Lapsiperhetyön nykytilanteen kartoitus Kymenlaaksossa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) opiskelijat, ryhmä SO5K

Transkriptio

1 Lapsiperhetyön nykytilanteen kartoitus Kymenlaaksossa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) opiskelijat, ryhmä SO5K

2 Johdanto Perhetyön tavoitteet Kunnat Yksiköt Perhetyön paikat Kunnat Yksiköt Perhetyöntekijöiden koulutus ja/tai ammattinimike Kunnat Yksiköt Asiakaskunta Kunnat Yksiköt Lapsiperhetyön muodot Kunnat Yksiköt Lopuksi

3 Johdanto Työn tavoitteena oli kerätä tietoa lapsiperhetyöstä Kymenlaaksossa ja tuottaa tietoa alueellisen ja paikallisen kehittämistyön käyttöön. Selvitys koski Anjalankosken, Elimäen, Haminan, Jaalan Miehikkälän, Kouvolan, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään, Valkealan ja Virolahden kuntia. Selvitys tehtiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin hankkeen sekä Kouvolan seudun lastensuojelun kehittämishankkeen kanssa. Projektin yhteistyökumppaneina toimivat Kaakkois-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija Eija Vikman ja Kouvolan seudun lastensuojelun kehittämishankkeen projektipäällikkö Ritva Seppälä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -opiskelijat (ryhmä SO5K) suorittivat aineiston keruun ja käsittelyn. Projekti muodosti sisällön kurssille Lapsi- ja perhetyössä vaikuttaminen. Projektin työstäminen aloitettiin maaliskuun 2008 alussa. Projektia ohjasivat opettajat Tuija Suikkanen- Malin ja Ari Vesanen. Ensimmäisellä tapaamiskerralla hahmoteltiin kurssin sisältöä, lapsiperhetyön käsitettä ja suunniteltiin prosessin etenemistä. Ryhmä jaettiin 2-4 hengen työryhmiin (Liite 1.). Ryhmien toimintaa ohjasivat opiskelijoiden muodostama johtoryhmä ja opettajista koostuva tukiryhmä. Työryhmillä oli omat vastuukunnat, joiden tiedonkeruusta ryhmä vastasi. Ensimmäisen tapaamiskerran tuloksena lähdettiin hakemaan tietoa koko Kymenlaaksossa tehtävästä lapsiperhetyöstä. Tässä vaiheessa tiedonhaku keskittyi julkaistuihin materiaaleihin sekä internetin tarjoamaan tietoon eikä lapsiperhetyön toimijoihin oltu vielä yhteydessä. Toisella tapaamiskerralla Eija Vikman vieraili ohjaten työryhmiä rajaamaan lapsiperhetyön käsitettä koskemaan ainoastaan kotona tehtävää lapsiperhetyötä. Tällöin työ sai tarkemman rajauksen, jonka jälkeen otettiin yhteyttä toimijoihin. Toimijoille ja kunnille lähetettiin ryhmän yhdessä laatimat kysymyskaavakkeet saatekirjeen kera (Liite 2 ja Liite 3.). Kysymyskaavakkeet toimitettiin perille sähköpostitse, 11 kuntaan ja 23 yksikköön. Tarvittaessa otettiin yhteyttä puhelimitse toimijoihin ja kuntien yhteyshenkilöihin. Vastaukset saatiin kaikista kunnista ja 16 yksiköstä. Johtoryhmä kokosi saadut vastaukset kunta- ja yksikkökohtaisesti yhteen ja teki näiden pohjalta tiivistyksen lapsiperhetyöstä Kymenlaakson alueella. Viimeisellä tapaamiskerralla ryhmät jakautuivat uudestaan, jotta saatu tieto jakaantuisi tehokkaasti. Uuden ryhmäjaon tavoitteena oli tuottaa informatiivinen loppuraportti alueellisen ja paikallisen kehittämistyön käyttöön. 2

