KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN"

Transkriptio

1 1 (64) KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n yleiskokouksessa Hyväksytty Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n yleiskokouksessa /. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt /. Sisältö: 1. YHTEENVETO Tämä tavoiteohjelma on tarkoitettu kääpiösnautsereiden jalostuksen ohjeeksi Tavoiteohjelmaan on koottu oleellinen tieto rodusta ja sen jalostuksen suunnittelusta ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä. Sen avulla ohjataan rodun kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoiteohjelmaan perehtyminen ja sen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää niin rodun kasvattajille kuin harrastajillekin. Rotukohtaisen tavoiteohjelman tarkoitus on antaa myös rodun ulkopuolisille tahoille tietoa rodun tilasta sekä rotua harrastavan yhdistyksen toiminnasta ja sen kyvystä hoitaa sille uskottua tehtävää. Jalostuksella tarkoitetaan järjestelmällisten valintojen kautta aikaansaatua parannusta rodun kannassa. Jalostuksen tavoitteena on ulkomuodoltaan ja luonteeltaan rotumääritelmän mukainen terve koira. Jokainen kasvattaja pystyy vaikuttamaan suotuisasti rodun tason säilymiseen ja kehittymiseen tarkkailemalla eri ominaisuuksien periytyvyyttä eri suvuissa, arvioimalla näiden ominaisuuksien tarpeellisuutta tai haitallisuutta rodun ihanteita ajatellen sekä tekemällä harkittuja jalostusvalintoja, joista on hyötyä koko rodun kannalta eikä vain yksilötasolla. Rodunjalostuksessa on aina huomioitava populaatiogeneettinen näkökulma. Tavoitteena tulee olla laajan geenipohjan ylläpito ja rodun sisäsiitosdepression kasvun hidastaminen samalla vaalien kääpiösnautsereiden rodunomaisia luonne-, terveys- ja ulkomuotopiirteitä. Kääpiösnautserin suosio on jatkuvassa kasvussa, mikä voi olla sekä mahdollisuus että riski. Parhaimmillaan suosio tukee kasvattajien jalostustyötä ja luo mahdollisuuden monipuolisiin jalostusvalintoihin. Toisaalta kysynnän kasvu voi johtaa myös siihen, että pentueita teetetään yhä kevyemmin perustein ja yhä vähäisemmällä tietotaidolla. Uusien kasvattajien määrä on kasvanut huomattavasti, ja siksi olisi erityisen tärkeää, että tämän jalostuksen tavoiteohjelman sisältämä tieto tavoittaisi kasvattajista mahdollisimman suuren osan. Jokainen kääpiösnautseripentueen teettäjä vaikuttaa valinnoillaan rodun tulevaisuuteen. Kääpiösnautsereiden kasvatus on Suomessa vielä pääasiassa harrastustoimintaa, jolloin kasvattajien yhteisten tavoitteiden laatiminen ja täsmentäminen on tärkeää. Näin pyritään toteuttamaan määrätietoista valintaa ja suunniteltuja parituksia, jotka ovat jalostuksen keinoja pyrittäessä yhteistyössä säilyttämään rodun hyvät ominaisuudet parantamaan entisestään rodun yleistä tasoa ja karsimaan mahdollisia puutteita sekä ylläpitämään ja laajentamaan geenipoolia. 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN Kääpiösnautseri polveutuu suo- eli turvekoirasta, joka on yksi vanhimmista Euroopassa eläneistä koiraroduista. Maantieteellisesti rodun koti on Etelä-Saksa luvun loppupuolella rotumme on mainittu Saksassa useissa yhteyksissä, mutta vasta 1880 julkaistiin pinserin ja snautserin rotumääritelmät ensimmäisissä saksalaisissa sukutaululehdissä. Osa koirista oli tuolloin karkeakarvaisen pinserin jälkeläisiä, osan vanhemmista ei ollut tietoa. Jalostukseen käytettiin tuolloin myös keskikokoisia snautsereita ja affenpinsereitä sekä mahdollisesti muitakin rotuja. Varsinaisesti nimi kääpiösnautseri on tullut esille ensimmäisen kerran Frankfurtin koiranäyttelyn yhteydessä vuonna Alussa kääpiösnautsereita oli varsin monen värisiä: mm. black and taneja, ruskeita ja jopa kirjavia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen päätettiin, että oikeat värit kääpiösnautserille ovat samat kuin snautserillekin eli musta ja pippuri-suola. Myöhemmin FCI hyväksyi myös musta-hopean ja valkoisen värin. Vuodesta 1978 lähtien mustahopeat ja vuodesta 1994 lähtien myös valkoiset kääpiösnautserit ovat saaneet kilpailla CACIBeista. Kääpiösnautseri on alun perin ollut pääasiassa rottakoira, joka on pyydystänyt jyrsijöitä talleilla. Nykyisin siitä on tullut lähinnä seura- ja harrastuskoira. Kääpiösnautseri soveltuu mainiosti moniin harrastuksiin ja omistajien kiinnostus erilaisia lajeja kohtaan on jatkuvassa kasvussa. Kääpiösnautseri on levinnyt lähes kaikkiin maihin ja

2 2 (64) kanta on monissa maissa varsin runsas. Suomeen ensimmäinen kääpiösnautseri rekisteröitiin Suomen Kennelliiton mukaan vuonna Kyseessä oli musta koira. Samana vuonna maahan tulivat myös ensimmäiset pippuri-suolan väriset kääpiösnautserit. Ensimmäiset musta-hopean väriset kääpiösnautserit tulivat maahan vuonna 1979 ja ensimmäinen valkoinen kääpiösnautseri rekisteröitiin Suomessa vuonna JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA 3.1 Rotujärjestö Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n Finlands Schnauzer-Pinscherklubben rf:n (SSPK) tarkoituksena on toimia snautseri-pinserirotujen jalostus-, kasvatus- ja kilpailutoimintaa harrastavien yhdistysten keskus- ja rotujärjestönä. Jäseninä voivat olla snautseri- ja pinserirotuja harrastavat, Suomessa rekisteröidyt rotukerhot, rotua harrastavat yhdistykset, paikallisyhdistykset ja määrältään pienten rotujen alaosastot. SSPK ry on Suomen Kennelliitto ry:n (SKL) ja Internationale Scnauzer Pinscher Unionin (ISPU) jäsen Perustaminen Rotujärjestön perustamiseen tähtäävä suunnittelu alkoi lokakuussa Helsingissä. Hankkeen keskeinen henkilö G.W. Hackman oli ulkomuototuomari ja sen SKK:n liitto-osaston puheenjohtaja, johon snautserirodut kuuluivat. Mukana olivat myös Margatera Heldt, Gerda Alfthan, Sisko Mikkola, Aino Blomqvist, Peggy Wasenius, Elina Hietalahti, Gisela Groth, Hans Lehtinen, Asko Partanen sekä herra ja rouva Günter. Tarkoituksena oli perustaa snautserikerho, johon päätettiin pyytää mukaan myös pinseriharrastajia. Virallinen perustava kokous pidettiin Siinä hyväksyttiin säännöt ja nimeksi päätettiin Suomen Snautseri-Pinserikerho Finska Schnauzer- Pinscherklubben ry. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Asko Partanen. Koska kääpiöpinsereiden omistajat eivät osoittaneet kiinnostusta kerhoa kohtaan ja muita pinsereitä ei Suomessa vielä ollut, tehtiin 1961 sääntömuutos. Sana pinseri-pinscher jätettiin pois ja toiminta keskittyi snautsereihin ja kääpiösnautsereihin. Kuitenkin jo vuonna 1964 kerho rekisteröitiin uudelleen alkuperäisellä nimellä ja vuoden 1965 hallituksessa olikin jo pinseriharrastajien edustus. Suomen ensimmäinen affenpinseri rekisteröitiin 1987 ja näin SSPK sai viidennen rotunsa. Rotujärjestöön tarjottiin muitakin rotuja kuten hollanninsmoushondia ja itävallanpinseriä, mutta uusia rotuja ei hyväksytty mukaan Organisaatio ja jäsenistö Snautseri-Pinserikerhon jäsenet olivat ensimmäisten vuosikymmenien aikana henkilöjäseniä. Koska pääosa toiminnasta keskittyi pääkaupunkiseudulle, maakuntiin perustettiin alaosastoja, jotka eivät olleet rekisteröityjä yhdistyksiä. Turussa järjestettiin 1970 kerhoiltoja tarkoituksena perustaa Turun alaosasto. Ensimmäinen alaosasto syntyi kuitenkin Pirkanmaalle 1971 Tampereella virinneen innostuksen seurauksena. Turun alaosasto perustettiin kahta vuotta myöhemmin, 1979 tehtiin päätös yhdistyksen purkamisesta. Sittemmin toiminta aloitettiin uudelleen 1993 Lounais-Suomen alaosastona. Joensuun alaosasto perustettiin 1991 ja on nykyään nimeltään Pohjois- Karjalan alaosasto. Pohjanmaalle alaosasto syntyi 1997, Kaakkois-Suomeen 2001, Savoon 2004 ja Keski- Suomeen Vuonna 2007 alaosastoja oli siis 7. SSPK:n toimintaa suunnittelivat ja toteuttivat erilaiset toimikunnat. Kerhoilloista ja juhlista vastasi ensin 1970 perustettu naistoimikunta. Rotukerhon varsinaisen tehtävän kannalta keskeisiä olivat Jalostustoimikunta ja Koulutustoimikunta. Nuorisotoimikunta perustettiin 1975 nuorison aktivoimiseksi ja Huvitoimikunta 1980 vastaamaan juhlien ja tapahtumien järjestelyistä. Vuosikymmenten aikana koira- ja harrastajamäärien kasvaessa varsinainen toiminta on eriytynyt vähitellen rotua harrastaviin yhdistyksiin ja rekisteröityihin rotukerhoihin ja yhteisestä Snautseri-Pinserikerhosta on tullut Snautseri- Pinserikeskusjärjestö ry. Halu perustaa itsenäinen rotujärjestö syntyi ensimmäisenä pinseriharrastajien piirissä. He perustivatkin 1980 itsenäisen Pinserit ry:n, joka ei kuitenkaan voinut saada rotukerhon oikeuksia. Se toimi alueellisena koirakerhona ja sen jäsenet olivat edelleen SSPK:n jäseniä. Tapahtuma käynnisti kuitenkin pohdintaa organisaatiomuutoksen tarpeellisuudesta. SSPK:n sääntöjä muutettiin 1984 ja kullekin rodulle perustettiin oma valmisteleva jalostustoimikunta. Samalla yhteisestä jalostustoimikunnasta tuli jalostusneuvosto niminen koordinoiva elin, joka koostuu asiantuntijoista ja

3 3 (64) rotukerhojen jalostustoimikuntien edustajista. Jalostusneuvoston puheenjohtajana on pitkään ja useampaan otteeseen toiminut Reijo Latvala. Vuoden 1987 sääntömuutos puolestaan toi hallitukseen kullekin rodulle omat edustajansa. Vuonna 1993 kääpiösnautseriharrastajat esittivät, että kunkin rodun oman hallituksen tuli käsitellä rodun asiat. Vain yhteiset asiat kuuluisivat SSPK:lle ja jäsenmaksut tuloutettaisiin rotukerhoille. Uusista säännöistä ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen vielä vuosikokouksessa Kääpiösnautserit perustivat kuitenkin tuolloin oman rotukerhon. Vuonna 1997 SSPK:n uudet säännöt hyväksyttiin yksimielisesti. Tällöin elvytettiin vanha Pinserit ry sekä perustettiin Suomen Snautserikerho ry ja Suomen Kääpiöpinserit ry. Affenpinseriharrastajat perustivat ensin 1997 alaosaston ja sen jälkeen 1998 rotukerhon, Suomen Affenpinserit ry:n. Vuoden 1998 alusta SSPK muuttui Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:ksi, jonka jäseninä olivat rekisteröidyt rotukerhot. Alaosastot säilyivät rekisteröitymättöminä yhdistyksinä. SSPK hyväksyttiin Suomen Palveluskoiraliitto ry:n jäseneksi Samalla snautserit ja pinserit saivat palveluskoiraoikeudet ilman velvoitetta liittää palveluskoirakoetulosta muotovalionarvon vaatimuksiin. Vuodesta 1999 lähtien snautsereista ja pinsereistä on voinut tulla käyttövalioita. Vuonna 2007 pinsereiltä poistettiin palveluskoiraoikeudet johtuen kilpailevien koirien puutteesta. SSPK:n jäsenistön määrä on noussut koiraharrastuksen kasvamisen myötä. Vuonna 1955 jäseniä oli 45. Suhteessa suurinta kasvu oli ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, jolloin jäsenmäärä nousi neljäänsataan Taulukko 1. SSPK ry:n alaisten yhdistysten jäsenmäärän kehitys Vuonna 2007 SSPK:n alaisten rotukerhojen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 2827, josta kääpiösnautsereiden osuus oli 1236, snautserien 595, kääpiöpinserien 640, pinserien 280 ja affenpinserien 76. Vuodesta 1956 lähtien SSPK on julkaissut aluksi jäsentiedotetta ja vuodesta 1970 alkaen Snautseri-Pinseri - nimistä jäsenlehteä neljä numeroa vuodessa Kansainvälinen toiminta Maaliskuussa 1976 Saksan Pinscher-Schnauzer-Klubin puheenjohtaja Heinz Höller lähetti kirjeen, jossa ilmoitettiin aikomuksesta perustaa Eurooppalainen Snautseri-Pinseriunioni, Internationale Schnauzer Pinscher Union (ISPU). Sen perustava kokous pidettiin Saksassa Gütersloh nimisessä kaupungissa Suomalaiset ovat olleet mukana perustamisesta lähtien. Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmaita ovat Amerikan Yhdysvallat, Alankomaat, Italia, Israel, Itävalta, Norja, Saksa, Serbia, Suomi, Sveitsi, Tsekki, Unkari, Venäjä ja Viro. ISPU:n päämääränä on edistää kansainvälisellä tasolla snautseri-pinserirotujen kehitystä. Tavoitteiden toteuttamiseksi ISPU kokoontuu joka toinen tai kolmas vuosi ja sen tarkoituksena on järjestää yhteisiä tuomarineuvottelupäiviä, edistää kansainvälistä tuomarivaihtoa, neuvotella rotumääritelmistä ja niiden tulkitsemisesta ja käsitellä ajankohtaisia ongelmia. Toiminta on muodostunut vuosittaisesta ISPU -näyttelystä ja ISPU -kokouksista. Puheenjohtaja tulee aina rodun kotimaasta Saksasta. SSPK:n kansainvälinen yhteistyö kanavoituu ISPU:n kautta henkilökohtaisia yhteyksiä lukuun ottamatta. Suomalaiset ovat ajoittain kyseenalaistaneet jäsenyytensä ISPU:ssa. Yhdistyksellä voisikin olla huomattavasti merkittävämpi rooli ja paljon enemmän annettavaa kuin mihin se on yltänyt. Suomalaisten toimintaa järjestön piirissä on haitannut työskentely saksan kielellä ja eri maiden toisistaan poikkeavat toimintakulttuurit. SSPK:ta ovat ISPU kokouksissa edustaneet Elina Tan-Hietalahti (ent. Lehtinen), Leena Urkola, Soile Bister ja vuodesta 2006 alkaen Anneli Alfthan. 3.2 Rotua harrastava yhdistys Suomen Kääpiösnautserikerho ry Kääpiösnautsereiden oma yhdistys perustettiin vuonna 1995 ja sen nimeksi tuli Suomen Kääpiösnautserikerho ry (SKSK). Suomen Kennelliitto myönsi yhdistykselle rotua harrastavan yhdistyksen oikeudet vuonna Suomen Kennelliiton laatiman rotua harrastavan yhdistyksen ohjesäännön mukaan SKSK Harjoittaa kääpiösnautsereita koskevaa valistus- ja tiedotustoimintaa sekä pyrkii aktiivisesti keräämään rodun harrastajat yhdistyksensä ja järjestäytyneen kenneltoiminnan piiriin syventääkseen heidän rotu- ja

4 4 (64) kenneltietouttaan. Ohjaa kääpiösnautsereiden jalostusta SSPK:n valvonnassa harjoittamalla jalostusneuvontaa jalostustoimikunnan avulla. Antaa tarvittaessa asiantuntija-apua rotuun kuuluvien koirien ulkomaille viennissä ja tuonnissa. Tekee yhteistyötä SSPK:n ja SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan kanssa jalostustyön kehittämiseksi. Järjestää SSPK:n tukemana kääpiösnautsereiden jalostustarkastustoimintaa sekä toimii tehokkaassa yhteistyössä rotunsa piirissä toimivien kasvattajien kanssa. Tarjoaa jalostukseen tarvittavaa perustietoa julkaisemalla vuosittain kääpiösnautsereiden jalostusta koskevaa aineistoa kuten näyttely- ja koetuloksia sekä rekisteröinti- ja terveystietoja. Kartoittaa yhteistyössä SSPK:n kanssa kääpiösnautsereiden terveystilannetta, jakaa tietoa perinnöllisten ja muiden rodussa esiintyvien sairauksien vastustamiseksi ja seuraa mahdollisen PEVISA-ohjelman tavoitteiden toteutumista*. *PEVISA on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma. Rotu ei toistaiseksi kuulu PEVISAan. SKSK:n toiminnasta vastaavat hallitus, jalostustoimikunta ja muut hallituksen tarpeen mukaan nimittämät toimikunnat. Hallitus valitaan syyskokouksessa, jolloin erovuorossa on puolet hallituksen kuudesta jäsenestä ja puheenjohtaja joka toinen vuosi. Kerhon jalostustoimikuntaan ehdotetaan jäseniä SKSK:n yleiskokouksessa. Kausi on kaksivuotinen. Kokoonpanon hyväksyy ensin Kääpiösnautserikerhon hallitus ja sen jälkeen rotujärjestön (SSPK) hallitus. Yhdistyksen sääntöihin voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla SKSK alkoi julkaista omaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kääpiösnautserimme -nimistä jäsenlehteä vuonna Lisäksi SKSK julkaisee vuosittain tulosjulkaisun, joka käsittää mm. näyttely-, agility- ja koetulokset, rekisteröinnit, terveystutkimus- ja jalostustarkastustulokset sekä osan SKL:n KoiraNetistä saatavista tilastoista. Lisäksi tulosjulkaisussa on lista ja kuvat edellisenä vuonna Kennelliiton myöntämän tittelin saavuttaneista koirista. Koska kääpiösnautsereiden rekisteröintimäärä ylittää vuosittain 500 kappaletta, on sekä keskusjärjestöllä että rotua harrastavalla Suomen Kääpiösnautserikerholla oikeus järjestää kaksi erikoisnäyttelyä vuosittain. Näihin erikoisnäyttelyihin osallistui vuonna 2007 yhteensä 410 kääpiösnautseria. SKSK:n jäsenmäärä vuosina on kehittynyt seuraavasti: vuoden 1996 lopussa jäseniä oli 151, vuoden 2000 lopussa 720 ja vuoden 2007 lopussa Jäsenmäärä on maltillisessa kasvussa. Yhdistys järjestää jäsenilleen erilaista toimintaa. Vuosittain on järjestetty kääpiösnautseripäivä, jossa jalostustoimikunta on esitellyt edellisen vuoden tilastoja ja terveystilannetta. Siellä on myös pyritty sopimaan yhteisistä periaatteista rodun jalostuksessa. Jäsenille pyritään järjestämään vuosittain myös esim. kesäleiri, luentoja, trimmauskursseja, koulutuksia ja silmätarkastuksia. Vuonna 2004 kerhoon perustettiin koulutustoimikunta, joka toimii lähinnä pääkaupunkiseudulla. Jalostustoimikunta käyttää tiedonkeruun ja jalostusneuvonnan työkaluina mm. pentuetiedustelukaavaketta, urostiedustelukaavaketta, astutusilmoituslomaketta sekä terveyskyselyä. (liitteet 1-4). Yhdistyksellä oli käytössä vuosina sitoumuskasvattajasopimus, joka lakkautettiin yleiskokouksen päätöksellä Sitoumuskasvattajasopimuksessa kasvattaja sitoutui noudattamaan jalostustyössään tiettyjä SKL:n kasvattajasopimusta tiukempia kriteerejä. (liite 5) 4. RODUN NYKYTILANNE Kääpiösnautsereita esiintyy kaikkialla maailmassa. Eniten niitä rekisteröidään USA:ssa, joka onkin useissa maissa eri puolilla maailmaa esiintyvien populaatioiden kantakoirien kotimaa. Tämä on varsin ongelmallista, sillä on vaikea löytää enää mistään koiria, joiden sukutaulussa ei olisi samoja kantakoiria. USA:n kanta on alun perinkin ollut varsin suppea ja siellä on voitokkaita koiria käytetty surutta suku- ja linjasiitokseen. Aiemmin meillä oli Euroopassa omia linjoja, mutta nykyään on enää harvoja yksilöitä, joissa ei törmää samoihin nimiin sukutaulussa. Kun sitten monissa maissa vielä värejä saa vapaasti risteyttää, alkavat kaikkien värimuunnostenkin esi-isät olla samoja. Itä-Euroopassa on vielä jonkin verran erilinjaisia koiria, mutta viime vuosina on sielläkin käytetty yhä enenevässä määrin samoja linjoja. Suomeen on tuotu jalostuskoiria mm. USAsta, entisen Neuvostoliiton maista, useimmista Euroopan maista sekä

5 5 (64) viime aikoina myös Etelä-Amerikasta. Kääpiösnautsereiden rekisteröintimäärät ovat jatkuvasti kasvaneet ja ylittivät tuhannen vuosittaisen rekisteröinnin rajan vuonna Musta Musta-hopea Pippuri-suola Valkoinen Yhteensä Taulukko 2. Kääpiösnautsereiden rekisteröinnit , syntyneet pennut ja tuonnit Musta Musta-hopea Pippuri-suola Valkoinen Yhteensä Kuvio 1. Kääpiösnautsereiden rekisteröinnit , syntyneet pennut ja tuonnit. (Lähde: Vuonna 2006 kääpiösnautseri oli jo toista vuotta maassamme seitsemänneksi suosituin kun eri värien rekisteröinnit lasketaan yhteen. Rodun suosio perustuu sen maineeseen terveenä, reippaana ja pienikokoisena seurakoirana, jonka kanssa voi harrastaa aktiivisesti ja monipuolisesti.

6 6 (64) Henkilöt, joiden nimiin on rekisteröity kääpiösnautseripentueita Kuvio 2. Henkilöt, joiden nimiin on rekisteröity kääpiösnautseripentueita (Lähde: luvun kasvattajien määrä pysytteli 40 ja 70 välillä, lähti nousuun 2000-luvun alussa ja ylitti sadan vuonna Varsinaisten kääpiösnautserikasvattajien lisäksi pentueita syntyy vuosittain muutamille kymmenille yksittäisen pentueen teettäjille ja kasvattajille, joiden päärotu on joku muu. Suurena haasteena onkin lisääntyvän kasvattajajoukon valistaminen ja sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin. Joukossa on suuri määrä yhden ja kahden pentueen teettäjiä, joiden tieto rodusta yleensä ja turkin hoidosta erityisesti saattaa olla varsin niukkaa. 4.1 Populaation koko ja rakenne Kääpiösnautsereiden kaikkien värien yhteenlasketut rekisteröintiluvut olivat pitkään varsin vakaat lukuun ottamatta ilmeisesti häntien typistyskiellon aiheuttamaa notkahdusta Viimeisen seitsemän vuoden aikana ne ovat kääntyneet voimakkaaseen nousuun. Rotu on ollut kymmenen suosituimman joukossa jo usean vuoden ajan ja rekisteröinnit ylittivät tuhannen rajan vuonna Eri värimuunnoksia käsitellään tässä jalostuksen tavoiteohjelmassa omina rotuinaan, koska niiden risteyttäminen keskenään ei ole sallittua ilman rotujärjestön ja Kennelliiton myöntämää poikkeuslupaa. Suomen Kennelliitto noudattaa väriristeytyksissä FCI:n sääntöjä. Sen sijaan muutamissa muissa maissa värejä saa vapaasti risteyttää keskenään, mistä johtuen myös Suomeen tuotujen koirien esivanhemmat saattavat olla tuodun yksilön väristä poikkeavia ja pentueisiin syntyä useamman värisiä pentuja. Suomeen on tuotu ulkomailta paljon siitosmateriaalia, lähinnä uroksia tarkoituksena saada ns. uutta verta. Varsin monet tuonneista ovat kuitenkin olleet samoista linjoista. Tyypillisesti uutta tuontia on varsin nuorena käytetty runsaasti jalostukseen ilman, että jälkeläisseurantaa ehdittäisiin kattavasti suorittaa tai että koiran suvusta olisi kattavia terveystietoja. Tämän jälkeen on taas tuotu uutta materiaalia. Ongelmana on tutkimattomista linjoista olevien nuorten koirien runsas käyttö sekä maassamme olleen kannan häviäminen tuontien jalostuskäytön kasvaessa. Suomessa on kääpiösnautsereiden terveyttä seurattu mm. silmien osalta jo 1980-luvulta saakka, mutta tuontien taustoista ei valitettavasti ole tältä osin aina tietoa tarjolla koska kaikissa maissa ei silmätarkastuksia edes tehdä. Nykyään on maahamme jo tuotu paljon uusia yksilöitä, joten olisi syytä keskittyä käyttämään mahdollisimman laajasti jo olemassa olevaa materiaalia jalostukseen ja siten hidastaa luodun geenipohjan karsiutumista. Vanhoja linjoja tulisi pyrkiä ottamaan talteen niin kauan kun se on mahdollista Tehollinen populaatio, matadorjalostus ja sukusiitosaste Tehollinen populaatio kertoo jalostuspohjan eli geenipoolin laajuudesta. Luku muodostuu siitoskoirien sukupuolijakaumasta, eli niistä koirista jotka lisääntyvät ja siirtävät geenejä seuraavaan sukupolveen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tehollisen populaation on oltava n. 100 yksilöä eli jalostuseläintä

7 7 (64) kumpaakin sukupuolta sattumanvaraisessa parituksessa joka sukupolvessa. Käytännössä sattumanvaraisuus ei ihmisen valinnan vaikutuksesta toteudu, joten tehollisen populaation olisi oltava suurempi. Tästä syystä myös kaikki populaatiokoon laskukaavat antavat yliarvioita, sillä ne olettavat että kaikki koirat lisääntyvät ainoastaan kerran, ja että jokaista urosta ja narttua kohden lisääntymistä jatkaa yksi uros- ja yksi narttujälkeläinen. Todelliset populaatiokoot ovat siis esitettyjä pienempiä. Jalostuksessa on populaatioita, joiden koko on kriittisen pieni, alle 50 yksilöä. Silti jalostukseen käytettävien urosten määrää saatetaan rajoittaa voimakkaasti. Jos kasvattajilla ei ole yhteistä jalostussuunnitelmaa, eivät narttujen omistajat tiedä mitä uroksia käytetään ja kuinka usein ne astuvat. Kun uros tulee suosituksi, yleensä näyttelytulosten perusteella, tiedustellaan sitä jalostukseen monille nartuille. Näin jalostukseen käytettyjen urosten määrä pienenee ja tehollinen populaatio painuu kriittisen rajan alapuolelle. Jopa populaatioissa, joissa syntyy ja/tai rekisteröidään yli 2000 pentua vuosittain, sisäsiitosaste saattaa kasvaa niin nopeasti, että jalostustyö vastaa sattumanvaraisia astutuksia 50 uroksen ja 50 nartun kannassa. Yleensä syynä on tällöin yksittäisten urosten liikakäyttö eli matadorjalostus. Matadorjalostus määritellään usein seuraavasti: Uroksen jälkeläismäärä kattaa 10 kahden viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumääristä tai 5 neljän viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumäärästä Sukusiitosasteella tarkoitetaan eläimen sellaisten geeniparien prosentuaalista osuutta, joissa molemmat alleelit ovat samoja eli homotsygootteja. Eläin on siis saanut saman alleelin molemmilta vanhemmiltaan. Useimmat perinnöllisyystieteilijät suosittavat yksittäisen yhdistelmän turvalliseksi sukusiitosasteeksi enintään 2,5 tai vähemmän (5 sukupolven mukaan laskettuna). Suositeltavaa olisi joka tapauksessa pysyä aina alle 6,25 ilman painavaa syytä. Eri perinnöllisyystieteilijät suosittelevat, ettei kannan (kääpiösnautsereilla värin) sukusiitosasteen kasvunopeus saisi olla enempää kuin 0,25 vuodessa tai 1 / 4 vuoden ajanjaksolla. Tätä nopeampi kasvuvauhti aiheuttaa jalostuspohjan vaarallisen kapenemisen. Sukusiitosrasitus on todella merkityksellistä, kun sisäsiitosaste nousee 20-30:iin. Jos sisäsiitosaste kasvaa enemmän kuin 1 / sukupolvi (vastaa 50 yksilön tehollisen populaation sattumanvaraisia astutuksia), se vaikuttaa sukupolvea eteenpäin ennen kuin alkaa ilmetä sisäsiittoisuuden mukanaan tuomia ongelmia terveydessä tai elinvoimassa. Sisäsiitosrasitukset näkyvät sitä nopeammin, mitä suppeampi populaation kantajoukko on ja mitä vähemmän lähisukulaisuutta voidaan välttää. Vastoin yleistä uskomusta eivät rotumme ole kovin vanhoja ns. puhtaina rotuina. Rajoitettu rodunjalostus on jatkunut pääosin vain n. 50 vuotta, joten monet rodut ovat vasta sen aikakauden alussa, jolloin sisäsiitosrasitukset toden teolla alkavat näkyä. Jalostuskoirilla, jotka ovat ilmiasultaan terveitä mutta silti aivan perinnöllisten vikojen rajalla, on piileviä vaaroja varastoituneena perintötekijöihinsä. Väärinsuunnattu jalostustavoite on yksi tärkeimmistä syistä perinnöllisten ongelmien kasvuun. Kääpiösnautsereilla tehtyjen yksittäisten yhdistelmien osalta voidaan todeta, että serkusparituksen raja 6,25 ylittyy muutamia kertoja vuodessa joka värillä. Toisaalta on todettava, että yksikin voimakasta sukusiitosta harjoittava kennel nostaa vuotuista keskiarvoa, etenkin jos pentueita on vuoden aikana useampia. Kaikilla väreillä tehollinen populaatio näyttää kasvaneen mukavasti, mutta monet käytetyt koirat ovat sukua toisilleen. Tehollinen populaatio ja sukusiitosasteen kasvu voidaan laskea toisistaan seuraavilla kaavoilla: Ne=1/(2_F) ja _F=1/(2Ne) missä Ne = tehollinen populaatio _F = sukusiitosasteen kasvunopeus sukupolvea kohden prosenttiyksiköinä Populaation koko ja rakenne, musta VUOSIYHTEENVETO MUSTA Pennut (kotimaiset) Tuonnit Tuonnit 4,64 5,60 6,12 3,10 3,03 3,65 2,94 9,57 13,56 4,11 Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 4,7 4,8 4,9 4,8 4,8 4,7 4,3 4,9 3,9 3,2 Kasvattajat

8 8 (64) Urokset - kaikki kotimaiset kotimaiset 44,44 44,83 63,64 37,93 50,00 55,56 64,00 45,45 76,19 73,33 - tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 6 kk 3 v 8 kk 3 v 8 kk 2 v 11 kk 3 v 3 kk 3 v 3 kk 2 v 8 kk 2 v 10 kk 3 v 8 kk 4 v 4 kk Nartut - kaikki kotimaiset kotimaiset 78,46 91,30 79,63 78,85 82,98 84,44 71,05 74,29 88,46 100,00 - tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 7 kk 3 v 2 kk 3 v 5 kk 3 v 5 kk 3 v 3 kk 2 v 9 kk 2 v 9 kk 2 v 9 kk 3 v 1 kk 3 v 3 kk Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 1,61 1,85 1,79 1,86 2,02 2,30 3,36 3,18 5,86 5,62 Sukusiitosprosentin kasvu (-yksikköä) 0,54 0,70 0,61 0,68 0,66 0,74 0,83 0,93 1,09 1,39 Taulukko 3. Vuosiyhteenveto , musta. (Lähde: Kotimaassa syntyneiden pentujen, tuontien, pentueiden ja rekisteröintien yhteismäärä on kasvussa. Myös kasvattajia on tullut lisää viime vuosina. Pentuekoko on pysynyt ennallaan tai hieman kasvanut ja on tämän kokoiselle koiralle normaali. Jalostusurosten kohdalla huomiota kiinnittää käytettyjen urosten vähyys yleensä ja kotimaisten urosten käytön suhteellinen väheneminen erityisesti. Narttujen kohdalla tilanne on parempi. Keskimääräisen jalostuskäytön iän tulisi uroksilla olla korkeampi ottaen huomioon mm. rodulle tyypillisten sairauksien ilmenemisikä, koska urokset pystyvät lisääntymään narttuja nopeammin ja myös vanhempina. Isovanhempia näyttää olevan kohtuullinen määrä, mutta taulukossa ei ole otettu huomioon pentuemäärien jakautumista eikä koirien välisiä sukulaisuussuhteita. Tehollinen populaatio jää hieman alle minimisuositusten, mutta on kuitenkin kriittistä rajaa korkeampi. Taulukon sukusiitosprosentilla tarkoitetaan kunkin vuoden yhdistelmien keskimääräistä sukusiitosprosenttia, joka jää reilusti alle useiden lähteiden suositteleman 6,25. Kuitenkin on muistettava, että tilastossa ssp on laskettu vain 4-6 sukupolven mukaan, joten todellinen sukusiitosprosentti on huomattavasti tässä esitettyä suurempi. Sukusiitosprosentin vuosittainen kasvu on kuitenkin huolestuttavan suurta sekä yhden että neljän vuoden tarkasteluväleillä, joskin kasvu on vähenemään päin. Kääpiösnautseri elää keskimäärin 10-vuotiaaksi, jolloin voidaan olettaa että mustia kääpiösnautsereita on maassamme n Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht. Kuvio 3. Kääpiösnautsereiden rekisteröinnit (pennut, tuonnit ja rekisteröinnit yhteensä), , musta. (Lähde:

9 9 (64) Mustien kääpiösnautsereiden rekisteröinnit ovat pysyneet varsin tasaisina kunnes voimakas nousu alkoi luvulla. Maahamme on tuotu uusia jalostuskoiria runsaammin vuodesta 1999 alkaen kun tuonti helpottui karanteenien poistuttua. Meillä on ollut myös monia uroksia jalostuslainassa eikä niitä ole rekisteröity Suomeen, joten ulkomaisten koirien vaikutus on ollut suuri. Uutta materiaalia kantaan on myös saatu matkustamalla ulkomaille astuttamaan. Toisaalta monet tänne tuodut tai muutoin käytetyt ulkomaiset urokset ovat samoista linjoista eivätkä siten kaikki edusta uutta geenistöä. Yllä olevassa taulukossa on esitetty kahden viimeisen vuoden tarkastelujaksona käytetyimmät urokset, jotka ovat tuottaneet puolet tänä aikana rekisteröidyistä pennuista. Taulukosta nähdään myös, että 6 urosta on tuottanut neljänneksen tarkasteluajan pennuista. Kymmenen käytetyimmän uroksen listalla on ainoastaan viisi suomalaista kasvatusta edustavaa urosta ja niistäkin vain yhden molemmat vanhemmat ovat kotimaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kantamme on kovaa vauhtia muuttumassa taustoiltaan tuntemattomampaan suuntaan. Samalla vanhat esim. silmäsairauksien osalta tutkitut linjamme jatkuvat ainoastaan narttujen kautta ja silloinkin usein lapsenlapsissa vain 25-prosenttisesti. Tällöin myös muun keräämämme terveystiedon merkitys vähenee koko ajan. Taulukkoon on myös kerätty urosten tähänastisen elämänsä aikana kaikkiaan tuottamien pentujen määrä, joka ei liikakäytön välttämiseksi saisi olla kovin suuri. Usein käytetty jälkeläisrajoitus, jossa yhdelle koiralle sallitaan sen elinikänä jälkeläisiä korkeintaan 10 kahden viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumääristä tai 5 neljän viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumäärästä, sallii sekin melkoisen epätasaisen käytön, kun yhdessä sukupolvessa saattaa olla vain 20 isäurosta. Mustilla kääpiöillä näin laskettu pentumäärä olisi 55 (5) tai 56 (10) pentua. Kahden viimeisen vuoden käytetyimpien listalla on siis yksi tämän rajan ylittävä uros. Listalla olevat urokset ovat varsin nuoria. Vain kaksi niistä on syntynyt ennen vuotta Joukossa on muutamia nuoria koiria, joiden avulla kantaan on yritetty löytää maailmassa harvinaisempia linjoja. Tämä on toisaalta hyvä asia, mutta tässä kuten muussakin tuontikoirien käytössä piilee riskinsä sillä koirien taustoista ei terveyden suhteen välttämättä ole riittävästi tietoa. Lukuohje: # Järjestysnumero määräytyy kahden vuoden tilastointiaikana syntyneiden pentujen lukumäärän mukaan. -osuus = Montako prosenttia tilastointiaikana syntyneistä pennuista on ko. uroksen jälkeläisiä. kumulat. = ko. ja sitä edeltävien urosten jälkeläisten yhteinen prosenttiosuus tilastointiaikana syntyneistä jälkeläisistä. Esim. jos kolmannen uroksen kohdalla kumulatiivinen prosenttiosuus on 15, tarkoittaa se että kolme ensimmäistä urosta vastaa 15 kaikista tilastointiaikana syntyneistä pennuista. UROKSET MUSTA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja -osuus kumulat. Pentueita Pentuja 1 SANTA KNYRYS TOLSTOY , ELROS ELENDIL BAROON OF DOLINA RIVE , FIXUS STAND BY , PEACEMAKER'S BLACK FIDEL , WILLY LEE BLACK RASCAL , FIVE FATE OFF CHANCE , BOUVBEAR'S LIFT ME , RAVEN'S TOT ARMANI , VONHEIMDAL SUPERNOVA , GLORIS HARRY POTTER , BLACK DROP FREESTYLER , ATHOS REA CAMARO-LU , KELLY'S YESSIE YAMES , PIRKKO'S DARK SKY , PEACEMAKER'S BLACK ARTMASTER , TSVET NOCHI OSTIN POWER , TJURRUPYNTEN'S DECCO DE DANTE , Taulukko 4. Käytetyimmät urokset , musta. (Lähde: Kuten edellisessä taulukosta, myös tästä voidaan nähdä, että viiden viimeisen vuoden aikana 21 urosta on tuottanut puolet kaikista pennuista ja 8 neljänneksen. Tämä tarkoittaa että tuona aikana olemassa olleista uroksista

10 10 (64) vain murto-osaa on käytetty jalostukseen. Kymmenen käytetyimmän listalla on viisi kotimaista kasvattia, joista kahden molemmat vanhemmat ovat tuonteja, kahden vanhemmista toinen on tuonti ja vain yhden molemmat vanhemmat ovat kotimaisia. Erittäin monien tuontikoirien takaa löytyy samoja koiria, joten geenipoolimme on kaventunut aika lailla ja vanhat linjamme ovat karsiintuneet jo lähes kokonaan. Tässä taulukossa olevien koirien jälkeläisethän ovat ne, joita tällä hetkellä jalostukseen narttupuolellakin tullaan enimmäkseen käyttämään. Käytetyimmistä kymmenestä koirasta vain 29 on sellaisia, joilla ei ole samoja koiria taustalla. Tässä taulukossa edellä mainitun 55 tai 56 pentua ylittäneitä uroksia on neljä kappaletta ja niistä ainakin kahdella on silmäsairas jälkeläinen tai jälkeläisiä. Kun koiria on käytetty noin runsaasti, on kannassamme jo paljon kantajia. Tästä syystä koirien runsasta käyttöä nuorella iällä tulisi välttää, jotta jälkeläisten terveydestä ehdittäisiin saada tietoa ennen kun koiralla on maksimimäärä pentuja. Listan 21 koirasta kaikkiaan ainakin neljällä on silmäsairaita jälkeläisiä. UROKSET MUSTA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja -osuus kumulat. Pentueita Pentuja 1 TSVET NOCHI SASHKA TO EISERN , RAVEN'S TOT ARMANI , BIG BEAT VALORIAN , PEACEMAKER'S BLACK FIDEL , STABLEMASTER'S LILLIPUT , PEACEMAKER'S BLACK ARTMASTER , WILLY LEE BLACK RASCAL , SANTA KNYRYS TOLSTOY , ELROS ELENDIL BAROON OF DOLINA RIVE , FIXUS STAND BY , PIXBO PRUBREZ , VONHEIMDAL SUPERNOVA , TMAVI KNIR MANLY , KNIGHT DE ILLYRIA , MIKES UTI EL NINO , EISERN MOZART , GLORIS HARRY POTTER , REINDALEN'S FERRARI , SAILER'S KI TROY OF PEACEMAKER , FIVE FATE OFF CHANCE , BACKOUT'S CSARDAS , Taulukko 5. Käytetyimmät urokset , musta. (Lähde: Yleisesti pidetään suotavana, ettei yhden koiran isoisä- tai äitiosuus saisi olla suurempi kuin 5 sukupolven rekisteröinneistä, jotta populaation geenipooli säilyisi riittävän laajana. Tällöinkään listalla olevat eivät saisi olla lähisukulaisia keskenään. Yksittäisen koiran oma jälkeläismäärä ei vielä suoraan kerro sen vaikutusta kantaan. Vaikka jälkeläismäärä olisi suurikin, lopulta ratkaisevampaa on kuinka paljon koiran jälkeläisiä käytetään jalostukseen. Pienelläkin jälkeläismäärällä voi jättää jälkensä populaatioon. Kuten listasta näkee, ei 2. polven jälkeläisten määrä ole noussut huomattavan korkeaksi monenkaan kohdalla. 4 kymmenestä koirasta on tuontikoiria. Koska tuontikoirista haetaan uutta verta, kasvattajat jättävät itselleen helpommin niiden jälkeläisiä myöhempää jalostuskäyttöä varten ja sukulinjat jatkuvat. Myös kahta lukuun ottamatta kaikki listalla olevat Suomessa kasvatetut koirat ovat tuontikoiran jälkeläisiä. Suomalaiset vanhemmat omaavat koirat taas ovat isä ja poika (listan 1 ja 7), mikä sekin kaventaa geenipoolia. ISOISÄT MUSTA Tilastointiaikana Yhteensä

11 11 (64) # Uros Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Toisessa polvessa Isoisä 1 BLACK DROP PEPE ,44 2 ROBINHOOD VAN DE HAVENSTAD ,30 3 REINDALEN'S FERRARI ,26 4 KNIGHT DE ILLYRIA ,11 5 WILLY LEE BLACK RASCAL ,71 6 BACKOUT'S CSARDAS ,66 7 BLACK DROP TIMBERJACK ,41 8 STABLEMASTER'S VIP ,32 9 SAILER'S KI TROY OF PEACEMAKER ,92 10 SIDE-LINE'S SUPER STAR ,92 Taulukko 6. Käytetyimmät isoisäurokset , musta. (Lähde: ISOÄIDIT MUSTA Tilastointiaikana Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Toisessa polvessa Isoäiti 1 EISERN EINEKLEINE ELSA ,54 2 RAI-RAMIN LOLA ,88 3 WILLY LEE BLACK SUSANNA ,57 4 SALAMANKA'S DOKOTA DILAJLA ,52 5 BACKOUT'S HOT SCOTCH ,16 6 MIKES UTI ADA ,90 7 PEACEMAKER'S BLACK JAZZ ,48 8 DENELLAS BLACK DIANA ,38 9 GRIGUS BIG BADA BOOM ,12 10 VONHEIMDAL KATMANDU ,07 Taulukko 7. Käytetyimmät isoäitinartut , musta. (Lähde: Populaation koko ja rakenne, musta-hopea VUOSIYHTEENVETO MUSTA-HOPEA Pennut (kotimaiset) Tuonnit Tuonnit 4,75 3,37 3,27 2,54 2,82 3,85 4,50 3,00 6,02 4,70 Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 3,9 4,4 4 4,1 3,9 3,6 4,4 4,1 3,6 3,6 Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset kotimaiset 49,15 60,47 62,22 56,76 65,85 62,86 65,52 53,33 57,69 62,96 - tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 6 kk 3 v 10 kk 3 v 3 kk 3 v 1 kk 3 v 6 kk 4 v 2 kk 3 v 10 kk 2 v 11 kk 4 v 3 v 11 kk Nartut - kaikki kotimaiset kotimaiset 80,43 85,90 89,04 86,11 84,29 92,45 88,37 93,62 92,86 94,87 - tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 2 kk 3 v 7 kk 3 v 7 kk 3 v 5 kk 3 v 7 kk 3 v 9 kk 3 v 5 kk 3 v 6 kk 3 v 5 kk 4 v Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio

12 12 (64) Sukusiitosprosentti 1,47 2,32 1,79 2,66 3,71 3,06 2,78 2,95 2,61 2,52 Sukusiitosprosentin kasvu (-yksikköä) 0,35 0,45 0,45 0,51 0,49 0,60 0,72 0,68 0,78 0,78 Taulukko 8. Vuosiyhteenveto , musta-hopea. (Lähde: Kotimaassa syntyneiden pentujen, tuontien, pentueiden ja rekisteröintien yhteismäärä on kasvussa. Myös kasvattajia on tullut lisää viime vuosina. Pentuekoko on pysynyt ennallaan tai hieman kasvanut ja on tämän kokoiselle koiralle normaali. Pentuekoko on hieman pienempi kuin mustilla ja valkoisilla. Jalostuskoirien kohdalla tilanne näyttää tyydyttävältä käytettyjen koirien määrän ja kotimaisten urosten osalta. Tässä värissä käytetyt urokset ovat kuitenkin erittäin läheistä sukua ja runsasta ylikäyttöä esiintyy enemmän kuin muilla väreillä. Tätä käsitellään lisää myöhemmissä taulukoissa. Keskimääräisen jalostuskäytön iän tulisi uroksilla olla korkeampi ottaen huomioon mm. rodulle tyypillisten sairauksien ilmenemisikä, koska urokset pystyvät lisääntymään narttuja vanhempina. Isovanhempia näyttää olevan kohtuullinen määrä, mutta taulukossa ei ole otettu huomioon pentuemäärien jakautumista eikä koirien välisiä sukulaisuussuhteita. Tehollisen populaation viime vuosien kehitys näyttää hyvältä, mutta huomioitava on käytettyjen urosten läheiset sukulaisuussuhteet. Taulukon sukusiitosprosentilla tarkoitetaan kunkin vuoden yhdistelmien keskimääräistä sukusiitosprosenttia, joka jää reilusti alle useiden lähteiden suositteleman 6,25. Kuitenkin on muistettava, että tilastossa ssp on laskettu vain 4-6 sukupolven mukaan, joten todellinen sukusiitosprosentti on huomattavasti tässä esitettyä suurempi. Sukusiitosprosentin vuosittainen kasvu on kuitenkin huolestuttavan suurta sekä yhden että neljän vuoden tarkasteluväleillä. Kasvu on kuitenkin vähenemään päin ja maltillisempaa kuin mustilla kääpiösnautsereilla. Kääpiösnautseri elää keskimäärin 10-vuotiaaksi, jolloin voidaan olettaa että musta-hopeita kääpiösnautsereita on maassamme n Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht. Pentueet Kuvio 4. Kääpiösnautsereiden rekisteröinnit (pennut, tuonnit ja rekisteröinnit yhteensä), , musta-hopea. (Lähde: Musta-hopea kääpiösnautsereiden kasvatus Suomessa alkoi 1980-luvulla ja väri tuli heti melko suosituksi. Rekisteröinnit pysyivät välillä kymmenisen vuotta ja ovat viime vuosina lähes kaksinkertaistuneet. Tässä värissä tuonteja on ollut runsaasti jo 1990-luvun alusta alkaen ja viime vuosina on koiria tuotu yhä kauempaa yrittäen löytää meillä esiintymättömiä linjoja. Alla olevassa taulukossa on esitetty kahden viimeisen vuoden tarkastelujaksona käytetyimmät urokset, jotka ovat tuottaneet puolet tänä aikana rekisteröidyistä pennuista. Taulukosta nähdään myös, että 6 urosta on tuottanut neljänneksen pennuista. Kymmenen käytetyimmän uroksen listalla on ainoastaan kolme suomalaista kasvatusta edustavaa urosta ja niistäkin vain yhden molemmat vanhemmat ovat kotimaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kantamme on kovaa vauhtia muuttumassa taustoiltaan tuntemattomampaan suuntaan. Samalla vanhat esim. silmäsairauksien osalta tutkitut linjamme jatkuvat ainoastaan narttujen kautta ja silloinkin usein lapsenlapsissa vain 25 prosenttisesti. Samalla

13 13 (64) myös muun keräämämme terveystiedon merkitys vähenee koko ajan. Kymmenen käytetyimmän joukossa on myös lähisukulaisia, mikä kaventaa geenipoolia entisestään. Taulukkoon on myös kerätty urosten tähänastisen elämänsä aikana kaikkiaan tuottamien pentujen määrä, joka ei liikakäytön välttämiseksi saisi olla kovin suuri. Usein käytetty jälkeläisrajoitus, jossa yhdelle koiralle sallitaan sen elinikänä jälkeläisiä korkeintaan 10 kahden viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumääristä tai 5 neljän viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumäärästä, sallii sekin melkoisen epätasaisen käytön, kun yhdessä sukupolvessa saattaa olla vain 20 isäurosta. Musta-hopeilla kääpiöillä näin laskettu pentumäärä olisi 68 (5) tai 73 (10) pentua. Kahden viimeisen vuoden käytetyimpien listalla on siis kaksi tämän korkeamman rajan ylittävää urosta ja lisäksi yksi matalamman ylittävä. Käytetyimmällä uroksella on pentuja lähes kaksi kertaa korkein sallittu määrä. Listalla olevat urokset ovat varsin nuoria. Kaikki ovat syntyneet vuonna 2002 tai sen jälkeen, joten niiden pentujen terveydentilasta ei vielä ole varmuutta eivätkä ne itsekään vielä ole kovin vanhoja. Lukuohje: # Järjestysnumero määräytyy kahden vuoden tilastointiaikana syntyneiden pentujen lukumäärän mukaan. -osuus = Montako prosenttia tilastointiaikana syntyneistä pennuista on ko. uroksen jälkeläisiä. kumulat. = ko. ja sitä edeltävien urosten jälkeläisten yhteinen prosenttiosuus tilastointiaikana syntyneistä jälkeläisistä. Esim. jos kolmannen uroksen kohdalla kumulatiivinen prosenttiosuus on 15, tarkoittaa se että kolme ensimmäistä urosta vastaa 15 kaikista tilastointiaikana syntyneistä pennuista. UROKSET MUSTA-HOPEA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja - osuus kumulat. Pentueita Pentuja 1 SANTA KNYRYS TAKE MY HEART , JARO VOM EICHENDAMM , SCEDIR CARYGRANT , WILLY LEE VIKTOR , SANTA KNYRYS ONCE CAN'T HELP LIKING , DJAKARTAS UNDERCOVER AGENT , TMAVI KNIR SAMUM , BADYAN VON BRANDEYS , PECTUS RICU REVOLVER , JHONNY WALKER VON NIEDERHALEN , LANGER TATOS ZI-ZI TOP , AFUNIQUE VALENTINO , TMAVI KNIR LAKERT , PIRIUS DAIQUIRI , CHELINES IDAHOS-POTATO , HOSSZUBEREKI-CSASZAR QUICK TRICK , NERO ARGENTO'S KAMILLO IL BELLO , WILLY LEE ZIMMY , Taulukko 9. Käytetyimmät urokset , musta-hopea. (Lähde: Kuten edellisessä taulukosta myös tästä voidaan nähdä, että viiden viimeisen vuoden aikana 22 urosta on tuottanut puolet kaikista pennuista ja 7 neljänneksen. Tämä tarkoittaa että tuona aikana olemassa olleista uroksista vain murto-osaa on käytetty jalostukseen. Kymmenen käytetyimmän listalla on kolme kotimaista kasvattia, joista yhden molemmat vanhemmat ovat kotimaisia. Erittäin monien tuontikoirien takaa löytyy samoja koiria, joten geenipoolimme on kaventunut aika lailla ja vanhat linjamme ovat karsiintuneet jo lähes kokonaan. Tässä taulukossa olevien koirien jälkeläisethän ovat ne, joita tällä hetkellä jalostukseen narttupuolellakin tullaan enimmäkseen käyttämään. Listassa koiran nro 6 poikia ja keskenään täysveljiä ovat koirat 3 ja 7.

14 14 (64) Tässä taulukossa edellä mainitun 68 pentua ylittäneitä uroksia on kuusi kappaletta ja 73 pentua ylittäneitä neljä. Yhdellä näistä on silmäsairas jälkeläinen. Lisäksi sijalla 18 olevalla uroksella on useampia silmäsairaita jälkeläisiä samassa pentueessa. UROKSET MUSTA-HOPEA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja - osuus kumulat. Pentueita Pentuja 1 SANTA KNYRYS TAKE MY HEART , JARO VOM EICHENDAMM , WILLY LEE ZIMMY , SCEDIR CARYGRANT , LANGER TATOS ZI-ZI TOP , SAILER'S R.S. TIGER WOODS , WILLY LEE ZEPE , DJAKARTAS UNDERCOVER AGENT , SANTA KNYRYS ONCE CAN'T HELP LIKING , BARTZAGA'S CARUSO , WILLY LEE VIKTOR , TMAVI KNIR SAMUM , HERALDIN OTHELLO , WILLY LEE KID , BADYAN VON BRANDEYS , PECTUS RICU REVOLVER , TMAVI KNIR LAKERT , PORGI , PIRIUS DAIQUIRI , JHONNY WALKER VON NIEDERHALEN , SANTA KNIRIS SHOW MAN , WINZ SPRATE SIMBAD , Taulukko 10. Käytetyimmät urokset , musta-hopea. (Lähde: Yleisesti pidetään suotavana, ettei yhden koiran isoisä- tai äitiosuus saisi olla suurempi kuin 5 sukupolven rekisteröinneistä, jotta populaation geenipooli säilyisi riittävän laajana. Tällöinkään listalla olevat eivät saisi olla lähisukulaisia keskenään. Yksittäisen koiran oma jälkeläismäärä ei vielä suoraan kerro sen vaikutusta kantaan. Vaikka jälkeläismäärä olisi suurikin, lopulta ratkaisevampaa on kuinka paljon koiran jälkeläisiä käytetään jalostukseen. Pienelläkin jälkeläismäärällä voi jättää jälkensä populaatioon. Kuten listasta näkee, 2. polven jälkeläisten määrä ylittää tuon 5 kolmen koiran osalta, joista kahden kohdalla reippaasti. 4 kymmenestä eniten lapsenlapsia omaavasta koirasta on tuontikoiria. Koska tuontikoirista haetaan uutta verta, kasvattajat jättävät itselleen helpommin niiden jälkeläisiä myöhempää jalostuskäyttöä varten ja sukulinjat jatkuvat. Myös kahta lukuun ottamatta kaikki listalla olevat Suomessa kasvatetut koirat ovat tuontikoiran jälkeläisiä. ISOISÄT MUSTA-HOPEA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Toisessa polvessa Isoisä 1 SAILER'S R.S. TIGER WOODS ,77 2 SANTA KNIRIS SHOW MAN ,03 3 PEACEMAKER'S GALILEI ,74

15 15 (64) 4 FALKENDAL'S KROWN PRINCE ,55 5 WILLY LEE KID ,36 6 WILLY LEE ZIMMY ,67 7 SANTA KNYRYS TAKE MY HEART ,63 8 WILLY LEE XMAS CHRISTO ,52 9 WILLY LEE ZEPE ,40 10 SAWHILL'S GREMLIN ,94 Taulukko 11. Käytetyimmät isoisäurokset , musta-hopea. (Lähde: ISOÄIDIT MUSTA-HOPEA Tilastointiaikana Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Toisessa polvessa Isoäiti 1 WILLY LEE KRISTA ,40 2 WILLY LEE FIZZY ,88 3 BARTZAGA'S CIRU ,46 4 PECTUS RAMBLING ROSE ,32 5 PECTUS KAWASAKI SUZY ,19 6 PECTUS RIFI FI ,65 7 PECTUS GHOST STORY ,61 8 WILLY LEE ANNY ,34 9 AFUNIQUE JALNA ,20 10 PECTUS ROXI ROXETTE ,16 Taulukko 12. Käytetyimmät isoäitinartut , musta-hopea. (Lähde: Populaation koko ja rakenne, pippuri-suola VUOSIYHTEENVETO PIPPURI-SUOLA Pennut (kotimaiset) Tuonnit Tuonnit 4,15 6,67 4,24 2,54 4,44 1,71 2,78 2,86 1,24 3,87 1 Rekisteröinnit yht Pentueet

16 16 (64) Pentuekoko 4,2 4,1 4,3 4,3 3, ,7 4 3,7 Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset kotimaiset 52,38 60,00 64,86 62,96 67,74 71,43 76,67 88,00 78,57 79,17 - tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 7 kk 3 v 11 kk 3 v 7 kk 3 v 4 kk 3 v 1 kk 3 v 4 v 1 kk 3 v 10 kk 3 v 9 kk 4 v 2 kk 3 v Nartut - kaikki kotimaiset kotimaiset 89,83 81,82 83,61 90,57 88,00 92,86 92,45 86,49 89,74 90,00 - tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 4 kk 3 v 9 kk 3 v 8 kk 3 v 8 kk 3 v 5 kk 3 v 8 kk 3 v 8 kk 3 v 6 kk 3 v 9 kk 3 v 8 kk 3 v Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 2,11 1,92 2,78 2,34 2,95 3,75 3,83 6,15 4,44 4,14 3 Sukusiitosprosentin kasvu (-yksikköä) 0,51 0,64 0,54 0,69 0,65 0,58 0,65 0,83 0,77 0,83 0 Taulukko 13. Vuosiyhteenveto , pippuri-suola. (Lähde: Pentujen ja pentueiden määrä on pysynyt 2000-luvulla melko tasaisena. Tuontien määrä on kasvanut ja on suhteessa hieman suurempi kuin mustilla ja musta-hopeilla. Pentuekoko on pysynyt ennallaan ja on tämän kokoiselle koiralle normaali, mutta hieman pienempi kuin mustilla ja valkoisilla. Jalostusurosten kohdalla huomiota kiinnittää käytettyjen urosten vähyys yleensä ja kotimaisten urosten käytön suhteellinen väheneminen läpi 2000-luvun erityisesti. Keskimääräisen jalostuskäytön iän tulisi uroksilla olla korkeampi ottaen huomioon mm. rodulle tyypillisten sairauksien ilmenemisikä, joskin se on hieman korkeampi kuin muilla väreillä. Isovanhempia näyttää olevan kohtuullinen määrä, mutta taulukossa ei ole otettu huomioon pentuemäärien jakautumista eikä koirien välisiä sukulaisuussuhteita. Tehollinen populaatio jää hieman alle minimisuositusten, mutta on kuitenkin kriittistä rajaa korkeampi. Taulukon sukusiitosprosentilla tarkoitetaan kunkin vuoden yhdistelmien keskimääräistä sukusiitosprosenttia, joka jää reilusti alle useiden lähteiden suositteleman 6,25. Kuitenkin on muistettava, että tilastossa ssp on laskettu vain 4-6 sukupolven mukaan, joten todellinen sukusiitosprosentti on huomattavasti tässä esitettyä suurempi. Sukusiitosprosentin vuosittainen kasvu on kuitenkin huolestuttavan suurta sekä yhden että neljän vuoden tarkasteluväleillä ollen samaa luokkaa kuin mustilla kääpiösnautsereilla. Kasvun vähenemiseen tulee kiinnittää huomiota. Kääpiösnautseri elää keskimäärin 10-vuotiaaksi, jolloin voidaan olettaa että pippurin ja suolan värisiä kääpiösnautsereita on maassamme n

17 17 (64) Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht. Pentueet Kuvio 5. Kääpiösnautsereiden rekisteröinnit (pennut, tuonnit ja rekisteröinnit yhteensä), , pippuri-suola. (Lähde: Pippuri-suola on toinen pitkään Suomessa kasvatetuista väreistä ja sen rekisteröinneissä on havaittavissa melko tasainen loivasti kasvava kehitys, joka vaihtelee hieman vuosittain. Tämän värimuunnoksen suosio on ollut tasainen eikä sen kasvattajia ole niin runsaasti kuin muiden värien. Myös tässä rodussa tuonteja on ollut melko paljon ja viimeisten kolmen vuoden aikana niiden määrä on entuudestaan noussut. Taulukossa 14. on esitetty kahden viimeisen vuoden tarkastelujaksona käytetyimmät urokset, jotka ovat tuottaneet puolet tänä aikana rekisteröidyistä pennuista. Taulukosta nähdään myös, että 6 urosta on tuottanut neljänneksen pennuista. Kymmenen käytetyimmän uroksen listalla on ainoastaan kaksi suomalaista kasvatusta edustavaa urosta ja niistäkin vain toisen molemmat vanhemmat ovat kotimaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kantamme on kovaa vauhtia muuttumassa taustoiltaan tuntemattomampaan suuntaan. Samalla vanhat esim. silmäsairauksien osalta tutkitut linjamme jatkuvat ainoastaan narttujen kautta ja silloinkin usein lapsenlapsissa vain 25-prosenttisesti. Samalla myös muun keräämämme terveystiedon merkitys vähenee koko ajan. Listalla olevat urokset ovat varsin nuoria. Vain kolme niistä on syntynyt ennen vuotta 2002 ja kaksi on iältään vielä alle kolmen vuoden. Valitettavasti näiden käytetyimpien joukossa on yksi, jolla on silmäsairas jälkeläinen ja yhdellä silmäsairas sisar. Taulukkoon on myös kerätty urosten tähänastisen elämänsä aikana kaikkiaan tuottamien pentujen määrä, joka ei liikakäytön välttämiseksi saisi olla kovin suuri. Usein käytetty jälkeläisrajoitus, jossa yhdelle koiralle sallitaan sen elinikänä jälkeläisiä korkeintaan 10 kahden viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumääristä tai 5 neljän viimeisimmän vuoden rekisteröintien lukumäärästä, sallii sekin melkoisen epätasaisen käytön, kun yhdessä sukupolvessa saattaa olla vain 20 isäurosta. Pippuri-suola -kääpiöillä näin laskettu pentumäärä olisi 49 (5) tai 45 (10) pentua. Kahden viimeisen vuoden käytetyimpien listalla on siis kolme ylemmän rajan ylittänyttä ja lisäksi yksi alemman rajan ylittävä uros. Lukuohje: # Järjestysnumero määräytyy kahden vuoden tilastointiaikana syntyneiden pentujen lukumäärän mukaan. -osuus = Montako prosenttia tilastointiaikana syntyneistä pennuista on ko. uroksen jälkeläisiä. kumulat. = ko. ja sitä edeltävien urosten jälkeläisten yhteinen prosenttiosuus tilastointiaikana syntyneistä jälkeläisistä. Esim. jos kolmannen uroksen kohdalla kumulatiivinen prosenttiosuus on 15, tarkoittaa se että kolme ensimmäistä urosta vastaa 15 kaikista tilastointiaikana syntyneistä pennuista.

18 18 (64) UROKSET PIPPURI-SUOLA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja - osuus kumulat. Pentueita Pentuja 1 DINAMUNDE ERLEND , KLONDAIKES VAX , LARIFEM FRENIS KAVALER , CHELINES PIGGY-MAN , TRISTAN ASTRONAUT , WILLY LEE FELIX-PEPPER , TRIXER ARISTOTELES , ALERT CHARM YUDGIN , TOMAR'S WHAT EVER , RUSSKIY ASSORTI'C TALISMAN , TRIXER YUPITER , SUPER PLAY'S XSAMIRO , RIIWIÖN IRWILEUKA , FEROZ AT WILLKEN KNIZETE STERNENHOC , ELF REZLARK , TIP-TOP VOM SCHWARZEN ORT , JULIUKSEN IHMEMIES , Taulukko 14. Käytetyimmät urokset , pippuri-suola. (Lähde: Kuten edellisestä taulukosta myös tästä voidaan nähdä, että viiden viimeisen vuoden aikana 20 urosta on tuottanut puolet kaikista pennuista ja 6 neljänneksen. Tämä tarkoittaa että tuona aikana olemassa olleista uroksista vain murto-osaa on käytetty jalostukseen. Kymmenen käytetyimmän listalla on kolme kotimaista kasvattia, joista yhden molemmat vanhemmat ovat tuonteja, yhdellä toinen vanhemmista on tuonti ja vain yhden molemmat vanhemmat ovat kotimaisia. Erittäin monien tuontikoirien takaa löytyy samoja koiria, joten geenipoolimme on kaventunut aikalailla ja vanhat linjamme ovat karsiintuneet jo lähes kokonaan. Tässä taulukossa olevien koirien jälkeläisethän ovat ne, joita tällä hetkellä jalostukseen narttupuolellakin tullaan enimmäkseen käyttämään. Tässä taulukossa edellä mainitun 49 pentua ylittäneitä uroksia on neljä kappaletta ja 45 pentua ylittäneitä 6. Niistä yhdellä on silmäsairas jälkeläinen ja kahden sisaruksilla on HC. Tästä syystä koirien runsasta käyttöä nuorella iällä tulisi välttää, jotta jälkeläisten terveydestä ehdittäisiin saada tietoa ennen kun koiralla on maksimimäärä pentuja. UROKSET PIPPURI-SUOLA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja -osuus kumulat. Pentueita Pentuja 1 KLONDAIKES VAX , WILLY LEE FELIX-PEPPER , ALERT CHARM YUDGIN , TMAVI KNIR PLUCKY , LARIFEM FRENIS KAVALER , DINAMUNDE ERLEND , MIKES UTI HANFRI ,

19 19 (64) 8 TRIXER NEUSILBER , STAD OF HAVEN ARMANI , CHELINES PIGGY-MAN , TRISTAN ASTRONAUT , TRIXER YUPITER , DEL ZARZOSO AFTERGLOW-CESAR , LARIFEM FRENIS BRIGHT , WILHELLMIINAN ZUBER-ZEOS , WILLY LEE OSSI-PEPPER , TRIXER ARISTOTELES , ALERT CHARM ABSINTHE TO WILLKEN , PEACEMAKER'S WILLY LEE BENNY , TOMAR'S WHAT EVER , Taulukko 15. Käytetyimmät urokset , pippuri-suola. (Lähde: Yleisesti pidetään suotavana, ettei yhden koiran isoisä- tai äitiosuus saisi olla suurempi kuin 5 sukupolven rekisteröinneistä, jotta populaation geenipooli säilyisi riittävän laajana. Tällöinkään listalla olevat eivät saisi olla lähisukulaisia keskenään. Yksittäisen koiran oma jälkeläismäärä ei vielä suoraan kerro sen vaikutusta kantaan. Vaikka jälkeläismäärä olisi suurikin, lopulta ratkaisevampaa on kuinka paljon koiran jälkeläisiä käytetään jalostukseen. Pienelläkin jälkeläismäärällä voi jättää jälkensä populaatioon. Kuten listasta näkee, 2. polven jälkeläisten määrä ylittää tuon 5 kolmen koiran osalta. 6 kymmenestä eniten lapsenlapsia omaavasta koirasta on tuontikoiria. Koska tuontikoirista haetaan uutta verta, kasvattajat jättävät itselleen helpommin niiden jälkeläisiä myöhempää jalostuskäyttöä varten ja sukulinjat jatkuvat. Myös kahta lukuun ottamatta kaikki listalla olevat Suomessa kasvatetut koirat ovat tuontikoiran jälkeläisiä. ISOISÄT PIPPURI-SUOLA Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Toisessa polvessa Isoisä 1 ZARLINO V.D. TOMBOLA ,03 2 SIDE-LINE'S EIGENER ,82 3 TRIXER MANNERHEIM ,76 4 TRIXER UNIVERSAL ,82 5 ZEUS DE COA NEGRA ,17 6 ALERT CHARM YUDGIN ,73 7 WILLY LEE FELIX-PEPPER ,68 8 JULIUSWELCOMEFINLAND ,41 9 TRIXER NEUSILBER ,30 10 ZION BLUZ LANANASIM ,98 Taulukko 16. Käytetyimmät isoisäurokset , pippuri-suola. (Lähde: ISOÄIDIT PIPPURI-SUOLA Tilastointiaikana Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Toisessa polvessa Isoäiti 1 WILLY LEE KAISA-PEPPER ,33 2 BRINATA ROSITA ,96 3 TRIXER RINGLEADER ,54 4 TRIXER ALEXANDRA ,18 5 PEACEMAKER'S WILLY LEE AIDA ,00 6 DINAMUNDE EVENLY TMAVI KNIR ,82 7 SUPER PLAY'S OCARINA ,76 8 HILDEBERT'S FRESKO TO TRIXER ,64 9 WILLY LEE ALMA-PEPPER ,16 10 MILLAMIA ,10 Taulukko 17. Käytetyimmät isoäitinartut , pippuri-suola. (Lähde:

20 20 (64) Huomioitava että taulukon 17. sijalla 4 olevalla koiralla on todettu silmäsairaus Populaation koko ja rakenne, valkoinen VUOSIYHTEENVETO VALKOINEN Pennut (kotimaiset) Tuonnit Tuonnit 6,51 5,93 4,00 4,94 6,67 4,88 20,93 36,36 25, Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 4,9 5,1 4,4 4,8 5,1 4,6 3,4 3,5 3 - Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset kotimaiset 32,00 33,33 33,33 33,33 50,00 18,18 25,00 - tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 2 kk 3 v 4 kk 2 v 9 kk 1 v 12 kk 2 v 5 kk 1 v 11 kk 1 v 10 kk 4 v 9 kk 1 v 7 kk 0 v Nartut - kaikki kotimaiset kotimaiset - tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 5 kk 3 v 4 kk 3 v 3 v 4 kk 2 v 10 kk 2 v 9 kk 2 v 4 kk 3 v 8 kk 2 v 0 v Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 1,95 1,07 2,00 2,24 0,30 1,46 0,79 2,27 4,88 11 Sukusiitosprosentin kasvu (-yksikköä) 0,89 1,19 1,39 1,85 2,63 1,92 2,78 12,50 12,50 - Taulukko 18. Vuosiyhteenveto , valkoinen. (Lähde: Pentujen määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa ja pentueiden määrä kasvanut jyrkästi 2000-luvulla. Tuontien määrä on kasvanut ja on suhteellisesti suurin verrattuna muihin väreihin. Pentuekoko on kaikista väreistä suurin, mikä saattaa liittyä jalostusnarttujen suhteellisen suureen kokoon. Jalostusurosten kohdalla huomiota kiinnittää käytettyjen urosten vähyys yleensä ja kotimaisten urosten todella vähäinen käyttö. Tuontiurosten käyttö on ollut ymmärrettävää, mutta kotimaisistakin uroksista pitäisi jo löytyä käyttökelpoisia. Keskimääräisen jalostuskäytön iän tulisi uroksilla olla korkeampi ottaen huomioon mm. rodulle tyypillisten sairauksien ilmenemisikä. Isovanhempia näyttää olevan kohtuullinen määrä, mutta taulukossa ei ole otettu huomioon pentuemäärien jakautumista eikä koirien välisiä sukulaisuussuhteita. Tehollinen populaatio on kriittisellä tasolla ja sen kasvattamiseen tulee kiinnittää huomiota. Taulukon sukusiitosprosentilla tarkoitetaan kunkin vuoden yhdistelmien keskimääräistä sukusiitosprosenttia, joka jää reilusti alle useiden lähteiden suositteleman 6,25, joskin se on muita värejä suurempi. On myös muistettava, että tilastossa ssp on laskettu vain 4-6 sukupolven mukaan, joten todellinen sukusiitosprosentti on huomattavasti tässä esitettyä suurempi. Sukusiitosprosentin vuosittainen kasvu on kuitenkin huolestuttavan suurta sekä yhden että neljän vuoden tarkasteluväleillä ja on suurempaa kuin muilla väreillä. Kasvun vähenemiseen tulee kiinnittää huomiota. Kääpiösnautseri elää keskimäärin 10-vuotiaaksi, jolloin voidaan olettaa että valkoisia kääpiösnautsereita on maassamme n. 700.

1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 (62) KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n yleiskokouksessa /. Hyväksytty Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY LIITE 3 TOIMINTASUUNNITELMAT, TALOUSARVIOT SEKÄ JÄSENMAKSUT 2014 HALLITUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 - Toimitetaan Snautseri-Pinseri-lehteä yhdessä Suomen Affenpinserit ry:n,

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI, KAKSI PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAA SEKÄ ÄÄNTENLASKIJAT

2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI, KAKSI PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAA SEKÄ ÄÄNTENLASKIJAT ESITYSLISTA SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Sääntömääräinen vuosikokous Aika sunnuntaina 28.10.2018 klo 12:00 Paikka Hotelli Korpilampi, Korpilammentie 5, 02970 Espoo 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI, KAKSI PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAA SEKÄ ÄÄNTENLASKIJAT

2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA, SIHTEERI, KAKSI PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAA SEKÄ ÄÄNTENLASKIJAT ESITYSLISTA SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Sääntömääräinen vuosikokous Aika Sunnuntai 2.11.2014 klo 13:00 Paikka Liikuntamylly, Myllypurontie 1, Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN KOKOUKSELLE PUHEENJOHTAJA,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Syyskokouksen pöytäkirja 2014

Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

4 Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa

4 Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa Aika: Sunnuntai 26.03.2017, klo 13.00 Paikka: Opistontie 9 32100 Ypäjä 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 Valitaan

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

LIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ

LIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry JALOSTUKSEN POIKKEUSLUPAOHJEISTUS YLEISTÄ REKISTERÖINNEISTÄ Kennelliiton koirarekisteriohje (voimassa 01.01.2013 alkaen). Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Vuoden komondor, Vuoden kuvasz, Vuoden mudi, Vuoden puli (muut värit), Vuoden puli (valkoinen), Vuoden pumi

Vuoden komondor, Vuoden kuvasz, Vuoden mudi, Vuoden puli (muut värit), Vuoden puli (valkoinen), Vuoden pumi Unkarinpaimenkoirat ry Vuoden komondor, Vuoden kuvasz, Vuoden mudi, Vuoden puli (muut värit), Vuoden puli (valkoinen), Vuoden pumi 1. Palkitaan vuosittain kunkin yhdistyksen edustaman rodun (komondor,

Lisätiedot

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 PINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 Hyväksytty Pinserit ry:n syyskokouksessa 2005, SSPK:n keskusjärjestökokouksessa 2006 ja Suomen Kennelliitossa 2006. Pinserit ry Jalostustoimikunta 12.11.2005

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS 23.3.2015 Walesinterrierikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 23.3.2015 2 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallitus Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Peittola, varapuheenjohtajana

Lisätiedot

Suomen Afgaanit ry. Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot (8)

Suomen Afgaanit ry. Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot (8) Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot 1.9.2005 1 (8) 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.1.1 Rekisteröintimäärät Afgaanien rekisteröintimäärät lähtivät 1960-luvun lopulla voimakkaaseen nousuun

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan)

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT Alkaen 1.1.2017 (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) 1. Kunkin Vuoden havannankoira kilpailun kilpailukausi käsittää kalenterivuoden aikana

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Todettiin, että läsnä oli 26 henkeä ja heillä oli käytössään 22 henkilöääntä ja 54 yhdistysääntä, yhteensä 76 ääntä.

Todettiin, että läsnä oli 26 henkeä ja heillä oli käytössään 22 henkilöääntä ja 54 yhdistysääntä, yhteensä 76 ääntä. PÖYTÄKIRJA (1/5) SUOMEN KÄÄPIÖKOIRAT RY VUOSIKOKOUS 2017 AIKA: KESKIVIIKKO KLO 18.10 19.29 PAIKKA: BEST WESTERN PLUS HOTEL HAAGA, NUIJAMIESTENTIE 10, HELSINKI PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta

Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Sisällysluettelo Yleistä... 2 Perustiedot... 3 Haku nimien ja rekisterinumeron perusteella... 3 Syntymävuosi... 3 Sukupuoli, väri ja alkuperä... 4 Terveys... 4 Luusto

Lisätiedot

KÄÄPIÖPINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012

KÄÄPIÖPINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 KÄÄPIÖPINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta 2 KÄÄPIÖPINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma Kääpiöpinserin (rotukoodi 807) jalostuksen tavoiteohjelma vuosille

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI

Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.10.2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 20.11.2017 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Collieyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma Sileäkarvainen collie Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 4 2 Rodun tausta 6 2.1 Rodun synty ja kehitys 6 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus 8 2.3 Kanta Suomessa

Lisätiedot

SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Suomen Bassetkerho ry Finlands Bassettklubb rf:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 7.11.2012 klo 19.00 Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskus, Tuomarinkylänt. 1, 00690 HELSINKI.

Lisätiedot

Valtakirjojen tarkastus alkaa klo ja päättyy klo 11.45

Valtakirjojen tarkastus alkaa klo ja päättyy klo 11.45 SUOMEN RANSKANBULLDOGIT RY VUOSIKOKOUSKUTSU 2016 julkaistu: 4.3.2016 yhdistyksen internet-sivuilla Paikka: Hotelli Lepolampi, Kielo rakennus Sali A Kivilammentie 1 02820 Espoo Aika: 20.3.2016 klo 12.00

Lisätiedot

Päivitetty

Päivitetty Kanta-Hämeen Setterit ja Pointterit ry:n Vuoden Koira -kilpailujen säännöt 1.1.2017 alkaen 1. Kanta-Hämeen Setterit ja Pointterit ry järjestää Vuoden Koira -kilpailut yhdistyksen edustamille roduille (englanninsetteri,

Lisätiedot

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistys jakaa vuosittain kiertopalkinnon Vuoden voitokkaimmalle bulldoggille, veteraanille, pennulle ja kasvattajalle

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA (Hyväksytty vuosikokouksessa )

TOIMINTASUUNNITELMA (Hyväksytty vuosikokouksessa ) TOIMINTASUUNNITELMA 2019 (Hyväksytty vuosikokouksessa 2.3.2019) SSSK ry Toimintasuunnitelma 2 (5) 1 Yleistä SSSKn sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja suursnautserirodun

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

KoiraNet on aarrearkku tiedonjanoisille

KoiraNet on aarrearkku tiedonjanoisille KoiraNet on aarrearkku tiedonjanoisille Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä KoiraNet nettiosoitteessa http://jalostus.kennelliitto.fi on monikäyttöisyydessään ainutlaatuinen, maailmanlaajuisestikin.

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei,

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei, Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku Hei, valitettavasti hallituksesta riippumattomista syistä Vuoden Coton kilpailun pisteiden lasku on tänä vuonna viivästynyt. Aikuisten ja veteraanien, sekä kasvattajien

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt SISÄLLYS

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1.1.2018 ALKAEN (hyväksytty vuosikokouksessa 26.3.2017) Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska Kennelklubbenin koiranomistajan

Lisätiedot

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Suomen Amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry:n hallituksen ehdotus EHDOTUS A Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Vuoden Kääpiösnautserit 2006

Vuoden Kääpiösnautserit 2006 Vuoden Kääpiösnautserit 2006 Musta, uros Raven's Tot ot Midnight Bolero Nadja Leino ja Anu Saarela yht. 66 pistettä Raven's Tot Midnight Bullet Kirsi Soranta, Helsinki yht. 59 pistettä Svartheim's Checkmate

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. PUMIT RY:N SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2. TARKOITUS

Lisätiedot

Taulukko 1 Vuositilasto - rekisteröinnit ja rodun vuosittainen sukusiitosaste (Lähde: Koiranet 05/2018)

Taulukko 1 Vuositilasto - rekisteröinnit ja rodun vuosittainen sukusiitosaste (Lähde: Koiranet 05/2018) 7.9.2018 TIETOA ROTUMME TÄMÄN HETKISESTÄ TILANTEESTA JA JALOSTUSPOHJASTA Jalostuksen tavoiteohjelmaa (JTO) varten vuosille 2020 2024 on tarkasteltu tilastoja vuosilta 2008-2017 Suomen Kennelliiton Koiranetistä:

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Briardi Brienpaimenkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Briardi Brienpaimenkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Briardi Brienpaimenkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 18.2.2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Kuva Ulla-Maija Kuutti Sisällys 1.

Lisätiedot