2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? (alleviivaa 3 tärkeintä)/tarpeet ja toiveet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? (alleviivaa 3 tärkeintä)/tarpeet ja toiveet"

Transkriptio

1 1 Prosessi T/N= tyttö/nainen P/M = poika/mies 1.Oletko huolissasi itsestäsi - mistä? Päihteet; mitä? 2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? (alleviivaa 3 tärkeintä)/tarpeet ja toiveet 3. Koetut hankaluudet ja hyvät puolet 4. Mitä on onnistunut palvelu- ja hoitoonohjaus ja hoito omalla kohdalla? Työvoiman palvelukeskus Nainen 18 vuotta N18(v1): Pitkä aikaismasentunut, jo 12- vuotiaasta asti. Olen huolissani aikuispuolen terapia ajoista onko niitä riittävästi. En myöskään juo tai polta. N18(v1): Terapiaa,- lääkitys,- ohjausta elämässä sairauden kanssa, -toinen terapia Kouvolassa N18(v1): Sama terapeutti on tärkeä ettei joudu kertomaan samoja asioita, se voi lykätä toipumista ja luoda uskonpuutetta hoitoon. Itse en ole kokenut sitä. N18(v1): Minä olen saanut hyvää hoitoa, mutta hoidosta ei pidä tinkiä. Nainen 22 vuotta N22(v2): Masennus vaivannut pitkään ja fyysisiä oireita tullut kuten traumaperäisiä paniikkihäiriöitä, pelkotiloja. Nämä estävät koulunkäynnin ja haittaavat työskentelyä. En käytä päihteitä, alkoholia juon vain synttärillä (omalla) ja uutenavuotena ja silloinkin vain 1-2 lasia. N22(v2): Sihti lähetti eteenpäin ja auttoi ymmärtämään, Nuorisopsykiatria, MTK ryhmäterapia auttoi hyväksymään ja ymmärtämään tilannetta. TYP, Sosiaalitoimisto (sossu) N22(v2): Suurin osa lääkäreistä ja terapeuteista tuntuvat syyttävän potilasta itseään heidän ongelmissa. Itse olen kokenut tämän ja miten ihmissuhteitani yritetään kontrolloida. Mitä vanhempi hoitaja, sitä tiukempi ajatusmaailma. Kuvataideterapiat, N22(v2): Kun alan uskomaan ja luottamaan itseeni paremmin, jota kuvataideterapia teki. Hoitajien täytyy yrittää ymmärtää ja olla tukena, kirjatietous ei ole kaikki mitä tarvitaan. Lääkityskin on auttanut paljon.

2 2 ryhmäterapiat ja oikean terapiamuodon löytyminen helpottaa. Itse rakasti ryhmä kuvataideterapiaa MTK: lla. Mies 23 vuotta M23(v3): En niinkään itsestäni huolissani enemmänkin työ/rahan saanti tulevaisuudessa ja nyt. M23(v3): Kelalta työttömyys rahaa, Työvoimatoimisto saa jotain työn kaltaista tekemistä M23(v3): Tunnen itseni työkelvottomaksi ilmeisesti oma syy. Typistä saa jotain suuntaa mistä aloittaa M23(v3): Selviäisi arjen ilman apua. Itse en osaisi hankia töitä. En osaa arvioida olenko hyötynyt - ilmeisesti olen. Mies 19 vuotta M19(v4): Välillä huolissaan, ei päihteitä M19(v4): Sihti, Nuoriso psyk., Palvelu -asunto, Typpi M19(v4): Ajan varaukset ovat usein koulu/työajalla, Lääkkeitä suositaan liikaa M19(v4): Pitää tarjota monia eri vaihtoehtoja Mies 20 vuotta M20(v5): En ole huolissani itsestäni. Ja käytän päihteitä, tupakkaa ja alkoholia. Dysfasia. M20(v5): Nuorisopsykiatriallapolilla olen muutaman kerran käynyt. Dysfasiaan koskevia hoitoa olen saanut. M20(v5): Ei ole ollut mitään hankaluuksia. M20(v5): - Nainen 18 vuotta N18(v6): En käytä päihteitä, ja alkoholia hyvin harvoin. Kerran kahdessa kuukaudessa. N18 (v6): Koulun kuraattorilla olen ollut, ja olen saanut sieltä hyvää palvelua. Olen saanut myös hyvää koulun terveyshuollossa.ja työvoimapalvelukeskuksessa olen saanut aina hyvää palvelua, ja mahdollisuuksia hyviin työkokemuksiin. N18(v6): Hankaluuksia ei ole omasta mielestäni ilmennyt lainkaan, vaan palvelu on ollut aina hyvin opastavaa. N18 (v6): Se, että saan työharjoittelun tai työkokeilupaikan itselleni työvoimapalvelukeskuksen kautta, on mielestäni onnistunutta palvelua. Ja se, että minun mielipiteitäni kuunnellaan, on hyvää palvelua.

