli hoito keskeytettiin, kynsiaines palautui huonoksi, mutta jatkuvalla rasvahappolisällä koirien kynnet pysyivät normaaleina. Rasvahapot parantavat koiran immuunimekanismia. Kaikille koirille siitä ei ole apua, ilmeisesti riippuen omega-3 rasvahappojen erilaisesta aineenvaihdunnasta eri rotujen ja eri-ikäisten koirien välillä. [Lindberg] Vastaavanlaista kynsiongelmaa tiedetään ilmenevän myös mustilla suursnautsereilla ja muilla roduilla. Kynsiongelma on yleinen, koiraa pahasti invalidisoiva ongelma, johon perimällä on todennäköisesti merkitystä. Mustilla snautsereilla oli vuoden 2003 terveyskyselyssä 18 prosentilla (11/62) hauraita, lohkeilevia tai kuoriutuvia kynsiä. Pippurin ja suolan värisissä vastaavaa laajamittaista ongelmaa ei todettu. Vuoden 2008 terveyskyselyssä raportoitiin useammin kuin kuusi kertaa tai kroonisesti irtoavia ja liuskottuivia kynsiä seitsemällä prosentilla mustista snautsereista ja pippurin ja suolan värisillä yhdellä prosentilla. Tilastojen valossa kynsiongelmat eivät ole kasvussa.ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä mustilla snautsereilla todettiin 11 prosentilla kynsiongelmia, pippurin ja suolan värisillä neljällä prosentilla Varvaskasvaimet Levyepiteelikarsinooma on pahanlaatuinen kasvain ja aggressiivinen sairaus, jonka suhteen keskikokoinen snautseri on riskirotu. Eräässä tutkimuksessa 72:sta kynnen levyepiteelikarsinoma tapauksesta 62 % oli suur- tai keskikokoisia snautsereita. Pikainen diagnoosi ja varpaan amputaatio ovat tärkeitä, jotta ehdittäisiin estää etäispesäkkeet keuhkoihin. Varvaskasvaimia on esiintynyt lähinnä iäkkäämmillä snautsereilla. Terveystietokantaan vastatuista snautsereista (alkuvuosi 2010) varvaskasvaimia oli ollut viidellä (1%) P&S ja seitsemällä (5%) mustalla snautserilla. Varvaskasvaimia Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä ilmeni mustilla snautsereilla viidellä prosentilla ja P&S värisillä 0,3 prosentilla Muut kasvaimet Terveystietokannan avoimista vastauksista kävi ilmi, että kasvaimet ovat hyvin yleinen kuolinsyy ja erilaisten kasvainten kirjo myös hyvin laaja. Oheisessa taulukossa ilmenee raportoidut kasvaimet yleisyys järjestyksessä: Kasvain Maitorauhaskasvain 7 Vatsakasvain 5 Imukudoskasvain 3 Ihosyöpä 3 Sisäelinkasvain 2 Munuaiskasvain 2 Keuhkosyöpä 2 Aivokasvain 2 Anaalirauhaskasvain 1 Kiveskasvain 1 Henkitorvikasvain 1 Korvakasvain 1 Maksakasvain 1 Luusyöpä 1 Virtsarakkokasvain 1 Suusyöpä 1 Lukumäärä vastauksissa 38

39 Epilepsia Epilepsia johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Varsinainen, ns. primaari epilepsia on tavallisin epilepsian muoto. Epilepsiasta on olemassa eritavoin periytyviä muotoja, joiden periytymistapaa ei tarkasti tunneta. Epileptisia kohtauksia voi aiheuttaa eri sairaudet mm. aivokasvaimet, nk. vesipää ja diabetes. Tällöin epilepsiaa kutsutaan sekundääriseksi epilepsiaksi. Tyypillisessä epilepsiassa kohtausta edeltää ns. aura, jolloin koira muuttuu levottomaksi. Varsinainen kohtaus kestää yleensä 30 sekunnista 4 minuuttiin, jolloin koira makaa tajuttomana kouristellen. Kohtauksia on tosin erilaisia. Samalla koiralla kylläkin kohtaukset ovat yleensä aina samanlaisia. Epilepsiaa ei voida parantaa, sitä voidaan vain hallita. Jos kohtauksia on kovin harvoin, tai ne ovat erittäin lieviä, ei hoitoa aina tarvita. Useimmiten epilepsia on kuitenkin vakava sairaus. Jos kohtauksia on usein tai ne ovat rajuja, aloitetaan jokapäiväinen, elinikäinen lääkitys. Joitakin epilepsioita ei saada edes lääkityksellä hallintaan, vaan pahimmassa tapauksessa koira joudutaan lopettamaan. Jos epilepsia alkaa nuorena, ennuste on huonompi kuin esim. keski-iässä puhkeavassa taudissa. Suomessa on raportoitu (alkuvuosi 2010) viiden snautserin sairastavan diagnosoitua epilepsiaa. on. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä epilepsiaa ilmeni yhdellä prosentilla vastatuista koirista Häntämutkat ja töpöhännät Häntämutkalla tarkoitetaan erilaisia häntänikamien muutoksia. Häntätraumat voivat aiheuttaa muutoksia, jotka muistuttavat häntämutkaa. Eron pystyy kuitenkin toteamaan röntgenkuvauksella. Synnynnäisesti normaalia lyhyempi tai kokonaan puuttuva häntä on joillain roduilla suhteellisen useinkin ilmenevä perinnöllinen poikkeama. Jos käytetään jalostukseen hännättömiä tai töpöhäntäisiä koiria, tulee ottaa huomioon, että hännättömyys voi lisätä spina bifidan (selkäydinhalkio) riskiä ja/tai ristiluun muutoksia. Ensimmäinen merkki letaaligeenistä on pentuekoon pieneneminen. Vaikka onkin eri geeneistä johtuvaa töpöhäntäisyyttä, mitään töpöhäntätyyppiä ei ole toistaiseksi osoitettu turvalliseksi, vaan niihin kaikkiin saattaa liittyä kehityshäiriöiden riski. Kirjallisuudessa on todettu snautserilla ilmenevän töpöhäntäisyyttä ja hännättömyyttä. Myös Suomessa on tiedossa joitakin koukkuhäntä- ja töpöhäntäyksilöitä. Snautsereilla töpöhäntä ei aiheudu tuosta töpöhäntägeenistä vaan on samanlainen epämuodostuma kuin muutkin esim. häntämutkat, varvasanomaliat jne. Töpöhäntä katsotaan snautsereilla epämuodostumaksi ja on näin ollen hylkäävä virhe rotumääritelmän mukaan. Tälläista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen. Terveyskyselyssa 2008 raportoitiin häntämutkaa 6 koiralla Kivesvika Kivesvikaisen uroksen toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin. Piilokives voi sijaita vatsaontelossa tai nivuskanavassa. Piilokiveksistä koiraa ei Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti saa käyttää siitokseen. Piilokiveksisyys on periytyvä vika, jota myös narttu voi periyttää. Vuonna 2003 tehdyssä terveyskyselyssä syntyneistä uroksista noin 4 prosentilla oli kivesvikaa, kun taas vuonna 1999 tehdyssä terveyskyselyssä 8 prosenttia oli piilokiveksisiä. Vuoden 2008 terveyskyselyssä kivesvikaa esiintyi 7 prosentilla koirista. Pentuekyselylomakkeiden pohjalta määrät ovat olleet kasvussa Purentaviat ja hammaspuutokset Snautserilla kuuluu rotumääritelmän mukaan olla vahvat leuat, kaikki hampaat ja täydellinen, voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta, jolloin alaetuhampaat koskettavat yläetuhampaiden takapintaa. Täysikasvuisella koiralla on 42 hammasta. Hampaitten tulee olla puhtaanvalkoiset. Tasapurenta on virhe, ylä-, ala- ja ristipurenta hylkääviä virheitä. 39

40 Hammaskaavio: I C P M Yläleuka: Alaleuka: Selitykset: I = etuhammas, C = kulmahammas, P = välihammas ja M = poskihammas. Purentavioilla ja hammaspuutoksilla tai ylimääräisillä hampailla on perinnöllistä luonnetta. Kääpiökoirilla tavallista ongelmaa, eli maitokulmahampaitten kiinnijäämistä, voi ilmetä muillakin roduilla, kuten snautserilla. Pahimmassa tapauksessa, mikäli pysyvien hampaitten asento viivästyksestä kärsii, tästä voi aiheutua hankala purentavika. Ylimääräiset hampaat ovat yleensä etuhampaita, kun taas hammaspuutokset koskevat usein välihampaita. P&S snautsereilla on viime vuosina yleistynyt myös etuhampaiden puutokset, niitä on jo enemmän kuin välihampaiden puutoksia. Yksittäisten hampaiden puuttuminen ei vaikuta koiran terveyteen millään lailla. Vuoden 2008 terveyskyselyssä raportoitiin 8 P&S ja 6 mustalla synnynnäisiä hammaspuutoksia. Samassa kyselyssä huomattiin että tapaturmaisesti hammasvaurioita sattuu eniten P&S värisille koirille 23 kpl. Pahat purentaviat voivat hankaloittaa jonkun yksilön elämää. Esimerkiksi liian kapea alaleuka voi aiheuttaa sen, että alakulmahampaat pistävät koiran kitalakeen. Liian ahtaat hammasvälit voivat aiheuttaa suutulehduksia. Äärimmäisen voimakas yläpurenta voi vaikeuttaa koiran syömistä ja alakulmahampaat voivat osua kitalakeen. Purentavikoja esiintyi vuoden 2003 terveyskyselyssä noin yhdellä prosentilla vastatuista koirista. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä ilmeni alapurentaa noin 5 prosentilla mustista snautsereista ja 3 prosentilla P&S värisistä snautsereista. Yläpurentaa ilmeni kolmella prosentilla. Vuoden 2008 terveyskyselyn pohjalta purentavikaa esiintyy noin 4 prosentilla koirista. Tasapurentaa esiintyy noin 3% koirista. Vuoden 2010 alussa terveystietokannassa on raportoitu 7 prosentilla purentavikaa (risti-, tasa-, ylä- tai alapurenta) Purentaviat näyttäisivät olevan kasvaneet terveystilastoja verrattaessa Terveyskyselyjen 2003 ja 2008 vertailua Terveyden osalta vuoden 2008 tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisessä terveyskyselyssä, joka toteutettiin vuonna Vuoden 2008 kyselyyn saatiin tiedot 167 pippurin ja suolan värisestä snautserista ja 100 mustasta. Vuonna 2003 vastauksia kertyi 152:sta pippurin ja suolan värisestä ja 62 mustasta snautserista. Tuolloin kysely rajattiin viisi vuotta sitten vain 3-8 vuotiaille koirille. Vuonna 2008 toteutetussa kyselyssä haluttiin tietoa kaikenikäisistä snautsereista, myös jo menehtyneistä. Toistuvia tulehduksia oli ollut suolistossa kahdella prosentilla vastanneista, samoin virtsatietulehdus. Allergia oli todettu kahdeksalla koiralla. Korvatulehduksia, joita oli sairastettu yli viisi kertaa todettiin yhteensä yhdeksällä koiralla. 1-5 kertaa korvatulehduksen oli sairastanut 68 koiraa (25%). Sydänsairauksia oli ollut kahdella koiralla samoin hemolyyttinen anemia (AIHA). Maitorauhaskasvaimia todettiin 16 koiralla.. Varvaskasvaimia todettiin kuudella koiralla, joista neljä P&S ja kaksi mustaa. Epilepsiaa sairasti viisi koiraa. Näistä kaksi primääri epilepsiaa ( syytä ei tiedetä), kolme sekundääriepilepsiaa (aiheuttaja jokin muu sairaus). Kilpirauhasen vajaatoimintaa oli todettu kuudella koiralla, näistä neljä oli pippurin ja suolan värisiä ja kaksi mustia. Kynsien liuskottumista todettiin 1-5 kertaa 16 koiralla, jakautuen puolet P&S ja puolet mustia. Enemmän kuin 5 kertaa kynnet olivat liuskottuneet kolmella koiralla, joista yksi P&S ja kaksi mustaa. Kynsien irtoamista esiintyi 10 koiralla 1-5 kertaa. Selkäongelmia seitsemällä koiralla (3%). Lonkkiaan oirehti yksi kuvaamaton ja kaksi D-lonkkaiseksi kuvattua koiraa. Kivespuutoksia oli yhdeksällä koiralla. Eturauhastulehduksista oli kärsinyt seitsemän urosta. Astumisten kanssa ei ole ollut ongelmia. Valeraskaus oli vaivannut 48:a narttua. Ensimmäinen juoksu oli alkanut 7-8 kuukauden iässä. Juoksujen väli oli pääsääntöisesti kuusi tai seitsemän kuukautta. Keisarinleikkauksella oli synnyttänyt 14 narttua vastatuista koirista. Pennuissa yleisimmät viat olivat kives- ja purentavika. Napatyrää oli esiintynyt kuudella ps pennulla ja vastaavasti kuudella mustalla pennulla oli ollut häntämutka. 40

41 Synnynnäisiä hammaspuutoksia kuudella koiralla, tapaturman aiheuttamia hammaspuutoksista kärsii 16 koiraa. Tasapurentaa oli kahdeksalla koiralla, joista seitsemän ps värisiä. Yläpurentaa kuudella koiralla, näistä viisi mustia. Terveystulosten vertailua prosentteina Terveyskysely 2003 Terveyskysely 2008 vastauksia 214 (152 ps, 62m) 267 (167ps, 100m) piilokiveksiä 4% 3% kilpirauhasen vajaatoiminta 1% 2% epilepsia 1% 2% virtsakiviä alle 1% 2% virtsaongelmia alle 1% 2% herkkävatsaisuus, suolisto-ongelmia 4% 2% kohtutulehduksia 5% 4% maitorauhaskasvaimia 4% 6% selkäongelmia alle 1% 3% kynsiongelmia 6% 7% vesihäntä alle 1% 13% korvatulehdus, usein 7% 3% Suurin muutos aikaisempaan kyselyyn verrattuna on vesihännän esiintymisessä. Nyt tehdyssä kyselyssä peräti 13 prosenttia koirista oli kärsinyt vesihännästä yhdestä viiteen kertaan. Lieneekö pitkien häntien myötä omistajat oppineet tunnistamaan ko. vaivan? Maitorauhaskasvaimet olivat hieman lisääntyneet. Maitorauhaskasvaimien kohdalla lienee syytä tarkastella minkä ikäisillä koirilla ne ovat esiintyneet. Lohkeilevia, hauraita ja kuoriutuvia kynsiä oli mustilla snautsereilla vuoden 2003 kyselyssä 18 prosentilla aineiston koirista. Tässä kyselyssä vastaavia ongelmia mustilla snautsereilla oli 10 prosentilla. Pippurin ja suolan värisillä 5 prosentilla. Korvatulehduksia esiintyy joka neljännellä snautserilla yhdestä viiteen kertaan. Useammin korvatulehduksista oli kärsinyt kolme prosenttia koirista. Viisi vuotta sitten toteutetussa terveyskyselyssä korvatulehdus oli yleisin ongelma snautsereilla. Näin myös tällä kertaa, jos huomioidaan sekä kerran että useammin korvatulehduksen sairastaneet koirat. Jos huomioidaan vain useammin kuin viisi kertaa korvatulehduksen sairastaneet koirat on korvatulehdusten määrä vähentynyt verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Nyt tehdyssä kyselyssä olisi voinut keskittyä kolme tai enemmän kertaa korvatulehduksista kärsiviin koiriin. On huomattava ero sairastaako koira kerran vai viisi kertaa elämänsä aikana korvatulehduksen. Kyselyssä kartoitettiin myös snautsereiden elinikää ja kuolinsyitä. Vastauksia saatiin 44 menehtyneestä snautserista Tämän aineiston perusteella snautserin keskimääräinen elinikä on 10.5 vuotta.. Vanhuus, sairaus tai onnettomuus oli tyypillisin kuolinsyy. Valitettavasti vastausten määrä jo menehtyneistä snautsereista on vielä melko pieni kovin luotettavien johtopäätösten tekemiseen Kuolleisuus Kennelliiton Koiranet- tietojärjestelmään pystyy nykyään kirjaamaan koiran kuolinajan ja syyn. Tähän mennessä kuolleeksi järjestelmässä on ilmoitettu 46 P&S snautseria ja 20 mustaa snautseria. Keski- ikä kuolleilla P&S snautsereilla on 11 vuotta, mustilla vastaavan luvun ollessa 8 vuotta 4 kuukautta. Yleisimmäksi kuolinsyyksi P&S koirilla on kirjattu vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 17 koiraa, iältään nämä koirat ovat olleet keskimäärin 13 vuotta, 4 kuukautta. Seuraavaksi yleisin kuolinsyy P&S snautsereilla ovat kasvainsairaudet, syöpä. P&S snautsereista 7 on kuollut/ lopetettu näiden vuoksi keski-ikä näillä koirilla on ollut 12 vuotta. Tapaturmaisesti P&S snautsereista on kuollut 4 kpl, näiden koirien keski-iäksi jää ainoastaan 2 vuotta 2 kuukautta. 4 koiraa on kuollut ilman sairauden diagnosointia keski- ikä 8 vuotta 11 kuukautta. 3 koiraa on lopetettu ilman sairauden diagnosointia keski- iältään 12 vuotta 9 kuukautta. Maksan ja ruuansulatuskanavan sai- 41

