Pientalon D5/2007 energialaskentaopas

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pientalon D5/2007 energialaskentaopas"

Transkriptio

1 Pientalon D5/2007 energialaskentaopas rakennuksen energiankulutus ja ostoenergiankulutus sekä ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, rakennuksen lämmitysteho ja arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta energiaselvitystä varten YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

2 Johdanto Tässä monisteessa esitetään uudispientalon D5 energialaskelma. Laskelman tuloksena saadaan ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho osan D2 mukaan, rakennuksen lämmitysteho osan D3 kohtien 2.4 ja 2.5 mukaan, arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta osan D3 kohdan 2.8 mukaan sekä rakennuksen energiankulutus ja ostoenergiankulutus. Laskelmat tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 (Rakennusten energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, ohjeet 2007) mukaisesti. Kuvassa 1 esitetään D5 energialaskennan kaavio. Rakennuksen energiaselvitykseen tarvittava laskenta esitetään yksityiskohtaisesti luvuissa 3 9. Laskennan lähtötiedot: säätiedot, sisäilmasto, rakennuksen vaippa, bruttopinta ala, henkilömäärä, järjestelmät Rakennuksen tilojen lämpöhäviöenergiat Kuukausitason laskenta Rakenteet Vuotoilma Ilmanvaihto Käyttöveden lämmitystarve Kuukausitason laskenta Lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat Kuukausitason laskenta Tilojen lämmitysjärjestelmä Käyttöveden lämmitysjärjestelmä Laitesähkönkulutus Kuukausitason laskenta Valaistusjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Muut laitteet Lämpökuormat ja niiden hyödyntäminen Kuukausitason laskenta Henkilöt Lämmityslaitteet Valaistus ja muut sähkölaitteet Aurinko Kesäajan sisälämpötila. Kuukausitason laskenta Jäähdytysenergian nettotarve tarvittaessa Kuukausitason laskenta Rakennuksen energiankulutus: lämmitys, laitesähkö ja jäähdytysenergia Kuukausitason laskenta Ostoenergiankulutus: kaukolämpö, sähkö, kaukokylmä ja polttoaine Kuukausitason laskenta Kuva 1. D5 energialaskennan vaiheet. 1

3 Sisältö Johdanto Laskennan lähtötiedot Laskennan tulokset Rakennuksen ostoenergiankulutus Rakennuksen energiankulutus Rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen laskenta Tilojen lämmitysenergiankulutus Käyttöveden lämmityksen energiankulutus Tilojen lämmityksen nettoenergiantarve Rakennuksen lämpöhäviöenergiat Rakennuksen lämpöhäviöenergioiden summa Rakenteiden läpi johtuva energia Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia ja lämmöntalteenotto Lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat Tilojen lämmitysjärjestelmä Käyttöveden lämmitysjärjestelmä Lämpökuormat Henkilöiden luovuttama lämpöenergia Lämmityslaitteista vapautuva lämpökuormaenergia Valaistuksesta ja sähkölaitteista vapautuva lämpökuormaenergia Ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia Lämpökuormat yhteensä Lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisaste Laitteiden sähköenergiankulutuksen laskenta Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho Sisälämpötilan kuukausikeskiarvon laskenta Tilojen jäähdytysenergiankulutuksen laskenta Rakennuksen lämmitystehontarpeen laskenta Johtumisteho rakenteiden läpi Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema teho Rakennuksen huonekohtaiset lämmitystehontarpeet Käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho

4 1 Laskennan lähtötiedot Kuvassa 2 esitetään esimerkkipientalon pohjapiirustus. Pientalon laajuustiedot ja rakennusosien tiedot esitetään taulukossa 1. Muut laskennan lähtötiedot esitetään taulukossa 2. Laskennan lopputulokset esitetään luvussa 2 taulukossa 3. Rakennuskohde sijaitsee Helsingissä. Rakennus liitetään kaupungin energialaitoksen kaukolämpöverkkoon. Kaikki tilat lämmitetään lattialämmityksellä. Rakennus varustetaan koneellisella tulo ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on lämmöntalteenotto ja vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Rakennus liitetään kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkkoon. Käyttövesijärjestelmä varustetaan lämpimän käyttöveden kiertojohdolla, johon ei liitetä lämmityslaitteita. Suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään hyvään vaipan ilmanpitävyyteen, mutta ilmanvuotoluvulle n 50 ei ole asetettu tavoitteellista lukuarvoa. Tässä esimerkissä rakennuksen energiankulutus ja ostoenergiankulutus lasketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D5 esitetyllä laskentamenetelmällä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää soveltuvia SFS EN standardeja tai muita yksityiskohtaisempia laskentamenetelmiä. HUOM. Energiatodistusta varten pientalon energiankulutus on laskettava aina RakMk:n osan D5/2007 mukaan ja käyttäen energiatodistusasetuksen (765/2007) mukaisia lähtöarvoja. Energiaselvitystä varten rakennuksen energiankulutus, ostoenergiankulutus, lämmitysteho ja arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta lasketaan RakMk osan D3 mukaisesti ottaen huomioon rakennuksen käyttö ja sijainti. Tässä esimerkissä käytetään energiankulutuksen laskennassa ja kesäaikaisen huonelämpötilan arvioinnissa Ilmatieteen laitoksen testivuoden 1979 Helsinki Vantaan säätietoja (RakMk osa D5, liite 1, säävyöhyke I). Lämmitysjärjestelmän lämmitysteho mitoitetaan säävyöhykkeen I mitoittavalla ulkolämpötilalla 26 C (RakMk osa D5, liite 1, taulukko L1.1). 3

5 10x5 24x12 24x12 14x12 31x16 9x16 Kuva 2. Esimerkkipientalon pohjapiirustus (ei mittakaavassa). 4

6 Taulukko 1. Esimerkkipientalon laajuustiedot ja rakennusosien tiedot. Rakennuksen laajuus Rakennustilavuus 522 rak m³ Bruttoala 163 brm² Kerroskorkeus 3,0 m Huonekorkeus 2,6 m Ilmatilavuus, V, lämpimät tilat 382 m³ Julkisivupinta ala 146 m² Ikkunoiden pinta ala 24,5 m² Rakennusosat Pinta U arvo ala (m²) (W/m²K) Ulkoseinät Tiiliverhoiltu puurunko, 175 mm mineraalivilla 90 0,24 Kevytsoraharkko 350. Eristemateriaali EPS 23 0,24 Yläpohja Harjakatto, 100 mm mineraalivillalevy mm puhallusvilla 147 0,15 Alapohja Maanvastainen teräsbetonilaatta 70 mm, EPS 100 mm, 147 0,24 1) 1 m:n reuna alueella 200 mm. Alapohjan alapuolinen maa on moreenia. U arvo ei sisällä maan lämmönvastusta RakMk osan D5 kohdan mukaisesti (maan lämmönvastuksen kanssa U arvo on 0,18 W/m²K) Ovet Puualumiinirunko. Eristemateriaali EPS 8,2 1,4 Ikkunat Pohjoiseen MSE puualumiini, karmi 170, selektiivilasi 8,8 1,4 Itään MSE puualumiini, karmi 170, selektiivilasi 1,3 1,4 Etelään MSE puualumiini, karmi 170, selektiivilasi 11,1 1,4 Länteen MSE puualumiini, karmi 170, selektiivilasi 3,2 1,4 5

7 Taulukko 2. Esimerkkipientalon muut D5 laskennan lähtötiedot. Ikkunoiden auringon säteilyn läpäisy Ympäristön varjostuskulma 15 Ylävarjostuksen korjauskerroin F ylävarjostus kaikkiin ilmansuuntiin 1,0 Sivuvarjostuksen korjauskerroin F sivuvarjostus kaikkiin ilmansuuntiin 1,0 Valoaukon kohtisuoran auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin g kohtisuora 0,55 Valoaukon auringon kokonaissäteilyn läpäisykerroin g 0,50 Verhokerroin, F verho (valkoiset sälekaihtimet ikkunoiden sisäpuolella) 0,6 Kehäkerroin, F kehä 0,75 Rakennuksen ominaisuuksia Tehollinen lämpökapasiteetti Wh/(brm² K) 70 Ulkovaipan ilmanvuotoluku n 50 luku, 1/h 4,0 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon poistoilmavirta m³/s 0,053 Tuloilmavirran ja poistoilmavirran suhde 0,90 Ilmanvaihdon käyttöaika jatkuva käyttö Vuorokautinen käyntiaika, t d h/h 24/24 Viikoittainen käyntiaika, t v vrk/vrk 7/7 Käyttöaika kellonaika 0 24 Käyttöajan muuntokerroin, r 1 Käyttöajalla painotettu ilmanvaihdon poistoilmavirta m³/s 0,053 Tuloilman jälkilämmityspatterin (vesikiertoinen) asetusarvo C 15 Ilmanvaihdon LTO:n kuvaus Ristivirtalevylämmönsiirrin Ilmanvaihdon LTO:n lämpötilasuhde (tulo ja poistoilmavirta ovat yhtä suuret) % 50 Ilmanvaihdon LTO:n vuosihyötysuhde % Ilmanvaihtojärjestelmän ottama sähköteho kw 0,106 Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho kw/(m³/s) Vedenkulutus Lämpimän veden kulutus dm³/henk/vrk 50 Asuinrakennus (huoneistokohtainen mittaus ja laskutus) m³/a 73 lämpimän veden osuus koko kulutuksesta % 40 koko veden kulutus m³/a 183 Lämpimän veden mitoitusvirtaama (RakMk osa D1) dm³/s 0,34 Lämmitysjärjestelmien tiedot Käyttöveden kiertojohto Onko käyttöveden kiertojohtoon kytketty lämmityslaitteita ei Tilojen lämmitysjärjestelmä Vesikiertoinen lattialämmitys, 40/35 C Lämmöntuottotapa Kaukolämpö Lämmöntuottolaitteen vuosihyötysuhde 1 Lämmönlähde Kaukolämpö Tilojen lämmönkehityslaitteiden lukumäärä 1 Lämmitysvesivaraajan koko m³ Lämmitysvesivaraajien lukumäärä Lämpimän käyttöveden varaajan koko Lämpimän käyttöveden varaajien lukumäärä 0 Erillisten käyttöveden lämmönkehityslaitteiden lukumäärä 0 Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmän hyötysuhde Kylmätuottolaitteen vuotuinen kylmäkerroin Henkilöiden lukumäärä 3 Huoneistojen lukumäärä 1 Kerrosten lukumäärä 1 Sisälämpötila, lämmitys C 21 Sisälämpötila, jäähdytys C Mitoitusulkolämpötila C 26 dm³ on ei ole 6

8 2 Laskennan tulokset Taulukko 3. Esimerkkipientalon D5 energialaskennan tulokset energiaselvitystä varten. Päätulokset Rakennuksen ostoenergiankulutus kwh/a kwh/brm²/a Ostettava lämmitysenergia kaukolämpö Ostettava sähköenergia Ostettava jäähdytysenergia 0 0 yksikköä/a yks./brm²/a Ostettava lämmityspolttoaine 0 0 Lämmöntuottolaitteen vuosihyötysuhde 100 % Rakennuksen energiankulutus kwh/a kwh/brm²/a Lämmitysenergiankulutus Sähköenergiankulutus Jäähdytysenergiankulutus 0 0 kw/(m³/s) Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho 2,0 Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta C Sisälämpötilan kuukausikeskiarvo, C Toukokuu 22,3 Kesäkuu 23,0 Heinäkuu 22,4 Elokuu 22,8 Syyskuu 21,8 Rakennuksen lämmitysteho kw W/brm² Huonelämmitysjärjestelmän teho 7,3 45 Ilmanvaihdon tuloilman lämmitysjärjestelmän teho 1,7 10 Käyttöveden lämmitysjärjestelmän teho 79,7 Energiankulutusten jakauma Lämmitysenergiankulutus kwh/a kwh/brm²/a Tilojen lämmityksen nettoenergiantarve Käyttöveden lämmityksen nettoenergiantarve Tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia Käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia Sähköenergiankulutus kwh/a kwh/brm²/a Valaistusjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Muut laitteet Tilojen lämmityksen nettoenergiantarve kwh/a kwh/brm², a Rakenteiden läpi johtuva energia Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia Rakennuksen lämpöhäviöenergia yhteensä Rakennuksen lämpöhäviöenergia yhteensä Hyödynnetyt lämpökuormat = Tilojen lämmityksen nettoenergiantarve = =80 Lämpökuormat yhteensä Lämpökuormien hyödyntämisaste 91 % 7

9 3 Rakennuksen ostoenergiankulutus Rakennuksen ostoenergiankulutuksella tarkoitetaan vuotuisia energiamääriä, jotka rakennukseen on tuotava sähkönä, kaukolämpönä, kaukokylmänä tai polttoaineina. Rakennuksen ostoenergiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon kiinteistökohtainen energiantuotantotapa ja sen häviöt. Rakennuksen ostettavan lämmitysenergian kulutus lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.1. Rakennuksen ostettavan lämmitysenergian kulutus on rakennuksen lämmitysenergian kulutus jaettuna lämmöntuottolaitteen vuosihyötysuhteella. Esimerkkitapauksessa lämmöntuottotapa on kaukolämpö, jolloin lämmöntuottolaitteen vuosihyötysuhde on 1,0. HUOM. Mikäli rakennuksessa olisi polttoaineella toimiva lämmöntuottolaite, laskettaisiin rakennuksen ostettavaa lämmitysenergiaa vastaava polttoainemäärä RakMk osan D5 kaavalla 3.2. Rakennuksen ostettavan sähköenergian kulutus lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.3. Rakennuksen ostettavan sähköenergian kulutus on rakennuksen ostettavan laitesähköenergian, lämmityssähköenergian ja jäähdytyssähköenergian yhteenlaskettu kulutus. Laitesähköenergian tuottolaitteen vuosihyötysuhde on 1,0. Esimerkkikohteessa ei ole sähkölämmitystä. HUOM. Mikäli rakennuksessa olisi sähköllä toimiva lämmöntuottolaite (esimerkiksi maalämpöpumppu), laskettaisiin rakennuksen ostettavan lämmityssähköenergian kulutus RakMk osan D5 kaavalla 3.1. Mikäli rakennuksessa olisi jäähdytysjärjestelmä, laskettaisiin rakennuksen ostettavan jäähdytysenergian kulutus RakMk osan D5 kaavalla 3.5. HUOM. Jos kylmäntuottolaite toimii sähköllä (kompressorikoneikko), on rakennuksen ostettavan jäähdytysenergian kulutus sama kuin rakennuksen ostettavan jäähdytyssähköenergian kulutus. Tällöin jäähdytyssähköenergian kulutus lasketaan yhteen rakennuksen muun ostettavan sähköenergian kanssa. Jos kylmäntuottolaite toimisi kaukojäähdytyksellä, olisi kylmäntuottolaitteen vuotuinen kylmäkerroin 1,0. Tällöin rakennuksen jäähdytysenergian kulutus lasketaan rakennuksen ostettavaan jäähdytysenergian kulutukseen. Esimerkkirakennuksen ostoenergiankulutus esitetään taulukossa 4. 8

10 Taulukko 4. Rakennuksen ostoenergiankulutus. Esimerkkirakennuksen lämmitysenergia on kaukolämpöä. Kuukausi Rakennuksen ostettavan lämmitysenergian kulutus, Q lämmitys, osto, kaukolämpö Rakennuksen ostettavan lämmitysenergian kulutus, Q lämmitys, osto, polttoaine Rakennuksen ostettavan sähköenergian kokonaiskulutus, W sähkö, osto Rakennuksen ostettavan jäähdytysenergian kulutus, Q jäähdytys, osto kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

11 4 Rakennuksen energiankulutus Rakennuksen energiankulutus E rakennus on rakennuksen lämmitysenergian, laitteiden sähköenergian ja tilojen jäähdytysenergian yhteenlaskettu kulutus (taulukko 5) ja se lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.6. Rakennuksen energiankulutuksen laskenta esitetään yksityiskohtaisesti kohdissa 5, 6 ja 8. Taulukko 5. Rakennuksen energiankulutus. Kuukausi Rakennuksen lämmitysenergian kulutus, Q lämmitys Laitteiden sähköenergian kulutus, W laitesähkö Tilojen jäähdytysenergian kulutus, Q jäähdytys, tilat Rakennuksen energiankulutus, E rakennus kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

12 5 Rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen laskenta Rakennuksen lämmitysenergiankulutus Q lämmitys on tilojen lämmitysenergian ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergian summa (taulukko 6) ja se lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.7 kuukausittain. Taulukko 6. Rakennuksen lämmitysenergiankulutus. Kuukausi Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus Käyttöveden lämmityksen energiankulutus Rakennuksen lämmitysenergiankulutus yhteensä, Q lämmitys kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Tilojen lämmitysenergiankulutus Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus Q lämmitys, tilat (taulukko 7) on tilojen lämmityksen nettoenergiantarpeen ja tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergian yhteenlaskettu energia ja se lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.8 kuukausittain. Kohdassa 5.3 (taulukko 9) esitetään tilojen lämmityksen nettoenergiantarpeen laskenta ja kohdassa (taulukko 14) esitetään tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergian laskenta. 11

13 Taulukko 7. Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus. Kuukausi Rakennuksen tilojen lämmityksen nettoenergiantarve Tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus, Q lämmitys, tilat kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Käyttöveden lämmityksen energiankulutus Käyttöveden lämmityksen energiankulutus Q lkv on käyttöveden lämmityksen tarvitseman lämpöenergian (nettoenergiantarve) ja käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergian yhteenlaskettu energia ja se lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.10 kuukausittain. Taulukossa 8 esitetään käyttöveden kulutus, lämmitystarve, käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia ja lämmitysenergiankulutus. Käyttöveden lämmityksen tarvitsema energia lasketaan RakMk osan D5 luvussa 5 kuvatulla tavalla. Lämpimän käyttöveden energiankulutus lasketaan henkilöä kohti lasketun ominaiskulutuksen avulla. Rakennuksen henkilömäärä on kolme. HUOM. ET luvun laskennassa henkilömäärä olisi neljä (1 + makuuhuoneiden lukumäärä). Ominaiskulutus valitaan RakMk osan D5 taulukosta 5.1. Koska vesi laskutetaan kulutusmittauksen perusteella, lämpimän käyttöveden kulutuksena käytetään laskelmissa arvoa 50 dm³/henkilö vuorokaudessa. Lämpimän käyttöveden lämpötilaerona (T lkv T kv ) on käytetään arvoa 50 C (RakMk osa D5 kohta 5.1.1). Tämän monisteen kohdassa (taulukko 15) esitetään käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergioiden laskenta. 12

14 Taulukko 8. Esimerkkipientalon lämpimän käyttöveden kulutus, lämmitystarve, käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia ja lämmitysenergiankulutus. Kuukausi Lämpimän käyttöveden kulutus Käyttöveden lämmityksen tarvitsema lämpöenergia Käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia Käyttöveden lämmityksen energiankulutus, Q lkv m³ kwh kwh kwh Tammikuu 4, Helmikuu 4, Maaliskuu 4, Huhtikuu 4, Toukokuu 4, Kesäkuu 4, Heinäkuu 4, Elokuu 4, Syyskuu 4, Lokakuu 4, Marraskuu 4, Joulukuu 4, Koko vuosi 54,

15 5.3 Tilojen lämmityksen nettoenergiantarve Rakennuksen tilojen lämmityksen nettoenergiantarve Q lämmitys, tilat, netto on rakennuksen lämpöhäviöenergioiden ja lämmityksessä lämpökuormista hyödynnettävien energioiden erotus ja se lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 3.9 kuukausittain. Taulukossa 9 esitetään tilojen lämmityksen nettoenergiantarpeen laskenta. Lämpökuormista hyödynnettävä energia lasketaan RakMk osan D5 kohdan 8.5 mukaan. Lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisasteen laskenta esitetään tämän monisteen kohdassa Rakennuksen lämpöhäviöenergian laskenta esitetään tämän monisteen kohdassa Lämpökuormien laskenta esitetään tämän monisteen kohdassa Taulukko 9. Lämpökuormista lämmityksessä hyödynnetyt lämpöenergiat (RakMk osan D5 kaava 8.12) ja rakennuksen tilojen lämmityksen nettoenergiantarve (RakMk osan D5 kaava 3.9). Kuukausi Rakennuksen lämpöhäviöenergia yhteensä A Lämpökuormat yhteensä B Lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisaste C Lämpökuormista hyödynnettävä energia D = B C Rakennuksen tilojen lämmityksen nettoenergiantarve, Q lämmitys, tilat, netto E = A D kwh kwh kwh kwh Tammikuu , Helmikuu , Maaliskuu , Huhtikuu , Toukokuu , Kesäkuu , Heinäkuu , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu , Marraskuu , Joulukuu , Koko vuosi % Rakennuksen lämpöhäviöenergiat Rakennuksen lämpöhäviöenergiat lasketaan RakMk osan D5 luvussa 4 kuvatulla tavalla. Rakennuksen sisälämpötilana käytetään arvoa T s = +21 C. Ulkoilman lämpötiloina käytetään RakMk osan D5 liitteen 1 taulukon L1.2 arvoja (Helsinki Vantaa 1979). Kohdissa esitetään rakennuksen lämpöhäviöenergioiden laskenta Rakennuksen lämpöhäviöenergioiden summa Taulukossa 10 esitetään RakMk osan D5 mukaan laskettu rakennuksen lämpöhäviöenergia yhteensä eli rakenteiden läpi johtuvan energian, vuotoilman lämmityksen tarvitseman energian ja ilmanvaihdon lämmityksen tarvitseman energian summa. 14

16 Taulukko 10. Rakennuksen lämpöhäviöenergiat. Kuukausi Rakenteiden läpi johtuva energia yhteensä Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia Rakennuksen lämpöhäviöenergia yhteensä kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Rakenteiden läpi johtuva energia Rakenteiden läpi johtuva energia Q joht lasketaan RakMk osan D5 kaavoilla 4.1 ja 4.2. käyttämällä taulukossa 2 esitettyjä rakennusosien pinta aloja ja U arvoja. Alapohjan alapuolisen maan lämpötila lasketaan kaavalla 4.4. Laskentatulokset kuukausittain esitetään taulukossa 11. Taulukko 11. Rakenteiden läpi johtuva energia. Kuukausi Kuukauden pituus Ulkolämpötila Huonelämpötila Maan lämpötila Ulkoseinä Yläpohja Alapohja Ikkunat Ulko ovet Rakenteiden läpi johtuva energia yhteensä, Q joht h C C C kwh kwh kwh kwh kwh kwh Tammikuu 744 8,53 21, Helmikuu 672 9,75 21, Maaliskuu 744 1,68 21, Huhtikuu 720 1,80 21, Toukokuu ,80 21, Kesäkuu ,00 21, Heinäkuu ,70 21, Elokuu ,00 21, Syyskuu 720 9,69 21, Lokakuu 744 3,95 21, Marraskuu 720 1,42 21, Joulukuu 744 3,85 21, Koko vuosi ,29 21,

17 5.4.3 Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Vuotoilmakertoimena käytetään arvoa 0,16 1/h (vaihtoa tunnissa), joka vastaa rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä kuvaavaa ilmanvuotolukua n 50 = 4 1/h. Esimerkkirakennuksen ilmatilavuus on 382 m³. RakMk osan D5 kaavalla 4.7 laskemalla saadaan vuotoilmavirraksi 0,017 m³/s. Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Q vuotoilma lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 4.5. Laskentatulokset kuukausittain esitetään taulukossa 12. Taulukko 12. Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia. Kuukausi Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia, Q vuotoilma kwh Tammikuu 448 Helmikuu 421 Maaliskuu 344 Huhtikuu 282 Toukokuu 155 Kesäkuu 73 Heinäkuu 96 Elokuu 76 Syyskuu 166 Lokakuu 259 Marraskuu 287 Joulukuu 377 Koko vuosi Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia ja lämmöntalteenotto Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia Q iv lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 4.9 kuukausittain. Esimerkkirakennuksen suunniteltu käyttöajan tehostamaton poistoilmavirta on 0,053 m³/s. Tätä voidaan käyttää energialaskennassa, vaikka käytännössä asukas voi esimerkiksi tehostaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Koska ilmanvaihto on käytössä jatkuvasti, on ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde t d = 1, ilmanvaihtolaitoksen viikoittainen käyntiaikasuhde t v = 1, ja ilmanvaihtolaitoksen vuorokautisen käyntiajan huomioon ottava muuntokerroin r = 1. HUOM. ET luvun laskennassa poistoilmavirta määritetään siten, että rakennuksen ilmanvaihtuvuus on jatkuvasti 0,5 1/h (vaihtoa tunnissa ilmatilavuutta kohti laskettuna. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) vuosihyötysuhde lasketaan esimerkissä RakMk osan D5 kaavalla Rakennus on suunniteltu varustettavaksi sellaisella ilmanvaihtokoneella, jonka valmistajan ilmoittama lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde on 50 %, kun tulo ja 16

18 poistoilmavirta ovat yhtä suuret. Vuosihyötysuhteena voidaan käyttää arvoa 30 % (= 0,6 50 %). Kesäkuukausina LTO ja ilmanvaihdon jälkilämmitys eivät ole käytössä. Ilmanvaihdon LTO:lla talteenotettu energia Q LTO lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 4.12 kuukausittain. Taulukossa 13 esitetään ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia ja LTO:lla talteenotettu energia kuukausittain. Taulukko 13. Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia ja LTO:lla talteenotettu energia. Kesä, heinä ja elokuussa LTO ja ilmanvaihdon jälkilämmitys ovat pois käytöstä. Kuukausi Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia ilman LTO:a LTO:lla talteenotettu energia Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia, Q iv kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat Lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat lasketaan RakMk osan D5 luvussa 6 kuvatulla tavalla. Seuraavissa kohdissa esitetään tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergioiden laskenta. Rakennuksen tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia sisältää järjestelmästä riippuen seuraavat lämpöhäviöenergiat: lämmönkehityslaitteiden (lämmityskattila, lämmönsiirtimet) lämpöhäviöenergia lämmönjakeluverkoston (putkisto) lämpöhäviöenergia lämmönluovuttimien (radiaattori, lattialämmitys) lämpöhäviöenergia säätöjärjestelmän epäideaalisesta toiminnasta aiheutuva lämpöhäviöenergia lämmitysvesivaraajan lämpöhäviöenergia. 17

19 Rakennuksen käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia sisältää järjestelmästä riippuen seuraavat lämpöhäviöenergiat: lämmönkehityslaitteiden (lämmityskattila, lämmönsiirtimet) lämpöhäviöenergia lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviöenergia ja kiertojohtoon liitettyjen lämmityslaitteiden (kuivauspatterit) tarvitsema lämpöenergia lämpimän käyttöveden varaajan lämpöhäviöenergia. Yleensä lämpimän käyttöveden lämmönkehityslaitteiden lämpöhäviöenergiat sisältyvät lämmityskaudella tilojen lämmityksen kehityshäviöihin (RakMk osan D5 kohta 6.1.3) eikä niitä tarvitse erikseen laskea Tilojen lämmitysjärjestelmä Rakennuksen tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiat Q lämmitys, tilat, häviöt määritetään RakMk osan D5 kaavan 6.1 ja kohtien avulla. Kaukolämmön lämmönjakokeskuksen lämmönkehityksen lämpöhäviöenergia on 2000 kwh vuodessa (RakMk osan D5 taulukko 6.1). Tämä jaetaan eri kuukausille niiden pituuksien suhteessa. Häviöenergia sisältää myös lämpimän käyttöveden tuoton lämpöhäviöenergian. Vesikiertoisen lattialämmityksen lämmönjakelun lämpöhäviöenergia on 5 kwh/brm², lämmön luovutuksen lämpöhäviöenergia on 15 kwh/brm² ja lämmön säädöstä johtuva lämpöhäviöenergia on 4 kwh/brm² vuodessa (RakMk osan D5 taulukko 6.1). Nämä jaetaan eri kuukausille RakMk osan D5 taulukossa 6.1 (alaviite 3) esitetyissä suhteissa. Taulukossa 14 esitetään tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiat. Taulukko 14. Tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiat. Tässä esimerkissä käyttöveden lämmönkehityksen lämpöhäviö sisältyy tilojen lämmönkehityksen lämpöhäviöenergiaan, joten kesä, heinä ja elokuussa lämpöhäviöenergia on vain käyttöveden lämmönkehityksen lämpöhäviötä. Kuukausi Tilojen lämmönkehityksen lämpöhäviöenergia Tilojen lämmitysjärjestelmän (jakelu, luovutus ja säätö) lämpöhäviöenergia Tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia yhteensä Q lämmitys, tilat, häviöt kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

20 5.5.2 Käyttöveden lämmitysjärjestelmä Lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia Q lkv, häviö määritetään RakMk osan D5 kaavan 6.2 ja kohtien avulla. Tässä esimerkissä lämpimän käyttöveden lämmönkehityksen lämpöhäviöenergia sisältyy tilojen lämmityksen lämpöhäviöenergiaan eikä sitä tässä yhteydessä lisätä käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiaan. Järjestelmässä ei ole lämpimälle käyttöveden varaajaa. Lämpimälle käyttövedelle on kiertojohto, johon ei ole liitetty lämmityslaitteita. Käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia sisältää vain lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviöenergian, joka on 15 kwh/brm² vuodessa (RakMk osan D5 taulukko 6.2). Tämä jaetaan eri kuukausille niiden pituuksien suhteessa. Taulukossa 15 esitetään käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiat. Taulukko 15. Käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiat. Tässä esimerkissä käyttöveden lämmönkehityksen lämpöhäviö sisältyy tilojen lämmönkehityksen lämpöhäviöenergiaan. Kuukausi Lämpimän käyttöveden lämmönkehityslaitteiden lämpöhäviöenergia Lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviöenergia Lämpimän käyttöveden varaajan lämpöhäviöenergia Käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia yhteensä, Q lkv, häviö kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Lämpökuormat Rakennukseen tulee lämpökuormia siellä tapahtuvasta toiminnasta, etenkin valaistuksesta ja ihmisistä sekä ikkunoista sisään tulevasta auringon säteilyenergiasta, jotka voidaan osittain hyödyntää rakennuksen lämmityksessä. Lämpökuormaenergia voidaan hyödyntää vain sillä edellytyksellä, että samanaikaisesti esiintyy lämmitystarvetta ja että säätölaitteet vähentävät muun lämmön tuottoa vastaavalla määrällä. Lämpökuormat ja niiden hyödyntäminen lasketaan RakMk osan D5 luvussa 8 kuvatulla tavalla. Taulukossa 16 esitetään lasketut lämpökuormat kuukausittain. Taulukossa 17 esitetään lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisasteen laskenta kuukausittain. 19

21 5.6.1 Henkilöiden luovuttama lämpöenergia Koska rakennuksen henkilöiden lukumäärä (kolme henkilöä) tiedetään, lasketaan henkilöiden luovuttama lämpöenergia Q henk RakMk osan D5 taulukon 8.1. ominaisarvon sijasta oleskeluajan ja lämmöntuottotehon mukaan. Oleskeluaika lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 8.2 käyttäen taulukon 8.2 käyttöaikatietoja. Yhden henkilön keskimääräisenä lämpötehona käytetään arvoa 70 W. Henkilöiden luovuttama lämpöenergia lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 8.1 kertomalla oleskeluaika lämmöntuottoteholla ja se lasketaan kuukausittain Lämmityslaitteista vapautuva lämpökuormaenergia Tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiasta ja lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiasta lämpökuormaksi tuleva osuus lasketaan RakMk osan D5 kohtien ja mukaisesti. Tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiasta (taulukko 14) 70 % tulee lämpökuormaksi (RakMk osan D5 kohta 8.2.1). Lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiasta (taulukko 15) 50 % ja lisäksi käyttöveden lämmitysenergiantarpeesta (taulukko 8) 30 % tulee lämpökuormaksi (RakMk osan D5 kohta 8.2.2). Lämpökuormaenergia lasketaan lämpöhäviöenergiasta kuukausittain. Tässä esimerkkilaskelmassa tilojen lämmitysjärjestelmän ominaislämpökuormaenergia vuodessa on 25,4 kwh/brm² (=0,7 5912/163). Lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmän ominaislämpökuormaenergia vuodessa on 13,4 kwh/brm² (=(0, ,3 3194)/163) Valaistuksesta ja sähkölaitteista vapautuva lämpökuormaenergia Valaistuksesta, ilmanvaihtojärjestelmästä ja muista sähkölaitteista tuleva lämpökuormaenergia lasketaan tässä esimerkissä sähköenergiankulutuksista. Ilmanvaihtojärjestelmän toteutuksessa pyrittiin hyvään energiatehokkuuteen laitevalinnoilla ja väljällä kanavamitoituksella. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on laskettu tämän esimerkin kohdassa 6.1 ja se on 2,0 kw/(m³/s). Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus kuukausittain on laskettu luvussa 6. Esimerkkipientalon ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköenergiankulutus on 5,7 kwh/brm² vuodessa (RakMk osan D5 kohdan 7.3 mukaan). Valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden sähköenergiankulutus kuukausittain on laskettu luvussa 6. Esimerkkipientalon valaistuksen ominaissähköenergiankulutus on 7,0 kwh/brm² vuodessa ja muiden laitteiden sähköenergiankulutus on 36 kwh/brm² vuodessa (RakMk osan D5 taulukko 7.1). Lämpökuormaksi tuleva osuus on 100 % valaistuksen sähköenergiasta, 50 % koneellisen tulo ja poistoilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiasta ja 60 % muiden laitteiden sähköenergiasta. Esimerkkipientalon valaistuksesta, ilmanvaihtojärjestelmästä ja muista sähkölaitteista vapautuvaksi ominaislämpökuormaenergiaksi saadaan 31,4 kwh/brm² vuodessa (= 1,0 7,0 + 0,5 5,7 + 0,6 36,0). 20

22 5.6.4 Ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia Ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 8.6 kuukausittain. Säteilyenergia sisältää sekä ikkunoista rakennuksen sisälle suoraan tulevan että välillisesti ikkunaan absorboituneena lämpönä sisälle rakennukseen tulevan energian. Auringon kokonaissäteilyenergioina ilmansuunnittain ja kuukausittain käytetään RakMk osan D5 liitteen 1 taulukon L1.2 arvoja (Helsinki Vantaa 1979). Ikkunan valoaukon kohtisuoran auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimen arvona käytetään g kohtisuora = 0,55 (RakMk osan D5 taulukko 8.4). Ikkunan valoaukon auringon kokonaissäteilyn läpäisykertoimeksi saadaan g = 0,50 (RakMk osan D5 kaava 8.7). Kehäkertoimen F kehä arvona käytetään rakennuksen ikkunoille arvoa 0,75 (RakMk osan D5 kohta 8.4.4). Verhokertoimen F verho arvona käytetään arvoa 0,6 (valkoiset sälekaihtimet sisäpuolella) ympäri vuoden (RakMk osan D5 kohta 8.4.5). HUOM. ET luvun laskennassa käytetään verhokertoimen F verho arvoa 0,3 toukosyyskuussa ja arvoa 1,0 loka huhtikuussa. Ympäristön varjostusten korjauskertoimina F ympäristö käytetään RakMk osan D5 taulukon 8.6 varjostuskulman 15 arvoja. Ylävarjostuksen korjauskertoimena F ylävarjostus ja sivuvarjostuksen korjauskertoimena F sivuvarjostus käytetään kaikkiin ilmansuuntiin arvoa 1,0 (RakMk osan D5 kohta 8.4.6) Lämpökuormat yhteensä Taulukossa 16 esitetään kohtien mukaan lasketut lämpökuormat ja niiden summa Q lämpökuorma kuukausittain. Taulukko 16. Esimerkkipientalon lämpökuormat (RakMk osan D5 kaava 8.11). Kuukausi Lämpökuorma henkilöistä Lämpökuorma valaistuksesta ja sähkölaitteista Lämpökuorma tilojen lämmitysjärjestelmästä Lämpökuorma lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmästä Ikkunoiden kautta tuleva auringon säteilyenergia Lämpökuormat yhteensä, Q lämpökuorma kwh kwh kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

23 5.6.6 Lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisaste Lämpökuormien hyödyntämisaste lämpö kuukausittain (taulukko 17) lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 8.13 tai Hyödyntämisasteen laskennassa tarvitaan rakennuksen aikavakio (RakMk osan D5 kaava 8.18) sekä lämpökuormien ja lämpöhäviön suhde (RakMk osan D5 kaava 8.16). Aikavakio riippuu rakennuksen sisäpuolisesta tehollisesta lämpökapasiteetista ja rakennuksen ominaislämpöhäviöstä. HUOM. Rakennuksen sisäpuolinen lämpökapasiteetti vaikuttaa lämmön varastoitumiseen rakenteisiin. Siten se vaikuttaa sekä lämmitys että jäähdytysenergian kulutukseen että sisälämpötiloihin. Suhteellinen, rakennuksen koosta riippumaton, lämpökapasiteettia kuvaava suure on rakennuksen aikavakio, joka on lämpökapasiteetin suhde ominaislämpöhäviöön. Rakennusten aikavakioiden suuruusluokka on noin 1 7 vuorokautta. Rakennuksen lämpökapasiteetti on vakio, mutta ominaislämpöhäviö riippuu muun muassa ilmanvaihdon ilmavirrasta ja on siten muuttuva. Tehollisen lämpökapasiteetin C rak arvona käytetään esimerkissä arvoa 70 Wh/(brm² K) (RakMk osan D5 taulukko 8.9, keskiraskas I). Tämä vastaa esimerkkinä olevaa pientaloa parhaiten. Ominaislämpöhäviö lasketaan RakMk osan D5 kaavalla Tämä lasketaan rakennuksen yhteenlasketusta lämpöhäviöenergiasta (laskettu taulukkoon 10), josta on vähennetty tuloilman jälkilämmityspatterin lämmitysenergiankulutus (RakMk osan D5 kaava 8.17). Tuloilman jälkilämmityspatterin lämmitysenergiankulutus lasketaan RakMk osan D5 kaavalla Tässä esimerkissä tuloilman lämpötilan asetusarvo on 15 C ja tuloilmavirta on 90 % poistoilmavirrasta. Taulukko 17. Esimerkkipientalon lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisaste (RakMk osan D5 kaava 8.13 tai 8.14). Kuukausi Rakennuksen lämpöhäviö energia yhteensä A Tuloilman jälkilämmityspatteri B Lämpöhäviöenergia ilman tuloilman jälkilämmityspatteria C=A B Lämpökuormat yhteensä D Lämpökuormaenergian suhde lämpöhäviöenergiaan D/C Rakennuksen ominaislämpöhäviö Aikavakio Lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisaste, lämpö kwh kwh kwh kwh W/K h Tammikuu , ,998 Helmikuu , ,996 Maaliskuu , ,990 Huhtikuu , ,976 Toukokuu , ,861 Kesäkuu , ,671 Heinäkuu , ,786 Elokuu , ,695 Syyskuu , ,910 Lokakuu , ,975 Marraskuu , ,984 Joulukuu , ,995 Koko vuosi % 22

24 6 Laitteiden sähköenergiankulutuksen laskenta Laitteiden sähköenergiankulutus lasketaan RakMk osan D5 luvussa 7 kuvatulla tavalla. Rakennuksen laitteiden sähköenergiankulutus on valaistussähkön, ilmanvaihtojärjestelmän sähkön ja muun laitesähkön yhteenlaskettu kulutus ilman tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettyä sähköä. Rakennuksen laitteiden sähkönkulutus W laitesähkö voidaan laskea kertomalla RakMk osan D5 taulukosta 7.1 saatu rakennustyyppikohtainen ominaissähkönkulutus rakennuksen bruttopinta alalla, ellei tarkempaa tietoa ole käytettävissä. Vuotuinen sähkönkulutus jaetaan eri kuukausille niiden pituuksien suhteessa. Tässä esimerkissä ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 7.4. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on laskettu tämän esimerkin kohdassa 6.1 ja se on 2,0 kw/(m³/s). Kohdan mukaan esimerkkirakennuksen suunniteltu käyttöajan tehostamaton poistoilmavirta on 0,053 m³/s. Tätä voidaan käyttää energialaskennassa, vaikka käytännössä asukas voi esimerkiksi tehostaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Koska ilmanvaihto on käytössä jatkuvasti, on ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde t d = 1 ja viikoittainen käyntiaikasuhde t v = 1. Taulukossa 18 esitetään esimerkkipientalon laitteiden sähkönkulutus kuukausittain. Taulukko 18. Esimerkkipientalon laitteiden sähkönkulutus (RakMk osan D5 taulukko 7.1). Kuukausi Valaistusjärjestelmän sähkönkulutus Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus Muiden laitteiden sähkönkulutus Laitteiden sähkönkulutus yhteensä W laitesähkö kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

25 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 7.5. Rakennus on suunniteltu varustettavaksi yhdellä ilmanvaihtokoneella, jonka valmistajan ilmoittama sähköteho suunnitellulla käyttöajan tehostamattomalla poistoilmavirralla on 106 W. Kohdan mukaan esimerkkirakennuksen suunniteltu käyttöajan tehostamaton poistoilmavirta on 0,053 m³/s. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho P es on 2,0 kw/(m³/s) (= 0,106/0,053). 24

26 7 Sisälämpötilan kuukausikeskiarvon laskenta Kuukauden keskimääräinen sisälämpötila (T s, lask., keskim. ) lasketaan RakMk osan D5 liitteen 2 kaavalla L2.1. HUOM. Laskentamenetelmä perustuu lämmityksessä hyödyntämättömien lämpökuormien aiheuttaman sisälämpötilan nousun arviointiin. Jos sisään tulevat lämpökuormat ovat suuremmat kuin ulosmenevät lämpöhäviöt, niin sisälämpötila nousee. Laskentamenetelmässä sisälämpötilaan voidaan vaikuttaa lämpökuormia tai lämpöhäviöitä muuttamalla. HUOM. Laskenta tehdään koko rakennukselle tai muutamalle rakennuksen tyypilliselle tai merkittävälle huoneelle tai tilaryhmälle, joissa suunnittelijan arvion mukaan esiintyy korkeimmat sisälämpötilat. Taulukossa 19 esitetään esimerkkipientalon keskimääräinen sisälämpötila kuukausittain. Tässä esimerkissä sisälämpötila on laskettu koko rakennukselle olettaen rakennus yhdeksi avoimeksi tilaksi. Taulukko 19. Esimerkkipientalon kuukauden keskimääräinen sisälämpötila ja sen laskennassa tarvittavat lähtöarvot (RakMk osan D5 liitteen 2 kaava L2.1). Kuukausi Kuukauden keskimääräinen ulkolämpötila Sisälämpötilan asetusarvo lämmitystarpeen laskennassa Lämpöhäviöenergia ilman tuloilman jälkilämmityspatteria 1) Lämpökuormat yhteensä 1) Lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisaste 1) Kuukauden keskimääräinen sisälämpötila T u, C T s, C Q lämpöhäviö, kwh Q lämpökuorma, kwh lämpö T s, lask, keskim, C Tammikuu 8,53 21, ,998 21,0 Helmikuu 9,75 21, ,996 21,1 Maaliskuu 1,68 21, ,990 21,1 Huhtikuu 1,80 21, ,976 21,3 Toukokuu 10,80 21, ,861 22,3 Kesäkuu 16,00 21, ,671 23,0 Heinäkuu 14,70 21, ,786 22,4 Elokuu 16,00 21, ,695 22,8 Syyskuu 9,69 21, ,910 21,8 Lokakuu 3,95 21, ,975 21,3 Marraskuu 1,42 21, ,984 21,2 Joulukuu 3,85 21, ,995 21,1 1) Kuukausiarvojen laskenta on esitetty taulukossa 17 lämpökuormien lämpöenergian hyödyntämisasteen laskennan yhteydessä. 8 Tilojen jäähdytysenergiankulutuksen laskenta Esimerkkipientaloa ei ole varustettu tilojen jäähdytysjärjestelmällä, joten rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus on 0 kwh. HUOM. Rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus Q jäähdytys, tilat lasketaan RakMk osan D5 kaavalla Jäähdytysenergialla tarkoitetaan kylmäntuottolaitteen rakennukseen tuottaman jäähdytysenergian määrää. Rakennuksen tilojen jäähdytyksen nettoenergian tarve lasketaan RakMk osan D5 kaavalla L

27 9 Rakennuksen lämmitystehontarpeen laskenta Rakennuksen lämmitystehontarve lasketaan yleensä huonekohtaisesti, jolloin voidaan laskea huoneessa tarvittava lämmitysteho ja mitoittaa ja valita huonekohtaiset lämmityslaitteet. Rakennuksen lämmitystehontarve riippuu pääasiassa rakenteiden johtumislämpöhäviöistä, ilmavuodoista ja ilmanvaihdosta. Lämmitystehontarve lasketaan paikkakunnan mitoittavalla ulkoilman lämpötilalla (RakMk osa D5, liite 1, taulukko L1.1). Jos ilmanvaihtoon tarvittava ulkoilma tai osa siitä tuodaan huonetiloihin suoraan ulkoa tai alilämpöisenä, on sen tarvitsema teho otettava huomioon huonekohtaisten lämmityslaitteiden mitoituksessa. Ilmanvaihtokoneessa tapahtuva tuloilman jälkilämmitys otetaan huomioon ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin mitoituksessa. Rakennuksen lämmitystehontarve saadaan huonekohtaisten samanaikaisten lämmitystehontarpeiden summana, johon lisätään ilmanvaihtojärjestelmästä riippuen mahdollisen tuloilman lämmitystehontarve sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen samanaikainen tehontarve. Lämmöntuottolaitteistot voidaan mitoittaa lasketusta lämmitystehontarpeesta poikkeavasti. Esimerkiksi varaavissa järjestelmissä varaajaan tai varaaviin rakenteisiin voidaan tuoda vuorokautinen energia muutamassa tunnissa. Teho on tällöin moninkertainen jatkuvaan lämmitystehontarpeeseen nähden. Toisaalta lämpimän käyttöveden suuret hetkittäiset tehohuiput voidaan ottaa varaajasta, jolloin varaajaa voidaan lämmittää hitaasti pienellä teholla uutta käyttöä varten. Rakennuksen lämmitystehontarve φ lämmitys lasketaan laskemalla yhteen samanaikaiset tehontarpeet RakMk osan D5 kaavalla 9.1. φ lämmitys φ = η huonelämmitys huonelämmitys φ + η tuloilmapatteri tuloilma φ + η lkv lkv jossa φ lämmitys rakennuksen lämmitystehon tarve, W φ huonelämmitys huonelämmityksen tehon tarve, W φ tuloilmapatteri ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmityspatterin tehon tarve, W φ lkv käyttöveden lämmitystehon tarve, W η huonelämmitys huonelämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa,. η tuloilma ilmanvaihdon tuloilman lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa,. η lkv käyttöveden lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa,. Hyötysuhteena voidaan käyttää arvoa 0,9, mikäli järjestelmien hyötysuhdetta mitoitustilanteessa ei tunneta. HUOM. Suoraan sisäilmaa tai tuloilmaa lämmittävän sähkölämmityksen hyötysuhteena voidaan kuitenkin yleensä käyttää arvoa 1,0. Esimerkkirakennuksen lämmitystehontarve on φ lämmitys = W/0, W/0, W/0,9 = 7,3 kw + 1,7 kw + 79,7 kw = 88,7 kw 26

28 Huonelämmityksen tehontarpeen, ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmityspatterin tehontarpeen ja käyttöveden lämmitystehontarpeen laskenta on esitetty yksityiskohtaisesti kohdissa Johtumisteho rakenteiden läpi Johtumisteho rakenteiden läpi on ulkoseinien, ikkunoiden, ulko ovien, yläpohjan ja alapohjan johtumistehojen summa. Johtumislämmitysteho lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 9.3. Mitoittavana sisälämpötilana käytetään arvoa 21 C. Mitoittavana ulkolämpötilana käytetään arvoa 26 C (RakMk osa D5 liite 1, taulukko L1.1). Esimerkkirakennuksen huonealat ja rakennusosien pinta alat esitetään taulukossa 20. Esimerkkirakennuksen rakennusosien U arvot on esitetty laskennan lähtötietojen yhteydessä tämän monisteen taulukossa 2. Myös maahan johtuva teho lasketaan RakMk osan D5 kaavan 9.3 avulla. Mitoittavana ulkolämpötilana käytetään vuotuisen keskilämpötilan arvoa lisättynä 2 C:lla. Keskimääräinen vuotuinen ulkolämpötila säävyöhykkeellä I saadaan RakMk osan D5 liitteen 1 taulukosta L1.1 ja se on +5 C. Esimerkkirakennuksen mitoittavana ulkolämpötilana maahan johtuvan tehon laskennassa käytetään arvoa +7 C. Alapohjan U arvona käytetään johtumislämmitystehon laskennassa arvoa 0,24 W/m²K. Esimerkkirakennuksen huonekohtaiset johtumislämmitystehot esitetään taulukossa 21. Taulukko 20. Esimerkkirakennuksen huonealat ja rakennusosien pinta alat. Tila Huoneala, m² Rakennusosien pinta alat, m² Alapohja Yläpohja Ulkoseinä Ikkunat Ovet MH2 10,9 11,3 11,3 6,0 1,7 0,0 MH ,4 13,4 17,3 1,7 0,0 VH 1,7 1,8 1,8 4,1 0,5 0,0 MH ,4 12,4 16,7 1,7 0,0 TK 2,5 2,6 2,6 4,1 0,0 2,2 Eteinen+Käytävä 10,6 11,0 11,0 0,0 0,0 0,0 WC 2,2 2,3 2,3 0,0 0,0 0,0 Keittiö 23 23,8 23,8 13,3 8,2 0,0 KH 3,3 3,4 3,4 4,7 0,3 0,0 Sauna 2,9 3,0 3,0 4,2 0,3 0,0 Tekn 3,8 3,9 3,9 8,5 0,0 2,0 WC 1,2 1,2 1,2 0,0 0,0 0,0 KHH 15,2 15,7 15,7 13,0 1,0 2,0 Takkah 13,6 14,1 14,1 14,1 5,3 0,0 OH 26,2 27,1 27,1 7,0 3,8 2,0 Yhteensä 142,1 147,0 147,0 113,0 24,5 8,2 27

29 Taulukko 21. Esimerkkirakennuksen huonekohtaiset johtumislämmitystehot. Tila Rakennusosien johtumislämmitystehot, W Alapohja Yläpohja Ulkoseinä Ikkunat Ovet Yhteensä MH2 38,0 79,7 67,7 111,9 0,0 297 MH1 45,0 94,5 195,1 111,9 0,0 447 VH 6,0 12,7 46,2 32,9 0,0 98 MH3 41,7 87,4 188,4 111,9 0,0 429 TK 8,7 18,3 46,2 0,0 144,8 218 Eteinen+Käytävä 37,0 77,6 0,0 0,0 0,0 115 WC 7,7 16,2 0,0 0,0 0,0 24 Keittiö 80,0 167,8 150,0 539,6 0,0 937 KH 11,4 24,0 53,0 19,7 0,0 108 Sauna 10,1 21,2 47,4 19,7 0,0 98 Tekn 13,1 27,5 95,9 0,0 131,6 268 WC 4,0 8,5 0,0 0,0 0,0 13 KHH 52,8 110,7 146,6 65,8 131,6 507 Takkah 47,4 99,4 159,0 348,7 0,0 655 OH 91,1 191,1 79,0 250,0 131,6 743 Yhteensä Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho Rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä kuvaavaa ilmanvuotoluku on n 50 = 4 1/h. Tämä vastaa vuotoilmakertoimen arvoa 0,16 1/h (vaihtoa tunnissa) (RakMk osa D5 kaava 4.8). Esimerkkirakennuksen ilmatilavuus on 382 m³. RakMk osan D5 kaavalla 4.7 laskemalla saadaan vuotoilmavirraksi 0,017 m³/s. Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 9.4. Vuotoilman ominaislämpöhäviö lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 4.6. Mitoittavana sisälämpötilana käytetään arvoa 21 C. Mitoittavana ulkolämpötilana käytetään arvoa 26 C (RakMk osa D5 liite 1, taulukko L1.1). Esimerkkirakennuksen huonekohtaiset vuotoilman lämmityksen tarvitsemat tehot esitetään taulukossa 22. Tässä esimerkissä oletetaan, ettei rakennuksen keskellä olevissa tiloissa ole ilmavuotoja. Rakennuksen vuotoilmavirta jaetaan eri huoneille niiden tilavuuksien suhteessa. 28

30 Taulukko 22. Esimerkkirakennuksen huonekohtaiset vuotoilman lämmityksen tarvitsemat tehot. Tila Huoneala, m² Huoneen tilavuus, m³ Vuotoilmavirta, m³/s Teho, W MH2 10,9 28,3 0, MH ,8 0, VH 1,7 4,4 0, MH ,2 0, TK 2,5 6,5 0, Eteinen+Käytävä 10,6 WC 2,2 Keittiö 23 59,8 0, KH 3,3 8,6 0, Sauna 2,9 7,5 0, Tekn 3,8 9,9 0, WC 1,2 KHH 15,2 39,5 0, Takkah 13,6 35,4 0, OH 26,2 68,1 0, Yhteensä , Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema teho Tehontarpeen laskennassa käytetään vähintään rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan määritettyjä ilmavirtoja. Lämmityslaitteistojen tehoa ei tarvitse mitoittaa ilmanvaihdon lyhytaikaisten tehostustilanteiden, esim. pientaloissa liesituulettimen maksimipoistoilmavirran mukaisesti. Esimerkkirakennuksen suunniteltu käyttöajan tehostamaton poistoilmavirta on 0,053 m³/s. Tätä käytetään ilmanvaihdon lämmityksen tarvitseman tehon laskennassa. Tässä esimerkissä tuloilman lämpötilan asetusarvo on 15 C ja tuloilmavirta on 90 % (R = 0,9) poistoilmavirrasta eli 0,0477 m³/s. Poistoilmasta lämmöntalteenottolaitteilla tuloilman lämmityksessä hyödynnettävä teho lasketaan ottamalla huomioon lämmöntalteenottolaitteiden hyötysuhde mitoituslämpötilassa mukaan lukien lämmöntalteenottolaitteen jäätymissuojauksen toiminta, ilmavirtojen mahdolliset muutokset sekä hyödyksi saatava tuloilmapuhaltimien sähköteho. Jäteilman alin lämpötila mitoitustilanteessa on +8 C. Lämmöntalteenoton poistoilman lämpötilasuhde p, mit lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 9.7. p, mit = (21 8)/(21 ( 26)) = 0,2766 = 28 % Ilmanvaihdon ominaislämpöhäviö H iv lasketaan RakMk osan D5 kaavalla 9.6. H iv = 1, ,053 (1 0,2766) = 46,0 W/K 29

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 21.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

KOKKOKANKAAN KOULUN ENERGIATEHOKKUUS

KOKKOKANKAAN KOULUN ENERGIATEHOKKUUS KOKKOKANKAAN KOULUN ENERGIATEHOKKUUS Hannu Mokko Opinnäytetyö 26.11.2010 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkitalo Valmistumisvuosi: 2013 Notkokuja 1 Rakennustunnus: 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala: Lämmitetty

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Energiatodistusopas 2013

Energiatodistusopas 2013 Energiatodistusopas 2013 Rakennuksen energiatodistus ja kokonaisenergiankulutus Uudispientalo 6.6.2013 YM PÄRISTÖM INISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 4 2.1 Rakennuksen tiedot...

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki - Pientalo 1940-luku. Energiatodistusoppaan 2013 liite

Energiatodistuksen laadintaesimerkki - Pientalo 1940-luku. Energiatodistusoppaan 2013 liite Energiatodistuksen laadintaesimerkki - Pientalo 1940-luku Energiatodistusoppaan 2013 liite 26.8.2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Esimerkkirakennuksen tiedot... 6 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS

OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS Mika Haahtikari 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS Mika Haahtikari Opinnäytetyö 15.4.2011 Talotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Jarkko Repo KAUKOLÄMMITETYN PIENTALON ENERGIALUVUN LASKENTAMALLI

Jarkko Repo KAUKOLÄMMITETYN PIENTALON ENERGIALUVUN LASKENTAMALLI Jarkko Repo KAUKOLÄMMITETYN PIENTALON ENERGIALUVUN LASKENTAMALLI KAUKOLÄMMITETYN PIENTALON ENERGIALUVUN LASKENTAMALLI Jarkko Repo Opinnäytetyö 9.5.2011 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus

Lisätiedot

Pientalojen E-lukutarkastelu

Pientalojen E-lukutarkastelu Sivu 1 / 27 SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY Pientalojen E-lukutarkastelu Muutosten vaikutus laskettuun E-lukuun Jussi Jokinen 27.6.2012 Sivu 2 / 27 Yhteenveto Tässä raportissa on laskettu kolmen erilaisen

Lisätiedot

ASOKODIT Iltatuulentie 4 Iltatuulentie Hyvinkää. Muut asuinkerrostalot

ASOKODIT Iltatuulentie 4 Iltatuulentie Hyvinkää. Muut asuinkerrostalot ID 06085.895.4859.87.ju ASOKODIT Iltatuulentie 4 Iltatuulentie 4 05440 Hyvinkää - 06 Muut asuinkerrostalot 09 Ari Virnes LVI-insinööri LVI-Suunnittelu Amplan Oy Vapaalanrtie B 4 0650 Vantaa Vaatii sähköisen

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudiskerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudiskerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudiskerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen tiedot...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on:

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on: Energiaseminaari 19.9.2008 Oulu Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 263 Katajanokanranta 21 Katajanokanranta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 263 Katajanokanranta 21 Katajanokanranta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 6 Katajanokanranta Katajanokanranta 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 98 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 166 Kurkisuontie 9, talo 1 Kurkisuontie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 166 Kurkisuontie 9, talo 1 Kurkisuontie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 66 Kurkisuontie 9, talo Kurkisuontie 9 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki rakennettu toimistotalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki rakennettu toimistotalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 2006 rakennettu toimistotalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 30.4.2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ainolankaari Jyväskylä D Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ainolankaari Jyväskylä D Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Ainolankaari 4050 Jyväskylä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-0-040-000-D 998 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Keskisentie 3 A Jyväskylä / Talo A Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Keskisentie 3 A Jyväskylä / Talo A Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Keskisentie A 4050 Jyväskylä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-0-0087-000 / Talo A 99 Muut

Lisätiedot

ENE-C3001 Energiasysteemit. Oppimistehtävä 1. Täydentävä materiaali. Kari Alanne

ENE-C3001 Energiasysteemit. Oppimistehtävä 1. Täydentävä materiaali. Kari Alanne ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 1 Täydentävä materiaali Lukuja rakennusten energiataloudesta Rakennusten ja rakentamisen osuus on noin 40 % Suomen energian kulutuksesta. Suomalaisen omakotitalon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Pientalo Roos Jouni Osoite : Kurkihirsi Osoite : 57 Mikkeli Todistustunnus: 6 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Yritys:

ENERGIATODISTUS. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Yritys: ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Koy Oma Pesä, Kirjanpitäjänkuja 4 Kirjanpitäjänkuja 4 0770, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 145 Kurkisuontie 12 Kurkisuontie 12 A 00940, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 145 Kurkisuontie 12 Kurkisuontie 12 A 00940, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 45 Kurkisuontie Kurkisuontie A 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 984 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaselvityksen ja todistuksen luominen DOF-Energialla Case: uudispientalo

Energiaselvityksen ja todistuksen luominen DOF-Energialla Case: uudispientalo Energiaselvityksen ja todistuksen luominen DOF-Energialla Case: uudispientalo 24.04.2008 Päivän agenda... Mitä energiaselvitys sisältää? Kuinka luodaan energiaselvitys DOF-Energialla? Kuinka luodaan energiatodistus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Energiaselvityksen ja todistuksen esimerkki ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT + YHTEENVETO Esimerkkipientalo

Energiaselvityksen ja todistuksen esimerkki ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT + YHTEENVETO Esimerkkipientalo Energiaselvityksen ja todistuksen esimerkki ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT + Lämmitystapa: Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Lämmitystapa: Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Laskija: Pekka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 20.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 20.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Laivatalo Kaartilantie 76 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740--45- Rakennuksen valmistumisvuosi: 97 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 25.9.2013 YM PÄRISTÖM INISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen tiedot... 6

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Jyri Kossila. Energiamääräykset ja pientalon energiatehokkuus

Jyri Kossila. Energiamääräykset ja pientalon energiatehokkuus Jyri Kossila Energiamääräykset ja pientalon energiatehokkuus Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie 7 500 Ristiina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 995 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Pientalo (Erilliset pientalot)

Lisätiedot

ENERGIASELVITYKSEN JA TODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla UUDISPIENTALON LASKENTAESIMERKKI

ENERGIASELVITYKSEN JA TODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla UUDISPIENTALON LASKENTAESIMERKKI ENERGIASELVITYKSEN JA TODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla UUDISPIENTALON LASKENTAESIMERKKI SISÄLLYS SISÄLLYS...1 1 Energiaselvitys ja energiatodistus, yleistä...2 1.1 Energiaselvityksen sisältö...2

Lisätiedot