Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiö Toimintakertomus 2005

Transkriptio

1 Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiö Toimintakertomus 2005

2

3 Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiö TOIMINTAKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ: 1. TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS 2. YHTEENVETO HALLINTO 3.1. Valtuuskunta ja hallitus 3.2. Tilintarkastajat ja varainhoito 3.3. Toimihenkilöt 3.4. Talous 4. URHEILU-URAN JA OPINTOJEN YHDISTÄMINEN 4.1. Urheiluakatemian opiskelevat urheilijat 4.2. Oppilaitosprojekti 4.3. Opintokoordinaattoritoiminta 4.4. Opintokoordinaattoreiden yhteenveto vuodesta Opintostipendirahasto 5. URHEILIJAN PÄIVITTÄISVALMENNUS 5.1. Urheiluakatemian urheilijat 5.2. Päivittäisharjoittelu 6. VALMENNUS 7. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 8. URHEILUAKATEMIAYHTEISTYÖ 9. TULOSLASKELMA JA TASE LIITTEET 3

4 1. TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2005 oli Keski-Suomen Urheiluakatemiassa toiminnan vakiinnuttamisen aikaa, kun vuoden 2004 organisaatio- ja talousmuutosten jälkeen toiminta asettui raiteilleen. Opintokoordinointitoimintaa jatkettiin kevätkaudella vastaanottoaikaperiaatteella ja syyskaudella käytiin enemmän henkilökohtaisia palavereja ja keskusteluja opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kanssa. Urheiluakatemian urheilijat menestyivät vuonna 2005 niin urheilussa kuin opinnoissakin. Urheilullisesti parhaimpia suorituksia olivat meloja Anne Rikalan 5. sija MM-kisoissa Zagrebissa ja Antti Kuisman (yhdistetty) 5. sija hiihdon MMkisoissa Oberstdorffissa. Kaikkiaan 24 urheilijaa edusti Suomea arvokisoissa ja/tai maaotteluissa. Vuoden 2005 aikana urheiluakatemian urheilijoista 11 kirjoitti ylioppilaaksi, ammattikorkeakoulututkinnon suoritti kaksi ja maisteriksi valmistui viisi henkilöä sekä ammattitutkinnon suoritti yksi henkilö. Taloudellisesti katsottuna vuodelta 2005 odotettiin nollatulosta. Budjetoimattomaksi lisäkulueräksi muodostui säätiön omistaman huoneiston remontti, johon ryhdyttiin edellisen vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen alkaen. Huoneisto oli alkuperäiskunnossa eli kaipasi kaikilta osin remontoimista. Remontista aiheutui yhteensä reilun kahdeksan tuhannen euron kuluerä, joka jaksotetaan poistoina neljälle vuodelle. Vuodelle 2005 kuluja remontista aiheutui reilut euroa. Vuonna 2005 herätettiin todellinen keskustelu urheiluakatemioiden virallisen järjestäytymisen ja valtakunnallisen resurssoinnin osalta. Huhtikuussa pidetyssä urheiluoppilaitosseminaarissa käytiin läpi Urheiluakatemioiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät selvityksen tulokset, joista merkittävimpinä johtopäätöksinä oli, että kaikki maassamme toimivat urheiluakatemiat ovat asettaneet tavoitteet pitkälle eteenpäin ja että urheiluakatemiat haluavat olla yhtenäisenä rintamana osa suomalaista huippuurheilujärjestelmää sekä luomassa valtakunnallista mallia sekä toisen että kolmannen asteen opiskelun ja urheilun yhdistävälle järjestelmälle. Suomen Olympiakomitealta odotetaan vastuun ottoa urheiluakatemioiden virallisen statuksen saavuttamiseksi ja viemiseksi opetusministeriön liikuntarahoituksen alaisuuteen. Toiminnanjohtaja Heli Nieminen 4

5 2. YHTEENVETO Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiö perustettiin vuonna 2001 ja Keski-Suomen Urheiluakatemia aloitti varsinaisen toimintansa maaliskuussa Tuolloin toiminnanjohtajana aloitti Ari Nummela ja sihteeriksi palkattiin syyskuussa Heli Nieminen. Vuosi 2002 oli toimintamallien ja etukorttien kehittämisen aikaa. Vuonna 2003 käynnistettiin urheilun ja opiskelun yhdistäminen Keski-Suomessa projekti yhdessä oppilaitosten kanssa ja opintojen ohjaus tuli entistä voimakkaammin mukaan Urheiluakatemian toimintaan. Ari Nummela toteutti keväällä 2003 kaikille Superkorttiurheilijoille suunnatun kyselyn, jolla oli tarkoitus selvittää urheilijoiden kohtaamia ongelmia urheilun ja opintojen yhdistämisessä sekä kartoittaa urheilijoiden erityistarpeita opiskeluun ja urheiluharjoitteluun liittyen. Kyselyn tulosten myötä urheilijoita varten työstettiin syksyllä 2003 Urheilevan opiskelijan opas, johon tiivistettiin tietoa ja ohjeita opiskelun ja urheilun yhdistämisestä ja Keski-Suomen Urheiluakatemian tarjoamista mahdollisuuksista. Vuoden 2004 alussa aloitettiin Urheiluakatemiassa valtakunnallisestikin ainutlaatuinen opinto-koordinointitoiminta. Opintokoordinaattori toimii Urheiluakatemian urheilijoiden ohjaajana opiskelun ja urheilun yhdistämiseen liittyvissä asioissa sekä toimii linkkinä oppilaitoksiin päin. Opintokoordinoinnin toimintamallia kehitetään yhä ja tavoitteena on, että Urheiluakatemiaan saadaan luotua jatkuva ja toimiva ohjaussysteemi tutorointi- ja HOVSjärjestelmän kautta vuosien 2006 ja 2007 aikana. Vuonna 2004 otettiin Urheiluakatemiassa käyttöön ulkolajien etukortti, joka on suunnattu nk. ulkolajien, kuten hiihto, yhdistetty, suunnistus, urheilijoille. Kortti sisältää suppeamman harjoituspaikkojen käytön, muutoin edut ovat samat kuin muissakin korteissa. Vuosittain laajentuneen urheilijoiden lajikirjon myötä etukortit ovat jatkuvan kehitystyön alla ja erilaisista vaihtoehdoista ja ratkaisumalleista tulee neuvotella Jyväskylän liikuntapalvelukeskuksen kanssa. Yhtenä tulevaisuuden tavoitteista tulee olemaan joukkuelajit, joiden kanssa Urheiluakatemiayhteistyö painottuisi urheilijoiden opinto- ja uraohjauksen järjestämiseen, koska joukkuelajeilla on useimmiten harjoitteluolosuhteisiin ja valmennukseen liittyvät asiat kunnossa seuran kautta. Harjoitteluolosuhteet ovat pysyneet samoina Urheiluakatemian käynnistymisestä lähtien. Hipposhallin moninainen käyttö palloilulajien ja yleisurheilijoiden harjoittelupaikkana sekä erilaisten tapahtumien pitopaikkana on aiheuttanut harjoitusaikojen pirstaloitumista. Palloilumaton kunnon heikkenemisen ja ajokertojen vähentämisen myötä yhtäjaksoiset matottomat ja matolliset vuorot ovat pidentyneet, mikä on vaikeuttanut yleisurheilijoiden lajiharjoittelua tärkeimmällä harjoitusjaksolla, kevättalvella. 5

6 Keski-Suomen Urheiluakatemian uintiryhmä harjoittelee 10 kertaa viikossa AaltoAlvarissa. Urheiluakatemian uimareilla on käytössään uimahallikortti, joka mahdollistaa uimahallilla liikkumisen joustavasti, ilman kassalla jonottamista. SM-mitali- / maajoukkuetason uimareille on järjestetty uimahallilta henkilökohtaiset varustekaapit, joissa voi säilyttää uintivarusteita ja -välineitä. Uintiryhmän valmentajalle, Swimming Jyväskylän Marko Malvelalle järjestettiin työpiste uimahallille, liikunnanohjaajien huoneeseen. Telinevoimistelijat ovat toimineet tiivisti omana ryhmänään Monitoimitalon telinevoimistelusalilla. Myös telinevoimistelijoiden valmennus on järjestetty paikallisen seuran, Jyväskylän Voimistelijat -79, kautta. Urheiluakatemian kautta voimistelijoille on mahdollistettu harjoitusajat 10 kertaa viikossa. Siirryttäessä vuodesta 2002 vuoteen 2005, on sähköisen viestinnän osuus Urheiluakatemian toiminnassa lisääntynyt huomattavasti. Kotisivujen ja sähköpostin kautta tapahtuva viestintä on elintärkeä osa tiedottamista ja keskeisin osa markkinointiviestintää. Keski-Suomen Urheiluakatemian talous perustui toiminnan alkuvaiheissa maakunnallisesti laajaan tukeen Jyväskylän seutukunnalta ja Jämsän seudulta. Vuoden 2002 talousarvio oli maaliskuussa aloittaneen toiminnanjohtajan ja syyskuussa aloittaneen sihteerin henkilöstömäärällä noin euroa ja tilikauden tulos reilut euroa positiivinen. Vuoden 2003 talousarvio oli noin euroa ja tilikauden tulos 771,29. Vuoteen 2004 tultaessa Urheiluakatemiassa toteutettiin organisaation muutos Ari Nummelan siirtyessä KIHU:n palvelukseen. Urheiluakatemian talous ei kestäisi kahden päätoimisen henkilön palkkaamista, joten toimintoja jouduttiin tiivistämään. Heli Nieminen valittiin jatkamaan toiminnanjohtajana ja ainoana K-S URA:n työntekijänä. Toimistotehtävien hoitamiseen palkattiin Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kautta sihteeri. Tällä hetkellä toimistosihteeri Sirpa Kupari tekee puolet työajastaan Urheiluakatemian sihteerin tehtäviä ja toisen puolen hän työskentelee liikuntakeskuksen Infon tehtävissä. Vuoden 2004 budjetti oli suuruudeltaan vajaan euron luokkaa ja tilikauden tulos noin euroa positiivinen. Vuoteen 2005 lähdettiin vajaan euron budjetilla ja +/- 0 tulostavoitteella. Ennen virallisen tilinpäätöksen valmistumista arvioituna toiminnan tulos tullee olemaan jonkin verran negatiivinen, johtuen säätiön omistaman huoneiston remontista, johon ei oltu varauduttu talousarviota tehtäessä. Keski-Suomen Urheiluakatemian talous perustuu tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin liikuntatoimen vahvaan panokseen, jonka avustuksesta muodostuu vajaat 40 % tuotoista. Tämän lisäksi liikuntatoimi panostaa Urheiluakatemiaan toimistosihteerin työpanoksen kautta. Jyväskylän alueen oppilaitokset ovat mukana noin 15 % osuudella. Vajaa puolet toiminnan tuotoista tulee oman varainhankinnan kautta valmennus- ja superkorttipalveluista. 6

7 Maassamme toimii tällä hetkellä 12 urheiluakatemiaa. Kaikilla urheiluakatemioilla on sama päämäärä ja toimintamalli: urheilun ja opiskelun yhdistäminen sekä olosuhteiden luominen urheiluharjoittelulle. Urheiluakatemioiden kehitys on ollut viime vuosina nopeaa, mutta vähän ohjattua. Terminologia on vaihtelevaa, mikä osaltaan aiheuttaa sekaannusta ja väärinkäsityksiä. Akatemiat ovat tehneet keskenään tiivistä yhteistyötä valtakunnallisena verkostona muodostaen mm. urheiluakatemiatyöryhmän sekä työstäen yleisen laatuohjeistuksen paikallisen kehitystyön avuksi, mutta virallista valtakunnallista koordinaatiota ei toistaiseksi ole ollut. Jatkossa tästä koordinaatiosta vastannee Olympiakomitea. Urheiluakatemiat tunnustetaan osaksi suomalaista valmennusjärjestelmää. Tavoitteena on, että akatemioiden ympärille syntyy lisää eri lajien alueellisia valmennuskeskuksia, joissa yhteistyössä seurojen, lajiliittojen ja oppilaitosten kanssa pyritään mahdollisimman tehokkaasti yhdistämään huipulle tähtäävä harjoittelu ja opiskelu. Osa lajiliitoista on jo tehnyt selkeitä linjauksia lajikohtaisten harjoittelu- tai valmennuskeskusten toteuttamisesta osana paikallisia urheiluakatemioita. Esimerkiksi uinnin ja sulkapallon valmennuskeskukset toimivat urheiluakatemian sateenvarjon alla. Pysyvien rahoitusmallien löytyminen ja toiminnan vakiinnuttaminen sekä myös oppilaitosten ja urheilujärjestöjen vahvempi sitouttaminen ovat haasteita, jotka urheiluakatemioiden on lähitulevaisuudessa ratkaistava. Toivottavasti tässä tehtävässä onnistutaan, koska urheiluakatemioiden moniammatilliset verkostot luovat erinomaiset edellytykset tukea urheilijoita kokonaisvaltaisesti. Muutaman lähivuoden aikana jää nähtäväksi, mikä on urheiluakatemioiden rooli suomalaisessa valmennus- ja opiskelujärjestelmässä. Urheiluoppilaitosjärjestelmä toimii tällä hetkellä varsin hyvin, mutta se ei yksinään tarjoa riittävästi kouluttautumismahdollisuuksia urheilijoille. Lahjakkaista nuorista urheilijoista yli kolme neljännestä haluaa jatkaa korkeaasteen opintoihin, missä erityistä urheilijakoulutusjärjestelmää ei ole olemassa. Urheiluakatemiat tuovat tähän ongelmaan ratkaisun. Lähivuodet näyttävät muodostuuko urheiluakatemioista virallisesti urheiluoppilaitosten tavoin valtion varoista tuettuja keskuksia, jotka luovat edellytykset suomalaisille huippu-urheilijoille menestyä niin kilpakentillä kuin opiskelu- ja työelämässä. 7

8 3. HALLINTO Keski-Suomen Urheiluakatemia on toiminnallinen nimi Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiölle. Säätiö perustettiin vuonna 2001 ja sen perustajatahoina ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Jykes Oy, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Suomen Urheiluliitto, Suomen Uimaliitto ja Suomen Voimisteluliitto. Varsinaisen toimintansa Keski-Suomen Urheiluakatemia aloitti maaliskuussa Valtuuskunta ja hallitus Säätiön toiminnan ylin vastuullinen ohjaaja ja valvoja on valtuuskunta. Valtuuskuntaan kuuluu jäsentä. Kutakin perustajatahoa edustaa enintään yksi jäsen, muut jäsenet valitsee valtuuskunta. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiön valtuuskunta v. 2005: Pekka Toivonen (pj.) Jyväskylän maalaiskunta Timo Määttä (vpj.) Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Timo Salonen Suomen Uimaliitto Anni Kirvesniemi-Bosco Suomen Urheiluliitto Saara Kotamäki Jyväskylän ammattiopisto Eila Latvala Jyväskylän ammattikorkeakoulu Juha Rantakari Jyväskylän yliopisto Matti Mäkinen Jyväskylän kaupunki Pasi Sorvisto Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Oy Erkki Tervo Suomen Voimisteluliitto Matti Valta Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Valtuuskunta kokoontui vuoden 2005 aikana kevätkokoukseen 7.3. sekä syyskokoukseen Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu 6-8 jäsentä. Valtuuskunta valitsee hallitukseen kuusi jäsentä ja hallitus voi halutessaan valita 1-2 lisäjäsentä hallitukseen vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 8

9 Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiön hallitus v. 2005: Matti Pulli (pj.) Risto Koskinen (vpj.) Mirja Immonen Timo Salonen Johanna Niinikoski Pekka Sihvonen Kari Puronaho Matti Valta Jouni Haatainen Anu Räikkönen Suomen Urheiluliitto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Suomen Uimaliitto Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Oy Jyväskylän kaupunki Oppilaitosten edustaja Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Urheilija-asiantuntijajäsen Urheilija-asiantuntijajäsen, varalla Hallitus kokoontui vuoden 2005 aikana 8 kertaa: 11.1., 11.2., 15.3., 18.8., 21.9., , ja Tilintarkastajat ja varainhoito Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiön tilintarkastajina vuonna 2005 toimivat HTM, JHTT Seppo Lindholm (varalla HTM, JHTT Isto Lehtinen) ja KHT Jouko Minkkinen (varalla KHT Sari Johanna Gråsten). Säätiön kirjanpidosta vastasi Keski-Suomen Tilikeskus Oy, yhteyshenkilönään Anita Rahikainen Toimihenkilöt Keski-Suomen Urheiluakatemiassa työskenteli yksi päätoiminen työntekijä ja osa-aikainen toimistosihteeri vuonna Toiminnanjohtajana toimi Heli Nieminen ja toimistosihteerinä Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kautta Sirpa Kupari Talous Keski-Suomen Urheiluakatemian talous pysyi positiivisena osakehuoneiston budjetoimattomasta remontista huolimatta. Säästöjä saavutettiin henkilöstökuluissa sekä toimisto- ja markkinointikuluissa sen verran, että tilikauden tulokseksi tuli 7 152,73. Taseen loppusummaksi muodostui ,09. Menoissa henkilöstökulut olivat noin 49 % ja muut kulut (superkortit, valmennus, ohjaus, hallinto ja toimistokulut) noin 41 % kokonaiskuluista. Poistojen ja varainhankinnan menojen osuus oli noin 10 %. Tulopuolella toiminnan tuotoista ja omasta varainhankinnasta muodostui 51 % ja avustuksista noin 49 %. Tilintarkastajien ohjeistuksesta stipendirahastoon tehtiin tarvittavat korjaukset. Stipendirahaston kirjanpitoarvo on 8 525,79 ja markkina-arvo 8 830,01. 9

10 4. URHEILU-URAN JA OPINTOJEN YHDISTÄMINEN Keski-Suomen Urheiluakatemian yksi perustehtävä on urheilu-uran ja opiskelun yhdistämismahdollisuuksien kehittäminen. Tämän toiminnan toteuttamiseksi vuonna 2003 käynnistettiin oppilaitosprojekti yhdessä Jyväskylän oppilaitosten kanssa. Vuosi 2005 oli kyseisen projektin viimeinen toimintavuosi. Projektin yhteenveto löytyy toimintakertomuksen kohdasta liite Urheiluakatemian opiskelevat urheilijat Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijoista 90,48 % on opiskelijoita. Urheilijat jakaantuvat eri oppilaitoksiin seuraavasti: 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VOIONMAAN URHEILULUKIO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA KOULU MUUT Yliopistossa opiskelee lähes puolet (45,70 %) Urheiluakatemian urheilijoista. Seuraavaksi eniten urheilijoita opiskelee Voionmaan urheilulukiossa (20,95 %). Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kasvattanut urheilijamääräänsä viimevuodesta 15,8 %: iin. Muissa oppilaitoksissa opiskelevien määrä on 2,86 %:a kaikista opiskelijoista. (Keski-Suomen Urheiluakatemian opiskelevat urheilijat ja opiskelupaikat, liite 2.) 4.2. Oppilaitosprojekti Keski-Suomen Urheiluakatemia, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattiopisto ja Voionmaan urheilulukio käynnistivät vuoden 2003 alussa kolmivuotisen projektin, jonka tavoitteena on kehittää huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämismahdollisuuksia. Keski- Suomen Urheiluakatemian johtaman projektin projektiryhmään v kuuluivat: - Heli Nieminen (pj.), K-S URA - Juha Rantakari ja Tapio Ruokolainen, Jyväskylän yliopisto 10

11 - Kristiina Korhonen ja Maarit Vehkala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kevät Maarit Miettinen ja syksy Auli Ryhänen, Jyväskylän ammattiopisto - Markku Leskelä ja Jarmo Myllymäki, Voionmaan urheilulukio Projektiryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana kahdeksan kertaa: 18.1., 23.2., 31.3., 18.5., 8.9., , ja Yhtenä oppilaitosprojektin tavoitteena vuodelle 2004 oli tiedotuksen lisääminen. Keski-Suomen Urheiluakatemia näkyi ja kuului eri tiedotusvälineissä useaan otteeseen vuoden 2004 aikana (ks. kohta 6. Tiedotus ja markkinointi). K-S URA:n kotisivut ( pidettiin ajan tasalla ja Opiskelu -sivut päivitettiin yhteistyöoppilaitosten osalta. Jo opiskelupaikan saaneille urheilijoille tiedotusta pyrittiin tehostamaan oppilaitosten kautta, jakamalla Urheiluakatemian URA-julkaisua ja Urheilevan opiskelijan opasta oppilaitoksiin. Urheiluakatemiaan kuuluville urheilijoille ja valmentajille tiedotettiin toiminnasta ja tapahtumista sähköpostitse ja kotisivujen välityksellä. K-S URAn etukorttilaisille järjestettiin syksyllä kysely kortin uusimisen yhteydessä. Kyselyssä pyydettiin vastauksia opiskeluun ja harjoitteluun liittyvistä asioista. (Kyselyn tulokset, liite 3.) 4.3. Opintokoordinaattoritoiminta Vuoden 2004 alussa käynnistynyt opintokoordinaattoritoiminta jatkui vuonna 2005 samankaltaisena, kuin edellisenäkin vuonna. Opintokoordinaattoreina toimivat Jarmo Myllymäki ja Markku Leskelä. Heidän toimintaan oli resurssoitu 4 vuosiviikkotuntia sekä muutamia lisätunteja. Kevätlukukaudella 2005 opintokoordinaattoreilla oli vakiopäivystysajat K-S URA:n toimistolla. Aktiivinen päivystysaikojen hyödyntäminen keskittyi yhteishaun ja yliopistoon haun ajankohtaan. Opintokoordinaattorit olivat Urheiluakatemian urheilijoiden tavoitettavissa myös muina aikoina puhelimitse ja sähköpostitse. Pääpaino opiskelijoiden ohjauksessa painottuikin henkilökohtaisiin, erikseen sovittuihin palavereihin opintokoordinaattorin tai toiminnanjohtajan ja urheilijan kanssa. Osassa näistä palavereista oli paikalla myös oppilaitoksen lehtori tai koordinoiva opinto-ohjaaja, jonka kanssa käytiin läpi opiskelun ja urheiluharjoittelun kokonaisuutta tai jotakin tiettyä ajankohtaa, joka vaatisi erityisjärjestelyjä. Vuonna 2005 Urheiluakatemian opintokoordinointia jaettiin opintokoordinaattoreiden ja toiminnanjohtajan osalta oppilaitoksittain. Jarmo Myllymäen päävastuualueeksi tulivat Jyväskylän yliopistossa opiskelevat urheilijat, Markku Leskelän vastuualueeseen kuuluvat lukiossa opiskelevat urheilijat ja Heli Nieminen vastaa ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa opiskelevista urheilijoista. Vastuualueoppilaitosjaosta huolimatta sekä 11

12 toiminnanjohtaja että opintokoordinaattorit ovat vapaasti käytettävissä minkä tahansa oppilaitoksen opiskelevien urheilijoiden asioiden hoitamisessa. Jarmo Myllymäki jatkoi vierailuja oppilaitoksiin vuoden 2005 aikana kiertämällä yliopiston eri tiedekuntia ja palaveeraten opetuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Toiminnanjohtaja kävi muutamia palavereja Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja ammattiopistolla neuvotellen lehtorin ja opiskelijan kanssa menettelytavoista opintojen ja urheiluharjoittelun järjestämiseksi Opintokoordinaattoreiden yhteenveto vuodesta 2005 Jyväskylän kaupungin opetuspalvelukeskuksen kehittämispäällikön Eino Leisimon päätöksellä ( ) nimettiin lukuvuodeksi opintoohjaaja Markku Leskelä ja urheilulukion koordinaattori Jarmo Myllymäki Keski- Suomen Urheiluakatemian URA projektin koordinaattoreiksi. Jarmo Myllymäelle sisällytetään opetusvelvollisuuteen neljä viikkotuntia URA projektin koordinointitehtäviä. Samansisältöisellä kehittämispäällikön päätöksellä olivat opintokoordinaattorit Leskelä ja Myllymäki toimineet jo kevätlukukaudella v Opintokoordinaattoreiden työnjako opiskelijoiden osalta vuoden 2005 aikana oli pääsääntöisesti seuraava: Markku Leskelän opintojen ohjaamisen vastuualueet olivat 1. Voionmaan urheilulukiossa opiskelevat urheilijat, 2. urheilijat, joilla ei ollut opiskelupaikkaa ja jotka ehkä eivät vielä tienneet, mitä tekisivät muuta kuin urheilu-uraa, 3. urheilijat, jotka olivat vasta hakeutumassa opiskelemaan 4. urheilijat, jotka olivat vaihtamassa opintosuuntaa tai suunnittelemassa sitä. Jarmo Myllymäen opintojen ja valmennuksen ohjauksen vastuualueet olivat 1. Voionmaan urheilulukion valmennuksen koordinointi, 2. Jyväskylän yliopistossa opiskelevat urheilijat (syyslukukaudella painopiste liikunta- ja terveystieteiden, taloustieteiden ja kasvatustieteiden tiedekunnissa; muut syksyllä toiminnanjohtaja Heli Niemiselle), 3. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat kevätlukukaudella; syyslukukaudella vastuualue siirtyi Heli Niemiselle, 4. Jyväskylän Ammattiopiston ja muiden oppilaitosten opiskelijat (yhdessä Heli Niemisen kanssa). 5. Oppilaitosvierailujen (N= n.40) yhteissuunnittelutuokiot yksittäisten opettajien, lehtoreiden, assistenttien. yliassistenttien, amanuenssien ja professoreiden kanssa: keskustelujen pohjana Keski-Suomen Urheiluakatemia - Urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen moniste (Liite1) 6. Urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen ongelmien selvittely oppilaitosten henkilökunnan kanssa oppilaitoksissa 12

13 7. Maajoukkueurheilijoiden tentteihin liittyvät erityisjärjestelyt: tenttipäivien siirrot, tentinvalvonta URA projektin koordinointitehtäviin varattiin keväällä v.2005 kiinteät vastaanottoajat, jolloin koordinaattorit päivystivät Urheiluakatemian tiloissa ja joko ohjasivat opiskelijoita henkilökohtaisesti tai olivat puhelimitse yhteydessä oppilaitosten henkilökuntiin sekä jonkin verran opiskelevien urheilijoiden valmentajiin. Syksyllä v viikottaisista vastaanottoajoista Akatemian tiloissa luovuttiin Leskelän ja Myllymäen osalta ja päädyttiin ratkaisuun, jossa toiminnanjohtaja Heli Niemisen jatkuva päivystys Akatemian tiloissa riittää. Muiden opintokoordinaattorien tehtäväksi tuli sopia haastattelu- ja muut ohjausajat erikseen suoraan urheilijoiden kanssa Kokemukset vuoden 2005 osalta vahvistivat vanhan valmentajan sanomaa Asioilla on tapana järjestyä. Vaikeita asioita jopa ongelmia, itkuja unohtamatta, tuli vuoden aikana vastaan. Niiden selvittely vei urheilijalta aikaa ja energiaa, ehkä turhaankin, sillä näyttäisi siltä, että ennakointi on kaiken A ja O opintojen suunnittelussa ja erityisesti silloin, kun urheilija kaipaa erityisjärjestelyjä. Lähes mikä tahansa on mahdollista, mikäli urheilija ennakkoon selvittää tarpeensa erityisjärjestelyihin, menee kurssin opettajan luokse katsoen avoimesti silmiin ja sanoo: Minulla on ongelma, voisitteko auttaa minua siinä? Harva opettajakoulutuksen saanut kurssin vetäjä voi kieltäytyä avunpyynnöstä. Keski-Suomen Urheiluakatemian oppilaitoksissa v avun pyyntöön on vastattu Katsotaan, mitä voimme tehdä, eiköhän asiat järjesty! 4.5. Opintostipendirahasto Opiskelun tukemiseksi Keski-Suomen Urheiluakatemiaan on perustettu stipendirahasto, josta harkinnanvaraisesti jaetaan opiskelustipendejä Urheiluakatemian opiskeleville urheilijoille. Opiskelustipendejä jaetaan hakemusten perusteella, hakuaika on vuosittain syyskuussa. Opintostipendit pyritään kohdistamaan erityisesti opintojensa loppuvaiheessa oleville urheilijoille, joilla opintotukikuukaudet ovat loppumassa tai jo loppuneet. Vuonna 2005 jaettiin kaksi stipendiä. Stipendin saivat yleisurheilijat Ari Kauppinen 600 () ja Jaakko Kero 400 (JAMK). Tämän lisäksi Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskus ja Keski-Suomen Urheiluakatemia lahjoittivat stipendeinä neljä kappaletta superkortteja harjoituskaudelle Kortin saivat yleisurheilija Mari Järvenpää (JAMK), yhdistetyn urheilija Antti Kuisma (JAMK), uimari Annika Nieminen () ja ratameloja Anne Rikala (). 13

14 5. URHEILIJAN PÄIVITTÄISVALMENNUS Keski-Suomen Urheiluakatemian toiminta-ajatuksena on parantaa huipulle tähtäävien urheilijoiden päivittäisen valmentautumisen edellytyksiä. Keski- Suomen Urheiluakatemian urheilijoilla on käytössään etukortti, mikä sisältää Urheiluakatemian tarjoamat palvelut: harjoittelupaikkojen käytön, opintojen ohjauspalvelun ja valmennuksen tukipalvelut Urheiluakatemian urheilijat Vuonna 2005 Keski-Suomen Urheiluakatemian etukortin hankki 108 urheilijaa, joista superkorttiurheilijoita on 69 ja urheilijakorttiurheilijoita 39 henkilöä. Uusien urheilijoiden määrä oli 31, mikä on noin puolet enemmän kuin edellisvuonna. Etukortin hankkineista yleisurheilijoita on 63 %, uimareita 27 %, voimistelijoita 4 % ja muista lajeista 6 %. Syksyllä, etukorttien uusimisen yhteydessä urheilijoilta pyydettiin vastauksia kyselyyn, jossa oli kysymyksiä niin opiskeluun kuin harjoitteluunkin liittyvistä asioista. (Kyselyn tulokset liite 3. sekä arvokisa-/maajoukkueurheilijat v. 2005, liite 2.) Urheilijoiden lajijakauma Yleisurheilu Uinti Voimistelu Muut lajit 5.2. Päivittäisharjoittelu Urheilijoiden päivittäisharjoittelun onnistumiseen vaikuttaa eniten harjoitteluolosuhteet. Tärkeimmät harjoittelupaikat: Hipposhalli, AaltoAlvari ja Monitoimitalo ovat olleet Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijoiden jatkuvassa käytössä. K-S URA:n urheilijoille on Hipposhallista varattu harjoitusvuorot syys- ja kevätkaudella päivittäin klo 10-12, ja Urheiluakatemian urheilijoilla on käytössään Hipposhallissa välinevarasto, johon urheilijoilla on mahdollisuus hankkia avain urheiluakatemian toimistolta. Vuoden 2005 aikana välinevarastoon hankittiin Jyväskylän kaupungin liikuntatoimen kautta lisää kumikuulia ja kuntopalloja. Keski-Suomen Urheiluakatemiaan kuuluvat uimarit harjoittelevat AaltoAlvarissa seuraavasti: maanantaisin klo ja 15-17, tiistaisin klo 8-10 ja 15-17, 14

15 keskiviikkoisin klo 15-17, torstaisin klo ja ja perjantaisin klo 8-10 ja Uimarit ovat harjoitelleet maajoukkuevalmentaja Marko Malvelan johdolla. Samoin telinevoimistelijat harjoittelevat vakiovuoroilla: maanantaista lauantaihin klo sekä maanantaisin ja tiistaisin sekä torstaisin ja perjantaisin klo Telinevoimistelutoiminta ja tilojen käyttö on vahvasti voimisteluseura Jyväskylän Voimistelijoiden ohjauksessa, mikä aiheuttaa jonkin verran epäselvyyttä Urheiluakatemian etukortin ja harjoittelupaikkojen käyttöön liittyen. Tukipalveluiden puolella Urheiluakatemia laajensi vuonna 2005 lihashuoltoverkostoaan. Jyrki Jokisen, Olli-Pekka Rantatalon ja Pekka Jurvasen lisäksi yhteistyöhön saatiin hieroja Matti Hoskonen, jonka toimipiste sijaitsee uimahalli AaltoAlvarissa. LIKES:in kanssa jatkettiin yhteistyötä, joka mahdollistaa asiantuntevan ja nopean avun Urheiluakatemian urheilijoille. Onneksi näitä tapauksia ei ollut vuoden 2005 aikana kuin muutama ja niissäkin avun saanti oli nopeaa. Urheiluakatemian urheilijat käyttivät KIHU:n testauspalveluja harjoittelun seurannassaan. Eniten käytettyjä olivat PVK sekä MART-testi. Näiden palvelujen lisäksi urheilijat käyttivät lähes päivittäin K-S URAn toimiston palveluja: tietokonetta, videolaitteistoa ja kopiointimahdollisuutta. Kaikille K-S URAn etukortin lunastaneille urheilijoille lahjoitettiin toilettilaukut kortin uusimisen yhteydessä. Myös muilta paikkakunnilta tulevat urheilijat ovat etukortin sisältämien palveluiden piirissä. Urheiluakatemia hankki kaudelle kuusi vieraskorttia muilta paikkakunnilta tulevien urheilijoiden käyttöön. Tätä vieraskorttimahdollisuutta käyttivät mm. moniottelijat leireillessään Jyväskylässä sekä Hankasalmen suunnistuslukion urheilijat, tehden yhdistelmäharjoituksia Hipposhallilla, Monitoimitalolla ja uimahallilla. Jämsän seudun koulutuskeskuksessa aloitti vuonna 2003 päätoiminen valmennuspäällikkö Petri Tuomikoski, jonka tehtävänä on koordinoida ja vastata urheilun ja opiskelun yhdistämisestä Jämsän seudun koulutuskuntayhtymän alueella. Jämsän seudun painopistelajeina ovat alppilajit, maastohiihto, suunnistus, motocross/enduro ja kestävyysjuoksu. 6. VALMENNUS Vuonna 2005 Keski-Suomen Urheiluakatemia jatkoi yhteistyötään Suomen Urheiluliiton, Uimaliiton ja Voimisteluliiton kanssa. Suomen Urheiluliiton valmentajilla, Jarkko Finnillä ja Petteri Jousteella oli valmentajapulpetit Urheiluakatemian tiloissa. Keski-Suomen Urheiluakatemian piirissä toimivat yleisurheiluvalmentajat kokoontuivat vuoden 2004 aikana seuraavasti: 15

16 10.1. Yleisurheiluryhmä Yleisurheiluryhmä 7.2. Yleisurheiluryhmä Yleisurheiluryhmä Yleisurheiluryhmä Yleisurheiluryhmä Uimaliiton kanssa käynnistettiin neuvottelut kesällä 2005 valmentajan palkkaamiseksi Keski-Suomen Urheiluakatemiaan. Uimaliitto on tehnyt selkeän linjauksen omien valmennuskeskusten suhteen ja on ollut aktiivisesti viemässä Jyväskylän valmennuskeskusta Urheiluakatemian yhteyteen. Näiden neuvottelujen ja keskustelujen pohjalta K-S URA:n hallitus teki päätöksen uintivalmentajan palkkaamiseksi K-S URA:an. Valmentajan palkkakustannuksiin osallistuvat Suomen Uimaliitto, Voionmaan lukio, Suomen Valmentajat ry ja uimarit valmennusmaksujen kautta. Valmentajan palkkauksessa lähdettiin liikkeelle yksivuotisella sopimuksella ja jatkosta on neuvoteltava kaikkien mukana olevien tahojen kesken kesän ja syksyn 2006 aikana. Myös Suomen Hiihtoliiton yhdistetyn lajiryhmän sekä suunnistuksen aluevalmennusryhmän kanssa käynnistettiin neuvottelut valmennuksen tehostamiseksi Keski-Suomen Urheiluakatemian yhteydessä. Neuvotteluja ja palavereja eri lajien ja lajiryhmien kanssa valmennukseen ja harjoitteluun liittyen käytiin seuraavasti: Urheiluklinikka, Aki Hintsa Yhdistetyn valmennusmahdollisuudet, Kullberg ja Tuppurainen Yhdistetyn valmennus, Ilkka Jylhänkangas Urheiluakatemian visio, SUL:n tulevaisuustyöryhmä Uinnin valmennuskeskus Jyväskylään, Suomen Uimaliitto 6.9. Yhdistetyn valmennus, Petter Kukkonen Uintivalmennus, Marko Malvela Yhdistetyn valmennus, Petter Kukkonen 7. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Vuoden 2004 aikana Urheiluakatemia oli esillä seuraavissa tiedotusvälineissä tai tilaisuuksissa: K-S URA:n esittely Keski-Suomen Opintomaailman numerossa 3/2004 Helmikuu 2005: Yleisurheilun kuvalehti, koulutusnumero 7.4. Päijät-Hämeen Urheiluakatemia, K-S URA:n toiminta Jyväskylän ammattiopisto, OPO-tiimi; K-S URA -tiedotus 1.6. ToukoFest tapahtuma 1.9. Koillis-Häme, Suunnistuksen SM-kisat teema, K-S URA:n ilmoitus Keskisuomalainen, Riikka Majanderin ja Anne Rikalan haastattelut 16

17 Keski-Suomen Urheiluakatemian kotisivut uusittiin syksyllä Kotisivujen uusi palveluntarjoaja on Optinet Oy, jonka kautta uudet kotisivut toteutettiin. Kotisivujen ilmettä ja luettavuutta parannettiin ja uudistuksen myötä mm. urheilijahakemuksen tekeminen ja lähettäminen onnistuu internetin kautta. Kotisivut ovatkin tärkein tiedotuskanava Urheiluakatemian urheilijoille, valmentajille, sidosryhmille sekä Urheiluakatemiasta ulospäin ja kotisivujen ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä Urheiluakatemian tehtävistä. Kaikilla urheiluakatemian urheilijoilla sekä valmentajilla on sähköpostiosoite ja sitä kautta tiedottaminen ajankohtaisista asioista käy nopeasti ja tavoitettavuus on laajaa. Lokakuussa 2005 painettiin K-S URA:n uusi haitariesite. Siitä otettiin 500 kappaleen painos ja lähes kaikki esitteet jaettiin tapahtumien, valmentajien, urheilijoiden ja postituksen kautta vuoden loppuun mennessä. Esitteestä tullaan tekemään uusintapainos kevään 2006 aikana. 8. SUOMEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON KEHITTÄMINEN Vuoden 2005 aikana viimeisimmätkin käynnistysvaiheessa olevat urheiluakatemiat käynnistivät virallisesti toimintansa, minkä jälkeen maassamme toimii 12 urheiluakatemiaa. Urheiluakatemioiden ja Suomen Olympiakomitean aloitteesta toteutettiin urheiluakatemioiden kyselytutkimus kevään 2005 aikana. Kyselytutkimuksen toteutti K-S URA:n toiminnanjohtaja. Tutkimukseen saatiin vastaukset kaikilta toimivilta ja käynnistysvaiheessa olevilta urheiluakatemioilta. Kyselytutkimuksen tulokset käytiin läpi huhtikuun lopussa pidetyssä urheiluoppilaitosseminaarissa Vierumäellä. Kyselyssä selvitettiin kunkin akatemian perusrakenteita: syntyä, organisaatiota, hallintoa, toimintaa ja rahoitusta sekä tulevaisuuden näkymiä ja tavoitteita kunkin urheiluakatemian näkökannalta. Vaikka urheiluakatemiat ovat syntyneet erilaisista lähtökohdista ja ovat eri tavoin koordinoituja, on kaikilla yhteinen tavoite ja toiminta-ajatus: opiskelun ja urheilun sujuva yhdistäminen, päivittäisharjoittelun ja valmennuksen tukipalvelujen kehittäminen sekä ammattivalmennuksen edistäminen. Samoin kaikilla urheiluakatemioilla oli tulevaisuuden näkymistä selvä kuva: Urheiluakatemioille tulee saada virallinen status ja Suomen Olympiakomitean tulee ottaa vastuuta urheiluakatemioiden valtakunnallistamisprosessissa. Virallisen statuksen myötä urheiluakatemioiden perusrahoitus tulisi saada opetusministeriön liikuntabudjetin alaisuuteen. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta muodostettiin Urheiluakatemia työryhmä, jonka tavoitteena on valmistella suunnitelma, josta selviää akatemioiden valtakunnallinen rooli suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä sekä perusteet resurssoinnille. Työryhmään valittiin seuraavat henkilöt: 17

18 Jyrki Heliskoski, Jarmo Mäkelä, Petteri Laine, Heli Nieminen, Risto Keskitalo, Ulla Papp, Pasi Koistinen, Simo Tarvonen, Markus Kalmari, Suomen Palloliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Uimaliitto Keski-Suomen urheiluakatemia Ouluseutu urheiluakatemia Pohjois-Savon urheiluakatemia Päijät-Hämeen urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Turun seudun urheiluakatemia Vuonna 2005 urheiluakatemiatapaamisia järjestettiin seuraavasti: Olympiakomitea ja Akatemiat, Helsinki Urheiluoppilaitosseminaari, Vierumäki 7.6. Urheiluakatemiatyöryhmä, Helsinki Urheiluakatemiatyöryhmä, Helsinki 18

19 TULOSLASKELMA 9. TULOSLASKELMA JA TASE 2005 TP 2005 TP 2004 TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Henkilöstökulut Poistot Vuokrat Muut kulut TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ I VARAINHANKINTA Tuotot TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ II SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ III SATUNNAISET ERÄT Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

20 TASE VASTAAVAA TP 2005 TP 2004 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 6 038,93 0,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset myyntisaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma , ,97 Muut rahastot 8 525, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

21 LIITTEET Liite 1. Keski-Suomen Urheiluakatemian opiskelevat urheilijat Aaltonen Markus Liukkonen Ari-Pekka Ahonen Riikka JAMK Majander Riikka Alasalmi Janne Malmivaara Eveliina Alasalmi Tuomo Manninen Johanna Allonen Juho Manninen Mervi Aronpää Mikko Mattila Alina Bosco Carla Menonen Paula Bosco Manuela Mero Antti Jr. Haapasaari Anita Mero Anne Haapasalo Kimmo Mykkänen Kirsi Myllyntaus Joni Haatainen Jouni Harju Jarkko KPO Mäkinen Anne Hermiö Jarno JAMK Mäkipää Juho Herranen Jaakko JAMK Männikkö Leena Hinkkanen Jussi Nieminen Jaakko Hämäläinen Eeva Nieminen Annika Hämäläinen Hannu Nieminen Tuomas Hämäläinen Olli Niilo-Rämä Mikko Häyrynen Hanna Niinikoski Arttu Hölttä Ida-Janina Noponen Perttu Ojaniemi Jaakko Itani Sami Järvenpää Mari JAMK Ojell Ville Järvenpää Minna JAMK Okkonen Olli Järvinen Mikko JAMK Ollenberg Aki Jääskeläinen Ville Paunu Pauliina Kauhanen Hanna Penttinen Kati Kauppinen Ari Penttinen Marja Kekkonen Janne Pernaa Juhana Kero Jaakko JAMK Pietiläinen Emilia Kinnunen Antti Pirttimäki Emmi-Stina Pyykönen Lauri Kinnunen Jaakko Kisseleva Natalia Reebs Marika Kovalainen Maija LYO Rikala Anne Kuisma Antti JAMK Rintaniemi Tuire Laasonen Laura JAMK Räikkönen Anu Laitinen Arno Salmijärvi Suvi Laukka Minna Sandelin Emma Leinonen Mikko Santanen Sanna Leinonen Petteri Savioja Heidi JAMK JAMK. SAMK JAMK JAMK JAMK 21

22 Seppänen Tuomas Sippola Urpo Takki Pirpa Tanskanen Jani Teljo Marjoona Terho Jarkko Toivonen Petteri Torkkel Olli JAMK JAMK Torro Osku Tyni Mikko Uusoksa Ira Ventilä Oskari Viilos Antti Vilhunen Elisa Virtanen Janne AO 22

23 Liite 2. Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijat, jotka ylsivät vuonna 2005 arvokisoihin tai maajoukkuetehtäviin: Arvokisat Olli Torkkel, voimistelu Carla Bosco, pikajuoksu MM-kisat, Helsinki Kimmo Haapasalo, 400 m aidat mo Göteborg, Ruotsi 3. Jere Hård, uinti Lyhyen radan EM-kisat, Trieste, Italia, Suomi-Viro mo. Sami Itani, 10-ottelu ECup 1 div. Jyväskylä, mo Turku, EM-kisat 19 v. Kaunas, Liettua 4., mo 19 v. Kristiansand, Norja 2. Mari Järvenpää, 800 m ECup 1 div. 3. Gävle, Ruotsi, mo Göteborg, Ruotsi 1. Antti Kuisma, yhdistetty MM-kisat Oberstdorf GER 5., joukkuekilpailu 4. Maija Kovalainen, 7-ottelu ECup S, Bydgoszcz, Puola Arno Laitinen, moukari 17-v. Ruotsiottelu 2. Göteborg, MM-kisat Marragesh 6. Petteri Leinonen, keihäs Universiadit Izmir, Turkki Johanna Manninen, pikajuoksu EM-kisat Madrid Espanja Kirsi Mykkänen, 400 m MM-kisat Helsinki, Eurooppa Cup 1 div. Gävle, Ruotsi 2., Universiadit Izmir, Turkki, mo Göteborg, Ruotsi Juho Mäkipää, 10-ottelu PM 19 v. Nyköping, Ruotsi 3. Jaakko Ojaniemi, 10-ottelu MM-kisat Helsinki 9., ECup 1 div. Jyväskylä Kati Penttinen, kävely ECup Miskolc, Puola, PM 19 v. Odense Tanska 2., mo 19 v. Earls Colne, Iso-Britannia 6. Juhana Pernaa, golf PM-kisat 3. Lauri Pyykönen, maastohiihto Maailman cup Pragelato, Italia sprinttiviesti 7., Lahti sprintti 1,4 km P9. Vesa Rantanen, seiväshyppy EM-kisat Madrid, Espanja, mo Göteborg, Ruotsi 3. Anne Rikala, ratamelonta EM-kisat K-1 500m 4., MM-kisat K-1 500m 5. Zagreb, Kroatia Aki Salminen, 10-ottelu PM-kisat 22 v. Nyköping, Ruotsi 3. Tuomas Seppänen, moukari EM-kisat 19 v. Kaunas, Liettua 7., mo 19 v. Kristiansadd, Norja 1. Jani Tanskanen, voimistelu Maailman Cup, Sao Paolo hevonen 6. ja rekki 5., MMkisat Melbourne, Australia, MC Gent, Belgia MM-kisat, Melbourne, Australia, EM-kisat Debrecen, Unkari, MC Gent, Belgia Samsa Tuikka, pikajuoksu mo, Göteborg, Ruotsi 3. Elisa Vilhunen, uinti Lyhyen ratojen EM-kisat, Trieste, Italia 23

24 Liite 3. Syksyn 2005 urheilijakyselyn tulokset Kaikkiaan vastauksia 60 kpl. Vastaajista Yleisurheilijoita 82 % 68 % 63 % Uimareita 14 % 21% 27 % Muut lajit 11 % 10 % 10 % yleisurheilijoita uimareita muista lajeista Superkortit 60 % 66 % 65 % Urheilijakortit 40 % 34 % 35 % Superkortit Urheilijakortit

25 Vastaajista opiskelee 92 % 82 % 86,7 % lukiossa 30,4 % 26,79 % 10 % Jyväskylän ammattiopisto 6,5 % 0 % 0 % Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 19,6 % 17,86 % 20 % Jyväskylän yliopistossa 43,5 % 53,57 % 55 % Kotitalousoppilaitos 0 % 1,78 % 0 % Lukio Jao Jamk Yliopisto Kotitalousop Opintojen aloitusvuosi ja arvioitu valmistumisajankohta LUKIO Aloitusvuosi Opiskelijoiden määrä Arvioitu valmistuminen 2/05 2/06 3/07 2/08 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Aloitusvuosi Opiskelijoiden määrä Arvioitu valmistuminen 1/05 2/06 6/07 1/08 2/08 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Aloitusvuosi Opiskelijoiden määrä Arvioitu valmistuminen 6/06 8/07 4/08 6/09 2/9 2/10 3/10 25

26 2. Miten opiskelun ja urheilun yhdistäminen on mielestäsi onnistunut viime lukuvuoden aikana? erittäin hyvin hyvin en osaa sanoa huonosti erittäin huonosti ei mielipidettä 14 kpl 32 kpl 2 kpl 3 kpl - 9 kpl 3. Oletko käyttänyt K-S URA:n opintokoordinaattoreiden palveluja? Ei, miksi? Ei ole ollut tarvetta vielä. Urheilu on jäänyt viime vuonna niin vähälle polviongelmien vuoksi. En ole tiennyt asiasta. Olen pärjännyt omilla. Piti, mutta unohtui. Yliopistolla muutenkin aika vapaata. Olin jo yliopistossa ja varma valinnastani. Homma on ollut hanskassa. Olen vasta muuttanut Jyväskylään. Opinnot sujuvat hyvin. En ole saanut aikaiseksi/tiennyt hyötyä. Kyllä, mihin? Olen saanut kannustusta opintoihin/tenttien suoritus. Aikatauluasioita. Sivuainevalintoihin. 1. vuotena haastattelu. Kouluun. Olen kysellyt heiltä joitakin asioita. Se tapaaminen mikä järjestettiin kaikille yksilöllisesti. Tentin valvomiseen. Juteltiin yleisesti opinnoista. 4. Oletko käyttänyt oppilaitoksen opinto-ohjaajia opiskelun ja urheilun yhdistämiseen liittyvissä asioissa viimeisen vuoden aikana? useammin kuin kerran kerran ei lainkaan ei mielipidettä 2 kpl 14 kpl 36 kpl 8 kpl 26

27 5. Onko sinulla opiskeluun ja/tai valmennukseen liittyviä kysymyksiä? Kerro. Odottelen laitoksen infotilaisuutta uudesta opetusohjelmasta. Kun lähtee vaihtoon, onko tämän kautta mahdollista kysellä valmentajaa vuodeksi ulkomailla esim. Italiassa? Onko mahdollista saada pientä tekniikan parantamiseen tähtäävää valmennusta esim. 1-2 krt viikossa? Onko liikunnalle oltu yhteydessä koskien kurssien vaihtoehtoista suoritustapaa koskevissa asioissa? 6. Arvioi eri liikuntapaikkoja asteikolla 1= Eriomainen, 2= hyvä, 3= Välttävä, 4= Huono Harju Hipposhalli Monitoimitalo Graniitti AaltoAlvari Tilat 1,6 1,7 2,1 2,2 1,5 Välineet 1,9 2,1 2,2 2,4 1,6 Siisteys 1,65 2,3 2,6 1,9 1,7 Aukioloajat 2,0 1,9 1,7 1,8 1,8 Keskiarvo liikuntapaikoista Harju Hipposhalli Monitoimitalo Graniitti AaltoAlvari 1,4= Erinomainen- 1,6= Hyvä+ 1,7= Hyvä+ 1,7= Hyvä+ 1,3= Erinomainen- Anna palautetta liikuntapaikoista! AaltoAlvari AaltoAlvarin sulkeutuminen kesäksi n. 1,5 kk, ei pääse harjoittelemaan silloin uintia. Monesti arvokisat ovat joko heinä- tai elokuussa. Tuntuma uintiin häviää jo parissa viikossa. Järvivedet monesti niin kylmiä, ettei voi uida ilman märkäpukua. AaltoAlvari lähes erinomainen. Hipposhalli Hipposhalli hyvässä kunnossa. Hipposhallin siisteys ja ilmanvaihto vaatii kohennusta/parannusta. Aukioloajat muuten hyvät, mutta liian vähän yleisurheilijoille vuoroja. Hipposhallissa roskaista talvella. Pehmeä pitkä alusta loikkaharjoittelulle puuttuu. Olisi tärkeätä olla. Muissa halleissa on mahdollisuus. 27

28 Heittopaikka puuttuu. Uudet pinnoitteet Hipposhallille hieno juttu. Hipposhalliin lisää kumikuulia, kuntopallot huonolaatuisia, harjoitusaitoja (kevyitä) lisää (alumiiniset aikansa eläneitä, oikeat aidat liian loukkaantumisherkkiä epäonnistuneissa hypyissä). Hipposhallin aukioloaika hyvä. Patjat kuulapaikalla (pystyisi työntämään/heittämään rautavälineillä). Hipposhallissa ylimääräistä väkeä ja tavaraa liikaa. Palloiluporukoille kovempi kuri! Hipposhallissa ulkopuoliset farkkukansa pitäisi onnistua pitämään ulkona ja hallin pinta pitää siistinä. Hipposhallin kiertävä rata liian harvoin käytettävissä. Punttisali liian likainen ja täynnä turisteja. Kaikenlaisia kissan ristiäisiä viemässä vuoroja. Hipposhalli hyvä lukuun ottamatta ainaisia mattovuoroja. Monitoimitalo Monitoimitalon punttisalin laitteet ruosteessa. Monnari on karu. Monnarin punttisali on liian täynnä, lätkäpelaajat muualle. Harju Harjulla oli syksyllä vähän liikaa varausten valmisteluja ym., muuten hyvin hoidettu paikka. Uudet pinnoitteet Harjulle hieno juttu. Harju tosi hyvä lukuun ottamatta lähes ainaista kieltoa keskikentän käytöstä, rajoittaa tehokkaasti keihäsmiesten harjoittelua. Harjun kenttä pitäisi saada aikaisemmin keväällä käyttöön. Harjun aukioloajat eivät hyvät, joskus tarvetta päästä aikaisemmin. Harjun kentällä huonot verryttelypaikat, liian pieni kentän ulkopuolinen alue ja ei auringon suojaa. Muita kommentteja Olen ollut melko tyytyväinen niihin paikkoihin, mitä olen käyttänyt. Hyviä paikkoja. 28

29 Kesän aukioloajat (AaltoAlvari/Hipposhalli/Monitoimitalo), liikuntapaikat suljettuna (ei löydy kunnon punttisalia keskikesällä). Monipuolista on. 7. Mihin osa-alueisiin haluaisit K-S Urheiluakatemian kiinnittävän huomiota? 3 kpl opinto-ohjaus Tukipalvelut 12 kpl lääkäri 20 kpl fysioterapia 19 kpl hieronta 14 kpl ravinto 12 kpl psyyke 13 kpl testaus 7 kpl yhteistyötahot Valmennus 17 kpl harjoitusvuorot 9 kpl valmentajat Yhteistyö 15 kpl urheilijoiden yhteiset tapahtumat 3 kpl urheilijoiden ja valmentajien yhteiset tapahtumat Toimistopalvelut - perinteiset toimistopalvelut 3 kpl tiedottaminen 4 kpl markkinointi 17 kpl Ei mielipidettä K-S Urheiluakatemian palveluista Muita kommentteja palveluista! Hierontapaikan siisteys/hygienia on ala-arvoista. Hieroja Rantatalon tilaa ei ole todennäköisesti siivottu pitkään aikaan. Hierontapöydän päällä oleva pyyhe ei vaihdu, on likainen. Olen tyytyväinen; saanut apua silloin kun on tarvinnut. Opinto-ohjausta abeille. Valmennuksessa harjoitustilat tärkeät. Tiedotus netin kautta on toiminut todella hyvin. 29

30 30

31

32 Keski-Suomen Urheiluharjoittelukeskussäätiö on perustettu vuonna Perustajajäseniä ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Jykes Oy, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Suomen Urheiluliitto, Suomen Voimisteluliitto ja Suomen Uimaliitto. Säätiö ylläpitää Keski-Suomen Urheiluakatemia nimistä toimintayksikköä, joka aloitti varsinaisen toimintansa maaliskuussa Yhteistyössä mukana: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU Liikuntalääketieteen klinikka, LIKES Jyväskylän Teknologiakeskus Kuntoportti 3, Jyväskylä Puh , GSM Fax