Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti 2011 2013"

Transkriptio

1 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti PROJEKTIRAPORTTI Elina Salo Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 9

2 2

3 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti PROJEKTIRAPORTTI Elina Salo Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 9 03/2014 T. Nieminen Oy, Painola Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

4 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Taustaa Tavoitteet ja toimintamuodot Projektin tärkeimmät tuotokset Tulokset Vaikutukset ja haasteet Pohdintaa ja jatko Liitteet Henkilöstöresurssit Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Valtakunnallinen mediatiedote Vanhempien vinkkipäivä Juliste: Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Pienen kielipolku -mainos Ilon askeleet -mainos

5 1. Tiivistelmä Aivoliiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti (Kielellinen erityisvaikeus -termin tunnettavuuden lisäämiseksi, ) oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama käynnistämisprojekti (Ck). Projektin lähtökohtana oli vuoden 2010 toukokuussa ilmestynyt Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta (ennen dysfasia) ja sen keskeinen sanoma. Suomessa oli aiemmin käytössä useita termejä dysfasian lisäksi ja tilanne aiheutti monesti epävarmuutta ja sekaannusta sekä perheissä, joiden lapsella oli kyseinen diagnoosi että ammattihenkilöissä, jotka työskentelivät näiden perheiden ja heidän lastensa kanssa. Projektin päätavoitteena oli uuden, suomenkielisen kielellinen erityisvaikeus -termin tunnetuksi tekeminen erityisesti perheille, joita asia koskettaa, ammattihenkilöille ja ns. suurelle yleisölle. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esiin Käypä hoito -suosituksen keskeistä sanomaa, että kielellinen erityisvaikeus on laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma. Kielellinen erityisvaikeus tulee tunnistaa mahdollisimman varhain ja tukitoimet on aloitettava heti epäilyn herätessä. Uuden termin tunnettavuuden lisäämiseksi ja Käypä hoito -suosituksen keskeisen sanoman tutuksi tekemiseksi järjestettiin vanhemmille, ammattilaisille ja kaikille kiinnostuneille yleisötilaisuuksia eri puolilla Suomea. Lisäksi tuotettiin esitteitä, oppaita ja muuta materiaalia kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen varhaisesta tunnistamisesta ja tukemisesta vanhempien ja ammattilaisten käyttöön. Sosiaalista mediaa ja viestintävälineitä hyödynnettiin tunnettavuuden lisäämisessä. Vanhemmille järjestettiin tietopäivät, joiden tavoitteena oli lisätä vanhempien tietoa ja taitoa tukea kotona lastaan, jolla on epäily tai jo diagnoosi kielellisestä erityisvaikeudesta. Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi Oppaat Pienen kielipolku ja Ilon askeleet. Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

6 2. Taustaa Käypä hoito -suositus Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) valmistui toukokuussa Se suositteli dysfasia-nimikkeen tilalle uutta suomenkielistä termiä kielellinen erityisvaikeus. Suomessa oli aiemmin käytössä termin dysfasia lisäksi useita muita termejä, esimerkiksi kielivaikeus, kielihäiriö, lasten puheen ja kielen kehityksen vaikeudet ja kielenkehityksen erityisvaikeus. Varsinkin lasten vanhemmissa tämä moninainen terminologia aiheutti hämmennystä ja epätietoisuutta. Myös palvelujärjestelmässä näiden lasten ja nuorten diagnosointi oli ollut horjuvaa ja hoito sekä kuntoutus vaihtelevaa. Suomessa puheen kehitys viivästyy noin 19 prosentilla lapsista ja heistä joka kolmannella eli noin 7 prosentilla on tukea ja kuntoutusta vaativa kielellinen erityisvaikeus, joka siis aiemmin tunnettiin dysfasiana. Suomessa oli aiemmin käytetty esiintyvyytenä noin 3 5 prosenttia, mutta Käypä hoito -suosituksessa kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyydeksi todettiin noin 7 prosenttia. Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan vähentää sen aiheuttamia haittoja lapselle ja hänen perheelleen. Sekä kotona, neuvolassa että päivähoidossa tulee tunnistaa ja kiinnittää huomiota jo 2 2,5 -vuotiaan lapsen puheen kehityksen viiveisiin. Jos epäily herää, tulee varhaiset tukitoimenpiteet aloittaa heti ja ohjata lapsi tarkempaan arvioon puheterapeutille. Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä kielellinen erityisvaikeus aiheuttaa usein oppimisvaikeuksia, ongelmia kaverisuhteissa sekä haittaa tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Myöhemmin kouluiässä riski masentumiseen kasvaa huomattavasti. Tukitoimet arjessa, kotona, päivähoidossa ja koulussa tulee käynnistää välittömästi jo kielihäiriöepäilyn herätessä, jotta ennuste on parempi. Yksi tärkeimpiä tukitoimia on vanhempien informoiminen kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen hoidosta. Lisäksi perhe tarvitsee ohjausta ja perhettä tulee motivoida osallistumaan aktiivisesti lapsensa kuntoutukseen, sillä suurin osa tukitoimista toteutuu kotona ja päivähoidossa. Koska ei ole mitään yksittäistä testiä, jolla kielellinen erityisvaikeus voitaisiin todeta, perheiden omat epäilyt ja huoli lapsensa puheen kehityksestä korostuu. Nämä epäilyt tulee ottaa vakavasti, ja tällöin perhe tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta. Koska kielellisten erityisvaikeuksien taustalla on mitä ilmeisimmin lapsen perimä, ns. riskiperheiden lasten puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää. Riskiperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa sisaruksilla tai vanhemmilla esiintyy kielellisiä tai puheen tuottamisen vaikeuksia tai oppimisvaikeuksia. 3. Tavoitteet ja toimintamuodot Projektin päätavoitteena oli uudesta terminologiasta dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus tiedottaminen sekä perheille, joita asia koskettaa että ns. suurelle yleisölle ja työntekijöille, jotka työskentelevät kyseisten lasten tai nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Tiedottaminen tapahtui järjestämällä avoimia yleisötilaisuuksia kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta eri puolilla Suomea yhteistyössä liiton paikallisten yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli järjestää 9 15 tilaisuutta kolmen vuoden aikana. Tietoa uudesta kielellinen erityisvaikeus -termistä ja tietoa varhaisen tunnistamisen ja tukemisen tärkeydestä jaettiin myös erilaisissa ammattilaistapahtumissa ja messuilla. Viestinnässä hyödynnettiin myös sosiaalisen median palveluita. Lisäksi tavoitteena oli, että perheillä on tietoa ja materiaalia siitä, miten ne voivat tukea arjessa lastaan tai nuortaan, jos tällä on kielellinen erityisvaikeus tai epäily siitä. Tavoitteena oli myös, että kielellinen erityisvaikeus -termi on tunnettu ja on tietoa siitä, mitä kielellinen erityisvaikeus merkitsee käytännössä perheiden elämässä. Lisäksi haluttiin saada termi käyttöön koko palvelujärjestelmään. Perhe ja lapsi, jolla on kielellisiä vaikeuksia, ohjautuu oikeisiin palveluihin mahdollisimman varhain ja näin voidaan ehkäistä lapsen ja perheen syrjäytyminen. Perheillä on arjen tukikeinoja ja tietoa sekä vanhemmat ovat saaneet ohjausta ja he ovat sitoutuneet hyvin lapsensa tai nuorensa tukemiseen arjessa. 6

7 Lisäksi tavoitteena oli Aivoliiton ja sen paikallisten yhdistysten aseman vahvistaminen myös tässä nimikemuutostilanteessa, jotta myös uudet perheet ohjautuvat edelleen vertaistuen pariin. Osatavoitteena oli julkaista esitteitä perheiden käyttöön kolmeen eri ikä- ja elämänvaiheeseen sekä järjestää Vanhempien tietopäivät, jotta perheillä on mahdollisimman helposti tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta, sen tunnistamisesta ja siitä, miten vanhemmat voivat tukea ja ohjata lastaan kyseisissä ikävaiheissa. Lyhyen videon tuottaminen perheiden ja heidän lähipiirinsä käyttöön kielellisestä erityisvaikeudesta ja siitä miten perhe voi tukea ja ohjata lastaan tai nuortaan jolla on kielellinen erityisvaikeus. 4. Projektin tärkeimmät tuotokset Yleisötilaisuudet Projektissa järjestettiin yhteensä 14 kaikille avointa ja ilmaista yleisötilaisuutta (liite 2) kielellisestä erityisvaikeudesta eri puolilla Suomea. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Aivoliiton paikallisyhdistyksien kanssa, jos kyseisellä paikkakunnalla tai sen läheisyydessä toimi yhdistys. Kaikkia tilaisuuksia markkinoitiin kyseisen paikkakunnan ja sen lähialueen paikallislehteen ostetulla ilmoituksella. Lisäksi tilaisuuksia markkinoitiin liiton verkkosivuilla, liiton Kielipolku-lehdessä, sosiaalisessa mediassa ja suoramarkkinointina sekä sähköpostilla että kirjeitse esimerkiksi neuvoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, terapeuteille ja muille yhteistyötahoille kyseisellä paikkakunnalla että sen lähikuntiin. Jokaisesta tilaisuudesta lähti mediatiedote (liite 3) kyseisen paikkakunnan ja sen lähialueen tiedotusvälineille. Tilaisuus koostui avauksesta, luennosta sekä paikallisen yhdistyksen esittäytymisestä tai vanhemman kokemuspuheenvuorosta. Tilaisuudet järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Rovaniemi, Turku (kaksi tilaisuutta), Jyväskylä, Lahti, Espoo, Seinäjoki, Kuopio, Vantaa, Kokkola, Pori, Kajaani, Salo ja Hämeenlinna. Tilaisuudet oli järjestetty jo vuonna 2010 syksyllä ennen projektin aloittamista Oulussa, Helsingissä ja Tampereella. Tiedotteet viestintävälineille Vuosittain lähetettiin valtakunnallinen mediatiedote viestintävälineiden käyttöön. Sen otsikkona oli Älä anna puheen hämätä Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja perheille annettava tuki ratkaisevan tärkeää. Aivoliitto julkaisi artikkelin Kuinka lapsesi oppi puhumaan?. Artikkelia varten haastateltiin kahta perhettä ja foniatria. Artikkeli julkaistiin Kielipolku-lehdessä ja siitä tarjottiin lyhennettyä versiota ja kuvia myös muiden viestintävälineiden käyttöön. Tapahtumat ja messut Aivoliitto oli näytteilleasettajana esimerkiksi Educa-koulutus- ja messutapahtumassa, Neuvolapäivillä, Varhaiskasvatusmessuilla, Hyvä alku -messuilla, Lastentarhanopettajapäivillä, Erityisopetuksen kansallisilla kehittämispäivillä ja Puheterapeuttipäivillä. Yhteensä tapahtumia ja messuja oli 38. Niissä kerrottiin ja jaettiin tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta sekä lapsen että perheen tukemisesta esitteiden ja muun materiaalin avulla. Jaossa oli myös Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä kielellisestä erityisvaikeudesta. Vanhempien tietopäivät Vanhemmille suunnattuja Kuvat ja viittomat leikki-ikäisen lapsen kielenkehityksen tukena -tilaisuuksia (liite 4) järjestettiin Lempäälässä ja Turussa. Tilaisuudet olivat toiminnallisia ja ryhmämuotoisia. Niissä painottui yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä muilta vanhemmilta saatu vertaistuki ja kokemusten jakaminen. Tilaisuuden aluksi oli lyhyt alustus lapsen kielenkehityksestä, miten vanhemmat voivat tukea lapsensa kielenkehitystä sekä eleiden ja viittomien merkityksestä kielenkehityksen tukena. Sen jälkeen harjoiteltiin ryhmässä muutama laululeikki, jossa käytettiin eleitä ja viittomia. Ryhmässä vanhemmat tekivät perheensä käyttöön kuvitetun sadun tai laululeikin. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua myös viittoma- ja kuvamateriaaleihin, alan kirjallisuuteen ja esitteisiin. Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

8 Molemmat tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Avain-säätiön kanssa. Toisessa tilaisuudessa oli paikalla kaksi Avain-säätiön työntekijää ja molemmissa tilaisuuksissa vanhemmat saivat käyttöönsä säätiön tuottamaa Kahva-materiaalia. Tilaisuuksista tiedotettiin vanhemmille paikallisten yhdistysten kautta, alueiden puheterapeuttien, sairaaloiden kuntoutusohjaajien, neuvoloiden ja päivähoidon työntekijöiden kautta sekä Aivoliiton Kielipolku-lehdessä. Sosiaalinen media Sosiaaliseen median palveluista Facebookiin avattiin vuoden 2011 syyskuussa Puhetta-sivusto, jonka avulla jaetaan tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta, Aivoliiton palveluista sekä muista ajankohtaisista asioista, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen ja oppimisvaikeuksiin. Sen tavoitteena oli saavuttaa 500 tykkääjän raja projektin päättyessä. Facebookin Puhetta -sivuston kansikuva. Esitteet ja muut materiaalit Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -julistetta (liite 5) jaettiin sekä perheiden että ammattihenkilöiden käyttöön uudesta termistä tiedottamisen helpottamiseksi. Juliste valmistui alkuvuodesta Viittis viittomia perheille -materiaalikansio perheiden käyttöön uudistettiin maaliskuussa 2011 Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi terminologialtaan ja tekstisisällöltään. Kielellinen erityisvaikeus -esite julkaistiin toukokuussa 2011 ja sen sisällön tuottamisessa hyödynnettiin Käypä hoito -suositusta. Esite on suunnattu perheille, joiden lapsella tai nuorella on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus ja ammattihenkilöille, jotka työskentelevät näiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa ja muille asiasta kiinnostuneille. Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi -opas (liite 6) julkaistiin syyskuussa Oppaassa on vinkkejä vanhemmille lapsen kielenkehityksen tukemiseksi ja tietoa miten toimia, jos huolestuu lapsen kielenkehityksestä. Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi -opas (liite 7) ilmestyi helmikuussa Oppaassa on vinkkejä, miten vanhemmat voivat tukea kouluikäisen lapsensa kielenkehitystä ja oppimista arjessa sekä tietoa siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos on huolissaan lapsen kielenkehityksestä ja oppimisesta. Kielellinen erityisvaikeus -video julkaistaan keväällä 2014 ja se on katsottavissa Aivoliiton verkkosivujen kautta. Videolla kerrotaan lyhyesti, miten kielellinen erityisvaikeus ilmenee sekä tukitoimista ja kuntoutuksesta. Video on suunnattu vanhemmille. Voimaa vertaistuesta -video ilmestyy keväällä 2014 ja se suunnattu vanhemmille, joiden lapsella on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus. Videolla vanhemmat kertovat ajatuksistaan ja vertaistuen merkityksestä, silloin kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus. 8

9 5. Tulokset Yleisötilaisuuksiin osallistui yhteensä 704 osallistujaa (yhteensä 14 tilaisuutta). Jokaiselle osallistujalle jaettiin tilaisuudessa tiivistelmä Käypä hoito -suosituksesta. Tilaisuuksissa oli jaossa myös muuta kielelliseen erityisvaikeuteen ja vertaistukeen liittyvää materiaalia. Tilaisuuksien osallistujilta ei kerätty kirjallista palautetta, koska tilaisuudet olivat luonteeltaan enemmän tiedotuksellisia. Osallistujille haluttiin antaa mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin anonyymisti eli tilaisuuksiin ei ollut ennakkoilmoittautumista, vaan ne olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Viestintävälineille lähetettyjen mediatiedotteiden pohjalta kielellisestä erityisvaikeudesta julkaisivat artikkeleita esimerkiksi Radio Yle Tampere ja Jyväskylä, Ylen Ajantasa-ohjelma, Meidän perhe -lehden verkkosivut, Uusi Suomi -lehti, Iltalehti, Keski-Suomen viikkolehti, Lapin kansa ja Kotiseutuplus-lehti. Aivoliitto oli näytteilleasettajana messuilla ja tapahtumissa (yhteensä 38 tapahtumaa ja messua), joissa oli kävijöitä yhteensä noin henkilöä. Näissä tilaisuuksissa jaettiin osallistujille tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta sekä tukemisesta esitteiden ja muun materiaalin avulla. Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -julisteesta otettiin kappaleen painos ja sitä on jaettu noin kappaletta. Viittis viittomia perheille -materiaalikansio uudistettiin tekstien osalta ja siitä otettiin yhteensä kappaleen painos. Kielellinen erityisvaikeus -esitteestä on otettu yhteensä kappaleen painos ja sitä on jaettu noin kappaletta. Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi -oppaasta vanhemmille on otettu yhteensä kappaleen painos ja sitä on jaettu noin kappaletta. Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi -oppaasta on otettu kappaleen painos. Kielellinen erityisvaikeus- ja Voimaa vertaistuesta -videot ilmestyivät ja ovat katsottavissa Aivoliiton verkkosivujen kautta. Sosiaalisen median palveluista käyttöön otettiin Facebook. Sinne avattiin Puhetta-sivusto, joka tarjoaa mahdollisuuden jakaa tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja siihen liittyvistä tapahtumista, tutkimuksista jne. sekä lisää Aivoliiton että sen jäsenyhdistysten välistä vuorovaikutusta. Sivustoa hyödynnettiin myös tiedotettaessa projektin toiminnoista ja uusista materiaaleista. Esimerkiksi päivitys Pienen kielipolku -esitteen julkaisemisesta sai yhdessä vuorokaudessa 39 jakoa. Sivustolla oli 653 tykkääjää projektin päättyessä ja sivuston julkaisut näki viikoittain noin henkilöä. Vanhemmille suunnattuihin Kuvat ja viittomat lapsen kielenkehityksen tukena -tietopäiviin Turussa ja Lempäälässä osallistui 32 vanhempaa ja 19 lasta. Lapsille oli järjestetty ohjattua tekemistä vanhempien osallistuessa omaan ohjelmaansa. Tilaisuudet olivat toiminnallisia ja niissä tehtiin kuvamateriaalia myös kotona käytettäväksi. Tilaisuuksissa vanhemmat jakoivat myös omia kokemuksiaan lapsen puheen- ja kielenkehityksen tukemisesta kotona. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Avain-säätiön kanssa. Vanhemmilta kerätyssä palautteessa korostui erityisesti seuraavat asiat: tilaisuuteen oli helppo osallistua, kun lastenhoito oli järjestetty, muiden vanhempien tapaaminen ja kokemusten jakaminen heidän kanssaan, asioita sai kokeilla ja tehdä itse käytännössä ja niitä on siten helpompi toteuttaa myös kotona. Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

10 6. Vaikutukset ja haasteet Kielellinen erityisvaikeus -termi on tunnettu perheiden, ammattihenkilöiden ja ns. suuren yleisön keskuudessa ja tietoisuus, mitä on kielellinen erityisvaikeus, miten se tunnistetaan ja miten se näkyy lapsen tai nuoren elämässä on lisääntynyt. Esimerkiksi osa Aivoliiton dysfasia -jäsenyhdistyksistä on muuttanut nimensä kielellinen erityisvaikeus -yhdistyksiksi. Perheet löytävät vertaistuen ja yhdistystoiminnan pariin sujuvasti, kun käytössä on yhteinen termi myös yhdistystoiminnassa. Myös ammattihenkilöiden nimikkeitä on muutettu uuden terminologian mukaiseksi, esimerkiksi nimike dysfasia-kuntoutusohjaaja -> kuntoutusohjaaja kielellinen erityisvaikeus. Sosiaalisen median palveluista Facebookissa on käytössä Puhetta-sivusto, jonka julkaisuja jaetaan tykkääjien toimesta myös laajasti ja esimerkiksi Uusi esite Pienen kielipolku julkaistu -päivityksestä tehtiin 36 jakoa alle vuorokaudessa ja sivuston tykkäysten määrät lisääntyvät noin uudella tykkäyksellä kuukaudessa. Sivusto täydentää liiton verkkosivujen palveluja, lisää liiton tunnettavuutta ja toimii ajankohtaisten asioiden nopeana viestintä- ja vuorovaikutusvälineenä. Vanhemmilla on käytössään materiaalia, tietoa ja käytännön vinkkejä, kuinka he voivat tukea arjessa oman lapsensa kielenkehitystä ja oppimista. Tarvittaessa he osaavat myös hakea lisätietoa ja tukea, jos jokin asia huolestuttaa heitä lapsen kielenkehityksessä tai oppimisessa. Osassa neuvoloista, esimerkiksi Torniossa, jaetaan kaikille pienten lasten vanhemmille opas Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi. Pienen kielipolku -oppaasta on otettu yhteensä kappaleen painos noin puolentoista vuoden aikana. Ilon askeleet -oppaasta on otettu kappaleen painos jaettavaksi kouluikäisen lapsen vanhemmille kouluterveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kautta. Perheet saavat heti tukea, kun herää epäily kielellisestä erityisvaikeudesta, ja vanhemmat saavat tietoa, tukea ja ohjausta lapsensa kielenkehityksen tukemiseen arjessa. Perheet saavat tukea riippumatta lapsen vaikeuden asteesta (lievä keskivaikea vaikea). Vanhempien tietopäiviä toteutettiin kokeilutyyppisesti kaksi ja niihin osallistumisen ehtona ei ollut lapsen saama diagnoosi, vaan vanhempien huoli leikki-ikäisen lapsensa kielenkehityksestä ja halu saada tukea, ohjausta ja vinkkejä lapsen kielenkehityksen tukemiseen perheen arkeen. Tilaisuuksiin osallistuivat useista perheistä molemmat vanhemmat. Yhdessä tekeminen ja kokeileminen toisten vanhempien kanssa koettiin antoisana ja helppona tapana osallistua. Uuden termin kielellinen erityisvaikeus tunnettavuuden lisääminen vaatii useita vuosia, eivätkä vanhat termit poistu hetkessä käytöstä. Ne ovat aluksi käytössä uuden termin rinnalla, kunnes uusi termi tunnistetaan jo muutenkin. 10

11 7. Pohdintaa ja jatko Projektissa päätavoite oli uuden termin tutuksi tekeminen ja materiaalin tuottaminen perheiden tueksi ja tähän tavoitteeseen päästiin suunnitellusti. Aivoliitto on sitoutunut päivittämään ja kehittämään Facebookin Puhetta-sivustoa sekä esitteitä ja muita materiaaleja, joita projektissa tuotettiin. Alkuperäinen projektisuunnitelma oli laajempi, mutta projektihakemusta ja -suunnitelmaa tarkennettiin rahoittajan toivomuksesta tammikuussa vuonna 2011, jolloin syntyi nyt toteutetun projektin suunnitelma. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa oli suunniteltu Vanhempien tietopäivät -toimintamuoto huomattavasti laajempana kokonaisuutena, mutta nyt niitä toteutettiin kokeiluluontoisesti vain kaksi tilaisuutta Turussa ja Lempäälässä. Tilaisuuksista saatu palaute sekä osallistujilta että yhteistyökumppanilta Avain-säätiöltä oli kuitenkin niin positiivista, että Aivoliitto päätti hakea tähän toimintaan rahoitusta uudella projektianomuksella, jossa hyödynnettäisiin jo tuotettuja materiaaleja sekä saatuja hyviä kokemuksia. Projektianomus Arjen vinkit vanhemmille - lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi, kun perheen lapsella on erityisiä haasteita kielenkehityksessä ja/tai kielellisessä oppimisessa alakouluiässä ei kuitenkaan ensimmäisellä hakukerralla saanut vielä rahoitusta. Projektianomusta tarkennetaan saadun palautteen pohjalta ja projektia anotaan uudestaan. Piirros Hanne Itärinne Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti

12 LIITTEET 1. Henkilöstöresurssit Suunnittelija Elina Salo (0,5 henkilötyövuotta). Tiedottaja Miia Suoyrjö (0,5 henkilötyövuotta). Projektin johtoryhmä Johtoryhmä kokoontui yhteensä kuusi (6) kertaa. Johtoryhmän jäsenet: toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry hallintopäällikkö Kirsi Haanperä, Aivoliitto ry järjestöpäällikkö Marika Railila asti, alkaen Tom Anthoni, Aivoliitto ry projektipäällikkö Marika Railila alkaen, Aivoliitto ry palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski, Aivoliitto ry viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila suunnittelija Elina Salo Projektin ohjausryhmä Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 15 kertaa. Ohjausryhmän jäsenet: erityisasiantuntija Hannele Merikoski, Avain-säätiö puheterapeutti Salla Pallari asti, alkaen Marjut Paavilainen, Aivoliitto ry tiedottaja Miia Suoyrjö asti, Pia Puustelli, Miia Suoyrjö, alkaen Hanne Itärinne, Aivoliitto ry vastaava ohjaaja Pia Laverman asti, alkaen Marianne Kulmala, Suomen Nuortentalo Oy suunnittelija Elina Salo, Aivoliitto ry 12 LIITTEET

13 2. Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Kielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi. Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen/nuoren kielellinen oppiminen on hidasta ja hä nen kielellinen toimintakykynsä on ikään nähden puutteellinen, vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali. Kielellinen erityisvaikeus voidaan diagnosoida leikkiiässä, mutta tukitoimet tulee aloittaa jo epäilyvaiheessa. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoimenpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa. Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen. Sen esiintyvyys on noin seit semän prosenttia. Suomessa on siten noin alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Tervetuloa Aivoliiton yleisötilaisuuteen kuulemaan lisää kielellisestä erityisvaikeudesta Vantaa klo Metropolia ammattikorkeakoulu, auditorio (AD190) Lummetie 2, Tikkurila, Vantaa Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry Luennoitsijana Marja Asikainen, foniatrian erikoislääkäri, LT Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry esittelee toimintaansa. Lisätietoja: Suunnittelija Elina Salo/Aivoliitto ry, p , Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta valmistui tou kokuussa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä on koonnut suosituksen. Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku Puh LIITTEET 13

14 3. Valtakunnallinen mediatiedote Aivoliitto ry: Avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta Kokkolassa , Vantaalla ja Seinäjoella Tiedote + kutsu toimittajille Älä anna puheen hämätä Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja perheille annettava tuki ratkaisevan tärkeää Suomessa on noin alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla on kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia). Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen ja lapsen ja hänen perheensä tukeminen ovat avainasemassa ongelmasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämisessä. Vanhemmat ja lasten kanssa päivittäin tekemisissä olevat päivähoidon ammattilaiset voivat tehdä paljon lapsen tukemiseksi. Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia) voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle oppimisvaikeuksia ja ongelmia kaverisuhteissa sekä haitata tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Ennuste on parempi, jos tukitoimet käynnistetään jo kielihäiriöepäilyn herätessä. Tämä on mahdollista sekä kotona että päivähoidossa. Hämäävä puhe peittää ongelmia alleen Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisten odotusten tasoisesti. Häiriö ei selity neurologisilla tai aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuuksilla. Taustalla on mitä ilmeisimmin lapsen perimä. Kielellinen erityisvaikeus on häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky on puutteellista. Kyse ei ole vain puuttuvasta puheesta tai sen viivästymisestä, jota esiintyy vähintään joka viidennellä lapsella. Heistä kaikki oppivat jossain vaiheessa puhumaan, mutta he eivät kuitenkaan välttämättä ole ikätoveriensa tasolla kielellisessä toimintakyvyssä. Puheen alkaminen ei siis tarkoita, että lapsen kielelliset ongelmat olisivat takanapäin. Hänen sanavarastonsa voi olla liian niukka, mikä vaikeuttaa uuden tiedon hankkimista ja prosessointia eikä lapsi tai nuori pysty aina ymmärtämään muiden puhetta. Tästä seuraa väistämättä oppimisvaikeuksia koulussa ja ongelmiin tarttuminen vasta silloin on jo huomattavasti vaikeampaa kuin varhaisessa leikki-iässä. Lapsella ja nuorella on usein vaikeuksia myös omien tunteidensa ilmaisemisessa. Vuonna 2010 annettu Käypä hoito -suositus, jonka ovat laatineet Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologian yhdistyksen asettama työryhmä, painottaa kielellisen erityisvaikeuden hoitosuosituksessa varhaista tukea, jota sekä lapsi että hänen perheensä tarvitsevat. Puheterapian lisäksi lasta voidaan tukea monin tavoin arjessa jo ennen virallista diagnoosia, joka voidaan usein luotettavasti asettaa vasta 5-6-vuotiaana. Tämä on mahdollista, jos vanhemmat ja lapsen kanssa aikaa viettävät aikuiset ovat tietoisia pienistä keinoista, joilla lapsen kielenkäyttöä voidaan kotona ja päivähoidossa tukea. Vanhemmilla on oikeus saada tukea voidakseen ohjata lastaan. Liian pitkäksi venähtänyt odottelu ja kyllä se puhe sieltä ajan myötä tulee -asenne vie monia mahdollisuuksia helpottaa kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivän lapsen elämää. 14 LIITTEET

15 4. Vanhempien vinkkipäivä Vanhempien vinkkipäivä lauantaina Kuvat ja viittomat leikkiikäisen lapsen kielen kehityksen tukena Aivoliitto järjestää yhdessä OK -opintokeskuksen kanssa leikki-ikäisen lapsen vanhemmille toiminnallisen ja ryhmämuotoisen tilaisuuden lapsen kielen kehityksen tukemisesta. Tilaisuuden ajan on järjestetty lastenhoito (4 10-vuotiaille lapsille, ilmoittautumiset ennakkoon). Paikkakunnat: klo Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku klo PiiPoo, Ideaparkintie 4, Lempäälä. Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 vanhempaa ja lastenhoitoon 15 lasta ja ne ovat osallistujille ilmaisia. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu ja välipala lapsille. Ilmoittautuminen mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Aivoliitto ry Suunnittelija Elina Salo ja p Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku Puh LIITTEET 15

16 C M Y CM MY CY CMY K Aivoliitto_SLI_juliste.ai 5. Juliste: Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus Dysfasialla on uusi nimi kielellinen erityisvaikeus. 16 LIITTEET

17 6. Pienen kielipolku -mainos Uusi opas vanhemmille Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta > Verkko- kauppa, numerosta (ma ke) tai sähköpostitse Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, Turku p LIITTEET 17

18 7. Ilon askeleet -mainos Uusi opas vanhemmille Ilon askeleet vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä kouluikäisen lapsesi kielenkehityksen ja oppimisen tukemiseen. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta > Verkkokauppa tai sähköpostitse Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi. Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, Turku p LIITTEET

19

20 Aivoliitto ry Suvilinnantie Turku p

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa!

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! 17.11.2014 Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! OPStuki 2016 Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Tukikoulutus on enorssi-verkoston

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

IAB Finland Sosiaalisen Median Markkinoinnin Mittaamisen Suositus 1.0

IAB Finland Sosiaalisen Median Markkinoinnin Mittaamisen Suositus 1.0 1.11.2012 IAB Finland Sosiaalisen Median Markkinoinnin Mittaamisen Suositus 1.0 Tämän suosituksen tarkoitus on auttaa yrityksiä ja yhteisöjä laatimaan vertailukelpoisia mittauksia sosiaalisen median markkinointitoimenpiteitä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma. Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10.

Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma. Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10. Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10. 11.2.2014 Tapahtumajärjestäjien ohjaus AS-loppukilpailu Kansalaistarinat Infografiikka,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 2/2016

Yhdistystiedote 2/2016 Yhdistystiedote 2/2016 Tärkeimmät: Jäsenjärjestöavustuksen raportointi 31.3. mennessä Uutta henkilökuntaa toimistolle Liiton kevätkokous järjestetään 9.4.2016 Iiris-keskuksessa Tässä yhdistystiedotteessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot