Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti 2011 2013"

Transkriptio

1 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti PROJEKTIRAPORTTI Elina Salo Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 9

2 2

3 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti PROJEKTIRAPORTTI Elina Salo Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 9 03/2014 T. Nieminen Oy, Painola Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

4 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Taustaa Tavoitteet ja toimintamuodot Projektin tärkeimmät tuotokset Tulokset Vaikutukset ja haasteet Pohdintaa ja jatko Liitteet Henkilöstöresurssit Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Valtakunnallinen mediatiedote Vanhempien vinkkipäivä Juliste: Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Pienen kielipolku -mainos Ilon askeleet -mainos

5 1. Tiivistelmä Aivoliiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti (Kielellinen erityisvaikeus -termin tunnettavuuden lisäämiseksi, ) oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama käynnistämisprojekti (Ck). Projektin lähtökohtana oli vuoden 2010 toukokuussa ilmestynyt Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta (ennen dysfasia) ja sen keskeinen sanoma. Suomessa oli aiemmin käytössä useita termejä dysfasian lisäksi ja tilanne aiheutti monesti epävarmuutta ja sekaannusta sekä perheissä, joiden lapsella oli kyseinen diagnoosi että ammattihenkilöissä, jotka työskentelivät näiden perheiden ja heidän lastensa kanssa. Projektin päätavoitteena oli uuden, suomenkielisen kielellinen erityisvaikeus -termin tunnetuksi tekeminen erityisesti perheille, joita asia koskettaa, ammattihenkilöille ja ns. suurelle yleisölle. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esiin Käypä hoito -suosituksen keskeistä sanomaa, että kielellinen erityisvaikeus on laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma. Kielellinen erityisvaikeus tulee tunnistaa mahdollisimman varhain ja tukitoimet on aloitettava heti epäilyn herätessä. Uuden termin tunnettavuuden lisäämiseksi ja Käypä hoito -suosituksen keskeisen sanoman tutuksi tekemiseksi järjestettiin vanhemmille, ammattilaisille ja kaikille kiinnostuneille yleisötilaisuuksia eri puolilla Suomea. Lisäksi tuotettiin esitteitä, oppaita ja muuta materiaalia kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen varhaisesta tunnistamisesta ja tukemisesta vanhempien ja ammattilaisten käyttöön. Sosiaalista mediaa ja viestintävälineitä hyödynnettiin tunnettavuuden lisäämisessä. Vanhemmille järjestettiin tietopäivät, joiden tavoitteena oli lisätä vanhempien tietoa ja taitoa tukea kotona lastaan, jolla on epäily tai jo diagnoosi kielellisestä erityisvaikeudesta. Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi Oppaat Pienen kielipolku ja Ilon askeleet. Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

6 2. Taustaa Käypä hoito -suositus Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) valmistui toukokuussa Se suositteli dysfasia-nimikkeen tilalle uutta suomenkielistä termiä kielellinen erityisvaikeus. Suomessa oli aiemmin käytössä termin dysfasia lisäksi useita muita termejä, esimerkiksi kielivaikeus, kielihäiriö, lasten puheen ja kielen kehityksen vaikeudet ja kielenkehityksen erityisvaikeus. Varsinkin lasten vanhemmissa tämä moninainen terminologia aiheutti hämmennystä ja epätietoisuutta. Myös palvelujärjestelmässä näiden lasten ja nuorten diagnosointi oli ollut horjuvaa ja hoito sekä kuntoutus vaihtelevaa. Suomessa puheen kehitys viivästyy noin 19 prosentilla lapsista ja heistä joka kolmannella eli noin 7 prosentilla on tukea ja kuntoutusta vaativa kielellinen erityisvaikeus, joka siis aiemmin tunnettiin dysfasiana. Suomessa oli aiemmin käytetty esiintyvyytenä noin 3 5 prosenttia, mutta Käypä hoito -suosituksessa kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyydeksi todettiin noin 7 prosenttia. Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan vähentää sen aiheuttamia haittoja lapselle ja hänen perheelleen. Sekä kotona, neuvolassa että päivähoidossa tulee tunnistaa ja kiinnittää huomiota jo 2 2,5 -vuotiaan lapsen puheen kehityksen viiveisiin. Jos epäily herää, tulee varhaiset tukitoimenpiteet aloittaa heti ja ohjata lapsi tarkempaan arvioon puheterapeutille. Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä kielellinen erityisvaikeus aiheuttaa usein oppimisvaikeuksia, ongelmia kaverisuhteissa sekä haittaa tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Myöhemmin kouluiässä riski masentumiseen kasvaa huomattavasti. Tukitoimet arjessa, kotona, päivähoidossa ja koulussa tulee käynnistää välittömästi jo kielihäiriöepäilyn herätessä, jotta ennuste on parempi. Yksi tärkeimpiä tukitoimia on vanhempien informoiminen kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen hoidosta. Lisäksi perhe tarvitsee ohjausta ja perhettä tulee motivoida osallistumaan aktiivisesti lapsensa kuntoutukseen, sillä suurin osa tukitoimista toteutuu kotona ja päivähoidossa. Koska ei ole mitään yksittäistä testiä, jolla kielellinen erityisvaikeus voitaisiin todeta, perheiden omat epäilyt ja huoli lapsensa puheen kehityksestä korostuu. Nämä epäilyt tulee ottaa vakavasti, ja tällöin perhe tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta. Koska kielellisten erityisvaikeuksien taustalla on mitä ilmeisimmin lapsen perimä, ns. riskiperheiden lasten puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää. Riskiperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa sisaruksilla tai vanhemmilla esiintyy kielellisiä tai puheen tuottamisen vaikeuksia tai oppimisvaikeuksia. 3. Tavoitteet ja toimintamuodot Projektin päätavoitteena oli uudesta terminologiasta dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus tiedottaminen sekä perheille, joita asia koskettaa että ns. suurelle yleisölle ja työntekijöille, jotka työskentelevät kyseisten lasten tai nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Tiedottaminen tapahtui järjestämällä avoimia yleisötilaisuuksia kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta eri puolilla Suomea yhteistyössä liiton paikallisten yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli järjestää 9 15 tilaisuutta kolmen vuoden aikana. Tietoa uudesta kielellinen erityisvaikeus -termistä ja tietoa varhaisen tunnistamisen ja tukemisen tärkeydestä jaettiin myös erilaisissa ammattilaistapahtumissa ja messuilla. Viestinnässä hyödynnettiin myös sosiaalisen median palveluita. Lisäksi tavoitteena oli, että perheillä on tietoa ja materiaalia siitä, miten ne voivat tukea arjessa lastaan tai nuortaan, jos tällä on kielellinen erityisvaikeus tai epäily siitä. Tavoitteena oli myös, että kielellinen erityisvaikeus -termi on tunnettu ja on tietoa siitä, mitä kielellinen erityisvaikeus merkitsee käytännössä perheiden elämässä. Lisäksi haluttiin saada termi käyttöön koko palvelujärjestelmään. Perhe ja lapsi, jolla on kielellisiä vaikeuksia, ohjautuu oikeisiin palveluihin mahdollisimman varhain ja näin voidaan ehkäistä lapsen ja perheen syrjäytyminen. Perheillä on arjen tukikeinoja ja tietoa sekä vanhemmat ovat saaneet ohjausta ja he ovat sitoutuneet hyvin lapsensa tai nuorensa tukemiseen arjessa. 6

7 Lisäksi tavoitteena oli Aivoliiton ja sen paikallisten yhdistysten aseman vahvistaminen myös tässä nimikemuutostilanteessa, jotta myös uudet perheet ohjautuvat edelleen vertaistuen pariin. Osatavoitteena oli julkaista esitteitä perheiden käyttöön kolmeen eri ikä- ja elämänvaiheeseen sekä järjestää Vanhempien tietopäivät, jotta perheillä on mahdollisimman helposti tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta, sen tunnistamisesta ja siitä, miten vanhemmat voivat tukea ja ohjata lastaan kyseisissä ikävaiheissa. Lyhyen videon tuottaminen perheiden ja heidän lähipiirinsä käyttöön kielellisestä erityisvaikeudesta ja siitä miten perhe voi tukea ja ohjata lastaan tai nuortaan jolla on kielellinen erityisvaikeus. 4. Projektin tärkeimmät tuotokset Yleisötilaisuudet Projektissa järjestettiin yhteensä 14 kaikille avointa ja ilmaista yleisötilaisuutta (liite 2) kielellisestä erityisvaikeudesta eri puolilla Suomea. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Aivoliiton paikallisyhdistyksien kanssa, jos kyseisellä paikkakunnalla tai sen läheisyydessä toimi yhdistys. Kaikkia tilaisuuksia markkinoitiin kyseisen paikkakunnan ja sen lähialueen paikallislehteen ostetulla ilmoituksella. Lisäksi tilaisuuksia markkinoitiin liiton verkkosivuilla, liiton Kielipolku-lehdessä, sosiaalisessa mediassa ja suoramarkkinointina sekä sähköpostilla että kirjeitse esimerkiksi neuvoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, terapeuteille ja muille yhteistyötahoille kyseisellä paikkakunnalla että sen lähikuntiin. Jokaisesta tilaisuudesta lähti mediatiedote (liite 3) kyseisen paikkakunnan ja sen lähialueen tiedotusvälineille. Tilaisuus koostui avauksesta, luennosta sekä paikallisen yhdistyksen esittäytymisestä tai vanhemman kokemuspuheenvuorosta. Tilaisuudet järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Rovaniemi, Turku (kaksi tilaisuutta), Jyväskylä, Lahti, Espoo, Seinäjoki, Kuopio, Vantaa, Kokkola, Pori, Kajaani, Salo ja Hämeenlinna. Tilaisuudet oli järjestetty jo vuonna 2010 syksyllä ennen projektin aloittamista Oulussa, Helsingissä ja Tampereella. Tiedotteet viestintävälineille Vuosittain lähetettiin valtakunnallinen mediatiedote viestintävälineiden käyttöön. Sen otsikkona oli Älä anna puheen hämätä Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja perheille annettava tuki ratkaisevan tärkeää. Aivoliitto julkaisi artikkelin Kuinka lapsesi oppi puhumaan?. Artikkelia varten haastateltiin kahta perhettä ja foniatria. Artikkeli julkaistiin Kielipolku-lehdessä ja siitä tarjottiin lyhennettyä versiota ja kuvia myös muiden viestintävälineiden käyttöön. Tapahtumat ja messut Aivoliitto oli näytteilleasettajana esimerkiksi Educa-koulutus- ja messutapahtumassa, Neuvolapäivillä, Varhaiskasvatusmessuilla, Hyvä alku -messuilla, Lastentarhanopettajapäivillä, Erityisopetuksen kansallisilla kehittämispäivillä ja Puheterapeuttipäivillä. Yhteensä tapahtumia ja messuja oli 38. Niissä kerrottiin ja jaettiin tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta sekä lapsen että perheen tukemisesta esitteiden ja muun materiaalin avulla. Jaossa oli myös Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä kielellisestä erityisvaikeudesta. Vanhempien tietopäivät Vanhemmille suunnattuja Kuvat ja viittomat leikki-ikäisen lapsen kielenkehityksen tukena -tilaisuuksia (liite 4) järjestettiin Lempäälässä ja Turussa. Tilaisuudet olivat toiminnallisia ja ryhmämuotoisia. Niissä painottui yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä muilta vanhemmilta saatu vertaistuki ja kokemusten jakaminen. Tilaisuuden aluksi oli lyhyt alustus lapsen kielenkehityksestä, miten vanhemmat voivat tukea lapsensa kielenkehitystä sekä eleiden ja viittomien merkityksestä kielenkehityksen tukena. Sen jälkeen harjoiteltiin ryhmässä muutama laululeikki, jossa käytettiin eleitä ja viittomia. Ryhmässä vanhemmat tekivät perheensä käyttöön kuvitetun sadun tai laululeikin. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua myös viittoma- ja kuvamateriaaleihin, alan kirjallisuuteen ja esitteisiin. Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

8 Molemmat tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Avain-säätiön kanssa. Toisessa tilaisuudessa oli paikalla kaksi Avain-säätiön työntekijää ja molemmissa tilaisuuksissa vanhemmat saivat käyttöönsä säätiön tuottamaa Kahva-materiaalia. Tilaisuuksista tiedotettiin vanhemmille paikallisten yhdistysten kautta, alueiden puheterapeuttien, sairaaloiden kuntoutusohjaajien, neuvoloiden ja päivähoidon työntekijöiden kautta sekä Aivoliiton Kielipolku-lehdessä. Sosiaalinen media Sosiaaliseen median palveluista Facebookiin avattiin vuoden 2011 syyskuussa Puhetta-sivusto, jonka avulla jaetaan tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta, Aivoliiton palveluista sekä muista ajankohtaisista asioista, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen ja oppimisvaikeuksiin. Sen tavoitteena oli saavuttaa 500 tykkääjän raja projektin päättyessä. Facebookin Puhetta -sivuston kansikuva. Esitteet ja muut materiaalit Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -julistetta (liite 5) jaettiin sekä perheiden että ammattihenkilöiden käyttöön uudesta termistä tiedottamisen helpottamiseksi. Juliste valmistui alkuvuodesta Viittis viittomia perheille -materiaalikansio perheiden käyttöön uudistettiin maaliskuussa 2011 Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi terminologialtaan ja tekstisisällöltään. Kielellinen erityisvaikeus -esite julkaistiin toukokuussa 2011 ja sen sisällön tuottamisessa hyödynnettiin Käypä hoito -suositusta. Esite on suunnattu perheille, joiden lapsella tai nuorella on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus ja ammattihenkilöille, jotka työskentelevät näiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa ja muille asiasta kiinnostuneille. Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi -opas (liite 6) julkaistiin syyskuussa Oppaassa on vinkkejä vanhemmille lapsen kielenkehityksen tukemiseksi ja tietoa miten toimia, jos huolestuu lapsen kielenkehityksestä. Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi -opas (liite 7) ilmestyi helmikuussa Oppaassa on vinkkejä, miten vanhemmat voivat tukea kouluikäisen lapsensa kielenkehitystä ja oppimista arjessa sekä tietoa siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos on huolissaan lapsen kielenkehityksestä ja oppimisesta. Kielellinen erityisvaikeus -video julkaistaan keväällä 2014 ja se on katsottavissa Aivoliiton verkkosivujen kautta. Videolla kerrotaan lyhyesti, miten kielellinen erityisvaikeus ilmenee sekä tukitoimista ja kuntoutuksesta. Video on suunnattu vanhemmille. Voimaa vertaistuesta -video ilmestyy keväällä 2014 ja se suunnattu vanhemmille, joiden lapsella on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus. Videolla vanhemmat kertovat ajatuksistaan ja vertaistuen merkityksestä, silloin kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus. 8

9 5. Tulokset Yleisötilaisuuksiin osallistui yhteensä 704 osallistujaa (yhteensä 14 tilaisuutta). Jokaiselle osallistujalle jaettiin tilaisuudessa tiivistelmä Käypä hoito -suosituksesta. Tilaisuuksissa oli jaossa myös muuta kielelliseen erityisvaikeuteen ja vertaistukeen liittyvää materiaalia. Tilaisuuksien osallistujilta ei kerätty kirjallista palautetta, koska tilaisuudet olivat luonteeltaan enemmän tiedotuksellisia. Osallistujille haluttiin antaa mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin anonyymisti eli tilaisuuksiin ei ollut ennakkoilmoittautumista, vaan ne olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Viestintävälineille lähetettyjen mediatiedotteiden pohjalta kielellisestä erityisvaikeudesta julkaisivat artikkeleita esimerkiksi Radio Yle Tampere ja Jyväskylä, Ylen Ajantasa-ohjelma, Meidän perhe -lehden verkkosivut, Uusi Suomi -lehti, Iltalehti, Keski-Suomen viikkolehti, Lapin kansa ja Kotiseutuplus-lehti. Aivoliitto oli näytteilleasettajana messuilla ja tapahtumissa (yhteensä 38 tapahtumaa ja messua), joissa oli kävijöitä yhteensä noin henkilöä. Näissä tilaisuuksissa jaettiin osallistujille tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta sekä tukemisesta esitteiden ja muun materiaalin avulla. Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -julisteesta otettiin kappaleen painos ja sitä on jaettu noin kappaletta. Viittis viittomia perheille -materiaalikansio uudistettiin tekstien osalta ja siitä otettiin yhteensä kappaleen painos. Kielellinen erityisvaikeus -esitteestä on otettu yhteensä kappaleen painos ja sitä on jaettu noin kappaletta. Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi -oppaasta vanhemmille on otettu yhteensä kappaleen painos ja sitä on jaettu noin kappaletta. Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi -oppaasta on otettu kappaleen painos. Kielellinen erityisvaikeus- ja Voimaa vertaistuesta -videot ilmestyivät ja ovat katsottavissa Aivoliiton verkkosivujen kautta. Sosiaalisen median palveluista käyttöön otettiin Facebook. Sinne avattiin Puhetta-sivusto, joka tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja siihen liittyvistä tapahtumista, tutkimuksista jne. sekä lisää Aivoliiton että sen jäsenyhdistysten välistä vuorovaikutusta. Sivustoa hyödynnettiin myös tiedotettaessa projektin toiminnoista ja uusista materiaaleista. Esimerkiksi päivitys Pienen kielipolku -esitteen julkaisemisesta sai yhdessä vuorokaudessa 39 jakoa. Sivustolla oli 653 tykkääjää projektin päättyessä ja sivuston julkaisut näki viikoittain noin henkilöä. Vanhemmille suunnattuihin Kuvat ja viittomat lapsen kielenkehityksen tukena -tietopäiviin Turussa ja Lempäälässä osallistui 32 vanhempaa ja 19 lasta. Lapsille oli järjestetty ohjattua tekemistä vanhempien osallistuessa omaan ohjelmaansa. Tilaisuudet olivat toiminnallisia ja niissä tehtiin kuvamateriaalia myös kotona käytettäväksi. Tilaisuuksissa vanhemmat jakoivat myös omia kokemuksiaan lapsen puheen- ja kielenkehityksen tukemisesta kotona. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Avain-säätiön kanssa. Vanhemmilta kerätyssä palautteessa korostui erityisesti seuraavat asiat: tilaisuuteen oli helppo osallistua, kun lastenhoito oli järjestetty, muiden vanhempien tapaaminen ja kokemusten jakaminen heidän kanssaan, asioita sai kokeilla ja tehdä itse käytännössä ja niitä on siten helpompi toteuttaa myös kotona. Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

10 6. Vaikutukset ja haasteet Kielellinen erityisvaikeus -termi on tunnettu perheiden, ammattihenkilöiden ja ns. suuren yleisön keskuudessa ja tietoisuus, mitä on kielellinen erityisvaikeus, miten se tunnistetaan ja miten se näkyy lapsen tai nuoren elämässä on lisääntynyt. Esimerkiksi osa Aivoliiton dysfasia -jäsenyhdistyksistä on muuttanut nimensä kielellinen erityisvaikeus -yhdistyksiksi. Perheet löytävät vertaistuen ja yhdistystoiminnan pariin sujuvasti, kun käytössä on yhteinen termi myös yhdistystoiminnassa. Myös ammattihenkilöiden nimikkeitä on muutettu uuden terminologian mukaiseksi, esimerkiksi nimike dysfasia-kuntoutusohjaaja -> kuntoutusohjaaja kielellinen erityisvaikeus. Sosiaalisen median palveluista Facebookissa on käytössä Puhetta-sivusto, jonka julkaisuja jaetaan tykkääjien toimesta myös laajasti ja esimerkiksi Uusi esite Pienen kielipolku julkaistu -päivityksestä tehtiin 36 jakoa alle vuorokaudessa ja sivuston tykkäysten määrät lisääntyvät noin uudella tykkäyksellä kuukaudessa. Sivusto täydentää liiton verkkosivujen palveluja, lisää liiton tunnettavuutta ja toimii ajankohtaisten asioiden nopeana viestintä- ja vuorovaikutusvälineenä. Vanhemmilla on käytössään materiaalia, tietoa ja käytännön vinkkejä, kuinka he voivat tukea arjessa oman lapsensa kielenkehitystä ja oppimista. Tarvittaessa he osaavat myös hakea lisätietoa ja tukea, jos jokin asia huolestuttaa heitä lapsen kielenkehityksessä tai oppimisessa. Osassa neuvoloista, esimerkiksi Torniossa, jaetaan kaikille pienten lasten vanhemmille opas Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi. Pienen kielipolku -oppaasta on otettu yhteensä kappaleen painos noin puolentoista vuoden aikana. Ilon askeleet -oppaasta on otettu kappaleen painos jaettavaksi kouluikäisen lapsen vanhemmille kouluterveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kautta. Perheet saavat heti tukea, kun herää epäily kielellisestä erityisvaikeudesta, ja vanhemmat saavat tietoa, tukea ja ohjausta lapsensa kielenkehityksen tukemiseen arjessa. Perheet saavat tukea riippumatta lapsen vaikeuden asteesta (lievä keskivaikea vaikea). Vanhempien tietopäiviä toteutettiin kokeilutyyppisesti kaksi ja niihin osallistumisen ehtona ei ollut lapsen saama diagnoosi, vaan vanhempien huoli leikki-ikäisen lapsensa kielenkehityksestä ja halu saada tukea, ohjausta ja vinkkejä lapsen kielenkehityksen tukemiseen perheen arkeen. Tilaisuuksiin osallistuivat useista perheistä molemmat vanhemmat. Yhdessä tekeminen ja kokeileminen toisten vanhempien kanssa koettiin antoisana ja helppona tapana osallistua. Uuden termin kielellinen erityisvaikeus tunnettavuuden lisääminen vaatii useita vuosia, eivätkä vanhat termit poistu hetkessä käytöstä. Ne ovat aluksi käytössä uuden termin rinnalla, kunnes uusi termi tunnistetaan jo muutenkin. 10

11 7. Pohdintaa ja jatko Projektissa päätavoite oli uuden termin tutuksi tekeminen ja materiaalin tuottaminen perheiden tueksi ja tähän tavoitteeseen päästiin suunnitellusti. Aivoliitto on sitoutunut päivittämään ja kehittämään Facebookin Puhetta-sivustoa sekä esitteitä ja muita materiaaleja, joita projektissa tuotettiin. Alkuperäinen projektisuunnitelma oli laajempi, mutta projektihakemusta ja -suunnitelmaa tarkennettiin rahoittajan toivomuksesta tammikuussa vuonna 2011, jolloin syntyi nyt toteutetun projektin suunnitelma. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa oli suunniteltu Vanhempien tietopäivät -toimintamuoto huomattavasti laajempana kokonaisuutena, mutta nyt niitä toteutettiin kokeiluluontoisesti vain kaksi tilaisuutta Turussa ja Lempäälässä. Tilaisuuksista saatu palaute sekä osallistujilta että yhteistyökumppanilta Avain-säätiöltä oli kuitenkin niin positiivista, että Aivoliitto päätti hakea tähän toimintaan rahoitusta uudella projektianomuksella, jossa hyödynnettäisiin jo tuotettuja materiaaleja sekä saatuja hyviä kokemuksia. Projektianomus Arjen vinkit vanhemmille - lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi, kun perheen lapsella on erityisiä haasteita kielenkehityksessä ja/tai kielellisessä oppimisessa alakouluiässä ei kuitenkaan ensimmäisellä hakukerralla saanut vielä rahoitusta. Projektianomusta tarkennetaan saadun palautteen pohjalta ja projektia anotaan uudestaan. Piirros Hanne Itärinne Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

12 LIITTEET 1. Henkilöstöresurssit Suunnittelija Elina Salo (0,5 henkilötyövuotta). Tiedottaja Miia Suoyrjö (0,5 henkilötyövuotta). Projektin johtoryhmä Johtoryhmä kokoontui yhteensä kuusi (6) kertaa. Johtoryhmän jäsenet: toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry hallintopäällikkö Kirsi Haanperä, Aivoliitto ry järjestöpäällikkö Marika Railila asti, alkaen Tom Anthoni, Aivoliitto ry projektipäällikkö Marika Railila alkaen, Aivoliitto ry palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski, Aivoliitto ry viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila suunnittelija Elina Salo Projektin ohjausryhmä Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 15 kertaa. Ohjausryhmän jäsenet: erityisasiantuntija Hannele Merikoski, Avain-säätiö puheterapeutti Salla Pallari asti, alkaen Marjut Paavilainen, Aivoliitto ry tiedottaja Miia Suoyrjö asti, Pia Puustelli, Miia Suoyrjö, alkaen Hanne Itärinne, Aivoliitto ry vastaava ohjaaja Pia Laverman asti, alkaen Marianne Kulmala, Suomen Nuortentalo Oy suunnittelija Elina Salo, Aivoliitto ry 12 LIITTEET

13 2. Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Kielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi. Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen/nuoren kielellinen oppiminen on hidasta ja hä nen kielellinen toimintakykynsä on ikään nähden puutteellinen, vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali. Kielellinen erityisvaikeus voidaan diagnosoida leikkiiässä, mutta tukitoimet tulee aloittaa jo epäilyvaiheessa. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoimenpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa. Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen. Sen esiintyvyys on noin seit semän prosenttia. Suomessa on siten noin alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Tervetuloa Aivoliiton yleisötilaisuuteen kuulemaan lisää kielellisestä erityisvaikeudesta Vantaa klo Metropolia ammattikorkeakoulu, auditorio (AD190) Lummetie 2, Tikkurila, Vantaa Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry Luennoitsijana Marja Asikainen, foniatrian erikoislääkäri, LT Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry esittelee toimintaansa. Lisätietoja: Suunnittelija Elina Salo/Aivoliitto ry, p , Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta valmistui tou kokuussa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä on koonnut suosituksen. Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku Puh LIITTEET 13

14 3. Valtakunnallinen mediatiedote Aivoliitto ry: Avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta Kokkolassa , Vantaalla ja Seinäjoella Tiedote + kutsu toimittajille Älä anna puheen hämätä Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja perheille annettava tuki ratkaisevan tärkeää Suomessa on noin alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla on kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia). Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen ja lapsen ja hänen perheensä tukeminen ovat avainasemassa ongelmasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämisessä. Vanhemmat ja lasten kanssa päivittäin tekemisissä olevat päivähoidon ammattilaiset voivat tehdä paljon lapsen tukemiseksi. Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia) voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle oppimisvaikeuksia ja ongelmia kaverisuhteissa sekä haitata tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Ennuste on parempi, jos tukitoimet käynnistetään jo kielihäiriöepäilyn herätessä. Tämä on mahdollista sekä kotona että päivähoidossa. Hämäävä puhe peittää ongelmia alleen Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisten odotusten tasoisesti. Häiriö ei selity neurologisilla tai aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuuksilla. Taustalla on mitä ilmeisimmin lapsen perimä. Kielellinen erityisvaikeus on häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky on puutteellista. Kyse ei ole vain puuttuvasta puheesta tai sen viivästymisestä, jota esiintyy vähintään joka viidennellä lapsella. Heistä kaikki oppivat jossain vaiheessa puhumaan, mutta he eivät kuitenkaan välttämättä ole ikätoveriensa tasolla kielellisessä toimintakyvyssä. Puheen alkaminen ei siis tarkoita, että lapsen kielelliset ongelmat olisivat takanapäin. Hänen sanavarastonsa voi olla liian niukka, mikä vaikeuttaa uuden tiedon hankkimista ja prosessointia eikä lapsi tai nuori pysty aina ymmärtämään muiden puhetta. Tästä seuraa väistämättä oppimisvaikeuksia koulussa ja ongelmiin tarttuminen vasta silloin on jo huomattavasti vaikeampaa kuin varhaisessa leikki-iässä. Lapsella ja nuorella on usein vaikeuksia myös omien tunteidensa ilmaisemisessa. Vuonna 2010 annettu Käypä hoito -suositus, jonka ovat laatineet Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologian yhdistyksen asettama työryhmä, painottaa kielellisen erityisvaikeuden hoitosuosituksessa varhaista tukea, jota sekä lapsi että hänen perheensä tarvitsevat. Puheterapian lisäksi lasta voidaan tukea monin tavoin arjessa jo ennen virallista diagnoosia, joka voidaan usein luotettavasti asettaa vasta 5-6-vuotiaana. Tämä on mahdollista, jos vanhemmat ja lapsen kanssa aikaa viettävät aikuiset ovat tietoisia pienistä keinoista, joilla lapsen kielenkäyttöä voidaan kotona ja päivähoidossa tukea. Vanhemmilla on oikeus saada tukea voidakseen ohjata lastaan. Liian pitkäksi venähtänyt odottelu ja kyllä se puhe sieltä ajan myötä tulee -asenne vie monia mahdollisuuksia helpottaa kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivän lapsen elämää. 14 LIITTEET

15 4. Vanhempien vinkkipäivä Vanhempien vinkkipäivä lauantaina Kuvat ja viittomat leikkiikäisen lapsen kielen kehityksen tukena Aivoliitto järjestää yhdessä OK -opintokeskuksen kanssa leikki-ikäisen lapsen vanhemmille toiminnallisen ja ryhmämuotoisen tilaisuuden lapsen kielen kehityksen tukemisesta. Tilaisuuden ajan on järjestetty lastenhoito (4 10-vuotiaille lapsille, ilmoittautumiset ennakkoon). Paikkakunnat: klo Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku klo PiiPoo, Ideaparkintie 4, Lempäälä. Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 vanhempaa ja lastenhoitoon 15 lasta ja ne ovat osallistujille ilmaisia. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu ja välipala lapsille. Ilmoittautuminen mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Aivoliitto ry Suunnittelija Elina Salo ja p Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku Puh LIITTEET 15

16 C M Y CM MY CY CMY K Aivoliitto_SLI_juliste.ai 5. Juliste: Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus. 16 LIITTEET

17 6. Pienen kielipolku -mainos Uusi opas vanhemmille Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta > Verkko- kauppa, numerosta (ma ke) tai sähköpostitse Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, Turku p LIITTEET 17

18 7. Ilon askeleet -mainos Uusi opas vanhemmille Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä kouluikäisen lapsesi kielenkehityksen ja oppimisen tukemiseen. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta > Verkkokauppa tai sähköpostitse Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi. Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, Turku p LIITTEET

19

20 Aivoliitto ry Suvilinnantie Turku p

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa!

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! 17.11.2014 Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! OPStuki 2016 Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Tukikoulutus on enorssi-verkoston

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa Järjestötoiminta Jäsenasiain päivystys yhdistyksen toimistolla (Jäsenasiainhoitajien p.0452165225 sekä Päivi Korkeamäki p.0400982999) antaa jäsenille henkilökohtaista apua jäsenasiainhoitaja parillisten

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Yhdistystiedote 2/2016

Yhdistystiedote 2/2016 Yhdistystiedote 2/2016 Tärkeimmät: Jäsenjärjestöavustuksen raportointi 31.3. mennessä Uutta henkilökuntaa toimistolle Liiton kevätkokous järjestetään 9.4.2016 Iiris-keskuksessa Tässä yhdistystiedotteessa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3% www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot