Valtakunnallisen metsäkeskuksen päätoimipaikka Joensuuhun

Transkriptio

1 Valtakunnallisen metsäkeskuksen päätoimipaikka Joensuuhun Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on parhaillaan käynnissä lakiuudistus, jonka seurauksena kolmestatoista alueellisesta metsäkeskuksesta muodostetaan yksi valtakunnallinen metsäkeskus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki pitävät Joensuuta ehdottomasti tarkoituksenmukaisimpana paikkakuntana metsäkeskuksen päätoimipaikalle. Kasvavana kaupunkiseutuna ja metsäalan tutkimus- ja koulutuskeskuksena Joensuu tarjoaa maamme parhaat edellytykset tulevalle metsäkeskukselle kehittyä. Sijoittamispäätös Joensuuhun tukee erinomaisella tavalla alueiden kehittämisen ja alueellistamispolitiikan yleisiä tavoitteita maakuntien vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvien klustereiden vahvistamisesta. Joensuun metsäosaaminen on kiistattomasti maan kärkeä ja perustelemme näkemyksemme yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa muistiossa. Uuden metsäkeskusorganisaation päätoimipaikan sijaintia päätettäessä on huomioitava olemassa olevat osaamiskeskittymät sekä hallitusohjelman kirjaus alueellistamistoimenpiteiden kohdentamisesta aikaisempaa tasaisemmin maan eri osiin, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Pohjois-Karjalan maakunta ja Joensuun kaupunki ovat valmiita antamaan täyden tukensa metsäkeskuksen päätoimipaikan sijoittumiselle ja toiminnan menestyksekkäälle käynnistämiselle. Joensuun kaupunki on valmis neuvottelemaan myös konkreettisista toimenpiteistä hankkeen edistämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun kaupunki Pentti Hyttinen Maakuntajohtaja Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja 1

2 Valtakunnallisen metsäkeskuksen päätoimipaikka Joensuuhun Lähtökohdat Metsäkeskusten organisaation uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut vuoden 2010 aikana uutta metsäkeskuslakia, jonka voimaantulo yhdistää nykyiset 13 itsenäistä metsäkeskusta yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi. Lain arvioidaan tulevan eduskunnan päätettäväksi vuoden 2010 aikana. Lakiin liittyvällä asetuksella tullaan määrittelemään metsäkeskuksen keskusyksikön sijainti. Keskusyksikköön tultaneen sijoittamaan muun muassa nykyisestä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta yhteensä arviolta työpaikkaa. Valtakunnallisen metsäkeskuksen toimintaa järjestettäessä tulee edetä voimassa olevan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevan alueellistamislainsäädännön mukaisesti. Uuden metsäkeskusorganisaation päätoimipaikan sijaintia päätettäessä on huomioitava olemassa olevat osaamiskeskittymät sekä hallitusohjelman kirjaus alueellistamistoimenpiteiden kohdentamisesta aikaisempaa tasaisemmin maan eri osiin, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Nykyisten 13 metsäkeskuksen fuusioiminen yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi mahdollistaa nykyistä paremman metsäpoliittisen vaikuttavuuden, toimintaprosessien tehostamisen, niiden laadun parantamisen sekä resurssien käytön tarkoituksenmukaisella tavalla yli nykyisten hallintorajojen. Näin vastataan myös hallinnon tuottavuustavoitteisiin. Uudistunut kansallinen metsäohjelma Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) tarkistus on valmistunut. Uusi KMO 2015 sisältää uudistetut metsäpoliittiset linjaukset, jotka käsitellään valtioneuvostossa periaatepäätöksenä marras-joulukuussa 2010 kuulemiskierroksen jälkeen. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan johtama metsäneuvosto hyväksyi esityksen uudeksi Kansalliseksi metsäohjelmaksi kokouksessaan 14. päivä syyskuuta Metsäohjelman visio vuoteen 2020 on määritetty seuraavasti: Suomen metsäala on vastuullinen biotalouden edelläkävijä. Metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia. Metsäluonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt ovat vahvistuneet. Kansallinen metsäohjelma 2015 pohjautuu visiosta johdettuihin kolmeen päämäärään: 1) metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa, 2) metsätalouden kannattavuus paranee ja 3) metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Päämäärien saavuttamista tuetaan läpileikkaavien teemojen avulla monipuolistamalla ja vahvistamalla metsäalan osaamista sekä lisäämällä vaikuttamista kansainväliseen ja EU-metsäpolitiikkaan. Lähiajan keskeiset toimenpiteet liittyvät metsäsektorin rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen, alan kilpailukyvyn parantamiseen, liikenneverkon kehittämiseen ja ammattitaitoisen työvoiman riittävyyteen, yrittäjyyden edellytysten parantamiseen sekä puun energiakäytön tukemiseen. Näiden rinnalla tarvitaan pitemmälle 2

3 tulevaisuuteen tähtäävää vahvaa tutkimus- ja kehitystyötä metsiin ja puuhun perustuvien uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi ja laajamittaisen kaupallistamisen mahdollistamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla huolehditaan metsätalouden kannattavuudesta ja metsien hyvästä kasvukunnosta. Metsäluonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, maaperän kunto ja vesien laatu varmistetaan metsien taloudellisen hyödyntämisen rinnalla läpi ohjelmakauden. Pohjois-Karjala on vahvasti sitoutunut edistämään kansallisen metsäohjelman tavoitteiden toteuttamista tarjoamalla käytettäväksi ainutlaatuisen metsäalan osaamiskeskittymän, johon sijoittumalla uudella Metsäkeskuksen päätoimipaikalla olisi erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Metsäkeskus on jatkossakin valtion tärkein metsäpolitiikan toteuttaja. Tehtävässä onnistuminen vaatii korkeatasoista osaamisinfrastruktuuria, jonka Pohjois-Karjala voi tarjota tulevalle metsäkeskuksen päätoimipaikalle. Pohjois-Karjalan ja Joensuun vahvuudet metsäsektorilla Pohjois-Karjala on metsämaakunta - kansallisesti ja kansainvälisesti Pohjois-Karjalaa voidaan perustellusti pitää Euroopan metsämaakuntana ja Joensuuta Euroopan metsäpääkaupunkina. Vastaavaa metsävarojen, metsäteollisuuden, metsäteknologian sekä metsäntutkimuksen ja alan koulutuksen keskittymää ei löydy mistään muualta Euroopasta. Metsäkeskuksen toiminnan kohteena olevan perusmetsätalouden volyymi ja suhteellinen merkittävyys ovat maakunnassa valtakunnan kärkeä. Metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen sekä metsätalouden edistämis- ja neuvontaorganisaatioiden ohella alan keskeisiä toimijoita ovat Euroopan metsäinstituutti EFI, Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikkö, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipaikka, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Joensuun yksikkö sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun biotalouden keskus. Yliopistosta sekä ammattikorkeakoulusta metsäkeskuksen päätoimipaikan on mahdollista rekrytoida uutta osaavaa työvoimaa, sekä kehittää toimintaansa esimerkiksi yhteisten kehittämishankkeiden ja opinnäytteiden avulla. Maakunnan osaamiseen liittyy myös se, että tulevan metsäkeskuksen henkilöstö pääsisi valmiiseen kansalliseen ja kansainväliseen verkostoon ilman ylimääräisiä ponnisteluja. Kansainvälisellä tasolla Joensuu on onnistunut profiloitumaan metsäalalla kansainvälisesti tunnetuksi paikkakunnaksi metsäbiomassan hankinnan teknologian ja logistiikan tutkimuksessa, kehittämisessä ja koulutukseen soveltamisessa. Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksesta on tullut samalla näkyvä kansainvälinen toimija metsäenergian käytäntöön soveltamisessa. Kansainvälisyys on läsnä jatkuvasti yliopiston, Metlan ja EFIn toiminnassa, myös Pohjois-Karjalan metsäkeskuksessa käy paljon ulkomaisia vieraita. EU-tason vaikuttamiseen on vahvat olemassa olevat kanavat. Pohjois-Karjalan olemassa oleva maakunnallinen toimintaympäristö sekä kansainväliset verkostot tarjoavat metsäalan edelleen kehittymiselle luontevan sekä erittäin kehitysmyönteisen ympäristön. Maakunnassa suhtaudutaan metsäalan kehitykseen vakavasti ja sitä tukien. Maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa metsävarat ja metsiin liittyvä osaaminen onkin nostettu keskeiseksi strategiseksi kärjeksi. Metsäalan kehittämishankkeiden julkiseen rahoitukseen on perinteisesti suhtauduttu myönteisesti ja Pohjois-Karjalassa rahoitukseen liittyy myös jatkuva mahdollisuus hyödyntää rakennerahastokauden instrumentteja kehittämistyössä. 3

4 Pohjois-Karjalassa on myös synnytetty vuosien saatossa uusia toimintatapoja, jotka kertovat innostavasta ja innovatiivisesta toimintakulttuurista. Euroopan metsäinstituutin perustaminen ja kasvu yhdeksi vaikuttavimmista eurooppalaisista metsäalan organisaatioista on menestystarina. Metsävaroihin linkittyvä teknologiateollisuus kärkenään mm. John Deere Forestry ja Kesla sekä muu alan monipuolinen pk-teollisuus on vahvasti sitoutunut maakuntaan. Kapeille metsäsektorin erityisosaamisaloille erikoistuneita yrityksiä toimii esimerkiksi laserkeilauksessa, joka on keskeinen menetelmä metsävarojen arvioinnissa ja mm. metsäkeskusten ydintuotteen, metsäsuunnitelmien tekemisessä. Kaikki Suomessa sijaitsevat laserkeilausalan yritykset toimivat Joensuussa (Arbonaut, Blom kartta, Terra Tec). Osaamisen institutionaalinen perusta - mittavat synergiaedut eri toiminnoille Euroopan metsäinstituutti - European Forest Institute EFI Euroopan metsäinstituutti on kansainvälinen järjestö ja kattava verkosto Euroopan metsäntutkimuksen osaajista. Päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa. Euroopan metsäinstituutilla on tällä hetkellä noin 130 organisaatiojäsentä yli 30 maasta. Tutkimusohjelmia on neljä: metsäekologia ja metsätalous, markkinat ja sosiaalinen kestävyys, politiikan tutkimus sekä metsävarat ja metsäsektorin informaatiopalvelut. EFI työllistää tutkijoita ja muuta henkilökuntaa noin 54 henkilötyövuoden edestä päämajassaan Joensuussa sekä viidessä aluetoimistossaan Euroopassa (EFIMED, EFIATLANTIC, EFICENT-OEF, EFINORD, EFICEEC). Tutkimusten julkaiseminen tiedeyhteisölle ja päättäjille on yksi EFIn tehtävistä. EFI ylläpitää Euroopan metsäportaalia, jossa on tietoa Euroopan metsistä ja siihen liittyvistä aiheista. EFIllä on myös useita eri kohderyhmille suunnattuja julkaisusarjoja ja se järjestää vuosittain useita kansainvälisiä metsäalan tapahtumia eri puolilla Eurooppaa yhdessä verkostonsa jäsenten kanssa. EFI myös edustaa eurooppalaista metsätiedeyhteisöä useissa kansainvälisissä prosesseissa, kuten Euroopan metsäministeri -konferensseissa (MCPFE). EFI toimii aktiivisesti myös metsäsektorin teknologiayhteisössä (FTP) saaden näin tiedeyhteisön äänen kuuluviin eri metsäalan foorumeilla. EFIn EU-FLEGTfacilityllä on myös merkittävä rooli EU:n politiikan toteuttamisessa. Se avustaa EU:n ja kehitysmaiden välisissä neuvotteluissa laittoman puutavaran kaupan ehkäisemisestä. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Euroopan metsäinstituutin kansainväliset verkostot, yhteydet ja yhteistyö tarjoavat metsäkeskuksen keskusyksikölle mahdollisuudet kehittää omaa kansainvälistä toimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia mm. EU:n päätöksenteossa. Itä-Suomen yliopisto - metsätieteiden osasto Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alussa. Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Uudessa yliopistossa on noin opiskelijaa ja siellä työskentelee lähes 3000 henkilöä. Kampukset sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- 4

5 tieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Yhdistymisen myötä toisiaan täydentävien tieteenalojen rajapinnoille syntyy uusia tutkimusalueita. Yhdeksi yliopiston strategiseksi vahvuusalaksi on valittu "Metsä ja ympäristö", johon yliopisto on sitoutunut panostamaan sekä koulutuksen että tutkimuksen osalta selkeästi nykyistä enemmän. Yliopiston metsätieteiden osasto on kansainvälinen tutkimus- ja koulutusyksikkö valtakunnallisen metsä-, puu- ja ympäristöosaamisen keskuksen ytimessä. Tieteellinen tutkimus luo taustan koulutukselle, joka tarjoaa korkeat ammatilliset valmiudet metsä- ja ympäristöalojen asiantuntijatehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla. Metsätieteellinen tutkimus ja koulutus ovat monitieteisiä, ja ne tarjoavat opiskelijoille monia vaihtoehtoja erikoistua metsiin ja metsätalouteen liittyviin kysymyksiin. Metsätieteiden osaston tärkeitä tutkimus- ja koulutusaloja ovat metsäekologia ja metsänsuojelu, metsänhoito ja metsäbioenergia, metsänarviointi ja metsäsuunnittelu, metsäekonomia ja -politiikka sekä metsä- ja puuteknologia. Maisteriopintoja voi suorittaa myös englannin kielellä kansainvälisissä maisteriohjelmissa. Metsätieteiden osasto koordinoi metsätieteiden valtakunnallista tutkijakoulutusohjelmaa, joka ainoa alan tutkijakoulutusohjelma Suomessa. Osasto osallistuu monipuolisesti kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön monissa metsä- ja ympäristöalan tutkimushankkeissa. Tutkinnon metsätieteissä suorittaneet työskentelevät metsätaloudessa suunnittelu-, kehittämis- ja edistämistehtävissä sekä hallinnossa ja metsäteollisuudessa asiantuntijoina, suunnittelijoina ja yrittäjinä. Monitieteisellä tutkinnolla voi sijoittua työtehtäviin myös muille aloille. Joensuun kampuksella voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon (MMK), maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon (MMM) sekä maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin (MML) ja tohtorin (MTT) tutkinnon metsätieteissä. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Itä-Suomen yliopiston metsiä koskeva tutkimus ja koulutus (metsätieteet, ympäristötieteet, yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet) tarjoavat metsäkeskuksen keskusyksikölle luontevat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöpuitteet metsätalouden ja ympäristönsuojelun edistämisessä ja metsäpolitiikassa, sekä osaavaa työvoimaa haasteellisimpiinkin kehitystehtäviin. Lisäksi tarjolla on täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuus metsäkeskuksen työntekijöille. Metsäntutkimuslaitos METLA - Itä-Suomen alueyksikkö Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos. Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä: 1) tuottamalla tieteellistä tietoa metsäympäristöstä, metsien eri käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta, 2) palvelemalla tiedon tarvitsijoita ja toimimalla asiantuntijana metsiin liittyvissä tilasto-, seuranta- ja tarkastustehtävissä, 3) vastaamalla metsänjalostustoiminnasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta, 4) huolehtimalla sille määrätyistä viranomaistehtävistä ja 4) julkaisemalla tutkimustuloksia ja tiedottamalla ajankohtaisista metsiin ja metsäntutkimukseen liittyvistä asioista. Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen yksikkö edistää metsiin, puutuotteiden valmistukseen, puuraakaaineen tuottamiseen, korjuuteknologiaan ja energiakäyttöön perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa erityisesti maaseudulla ajantasaisten metsävaratietojen pohjalta. Alueyksikön keskus on Joensuussa ja 5

6 lisäksi yksikköön kuuluvat Punkaharjun ja Suonenjoen toimipaikat. Toimintaa on myös Nurmeksessa ja Metlan käytössä on tutkimusmetsät Punkaharjulla ja Suonenjoella. Puulajipuistoihin voi tutustua Joensuussa Kukkolan tilalla ja Punkaharjulla. Itä-Suomen Metlan tutkimuksen osaamisalat ovat: 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys, 3) metsäekosysteemin rakenne ja toiminta sekä 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Joensuussa Metla toimii upeassa Metla-talossa, joka valmistui vuonna 2004 Joensuun yliopistokampuksen laidalle. Metla-talosta on tullut merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde. Kaikkiaan Metla-taloon on tutustunut jo yli vierasta, jotka edustavat hyvin erilaisia puurakentamisesta kiinnostuneita sidosryhmiä. Metla-talo on luonteva paikka esitellä paitsi Metlan puurakentamisen tutkimusta, myös koko tutkimuslaitoksen toimintaa. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun yksikön kehittämistä on laajalti kehuttu malliesimerkkinä onnistuneesta osaamisperusteisesta valtion toimintojen alueellistamisesta. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen yksiköstä johdettu metsävarojen inventoinnin, metsäbioenergian, puunkorjuun ja yritystalouden tutkimus sekä metsäsuunnittelun, puutieteen, metsänhoidon, ympäristövaikutusten, maaperän ja vesitalouden tutkimus vahvistavat läheisen yhteyden ansiosta metsäkeskuksen keskusyksikön käynnissä olevaa yhteistyötä tutkimuslaitokseen ja sen tulosten hyödyntämiseen. Metsävaratiedon keruussa Metlan ja metsäkeskuksien yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaisia kustannusssäästöjä. Pohjois-Karjalan AMK - Biotalouden keskus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toimii Joensuussa Joensuun kaupungin omistamana itsenäisenä liikelaitoksena. Ammattikorkeakoulu tarjoaa amk-tutkintoon johtavaa koulutusta 20 koulutusohjelmassa seitsemällä eri alalla: kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Englanninkielisen amk-tutkinnon voi suorittaa International Business ja Design -koulutusohjelmissa. Ylemmän amk-tutkinnon voi suorittaa tekniikan, ympäristöteknologian sekä sosiaali- ja terveysalalla. Erikoistumisopinnoissa voi täydentää ja syventää ammatillista osaamista. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella ammatillisia korkeakouluopintoja iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Ammattikorkeakoulussa järjestetään myös täydennyskoulutusta, lyhytkursseja ja erilaisia seminaareja. Ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksessa opiskelee yli 550 luonnonvara-alan sekä tekniikan opiskelijaa. Keskus, joka sijaitsee moderneissa tiloissa Sirkkala -kampuksella, on opiskelijamäärältään Suomen suurin samalla kampuksella sijaitseva luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulutasoinen keskittymä. Keskuksessa työskentelee noin 50 henkilöä erilaisissa opetus- ja kehittämistehtävissä sekä hallinnossa. Biotalouden keskus edistää kestävää kehitystä ja siihen perustuvaa liiketoimintaa. Opetusta tarjotaan kolmessa eri AMK-tutkintoon ja yhdessä ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta valmistutaan nimikkeellä agrologi (AMK) ja metsätalouden koulutusohjelman tutkintonimeke on metsätalousinsinööri (AMK). Ympäristöteknologian koulutusohjelman tutkintonimike on insinööri (AMK). Ympäristöteknologian ylempään 6

7 ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutusohjelmasta valmistutaan nimekkeellä insinööri (ylempi AMK). Koulutusohjelmien opinnoissa lähtökohtana on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Kampuksen monialainen asiantuntijuus tarjoaa opiskelijalle innostavan, työelämälähtöisen oppimisympäristön, jossa on monipuoliset yhteydet alan toimijoihin, työnantajiin sekä tutkimusja kehittämistoimintaan. Metsätalouden koulutusohjelma kattaa koko metsätalouden ketjun metsän uudistamisesta ja hoidosta metsä- ja puuteollisuuden tuotteiden markkinointiin. Koulutus tuottaa vankan metsällisen perusosaamisen lisäksi liiketaloudellista ja markkinointiosaamista, jotka ovat tärkeitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeisiä teemoja ovat: metsä- ja puualan tuote- ja markkinointiosaaminen, metsänhoito- ja ekologiaosaaminen, puunhankintaosaaminen, metsävaratiedon hallinta ja metsien käytön suunnittelu sekä liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen. Metsätalouden koulutusohjelmassa on laajat mahdollisuudet opiskella ja harjoitella Euroopassa: oppilaitoksella on 13 kumppanikorkeakoulua kymmenessä eri EU -maassa. Lisäksi opiskelijavaihtosopimuksia on Venäjälle, Namibiaan ja Botswanaan. Kansainvälistymistä edistetään myös tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulujen yhteisiin Venäjä-opintoihin opintomatkoineen, kannustamalla opiskelijoita valtakunnallisiin Aasia-, Kiina- ja Vietnam -opintoihin. Metsätalousinsinöörin työtehtävät ovat metsätalouden eri toimialojen palveluksesta. Merkittävimpiä työnantajaryhmiä ovat metsäteollisuus, yksityismetsätalous (alueelliset metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset) ja metsähallitus. Niissä metsätalousinsinöörit toimivat metsäsuunnittelijoina, puunhankintayritysten puun osto- ja korjuutehtävissä, metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajina ja metsäneuvojina, opettajina ja asiantuntijoina, muissa johto- ja esimiestehtävissä sekä itsenäisinä yrittäjinä. Lisäksi työtehtäviä löytyy metsäteollisuuden markkinointi ja tuotantotehtävissä kuten markkinointi- ja myyntipäällikkönä, tuotannonsuunnittelijana, tuotepäällikkönä, vientiagenttina tai tiedottajana. Myös metsätalouden organisaatioiden palveluiden markkinointitehtävät ovat työllistäneet valmistuneita opiskelijoita. Metsä- ja puutuoteteollisuus perustuu uusiutuvaan raaka-aineeseen ja näin työmarkkinoilla tarvitaan myös tulevaisuudessa metsäosaajia. Erityisesti bioenergiaan liittyvät työtehtävät työllistävät myös metsäammattilaisia. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu korkeatasoisesta bioenergia-alan kehittämistoiminnasta, jota toteutetaan Biotalouden keskuksessa. Painopiste on tällä hetkellä hajautetun energiatuotannon kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, joita on käynnissä yhteensä 14, joista 4 on kansainvälisiä. Merkittäviä hankkeita ovat esim. PELLETime, SET- COM, MicRe, SMALLEST ja BIOSTULI sekä Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa. Biotalouden keskus on ollut aktiivinen yhteistyökumppani Metsäbioenergiainstituutin (METTI) rakentamisessa yhdessä Savonia -ammattikorkeakoulun kanssa osana ISAT-kumppanuusohjelmaa. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuu osaavaa työvoimaa metsäkeskuksen työtehtäviin. Metsäkeskuksen on mahdollista osallistua oppilaitoksen kehittämishankkeisiin lukuisilla metsätalouden ja metsäenergian aihealueilla. Lisäksi tarjolla on täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuus metsäkeskuksen työntekijöille. 7

8 Metsäkeskus Pohjois-Karjala Metsäkeskukset ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jotka toimivat maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Keskeisiä palveluita ovat metsäsuunnittelu, kunnostusojitus, metsäteiden rakentaminen sekä koulutus ja neuvonta. Lisäksi metsäkeskukset valvovat metsälakeja ja myöntävät rahoitustukia. Toiminta jaetaan metsätalouden edistämiseen ja viranomaistoimintaan. Metsäkeskus Pohjois-Karjala keskuksenaan Joensuu, palvelee metsänomistajia ja muita asiakkaitaan sekä kehittää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäkeskus laatii metsäsuunnitelmia, tekee metsänparannustöitä, neuvoo metsänomistajia, seuraa metsävarojen kehitystä ja valvoo metsälakeja. Palveluksessa on noin 70 metsä- ja toimistoalan ammattilaista. Koska Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen asiakkaat, eli metsänomistajat ja yritykset, ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa, on metsäkeskukselle jo syntynyt erinomaisia mahdollisuuksia yhdistää alueen kova osaaminen ja arkirealistinen käytännön toiminta. Metsäkeskus Pohjois-Karjala ja sen vahva yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa on tuottanut menestyksellisiä toimintatapoja ja valtakunnallista näkyvyyttä. Yhtenä esimerkkinä onnistumisista on uuden laserkeilaukseen perustuvan metsävaratiedon keruujärjestelmän käyttöönotto, jossa metsäkeskus tekee yhteistyötä alueen laserkeilausyritysten kanssa. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Vahva, verkostoitunut ja osaava alueyksikkö tarjoaa metsäkeskuksen keskusyksikölle mahdollisuuden suunnitella ja testata uusia toimintoja kehitysideoita ennen niiden laajempaa käyttöönottoa. Osaamiskeskusohjelma OSKE - Joensuun tiedepuisto Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä monipuoliselle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-, muotoilu- ja liiketoimintaosaamiseen. OSKE tarjoaa verkostoja ja palveluja yrityksille, yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelma toimii Joensuun tiepuistosta käsin, joka on noin tuhannen asiantuntijan ja 1000 opiskelijan toiminnallinen yhteisö. Tiedepuisto toimii sillanrakentajana alueellisten, osaamiseen panostavien kasvuyritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien välillä. Tehtävänä on vaikuttaa alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittymiseen siten, että erityisesti pk-yritysten tarpeet tulevat huomioiduiksi. Osaamiskeskusohjelmassa Pohjois-Karjala on mukana neljässä osaamisklusterissa, joista uusiutuva metsäteollisuus ja energiateknologia liittyvät kiinteästi metsäalaan. Uusiutuvan metsäteollisuuden klusterissa tavoitteena on biomassan tuotannon, hankinnan sekä korjuun prosessien, logistiikan ja teknologian kehittäminen. Toimenpiteet keskittyvät mm. biomassan saatavuus- ja varastointikysymyksiin, mittaukseen sekä määrän ja laadun hallintaan. Toimenpiteillä kehitetään myös biomassan korjuuseen, kuljetukseen, vastaanottoon ja esikäsittelyyn liittyvää teknologiaosaamista. Lisäksi edistetään alaan liittyvien teknologia- ja palveluyritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kansainvälistymistä sekä puun- 8

9 hankintaan ja -korjuuseen liittyvän liiketoiminta- ja teknologiaosaamisen siirtoa. Biomassan hankintaan ja käyttöön liittyvät ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset ovat myös mielenkiinnon kohteena. Tiedepuistossa toimiva Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy on mukana bioenergiasektorilla WE- NET -verkoston solmukohtana. Wenet -verkosto kokoaa yhteen Itä-Suomen kestävän energian yritykset ja toimijat. Ylimaakunnallisena yhteishankkeena on käynnistymässä vientiverkosto, Wenet Centre. Energiateknologian klusterissa yleisenä tavoitteena on edistää uusiutuvan energian laajamittaista ja kustannustehokasta käyttöä sekä suomalaisen energiateknologian ja -palveluiden vientiä. Ydinosaamisalueet ovat biomassavarat ja puubiomassan tuotanto, energiapuun korjuu ja hankintalogistiikka sekä kiinteiden biopolttoaineiden tuotanto. Energia- ja materiaalitehokas rakentaminen, asumisen energiatehokkuus ja hajautetut energiajärjestelmät sekä biopolttoaineiden ja puutuotteiden elinkaarianalyysit ovat yhteisiä osaamisalueita Asumisen ja Uusiutuva metsäteollisuus -klusterien kanssa. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Osaamiskeskusohjelma mahdollistaa metsäkeskuksen osallistua metsäalan kansallisen osaamisklusteriverkoston kehittämishankkeisiin sekä tarjoaa kansallisen innovaatiorahoituksen hyödyntämismahdollisuuksia. Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus METTI Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustamista on selvitetty Tarja Cronbergin johdolla. Selvitys luovutettiin Itä-suomen yliopistolle. Selvitysraportin mukaan bioenergia toimialana, ja metsäbioenergia erityisesti, on hajallaan. Yritykset ovat pieniä ja kasvuyrityksiä on vähän. Hankkeita on paljon, mutta ne eivät ole kansainvälisesti näkyviä. Suomen pärjäämiseksi metsään liittyvässä uusiutuvan energian kilpailussa tarvitaan selkeä, yhtenäinen brändi. Selvitystyön tavoitteena oli laatia Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatio-keskukselle toimintamalli ja muista vastaavista keskittymistä erottuva profiili. Toiveena oli myös tarkastella, kuinka innovaatioiden syntyä edistetään metsäbioenergia-alalla ja kuinka tutkimuksesta päästään liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi toivottiin keskuksen käynnistämisen resursointi- ja rahoitusvaihtoehtoja. Selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus (työnimeltään METTI), joka profiloituu seuraavasti: 1) keskus on kansainvälinen metsäbioenergian toimija, joka kehittää metsäbioenergian tutkimusta ja innovaatiota globaalista näkökulmasta, 2) keskus rakentaa siltaa kansainvälisen huippututkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan välillä, 3) keskus toimii käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti uuden kansallisen innovaatiostrategian demonstraationa ja 4) keskus verkottuu SHOKien ja osaamiskeskusten kanssa ytimenä metsäbioenergian tutkimus ja kansainväliset liiketoimintamallit kestävän biotalouden pohjalta. Keskuksen haasteena on nostaa suomalainen metsäbioenergian tutkimus- ja hanke-toiminta kansainväliselle tasolle. Tämä edellyttää globaalia näkemystä metsänhoitoon, korjuuteknologiaan, logistiikkaan sekä energian käyttöön ja jakeluun ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja energianhuoltoon. Keskuksen tutkimuksellisen ytimen muodostaisivat Itä-Suomen yliopisto, Metla ja Euroopan metsäinstituutti. Niiden metsätutkimukseen ja osaamiseen pyritään yhdistämään Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiajärjestelmä- ja energiatuotanto -osaaminen. Ammattikorkeakoulujen rooli on vahva innovaatioproses- 9

10 sissa ja kehitystoiminnassa. Tiedepuistoilla ja osaamiskeskustoiminnalla on tärkeä asema tutkimuksen ja yritysten välisen innovaatiotoiminnan katalysoimisessa. Päätoimipaikkana olisi Joensuu. Keskuksella tulisi olemaan toimipisteitä Joensuussa ja Kuopiossa, Jyväskylässä ja Saarijärvellä sekä Varkaudessa, Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Toiminta organisoidaan Euroopan metsäinstituutin alueja projektitoimistojen mallin mukaisesti yhteistyössä. Kolmen vuoden jälkeen vähimmäistavoitteena on 50 toimijan yhteisö. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? METTI tarjoaa käynnistyessään metsäkeskukselle mahdollisuuden kehittää metsäenergian neuvontaa ja sitä kautta jalkauttaa syntyneitä tutkimus- ja innovaatio-osaamisen hyötyjä. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa kaikki metsänhoitoyhdistykset liittyivät maakunnalliseksi ja Suomen suurimmaksi metsänhoitoyhdistykseksi viime vuonna. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala on Suomen suurin metsänhoitoyhdistys, joka syntyi, kun mhy Pohjois-Karjala, Länsi-Karjalan mhy, mhy Raja-Karjala ja mhy Keski-Karjala fuusioituivat Metsänomistajat näissä yhdistyksissä katsoivat, että iso metsänhoitoyhdistys takaa monipuoliset palvelut ja pystyy paremmin pitämään metsänomistajien puolta niin maankäyttöasioissa kuin puukaupassa. Yhdistyneellä metsänhoitoyhdistyksellä on 57 työntekijää. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys tarjoaa luontevan mahdollisuuden yhteistyöhön ja keskusteluun Suomen suurimman metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tuottaa tieteellistä ja laadukasta tietoa kalasta, riistasta ja porosta luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on keskittänyt tutkimustoimintansa yliopistopaikkakunnille, Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Joensuuhun. Lisäksi tutkimuslaitoksella on tutkimuksen ja vesiviljelyn toimipisteitä eri puolilla Suomea. Joensuun toimipaikan vahvuus on 11 henkilöä. RKTL tekee kansallisesti merkittävää hirvitutkimusta Joensuussa (hirvikantojen arviointi, tuhojen arviointi, taimikoiden hoito jne.). Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Yhteistyömahdollisuus erityisesti hirvien metsille aiheuttamien vahinkojen torjunnassa. Hirvet ovat yksi pahin kiusa metsäomistajien mailla taimikoissa ja siten metsäkeskus saa synergiahyötyä toimiessaan Joensuussa. 10

11 Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävät on jaettu liiketoimintaan ja toisaalta pääasiassa budjettivaroin hoidettaviin julkisiin hallintotehtäviin. Eri toiminnot on eriytetty omiksi tulosalueikseen. Metsätalouden tulosalue tuottaa noin 85 prosenttia Metsähallituksen tuloista. Luontopalvelut hoitaa luonnonsuojeluun ja retkeilyyn varattuja valtion maita kuten kansallispuistoja, ja tuottaa niille retkeilypalveluja. Metsähallituksen hallinnassa on reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Pohjois-Karjalassa metsähallituksella on toimipaikat Nurmeksessa ja Lieksassa. Lisäksi metsähallitus hallinnoi maakunnan alueella kolmea kansallispuistoa, Petkeljärvellä, Kolilla ja Patvinsuolla, sekä valtion retkeilyaluetta Ruunaalla. Metsähallituksen luontokeskukset sijaitsevat Ruunaalla ja Kolilla. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Metsähallituksen kanssa on mahdollista rakentaa yhteistyötä niin metsätalouden kuin virkistyspalvelujen tuottamisen alueilla. Suomen ympäristökeskus SYKE Suomen ympäristökeskus (SYKE) on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tutkii ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä ja kehittää ratkaisuja muutosten hallintaan. Tutkimusohjelmissa lähestytään ympäristöongelmia monitieteisesti yhdistämällä luonnontieteellis-tekniseen tutkimukseen yhteiskunnallinen näkökulma. Aihealueet ulottuvat maailmanlaajuisista ympäristöongelmista, kuten ilmastomuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, alueellisiin ja paikallisiin kysymyksiin. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun aluetoimipaikan tutkimuksessa keskitytään monitieteiseen luonnonvarojen kestävän käytön, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tutkimukseen. Joensuun toimipaikan tärkeimpiä yhteistyötahoja Pohjois-Karjalassa ovat Itä-Suomen yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, European Forest Institute, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Joensuun toimipaikan ympäristömittaus- ja testauslaboratorio palvelee pääasiassa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntia. Kuhmossa sijaitseva Ystävyyden puiston tutkimuskeskus on osa Joensuun toimipaikkaa. Kuhmossa tehdään paljon tutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Metsäkeskuksen keskusyksiköllä on mahdollisuus yhteistyöhön SYKE:n kanssa metsätalouden ympäristönhoidon sekä luonnon- ja ympäristönhoidon hankkeiden toteutuksessa. 11

12 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtionhallinnon alueellinen kehittämisja palvelukeskus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? ELY tarjoaa metsäkeskuksen keskusyksikölle kanavan valtion aluehallinnossa tapahtuvan yhteistyön kehittämiseksi eri puolilla maata. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on maakunnan kuntien omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Tehtävänä on kehittää ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti Pohjois-Karjalan hyväksi. Koulutusta ja muuta palvelutoimintaa toteuttavat Pohjois-Karjalan ammattiopistot Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Niittylahdessa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla sekä Pohjois- Karjalan Aikuisopisto. Opiskelijoita koulutusyksiköissä on noin 7750 ja henkilökuntaa 1050, josta opetushenkilöstöä on noin 650. Keskeisiä koulutusmuotoja ovat: ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutus, vapaa sivistystyö ja kesäyliopistotoiminta. Koulutuskuntayhtymä on myös mukana Humanistisessa ammattikorkeakoulutuksessa. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo kouluttaa metsäammattilaisia. Opiskelu on käytännönläheistä ja työssäoppimisjaksoilla saadaan tuntuma oikeaan työelämään. Koululla on käytössä erittäin korkeatasoinen metsäkone- ja simulaattorikalusto. Opetusta järjestetään myös Joensuussa. Kaikki kolmevuotiset tutkinnot tuottavat opinnot päättävälle yleisen jatkokoulutuskelpoisuuden. Valtimolla metsäalan opintolinjoja on neljä ja valmistua voi nimikkeillä metsäkoneenkuljettaja, puutavara-autonkuljettaja, metsäkoneasentaja sekä metsuri-metsäpalvelujen tuottaja. Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Koulutuskuntayhtymä ja Valtimon ammattiopisto tarjoavat metsäkeskuksen keskusyksikölle yhteistyömahdollisuuden käytännön metsäammattilaisten koulutukseen sekä yhteishankkeisiin. Pohjois-Karjalan Biosfäärialue Suomessa on kaksi biosfäärialuetta, joista toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomantsin kuntien alueilla. Biosfäärialuetoiminta edistää kestävää kehitystä. Lähtökohtana on paikallisen väestön hyvinvoinnin turvaaminen luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Luonnon ja ihmisen tasapainoinen suhde edellyttää talouden yhteensovittamista luonnonarvojen kanssa. Biosfäärialueet eivät ole suojelualueita, vaikka ne sisältävät suojelualueita. Biosfäärialueilla asutaan ja harjoitetaan taloudellista toimintaa ja ihmisellä on aina merkittävä osa. Toiminnan onnistumiselle on tärkeää, että paikallinen väestö osallistuu suunnitteluun ja päätöksentekoon. 12

13 Mitä hyötyä metsäkeskukselle? Biosfäärialue tarjoaa maantieteellisen kokonaisuuden monitieteiselle metsiin ja luontoon liittyvälle tutkimukselle. Biosfäärialueen puitteissa on mahdollista pilotoida laaja-alaisia hankkeita, joissa yhteen sovitetaan eri metsienkäyttömuotoja. Vetovoimainen toimintaympäristö Hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla Pohjois-Karjalan maakunnan ulkoiset yhteydet valtakunnallisesti merkittävimpiin kohteisiin lento-, juna- ja bussiliikenteellä ovat hyvät. Maakunnan vahvuutena on Joensuun lentoaseman hyvä vuorotarjonta ja liityntäliikenteen kattavuus. Lentäen Joensuusta Helsinkiin on tällä hetkellä 5 päivittäistä vuoroyhteyttä. Tarjonta mahdollistaa hyvin esimerkiksi puolen päivän kokouksen joko Joensuusta Helsinkiin tai toisinpäin. Reitillä operoivat Finnair ja Finncomm. Joensuussa matka-aika kaupungin ydinkeskustasta lentoasemalle on minuuttia. Junaliikenne Joensuun ja Helsingin välillä on nopeutunut oikoradan valmistumisen myötä. Tällä hetkellä juna Joensuusta Helsinkiin lähtee peräti 9 eri aikaan joko suoraan tai Pieksämäen kautta. Nopeimmillaan matkustamiseen kuluu 4 tuntia ja 18 minuuttia. Nopein junayhteys Helsinkiin tulee olemaan noin 4 tuntia Lahti-Vainikkala radan peruskorjauksen jälkeen. Maakunnan sisäisen joukkoliikennejärjestelmän runkona toimii kuntien välinen ja erityisesti Joensuuhun suuntautuva bussiliikenne, joka tarjoaa toimivat yhteydet kuntakeskuksista Joensuuhun. Päivittäinen työmatkaliikenne Joensuun seudulla sujuu tiiviin kaupunkirakenteen ja liikenteen ruuhkattomuuden ansiosta yleensä muutamassa minuutissa, mikä on työntekijöiden viihtyisyyttä ja arjen sujuvuutta lisäävä merkittävä laatutekijä. Toimitilatarjonta Joensuulla on tarjota erinomaiset tilat metsäkeskuksen päätoimipaikalle. Valtakunnallista metsäkeskusta varten voidaan tarjota useita tilavaihtoehtoja esimerkiksi yliopistokampukselta, tiedepuistosta tai Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimista tiloista. Myös METLA-taloon on järjestettävissä toimitilat. Kaupungin keskustassa paikallisen metsäkeskuksen tilojen välittömästä läheisyydestä löytyy tällä hetkellä myös tiloja vuokrattavaksi tai ostettavaksi noin euroa/m2:n hintaan. Kaikkien vaihtoehtoisten tilojen koko ja käyttöönottoaikataulu voidaan sovittaa tarpeen mukaan räätälöiden metsäkeskuksen tarpeisiin. Asuminen, työssäkäynti ja palvelut Joensuun seudulla Joensuussa sekä puolen tunnin työssäkäyntimatkan säteellä naapurikunnissa on etuovi.comverkkopalvelussa tarjolla 500 myytävää asuntoa lokakuun alun 2010 tilanteessa. Vaihtoehtoja asumismuodon ja asunnon koon suhteen on eri tarpeisiin. Hintataso on huomattavasti pääkaupunkiseutua ja muita suurimpia maakuntakeskuksia edullisempi. Lisäksi kunnilla ja yksityisesti on tarjolla vuokraasuntoja. Joensuun kaupunki on valmis neuvottelemaan asuntojärjestelyistä mahdollisten uusien met- 13

14 säkeskuksen työntekijöiden kanssa tarjoamalla esimerkiksi tulomuuttajatontteja omakotitalorakentamiseen. Joensuussa on mol.fi-verkkopalvelussa tarjolla 139 avointa työpaikkaa lokakuun alun 2010 tilanteessa. Koko Pohjois-Karjalassa avoimia työpaikkoja on 211. Puolisoiden työllistymiselle on mahdollisuuksia sekä julkisella sektorilla että yrityksissä. Joensuun seudulla on hyvä palveluvarustus ja koulutettua työvoimaa on tarjolla myös tulossa olevaa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistilannetta ajatellen. Lisäksi koulutusta voidaan järjestää alueelle sijoittuvien toimijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, jos työvoiman saanti tai soveltuvuus tätä edellyttää. Joensuun kaupunki tarjoaa kaupunkiin sijoittuvalle henkilöstölle seuraavat palvelut: 1) Hyvätasoista kunnallista tai palveluseteleillä tuettua yksityistä päivähoitoa. 2) Pätevien opettajien toimesta annettavaa perusopetusta. Runsaasti lukiopaikkoja ja tarjolla myös erikoislukioita. Jatkokoulutusmahdollisuuksia on eri asteilla monipuolisesti tarjolla. 3) Erinomaiset asumisolosuhteet: kaupungin vuokra-asunto voidaan järjestää työhön tuleville paikkakunnalle muuttajille. Omistusasuntojen hintataso vaihtelee kaupunginosittain, mutta on Helsingin seutuun verrattuna kohtuullinen. Omakotitontteja on saatavilla sekä Joensuussa että lähikunnissa. 4) Kaupunki on valmis selvittämään ja tukemaan myös puolisoiden työhön sijoittumista. 5) Kunnallinen terveydenhoito kunnossa. Tarjolla on myös yksityisiä terveys- ja sairaanhoitopalveluja. 6) Kaupungin kulttuuripalvelut monipuoliset: teatteri, orkesteri, taidemuseo sekä historiallinen museo Carelicumin yhteydessä. 7) Hyvät harrastusmahdollisuudet kattaen lähes kaikki alat ja lajit: erinomaiset sisä- ja ulkoliikuntapaikat, monipuolinen vapaaopisto, harrastusryhmiä teatterissa ja musiikissa yms. 14