2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? (alleviivaa 3 tärkeintä)/tarpeet ja toiveet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? (alleviivaa 3 tärkeintä)/tarpeet ja toiveet"

Transkriptio

1 1 Prosessi T/N= tyttö/nainen P/M = poika/mies 1.Oletko huolissasi itsestäsi - mistä? Päihteet; mitä? 2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? (alleviivaa 3 tärkeintä)/tarpeet ja toiveet 3. Koetut hankaluudet ja hyvät puolet 4. Mitä on onnistunut palvelu- ja hoitoonohjaus ja hoito omalla kohdalla? Työvoiman palvelukeskus Nainen 18 vuotta N18(v1): Pitkä aikaismasentunut, jo 12- vuotiaasta asti. Olen huolissani aikuispuolen terapia ajoista onko niitä riittävästi. En myöskään juo tai polta. N18(v1): Terapiaa,- lääkitys,- ohjausta elämässä sairauden kanssa, -toinen terapia Kouvolassa N18(v1): Sama terapeutti on tärkeä ettei joudu kertomaan samoja asioita, se voi lykätä toipumista ja luoda uskonpuutetta hoitoon. Itse en ole kokenut sitä. N18(v1): Minä olen saanut hyvää hoitoa, mutta hoidosta ei pidä tinkiä. Nainen 22 vuotta N22(v2): Masennus vaivannut pitkään ja fyysisiä oireita tullut kuten traumaperäisiä paniikkihäiriöitä, pelkotiloja. Nämä estävät koulunkäynnin ja haittaavat työskentelyä. En käytä päihteitä, alkoholia juon vain synttärillä (omalla) ja uutenavuotena ja silloinkin vain 1-2 lasia. N22(v2): Sihti lähetti eteenpäin ja auttoi ymmärtämään, Nuorisopsykiatria, MTK ryhmäterapia auttoi hyväksymään ja ymmärtämään tilannetta. TYP, Sosiaalitoimisto (sossu) N22(v2): Suurin osa lääkäreistä ja terapeuteista tuntuvat syyttävän potilasta itseään heidän ongelmissa. Itse olen kokenut tämän ja miten ihmissuhteitani yritetään kontrolloida. Mitä vanhempi hoitaja, sitä tiukempi ajatusmaailma. Kuvataideterapiat, N22(v2): Kun alan uskomaan ja luottamaan itseeni paremmin, jota kuvataideterapia teki. Hoitajien täytyy yrittää ymmärtää ja olla tukena, kirjatietous ei ole kaikki mitä tarvitaan. Lääkityskin on auttanut paljon.

2 2 ryhmäterapiat ja oikean terapiamuodon löytyminen helpottaa. Itse rakasti ryhmä kuvataideterapiaa MTK: lla. Mies 23 vuotta M23(v3): En niinkään itsestäni huolissani enemmänkin työ/rahan saanti tulevaisuudessa ja nyt. M23(v3): Kelalta työttömyys rahaa, Työvoimatoimisto saa jotain työn kaltaista tekemistä M23(v3): Tunnen itseni työkelvottomaksi ilmeisesti oma syy. Typistä saa jotain suuntaa mistä aloittaa M23(v3): Selviäisi arjen ilman apua. Itse en osaisi hankia töitä. En osaa arvioida olenko hyötynyt - ilmeisesti olen. Mies 19 vuotta M19(v4): Välillä huolissaan, ei päihteitä M19(v4): Sihti, Nuoriso psyk., Palvelu -asunto, Typpi M19(v4): Ajan varaukset ovat usein koulu/työajalla, Lääkkeitä suositaan liikaa M19(v4): Pitää tarjota monia eri vaihtoehtoja Mies 20 vuotta M20(v5): En ole huolissani itsestäni. Ja käytän päihteitä, tupakkaa ja alkoholia. Dysfasia. M20(v5): Nuorisopsykiatriallapolilla olen muutaman kerran käynyt. Dysfasiaan koskevia hoitoa olen saanut. M20(v5): Ei ole ollut mitään hankaluuksia. M20(v5): - Nainen 18 vuotta N18(v6): En käytä päihteitä, ja alkoholia hyvin harvoin. Kerran kahdessa kuukaudessa. N18 (v6): Koulun kuraattorilla olen ollut, ja olen saanut sieltä hyvää palvelua. Olen saanut myös hyvää koulun terveyshuollossa.ja työvoimapalvelukeskuksessa olen saanut aina hyvää palvelua, ja mahdollisuuksia hyviin työkokemuksiin. N18(v6): Hankaluuksia ei ole omasta mielestäni ilmennyt lainkaan, vaan palvelu on ollut aina hyvin opastavaa. N18 (v6): Se, että saan työharjoittelun tai työkokeilupaikan itselleni työvoimapalvelukeskuksen kautta, on mielestäni onnistunutta palvelua. Ja se, että minun mielipiteitäni kuunnellaan, on hyvää palvelua.

3 3 Nainen 18 vuotta N18(v7): En ole erityisemmin huolissani itsestäni tällä hetkellä. Masennukseni on huolettanut minua, mutta nyt se on hyvässä hoidossa. Käytän tupakkaa ja alkoholia (alkoholia viikonloppuisin juhla tilaisuuksissa.) N18(v7): Olen saanut psykoterapiaa, osastohoitoa, masennus ja unilääkitystä, kuntouttavaa työtoimintaa, TYPin palveluita ja henkilökohtaisen valmentajan. En olisi voinut toivoa tai edes tarvinnut enempää. Lastensuojelun asiakkuus perhetyöntekijä Espoossa. N18(v7): Mielestäni kaikki on sujunut melko hyvin. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle vain oli melko pitkä jono. Välillä oli turhauttavaa kertoa samat asiat uudestaan ja uudestaan eri ihmisille. (Nuopsyllä, typissä, työkkärissä, yms) Kun hoitosuhde aloitettiin nuopsy:llä kaikki sujunut hyvin ja melko nopeasti. N18(v7): Hoitoon/palveluun pääsee nopeasti. Kaikki hoidot/palvelut joista voisi olla apua huomioidaan ja niistä keskustellaan.mutta silti nuorta ei heiteltäisi paikasta toiseen joissa uusi palvelun/hoidon tarjoaja ei tietäisi entuudestaan mitään nuoren asioista ja ongelmista. Mies 24 vuotta Nainen 22 vuotta M24(v8): En voi oikein hyvin. Muisti.Ahdistusta. Masennus. Tupakointi. Liikkuminen vaikeaa. Unettomuus Nukkuminen. N22(v9): En ole huolissani itsestäni, sain juuri työpaikan ja olen siitä iloinen. En käytä päihteitä. Paniikkihäiriö huolestuttaa. Masennusta ollut, mennyt ohi masennuslääkkeiden avulla. M24(v8): MTPA MTK N22(v9): Nuorisopsykiatrinen,MTK Terveyskeskus,Yksityinen lääkäri (oma), MTK: lta olisin tarvinnut lääkäriajan, mutta en saanut. Niin pitkät jonot. M24(v8): Välillä on välillä ei N22(v9): Yksityinen lääkäri on ymmärtänyt ongelmat. Terveyskeskuksessa en ole saanut tarvitsemaani hoitoa, eikä MTK myöskään ole antanut tarvitsemaani lääkärin aikaa. Nuorisopsykiatrisella asioidessani sain mieliala lääkityksen ja minua ymmärrettiin. M24(v8): Hyvä palvelu TYPissä. N22(v9): Yksityinen lääkäri palvellut hyvin. Nuorisopsykiatrisella minua ymmärrettiin myös hyvin.

4 4 Mies 19 vuotta M19(v10): En ole huolissani itsestäni, enkä ole koskaan tuntenut että olisin ollut. Alkoholi,tupakka M19(v10): 1. Psykologin käynneillä käynyt 2-3 vuotta. Lääkitys oli yhdessä vaiheessa n. vuoden ajan. Ennen poliklinikalla oloa kävin 2. Sihdissä, josta lähete sitten tuli sinne.3. Imatran Ammattikoulun terveydenhoitajalla kävin kertomassa oireistani ja hän neuvoi tien Sihtiin. En tunne, että olisin tarvinnut muuta hoitoa, mutta jos olisin niin olisin saanut siihen heti apua. M19 (v10): Ainut hankaluus varmaan ollut, kun kaikki asiat on jo kerrottu, niin ei enää oikein tiedä mistä puhua, siinä sitten yrittää puhua normaaleista asioista, että mitä olen tehnyt yms. että välttyisi hiljaisuudelta.ja sitten kun jouduin Sihdistä poliklinikalle mennessä kertomaan suurimman osaksi asiat uudestaan, mutta ei se oikein haitannut ainakaan minua.hyvänä kokenut on palvelun laatu ja sinua kuunnellaan jos tuntuu, että olisi esim. tarvinnut lisää apua. Psykologi myös neuvoi tien TYPpiin ja auttoi muissakin asioissa, kuin vain mielenterveydellisissä. M19(v10): Masennus ja ahdistuskohtaudet suurimmalta osin poissa. Mieliala on parantunut ja muutenkin elämä ns. menee eteenpäin. Palvelu tuntui onnistuneelta siten, että sinua kuunneltiin.

5 5 perhe 2.6. RYHMÄ 1 / poika 1. Mi Tarulantupa P= perhe Perhe1: Kaksi huoltajaa ja poika 14 vuotta 1.Millainen mielenterveys- /päihdeongelma nuorellasi on/on ollut? P1/Huoltaja1(v11): - Mielialan vaihteluita nopeaan tahtiin laidasta laitaan - Alavireisyyttä. Huono Itsetunto. Poika kokee itsensä huonoksi ihmiseksi/nuoreksi, kun aiheuttaa niin paljon sanomista. - Vihan tunne, väkivallan hyväksyminen/vähättelyä, kun näistä asioista puhutaan. Herkkä poika, jolla on vahva koviksen rooli muiden seurassa. - Alkoholi (kalja) ja tupakka kuuluvat pojan elämään huolestuttavan paljon. Poika itse pitää hyväksyttävänä, että alkoholia käytetään. Imppaus epäily, ei kuitenkaan varmaa tietoa. Poika ei osaa ottaa opikseen, vaan kärsii rangaistukset ja jatkaa taas entiseen malliin Mitä palvelua ja hoitoa nuoresi ja perheesi on saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta tarvitaan? P1/Huoltaja1(v11): 9v. poika ja (koko perhe) Kasperissa n.1v. 12v. Sihti, Lastensuojelussa keskustelut päihteiden takia. Nuorisopsykiatrian pkl ADHDlääkitys lokakuussa v. Lastensuojelu (päihteet, lähinnä alkoholi), ja Tarulan Tupa. Päihdepalveluja sekä mielenterveyspalveluja tarvitaan lisää. 3. Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää on ollut palvelussa ja hoidossa? P1/Huoltaja1(v11): Hankaluuksia: Nuorisopsykiatrian puolella käynnit ovat keskittyneet pelkästään lääkityksen seurantaan. Toivoisin enemmän pojan psyykkisen puolen esim. alavireisyyden lisätutkimuksia. Onko esim. tarvetta muuhun lääkitykseen. Yleensä poika on iloinen, mutta nyt nämä vastoinkäymiset ovat vaikuttaneet hänen mielialaan myös. Hyvää: on ollut paljon. Olemme saaneet tukea ja apua. Tosin poika ei itse ole kokenut niistä apua olevan itselleen. On helpottanut, kun ei tarvitse jaksaa yksin näitä vaikeita asioita vaan tietää, että nyt saamme täältä apua. Yhteiset palaverit ovat olleet 4.Millaista on mielestäsi onnistunut palvelu ja hoito? P1/Huoltaja1(v11): Pystytään yhdessä työskentelemään yhteisen päämäärän saavuttamiseksi niin, että jokaisen mielipidettä kuunnellaan ja yhdessä sitten mietitään mikä on hyvä/paras tapa toimia milloinkin. Onnistunut hoito on silloin, kun saadaan nuoressa jotain muutoksia hänen ajattelutapaansa sekä suhtautumiseensa suhteessa päihteisiin. Yhteistyö sujuu eri ammattiryhmien kanssa sujuvasti.

6 6 hyviä ja erittäin tärkeitä. P1/Huoltaja2(v12): - Mielialanvaihtelua - Kuva itsestä negatiivinen ajoittain itsetunto koetuksella - ADHD - Alkoholin jatkuva käyttö, ei enää kokeilua humalahakuinen juominen - Tupakointi jatkuvaa riippuvuus - Epäily imppaus kokeilusta P1/Huoltaja2(v12): - Ala-asteelta saakka erityisjärjestelyjä koulussa (paikka luokassa, erityishuomio opetuksessa jne. - Koulukuraattorin johdolla yläasteella seuranta pojan suoriutumisesta pienryhmä opetus - Kasvatus- ja perheneuvola - Nuorisopsykologi (ADHD diagnoosi ym) - Lastensuojelukäynnit alkoholin liikakäytön takia (poliisi, sairaala ensiapu) - Tarulan Tupa sijoitus P1/Huoltaja2(v12): Hankaluuksia: Tiedonkulku eri viranomaisten välillä tai lähinnä, että tieto ei kulje. Vaikka yksityisyydensuoja pitää olla niin alaikäisen tiedot pitäisi olla kaikkien viranomaisten käytössä huoltajien suostumuksella. Aikojen saamiset/peruutukset. Eri tahojen rooli välillä epäselvä. P1/Huoltaja2(v12): Nuoren ongelmakohtien kartoitus tarpeeksi laajasti eri osaamisalueiden henkilöstöltä selkeä toimintasuunnitelma ongelmakohtien hoitoon kartoituksen perusteella. Tiedonsiirto eri viranomaisten välillä kaikki tarvittava tieto saatavissa nopeasti ja ilman ylimääräisiä katkoksia. Hoitotoimenpiteet ovat jatkumo tukevat toisiaan. Ei sellaisia kokeiluja, joita tehdään vain, kun niitä on tarjolla. P1/Poika14v(v13): Vähän, alkoholin käytöstä. Alkoholia ja välillä kannabista P1/Poika14v(v13): Sihti, Psykologi, Sossut, Tarula Tupa P1/Poika14v(v13): Kaikkia hankaluuksia, ei mitään hyvää. P1/Poika14v(v13): Ihan ok, oisin pärjännyt ilman. Perhe 2: Huoltaja P2/Huoltaja (v14): Käyttäytymisen ongelmia, omaehtoista käytöstä jo hyvin pienestä pitäen. Ei suostu, laittaa vastaank kaikessa, mikään ei käy. P2/Huoltaja (v14): Tarulan Tupa, Sosiaalitoimi, Nuorten psykiatrian poliklinikka, Koulu/koulukuraattori, Lasten psykiatrian poliklinikka, Lasten P2/Huoltaja (v14): Neuvola aikana jo pyysin apua lasten tappeluun, puremiseen, kinasteluun (jatkuvaan), vastaus oli, että parin vuoden päästä ne ovat P2/Huoltaja (v14): Onnistuneessa palvelussa perheelle tarjotaan vaihtoehtoja, otetaan selville mitkä asiat mättää ja keksitään miten ne ratkaistaan, ei vaan sanota, että

7 7 Kieltäytyy tekemästä. Tämän vuoden aikana muutamia päihdekokeiluja. psykiatrian osastopaikka, Neuvola parhaita kavereita keskenään. On neuvola käynneissä hyvääkin ollut; kasvua ja oppimista on ollut mukava seurata. Kun nuorimmainen huusi 9 kk aina pois sylissä ollessaan ja heräsi kiljumaan 5-10 kertaa yössä, niin neuvolassa sanottiin, että sellaisia ne vauvat ovat. Yritin selittää, että minulla on 2 ollut ja olen silloin saanut itse nukkuakin, mutta nyt en saa nukkua, enkä pysty tekemään mitään, kun vauva kiljuu, muttei kukaan siihen perehtynyt! Koulu/koulukuraattori; kauniita ja hienoja suunnitelmia, jotka jäivät kokonaan toteuttamatta, mitään ei tapahtunut. Minulta kysyttiin monesti, että mitä tehdään, kun ei suju. Luulisi koululla olevan jotakin keinoja valmiina, ettei vanhemman tarvitse tietää mitä tehdään. Lasten psykiatrinen poliklinikka keskustelut olivat hyviä voi, voi. Puututaan asioihin, niitä ei omin voimin saada järjestymään. Annetaan neuvoja, miten ne asiat voisi saada järjestymään. Esim. lapsen raivari, jos ei muu auta, niin käännä mattoon ja odota, että rauhoittuu, eikä ole vaaraksi itselleen tai muille.

8 8 lapsille, mielestäni vielä vaikuttaa, kun joutuu tekemisistä pöydän ääressä puhumaan. Nuori on sitten jo ainakin meillä ollut sitä mieltä, että mitä väliä, ei kiinnosta. Lasten psykiatrinen osastojakso oli hyvä ja rauhoitti tilannetta joksikin aikaan. Lapsena poika osallistui hoitoon. Nuorten psykiatrian poliklinikka; kaikki sanoivat vaan, että Voi, Voi, ei voi mitään, kun ei itse halua osallistua hoitoon, niin ei ole keinoja tehdä mitään. Mietintäpalaverin järjestämiseen, joka tuli meille liian myöhään meni aikaa aivan liian kauan, useita kuukausia melkein puoli vuotta ja sinä aikana tilanne repesi. Eikä sitäkään olisi järjestetty, jos minä en olisi sinne monesti soitellut. Hävetti jo soitella. Siinä kohtaan, kun lapsi siirtyi nuorten puolelle kaikki

9 9 henkilöt ympärillä vaihtuivat, ei ole mielestäni hyvä asia. Ja yläkoulu-alakoulu muutoksessa on samaa. Meillä ainakin koulun suhteenkin alkoi mättää siinä kohdassa. Sosiaalitoimi; viikolla jolloin tilanne riistäytyi hallinnasta, oli kai maanantaina, kun itse olin yhteydessä sosiaalitoimeen ja pyysin apua. Uskon tai ainakin toivon, että sieltä olisi jotain asialle tehty vaikkei tilanne olisikaan karannut käsistä sitten muutaman päivän päästä. Itse kriisitilanteessa sos.toimi toimi mielestäni hyvin, myöskin poliisi. Ja nyt Tarulan aikana yhteistyö sos.toimen kanssa on ollut hyvää. Tarulan Tupa; olen ollut kaikilta osin tyytyväinen, ei mitään valittamista. Lapsi/nuori on joutunut osallistumaan, vaikka ei olekaan halunnut ja alkanut osallistumaan myös kotona.

10 10 Lasten psyk. keskusteluihin verrattuna keskustelut Tarulassa olleet parempia, kun aina ei ole ollut koko perhe läsnä. Minä en ainakaan voi sanoa kaikkia asioita esim. miehen kuullen. Lasten psyk. keskusteluissa aina kaikki perheestä paikalla. Perhe 3: Huoltaja ja tyttö 16 vuotta P3/Huoltaja(v15): Runsas alkoholinkäyttö myös arkipäivinä, ei niinkään viihdetarkoituksessa vaan enemmän huomionhakua ja oman pahan olon purkua. Tästä johtuen voimakas aggressiivisuus ja kouluvaikeudet. Lopulta koulunkäynti jäi kokonaan ja kaveripiiri vaihtui. P3/Huoltaja(v15): Opinto-ohjaajan kanssa keskustelut. Yksityinen psykiatri, joka lopulta ohjasi nuorisopsykiatriaan keskussairaalaan. Noin puolen vuoden jakso Tarulantuvassa. Lisäksi sinä aikana muutamia osastojaksoja nuorisopsykiatrian poliklinikalla. 4astetta- yrityksen kautta oheisvanhemmuuspalvelu. Vanhemmille käynnit nuorisopsykiatriassa. Vanhemmuuskeskustelut Tarulantuvan kautta sekä nyt 4asteen kautta. P3/Huoltaja(v15): Hankaluutena eri hoitomuotojen yhteistyö sekä tiedottaminen lasta koskevista asioista. Erityisen hyvänä koen, että nuori on saanut koko ajan olla saman psykologin hoidossa. Se on auttanut luottamuksellisen suhteen syntymistä suuresti. Hyvänä koin Tarulantuvan jakson siten, että itse sai kerätä voimia ja selvittää vaihtoehtoja ammattilaisten avulla. Hankalana koin liian ongelmakeskeisyyden. Vanhan sanonnan mukaan se lisääntyy, mistä puhutaan. Ongelmien sijaan keskittyisin enemmän mahdollisuuksiin. P3/Huoltaja(v15): Onnistunut palvelu keskittyy nuoren vahvuuksien vahvistamiseen ja sitä kautta pyrkii rakentamaan arkea toimivaksi. Onnistuneessa palvelussa perätään nuorelta itseltään sitoutumista muutokseen, ei pelkästään yritetä muuttaa ympäristöä hänelle sopivaksi. Se harvemmin on edes mahdollista. Onnistumista auttaa myös, jos vanhemmat saavat heille sopivan tukihenkilön. Kaikkien kemiat eivät sovi yhteen ja myös vanhempien tukihenkilöä olisi pystyttävä vaihtamaan. Nuori kaipaa keskustelua vain yhdessä

11 11 P3/Tyttö16v(v16): En ole huolissani itsestäni. Käytän päihteitä, alkoholia. P3/Tyttö16v(v16): Nuorisopsykiatrian poliklinikka. Käyn siellä kerran viikossa psykologin kanssa juttelemassa. Nuorisopsykiatrian osastolle jouduin M1-lähetteellä, olin siellä 4 vuorokautta tarkkailussa. Minkä jälkeen pakkohoitoon. Pakkohoidon aikana pääsin viikon lomalle Tarulantupaan, mutta jouduin koko ajan kulkemaan Tarulantuvan ja osaston väliä. Tarulantupa A-klinikalla kävin kesällä pari kertaa juttelemassa. En olisi tarvinnut muuta palvelua tai hoitoa. P3/Tyttö16v(v16): Minusta oli turhaa, kun minua heiteltiin välillä osastolle välillä Tarulaan, en oikein tiennyt missä pitäisi olla, eikä tuntunut, että kukaan osaa auttaa. Minusta nuorisopsykiatrian osasto oli ihan turha, koska en koe, että sain mitään apua. He halusivat vain määrätä minulle lääkkeet, että olen rauhallinen, eikä kukaan yrittänyt ymmärtää. A- klinikallakaan en tykännyt käydä, koska minut pakotettiin sinne. Enkä kokenut, että minulla olisi paikassa. Ei samojen asioiden läpikäyntiä esim. nuorisopsykiatriassa, lastenhuollossa, tukihenkilön toimesta. 4 asteen toiminnan koen erittäin onnistuneeksi, koska siinä ennen hoitosuhteen aloittamista tutustutaan kunnolla (=2kk) ja luodaan ensin luottamuksellista ilmapiiriä asioiden käsittelemiseen. Apua saa tarvittaessa 24 h vuorokaudessa. P3/Tyttö16v(v16): Mielestäni onnistunutta palvelua oli se, kun sain Tarulantuvassa puhuttua asioita ja minua ymmärrettiin, eikä pakotettu puhumaan.

12 12 ollut ongelmaa alkoholin suhteen. Nuorisopsykiatrian poliklinikka on ollut hyvä, koska siellä olen pystynyt juttelemaan. Tarulantuvastakin oli apua, koska sain siellä puhuttua asioita, mitkä vaivaavat ja minua ymmärrettiin. Perhe 4: Kaksi huoltajaa ja tyttö 13 vuotta P4/Huoltaja1(v17): Käytösongelmia: Raivokohtauksia kotona, uhkailua, tavaroitten rikkomista jne. Muutamaan otteeseen poliisi kutsuttu paikalle. Uhkaillut itsemurhalla ja yhdessä vaiheessa uhkaukset tuntuivat suht koht vakavilta. Koulussa sen verran huono käytös, että yksityinen Steinerkoulu pyysi koulun vaihtamista. P4/Huoltaja1(v17): Nuoriso-osasto keskussairaalan mielenterveys osastolla, terapiaa, lääkitys, Tarula, vanhemmat myös saivat terapiaa, neurologian kokeet. Tyttäremme tarvitsee (meidän mielestä) jonkinlaista apua jokapäiväisen elämisen rutiineihin. Jonkinlaista life coaching, joka neuvoisi mitenkä pärjätä ilman jatkuvaa apua aikuisilta. P4/Huoltaja1(v17): Alussa kesti jonkin aikaa ennen kuin ongelma otettiin vakavasti. Sosiaalityöntekijät saivat prosessin liikkeelle verrattuna nuoriso-osastoon, jotka eivät tuntuneet olevan kovin huolissaan tytön asioista. Tarulantupa auttoi paljon ja rauhoitti tilannetta kotona. Tytöstä huolehdittiin hyvin Tarulassa. Neurologian kokeet kestivät ikuisesti. Kokeet saatiin tehtyä vasta monta kuukautta sen jälkeen kuin niistä sovittiin. Terapia näyttää auttavan tyttöä jonkun verran (tytön mieliala P4/Huoltaja1(v17): Semmoista, jossa alun alkaen ammattilaiset ottavat ohjat käsiin. Meillä oli välillä tunne, että asiat liikkuivat eteenpäin vain, jos vanhemmat painostivat asianomaisia. Olisi turvallisempi/ luottavaisempi olo, jos meitä/tyttöä olisi ohjattu eteenpäin

13 13 on parempi palavereitten jälkeen). Lääkitys ei tunnu olevan kovin tehokasta. P4/Huoltaja(v18): Rage outbursts, suicide talk, some violence against mother (and sister). P4/Huoltaja(v18): Tarulantupa, Police, Psyck ward: Psycologist, neurological testneeded: 1. Diagnosis!! 2. Meds (lääke) 3. Life coach P4/Huoltaja(v18): Good: Family life was calmer and safer with my child away (in Tarulantupa). I got their (Tarulan staff) help when she was home and had a rage outburst. Bad:She made lots of bad friends.because of the law (childs rights) she wasn`t forced to take her meds. She also said that she could do what she wanted, speak how she wanted (swear and threats of killing staff or parents) because as a child she is above the law. She even told the police that! P4/Huoltaja(v18): My child should have been diagnosed and been medicated and helped (treated) acordingly.we are taking her now to our homeland so that she can be diagnosed and finaly get real help. P4/Tyttö13v(v19): En ole huolissani. Käytän tupakkaa, alkoholia. P4/Tyttö13v(v19): Osasto, nuoren psykiatrian osasto, Sihti, Tarulantupa, Terapia(nuorten psyk.poli), Koulu/kuraattori P4/Tyttö13v(v19): Rauhoittumishuoneeseen joutuminen x huono Ärsyttävät ohjaajat x huono En ole päässyt hoitoon, kun P4/Tyttö13v(v19): Sillo kun asiat lähtee menemään esim. kotilomat, säännöt, koulu.

14 14 ois ollu tarpeen (nuorten psyk.poli) x huono Perhe 5: Kaksi huoltajaa ja tyttö 15 vuotta P5/Tyttö15v(v20): Olen vähän huolissani itsestäni esim. koulunkäynnistä. Käytän päihteitä, poltan tupakkaa. Käytin aikaisemmin alkoholia. P5/Tyttö15v(v20): 4-aste, Tarulan Tupa, Toimintaterapia P5/Tyttö15v(v20): Hankaluuksia on ne tarkat ajat (Tarulan Tupa). 4-aste ku tehää kaikkee kivaa. P5/Tyttö15v(v20): Mielenkiintoinen tekeminen tekee ilosemmaks. P5/Huoltaja1(v21): - Mieliala vaihtelujen vuoksi - Sihdin kautta mielenterveys nuorisopsykiatrian poliklinikka - Alkoholinkäyttöä on ollut vanhempien tietämättä. P5/Huoltaja1(v21): - Neljä astetta - Tarulan tupa - Nuorisopsykiatri sosiaalityöntekijän kanssa / ei apua - Toimintaterapia -Sihti. P5/Huoltaja1(v21): - Nuorisopsykiatrialla käynnit aivan liian harvoin. - Toimintaterapian uskon olevan erittäin hyvä nuorelle. - Neljä astetta aktiivinen yhteistyö hyvä. - Tarula Tuvan toimintaan olen ollut erittäin tyytyväinen ja koen, että saan nuorelle oikeanlaista apua sieltä. P5/Huoltaja1(v21): Verkosto ympärillä P5/Huoltaja2(v22): Nuoren kokeilua. Koulunkäyntihaluttomuus. Koti väsynyt P5/Huoltaja2(v22): Sosiaalitoimisto, 4 astetta, Vastaanottokoti, P5/Huoltaja2(v22): Kaikki ok P5/Huoltaja2(v22): Joustavaa palvelua. Koko perheen kanssa toimiminen.

15 15 Perhe 6: Huoltaja ja tyttö 14 vuotta P6/Huoltaja1(v23): Lapsella on ollut valtavia raivokohtauksia ja hyvin lyhyt sietokyky asioihin sekä hyvin vaikea toimia sääntöjen mukaan. Alkoholin juomisesta on jäänyt kiinni muutaman kerran. Mielenterveysklinikka, Toimintaterapia.Ei muuta tarvita P6/Huoltaja1(v23): - Tarulantupa, - Sosiaalitoimisto, - Sihti, - Nuorten mielenterveystoimisto (käyntejä vasta 3 eli vaikea vielä sanoa), - Koulukuraattori. P6/Huoltaja1(v23): Alkuun oli todella vaikeaa päästä palveluiden piiriin, vaikka yritin kuinka anella, että meillä on perheessä todella vaikea tilanne. Kävimme alkuun juttelemassa sosiaalitoimistossa, josta en kokenut saavani paljookaan hyötyä. Kun nuori sai paikan Tarulantuvalta, niin silloin tunsin niin sanotusti, että ovet aukesi ja apua alkoi tulla. P6/Huoltaja1(v23): Mielestäni Tarulantuvassa on tehty valtavasti työtä nuoren kanssa keskustelemalla, josta on ollut valtava apu meidän perheelle. Tarulassa on otettu vanhemmatkin hyvin huomioon omilla keskusteluajoilla ilman nuorta. Sihti on ollut myös todella mahtava paikka, jossa nuori sai valtavan hyvän kontaktin ja luottamuksen aikuiseen ja uskalsi kertoa pahasta olostaan. Nuori tykkäsi käydä Sihdissä mielellään. P6/Tyttö 14v(v 24): En käytä muuta kuin tupakkaa. Ennen käytin alkoholia, join kesällä paljon ja usein. En ole huolissani enää itsestäni. P6/Tyttö 14v(v 24): Olen käynyt Sihdissä kahteen otteeseen. Ja sen jälkeen nuorisopsykiatrialla. Olen ollut Tarulantuvalla 5 kk. P6/Tyttö 14v(v 24): No Tarulassa oli ensiksi hankalaa noudattaa sääntöjä, mutta nyt on jo helpompi noudattaa sääntöjä. Sihti on mukava ja siellä oli helppo puhua, mutta nuorisopsykiatrialla ei ole mukavaa. Olisin halunnut jatkaa sihdissä. P6/Tyttö 14v(v 24): No tulee parempi olo hoidoissa, en vaan jaksaisi kertoa jokaiselle hoitajalle aina kaikkea uudestaan.

16 16 Perhe 7: Tyttö 17 vuotta P7/Tyttö17v (v25): Rahankäyttö, menee liikaa rahaa - Aiemmin alkoholinkäyttö, join liikaa - Käytän tupakkaa ja alkoholia, välillä nuuskaa, pilveä kokeillut - Alkoholia käytän nyt 2 kertaa/kk, pari olutta silloin tällöin joskus enemmän - Aiemmin 8-12 olutta/päivä, 5 kertaa/vko:ssa. P7/Tyttö17v (v25): Koulupsykologi - Sosiaalityöntekijä, - Perhekoti - Tarula, - Itsenäistymisyksikkö (muutto tulossa), Kouluterveydenhoitaja,- A-Klinikka (tulossa),- Kuraattori, - En olisi tarvinnut muuta. P7/Tyttö17v (v25): Sosiaalityöntekijät tukevat rahallisesti,- Paha ruoka Tarulassa,- Saanut tarvitsemia tavaroita. P7/Tyttö17v (v25): En osaa vastata Perhe 8: Tyttö 14 vuotta P8/Tyttö14v(v26): En huolissani. Kyllä, alkoholia ja tupakkaa P8/Tyttö14v(v26): Tarulantupa, Sihti ja Nuorisopsykiatri P8/Tyttö14v(v26): Tarulantuvassa hankaluuksia: osa ohjaajista, Sihdissä: Työntekijä P8/Tyttö14v(v26): Kun yhteistyö toimii. Huoltaja (itsenäinen yhteydenotto) 1. Millainen mielenterveys- /päihdeongelma nuorellasi on/on ollut? 2. Mitä palvelua ja hoitoa nuoresi ja perheesi on saanut? 3. Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut hoidossa? 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? Huoltaja(v27): -päihdeongelma Huoltaja(v27): -merkkari -kuraattori -nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuoret tarvitsevat matalankynnyksen paikan sekä perheen tukeminen erittäin tärkeää. Huoltaja(v27): -ei kuunnella perhettä ja nuorta -perhe ei saa tukea -vanhemmilla ei annettu tukea -yhteistyö ei toiminut Huoltaja(v27): -kokonaisvaltainen huomiointi -molemminpuolinen yhteistyö -kuunteleminen -tuki nopeasti nuorelle ja perheelle

17 17 viranomaisten ja perheen välillä, vanhemmat eivät saaneet olla oppilashuoltoryhmässä mukana -nuorisopsykiatrian poliklinikalta ei annettu nuoren hoidosta tietoa -nuorisopoliklinikalla hoito jää kesken Aikuissosiaalityö Nainen 22 vuotta 1.Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä?Käytätkö päihteitä? Mitä? N22v(v28): Ehkä vähän olen no alkoholin käyttö runsasta 2.Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? N22v(v28): A-klinikka, Typpi, sosiaalitoimisto, Nuorisopsykiatria, en muuta ainakaan minun mielestä, A-klinikan työtä nuoria kohtaan voisi kehittää esim. toiminnalla koska minua ei ainakaan juttelukerrat auttanu paljon yhtään. 3.Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? N22v(v28): No sosiaalitoimiston rahantulo välillä takkuilee ja minun mielestä A- klinikan toimintoa pitäisi parantaa koska minulle siellä käynit ei paljon auttanu. Ja minun mielestäni nuoria painostetaan liikaa esim typpi ja sossu painostaa nuoria kouluun vaikka ne ei sinne itse halua hakea. 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? N22v(v28): Onnistunu palvelu on minun mielestä että hoito auttaa ihmistä ja saa ihmisen iloiseksi. Välillä kyllä Typin ja sossun ja A- klinikan palvelut ei ole minua miellyttänyt eikä kyllä muitakaan. Nainen 21 vuotta N21v(v29): Alkoholin käytöstä. Käytän olutta. (Paitsi nyt en voi käyttää koska sovittiin äidin kanssa, N21v(v29): Pajarila, A- klinikka ja sosiaali- huolto. N21v(v29): Ne on auttanut vähentämään alkoholin käyttöä. N21v(v29): Sama vastaus ku kysymys 3.

18 18 Nainen 22 vuotta että en voi mennä sinne humalassa) N22v(v30): Olen huolissani henkisestä jaksamisestani tulevaisuutta ajatellen.olen mielenterveyssyistä joutunut keskeyttämään kaksi ammattitutkintoa ja olen epävarma onko minusta koskaan kouluja ja miten jaksan kokopäivätyötä. -Käytän alkoholia (mietoja ja keskivahvoja) kohtuudella mutta ajoittain runsaammin. Poltan tupakkaa säännöllisesti.-olen huolissani alkoholin käytöstä tällä hetkellä mutta uskon tilanteen muuttuvan. N22v(v30): Sihti, jossa kävin peruskoulun päätyttyä, ja josta -ohjattiin nuoriso psyk. poliklinikalle, jossa olen käynyt säännöllisesti n. 7 vuotta. -Syksyllä 2010 olin psykiatrisessa sairaalahoidossa (2 kk) vaikean elämäntilanteen takia. -Olen työvoimapalvelukeskuksen asiakkaan ja olen löytänyt minulle sopivan kuntouttavan työpaikan kahden epäonnistumisen jälkeen. -Olen ollut sosiaalitoimen asiakkaana vuodesta Olisin tarvinnut intensiivisempiä tutkimuksia ja hoitoa mielenterveyspuolelta ja aloitinkin pian kongnitiivisen terapian yksityisellä terapeutilla. -Käyn myös säännöllisesti taideterapiassa. -Olen tavannut psykiatrista lääkäriä tarvittaessa noin vuodesta 2006 lähtien lääkemääräysten yhteydessä. N22v(30): -Pitkään kestänyt psykoterapia ei auttanut minua vaikeissa asioissa, vaan se on ollut pintapuolista, kevyttä arjen pohtimista ja purkautumista hetkellisistä ongelmista. -Sairaalahoito oli minulle tarpeen, jotta sain itseni fyysisesti kuntoon pitkään kestäneen riuduttamisen jälkeen. Muihin asioihin ei puututtu. -Sosiaalitoimi ja sen tuomat edut ovat ymmärrykseni mukaan olleet oikeudenmukaisia mutta pieniä ongelmia on tuottanut samassa taloudessa asuva veljeni ja sen kautta hankalasti ymmärrettävät etuudet. (Miten esim. sähkölasku tulisi maksaa, sillä sos. toimi on maksanut sen tähän mennessä kokonaan jne.) N22v(v30): Mutkaton ja selkeä selitys esim. etuuksista. -Asiakas on otettava huomioon yksilönä, välttäen ryhmiä tai tilanteita, johon yleisesti katsoen voisi sopia. Esimerkkinä jokaisen skitsofrenia on omanlainen sairaus jokaisen omassa päässä. Tämä huomio on sivuutettu liian usein mielenterveyshoidossa. -En ole saanut apua hoidossani juuri äskisen takia. Työvoimanpalvelukeskus on ottanut tarpeeni huomioon kiitettävästi. -Sosiaalitoimi voisi mielestäni selittää etuuksien määrät ja luvut ja laskelmat selvällä suomenkielellä. En ymmärrä laskuista ja vaikeasti luettavasta tai ymmärrettävästä tekstistä mitään. Nainen 20 vuotta N20v(v31): Masennus, unettomuus, stressi. Käytän kyllä välillä alkoholia. N20v(v31): Nuorisopsykiatria poliklinikka, ps2, TYP, neurologilla N20v(v31): Neurologilla käynti on hauskaa. N20v(v31): Neurologilla käynti. Typissä käynti

19 19 Epilepsia. Paniikkihäiriö käynti Nuorisopsyk. polilla käynti meni päin kuusta. Typissä menee hyvin. Ps2: lla oli mukavaa, omahoitaja oli kiva ja muutenkin parempi olo sen jälkeen. Etsivä työ 1.Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä? Käytätkö päihteitä? Mitä? 2.Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? 3.Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? Mies 23 vuotta M23v(v32): Olen huolissani itsestäni, koska pelkään masentuvani uudelleen ja että itsetuhoisten ajatusten määrä kasvaa. Myös ahdistuskohtaukset ja kotoa pois lähteminen ovat kasvaneet. Alkoholi, miedot. M23v(v32): TYP, Imatran MTK, Jno MTK,Sosiaalitoimisto,Kliininen laboratorio (Imatra),Sihti M23v(v32): -Ei ilmoiteta, jos aika on peruttu (Jno/Lpr) -eri lääkkeiden kokeilu, painonnousu (Imatra/Jno) -hoitajat vaihtuvat. + oikeiden lääkkeiden löytyminen, (lääkäri vaihtui) (Jno) + luottamus löytyy nopeasti, lähtee paremmalla mielellä pois tapaamisesta (Imatra/Jno) + asiat otetaan vakavasti ei vähätellä (Imatra/Jno) M23v(v32): Luottamus ja oikea hoito löytyvät nopeasti!

20 20 Pajarila päihdekuntout usyksikkö Mies 23 vuotta 1.Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä?Käytätkö päihteitä? Mitä? M23v(v33): Alkoholi, kannabis steroidit ahdistus, masennus amfetamiini ym, ahdistus, masennus, psykoosit Alkoholi 13 v, kannabis 18 v, steroidit 19 v, amfetamiini 20 v. 2.Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? M23v(v33): -Kerran A- klinikalla josta ohjattiin Pajarilaan -yksi käynti hyksissä, josta keskellä yötä ulos. -koululääkäri käynti 20 v. päihteistä johtuva pahaolo pameja, mielialalääke. 3.Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? M23v(v33): -Hoitoonohjaus 4.Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? M23v(v33): -Pajarilan katkaisuhoito yksikkö -jatkuvuus = hoidon jälkeinen aika Mies 19 vuotta M19v(v34): Olen huolissani päihteidenkäytöstäni ja asunnottomuudestani. Päihteitä käytän oikeastaan mitä vain. M19v(v34): Tukea ja apua lähes joka asiassa ISKK:lta ja IST:ltä. ISKK = Iloisten Selviytyjien KuntoutumisKeskus IST = Iloisten Selviytyjien Tuki, IST ry. M19v(v34): Tukiasuntojen pitäminen on ollut hankalaa mutta se on ollut itsestäni kiinni ISKK:lla on ollut hyvä ilmapiiri ja hoitajat ovat koko ajan yhdessä nuorten kanssa ja yhteistä tekemistä kehitellään lähes joka päivä. Siellä myös huomasi että hoitajat oikeasti välittivät. M19v(v34): Jotta voisi luottaa toiseen niin paljon että voi puhua kaikesta ja että joku auttaisi asunnon saamisessa. Mies 19 vuotta M19v(v35): Omasta psyykkeestäni ja rahatilanteesta. Käytän buprenorfiniä joka päivä ja M19v(v35): Olen käynyt TK: lääkärillä ja saanut lääkitystä. Sekä yksityislekurilla. M19v(v35): Ei ole ollut hankaluuksia, olen saanut tarpeenmukaista hoitoa. M19v(v35): Ennen ala- ikäisenä olen ollut väkipakolla hoidossa ja

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Toimintaa ohjaa ohje henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä Miten asiat sujuvat käytännössä? Miten tietoja luovutetaan etsivään

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot