Pirkanmaan Protopaja - pilotointi

Transkriptio

1 Pirkanmaan Protopaja - pilotointi Loppuselvitys, joulukuu 2013 Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere - ohjelman ( ), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki.

2 Toimeksiannon tausta ja tavoitteet Keväällä 2013 tehdyssä esiselvityksessä todettiin että Pirkanmaalla on tarve protopajalle, jossa voidaan iteratiivisesti kehittää erilaisia kulutus- ja B2B elektroniikkaratkaisuja. Protopaja täyttää aukon harrastajatoiminnan ja elektroniikan sopimusvalmistuksen välissä (kuva 1). Protopajan avulla voidaan saavuttaa tehostunutta alan yhteistyötä, osaamisen siirtymistä sekä nopeampi kehityssykli uusille ratkaisuille (time- to- market). Lisäksi useat pienet tai keskisuuret yritykset voivat hyödyntää samoja laitteita ja tiloja jolloin useiden kasvuyritysten ei tarvitse investoida samoihin laitteisiin. Protopajan lisäksi nähtiin tarve yleiselle yhteistyöalustalle joka yhdistää eri toimijat ja osaajat. Kuva 1 Protopaja positiointi harrastajatoiminnan ja sopimusvalmistamisen välimaastoon Kesällä 2013 esiselvityshankkeen ohjausryhmässä todettiin että tarjouspyynnössä eritelty optio toiminnan pilotoinnista käynnistetään elokuussa Pilotoinnin tavoitteena oli testata protopajan eri palveluosioiden kysyntää, määrittää käytännön toimintamalli sekä toimijat joiden toiminta voidaan saada kestävälle pohjalle. Toimintasuunnitelma Protopajan Pilotoinnin tavoitteista keskusteltiin hankkeen johtoryhmässä elokuun alussa ja todettiin, että niitä tulee vielä linjata INKA- hankkeen ja Tampereen kasvusopimuksen kanssa. Työn edistämiseksi muodostettiin kuitenkin jo silloin tärkeimpien kehitysalueiden työtehtävistä työpaketteja Protopajan pilotointiprojektille. Samalla hahmoteltiin lopputulokset sekä työpakettien vaiheistukset. Suunnitelma laadittiin karkealla tasolla koska oletettiin että hankkeen suuntaa voidaan joutua muuttamaan syksyn 2

3 aikana viiteryhmäkeskusteluiden ja asiaan osallistuvien tahojen mielipiteiden perusteella. Elokuussa 2013 sovitut alustavat työpaketit ja tavoitteet on kuvattu kuvassa 2. Kuva 2 Elokuussa 2013 määritetyt alustavat työpaketit ja tavoitteet Hankkeen toteutuma Hanke käynnistettiin syyskuussa työpakettien ja tavoitteiden mukaisesti. Asetettujen tavoitteiden ja vastaavien hankkeiden (erityisesti eri kaupunkien Fab Lab toiminnat) kokemusten perusteella määritettiin avainedellytykset protopajan onnistuneelle käynnistämiselle: Protopajalla tulee olla selkeä fokus projektit, koulutus tai yritysyhteistyö Pajalla pitää olla isäntäorganisaatio (host) ja kattava verkosto kansallisia ja kansainvälisiä partnereita Pajalla pitää olla asiasta innostunut johtohenkilö Pajan sopimuspohjat ja sopimukset isäntien ja partnerien kanssa tulee lyödä lukkoon ennen julkistamista ja markkinointia Rahoitus tulee miettiä etupainoisesti, jotta toiminnassa voidaan keskittyä oleelliseen Oikea tila toimiva kokonaisuus, riittävän lähellä potentiaalista käyttäjäkuntaa. Verrokkitilat ovat kokoluokkaa neliömetriä jaettuna erilaisiin toimintoalueisiin. 3

4 Tilan ja laitteiden lisäksi saatavilla tulee olla henkiöitä jotka voivat neuvoa laitteiden käytössä. Eri viiteryhmien (mm. TTY, TAMK, Fimecc, Hermia Group, Hackerspace, TAKK, VTT) halukkuutta ja mahdollista aikataulua osallistua protopajan tyyppisen toiminnan käynnistämiseen kartoitettiin syyskuun aikana. Projektin ohjausryhmässä todettiin että hankkeen tavoiteaikataululla Tampereen Ammattikorkeakoulu (TAMK) on soveltuvin host- organisaatio. Päätettiin että suunnittelua jatketaan TAMK kanssa siten että TAMK tavoitteet ja mielipiteet otetaan huomioon. Samalla päätettiin että testataan tarvetta virtuaaliselle Makers yhteisölle, jossa toimialueen hanketarpeet kohtaavat oikeat osaajat. Loppuvuoden aikana protopajan suunnitelmaa vietiin eteenpäin TAMK:n johdolla sekä hankesuunnitteluna että toiminnan testaamisena; ja haettiin kansallisia yhteistyökumppaneita (esimerkiksi Fimecc, TTY, TAKK) hankkeeseen. TAMK:n ohjauksessa protopajan painopiste kohdistettiin teollisen internetin ja älykkäiden koneiden hankkeisiin ja ratkaisuihin. TAMK:n tavoitteena on yhdistää toiminta opetukseen luomalla samalla Älykkäiden Koneiden Opetusympäristö, jossa oppilaat osallistuvat hankkeisiin osana koulutusta. TAMK- johtoisen suunnittelun tuloksina saatiin: Pirkanmaan Protopaja kärkihanke- ehdotukseksi Älykkäät Kaupungit ja Uudistuva Teollisuus INKA hankkeessa (hanke- ehdotus liitteenä 1) Tarkempi hankesuunnitelma TAMK sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön (Lisätiedot TAMK / Riitta Mäkelä) Protopalvelun toiminta testattu TAMK:n TKI- osuuskunta Verstaan ja ulkoisten keksijöiden kanssa protohankkeiden kautta (Lisätiedot TAMK / Ari Rantala) Muodostettiin protopajatoiminnan markkinointikonsepti TAMK:n käyttöön (Lisätiedot TAMK / Mika Ijas) Tavoitteena on että protopajatoiminta käynnistyy alkuvuodesta 2015 TAMK:n väliaikaisissa 150 m 2 kokoisissa tiloissa yhdessä Älykkäiden Koneiden Oppimisympäristön kanssa toiminta muuttaa sitä varten remontoitaviin suurempiin tiloihin TAMK:n tiloissa. Makers- yhteisö ei saavuttanut syksyn aikana riittävää määrää tekijöitä ja osaamisen tarvitsijoita. Opittavaa: kun ei ollut resursseja ja taustaorganisaatiota ja useita bloggareita, yhteisön osallistuminen jäi seuranta- asteelle oliko kanava väärä tekijöille (Linkedin)? tuleeko olla oma foorumi vs. isomman kokonaisuuden osa (esimerkiksi avoimen Tampereen osa- ryhmä tai Älykkäät Koneet ryhmän)? Toimenpidesuositukset Tarve protopajapalveluille vahvistui selkeästi syksyn aikana. On tärkeää tarjota tarvittavat välineet, osaaminen ja ympäristö kasvu- ja muille yrityksille erityisesti valmistavan teollisuuden alalla jossa rakennemuutos jatkuu voimakkaana ja kansainvälinen kilpailu pakottaa nopeisiin tuotekehityssykleihin ja kustannustehokkuuteen. 4

5 Protopajatoiminnan tavoitteena kannattaa edelleen pitää kansallisesti merkittävän teollisen internetin ja älykkäiden koneiden innovaatioalustan rakentamista Pirkanmaan seudulle. Oleellista tulee olemaan oikeiden toimijoiden mukaansaaminen riittävän hankevolyymin ja tekijöiden kriittisen massan takaamiseksi. Kansallisista toimijoista tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten ja teollisuuden toimijoiden kanssa (alan yritykset ja niiden yhteistoimintaorganisaatio kuten Fimecc). Vastaavasti käytännön toiminnassa tulee päästä heti nopeiden toimitusten malliin, jossa erilaisia hankkeita toteutetaan ketterästi ja samalla protopajan toimintamalleja kehittäen. Avainasemassa tulee olemaan protopajan henkilövalinnat oikeanlaisen aktiivisen markkinoinnin ja käytännön tuen takaamiseksi hankeryhmille ja yrityksille. 5

6 Liite 1 INKA kärkihanke- ehdotus perustuen TAMK kanssa luotuun toimintasuunnitelmaan Esitys Uudistuva teollisuus -toimenpideohjelman kärkihankkeeksi Tarve Valmistava teollisuus elää voimakasta uusiutumisvaihetta Suomessa ja maailmalla. Suuri osa uusista innovaatioista syntyy kasvuyrityksissä mutta samaan aikaan pk-yritykset ovat kovan T&K kustannuspaineiden alla. Pirkanmaalla toteutettiin keväällä 2013 esiselvityshanke jossa todennettiin tämä yhdessä seutukunnan yrittäjien ja oppilaitosten kanssa. Eri ratkaisumalleista priorisoitiin Pirkanmaan Protopaja, jossa alueen toimijat ja opiskelijat voivat yhdessä kehittää ja testata uusia tuotteita ja ratkaisua nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ratkaisua testattiin pilotoimalla syksyllä 2013 elektroniikan valmistuksen osalta ja todettiin että toiminnalle on kysyntää. Tässä esityksessä esitämme Protopajaa kärkihankkeeksi Uudistuva teollisuus toimenpideohjelmaan. Ehdotetun hankkeen tavoitteet edistävät Uudistuva Teollisuus INKA-hankkeen teemapaketteja 4 ja 1 sekä toissijaisesti työpaketteja 2, 3 sekä 5. Hankkeessa rakennettava innovaatioalusta pystyy palvelemaan sekä Pirkanmaan että yhteistyökaupunkien tarpeita ja siinä pystytään käyttämään alan kansallisten toimijoiden (esimerkiksi Fimecc Oy) sekä yhteistyökaupunkien (esimerkiksi Lahti / Teollinen muotoilu) erikoisosaamista. Tavoitteet Pirkanmaan Protopaja -hankkeessa luodaan malli ja edellytykset (=innovaatioalusta, toimintaympäristö) sille että yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset ja muut toimijat verkottuvat oikeaan aikaan ja että uusia tuote- ja palvelukonsepteja voidaan luoda ja testata ketterästi ja kustannustehokkaasti. Kone- ja automaatiotekniikkaa, elektroniikkaa ja tietotekniikkaa yhdistäville yrityksille luodaan törmäytyspaikka jossa uusia konsepteja voidaan kehittää ja iteroida lähellä muita vastaavia yrittäjiä ja alan suurempia yrityksiä. Samalla syntyy Älykkäiden Koneiden -oppimisympäristö jossa tulevat tekniikan ammattilaiset tutustuvat alaan ratkomalla oikeita alan ongelmia yritysprojektien kautta. Hankkeen tavoitteena on 1. Luoda uusia valmistavan teollisuuden toimintamalleja ja liiketoimintaa erityisesti tuotteen tai palvelun protovaiheeseen 2. Nopeuttaa innovaatioiden markkinoille menoa 3. Kehittää valmistavan teollisuuden avoin innovaatioalusta 4. Luoda älykkäiden koneiden oppimisympäristö 6

7 Hankkeen uutuusarvoina ovat - keskittyminen konkreettiseen tekemiseen josta syntyy välittömästi uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa (yhdistäen siten alueen muut innovaatioalustat, joissa valmistusmahdollisuutta ei ole) - avoimen innovaatioalustan luominen valmistavalle teollisuudelle (eroten siten erilaisista oppilaitosten laboratorioista tai suljetuista tutkimuskeskuksista) - alan koulutuksen suora kytkeminen uusien tuoteaihioiden ja toimintamallien luomiseen Suunnitellun protopajan tarjoamat palvelut alan yrityksille, opiskelijoille sekä uusia ajatuksia tuoville harrastajille on hahmoteltu kuvassa 1. Kuva 1 Suunnitellun protopajan kohderyhmät ja tarjotut palvelut. Protopaja tarjoaa muille toimijoille selkeät rajapinnat ( sillat, kuvassa 2), joiden kautta innovaatioita ja protoja kehittävät tahot saavat kokonaisvaltaista palvelua. Tarkoituksena on myös tarjota yhteistyö- ja valmistuksellista työtilaa yrityksille ja valmistusprojekteille TAMK:n tiloissa. Toimintamallin (sopimukset, IPR, palvelut, markkinointitavat ) kehittämisen kautta valmistuksen innovaatioalustoja voi olla myös muissa tiloissa ja paikkakunnilla. 7

8 Kuva 2 Protopajan asemointi, alustavat palvelut sekä yhteydet muihin toimijoihin Toimijat ja asemointi Isäntäorganisaationa toimii Tampereen Ammattikorkeakoulu (TAMK) ja tärkeinä yhteistyökumppaneina alueen valmistavan teollisuuden suur- ja pk-yritykset sekä Pirkanmaan muut oppilaitokset (ml. TTY, TaY sekä Tredu, Takk?), alueellinen kehitysyhtiö Hermia Group Oy sekä Fimecc Oy. Lisäksi hanke tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi opiskelijayhteistyöhön mm. Demolan kanssa tutkimusyhteistyön mm. TTY:n sekä TaY:n kanssa Tampereen alueen oppilaitosten laitekannan tehokkaaseen yhteiskäyttöön (Tredu, TAMK, TAKK, Training center) start-upyhteistyöhön Protomon ja muiden toimijoiden kanssa teollisuusyhteistyöhön FIMA ry:n ja muiden yritysten sekä toimijoiden kanssa sekä yhteishankkeisiin INKA-toimijoiden kanssa kuten Photonics Finland-verkosto, muut kaupunkialueet yms. Valmistusympäristön kautta on mahdollista hakeutua kansainväliseen yhteistyöhön muiden vastaavien ympäristöjen kanssa kuten FabLabit tai TechShopit. Samalla voidaan esitellä konkreettisesti suomalaista osaamista älykkäiden koneiden, hyvinvointiteknologian ja teollisen ICT:n alueella yhteistyökumppaneina esim. Tredea Oy:n Invest in Tampere ja Invest in Finland. 8

9 Hakijaorganisaation kuvaus Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) tarjoaa koulutusta noin opiskelijalle seitsemällä koulutusalalla. TAMK toimii Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. TAMK on suuri insinöörikouluttaja, tekniikan alan opiskelijoita on noin Koulutuksen osaamistavoitteita ollaan uudistamassa entistä lähemmäksi työelämän vaatimia tietoja ja taitoja. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii muutoksia pedagogiikkaan, mm. projektioppiminen lisääntyy. Hankkeella haetaan uutta mallia yritysyhteistyöstä. TAMK:ssa on älykkäät koneet -opinpolku. Opintopolun valitsevat opiskelijat opiskelevat poikkitieteellisesti vieraan koulutussuunnan opiskelijoiden kanssa yhdessä. Keskeinen osa opintopolun opintoja on yhteensä 30 op:n tuoteprojektikokonaisuus, jossa tehdään todellisia tuoteprojekteja tiedonhausta ja esisuunnittelusta valmiiseen laitteeseen ja loppuraportointiin. Projektit ovat opiskelijavetoisia, joissa opettajalla on opastajan rooli. Kaikille insinööriopiskelijoille opintoihin kuuluu lisäksi pakollinen noin 5 op:n työelämälähtöinen projekti, jossa on tavoitteena ratkoa yrityksen tai yhteisön todellinen ongelma. Nämä tehdään pääsääntöisesti TAMK:n tiloissa ja välineillä. Yleisenä tavoitteena on oman koulutusohjelman mukaisen ammatillisen osaamisen lisäksi kehittää ryhmätyötaitoja, projektityötaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja. Projektioppimisen keskeinen tavoite on auttaa opiskelijaa saavuttamaan projektinhallinnassa tiedot ja taidot, joiden avulla opiskelijan osaa suunnitella ja toteuttaa vaativiakin teknisiä kehitys- ja valmistusprojekteja. 9