42 rauden vuoksi on kuollut 3 koiraa keski- iältään 10 vuotta 1 kuukautta. 3 koiran kuolinsyytä ei ole ilmoitettu keski- ikä näillä koirilla 9,5 vuotta. Muuhun sairauteen, jota ei löydy listalta on kuollut 2 koiraa keski- iältään 8,5 vuotta. Luusto- ja nivelsairauden vuoksi on kuollut 1 koira 14 vuotta 8 kuukautta. Sisäeriterauhasten sairauteen on kuollut 1 koira 10 vuotta 5 kuukautta. Sydänsairauden vuoksi on kuollut 1 koira 12,5 vuoden iässä. Mustilla yleisintä kuolinsyytä ei voida määritellä koska 5:n koiran kuolinsyytä ei ole ilmoitettu keski- iältään nämä koirat ovat olleet 9 vuotta 7 kuukautta. Neljä koiraa on kuollut kasvainsairauksiin/ syöpään iältään keskimäärin 8 vuotta 10 kuukautta. Kolme mustaa snautseria on lopetettu käytöshäiriöiden vuoksi, keski- ikä näillä koirilla on ollut 6 vuotta. Tapaturmaisesti mustia snautsereita on kuollut kolme koiraa, keski- iältään 3 vuotta 9 kuukautta. kaksi koiraa on ilmoitettu kuolleen sairauteen, jota ei löydy listalta keski- iältään 11 vuotta 3 kuukautta. Selkäsairauden vuoksi on kuollut 1 koira iältään 7 vuotta 4 kuukautta. Sisäelinten sairauden vuoksi on kuollut 1 koira 11 vuoden 2 kk:n iässä. Vanhuuteen on tilastojen mukaan kuollut/ lopetettu yksi koira 12 vuoden ja 8 kuukauden iässä. Edellä mainittujen tilastojen perusteella voitaisiin sanoa, että snautseri on suhteellisen tapaturma- altis rotu, nämä tapaturman vuoksi kuolleet koirat laskevat keski- ikää molemmissa väreissä huomattavasti. Mustia snautsereita on lopetettu tilastojen valossa käytöshäiriöiden vuoksi, koska näitä lopetuksen syitä ei tarkemmin tiedetä on tästä mahdoton päätellä muuta kuin se, että luonteeltaan erityisen haastavia yksilöitä löytyy varmasti edelleen. Jatkossa olisi erittäin tärkeää, että mahdollisimman monen edesmenneen snautserin kuolinsyy käytäisiin kirjaamassa rekisteriin, jotta laajempia tilastoja kuolinsyistä olisi mahdollista tehdä Lisääntyminen Snautserin tulee pystyä lisääntymään normaalisti. Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti narttua saa penikoittaa enintään kerran 10 kuukaudessa. Nartun penikoittaminen liian usein rasittaa narttua. Alle 2-vuotiaan tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöä varten tulee saada jalostustoimikunnan lupa ja esittää nartusta tuore eläinlääkärin terveystutkimustodistus. Pentujen luovutusikä on Kennelliiton määräysten mukaan aikaisintaan 7 viikkoa, ja tätä alaikärajaa tulee ehdottomasti noudattaa. Suurin osa Suomessa syntyvistä snautseripentueista täyttää Suomen Snautserikerhon pentuvälitysvaatimukset (Liite C). Kerhon pentuvälityssääntöjen mukaan kasvattajan on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti ennen astutusta tuleva yhdistelmä. Astutuksen jälkeen tehdään uusi ilmoitus toteutuneesta astutuksesta ja syntyneistä pennuista. Näiden tietojen perusteella pystytään seuraamaan snautserien tiineyhtyvyyttä ja pentuekokoa. Kasvattajat raportoivat lähes kaikista vuosittain Suomessa syntyneistä luovutusikäisistä snautserin pennuista jalostustoimikunnalle. Pentuetiedustelulomakkeessa A (Liite B) kerrotaan syntyneiden ja rekisteröityjen pentujen määrä, mahdolliset synnytysvaikeudet ja pentujen tila. Vuosien aikana on jalostustoimikunnalle raportoitu 598 pippurin ja suolan värisestä luovutusikäisestä pennusta. Pentueita ko. aikana on ollut 81. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla pentukuolleisuus on kyseisenä aikana ollut viisi prosenttia (30 kuollutta tai pian lopetettua pentua 598:sta). Keisarinleikkauksia on tehty 11 pentueessa 81:stä eli 14 prosenttia synnytyksistä on päätynyt keisarinleikkaukseen. Lääkitystä synnytyksen yhteydessä on käytetty kahdessa tapauksessa. Kivespuutoksia on luovutusiässä ilmennyt yhdellä prosentilla (8 pentua), samoin purentavikaa. Häntämutkia tai töpöhäntiä on ollut yhdellä prosentilla (7 pentua) ja napatyrä 0,6 prosentilla (neljä pentua). Pentujen kuolinsyiksi on mainittu hapenpuute, kitalakihalkio, vatsapeitteen kehittymättömyys, sydämen laajentuma, reikä eteisen välillä ja keuhkotulehdus. Luovutusikäisiä mustia pentueita vuosien aikana on ollut 52, näissä on ollut yhteensä 353 pentua. Pentukuolleisuus mustilla snautserilla on yhdeksän prosenttia eli 32 pentua 353 pennusta on syntynyt kuolleena, menehtynyt synnytyksen jälkeen tai kasvattaja lopettanut. Keisarinleikkauksia on tehty kahdelle pentueelle 52:sta eli 4 prosenttia, lääkitystä ei ole käytetty laisinkaan synnytyksen yhteydessä. Kivespuutoksia luovutusikäisillä mustilla pennuilla on ollut 3 prosentilla (10 pentua 353:sta), purentavikaa 0,8 % eli kolme pentua, joilla kaikilla oli yläpurenta. Häntämutka tai töpöhäntä oli 0,6 prosentilla (kaksi pentua), napatyrää ei esiintynyt. Valkoisia karvoja rinnassa oli yhdeksällä pennulla eli 2,5 prosentilla. Mustista vanhemmista oli syntynyt 42

43 kaksi pippurin ja suolan väristä pentua. Mustien pentujen kuolinsyyksi oli mainittu happivaje, kitalakihalkio, kehityshäiriö, eturaajan vääntymä ja vatsa-aukile. Molempien värien pentujen kuolinsyyt ovat samankaltaiset. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla on tarvittu enemmän keisarinleikkauksia kuin mustilla, joilla taas pentukuolleisuus on ollut hieman suurempi kuin pippurin ja suolan värisillä. Mustilla on ollut vähän enemmän kivespuutoksia luovutusiässä, kun taas pippurin ja suolan värisillä on ollut enemmän häntämutkia, töpöhäntiä ja napatyrää. Pentujen kehitystä seurataan vuoden iässä niistä palautettavalla pentuetiedustelulomake B:llä (Liite B), jonka kasvattaja palauttaa jalostustoimikunnan sihteerille. Kyseisessä lomakkeessa raportoidaan mm. ilmenneet sairaudet, väri- ja purentaviat, kivespuutokset ja koot. Lomake otettiin käyttöön vasta vuonna Vuoden ikäisten raporteissa (7 pentueesta) oli mustilla mainittu kolmen pennun lopetus ennen vuoden ikää valkosolujen toimintahäiriön vuoksi. Kivespuutoksia oli kahdella koiralla ja purentavirheitä oli: 1 alapurenta, 2 ristipurentaa ja 5 yläpurentaa (sama pentue). Yhdellä uroksella oli ollut toistuva kivespussitulehdus. Kookkaita uroksia raportoitiin olevan kolmessa pentueessa. Raportteja vuoden ikäisistä pippurin ja suolan värisistä oli 8 pentueesta. Etuhampaan puutoksia esiintyi kolmella koiralla (sama pentue). Yhdellä koiralla hännän surkastuma, joka johti hännän amputaatioon jo kolmen viikon iässä. Kookkaita uroksia oli mainittu olevan kahdessa pentueessa. Terveyskyselyssä 2008 kyseltiin erikseen nartun ja uroksen omistajilta pentueisiin ja lisääntymiseen liittyviä kysymyksia: Hiljaisia juoksuja on esiintynyt 2 prosentilla nartuista. Ensimmäinen juosksu esiintyy keskimäärin 8 kk iässä ja juoksut pääsäintöisesti ovat 6kk välein. Noin seitsemällä prosentilla on raportoitu juoksuja epäsäännöllisin välein. Pieniä pentueita (alle 4 pentua) on esiintynyt noin yhdeksällä prosentilla nartuista. Heikkoja supistuksia 11 prosentilla nartuista. Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 16% kyselyyn vastanneista nartuista. Pennuilla esiintynyt napatyrää 7 pennulla, suu- ja kitalakihalkiota 1 pennulla, kivesvikaa 14 pentuessa. purentavikaa 15 pentuessa, 1 sammakkopentu, häntämutkaa kuudessa mustassa pentueessa. Vuosina pentuelomakkeita on palautettu toimikunnalle 169 pentueesta ja 1159 pennusta. Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 14 prosenttia nartuista ja lääkitystä on tarvittu 6,5 prosentissa synnytyksissä. Kuolleena syntyy n. 5% pennuista ja pentulaatikkoon on kuollut noin kaksi prosenttia pennuista. Pentuja on jouduttu lopettamaan ennen luovutusikää 1,5 prosenttia. Purentaongelmia esiintyy kahdella prosentilla pennuista ja kapeaa alaleukaa on raportoitu 1,6 prosentilla pennuista. Kivesvikaa on raportoitu 2,5 prosentilla pennuista. Häntä mutkaa on esiintynyt 10 pennulla ja töpöhäntää 2 pennulla. Värivirheitä on raportoitu 1,6 prosentilla pennuista. 1-vuotiaiden pentuelomakkeita on palautettu vain 60 pentueesta. Täkeätä olisi että kasvattajat paluttaisivat myös näitä lomakkeita enemmän. Näissä raportoitiin eniten kivesvikaa 23 pennulla. Erilaisia purentavikoja yhteensä 16 pennulla. Häntämutkaa viidellä pennulla Ulkomuoto Suomalaisen snautserin ulkomuoto (fenotyyppi) on melko lähellä rotumääritelmää. Liioiteltuja tyyppejä ei voida sanoa olevan. Kanta on melko tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia ei liioin ole. Snautseri ei ole koskaan ollut ns. suosikkirotu, joten jalostusvalinnat ovat perustuneet harkintaan. Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa on voitu ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä voidaan pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa. Jalostuksen painopiste keskittyy oikeaan luonteeseen, rotumääritelmän mukaiseen kokoon, ryhtiin,, neliömäiseen rakenteeseen, vahvaan, mutta samalla tyylikkääseen olemukseen, karkeisiin karvoihin, tasapainoisiin kulmauksiin sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin. Saatuamme edellä oleviin tavoitteisiin muutoksen olemme lähes ihanteessa. Suomessa on kaikki mahdollisuudet ulkomuodon parantamiseen, sillä meillä on erinomaisia siitoskoiria. 43

44 Rotumääritelmä 44 FCI:n numero 182. FCI:n hyväksymä ja Suomen Kennelliiton hyväksymä KÄYTTÖTARKOITUS: Vahti- ja seurakoira. LYHYT HISTORIAOSUUS: Alun perin snautsereita pidettiin Etelä-Saksan alueella tallikoirina, sillä ne viihtyivät erityisen hyvin hevosten seurassa. Ne vaanivat innokkaasti kaikkia jyrsijöitä ja tappoivat ne silmänräpäyksessä. Tästä syystä ne saivat aikoinaan kansanomaisen nimen rattler (rotanpyytäjä). Kun Pinseri-Snautseriyhdistys perustettiin vuonna 1895, rotua nimitettiin karkeakarvaiseksi pinseriksi. YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen, voimakas, mieluummin tanakka kuin solakka; karkeakarvainen. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Neliömäinen rakenne; säkäkorkeus on suunnilleen sama kuin rungon pituus; pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta (säästä hännäntyveen). KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Luonteenomaista on eloisuus, johon yhdistyy rauhallisuus. Rodulle tyypillistä on hyväluonteisuus, leikkisyys ja voimakas kiintymys isäntään. Hyvin lapsirakas, lahjomaton ja valpas, ei kuitenkaan herkkähaukkuinen. Hyvin kehittyneiden aistien, älykkyyden, koulutettavuuden, pelottomuuden, sitkeyden sekä säiden- ja tautien sietokyvyn ansiosta snautseri on erinomainen perhe-, vahti- ja seurakoira, jolla on myös käyttökoiran ominaisuudet. PÄÄ: Kallo-osa: Voimakas ja pitkä; niskakyhmy ei ole korostunut. Pään tulee olla suhteessa koiran vahvuuteen. Kallo on tasainen, poimuton ja yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa. Otsapenger: Kulmakarvojen ansiosta otsapenger on selvästi erottuva. Kirsu: Täyteläinen ja aina musta. Sieraimet ovat suuret. Kuono-osa: Tylppäkärkisen kiilan muotoinen; kuononselkä on suora. Huulet: Mustat, tiiviit ja kiinteästi leukojen myötäiset. Suupielet ovat tiiviit. Leuat, hampaat ja purenta: Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta); hampaat ovat puhtaanvalkoiset. Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta liian kehittyneet poskipäät eivät saa vaikuttaa pään muotoon, joka parran kanssa muodostaa suorakaiteen. Silmät: Keskikokoiset, soikeat, eteenpäin suuntautuneet, tummat ja ilmeeltään eloisat. Silmäluomet ovat tiiviit. Korvat: Taittokorvat; ylöskiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen. Korvat ovat taittuneet eteenpäin ohimonmyötäisesti, yhdenmukaisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa korkeammalla. KAULA: Voimakas ja lihaksikas, kaunislinjainen, sulavasti säkään liittyvä ja tyvestään voimakas. Jalosti kaareutunut, tyylikäs ja koiran vahvuuteen sopiva. Kaulanahka on tiivis ja poimuton. RUNKO: Ylälinja: Säästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva. Säkä: Ylälinjan korkein kohta. Selkä: Vahva, lyhyt ja tiivis. Lanne: Lyhyt, vahva ja syvä. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä. Lantio: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti hännän kiinnityskohtaan. Rintakehä: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin ulottuva. Eturinta on hyvin kehittynyt ja rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva. HÄNTÄ: Luonnollinen. RAAJAT: ETURAAJAT: Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna vahvat ja suorat, eivät liian lähellä toisiaan. Sivusta katsottuna kyynärvarsi on suora. Lavat: Tiiviisti rintakehän myötäiset, lihaksikkaat ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat. Mahdollisimman viistot ja taakse sijoittuneet, kulmaus vaakatasoon nähden on noin 50 astetta. Olkavarret: Tiiviisti rungonmyötäiset, vahvat ja lihaksikkaat; lavan ja olkavarren välinen kulmaus on noin astetta. Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset, eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Kyynärvarret: Joka suunnasta katsottuna täysin suorat, vahvat ja lihaksikkaat. Ranteet: Vahvat ja vakaat, eivät juurikaan kyynärvarsien rakenteesta erottuvat. Välikämmenet: Edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottuna hieman viistot, vahvat ja hieman joustavat. Käpälät: Lyhyet ja pyöreät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet (ns. kissankäpälät); kynnet ovat lyhyet ja tummat, päkiät kestävät. TAKARAAJAT: Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat sivulta katsottuna asennoltaan maata peittävät ja rungon takana, takaa katsottuna yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan. Reidet: Kohtuul-

45 lisen pitkät, leveät ja voimakaslihaksiset. Polvet: Eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Sääret: Pitkät, vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin. Välijalat: Lyhyet ja pystysuorat. Käpälät: Varpaat ovat lyhyet, kaareutuvat ja tiiviisti yhdessä. Kynnet ovat lyhyet ja mustat. LIIKKEET: Joustavat, tyylikkäät, ketterät, vapaat ja maata voittavat. Etuaskel ulottuu mahdollisimman pitkälle eteen, takaraajan pitkä ja joustava askel mahdollistaa tarvittavan työntövoiman. Vastakkaisten puolien etu- ja takaraaja liikkuvat samanaikaisesti eteenpäin. Selkä, jänteet ja nivelet ovat kiinteät. NAHKA: Kauttaaltaan tiivis. KARVAPEITE: Karvan tulee olla jäykän karkeaa ja tiheää. Karvapeite koostuu tiiviistä aluskarvasta ja kovasta, rungonmyötäisestä peitinkarvasta, joka ei saa olla liian lyhyttä. Peitinkarva on karkeaa, riittävän pitkää, jotta oikea karvanlaatu voidaan todeta; ei pörröistä eikä laineikasta. Raajakarvat eivät aina ole niin karkeita kuin rungossa. Otsassa ja korvissa karva on lyhyttä. Tyypillisinä tunnusmerkkeinä ovat hieman silmiä varjostavat tuuheat kulmakarvat ja parta, joka ei saa olla liian pehmeä. VÄRI: Puhdas musta, jossa musta aluskarva ja pippuri & suola. Ihanteellinen pippuri & suola - väri on keskiharmaa, jossa on tasaisesti jakautunut, hyvin pigmentoitunut pippurointi ja harmaa aluskarva. Värisävyt tummasta raudanharmaasta aina hopeanharmaaseen ovat sallittuja. Kaikilla värisävyillä tulee olla ilmettä korostava tumma maski, joka tasapainoisesti sopii väritykseen. Selvät vaaleat merkit päässä, rinnassa ja raajoissa eivät ole toivottuja. KOKO JA PAINO: SÄKÄKORKEUS: Urokset ja nartut cm. PAINO: Urokset ja nartut noin kg. VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Kauttaaltaan liian pieni tai liian lyhyt pää; raskas tai pyöreä kallo; otsarypyt; lyhyt, suippo tai kapea kuono-osa; tasapurenta; voimakkaasti esiin työntyvät posket tai poskiluut; vaaleat, liian suuret tai pyöreät silmät; alas kiinnittyneet tai liian pitkät, asennoltaan epäsymmetriset korvat; löysä kaulanahka; leuanaluspussit; kapea niska; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus; luisu lantio; niskaa kohti kääntyvä hännäntyvi; pitkät käpälät; peitsaaminen; liian lyhyt tai liian pitkä, pehmeä, laineikas, takkuinen tai silkkinen, valkoinen tai laikukas karva sekä muut sekavärit; ruskea aluskarva; pippuri & suola -värisillä tumma selkäjuova tai musta satula; säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti. VAKAVAT VIRHEET: Raskas tai kevyt rakenne; matala- tai korkearaajaisuus; virheellinen sukupuolileima (esim. urosmainen narttu); ulospäin kiertyvät kyynärpäät; niukasti kulmautuneet tai länkisääriset takaraajat; pihtikinttuisuus; yli 1 cm:n ja alle 3 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikenlaiset epämuodostumat; puutteellinen rotutyyppi; purentavirheet kuten ala-, ylä- ja ristipurenta; karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, karva- ja värivirheet; yli 3 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta; arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus. HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin Rotumääritelmän tulkintaohje Yleisvaikutelma Keskikokoinen snautseri on vahva ja voimakasrakenteinen, mutta aina jalo. Se ei saa olla kuitenkaan liian raskas. Sillä on hyvä lihaksisto ja luusto, rakenteeltaan neliömäinen pituuden suhteessa korkeuteen. Sukupuolileiman on oltava selvä. Luonteessa yhdistyvät vilkas temperamentti ja äärimmäinen uskollisuus. Karkeakarvainen ja tiivis turkki, eteen taittuvat kulmakarvat ja tuuhea parta ovat rodulle ominaisia piirteitä. 45

46 Rungon pituus mitattuna lapojen etureunasta pakaraan pitää vastata säkäkorkeutta. Snautseri on ravaaja. Kuva 4.1: Normaali Kuva 4.2: Kevyt Kuva 4.3: Raskas Snautserin yleisvaikutelman pitää olla kuvan 4.1 normaalin oloinen eikä liian kevyt (kuva 4.2) tai liian raskas (kuva 4.3). Pää Pää on snautserilla voimakas, suorakaiteinen ja pitkänomainen hiukan kaventuen korvilta silmien kohdalle ja siitä edelleen kuonon kärkeen. (Kuva 4.4.) Pään kokonaispituus on puolet selän pituudesta, joka mitataan lapojen yläkärjestä hännän kiinnityskohtaan (säkä-hännäntyvi). Pään on oltava oikeassa suhteessa koiran kokonaismassaan ja sukupuoleen nähden. Pään pituus on tärkeä, koska sillä on ratkaiseva osuus kokonaisvaikutelmaan koiran neliömäisyydestä. Ellei pään pituus mitattuna kuonon päästä takaraivoon ole puolet tai hiukan yli selän pituuteen verrattuna, ei tasapainoista vaikutelmaa saavuteta. Kuva 4.4 Snautserin kallo on suhteellisen leveä korvien välistä, mitan kuitenkaan ylittämättä kahta kolmannesta koko kallon pituudesta. Päälaki on tasainen, ei kupera eikä kuhmuinen. Kuhmuinen päälaki muodostuu tavallisesti kahdesta luukyhmystä silmien yläpuolella yhdistyneenä ulkonevaan, esiin työntyvään takaraivoon. Kallon pitää olla yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa, joten kallo ei myöskään saa olla takaluisu 46

47 Snautsereilla pitää olla hyvin kehittyneet purulihakset, ei kuitenkaan niin paljon, että syntyy vaikutelma paksuposkisuudesta. Keskikokoisen snautserin eräs tunnusmerkillinen piirre on voimakkaat, leveät ja tarkoituksenmukaiset leuat. Hyvin kehittyneet purulihakset ovat selvästi tunnettavissa. Pullottava poskenseutu ei kuitenkaan ole hyväksyttävä. Voimakkaasti ulospäin kaartuva poskiluu aiheuttaa pulloposkivaikutelman, sekä korostaa kallon leveyttä, jotka yhdessä ovat virhe. Snautserin kuono on voimakas ja päälaen kanssa samanpituinen ja samansuuntainen päättyen kohtalaisen tylpäksi kiilaksi. (Kuva 4.5a) Tässä erittäin oleellista on tuo samanpituisuus ja samansuuntaisuus. Kuonon pituuden puutteita voidaan korjata kulmakarvojen ja parran taitavalla trimmauksella. Kuonon pituuden sekä leveyden voi parhaiten todeta tunnustelemalla käsin. Riittävän hyvin kehittynyt superior maxilla (luunmuodostuma silmien alapuolella kuonon molemmilla puolilla) ei saa loppua heti silmien alapuolelle. Korokkeen puuttuminen silmien alla aiheuttaa sen, etteivät kulmahampaat asetu oikealla tavalla kuonon purentaan. Vajaamuodostuneen kuonon hyväksyminen kumoaa vaatimuksen leukojen voimakkuudesta. Alaleuassa pitää olla voimaa ja lujuutta. Tuuhea parta korostaa pään suorakaiteisuutta. Kirsu on suurehko, musta ja täyteläinen. Huulien pitää olla mustat ja tiiviit. Kuva 4.5a ja 4.5b Kuva 4.6 Snautserin silmät ovat keskikokoa, tummanruskeat (mitä tummemmat sitä paremmat), ovaalinmuotoiset eteenpäin suunnatut, ei pyöreät, vaaleat eikä ulkonevat. Kulmakarvat ovat kaarevat sekä tuuheat, mutta eivät liialla pituudella saa haitata näkemistä eivätkä peittää silmiä. Alaluomet oltava tiiviit, eikä sidekalvo saa näkyä. Katse ei saa olla kova, vauhko eikä pelokas. Valpas, älykäs ja eloisa ilme on rodulle tunnusomainen. Kuva 4.7 Snautserin korvat ovat pienet, V- muotoiset taittuen eteenpäin, sisempi reuna mahdollisimman poskenmyötäisesti. Korvien tulee olla riittävän korkealla, jotta korvalehden taite on suunnilleen päälaen tasolla, kuten kuvassa 4.8b. Ne eivät saa roikkua ajokoiramaisesti. (Alas kiinnittyneet, kuten kuva 4.8a) Korvan tulee ulottua suurin piirtein silmäkulmaan. Kuva 4.8a Kuva 4.8b Snautserilla pitää olla täysi rivistö valkeita hampaita (yhteensä 42 kpl), joilla voimakas selkeä saksipurenta. Kulmahampaat vahvat ja hyvin kehittyneet, ylemmät kulmahampaat liittyvät alempiin ylittäen ne lievästi. Hampaisto on voimakas, eikä ylä- eikä alapurentainen. Tasapurenta luetaan lievemmäksi virheeksi kuin ylä- tai alapurenta. 47

48 Kaula Snautserin kaula on voimakas, kohtalaisen pitkä, jalosti kaartuva yhtyen sulavasti säkään. (Kuva 4.9) Nahka on tiukka, ei löysää kaulanahkaa tai poimuja. Vaikutelma kaulan pituudesta määräytyy paljolti siitä, miten pystyt olkavarret ovat, vaikka kaulanikamien kokokin vaikuttaa koko kaulan pituuteen. Pystyt olkavarret kulkevat usein yhdessä lyhyen kaulan kanssa tai saavat sen näyttämään lyhyeltä. Erikoisen pystyjen lapojen etureuna saattaa ulottua jopa kahden ensimmäisen kaulanikaman linjan ohi. Kuva 4.9 Jalosti kaartuva kaula varmistaa etujalkoja eteenpäin liikuttavien lihasten riittävän tuen, koska nämä lihakset ovat kiinnittyneet niskajänteeseen. Jänne alkaa takaraivosta ja jatkuu kaularankaa pitkin selkänikamiin. Yksi näistä kaulan pitkistä lihaksista ulottuu takaraivosta olkavarteen saakka. Notko- tai peurankaula ei anna riittävästi tukea voimakkaasti työskenteleville lihaksille ja näillä koirilla on usein virheelliset etuliikkeet ja löysät olkapäät. Lyhyt kaula ja pystyt olkavarret yhdessä lyhentävät myös etujalkojen eteenpäin vievien lihasten pituutta vaikeuttaen siten askeleen eteen vientiä. Kuva 4.10 Runko Snautserin runko on tiivis, voimakas, neliömäinen ja vahva, sallien kuitenkin suuren liikkuvuuden ja ketteryyden. Säkäkorkeuden pitää vastata pituutta rintalastan etukärjestä pakaraan. Kuvassa 4.10 tätä on merkattu a:lla. Narttu saa olla hieman urosta pidempi. Rungon osalta virheitä ovat liian hoikka tai raskas runko, löysyys tai hintelyys, alimittainen tai ylisuuri, tai liian luisu tai pysty lantio. Kuva 4.11: Normaali Kuva 4.12: Takakorkea Kuva 4.13: Köyry lanne Ylälinja Ylälinjan muodostavat säkä, selkä ja lanne. Selän ylälinja ei saa olla aivan vaakasuora, vaan loivasti laskeva alkaen ensimmäisen selkänikaman kohdalta jatkuen loivasti kaartuvaan lantioon hännän kiinnityskohdalle. (Kuva 4.11) Selän pitää olla suhteellisen leveä ja lihaksikas. Lanneosan pitää olla voimakas, tanakka, suora ja lyhyt. Lonkkien ja viimeisen kylkiluun etäisyys pitää olla mahdollisimman lyhyt. Virheellisiä ylälinjoja ovat mm. takakorkea (kuva 4.12) tai köyry lanne (kuva 4.13). 48

49 Rinta ja alalinja Snautserin rinta on kohtalaisen leveä, kylkiluut kaareutuneet ja edestä katsottuna ovaalin muotoinen poikkileikkaukseltaan. Rintalasta on selvästi erottuva. Rintakehä laskeutuu kyynärpään tasalle nousten siitä vähitellen vatsan ollessa kohtuullisesti ylösvedettynä. Rintakehä ei saa olla liian lyhyt. Vatsaviiva ei ole liioitellun ylösvetäytynyt vaan muodostaa rintakehän alaosasta lähtien kauniisti kaareutuvan linjan (Kuva 4.14) Kuva 4.14: Normaali Kuva 4.15: Liian Kuva 4.16: Matalaraajainen voimakkaasti ylösvedetty vatsalinja, lyhyt rintakehä. Etuosa Snautserilla oikeanlainen lavan ja olkavarren välinen kulma on astetta. Lapa ja olkavarsi ovat yhtä pitkät, kuten kuvassa Kuva 4.18 Kuva 4.17: Oikein kulmautunut etuosa. Liian usein kiinnitetään huomio takaosan lihaksistoon ja kulmauksiin jättäen etuosan tarkastelu vain pintapuoliseksi. On tärkeää tiedostaa, että etuosa ei ainoastaan kannattele yli puolta painosta vaan se hallitsee myös eteenpäin vievää voimaa. Etu- ja takaosan kulmausten tulee olla tasapainossa keskenään. Hyvin kulmautunut takaosa ei ole tehokas ilman etuosan vastaavia ominaisuuksia. Jos lapaluiden yläpäiden välinen rako on enemmän kuin kahden sormen levyinen koiran seisoessa normaaliasennossa voidaan varmasti sanoa lapojen olevan liian pystyt (kuva 4.19) ja leveällä nikamien kohdalla. Koiran ravatessa tai laukatessa etujalat pääsevät ojentumaan vain vähän yli lavan keskiviivaan läpi kulkevan linjan. Liikkuessaan pystylapainen koira kannattelee usein päätään lähes vaakasuorassa ja näyttää takakorkealta. Koira, jolla on oikeakulmaiset lavat kannattelee päänsä selkälinjan yläpuolella, jolloin niskaa pitkin ja jalkoihin kiinnittyneet lihakset liikuttavat jalkoja tehokkaasti eteenpäin. 49

50 Kuva 4.19: Pysty lapa, Ylikulmautunut ja lyhyt Olkavarsi Kuva 4.20: Suora lapa ja pysty ja lyhyt olkavarsi Takaosa Snautseri on takaosaltaan voimakaslihaksinen, etupään kanssa vaikutelmaltaan tasapainoinen, eikä milloinkaan säkää korkeampi. Lantio on täyteläinen ja hiukan pyöristynyt. Leveät reidet ja hyvin kulmautuneet polvet. Sääri on polvesta kintereeseen suunnilleen samansuuntainen kaulan ylälinjan kanssa. Kintereet matalat ja pystysuorat, sekä takaa katsottaessa keskenään samansuuntaiset. Kuva 4.21: Kuva 4.22: Kuva 4.23: Ylikulmautunut Oikein kulmautunut Niukasti kulmautunut Jotta tasapaino etuosan kanssa saavutetaan, täytyy lantio- ja reisiluun muodostaman kulman olla n astetta, lantioluun muodostaessa 30 asteen kulman vaakatasoon. Vastakohtana lavan joustavalle kiinnitykselle on lantio kiinnittynyt jäykästi selkärankaan. Lantiokulman suuruus yhdessä reiden luiden pituuden kanssa vaikuttavat polvinivelen kulmaan. Riittävän korkealle kiinnittynyt häntä, lisää takaosan lihasten pituutta, sillä useat niistä ovat kiinnittyneet hännän etupuolelle. Pidemmät lihakset sallivat takajalkojen pidemmän liikkeen taaksepäin korostaen liikkeen voimaa. Koska hännän suunta lantioon näyttää olevan vakio, yhdistyvät yleensä korkea hännänkiinnitys ja tasainen perä ja käänteisesti matalalle kiinnittynyt häntä ja pyöreämuotoinen perä. Pyöreään perään yhdistyvät usein heikosti kehittyneet reidet ja taka-ahtaus liikkuessa. Määritelmän toteutumiseksi reiden samansuuntaisuudesta kaulan ylälinjan kanssa pitää reiden luiden olla verraten pitkät ja vastaavasti kinner matala. Nämä mittasuhteet antavat erinomaiset vipuvoimat hyvään liikkumiseen. 50

51 Häntä Snautserin häntä on luonnollinen ja kohtalaisen ylös kiinnittynyt. Etenkin liikkeessä sivusta katsottuna hännäntyven asento on noin klo 13. Koiran mieliala ja kunto vaikuttavat hännän asentoon. Rotumääritelmässä ei oteta kantaa hännän muotoon tai pituuteen. Käytännössä ne ovat erittäin vaihtelevia. Hännän päätyyppejä ovat sapeli- ja saparohäntä. Sapeli- ja sirppihännät ovat rotumääritelmän mukaisia. Arvostelussa kannattaa mainita hännän tyyppi. Koukku- ja jäniksenhäntä (kuva 4.24) ovat virheitä. Kuva 4.24: Jäniksen häntä Raajat ja käpälät Snautserin eturaajat ovat suorat, pystyt ilman mitään kaarevia muotoja mistään suunnasta katsottuna. Välikämmenet eivät saa olla pehmeät. Lisäksi eturaajat ovat kiinnittyneet kohtuullisen etäälle toisistaan. Luut ovat voimakkaat ja kyynärpäät ovat lähellä kehoa osoittaen suoraan taaksepäin. Takaraajat eivät ole ulko- eivätkä sisäkierteiset. Snautserin käpälät ovat pienet ja tiiviit, muodoltaan pyöreät, paksut polkuanturat ja vahvat mustat kynnet. Varpaat ovat tiiviisti vierekkäin ja kaarevat (kissan tassut) osoittaen suoraan eteen. Käpälien (tassujen) kissamaisuus perustuu siihen, että kyseessä on alun perin ollut työkoira. Tiivis käpälä ei rakenteeltaan ole nopeutta suosiva, mutta on vähemmän altis loukkaantumiselle. Käpälän tulee olla täyteläinen ja varpaiden voimakkaasti kaareutuvat muodostaen jalalle tiettyä syvyyttä korkeussuuntaan. Erityisesti takimmainen polkuantura pitää olla täyteläinen ja hyvin muodostunut. Liikkeet Virheetön, voimakas, kepeä ja maatavoittava käynti, joka aikaan saadaan hyvin kulmautuneella etuosalla ja eteenpäin vievällä takaosalla. Eturaajat ojentuvat askeleessa eteen tasapainottaen takapään liikettä. Ravissa selkälinja säilyy vakaana huojumatta, kiemurtelematta tai pomppimatta. Takaa katsottaessa jalat, vaikka ravissa näyttävätkin kulkevan liian lähekkäin, eivät saa mennä ristiin tai koskettaa toisiaan. Nopeuden lisääminen saa jalat vielä lähenemään painopisteen keskiviivaa. Virheitä: Kankeat terrierimäiset liikkeet, hackney-käynti, ristikäynti ja etu- sekä takajalkojen ristiinlyönti (koskettaminen) sekä pihtikinttuiset takaliikkeet. Keskikokoisen snautserin liikkumisen tulee näyttää tasapainoiselta, voimakkaalta, joka pienimmällä ponnistuksella vie tehokkaasti eteenpäin. Etu- ja takakulmausten ei ainoastaan pidä olla samanlaiset, vaan lapaluiden ja olkavarren, sekä reiden ja säären on oltava keskenään sopusoinnussa. Kuva 4.25: Hyvät liikkeet Edestä ja takaa. Oikeanlaisessa liikkeessä tasapainottavat etu- ja takapään toiminnot täydellisesti toisiaan. Koira vaikuttaa olevan keveä jaloistaan. Etu- ja takajalkojen polkuanturoiden pitää näkyä koiran juostessa poispäin. Sivusta katsoen raajojen pitää ojentua kunnolla ilman hukka-liikkeitä. Säkä ja selkälinja eivät saa merkittävästi nousta tai laskea. Koiralla, jonka etuosa on takapäätä matalampi voi olla lyhyt lapa ja olkavarsi, olkavarren kulmat eivät ole kohdallaan, tai pahimmillaan molemmat. Koira näyttää kulkevan alamäkeä tasaisellakin. Koira, jonka molemmat kulmaukset ovat puutteelliset saattaa liikkua moitteettoman näköisesti poispäin ja lähestyen. Kuitenkin sivu- 51

52 liikkeistä voi nopeasti havaita, että koira liikkuu normaalia lyhyemmällä, ei maatavoittavalla keveällä ja vapaan tuntuisella askelluksella. Kuva 4.26: Hyvät liikkeet ja pitkä joustava askel. Puutteelliset kulmaukset aikaansaavat myös sen, että koira heittää jalkojaan jäykäntuntuisina eteenpäin taivuttaen niveliä hyvin vähän. Arvioitaessa koiran liikkumista tulee sille antaa mahdollisuus täyteen raviin. Vaikkakin ihannenopeus vaihtelee yksilöittäin, liian hidas askel rajoittaa sen vapaasti ojentuvaa ja maatavoittavaa askeltamista ja liian kova vauhti puolestaan voi pilata liikkeen pehmeyden. 52 Kuva 4.27: Sidotut liikkeet ja lyhyt askel. Turkin laatu ja väri Turkin laadulla ja värillä on suuri vaikutus kokonaisvaikutelmaan. Turkin pitää olla tiivis, kova, karkeakarvainen ja melko runsas. Yhdistelmään kuuluu tiivis, pehmeä pohjakarva ja karhea päällyskarva. Pohjavillan puuttuminen on virhe. On myös kiinnitettävä huomiota päällyskarvan riittävään karkeuteen. Päällyskarva trimmataan nyppimällä korostamaan rungon linjoja. Kuonossa ja silmien päällä karvapeite pitenee muodostaakseen parran ja kulmakarvat. Jalkakarvat ovat myös sopusuhtaiset runkoon. Kaikkien näiden varustusten tulee olla karkeakarvaiset eivätkä liiallisella runsaudella saa pilata sopusuhtaista vaikutelmaa toimeliaan koiran ominaisuuksista. Virheitä: Pehmeä, kihara, laineikas tai takkuinen; liian pitkä tai lyhyt, harva tai puutteelli-

53 nen pohjakarva, liioitellut tai puutteelliset varustukset eli parta-, kulma- ja jalkakarvat. Riippumatta karvan pituudesta on sen laatu erittäin merkityksellinen. Huonoa trimmausta ei pidä arvostella yhtä suureksi virheeksi, kuin huono laatu. Tyypillinen pippurin ja suolan -värinen peitinkarva muodostuu mustista ja valkeista karvoista, joista viimemainituissa on osa mustaa, eli karvan runko on kaksivärinen. (Kuva 4.28) Hyväksyttäviä ovat pippurin ja suolan kaikki sävyt tumman teräksenharmaasta hopeanharmaaseen. Ihanteellisessa pippuri ja suola -turkissa on harmaa pohjakarva. Koiralla tulee olla muuta turkkia tummempi maski, joka sointuu muiden karvojen sävyjen kanssa, mutta maski ei saa olla ilmeettömän tumma. Myös liian vaalea maski on virheellinen. Ruosteenväri, punainen, ruskea, keltainen ja kullanruskea ovat virheitä ja arvosteltava sellaisina. Nämä sävyt ovat periytyviä ja erittäin vaikeasti karsittavissa. Sen vuoksi ei tällaisiin virheisiin saa suhtautua kevyesti. Samoin on kiinnitettävä huomiota valkoisiin sekä mustiin jalkakarvoihin. Jalkakarvojen on oltava mahdollisimman pippuroituja varpaisiin saakka. Kuva 4.28 Kaksivärinen karva tarkoittaa siis sitä, että samassa karvassa on siis valkeat ja tummat pätkät samassa rungossa. Snautserin väri vaihtuu trimmauksen ajasta riippuen lyhyen ja pitemmän karvapeitteen mukaan johtuen tumman ja vaalean karvanosan määrästä turkin kasvaessa. Kuva 4.29 Ihanteellinen mustan snautserin väri on aito syvä musta, vapaa kaikesta haaleista tai puuttuvista värikohdista tai harmaista tai ruosteenpunaisista karvoista. Pohjakarvan pitää myös olla kauttaaltaan musta. Kuitenkin ikääntyminen ja runsas auringonvalo aiheuttavat vaalenemista ja jopa karvan palamista. Pieni valkea tahra rinnassa ei ole virhe. Värin puuttuminen arpien kohdalta ei myöskään ole virhe. Mustalla snautserilla pitää olla tiivis, kiiltävänmusta karkea peitinkarva, sekä musta pohjakarva. Haaleus tai harmaus esiintyy perinnöllisinä ja ovat luettava virheiksi siinä suhteessa, kuin ne esiintyvät. Kuitenkin parhaimmastakin mustasta turkista löytyy satunnaisesti joku valkea karva, joka ei ole luettava virheeksi. Ikääntyminen aiheuttaa parran, kuonon ja jalkakarvojen haalistumista. Virheitä ovat: Kaikki määritelmästä poikkeavat sävyt, kaikki vivahteet tai värisekoitukset päällyskarvassa, kuten ruoste, ruskea, punainen, keltainen tai kullanruskea. Virheitä ovat myös: Pippurisävyn puuttuminen, pilkullinen tai juovikas, musta viiva pitkin selkää tai musta satula ilman tyypillistä pippurin ja suolan sävyä, sekä mustien turkissa harmaat karvat tai joku muu, kuin musta pohjakarva. Kuitenkin vähäinen punainen väri parrassa on hyväksyttävissä. 53

Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Snautserikerho ry:n (SSnK), vuosikokouksessa 28. helmikuuta 2010. Hyväksytty rotujärjestön, Suomen

Lisätiedot

JALOSTUSPÄIVÄ 13.10.2012. Suomen Snautserikerho ry / Jalostustoimikunta

JALOSTUSPÄIVÄ 13.10.2012. Suomen Snautserikerho ry / Jalostustoimikunta JALOSTUSPÄIVÄ 13.10.2012 Suomen Snautserikerho ry / Jalostustoimikunta SISÄLTÖ: Tilastot Jto:ssa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuma Jalostuskiintiön toteuttaminen pentuevälityskriteereissä Pentuvälityskriteerit

Lisätiedot

Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Snautserikerho ry:n (SSnK), vuosikokouksessa 25. helmikuuta 2006. Hyväksytty rotujärjestön, Suomen

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2014 31.12.2014 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Suomen Snautserikerho ry Vuoden Snautseri-kilpailujen säännöt

Suomen Snautserikerho ry Vuoden Snautseri-kilpailujen säännöt 1 VUODEN SNAUTSERI Vuoden Snautseri kilpailuun saa pisteitä seuraavien kilpailusijoitusten perusteella Vuoden Näyttely-Snautseri tai Vuoden Näyttely-Snautseri, Veteraani (koira voi saada pisteet ainoastaan

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS 23.3.2015 Walesinterrierikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 23.3.2015 2 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallitus Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Peittola, varapuheenjohtajana

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN

KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN 1 (64) KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n yleiskokouksessa 23.2.2008 Hyväksytty Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 (62) KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n yleiskokouksessa /. Hyväksytty Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2015 31.12.2015 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin.

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin. Salon Seudun Noutajat ry Kiertopalkintojen säännöt 9.1.2014 Valionarvomuisto Yhdistys jakaa vuosittain (vuosikokouksessa) kaikille menneenä vuonna valioarvon saavuttaneille koirille muistoesineen ja kunniakirjan

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT NäyttelyP uli 1. Kilpailun tarkoitus on kannustaa harrastamaan, ja painotus on osallistumisessa näyttelymenestyksen ja koiramäärien tai näyttelytyyppien sijaan. 2. Näyttelypuli-kilpailussa

Lisätiedot

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt Palkintosäännöt Yleistä Säännöt koskevat Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:n jäseniä ja heidän omistuksessaan, osaomistuksessaan tai hallinnassaan olevia koiria. Vuoden toko-, palvelus- ja agilitykoira-

Lisätiedot

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT Kilpailuihin voi osallistua: - Suomessa vakituisesti asuva ja Pinserit ry:n jäsen. - Pinseri joka on rekisteröity Suomen Kennelliiton FIN, FI, ER tai EJ rekisteriin.

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006 2010

SUOMEN AFFENPINSERIT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006 2010 SUOMEN AFFENPINSERIT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006 2010 Suomen Affenpinserit ry Jalostustoimikunta 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA...4 1.1 Rodun historia...4 1.2 Nykyinen käyttötarkoitus...4 1.3 Rodun

Lisätiedot

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2012 2016

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2012 2016 PINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2012 2016 Pinserit ry Jalostustoimikunta 12.11.2005/ päivitetty 16.6.2011 Pinserit ry 2 (76) Pinserin jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2012 2016 Hyväksytty alun perin

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

VUODEN KOIRA -KILPAILU

VUODEN KOIRA -KILPAILU VUODEN KOIRA -KILPAILU Tämä koskee kaikkia Vuoden Koira -kilpailuja: Vuoden Koira -kilpailuun voivat osallistua ne SBCAK ry:n jäsenet, joiden jäsenmaksu on maksettu kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 PINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 Hyväksytty Pinserit ry:n syyskokouksessa 2005, SSPK:n keskusjärjestökokouksessa 2006 ja Suomen Kennelliitossa 2006. Pinserit ry Jalostustoimikunta 12.11.2005

Lisätiedot

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt SSSK ry Vuoden parhaat pistelaskusäännöt voimassa 1.1.2013 alkaen Pistelaskussa huomioidaan Suomen Kennelliiton (SKL) ja Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) kokeet. Lisäksi

Lisätiedot

Vuoden 2014 parhaat haussa! Vuoden kasvattaja 2014

Vuoden 2014 parhaat haussa! Vuoden kasvattaja 2014 Vuoden 2014 parhaat haussa! Tietoja Paras PON 2014 -pisteistä kerätään vuoden 2015 alussa ja tulokset julkaistaan saman vuoden kevätkokouksessa. Paraskin PON on tässä suhteessa vaatimaton ja sen vuoksi

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Säännöt voimassa??.2016 alkaen (edellinen päivitys 01.01.2010). Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailun kiertopalkinnoista kilpailevat kuitenkin ainoastaan Suomen Pyreneläiset

Lisätiedot

Palauta vuoden agilitykoira ja vuoden näyttelykoira tulokset lomakkeella, joka löytyy VASin wwwsivuilta kohdasta Vuoden koira.

Palauta vuoden agilitykoira ja vuoden näyttelykoira tulokset lomakkeella, joka löytyy VASin wwwsivuilta kohdasta Vuoden koira. Vuoden koira 2014-kilpailu Vuoden koira valintaan voit osallistua toimittamalla ohjeiden mukaan vuoden aikana virallisista kokeista tai näyttelyistä saavutetut tulokset (+kopion kilpailukirjasta) alla

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

Vuoden 2013 parhaat haussa! Vuoden kasvattaja 2013

Vuoden 2013 parhaat haussa! Vuoden kasvattaja 2013 Vuoden 2013 parhaat haussa! Tietoja Paras PON 2013 -pisteistä kerätään vuoden 2014 alussa ja tulokset julkaistaan saman vuoden kevätkokouksessa. Paraskin PON on tässä suhteessa vaatimaton ja sen vuoksi

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Suomen Snautserikerho ry

Suomen Snautserikerho ry 1 VUODEN SNAUTSERI Vuoden Snautseri kilpailuun saa pisteitä seuraavien kilpailusijoitusten perusteella Vuoden Näyttely-Snautseri tai Vuoden Näyttely-Snautseri, Veteraani (koira voi saada pisteet ainoastaan

Lisätiedot

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Oma kiinnostus asioihin Ensimmäinen birmani menehtyi saamaansa toiseen suolitukokseen ( villansyöntiä ) Toinen birmani menehtyi

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Syyskokouksen pöytäkirja 2014

Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana

Lisätiedot

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT Kilpailuihin voi osallistua: - Suomessa vakituisesti asuva ja Pinserit ry:n jäsen. - Pinseri joka on rekisteröity Suomen Kennelliiton FIN, FI, ER tai EJ rekisteriin.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry 2 YLEISTÄ Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry (PSK ry) on yksi rotujärjestön Golden Ring GR ry:n alueyhdistyksistä. PSK ry järjestää jäsenilleen tapahtumia,

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. PUMIT RY:N SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2. TARKOITUS

Lisätiedot