4 2. Perhetyön tavoitteet 2.1 Kunnat - Voimavarojen vahvistaminen - Ennaltaehkäiseminen - Muutos parempaan - Perheiden tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen Kotka, Kouvola ja Anjalankoski tavoittelevat lapsiperhetyössään ensisijaisesti voimavarojen etsimistä ja niiden vahvistumista. Kuusankoski, Miehikkälä, Virolahti ja Hamina painottavat ennaltaehkäisevää työotetta, jolla pyritään mm. ongelmien kasaantumisen ja huostaanoton ehkäisemiseen. Elimäen, Kotkan ja Kouvolan perhetyön tavoitteena on perheen tukeminen ja itseapuun auttaminen. Jaalan ja Valkealan tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä lapsen turvallisen kasvuympäristön varmistaminen. Kuusankoski korostaa vanhemmuuden vahvistamista ja perheen eheyttämistä. Kuusankosken palveluohjauksessa perheintervention avulla tavoitellaan vanhempien mielenterveyshäiriöiden käsittelyä perheessä. Lisäksi Jaala korostaa lapsen edun huomioimista ja Kouvola mainitsee tavoitteikseen verkostojen etsimisen sekä itsenäistyvän nuoren tukemisen. 2.2 Yksiköt - Voimavarojen vahvistaminen - Ennaltaehkäiseminen - Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen Kotkan perheasiain neuvottelukeskuksen tavoitteena on huomioida lasten näkökulma ja ylisukupolvisuus. Kotkan Aittistuvassa tavoitellaan vaikeassa elämäntilanteessa olevien vanhempien syrjäytymisen ehkäisyä ja lapsille kasvua ja kehitystä tukevia kokemuksia. Lisäksi korostetaan lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta sekä vanhemmuuden vahvistamista. Kotkan Alvari-perhetyössä ei ole tarkkaan määriteltyä tavoitetta, vaan liikkeelle lähdetään perheen tarpeista. Yleisenä tavoitteena on kuitenkin tukea perhettä löytämään voimavaroja arkielämässä jaksamiseen. Kotkan kotihoidon tavoitteena on turvata lapsen perushoito ja tarjota vanhemmille ajoittaisen levon mahdollisuus sekä ehkäistä tilanteiden pahenemista ja lastensuojeluntarvetta. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin lastensuojelun perhetyön tavoitteena on vauvan suotuisa kehitys, vanhempien kiintyminen sekä vuorovaikutuksen toimiminen vauvan kanssa. Kymen A- 3

5 klinikkatoimen hoito- ja kuntoutuspalveluiden tavoitteina on päihteiden käytön loppuminen, ihmissuhdevaikeuksien helpottuminen, terveydentilan parantuminen ja vanhemmuuden vahvistuminen. Kouvolassa Kankaron lastenkodin tavoitteena on tukea vanhempia ja lapsia sijoituksen jälkeen perheen arjessa. Kuusankosken Kanavassa tavoitteet määritellään yhdessä perheen kanssa. Yleisenä tavoitteena on perheen vuorovaikutuksen paraneminen ja vanhemman voimaantuminen. Myös ongelmien ennaltaehkäisy näkyy Kanavan tavoitteissa. Haminan Sahakosken perhetukikeskuksen tavoitteena on perheen omatoimisen selviytymisen tukeminen. Elimäen Raussilan Risteyksessä jokainen perheenjäsen asettaa omat tavoitteensa perhetyölle. Vanhemmuuden tukeminen ja vuorovaikutustaitojen opetteleminen ovat isossa roolissa. Perhetyö voi myös olla huostaanottoon valmistautumista. Kouvolan Kasperi tekee perhetyötä, jonka tavoitteet eivät vastauksesta käyneet ilmi. 3 Perhetyön paikat 3.1 Kunnat - Koti - Toimisto - Arkiympäristö & toiminnallisuus (esim. asioilla käyminen, retket, kahvila) - Päiväkeskus (Jaala) - Luonto - Yhteistyökumppaneiden tilat 3.2 Yksiköt - Koti - Perheen lähiverkostot - Toimisto - Neuvola - Toiminnallisuus - Yksikön omat tilat - Yhteistyökumppaneiden tilat - Äiti-lapsikerhot (Kotkan kotihoito) - Tutustumiskohteet (Kotkan Aittistupa) 4

6 4 Perhetyöntekijöiden koulutus ja/tai ammattinimike 4.1 Kunnat - Sosionomi (AMK) - Sosiaalityöntekijä - Kodinhoitaja - Lastenhoitaja - Sosiaalikasvattaja - Lähihoitaja Kotkassa, Kouvolassa, Valkealassa, Haminassa, Miehikkälässä, Kuusankoskella ja Anjalankoskella perhetyössä työskentelee sosionomi (AMK) koulutuksen saaneita henkilöitä. Kotkassa, Kouvolassa, Pyhtäällä ja Haminassa on työntekijöinä kodinhoitajakoulutuksen saaneita henkilöitä. Elimäellä työskentelee lähihoitajia. Jaalassa perhetyössä toimii perhetyöntekijä sekä sosiaalityöntekijänä työskentelevä perusturvajohtaja. Anjalankoskella ja Kuusankoskella työskentelee myös sosiaalikasvattaja. Lisäksi Anjalankoskella perhetyössä toimii myös lastenhoitajakoulutuksen saanut työntekijä. 4.2 Yksiköt - Sosionomi (AMK) - Sosiaalityöntekijä - Sosiaalikasvattaja - Psykologi - Psykiatrinen sairaanhoitaja - Kodinhoitaja - Lähihoitaja - Päivähoitaja - Lastenhoitaja - Sairaan- ja terveydenhoitaja - Sosiaaliterapeutti - Kätilö - Lastenkodin ohjaaja - Teologi - Perheterapeutti 5

7 - Psykoterapeutti - Konsultoiva lääkäri - Projektipäällikkö - Yhteisöpedagogi - Nuorisotyöntekijä 5. Asiakaskunta 5.1 Kunnat Uupuneet vanhemmat Vanhemmat, vanhemmuuden tukeminen Lapset, nuoret ja vanhemmat mukana tukitoimena Lapsiperheet Päihdeperheet Yksinhuoltajat, joiden vanhemmuus tarvitsee tukea Nuoret vanhemmat, koko perhe keskiössä Asiakasperheissä vanhemmat tarvitsevat tukea omaan vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa, lasten tarpeiden huomioimiseen sekä vuorovaikutussuhteen rakentamiseen (esim. Jaala). Lapsiperhetyötä tehdään myös päihdeperheisiin ja tuetaan yksinhuoltajaperheiden arkea (esim. Kouvola). Kunnan toiminnasta riippuen lapsiperhetyön keskiössä voi olla joko lapsi tai vanhemmat. Osa kuntien tarjoamasta lapsi perhetyöstä vaatii lastensuojelun asiakkuutta ja osa ei. Maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävä työ ei tullut selvityksessä esille. Kouvola mainitsi kehittelevänsä työmuotoa, joka suunnataan erityisesti pakolaislapsille ja -perheille. 5.2 Yksiköt Uusioperheet, Koko suku (Vanhemmat, isovanhemmat), eri-ikäiset lapset ja nuoret Vauvaperhe, vanhemmat ja vauva Päihderiippuvaiset, toiminnalliset riippuvaiset ja heidän läheisensä Äiti ja alle 4-v. lapsi/lapset. Lapsi on kuitenkin keskiössä 6

8 Päihdeperheet, odottavat äidit, kasvatusvaikeuksissa olevat perheet. Lapsi kuitenkin keskiössä. Uupuneet äidit Maahanmuuttaja äidit ja perheet Lapset ja nuoret ja heidän perheensä Lapsiperheet, joissa alle 18-vuotiaita lapsia Lapsi/nuori, joka sijoitettu sekä hänen perheensä/läheisensä (sijaisperhe) Pääsääntöisesti yksiköiden asiakaskeskiössä ovat lapset ja nuoret, mutta myös heidän vanhempansa huomioidaan työssä. Asiakaskunta onkin hyvin monipuolinen ja värikäs, johon voi kuulua niin uusioperheen jäsenet, isovanhemmat kuin myös sijaisperheet (esim. Perheasiainneuvottelukeskus). Lisäksi lapsiperhetyötä tehdään päihdeperheisiin ja maahanmuuttajien parissa (Esim. Alvariperhetyö). Keskussairaalan lastenosasto tarjoaa vauvaperhetyötä vauvaperheille. Tukea saavat etupäässä keskoslapsiperheet sekä sairaan vastasyntyneen saaneet perheet. Osa asiakkaista on lastensuojelun asiakkaita ja osa ei. 6 Lapsiperhetyön muodot 6.1 Kunnat Vanhemmuuden tukeminen ja ohjaus kasvatukseen liittyvissä asioissa Keskustelu Alvari-perhetyötä Yhdessä tekemistä, lasten kanssa pelaamista, askartelemista, ulkoilua Tukea ja apua erilaisissa arjen toiminnoissa Arjen rakenteiden ja perheen voimavarojen vahvistamista Elämänhallinnan tukemista Erilaisten välineiden/ menetelmien käyttöä Vertaisryhmiä Perhetyön muodot kunnissa ovat pääasiassa keskustelua sekä tuen ja avun antamista arjen tilanteissa. Arjen tilanteet voivat olla esimerkiksi avustamista ruoanlaitossa, lasten nukuttamisessa ja lasten riitatilanteiden ratkomisessa. Perhetyö voi myös olla vanhemmuuden tukemista ja ohjaamista kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perhetyössä käytetään apuna erilaisia menetelmiä, 7

9 kuten Tosi-mallin mukaista päihdeperhetyötä ja Alvari-perhetyötä. Perhetyössä huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet, ja palvelut räätälöidään heidän tarpeisiinsa sopiviksi. 6.2 Yksiköt Vanhemmuuden tukeminen ja ohjaus kasvatukseen liittyvissä asioissa Ohjaavaa ja dialogista keskustelua Arkisissa tilanteissa mukana toimiminen Erilaisia kuntouttavia työmuotoja ja menetelmiä Vuorovaikutuksellisia ryhmiä Vanhempainryhmien vetäminen ja järjestäminen Palveluohjaus Vanhempien tukeminen varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen syntymisessä Toimintaa aikuisten kanssa Perhetyön muodot yksiköissä ja kunnissa ovat hyvin samanlaisia. Yksiköiden antama perhetyö on vanhemmuuden tukemista ja ohjaamista kasvatukseen liittyvissä asioissa. Se voi olla ohjaavaa ja dialogista keskustelua, arjessa mukana toimimista sekä palveluihin ohjaamista. Vauvaperhetyössä vanhempia tuetaan varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen syntymisessä. Perhetyössä voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä, esimerkiksi videoohjausta vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen ohjaamisen tukena, theraplayta ja perheterapiaa. 7 Lopuksi Kiitämme kaikkia kiireisiä sosiaalialan ammattilaisia, jotka ovat vastanneet kyselyihimme. Heiltä saimme arvokasta tietoa lapsiperhetyöstä Kymenlaaksosta. Lapsiperhetyö osoittautui olevan alueella hyvin monimuotoista. Lisäksi lapsiperhetyötä tekevillä on hyvin moninaisia koulutuksia. Uskomme selvityksen olevan avuksi tulevassa kehittämistyössä. 8

10 Työryhmien jäsenet Liite 1 Aaltonen Johanna, johtoryhmä Hirvinen Anna Häsä Leena Kasurinen Kati Kontunen Raija Könönen Jaana Lecklin Katja Liikkanen Suvi Lonka Jonna Mikkola Saara Niemi Hanna Paavilainen Mari Pekkanen Simo Ruhanen Elina, johtoryhmä Taimisto Emilie Vilola Tuuli 9

11 Liite 2 Hei! Teemme selvitystä Kymenlaakson alueella tehtävästä perhetyöstä. Selvityksemme tehdään yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin hankkeen sekä Kouvolan seudun lastensuojelun kehittämishankeen kanssa. Pyydämme Teitä ystävällisesti vastaamaan muutamaan kysymykseen koskien perhetyötä, koska arvelemme toimintaanne kuuluvan perhetyön piiriin. Mikäli ette ehdi vastaamaan kysymyksiin sähköpostitse mennessä, otamme yhteyttä puhelimitse. Jos haluatte, että otamme teihin suoraan puhelimitse yhteyttä ilmoitattehan asiasta. Kiitos vastauksistanne! Ystävällisin terveisin Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat 10

12 Kunta, Mamu koordinaattorit 1. Tarjoaako kuntanne perhetyötä kuntanne lapsiperheille? 2. Mikä on perhetyön tavoite? 3. Onko lastensuojelun asiakkuus perusta perhetyölle? 4. Millaista perhetyö on - kotona tapahtuvaa, mitä? - toimistossanne tapahtuvaa, mitä? - Jossain muualla, missä ja mitä? 5. Mitkä ammattiryhmät toimivat perhetyössä? 6. Onko kunnassanne erillistä perhetyötä maahanmuuttajille? 7. Onko kunnassanne erillistä perhetyötä päihdeäideille? Liite 3 Toimijalle 1. Tarjoaako yksikkönne perhetyötä? 2. Minkälainen on perhetyönne asiakaskunta? 3. Kuka perheenjäsen on toiminnan keskiössä? 4. Millaista perhetyötä yksikkönne tarjoaa? - Keskustelua? - Toimintaa? - Muuta? 5. Toimitteko perheen - Kotona? - Toimistossa? - Muualla, missä? 6. Millaista muutosta perhetyönne tavoittelee? 7. Mitkä ammattiryhmät toimivat perhetyössä? 11