Aivoliiton juhlavuosi Aivojen ja puheen asialla 35 vuotta

Transkriptio

1 Aivoliiton juhlavuosi 2012 Aivojen ja puheen asialla 35 vuotta

2 Aivoliitto vietti juhlavuotta Aktiivinen arki -teemalla Pitkäjänteinen oikeuksienvalvontatyö ja vaikuttaminen aivojen ja puheen asioissa on ollut Aivoliiton vahvuus sen perustamisesta lähtien. Kokemuspohjaiseen tietoon ja ammattilaisyhteistyöhön tukeutuen voidaan vaikuttaa päätöksentekoon ja sitä kautta ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Aivoliiton toimintaa ohjaa Tavoitteet ja strategiat asiakirja, joka valmistui vuoden 2012 lopussa. Se on seuranta- ja arviointiväline, jolla voidaan toteuttaa sosiaalista tilinpitoa ja seurata järjestelmällisesti tavoitteiden toteutumista. Vuosittain noin suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Aivoterveyttä edistämässä Yksi elämä -hankekokonaisuus käynnistyi yhteistyössä Diabetesliiton ja Sydänliiton kanssa. Hankkeissa pyritään siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa. Painopiste on valtimoterveyden edistämisessä. Yksi elämä sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke alkoi vuoden 2012 aikana. Kampanjalla tuodaan esille eteisvärinän ja aivoinfarktin välistä yhteyttä ja kerrotaan, kuinka eteisvärinän jäljille voi päästä tunnustelemalla pulssiaan. Tavoitteena on tehdä pulssin tunnustelusta kansalaistaito. Suomen Parkinson-liiton ja Aivoliiton yhteinen Ryhmävoimaa! -hanke tuotti materiaalia liikuntaneuvonnasta. Lisäksi liitto teki tiivistä yhteistyötä muun muassa SoveLi ry:n ja Ikäinstituutin kanssa. Aivoliitto oli vuonna 2012 perustamassa Suomen Aivot ry:tä. Siinä toimivat alan merkittävimmät potilas- ja tiedejärjestöt ja sen tarkoituksena on tutkimustietoon perustuvan aivoterveyden edistäminen. Puhevammaisten asialla Aivoliitolla on aina ollut vahva rooli puhevammaisten asioiden edistäjänä. Aivoliitto toimi Pohjoismaisen afasianeuvoston puheenjohtajajärjestönä vuosina Neuvosto valmisteli strategiaa pohjoismaiselle yhteistyölle ja tuotti afasiaoppaat maahanmuuttajille. Ovet auki afaattisille -projektissa ( ) levitettiin afaattisille henkilöille kehitettyä Juttu-tupa-ryhmätoimintamallia työväenopistoihin ja kansalaisopistoihin ympäri Suomea. Aivoliiton Kommunikaatiokeskus Suvituulessa laajensi toimintaansa palvelemaan entistä paremmin liiton kohderyhmiä. Kommunikaatiokeskuksessa tuotettiin kirjasarja helpottamaan ammattilaisten ja afaattisten henkilöiden keskustelua. Kuuden kirjan sarja on tarkoitettu ensisijaisesti ammattilaisten työvälineeksi, mutta kirjoja voi myös käyttää apuvälineenä henkilö, jolla on afasia. Tulkkikeskus vaikutti afasian erityispiirteiden tunnettavuuteen puhevammaisten tulkkauspalvelussa.

3 Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektissa ( ) jaettiin tietoa lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta. Dysfasia-termi poistui käytöstä Käypä hoito -suosituksen myötä ja muutoksesta tiedotettiin Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -teemalla. Yleisötilaisuuksissa, vanhempien tietopäivillä, koulutuksissa ja messuilla perheet ja ammattihenkilöt saivat tietoa ja keinoja lapsen kielenkehityksen tukemiseen arjessa. Noin 7 prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus. Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi Pienen kielipolku -esite levisi laajalti muun muassa neuvoloiden käyttöön ja Facebookin Puhetta-sivuston uutiset näki viikoittain henkilöä. Osaavaa kuntoutusta ja koulutusta Aivoliiton sopeutumisvalmennuskursseilla tuetaan kuntoutujien ja heidän läheistensä arjessa selviytymistä. AVH-kursseille osallistui vuonna 2012 yhteensä 231 henkilöä ja kielellinen erityisvaikeus -kursseille 454 henkilöä. Myös kielihäiriöisten lasten isovanhemmille järjestettiin omat tietopäivät, joille osallistui 27 isovanhempaa. Onnistunut työllistyminen -projekti lähti käyntiin yhteistyössä Kruunupuiston kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet työikäiset. Sen tavoitteena on turvata AVH:n sairastaneiden oikea-aikainen työhön paluu tai eläkkeelle siirtyminen sekä tutkia työikäisten kuntoutumista ja työllistymistä ennustavia tekijöitä. Aivoliitto toimii myös osaavana ja luotettavana kouluttajana. Ammattilaisille suunnattuihin AVH-koulutuksiin osallistui noin 430 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää. Kielellinen erityisvaikeus -koulutuksissa kävi noin 320 henkilöä. Ammattilaiskoulutusten osallistujamäärä kasvoi noin 25 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi Aivoliiton ammattilaiset kävivät luennoimassa muiden järjestämissä ammattilaiskoulutuksissa.

4 Vertaistuesta voimaa Vertaistukitoiminta on yksi tärkeimmistä Aivoliiton kehittämiskohteista. Liitto vaikutti vuoden 2012 aikana aktiivisesti hoitoketjujen kehittämishankkeissa (KYTKE ja ALTTI), joiden keskeisenä tavoitteena on liittää vertaistoiminta osaksi hoitoketjua. Aivoliitto lisäsi ja kehitti myös vertaistukihenkilötoimintaa. Vuoden aikana käynnistettiin vertaistukihenkilöiden välitystoiminta ja lisättiin sairaalavierailutoimintaa. Lisäksi koulutettiin 120 vertaistukihenkilöä ja useita kymmeniä kokemuskouluttajia ja vertaisryhmäohjaajia. Aivoliitto lyhyesti Yhdistystoimintaa eri puolilla Suomea Aivoliiton paikallisyhdistykset toimivat yli 100 paikkakunnalla. Ne tarjoavat jäsenilleen tietoa, vertaistukea ja toimintaa. AVH-yhdistyksissä on jäseniä noin Kielellinen erityisvaikeus -yhdistyksissä on jäseniä noin Tervetuloa Suvituuleen Monipuoliset tilat sopeutumisvalmennuskurssien järjestämiseen, kuntoutukseen ja koulutukseen. Kommunikaatiokeskus ja Tulkkikeskus. Aivoliiton keskustoimisto. Nuortentalot tukevat arjessa selviytymistä Henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa ja itsenäistymisessä. Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita ja valmennuspalveluita, muun muassa neuropsykiatrista valmennusta. Nuortentaloille myönnettiin vuonna 2012 Reilun palvelun merkki. Toimintaa Turussa, Jyvässeudulla ja Kuopiossa. Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku p info@aivoliitto.fi

5 SIDOSRYHMÄANALYYSI / 2013 Järjestöpalvelut/ vk Yhdistys: VIP-sidosryhmä: Suhteen vuorovaikutuksen laajuus Suhteen perusta ja luonne Sidosryhmän odotukset yhdistykseltä Yhdistyksen odotukset sidosryhmältä Tiedossa olevat muutokset ja niiden vaikutukset suhteeseen Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä

6 OHJE SIDOSRYHMÄANALYYSIN TEKEMISEEN: Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia organisaatioita tai ihmisryhmiä, joiden kanssa yhdistys on vuorovaikutussuhteessa. Sidosryhmät odottavat yhdistyksen käyttäytyvän, toimivan, näkyvän, olevan esillä jollakin määrätyllä tavalla. Samoin yhdistys odottaa samojen organisaatioiden tai ihmisryhmien toimivan odotustensa mukaisesti. Tyypillisiä yhdistysten sidosryhmiä ovat esimerkiksi jäsenet, potentiaaliset jäsenet, keskusjärjestö, veljesjärjestöt, toiset saman alan yhdistykset, rahoittajat, tiedotusvälineet, kuntien eri hallintokunnat jne. 1. Jakakaa läsnäolijat työpareiksi. Työparien tehtävänä on vapaasti listata yhdistyksen olemassa olevia ja potentiaalisia sidosryhmiä viiden minuutin ajan. Kootkaa yhteen tuotetut sidosryhmät kirjaamalla ne yksi per A4-paperi. Kiinnittäkää tuotetut sidosryhmät seinälle läsnäolijoiden tarkasteltavaksi. 2. Tarkastelkaa niitä yhdessä ja miettikää, puuttuuko jokin sellainen, jolla olisi erityisen suuri merkitys jäsenhankinnan kannalta. Lisätkää vielä puuttuneet tahot. 3. Kukin läsnäolija valitsee seinällä olevista sidosryhmistä mielestään viisi merkittävintä sidosryhmää jäsenhankinnan kannalta ja merkitsee tukkimiehenkirjanpidolla viivat niihin lappuihin, joihin sidosryhmät on kirjattu. 4. Laskekaa äänet ja poimikaa seinältä viisi tärkeintä VIP-sidosryhmää jäsenhankintatyöhön. Kirjatkaa ne oheiseen analyysilomakkeeseen yksi per lomake. 5. Analysoikaa kaikki viisi sidosryhmää analyysilomakkeen mukaisesti: Vuorovaikutussuhteen laajuus: Arvioikaa panoksia/tuotoksia: millaisia resursseja esim. aikaa, rahaa, ihmisiä yhdistys käyttää, mitä yhdistys saa niiden vastineeksi. Arvioikaa suhteen kestoa, kiinteyttä: säännöllisyyttä/sattumanvaraisuutta. Suhteen perusta ja luonne: Muistelkaa, miten suhde on saanut alkunsa. Arvioikaa, onko suhde elinehto vai riippakivi yhdistykselle. Onko suhde tasa-arvoinen vai onko toinen isäntä ja toinen renki? Miten vuorovaikutus tapahtuu? Onko olemassa vaihtoehtoja? Sidosryhmän odotukset yhdistykseltä: Tiedättekö sidosryhmänne odotukset? Ellette, ollaan ydinkysymyksen äärellä: vastaako yhdistys heidän odotuksiinsa. Oletteko sopineet asioista? Sovitteko asioista säännöllisesti? Miten he vaalivat suhdetta? Yhdistyksen odotukset sidosryhmältä: Ovatko yhdistyksen odotukset selvät, oletteko selvillä niistä? Odotetaanko liikaa vai liian vähän tavoitteena sopivasti. Miten yhdistys vaalii suhdetta? Muutostekijät: Millaisia muutoksia aistitte yhdistyksen sisäisessä toiminnassa tai rakenteissa, jotka haastavat vuorovaikutussuhteen? Millaisia muutoksia tapahtuu yhdistyksen toimintaympäristössä, jotka haastavat vuorovaikutussuhteen? Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä: Mitä pitää tehdä? Työt on laitettava tärkeysjärjestykseen huomioiden asetetut tavoitteet ja olemassa olevat resurssit. Sitten työt on vain tehtävä!

7 Juttu-tupa-kurssit Juttu-tupa-kurssi on paikallisen kansalais- tai työväenopiston kurssi afaattisille henkilöille. Se toteutetaan yhteistyössä Aivoliiton kanssa. Kurssi on osa opiston kurssitarjontaa ja opisto perii toiminnasta kurssimaksun. Kurssi kokoontuu paikkakunnasta riippuen kertaa lukukaudessa, 3 tuntia kerralla. Juttu-tupa-kurssilla noudatetaan kaikilla paikkakunnilla samantapaista ohjelmarunkoa, joka rakentuu ajankohtaistuokiosta, teemakeskustelutuokiosta ja kommunikaatioharjoittelusta. Kurssin opettajana toimii kansalaisopiston opettaja, joka on saanut Aivoliiton Juttu-tupakoulutuksen. Aivoliitto tukee opettajaa työssään ja tarjoaa ohjausta, suunnitteluapua ja sähköisen opettajaverkoston opettajien käyttöön. Juttu-tupa-kurssi on avoin kaikille, joilla on afasia. Osallistumiseen ei edellytetä paikallisyhdistyksen jäsenyyttä. Toivomme, että löytäisimme kurssin myötä myös uusia henkilöitä, joita voimme ohjata yhdistystoiminnan piiriin. Kurssien käynnistäminen kansalais- tai työväenopistoissa tapahtuu keskitetysti Aivoliiton Juttu-tupa-verkoston kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Aivoliitto on opistoihin yhteydessä ja kurssin aloittamisesta neuvotellaan. Syksyllä 2013 Aivoliitto koordinoi 20 Juttu-tupa-kurssia eri puolella Suomea. Tarkemmat tiedot kursseista löytyvät kääntöpuolelta. Mikäli toivotte Juttu-tupa-kurssia oman alueen kansalais- tai työväenopistolle, voitte olla yhteydessä Aivoliiton Juttu-tupa-koordinaattoriin Victoria Mankkiin. Aivoliitto on tehnyt kaikille opistoille omat opistokohtaiset Juttu-tupa-esitteet. Yhdistykset voivat osallistua Juttu-tupa-markkinointiin levittämällä oman paikkakunnan Juttu-tupa-esitettä esimerkiksi jäsenkirjeessä. Yhteistyöterveisin, Juttu-tupa-tiimi Victoria Mankki ja Pirjo Laine Yhteystiedot: projektikoordinaattori, puheterapeutti Victoria Mankki p , victoria.mankki@aivoliitto.fi Projektityöntekijä, toimintaterapeutti Pirjo Laine p , pirjo.laine@aivoliitto.fi Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus /

8

9 Aivoliiton Yksi elämä -uutiskirje 2/2013 Tässä uutiskirjeessä on käytetty Yksi elämä -hankekokonaisuuden uutta tunnusta ja ulkoasua. Ilmeen on luonut helsinkiläinen suunnittelutoimisto Tsto Creative Oy. Markku Liukkonen digitaalisen viestinnän tuottajaksi Yksi elämä -viestintätiimiä on täydennetty palkkaamalla Aivoliittoon, Diabetesliittoon ja Sydänliittoon kuhunkin oma digitaalisen viestinnän tuottaja. Aivoliitossa tehtävässä aloitti Markku Liukkonen. Hän vastaa Yksi elämä -hankkeen digitiimissä muun muassa audiovisuaalisen materiaalin tuotannosta ja koordinoinnista. Sydänliitossa vastaavaan tehtävään rekrytoitiin Teemu Muhli ja Diabetesliitossa Miika Rautiainen. Markku on valmistunut Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta monimediatoimittajaksi. Valmistumisensa jälkeen hän on juontanut ja tuottanut ohjelmaa paikallisradioon, matkustellut ja kouluttanut toimittajia Itä-Afrikassa sekä työskennellyt vapaana toimittajana ja viestintätehtävissä kehitysyhteistyöjärjestössä. Hanne Itärinne Yksi elämä hanke näkyy ja kuuluu Aivoliiton johtoryhmä vieraili maailman AVH-järjestön World Stroke Organizationin (WSO) toimipaikassa Genevessä toukokuussa. Samalla he esittelevät Yksi elämä -hankekokonaisuutta WSO:lle. Yksi elämä oli esillä myös Maailman terveysjärjestön (WHO) sekä sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä kansainvälisessä terveyden edistämisen konferenssissa Finlandia-talossa sekä siihen liittyvässä SOSTE ry:n järjestämässä Kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus -seminaarissa Kansallismuseossa. Kuntapäättäjille hankekokonaisuutta esitellään Kuntamarkkinoilla Helsingissä Kuntatalossa. Yksi elämä -hankekokonaisuudesta ja sen osahankkeista on kerrottu lisäksi Apu-lehden kesäkuun alussa ilmestyneessä Apu Terveys -liitteessä.

10 Aivoliiton Yksi elämä -uutiskirje 2/2013 Pulssin tunnustelu tutuksi myös päättäjille Pulssin tunnustelua on tehty tutuksi myös päättäjille. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tapaamisen lisäksi Tunne pulssisi -ryhmä vei viestinsä ja pulssikätensä eduskuntaan. Päättäjiä piti kiireisenä kriittiseen vaiheeseen ehättänyt sote-uudistus, mutta monet ehtivät silti poiketa tunnustelemassa, miltä eteisvärinä tuntuu. Piiu Latvala Kokoomuksen kansanedustaja Leena Harkimo (oik.) sai eduskunnassa opastusta pulssin tunnusteluun Varsinais-Suomen sydänpiirin toiminnanjohtajalta Heidi Grandell-Niemeltä. Arvi Lind tuntee pulssinsa Yksi elämä -hankekokonaisuuden Tunne pulssisi -osahanke lanseerattiin UIT Hakaniemen Musiikkiteatterin ennakkonäytöksessä Helsingissä. Paikalla oli toimittajia ja kutsuvieraita, jotka pääsivät nauttimaan hulvattomasta revyyesityksestä. Esitykseen oli otettu mukaan pulssin tunnustelu. Tunne pulssisi on saanut myös omat verkko- ja Facebook-sivut, joille on koottu kattavasti tietoa eteisvärinästä ja pulssin tunnustelusta. Sivustolta löytyy myös keskustelupalsta. Verkkosivut löytyvät osoitteesta ja Facebook-sivu osoitteesta Lisäksi on perustettu Tunne pulssisi YouTube-kanava verkossa katsottavia videoita varten. Verkosta löytyy muun muassa video, jolla Arvi Lind kertoo pulssin tunnustelusta sekä UIT:n tuottama aiheeseen liittyvä musiikkivideo. Facebookissa on muun muassa paljon ajankohtaista tietoa paikallisista tapahtumista ja sekä linkkejä videoihin, verkkoartikkeleihin ja muihin materiaaleihin.

11 Aivoliiton Yksi elämä -uutiskirje 2/2013 Tunne pulssisi on mukana tapahtumissa Åbolands hantverk rf järjesti toukokuussa Aurajoen rannalla Knit n Tag -tapahtuman, jossa jokirannan puut koristeltiin neulegraffiteilla. Tunne pulssisi oli neulonnan huumassa mukana. Myös Aivoliitolla oli Läntisellä Rantakadulla oma puunsa. Myös useat paikalliset AVH-yhdistykset viettivät kansainvälistä AVH-päivää Tunne pulssisi -teemalla. Aivoliitto kiittää lämpimästi yhdistyksiä ahkerasta tilaisuuksien järjestämisestä! Hanne Itärinne Tunne pulssisi osallistui toukokuussa TERVE-SOS-messuille Turun Messuja Kongressikeskuksessa ja Kuljetus messuille Jyväskylässä. Pulssin tunnustelua esitellään myös Seinäjoella Farmari-messuilla ja Tangomarkkinoilla Tervetuloa mukaan! ja kouluttaa ammattilaisia Jyväskylässä pulssin tunnustelun opettaminen liitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jo suunniteltuihin ammattilaisten koulutuksiin. Oulussa ammattilaisille järjestettyyn Tunne pulssisi -koulutukseen osallistuivat Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirin sisäisen verkon kautta myös kuusamolaiset ja ranualaiset. Valtakunnallisen verkkokoulutuksen tuottajaksi valittiin Frame Graphics Oy. Opetuksen tueksi tuotetaan myös videomateriaalia Tunne pulssisi elävä kosketus potilaaseen -verkkokoulutus järjestetään Helsingissä ja se on katsottavissa internetissä samaan aikaan kaikkialla Suomessa. Koulutuksen verkkokatselun yhteyteen voidaan liittää paikallisia työpajoja, joissa suunnitellaan kunkin osallistujaryhmän tarpeet huomioon ottava pulssin tunnustelun opettamisen toimintatapa. Pulssin tunnustelun ABC-oppaasta tehdään selkokielinen versio, jonka toimittaminen Selkokeskuksen kanssa on alkanut. Ammattilaisten esitteen ja Pulssin tunnustelun ABC -oppaan ruotsin- ja englanninkieliset versiot ilmestyvät syksyllä. Lähtölaukaus 112-kampanjalle 112-hanke toteutetaan Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteistyönä. Sen tavoitteena on saada ihmiset tunnistamaan aivo- ja sydäninfarktin oireet ja soittamaan välittömästi hätänumeroon 112. Kampanja huipentuu ensi vuoden helmikuussa kansalliseen 112-päivään (11.2.), jolloin viestimme tulee olemaan näkyvästi esillä Hätäkeskuksen, pelastuslaitoksen ja muiden toimijoiden kanssa toteutettavissa yleisötapahtumissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Tämän jälkeen hanke tulee jatkumaan Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -hankkeena. Ensimmäinen 112-kampanjaan liittyvä lehtiartikkeli on julkaistu AVH-lehden numerossa 2/2013 sekä Sydän-lehden verkkolehdessä > Jutut > Sydänsairaudet ja hoito > Tunnista infarkti ja soita 112. Sama artikkeli julkaistaan myös Diabetes-lehdessä vuoden lopulla.

12 Vertaistoiminnan osahankkeet kouluttavat ja keräävät palautetta Aivoliiton Yksi elämä -uutiskirje 2/2013 Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteisten vertaistoiminnan osahankkeiden työryhmät saivat yhteisen viestijän. Tähän tehtävään nimettiin Diabetesliiton Yksi elämä -tiimin uusi digitaalisen viestinnän tuottaja Miika Rautiainen. Koulutustyöryhmä järjestää ensimmäiset pilottikoulutukset vertaistukihenkilöille ja vertaisryhmänohjaajille. Vertaistukihenkilöiden peruskurssi järjestetään Kajaanissa ja ryhmänohjaajien koulutus Tampereella. Pilottikoulutuksista syntyneiden palautteiden jälkeen koulutukset mallinnetaan. Vertaistoiminnan tuki -työryhmä esitteli osahanketta ja mahdollisia tuen muotoja vertaistukihenkilöistä ja -ryhmänohjaajista kootulle asiantuntijatyöryhmälle kesäkuun alussa ja kuunteli heidän mielipiteitään jatkotyöstämisestä. Kesälomien jälkeen tukimuodot priorisoidaan ja aloitetaan niiden kehittäminen. Osahankkeiden työryhmät kokoontuvat yhteiseen kokouspäivään Samassa yhteydessä käynnistetään kolmas Vertaistoiminta osaksi hoito- ja palveluketjua -osahanke ja nimetään sille työryhmä. Aivovoimaa ja yhteistyötä liikunnan osahankkeessa Aivoliiton uusi Aivovoimaa! liikuntaneuvonnan työkaluja -osahanke käynnistyy syksyllä Projektissa tullaan tuottamaan selkokielistä materiaalia niiden ammattilaisten käyttöön, jotka voivat omassa työssään antaa liikuntaneuvontaa muun muassa puhevammaisille ja ikääntyneille. Tällaisia ammattiryhmiä ovat esimerkiksi liikunnanohjaajat ja -neuvojat, fysioterapeutit sekä kotipalvelun ja -hoidon henkilöstö. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton liikuntatyöntekijät ovat käynnistäneet yhteistyön. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen syntyneitä ajatuksia ovat muun muassa Ikäinstituutin kumppanuuskoulutusten hyödyntäminen ja Sovelin koulutuksiin osallistuneiden työn tukeminen. Tarkoituksenamme on saada tietoa yhdistyksissä toteutettavan liikunnan resursseista ja kehittämisajatuksista hankejärjestöjen yhteisellä kyselyllä. Kysely toteutetaan joko syksyllä 2013 tai keväällä Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta: Projektipäällikkö Marika Railila, p , Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta: Tiedottaja Liisa Koivula, p , Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p , Lisätietoja 112-hankeesta: Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p , Tiedottaja Liisa Koivula, p , Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

13 Aivoliiton onnittelukortit ja suruadressit Onnittelukortit Koko A5. Kannen toivotus on painettu violetilla foliotekstillä. Sisäsivulla ei ole tekstiä. Takakannessa on Aivoliiton nimi ja logo. Valkoinen kirjekuori. Hinta 4 /1 kpl tai 35 /10 kpl. Suruadressit Koko A4. Erillinen sisälehti on yhdistetty kanteen vaalean violetilla nyörillä. Sisälehdellä on teksti: Muistoa kunnioittaen, suruun osaa ottaen. Takakannessa on Aivoliiton nimi ja logo. Valkoinen kirjekuori. Hinta 12 /1 kpl tai 100 /10 kpl. Kortit ja adressit on valmistettu Suomessa. Tilaukset: Pia Vuoltee p (ma ke) tai Raija Ratilainen p (to pe) tai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi. Kortit ja adressit löytyvät myös verkkokaupasta