3 3 Nainen 18 vuotta N18(v7): En ole erityisemmin huolissani itsestäni tällä hetkellä. Masennukseni on huolettanut minua, mutta nyt se on hyvässä hoidossa. Käytän tupakkaa ja alkoholia (alkoholia viikonloppuisin juhla tilaisuuksissa.) N18(v7): Olen saanut psykoterapiaa, osastohoitoa, masennus ja unilääkitystä, kuntouttavaa työtoimintaa, TYPin palveluita ja henkilökohtaisen valmentajan. En olisi voinut toivoa tai edes tarvinnut enempää. Lastensuojelun asiakkuus perhetyöntekijä Espoossa. N18(v7): Mielestäni kaikki on sujunut melko hyvin. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle vain oli melko pitkä jono. Välillä oli turhauttavaa kertoa samat asiat uudestaan ja uudestaan eri ihmisille. (Nuopsyllä, typissä, työkkärissä, yms) Kun hoitosuhde aloitettiin nuopsy:llä kaikki sujunut hyvin ja melko nopeasti. N18(v7): Hoitoon/palveluun pääsee nopeasti. Kaikki hoidot/palvelut joista voisi olla apua huomioidaan ja niistä keskustellaan.mutta silti nuorta ei heiteltäisi paikasta toiseen joissa uusi palvelun/hoidon tarjoaja ei tietäisi entuudestaan mitään nuoren asioista ja ongelmista. Mies 24 vuotta Nainen 22 vuotta M24(v8): En voi oikein hyvin. Muisti.Ahdistusta. Masennus. Tupakointi. Liikkuminen vaikeaa. Unettomuus Nukkuminen. N22(v9): En ole huolissani itsestäni, sain juuri työpaikan ja olen siitä iloinen. En käytä päihteitä. Paniikkihäiriö huolestuttaa. Masennusta ollut, mennyt ohi masennuslääkkeiden avulla. M24(v8): MTPA MTK N22(v9): Nuorisopsykiatrinen,MTK Terveyskeskus,Yksityinen lääkäri (oma), MTK: lta olisin tarvinnut lääkäriajan, mutta en saanut. Niin pitkät jonot. M24(v8): Välillä on välillä ei N22(v9): Yksityinen lääkäri on ymmärtänyt ongelmat. Terveyskeskuksessa en ole saanut tarvitsemaani hoitoa, eikä MTK myöskään ole antanut tarvitsemaani lääkärin aikaa. Nuorisopsykiatrisella asioidessani sain mieliala lääkityksen ja minua ymmärrettiin. M24(v8): Hyvä palvelu TYPissä. N22(v9): Yksityinen lääkäri palvellut hyvin. Nuorisopsykiatrisella minua ymmärrettiin myös hyvin.

4 4 Mies 19 vuotta M19(v10): En ole huolissani itsestäni, enkä ole koskaan tuntenut että olisin ollut. Alkoholi,tupakka M19(v10): 1. Psykologin käynneillä käynyt 2-3 vuotta. Lääkitys oli yhdessä vaiheessa n. vuoden ajan. Ennen poliklinikalla oloa kävin 2. Sihdissä, josta lähete sitten tuli sinne.3. Imatran Ammattikoulun terveydenhoitajalla kävin kertomassa oireistani ja hän neuvoi tien Sihtiin. En tunne, että olisin tarvinnut muuta hoitoa, mutta jos olisin niin olisin saanut siihen heti apua. M19 (v10): Ainut hankaluus varmaan ollut, kun kaikki asiat on jo kerrottu, niin ei enää oikein tiedä mistä puhua, siinä sitten yrittää puhua normaaleista asioista, että mitä olen tehnyt yms. että välttyisi hiljaisuudelta.ja sitten kun jouduin Sihdistä poliklinikalle mennessä kertomaan suurimman osaksi asiat uudestaan, mutta ei se oikein haitannut ainakaan minua.hyvänä kokenut on palvelun laatu ja sinua kuunnellaan jos tuntuu, että olisi esim. tarvinnut lisää apua. Psykologi myös neuvoi tien TYPpiin ja auttoi muissakin asioissa, kuin vain mielenterveydellisissä. M19(v10): Masennus ja ahdistuskohtaudet suurimmalta osin poissa. Mieliala on parantunut ja muutenkin elämä ns. menee eteenpäin. Palvelu tuntui onnistuneelta siten, että sinua kuunneltiin.

5 5 perhe 2.6. RYHMÄ 1 / poika 1. Mi Tarulantupa P= perhe Perhe1: Kaksi huoltajaa ja poika 14 vuotta 1.Millainen mielenterveys- /päihdeongelma nuorellasi on/on ollut? P1/Huoltaja1(v11): - Mielialan vaihteluita nopeaan tahtiin laidasta laitaan - Alavireisyyttä. Huono Itsetunto. Poika kokee itsensä huonoksi ihmiseksi/nuoreksi, kun aiheuttaa niin paljon sanomista. - Vihan tunne, väkivallan hyväksyminen/vähättelyä, kun näistä asioista puhutaan. Herkkä poika, jolla on vahva koviksen rooli muiden seurassa. - Alkoholi (kalja) ja tupakka kuuluvat pojan elämään huolestuttavan paljon. Poika itse pitää hyväksyttävänä, että alkoholia käytetään. Imppaus epäily, ei kuitenkaan varmaa tietoa. Poika ei osaa ottaa opikseen, vaan kärsii rangaistukset ja jatkaa taas entiseen malliin Mitä palvelua ja hoitoa nuoresi ja perheesi on saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta tarvitaan? P1/Huoltaja1(v11): 9v. poika ja (koko perhe) Kasperissa n.1v. 12v. Sihti, Lastensuojelussa keskustelut päihteiden takia. Nuorisopsykiatrian pkl ADHDlääkitys lokakuussa v. Lastensuojelu (päihteet, lähinnä alkoholi), ja Tarulan Tupa. Päihdepalveluja sekä mielenterveyspalveluja tarvitaan lisää. 3. Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää on ollut palvelussa ja hoidossa? P1/Huoltaja1(v11): Hankaluuksia: Nuorisopsykiatrian puolella käynnit ovat keskittyneet pelkästään lääkityksen seurantaan. Toivoisin enemmän pojan psyykkisen puolen esim. alavireisyyden lisätutkimuksia. Onko esim. tarvetta muuhun lääkitykseen. Yleensä poika on iloinen, mutta nyt nämä vastoinkäymiset ovat vaikuttaneet hänen mielialaan myös. Hyvää: on ollut paljon. Olemme saaneet tukea ja apua. Tosin poika ei itse ole kokenut niistä apua olevan itselleen. On helpottanut, kun ei tarvitse jaksaa yksin näitä vaikeita asioita vaan tietää, että nyt saamme täältä apua. Yhteiset palaverit ovat olleet 4.Millaista on mielestäsi onnistunut palvelu ja hoito? P1/Huoltaja1(v11): Pystytään yhdessä työskentelemään yhteisen päämäärän saavuttamiseksi niin, että jokaisen mielipidettä kuunnellaan ja yhdessä sitten mietitään mikä on hyvä/paras tapa toimia milloinkin. Onnistunut hoito on silloin, kun saadaan nuoressa jotain muutoksia hänen ajattelutapaansa sekä suhtautumiseensa suhteessa päihteisiin. Yhteistyö sujuu eri ammattiryhmien kanssa sujuvasti.

6 6 hyviä ja erittäin tärkeitä. P1/Huoltaja2(v12): - Mielialanvaihtelua - Kuva itsestä negatiivinen ajoittain itsetunto koetuksella - ADHD - Alkoholin jatkuva käyttö, ei enää kokeilua humalahakuinen juominen - Tupakointi jatkuvaa riippuvuus - Epäily imppaus kokeilusta P1/Huoltaja2(v12): - Ala-asteelta saakka erityisjärjestelyjä koulussa (paikka luokassa, erityishuomio opetuksessa jne. - Koulukuraattorin johdolla yläasteella seuranta pojan suoriutumisesta pienryhmä opetus - Kasvatus- ja perheneuvola - Nuorisopsykologi (ADHD diagnoosi ym) - Lastensuojelukäynnit alkoholin liikakäytön takia (poliisi, sairaala ensiapu) - Tarulan Tupa sijoitus P1/Huoltaja2(v12): Hankaluuksia: Tiedonkulku eri viranomaisten välillä tai lähinnä, että tieto ei kulje. Vaikka yksityisyydensuoja pitää olla niin alaikäisen tiedot pitäisi olla kaikkien viranomaisten käytössä huoltajien suostumuksella. Aikojen saamiset/peruutukset. Eri tahojen rooli välillä epäselvä. P1/Huoltaja2(v12): Nuoren ongelmakohtien kartoitus tarpeeksi laajasti eri osaamisalueiden henkilöstöltä selkeä toimintasuunnitelma ongelmakohtien hoitoon kartoituksen perusteella. Tiedonsiirto eri viranomaisten välillä kaikki tarvittava tieto saatavissa nopeasti ja ilman ylimääräisiä katkoksia. Hoitotoimenpiteet ovat jatkumo tukevat toisiaan. Ei sellaisia kokeiluja, joita tehdään vain, kun niitä on tarjolla. P1/Poika14v(v13): Vähän, alkoholin käytöstä. Alkoholia ja välillä kannabista P1/Poika14v(v13): Sihti, Psykologi, Sossut, Tarula Tupa P1/Poika14v(v13): Kaikkia hankaluuksia, ei mitään hyvää. P1/Poika14v(v13): Ihan ok, oisin pärjännyt ilman. Perhe 2: Huoltaja P2/Huoltaja (v14): Käyttäytymisen ongelmia, omaehtoista käytöstä jo hyvin pienestä pitäen. Ei suostu, laittaa vastaank kaikessa, mikään ei käy. P2/Huoltaja (v14): Tarulan Tupa, Sosiaalitoimi, Nuorten psykiatrian poliklinikka, Koulu/koulukuraattori, Lasten psykiatrian poliklinikka, Lasten P2/Huoltaja (v14): Neuvola aikana jo pyysin apua lasten tappeluun, puremiseen, kinasteluun (jatkuvaan), vastaus oli, että parin vuoden päästä ne ovat P2/Huoltaja (v14): Onnistuneessa palvelussa perheelle tarjotaan vaihtoehtoja, otetaan selville mitkä asiat mättää ja keksitään miten ne ratkaistaan, ei vaan sanota, että

7 7 Kieltäytyy tekemästä. Tämän vuoden aikana muutamia päihdekokeiluja. psykiatrian osastopaikka, Neuvola parhaita kavereita keskenään. On neuvola käynneissä hyvääkin ollut; kasvua ja oppimista on ollut mukava seurata. Kun nuorimmainen huusi 9 kk aina pois sylissä ollessaan ja heräsi kiljumaan 5-10 kertaa yössä, niin neuvolassa sanottiin, että sellaisia ne vauvat ovat. Yritin selittää, että minulla on 2 ollut ja olen silloin saanut itse nukkuakin, mutta nyt en saa nukkua, enkä pysty tekemään mitään, kun vauva kiljuu, muttei kukaan siihen perehtynyt! Koulu/koulukuraattori; kauniita ja hienoja suunnitelmia, jotka jäivät kokonaan toteuttamatta, mitään ei tapahtunut. Minulta kysyttiin monesti, että mitä tehdään, kun ei suju. Luulisi koululla olevan jotakin keinoja valmiina, ettei vanhemman tarvitse tietää mitä tehdään. Lasten psykiatrinen poliklinikka keskustelut olivat hyviä voi, voi. Puututaan asioihin, niitä ei omin voimin saada järjestymään. Annetaan neuvoja, miten ne asiat voisi saada järjestymään. Esim. lapsen raivari, jos ei muu auta, niin käännä mattoon ja odota, että rauhoittuu, eikä ole vaaraksi itselleen tai muille.

8 8 lapsille, mielestäni vielä vaikuttaa, kun joutuu tekemisistä pöydän ääressä puhumaan. Nuori on sitten jo ainakin meillä ollut sitä mieltä, että mitä väliä, ei kiinnosta. Lasten psykiatrinen osastojakso oli hyvä ja rauhoitti tilannetta joksikin aikaan. Lapsena poika osallistui hoitoon. Nuorten psykiatrian poliklinikka; kaikki sanoivat vaan, että Voi, Voi, ei voi mitään, kun ei itse halua osallistua hoitoon, niin ei ole keinoja tehdä mitään. Mietintäpalaverin järjestämiseen, joka tuli meille liian myöhään meni aikaa aivan liian kauan, useita kuukausia melkein puoli vuotta ja sinä aikana tilanne repesi. Eikä sitäkään olisi järjestetty, jos minä en olisi sinne monesti soitellut. Hävetti jo soitella. Siinä kohtaan, kun lapsi siirtyi nuorten puolelle kaikki

9 9 henkilöt ympärillä vaihtuivat, ei ole mielestäni hyvä asia. Ja yläkoulu-alakoulu muutoksessa on samaa. Meillä ainakin koulun suhteenkin alkoi mättää siinä kohdassa. Sosiaalitoimi; viikolla jolloin tilanne riistäytyi hallinnasta, oli kai maanantaina, kun itse olin yhteydessä sosiaalitoimeen ja pyysin apua. Uskon tai ainakin toivon, että sieltä olisi jotain asialle tehty vaikkei tilanne olisikaan karannut käsistä sitten muutaman päivän päästä. Itse kriisitilanteessa sos.toimi toimi mielestäni hyvin, myöskin poliisi. Ja nyt Tarulan aikana yhteistyö sos.toimen kanssa on ollut hyvää. Tarulan Tupa; olen ollut kaikilta osin tyytyväinen, ei mitään valittamista. Lapsi/nuori on joutunut osallistumaan, vaikka ei olekaan halunnut ja alkanut osallistumaan myös kotona.

10 10 Lasten psyk. keskusteluihin verrattuna keskustelut Tarulassa olleet parempia, kun aina ei ole ollut koko perhe läsnä. Minä en ainakaan voi sanoa kaikkia asioita esim. miehen kuullen. Lasten psyk. keskusteluissa aina kaikki perheestä paikalla. Perhe 3: Huoltaja ja tyttö 16 vuotta P3/Huoltaja(v15): Runsas alkoholinkäyttö myös arkipäivinä, ei niinkään viihdetarkoituksessa vaan enemmän huomionhakua ja oman pahan olon purkua. Tästä johtuen voimakas aggressiivisuus ja kouluvaikeudet. Lopulta koulunkäynti jäi kokonaan ja kaveripiiri vaihtui. P3/Huoltaja(v15): Opinto-ohjaajan kanssa keskustelut. Yksityinen psykiatri, joka lopulta ohjasi nuorisopsykiatriaan keskussairaalaan. Noin puolen vuoden jakso Tarulantuvassa. Lisäksi sinä aikana muutamia osastojaksoja nuorisopsykiatrian poliklinikalla. 4astetta- yrityksen kautta oheisvanhemmuuspalvelu. Vanhemmille käynnit nuorisopsykiatriassa. Vanhemmuuskeskustelut Tarulantuvan kautta sekä nyt 4asteen kautta. P3/Huoltaja(v15): Hankaluutena eri hoitomuotojen yhteistyö sekä tiedottaminen lasta koskevista asioista. Erityisen hyvänä koen, että nuori on saanut koko ajan olla saman psykologin hoidossa. Se on auttanut luottamuksellisen suhteen syntymistä suuresti. Hyvänä koin Tarulantuvan jakson siten, että itse sai kerätä voimia ja selvittää vaihtoehtoja ammattilaisten avulla. Hankalana koin liian ongelmakeskeisyyden. Vanhan sanonnan mukaan se lisääntyy, mistä puhutaan. Ongelmien sijaan keskittyisin enemmän mahdollisuuksiin. P3/Huoltaja(v15): Onnistunut palvelu keskittyy nuoren vahvuuksien vahvistamiseen ja sitä kautta pyrkii rakentamaan arkea toimivaksi. Onnistuneessa palvelussa perätään nuorelta itseltään sitoutumista muutokseen, ei pelkästään yritetä muuttaa ympäristöä hänelle sopivaksi. Se harvemmin on edes mahdollista. Onnistumista auttaa myös, jos vanhemmat saavat heille sopivan tukihenkilön. Kaikkien kemiat eivät sovi yhteen ja myös vanhempien tukihenkilöä olisi pystyttävä vaihtamaan. Nuori kaipaa keskustelua vain yhdessä

11 11 P3/Tyttö16v(v16): En ole huolissani itsestäni. Käytän päihteitä, alkoholia. P3/Tyttö16v(v16): Nuorisopsykiatrian poliklinikka. Käyn siellä kerran viikossa psykologin kanssa juttelemassa. Nuorisopsykiatrian osastolle jouduin M1-lähetteellä, olin siellä 4 vuorokautta tarkkailussa. Minkä jälkeen pakkohoitoon. Pakkohoidon aikana pääsin viikon lomalle Tarulantupaan, mutta jouduin koko ajan kulkemaan Tarulantuvan ja osaston väliä. Tarulantupa A-klinikalla kävin kesällä pari kertaa juttelemassa. En olisi tarvinnut muuta palvelua tai hoitoa. P3/Tyttö16v(v16): Minusta oli turhaa, kun minua heiteltiin välillä osastolle välillä Tarulaan, en oikein tiennyt missä pitäisi olla, eikä tuntunut, että kukaan osaa auttaa. Minusta nuorisopsykiatrian osasto oli ihan turha, koska en koe, että sain mitään apua. He halusivat vain määrätä minulle lääkkeet, että olen rauhallinen, eikä kukaan yrittänyt ymmärtää. A- klinikallakaan en tykännyt käydä, koska minut pakotettiin sinne. Enkä kokenut, että minulla olisi paikassa. Ei samojen asioiden läpikäyntiä esim. nuorisopsykiatriassa, lastenhuollossa, tukihenkilön toimesta. 4 asteen toiminnan koen erittäin onnistuneeksi, koska siinä ennen hoitosuhteen aloittamista tutustutaan kunnolla (=2kk) ja luodaan ensin luottamuksellista ilmapiiriä asioiden käsittelemiseen. Apua saa tarvittaessa 24 h vuorokaudessa. P3/Tyttö16v(v16): Mielestäni onnistunutta palvelua oli se, kun sain Tarulantuvassa puhuttua asioita ja minua ymmärrettiin, eikä pakotettu puhumaan.

12 12 ollut ongelmaa alkoholin suhteen. Nuorisopsykiatrian poliklinikka on ollut hyvä, koska siellä olen pystynyt juttelemaan. Tarulantuvastakin oli apua, koska sain siellä puhuttua asioita, mitkä vaivaavat ja minua ymmärrettiin. Perhe 4: Kaksi huoltajaa ja tyttö 13 vuotta P4/Huoltaja1(v17): Käytösongelmia: Raivokohtauksia kotona, uhkailua, tavaroitten rikkomista jne. Muutamaan otteeseen poliisi kutsuttu paikalle. Uhkaillut itsemurhalla ja yhdessä vaiheessa uhkaukset tuntuivat suht koht vakavilta. Koulussa sen verran huono käytös, että yksityinen Steinerkoulu pyysi koulun vaihtamista. P4/Huoltaja1(v17): Nuoriso-osasto keskussairaalan mielenterveys osastolla, terapiaa, lääkitys, Tarula, vanhemmat myös saivat terapiaa, neurologian kokeet. Tyttäremme tarvitsee (meidän mielestä) jonkinlaista apua jokapäiväisen elämisen rutiineihin. Jonkinlaista life coaching, joka neuvoisi mitenkä pärjätä ilman jatkuvaa apua aikuisilta. P4/Huoltaja1(v17): Alussa kesti jonkin aikaa ennen kuin ongelma otettiin vakavasti. Sosiaalityöntekijät saivat prosessin liikkeelle verrattuna nuoriso-osastoon, jotka eivät tuntuneet olevan kovin huolissaan tytön asioista. Tarulantupa auttoi paljon ja rauhoitti tilannetta kotona. Tytöstä huolehdittiin hyvin Tarulassa. Neurologian kokeet kestivät ikuisesti. Kokeet saatiin tehtyä vasta monta kuukautta sen jälkeen kuin niistä sovittiin. Terapia näyttää auttavan tyttöä jonkun verran (tytön mieliala P4/Huoltaja1(v17): Semmoista, jossa alun alkaen ammattilaiset ottavat ohjat käsiin. Meillä oli välillä tunne, että asiat liikkuivat eteenpäin vain, jos vanhemmat painostivat asianomaisia. Olisi turvallisempi/ luottavaisempi olo, jos meitä/tyttöä olisi ohjattu eteenpäin

13 13 on parempi palavereitten jälkeen). Lääkitys ei tunnu olevan kovin tehokasta. P4/Huoltaja(v18): Rage outbursts, suicide talk, some violence against mother (and sister). P4/Huoltaja(v18): Tarulantupa, Police, Psyck ward: Psycologist, neurological testneeded: 1. Diagnosis!! 2. Meds (lääke) 3. Life coach P4/Huoltaja(v18): Good: Family life was calmer and safer with my child away (in Tarulantupa). I got their (Tarulan staff) help when she was home and had a rage outburst. Bad:She made lots of bad friends.because of the law (childs rights) she wasn`t forced to take her meds. She also said that she could do what she wanted, speak how she wanted (swear and threats of killing staff or parents) because as a child she is above the law. She even told the police that! P4/Huoltaja(v18): My child should have been diagnosed and been medicated and helped (treated) acordingly.we are taking her now to our homeland so that she can be diagnosed and finaly get real help. P4/Tyttö13v(v19): En ole huolissani. Käytän tupakkaa, alkoholia. P4/Tyttö13v(v19): Osasto, nuoren psykiatrian osasto, Sihti, Tarulantupa, Terapia(nuorten psyk.poli), Koulu/kuraattori P4/Tyttö13v(v19): Rauhoittumishuoneeseen joutuminen x huono Ärsyttävät ohjaajat x huono En ole päässyt hoitoon, kun P4/Tyttö13v(v19): Sillo kun asiat lähtee menemään esim. kotilomat, säännöt, koulu.

14 14 ois ollu tarpeen (nuorten psyk.poli) x huono Perhe 5: Kaksi huoltajaa ja tyttö 15 vuotta P5/Tyttö15v(v20): Olen vähän huolissani itsestäni esim. koulunkäynnistä. Käytän päihteitä, poltan tupakkaa. Käytin aikaisemmin alkoholia. P5/Tyttö15v(v20): 4-aste, Tarulan Tupa, Toimintaterapia P5/Tyttö15v(v20): Hankaluuksia on ne tarkat ajat (Tarulan Tupa). 4-aste ku tehää kaikkee kivaa. P5/Tyttö15v(v20): Mielenkiintoinen tekeminen tekee ilosemmaks. P5/Huoltaja1(v21): - Mieliala vaihtelujen vuoksi - Sihdin kautta mielenterveys nuorisopsykiatrian poliklinikka - Alkoholinkäyttöä on ollut vanhempien tietämättä. P5/Huoltaja1(v21): - Neljä astetta - Tarulan tupa - Nuorisopsykiatri sosiaalityöntekijän kanssa / ei apua - Toimintaterapia -Sihti. P5/Huoltaja1(v21): - Nuorisopsykiatrialla käynnit aivan liian harvoin. - Toimintaterapian uskon olevan erittäin hyvä nuorelle. - Neljä astetta aktiivinen yhteistyö hyvä. - Tarula Tuvan toimintaan olen ollut erittäin tyytyväinen ja koen, että saan nuorelle oikeanlaista apua sieltä. P5/Huoltaja1(v21): Verkosto ympärillä P5/Huoltaja2(v22): Nuoren kokeilua. Koulunkäyntihaluttomuus. Koti väsynyt P5/Huoltaja2(v22): Sosiaalitoimisto, 4 astetta, Vastaanottokoti, P5/Huoltaja2(v22): Kaikki ok P5/Huoltaja2(v22): Joustavaa palvelua. Koko perheen kanssa toimiminen.

15 15 Perhe 6: Huoltaja ja tyttö 14 vuotta P6/Huoltaja1(v23): Lapsella on ollut valtavia raivokohtauksia ja hyvin lyhyt sietokyky asioihin sekä hyvin vaikea toimia sääntöjen mukaan. Alkoholin juomisesta on jäänyt kiinni muutaman kerran. Mielenterveysklinikka, Toimintaterapia.Ei muuta tarvita P6/Huoltaja1(v23): - Tarulantupa, - Sosiaalitoimisto, - Sihti, - Nuorten mielenterveystoimisto (käyntejä vasta 3 eli vaikea vielä sanoa), - Koulukuraattori. P6/Huoltaja1(v23): Alkuun oli todella vaikeaa päästä palveluiden piiriin, vaikka yritin kuinka anella, että meillä on perheessä todella vaikea tilanne. Kävimme alkuun juttelemassa sosiaalitoimistossa, josta en kokenut saavani paljookaan hyötyä. Kun nuori sai paikan Tarulantuvalta, niin silloin tunsin niin sanotusti, että ovet aukesi ja apua alkoi tulla. P6/Huoltaja1(v23): Mielestäni Tarulantuvassa on tehty valtavasti työtä nuoren kanssa keskustelemalla, josta on ollut valtava apu meidän perheelle. Tarulassa on otettu vanhemmatkin hyvin huomioon omilla keskusteluajoilla ilman nuorta. Sihti on ollut myös todella mahtava paikka, jossa nuori sai valtavan hyvän kontaktin ja luottamuksen aikuiseen ja uskalsi kertoa pahasta olostaan. Nuori tykkäsi käydä Sihdissä mielellään. P6/Tyttö 14v(v 24): En käytä muuta kuin tupakkaa. Ennen käytin alkoholia, join kesällä paljon ja usein. En ole huolissani enää itsestäni. P6/Tyttö 14v(v 24): Olen käynyt Sihdissä kahteen otteeseen. Ja sen jälkeen nuorisopsykiatrialla. Olen ollut Tarulantuvalla 5 kk. P6/Tyttö 14v(v 24): No Tarulassa oli ensiksi hankalaa noudattaa sääntöjä, mutta nyt on jo helpompi noudattaa sääntöjä. Sihti on mukava ja siellä oli helppo puhua, mutta nuorisopsykiatrialla ei ole mukavaa. Olisin halunnut jatkaa sihdissä. P6/Tyttö 14v(v 24): No tulee parempi olo hoidoissa, en vaan jaksaisi kertoa jokaiselle hoitajalle aina kaikkea uudestaan.

16 16 Perhe 7: Tyttö 17 vuotta P7/Tyttö17v (v25): Rahankäyttö, menee liikaa rahaa - Aiemmin alkoholinkäyttö, join liikaa - Käytän tupakkaa ja alkoholia, välillä nuuskaa, pilveä kokeillut - Alkoholia käytän nyt 2 kertaa/kk, pari olutta silloin tällöin joskus enemmän - Aiemmin 8-12 olutta/päivä, 5 kertaa/vko:ssa. P7/Tyttö17v (v25): Koulupsykologi - Sosiaalityöntekijä, - Perhekoti - Tarula, - Itsenäistymisyksikkö (muutto tulossa), Kouluterveydenhoitaja,- A-Klinikka (tulossa),- Kuraattori, - En olisi tarvinnut muuta. P7/Tyttö17v (v25): Sosiaalityöntekijät tukevat rahallisesti,- Paha ruoka Tarulassa,- Saanut tarvitsemia tavaroita. P7/Tyttö17v (v25): En osaa vastata Perhe 8: Tyttö 14 vuotta P8/Tyttö14v(v26): En huolissani. Kyllä, alkoholia ja tupakkaa P8/Tyttö14v(v26): Tarulantupa, Sihti ja Nuorisopsykiatri P8/Tyttö14v(v26): Tarulantuvassa hankaluuksia: osa ohjaajista, Sihdissä: Työntekijä P8/Tyttö14v(v26): Kun yhteistyö toimii. Huoltaja (itsenäinen yhteydenotto) 1. Millainen mielenterveys- /päihdeongelma nuorellasi on/on ollut? 2. Mitä palvelua ja hoitoa nuoresi ja perheesi on saanut? 3. Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut hoidossa? 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? Huoltaja(v27): -päihdeongelma Huoltaja(v27): -merkkari -kuraattori -nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuoret tarvitsevat matalankynnyksen paikan sekä perheen tukeminen erittäin tärkeää. Huoltaja(v27): -ei kuunnella perhettä ja nuorta -perhe ei saa tukea -vanhemmilla ei annettu tukea -yhteistyö ei toiminut Huoltaja(v27): -kokonaisvaltainen huomiointi -molemminpuolinen yhteistyö -kuunteleminen -tuki nopeasti nuorelle ja perheelle

17 17 viranomaisten ja perheen välillä, vanhemmat eivät saaneet olla oppilashuoltoryhmässä mukana -nuorisopsykiatrian poliklinikalta ei annettu nuoren hoidosta tietoa -nuorisopoliklinikalla hoito jää kesken Aikuissosiaalityö Nainen 22 vuotta 1.Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä?Käytätkö päihteitä? Mitä? N22v(v28): Ehkä vähän olen no alkoholin käyttö runsasta 2.Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? N22v(v28): A-klinikka, Typpi, sosiaalitoimisto, Nuorisopsykiatria, en muuta ainakaan minun mielestä, A-klinikan työtä nuoria kohtaan voisi kehittää esim. toiminnalla koska minua ei ainakaan juttelukerrat auttanu paljon yhtään. 3.Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? N22v(v28): No sosiaalitoimiston rahantulo välillä takkuilee ja minun mielestä A- klinikan toimintoa pitäisi parantaa koska minulle siellä käynit ei paljon auttanu. Ja minun mielestäni nuoria painostetaan liikaa esim typpi ja sossu painostaa nuoria kouluun vaikka ne ei sinne itse halua hakea. 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? N22v(v28): Onnistunu palvelu on minun mielestä että hoito auttaa ihmistä ja saa ihmisen iloiseksi. Välillä kyllä Typin ja sossun ja A- klinikan palvelut ei ole minua miellyttänyt eikä kyllä muitakaan. Nainen 21 vuotta N21v(v29): Alkoholin käytöstä. Käytän olutta. (Paitsi nyt en voi käyttää koska sovittiin äidin kanssa, N21v(v29): Pajarila, A- klinikka ja sosiaali- huolto. N21v(v29): Ne on auttanut vähentämään alkoholin käyttöä. N21v(v29): Sama vastaus ku kysymys 3.

18 18 Nainen 22 vuotta että en voi mennä sinne humalassa) N22v(v30): Olen huolissani henkisestä jaksamisestani tulevaisuutta ajatellen.olen mielenterveyssyistä joutunut keskeyttämään kaksi ammattitutkintoa ja olen epävarma onko minusta koskaan kouluja ja miten jaksan kokopäivätyötä. -Käytän alkoholia (mietoja ja keskivahvoja) kohtuudella mutta ajoittain runsaammin. Poltan tupakkaa säännöllisesti.-olen huolissani alkoholin käytöstä tällä hetkellä mutta uskon tilanteen muuttuvan. N22v(v30): Sihti, jossa kävin peruskoulun päätyttyä, ja josta -ohjattiin nuoriso psyk. poliklinikalle, jossa olen käynyt säännöllisesti n. 7 vuotta. -Syksyllä 2010 olin psykiatrisessa sairaalahoidossa (2 kk) vaikean elämäntilanteen takia. -Olen työvoimapalvelukeskuksen asiakkaan ja olen löytänyt minulle sopivan kuntouttavan työpaikan kahden epäonnistumisen jälkeen. -Olen ollut sosiaalitoimen asiakkaana vuodesta Olisin tarvinnut intensiivisempiä tutkimuksia ja hoitoa mielenterveyspuolelta ja aloitinkin pian kongnitiivisen terapian yksityisellä terapeutilla. -Käyn myös säännöllisesti taideterapiassa. -Olen tavannut psykiatrista lääkäriä tarvittaessa noin vuodesta 2006 lähtien lääkemääräysten yhteydessä. N22v(30): -Pitkään kestänyt psykoterapia ei auttanut minua vaikeissa asioissa, vaan se on ollut pintapuolista, kevyttä arjen pohtimista ja purkautumista hetkellisistä ongelmista. -Sairaalahoito oli minulle tarpeen, jotta sain itseni fyysisesti kuntoon pitkään kestäneen riuduttamisen jälkeen. Muihin asioihin ei puututtu. -Sosiaalitoimi ja sen tuomat edut ovat ymmärrykseni mukaan olleet oikeudenmukaisia mutta pieniä ongelmia on tuottanut samassa taloudessa asuva veljeni ja sen kautta hankalasti ymmärrettävät etuudet. (Miten esim. sähkölasku tulisi maksaa, sillä sos. toimi on maksanut sen tähän mennessä kokonaan jne.) N22v(v30): Mutkaton ja selkeä selitys esim. etuuksista. -Asiakas on otettava huomioon yksilönä, välttäen ryhmiä tai tilanteita, johon yleisesti katsoen voisi sopia. Esimerkkinä jokaisen skitsofrenia on omanlainen sairaus jokaisen omassa päässä. Tämä huomio on sivuutettu liian usein mielenterveyshoidossa. -En ole saanut apua hoidossani juuri äskisen takia. Työvoimanpalvelukeskus on ottanut tarpeeni huomioon kiitettävästi. -Sosiaalitoimi voisi mielestäni selittää etuuksien määrät ja luvut ja laskelmat selvällä suomenkielellä. En ymmärrä laskuista ja vaikeasti luettavasta tai ymmärrettävästä tekstistä mitään. Nainen 20 vuotta N20v(v31): Masennus, unettomuus, stressi. Käytän kyllä välillä alkoholia. N20v(v31): Nuorisopsykiatria poliklinikka, ps2, TYP, neurologilla N20v(v31): Neurologilla käynti on hauskaa. N20v(v31): Neurologilla käynti. Typissä käynti

19 19 Epilepsia. Paniikkihäiriö käynti Nuorisopsyk. polilla käynti meni päin kuusta. Typissä menee hyvin. Ps2: lla oli mukavaa, omahoitaja oli kiva ja muutenkin parempi olo sen jälkeen. Etsivä työ 1.Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä? Käytätkö päihteitä? Mitä? 2.Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? 3.Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? Mies 23 vuotta M23v(v32): Olen huolissani itsestäni, koska pelkään masentuvani uudelleen ja että itsetuhoisten ajatusten määrä kasvaa. Myös ahdistuskohtaukset ja kotoa pois lähteminen ovat kasvaneet. Alkoholi, miedot. M23v(v32): TYP, Imatran MTK, Jno MTK,Sosiaalitoimisto,Kliininen laboratorio (Imatra),Sihti M23v(v32): -Ei ilmoiteta, jos aika on peruttu (Jno/Lpr) -eri lääkkeiden kokeilu, painonnousu (Imatra/Jno) -hoitajat vaihtuvat. + oikeiden lääkkeiden löytyminen, (lääkäri vaihtui) (Jno) + luottamus löytyy nopeasti, lähtee paremmalla mielellä pois tapaamisesta (Imatra/Jno) + asiat otetaan vakavasti ei vähätellä (Imatra/Jno) M23v(v32): Luottamus ja oikea hoito löytyvät nopeasti!

20 20 Pajarila päihdekuntout usyksikkö Mies 23 vuotta 1.Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä?Käytätkö päihteitä? Mitä? M23v(v33): Alkoholi, kannabis steroidit ahdistus, masennus amfetamiini ym, ahdistus, masennus, psykoosit Alkoholi 13 v, kannabis 18 v, steroidit 19 v, amfetamiini 20 v. 2.Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? M23v(v33): -Kerran A- klinikalla josta ohjattiin Pajarilaan -yksi käynti hyksissä, josta keskellä yötä ulos. -koululääkäri käynti 20 v. päihteistä johtuva pahaolo pameja, mielialalääke. 3.Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? M23v(v33): -Hoitoonohjaus 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? M23v(v33): -Pajarilan katkaisuhoito yksikkö -jatkuvuus = hoidon jälkeinen aika Mies 19 vuotta M19v(v34): Olen huolissani päihteidenkäytöstäni ja asunnottomuudestani. Päihteitä käytän oikeastaan mitä vain. M19v(v34): Tukea ja apua lähes joka asiassa ISKK:lta ja IST:ltä. ISKK = Iloisten Selviytyjien KuntoutumisKeskus IST = Iloisten Selviytyjien Tuki, IST ry. M19v(v34): Tukiasuntojen pitäminen on ollut hankalaa mutta se on ollut itsestäni kiinni ISKK:lla on ollut hyvä ilmapiiri ja hoitajat ovat koko ajan yhdessä nuorten kanssa ja yhteistä tekemistä kehitellään lähes joka päivä. Siellä myös huomasi että hoitajat oikeasti välittivät. M19v(v34): Jotta voisi luottaa toiseen niin paljon että voi puhua kaikesta ja että joku auttaisi asunnon saamisessa. Mies 19 vuotta M19v(v35): Omasta psyykkeestäni ja rahatilanteesta. Käytän buprenorfiniä joka päivä ja M19v(v35): Olen käynyt TK: lääkärillä ja saanut lääkitystä. Sekä yksityislekurilla. M19v(v35): Ei ole ollut hankaluuksia, olen saanut tarpeenmukaista hoitoa. M19v(v35): Ennen ala- ikäisenä olen ollut väkipakolla hoidossa ja

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013, kokemusasiantuntija Hoitotahot 1991-2012 Terveydenhuolto Mehiläinen Vitaterveyspalvelut

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS KYSELY KUNTALAISILLE SOSIAALI-, TERVEYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUISTA

ASIAKASTYYTYVÄISYYS KYSELY KUNTALAISILLE SOSIAALI-, TERVEYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUISTA Vastaa kysymyksiin valitsemalla/rengastamalla sinulle sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. Jos vastauksellesi ei ole riittävästi tilaa, niin voit jatkaa kääntöpuolelle.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar Etsivä Nuorisotyö Yleisimmät huolenaiheet/etsivä Nuorisotyö Tammikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo Helmikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI

ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Eksote 31.12.2012 Hannu

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Keskiarvosi vanhassa koulussa Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Mitkä oppiaineet olivat Sinulle helppoja?

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot