LIITTEET. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXI Puoluekokouksen pöytäkirjaan. Kokous pidetty Helsingissä 30,10,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITTEET. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXI Puoluekokouksen pöytäkirjaan. Kokous pidetty Helsingissä 30,10, 3.11. 1949."

Transkriptio

1 LIITTEET Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXI Puoluekokouksen pöytäkirjaan Kokous pidetty Helsingissä 30,10, Sisältö: Kertomus Puoluetoimikunnan toiminnasta Piirijärjestöjen kertomukset Eduskuntaryhmän kertomukset Alustuksia puoluekokoukselle Vaalitilastoja. HELSINKI 1951

2

3 3" KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUETOIMIKUNNAN TOIMINNASTA' V HELSINKI 1949

4 Helsinki Työväen kirjapaino.

5 KERTOMUS Sos.-dem. Puoluetoimikunnan toiminnasta v YUistä. 1. Yleiskatsaus Kansainvälisen tilanteen kehitys on pääpiirteissään noudattanut syksyllä 1945 alkanutta suuntausta. Suurvallat ovat vain selvemmin ja määrätietoisemmin keskittyneet luomaan uutta tasapainotilaa lähinnä omien turvallisuusvaatimustensa pohjalle. Niiden täyttäminen näyttää muodostuvan lopullisen rauhantilan perusedellytykseksi. Tuollaisissa olosuhteissa Yhdistyneitten Kansakuntien pyrkimys pysyvän maailmanrauhan perusteiden löytämiseksi ja siihen liittyvien käytännöllisten kysymysten järjestämiseksi on jäänyt vähemmän näkyväksi tuloksiltaan. YK:n organisaatio on tosin paisunut kunnioitettavan suureksi. Kuukausimääriä ovat myös maailman eri ääriltä kokoontuneet kansainvälisen politiikan tuntijat keskustelleet järjestön toiminnasta ja kansainvälisistä pulmakysymyksistä. Merkityksellisten ratkaisujen kynnyksellä on kuitenkin ilmennyt selvä keskinäisen luottamuksen puute, joka on tehnyt päätöksenteon mahdottomaksi tai siirtänyt asian päiväjärjestyksestä. Ennen muuta on puuttunut nykytilanteessa välttämätön ja ainoa auktoriteettiä luova voima: sotilaallinen mahti. Sen aikaansaamiseksi tarpeellinen yksimielisyys sekä siihen liittyvä pienten kansojen turva, yleinen aseistariisuminen, näyttää ainakin kuluneen vuoden toiminnan perusteella vaikeammalta kuin moniin aikoihin aikaisemmin. Samanlaisista syistä muodostui syyskesällä kokoontuneen Pariisin rauhankonferenssin toiminta lähinnä symbolistiseksi. Suoritettiin suurvaltain kesken laadittujen rauhansopimusten kansainvälisten perinteiden mukainen patiointi.

6 4 Valtaa ovat lopullisen rauhan aikaansaamisen nimissä käyttäneet ensisijaisesti Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sekä niiden rinnalla perinteellisenä rauhantekijänä Englanti. Myös Ranska on onnistunut sitkeissä pyrkimyksissään pääsemään neljänneksi pyöräksi suurten joukkoon. Käytännössä noiden valtioiden ulkoministeriöt ovat sanelleet pienten hävinneiden valtioiden rauhansopimukset»kolmen suuren» tapaamisissa sovittujen pääperiaatteiden pohjalla. Pienille kansoille tuollainen suurvaltain suvereeninen vallanjako on merkinnyt suuria käytännöllisiäkin elämänmuutoksia puhumattakaan niiden asemassa tapahtuneesta muutoksesta kansainvälispoliittisesti ja suhteessa suvereenisuuteen. Rauha on muodostunut niin hävinneille kuin voittaneillekin pienille ja keskisuurille valtioille saneluksi, jonka käytännölliset seuraukset itse asiassa saattavat olla hyvin suuressa määrässä samanlaiset. Ulkopoliittinen riippuvaisuus määrätyn suurvallan tahdosta on heijastunut asianomaisten valtioiden sisäiseen elämään. Vain harvassa tapauksessa kehitys on onnistunut löytämään tien, jossa yhdistyvät uuden valtapoliittisen tilanteen asettamat vaatimukset pienen kansan sisäistä suvereenisuutta koskeviin vaatimuksiin. Sen sijaan on useitakin esimerkkejä kehityksestä suoranaiseen sisäiseenkin riippuvaisuussuhteeseen suurvallan tahdosta, varsinkin Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Suomen yleispoliittisen tilanteen kehitys tapahtui kertomusvuonna monista vaikeuksista huolimatta myönteiseen suuntaan. Lopullisen rauhansopimuksen odotus ja sen valmistelemiseen liittyvät toimenpiteet Sekä keskustelut tietenkin sävyttivät varsinkin koko loppuvuoden poliittisen toiminnan. Kansan laajojen kerroksien mielenkiinto -tuota maallemme merkityksellistä kysymystä kohtaan näytti kuitenkin yllättävän laimealta. Siihen lienee kuitenkin syynä, paitsi sodan ja sen jälkivuosien rasittavan elämän aiheuttama yleinen turtumus, anyös se, että tiedettiin jo ennakolta kysymyksessä olevan vain lähinnä voimassaolevan välirauhan vaihtuminen muodollisilta perusteiltaan toiseen. Rauhankysymyksen valmisteleminen tapahtui Tasavallan Presidentin ja hallituksen toimesta Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tukemana. Hallitus oli kuitenkin horjuva ja saamaton myös varsinaiset keskustelut Pariisissa huomioonottaen. Tasavallan Presidentti ja Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta asettuivat sen sijaan alusta alkaen asiallisen ryhdikkäälle kannalle. Rauhandelegaatiolle, johon kuuluivat pääministeri Pekkala, professori Voionmaa, ulkoministeri Enckell, sosiaaliministeri Heljas,, kansanedustaja Österholm ja sisäministeri Leino, annettiin selvät ohjeet, jotka muuten olivat täysin sopusoinnussa Sosialidemokraattisen Puolueen esittämien näkökohtien kanssa. Niiden mukaan olisi vältettävä kaikkea juonit-

7 telua suurvaltain edustajain selän takana sekä tähdennettävä hyvien ja luottamuksellisten suhteiden tärkeyttä maamme toimeentulolle Neuvostoliiton naapuruudessa. Tasavallan Presidentti, joka Suomen hallitusmuodon mukaan huolehtii suhteista ulkovaltoihin ja eduskunnan suostumuksella päättää sodasta ja rauhasta, antoi delegaatiolle erityiseksi tehtäväksi selostaa luovutetun alueen ja varsinkin Karjalan taloudellista merkitystä Suomen kansalle. Kun noilla alueilla on merkityksensä jo yksinomaan Suomen kansan tulevaisuuden kannalta katsoen, on erityisen tärkeätä, ettei Suomen hallitus Suomen intressien valvojana jätä esittämättä Pariisin konferenssille.suomen näkökohtia ja toivomuksia tässä suhteessa. Myös sotakorvauksien suhteen Tasavallan Presidentti halusi tähdennettävän Suomen heikkoa taloudellista asemaa ja sotakorvauksien vaikutusta siihen. Nimikään pitäisi Suomen sotakorvaus esittää verrattuna niihin sotakorvauksiin, joitä viime maailmansodan jälkeen pantiin muiden maiden kannettavaksi. Olisi pyrittävä aikaansaamaan sotakorvauksen vähentäminen, koska se Suomen tuotanto- ja muut käytettävissä olevat mahdollisuudet huomioonottaen varsin raskaasti kuormittaa kansantalouttamme. Maan kansainvälise.n aseman suhteen Tasavallan Presidentti piti tärkeimpinä tavoitteina, että pyrittäisiin säilyttämään Suomen suvereenisuus ja vanha pohjoismainen, demokraattinen yhteiskuntajärjestys. Sosialidemokraattisella taholla ei odotettu huojennuksia Pariisissa, mutta pidettiin kuitenkin historialliselta kannalta välttämättömänä esittää Suomen tilanne realistisesti. Paitsi näitä ohjeita rauhandelegaatiolla oli lähtiessään Presidentin ja Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan hyväksymä luonnos puheeksi, joka merkityksellisissä kohdissaan perustui pääministeri Pekkalan laatimaan luonnokseen. Suomen esityksen Pariisin rauhankonferenssille, sekä Suomen puhe että eri komissioille lähetetyt toivomukset ja esitykset oli kirjoitettu hyvin varovaiseen ja pidättyvään muotoon sivuuttamatta kuitenkaan, mitä asiallisuus ja maan itsetunto tuollaisessa tilaisuudessa vaatii. Delegaatiossa vallitsikin täysi yksimielisyys Suomen esityksiin, lukuunottamatta kommunistista ministeri Leinoa, joka kaiken aikaa asennoitui kielteisesti Presidentin ja hallituksen sekä Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan antamiin evästyksiin. Rauhandelegaation puhe vastaanotettiin aluksi myös kotimaassa yksimielisesti hyväksyen. Sitä ihmeellisempää oli, että suunnilleen viikon kuluttua puheen pitämisestä kommunistit aloittivat niin sisällöltään kuin muodoltaankin karkean kainppanjan muka rauhandelegaation taantumuksellista enemmistöä vastaan. Tuo kamppanja s

8 6 pyrki luomaan käsityksen, että eivät kommunistit eikä Suomen kansa alusta alkaen olisi olleet esitetyn puheen takana, vaan että delegaatio omavaltaisesti ja vastom kansandemokraattisen pääministerin sekä kommunistisen sisäministerin kantaa olisi tehnyt puheen. Tuo kommunistien protestikamppanja päättyi tosin lyhyeen, mutta se ehti herättää hyvin paljon vastenmielisyyttä laajoissa kansalaispiireissä kotona ja erityisesti ulkomailla. Voitiin näet todistaa, että kommunistit eivät missään vaiheessa ennen delegaation matkaa pyrkineet lausumaan mielipidettään. He vetäytyivät vastuusta. He eivät reagoineet välittömästi Suomen taholta Pariisissa esitetyn puheenvuoron jälkeenkään. Päinvastoin heidän pää-äänenkannattajansa suhtautui puheeseen hyvin ymmärtävästi. Kun sitten tapahtui täyskäännös suhtautumistavassa, joutui uusdemokraattien ja kommunistien isänmaallisuus varsin ihmeelliseen valoon. Pohdittiin, oliko tuon käännöksen ehkä aiheuttanut Vyshinskin voimakas esiintyminen eräässä yksityisluontoisessa tilaisuudessa Pariisissa, missä myös eräät rauhandelegaation johtajat olivat läsnä, vai johtuiko se tunnetun kommunistijohtajan Hertta Kuusisen matkoilla saaduista uusista poliittisista vaikutelmista. Yleensä on pidettävä Suomen rauhandelegaation puhetta ja esiintymistä Pariisissa onnistuneena. Sosialidemokraattien taholta oli tosin toivottu esitettävän toivomukset vieläkin selkeämmässä muodossa. Mutta ottaen huomioon tilanteen taustan on pidettävä nyt noudatettua menettelytapaa tyydyttävänä. Sen sijaan oli valitettavaa, ettei delegaatio jatkanut yleispuheessa mainittujen toivomusten esittämistä erikoiskomissiolle, joka yksityiskohtaisesti käsitteli rauhankysymystä. Rauhansopimuksen lopullinen laatiminen siirtyi vuoden 1947 puolelle. Sen viimeistelyä viivytti suoranaisesti YK:n kokouksen alkaminen marraskuussa Joulukuussa tiedettiin kuitenkin jo suurten ulkoministerien olevan yksimielisiä rauhansopimustekstistä Itse asiassa tuo sopimus merkitsee välirauhansopimuksen uusimista. Eräät viimeksimainitun jo täytetyt artiklat ovat jääneet pois. Tilalle on tullut uusia yleisiä määräyksiä. Sotasyyllisyyskysymyksen loppunäytös tapahtui vuoden alkukuukausina ja tavalla, joka saattoi Puoluetoimikunnan Puolueen omassa keskuudessakin arvostelua osakseen saaneet toimenpiteet realiteettien oikaisevaan valoon. Puoluetoimikunta oli pitänyt välttämättömänä asioiden todellisen taustan paljastamista niille laajoille joukoille, jotka päivittäin seuraavat paliittisia tapahtumia lähinnä sosialidemokraattien kannalta katsoen osaamatta nähdä valtiopoliittisten shakkivetojen tarkoitusta diplomaattisten käänteiden takaa. Oli myös ollut vältti

9 tämätöntä estää kommunistien pyrkimys saattaa oikeudenkäynti julkisuudessa sellaiseen valoon, joka olisi tehnyt Sosialidemokraattisen Puolueen syylliseksi sotaan ja sen onnettomiin seurauksiin. Oli tietysti valitettavaa, että tuossa yhteydessä välillisesti ja tahtomatta jouduttiin puolustamaan myös politiikkaa ja henkilöitä, jotka eivät olleet sosialidemokratian ja ansioittensa kannalta tuollaisen täyden puolustuksen arvoisia. Mutta kokonaistavoitteen takia sitä ei voitu välttää. Tuomiot langetettiin seuraavien asiakirjojen valossa: (Hallituksen tiedonanto) %»Valtioneuvosto on katsonut tarpeelliseksi saattaa sotasyyllisyys-. oikeuden tietoon valtioneuvoston käsityksenä, että sotasyyllisyysoikeuden päätöksen syytteessä olevien henkilöiden tuomioiden suhteen tulee toteuttaa perustuslain säätämässä järjestyksessä vahvistetun välirauhasopimuksen 18 artiklassa edellytettyä yhteistoimintaa sotarikoksista syytettyjen henkilöiden tuomitsemiseksi.» (Liittoutuneiden Valvontakomission tiedonanto.)»viime aikoina eduskunnassa tapahtuneen pääsotarikollisten rankaisemista koskevan lakiesityksen käsittelyn yhteydessä on ilmennyt pyrkimyksiä välirauhansopimuksen 13. artiklan väärin tulkitsemiseen. Syyskuun 6 p:nä julkaisivat Suomen sanomalehdet Korkeimman Oikeuden lausunnon sekä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnön, jossa väitetään, että välirauhansopimuksen 13. artikla muka tarkoittaa ainoastaan henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet rikkomuksiin sodan lakeja ja tapoja vastaan, eikä pääsotarikollisia ja että siis lakiesitys, jonka Suomen hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi ei voisi nojautua välirauhansopimukseen. Liittoutuneiden Valvontakomissio pitää näitä lausuntoja sekä muodollisesti että asiallisesti väärinä. Muodollisesti nämä lausunnot ovat vaille oikeudellista perustaa, sillä välirauhansopimuksen 13. artiklan tai muiden sen artiklojen tulkitseminen ei kuulu Korkeimmalle Oikeudelle eikä myöskään Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Liittoutuneiden Valvontakomissio pitää yllämainittuja lausuntoja myös asiallisesti väärinä, sillä ne tulkitsevat mielivaltaisesti ja väärin välirauhansopimuksen 13. artiklaa. Välirauhansopimuksen 13. artikla antaa Suomelle oikeuden ja kaikki mahdollisuudet pidättää ja saattaa oikeuteen ne henkilöt, joita syytetään sotarikoksista, riippumatta siitä, ovatko he pieniä, toisarvoisia tai pääsotarikollisia. Välirauhansopimuksen 13. artikla antaa Suomelle myös kaikki tarpeelliset perusteet muodostaakseen sisällisen lainsäädäntönsä vastaamaan niitä velvoituksia, jotka "Suomi on sitoutunut täyttämään välirauhasopimuksen 13. artiklan mukaan.» 7

10 8 Näiden asiakirjojen valossa tuomioistuin langetti Väinö Tannerille viiden ja puolen vuoden vankeustuomion. 2. Talouspoliittisen tilanteen kehitys. Talouspoliittisen tilanteen yleinen kehitys muodostui perusteiltaan myönteiseksi, mutta johdoltaan heikoksi, haparoivaksi ja passiiviseksi. Pääasiallisimpana tekijänä oli tietenkin edelleen sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Valtion saamat ulkomaiset luotot riittivät suurin piirtein näiden suorituksien täyttämiseen. Vuoden lopussa valtionvelka oli kasvanut noin 100 miljaardiin. Ulkomaankaupan voimakas kasvu sekä yllättävän suuri tuotantotehon lisääntyminen antoivat kuitenkin edellytyksiä rahamarkkinoiden tasapainoon saattamiseen suuremmassa määrin kuin mitä käytännössä tapahtui. Valitettavasti valtion tulo- ja menoarvio osoittautui moneen otteeseen paikkansapitämättömäksi. Elinkustannusindeksi näytti säännöllistä kasvua.ollen vuoden päättyessä yli 470. Hallitus ei osoittanut riittävää harrastusta talouspolitiikan hoitoon, vaikka kaikille vuoden puoliväliin mennessä oli selvillä, että vain kohdistamalla päättävästi kaikki huomio taloudellisen tilanteen vakaannuttamiseen voidaan pelastua vuoden 1945 kokemuksilta. Talouspolitiikka oli taka-alalla rauhankysymyksen, mutta myös suoranaisen saamattomuuden takia. Tässä yhteydessä on tähdennettävä sos.-dem. ministerien erillisiä yrityksiä aikaansaada muutoksia, mutta tilanteen hoitaminen olisi vaatinut koko hallituksen vointan käyttöä ja toiminnan suuntaamista pääasiallisesti, varsinkin vuodan loppupuolella, taloudellisen tilanteen selvittämiseen, j- Hallitus ryhtyi kevätkesästä toimenpiteeseen, jolla olisi ollut kaikki mahdollisuudet onnistua edellyttäen, että asiantuntemus olisi saanut luoda pohjan, joka työmarkkinajärjestöjen hyväksymänä olisi antanut hallituksen toimenpiteille onnistumisen takeet. Nyt hallituksen enemmistö Härmän, Hiltusen ja Takin vastalauseista piittaamatta lähti vakauttamistielle tekemällä kompromissin kommunistien ja maalaisliiton kesken ylijäamätuotekaupasta. Seuraukset olivat myös sen mukaiset. Linnanrauhista kului miltei kolme neljännestä ennenkuin hallitus omassa keskmidessaan pääsi selvyyteen siitä, että koko suunnitelma vakaannuttamisesta kaatuisi juuri tuohon kysymykseen. Sen jälkeen oli toivoton yrjitys asettaa Talousneuvosto valmistamaan kiireellistä mietintöä siitk, mitä linnanrauhan päättyessä olisi tehtävä. Luottamus oli tuossa siuhteessa jo käytetty loppuun. Jäljelle jäi vain yritys pelastaa hallituksen arvovalta täydelliseltä romahdukselta. Hallitus ratkaisi tässä kantansa vastoin Sos.-dem. Puoluetoimikunnan

11 nimenomaista kannanmäarittelyä niin, että maataloustuottajille tehtiin uusia myönnytyksiä korottamalla eräiden tärkeitten maitotaloustuotteiden hintoja ja vapauttamalla sianliha sekä porsaat säännöstelystä. Palkkatyöväelle annettiin vastalahjaksi 5 prosentin hinnanalennus joistakin tekstiilitavaroista ja 25 prosentin veronalennus ennakkopidätyksen alaisesta osasta. Näin oli hallitus jättänyt käyttämättä erinomaisen tilaisuuden pyrkiä saattamaan tasapaino hinta- ja palkkatilanne ajankohtana, jolloin deflatoorinen mieliala maassa yleensä oli hämmästyttävän voimakas. Kriisi tosin siirtyi kulumassa olevan kertomusvuoden puolelle, mutta se aiheutti ei vain hallituksen kaatumisen, vaan myös valtavasti suurempia vaikeuksia tilanteen hoitamiselle. Uuden vyöryn kynnykselle kasaantuivat vähin erin sekä erilaiset palkkavaatimukset ja niihin liittyvät järjestelykysymykset, että vuokrakysymykset, rautatietariffit, metsätalouden hinta- ja palkkakysymyksetkin. Kaikkien noiden kysymysten hoitaminen on järjestettävissä vain uuden vakaannuttamiskauden ja sen aikana valmistetun kokonaisohjelman avulla, eivätkä tätä tilannetta helpota kommunistien vaatimukset pikaisesta sosialisoimisesta tai porvarien tapa vierittää syy suunnitelmatakmdellisten pyrkimysten tilille. Tarvitaan peräänantamatonta yritteliäisyyttä, luottamusta ja työrauhaa sekä hallitusta, joka sitä kaikkea osaa käyttää. Sosialisoiminen on yleisten talouspoliittisten virtausten mukana tullut yhä enemmän esille. Ensisijaisesti sen ovat aiheuttaneet kommunistit, jotka ovat ajaneet asiaa lähinnä poliittisen tarkoituksen saavuttaakseen. Pyrkimyksenä on tietenkin luoda otollinen maaperä tulevissa vaaleissa työläisten yhteisrintamalle sosialisoimisen puolesta noin yleensä erittelemättä menettelytapoja ja tarkoitusperiä tarkemmin. Porvarit ovat kiirehtineet tarttumaan tähän heille edulliseen syöttiin. He ovat ryhtyneet laajoihin valmisteluihin Ruotsissa harjoitetun suunnitelmataloutta vastustavan propagandan aloittamista myös meillä niinikään vaalien merkeissä. Sosialidemokraatit ovat pysyneet johdonmukaisesti jo v tekemänsä aloitteen kannalla, ts. puolustaneet sosialisoimista tarkoituksenmukaisena keinona estää työttömyys, kohottaa tuotantoa ja siten edistää kansan laajojen vähäväkisten kerrosten hyvinvointia. Samalla kun on päättäväisesti torjuttu porvarien demagoogiset hyökkäykset vaatimalla heitä esittämään ohjelma, jonka avulla työläiselle taataan jatkuva turvallisuus työttömyyden varalta, on kieltäydytty yhtymästä sellaiseen sosialisoimispropagandaan, jota kommunistit harjoittavat puheillaan ja esityksillään ylimalkaan»taloudellisten huippujen» leikkaamiseksi. Sosialidemokraateille on ja pysyy sosiali-»

12 10 soiminen tarkoituksenmukaisuus-, turvallisuus- ja vapauskysymyksenä, ja sen mukaisesti on myös Puoluetoimikunta asennoitunut tähän sinänsä yhä polttavampana konkreettista ratkaisua vaativaan kysymykseen. 3. Suhtautuminen hallitukseen. Sosialidemokraattien suhtautuminen hallitukseen, joka Paasikiven tultua valituksi Mannerheimin tilalle Tasavallan Presidentiksi maaliskuun 24 päivänä muodostettiin kuulematta Eduskuntaryhmän ja Puoluetoimikunnan mieltä, on monestakin syystä ollut yleensä vain suhtautumista, Tapahtuneen, parlamentaarista käytäntöä loukanneen menettelyn jälkeen Puolueneuvosto antoi julkilausuman, jossa se ankarasti arvosteli tehtyä mielivaltaista ratkaisua, mutta lopuksi katsoi voivansa antaa luottamuslauseen sosialidemokraattisille ministereille. Se pidätti Puolueen johtaville elimille oikeuden määritellä kantansa yleensä sen suorittamien toimenpiteitten mukaan. Puoluekokouksen jälkeen Puoluetoimikunta ilmaisi suunnilleen samansisältöisen kannan. Tämän perusteella varsinkin Puoluetoimikunta on katsonut olevansa täysin oikeutettu harkitsemaan tapaus tapaukselta hallituksen edesottamuksia. Erityisesti ovat Puoluetoimikunta ja Eduskuntaryhmä kohdistaneet arvostelunsa hallituksen talouspolitiikkaan. Varsin valitettavaa maan ja työväestön kannalta on ollut kommunistien ja maalaisliiton kiinteä»kauppasuhde», josta on ollut seurauksena kuluttajain aseman jatkuva kiristyminen samanaikaisesti, kuin maatalouden suurtuottajat ovat saaneet yhä uusia myönnytyksiä. Toisaalta taas hallitus muutamien sosialidemokraattisienkin ministerien useaan otteeseen tukemana on osoittanut varsin suurta nöyryyttä, kun kommunistien sensuuritoiminta on ollut kyseessä. Rauhankysymyksessä, kuten vuoden vaihteessa esille pulpahtaneessa saksalaisen omaisuuden transferoimiskysymyksessäkin hallituksen enemmistö on osoittanut suorastaan edesvastuuttoman suurta taipuisuutta. Kaikesta tästä johtuen oli vuoden loppupuolella selvää, että hallituksen luottamus alkoi olla loppuunkulunut. Pidettiin kuitenkin sekä Puoluetoimikunnan että Eduskuntaryhmän piirissä oikeana, että niin pitkälle kuin mahdollista varattaisiin hallitukselle mahdollisuus yrittää kohentautua varsinkin taloudellisissa asioissa sekä erityisesti saattaa loppuun se tehtävä, jota varten hallitus oikeastaan oli syntynyt: lopullisen rauhantilan saavuttaminen. Siinä hallitus kuluvan vuoden puolella pääsikin möiko lähelle tavoitettaan, mistä sille on annettava tunnustus.

13 4. Eduskuntatyöskentely. Verrattuna edellisen kertomusvuoden toimintaan vuoden 1946 eduskuntatyö tapahtui suhteellisen normaaleissa puitteissa. Eduskunnan työmäärä oli edelleenkin runsas. Edelliselle kaudelle ominainen kiihkeys oli kuitenkin hävinnyt.»uudet kasvot» olivat ilmeisestikin rauhoittuneet. Kolmen suuren eduskuntaryhmien yhteistoiminnassakin oli havaittavissa huomattavaa rauhoittumista. Delegaatiot ovat tavanneet toisensa melko säännöllisesti. Tärkeissä ratkaisuissa ei kuitenkaan ole esiintynyt- sellaisia painostusyrityksiä kommunistien taholta kuin eduskunnan ensimmäisten toimintakausien aikana. Ryhmän sisäinen toiminta kehittyi huomattavasti myönteiseen suuntaan. Valitettavasti esiintyi silti vielä ylimääräiseen Puoluekokoukseen saakka ryhmän työskentelyä melkoisesti haittaavaa säröilyä ja tarpeetonta henkilökohtaista väittelyä. Sylvi-Kyllikki Kilven ja Atos Virtasen eron jälkeen ryhmässä kuitenkin on vallinnut hämmästyttävän viihtyisä ja toverillinen henki. Ryhmän ja Puoluetoimikunnan välit paranivat vuoden mittaan huomattavasti. Varsinkin ylimääräisen Puoluekokouksen jälkeen alkoi hyvin kiinteä vuorovaikutus näiden molempien keskeisten elinten välillä. Valitettavaa oli sen vuoksi vuoden vaihteen kynnyksellä tapahtunut välikohtaus maataloustuottajien vaatimuksia koskeneessa kysymyksessä, jossa toisaalta Puoluetoimikunta, toisaalta Eduskuntaryhmä ja hallituksessa olevat puolueen jäsenet joutuivat eri linjoille. Asia kuitenkin selvitettiin pnoeasti yhteisessä kokouksessa, jossa päätettiin keskittää asioitten valmistelu Puoluetoimikunnalle siten, että tietenkin niin ryhmällä kuin ministereillä ja kunkin alan jaostolla on mahdollisuus kaikissa vaiheissa osallistua valmistavien toimenpiteitten suunnittelemiseen. 5. Suhtautuminen muihin puolueisiin. Porvarilliset puolueet ovat maalaisliittoa lukuunottamatta toimineet poliittisen näyttämön kulissitehtävissä. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla niiden taholla kuitenkin alkoi näkyä vilkastumisen merkkejä. Keskeiseksi tapaukseksi muodostui niille kokoomuksen aloitteesta Ruotsalaista kansanpuoluetta lukuunottamatta suoritettu välikysymys, joka koski valtiollisen poliisin menettelytapoja lähinnä asekätköjutussa kuulusteltuja ja pidätettyjä kohtaan. Varsinaisena pyrkimyksenä oli kuitenkin jo silloin, kuten yhä selvemmin ilmeni vuoden vaihteen jälkeert, luoda pohjaa»ryhdistäytymiselle» sen jälkeen, kun lopullinen rauha olisi saavutettu. Tuo ryhdistäytyminen tarkoitti 11

14 12 vähemmän moraalista ja kansallista kohentautumista. Sen ensisijaisena tavoitteena olisi tietenkin nykyisen taloudellisen järjestelmän * pysyttäminen täysin koskemattomana. Edelläsanotun johdosta oli luonnollista, että Sos.-dem. Puoluetoimikunta Ylimääräisen Puoluekokouksen päätöksien mukaisesti on kiinteästi vastustanut yrityksiävähentää työväen saavuttamaa vaatimatonta otetta taloudellisesta koneistostamme ja pyrkinyt sitä päinvastoin edelleenkin laajentamaan. Myös maalaisliittoa vastaan on täytynyt käydä kovaa taistelua, koska jo olevista oloista johtuu, että näissä oloissa pienviljelijöitä ja kuluttajia edustava puolue luonnostaan joutuu vastakohta-asemaan suurtuottajien kanssa. Edut ovat yhteensovittamattomat. Yhteisillä linjoilla liikkumista on tapahtunut porvarillisten puolueitten kanssa vain erillisissä yhteyksissä eduskuntatyössä ja silloinkin ilman mitään sopimusta sekä asioissa, jotka ovat koskeneet lähinnä maan demokraattista järjestystä muodossa tai toisessa, erityisesti asioissa, joissa kansalaisvapauksien rajoittaminen on ollut kyseessä. Kommunisti- eivät ole valitettavasti osoittaneet suurempaa halua kuin aikaisemmin vilpittömään yhteistoimintaan. Kentällä jatkui työväenyhdistyksiin kohdistuva valtaustoiminta. Lehdistössä harjoitettu kiihoitus sosialidemokraatteja vastaan sekä yksityisten sosialidemokraattien parjaaminen ovat pikemminkin yltyneet kuin heikentyneet. Ylimääräisen Puoluekokouksen menettelytapapäätöksen puitteissa Puoluetoimikunta siitä huolimatta suhtautui myönteisesti kokouksen jälkeen tehtyihin yrityksiin harkita yhteistoiminnan mahdollisuutta tapaus tapaukselta ja lähinnä taloudellisissa kysymyksissä. Puoluetoimikunta torjui kuitenkin jyrkästi kaikenlaisen taktikoimisen SKDL:n ja sen lievejärjestöjen varjolla ja vaati suoraa neuvottelukosketusta kommunisteihin. Pitkän kirjeenvaihdon jälkeen viimeksimainitut katsoivat, että heidän oli pakko hyväksyä, sosialidemokraattien ehdot. Neuvottelut pääsivät käyntiin vasta kuluvan vuoden puolella. Kokemukset viime vuodelta viittaavat kuitenkin siihen, ettei naapureitten menettelytavoissa ole tapahtunut muutosta muussa suhteessa kuin ehkä esiintymistavoissa neuvottelupöytien ääressä. 6. Puolueen asema. Puolueen toiminta on tietenkin tapahtunut samalla pohjalla kuin v:n 1945 vaalien jälkeen yleensä. Oli kiinnitettävä jatkuvasti suurta huomiota Puolueen sisäisen voiman lisääntymiseen, ulkonaisen arvovallan palauttamiseen sekä yhtenäisen ja lujan joukkotahdon luomiseen. Sen ohella oli kiinnitettävä huomiota niihin päivänpolitiikan

15 kysymyksiin, jotka kulloinkin vaativat nopeata ja aikaansaavaa asioilin puuttumista. Sisäisen hajanaisuuden rippeistä huolimatta kehitys kulki voimakkaasti eteenpäin. Välirauhan jälkeinen voimakas jäsenmäärän kasvu jatkui vähentymättömänä vuoden loppuun saakka. Sitä ylläpitivät tietenkin suunnitelmallisesti järjestetyt valistustoimen- :piteet ja suora propaganda, josta viime syksynä»taistelevan Sosialidemokratian päivät» olivat erinomaisena esimerkkinä. Ottaen huomioon sen voimakkaan järjestötoiminnan vilkkauden, mikä on kehittynyt sekä teollisuustyöväen että myös virkamiesten ja pienviljelijäin keskuudessa, tuskin paljonkaan erehtyy, jos ennustaa, että mielialoissa on vähin erin tapahtumassa käänne sosialidemokratialle myönteiseen suuntaan. Oppositio on ollut olemassa. Ylimääräistä Puoluekokousta ennen «en toiminta oli vilkkaimmillaan. Sen jälkeen se muodosti Opposition Keskustoimikunnan, joka kuitenkin on toiminut verrattain vähän ja vähin tuloksin. Tästä johtuen ei Puoluetoimikunnallakaan ole ollut aihetta puuttua erityisemmin tämän elimen, puhumattakaan itse opposition, toimintaan. Päinvastoin käytiin pitkin syksyä epävirallisia keskusteluja mahdollisuuksista likvidoida kaikessa sovussa koko asia. Lähinnä Atos Virtasen vaikutuksesta Ruotsalaisessa Työväenliitossa johtui, ettei noista toimenpiteistä vuoden loppuun mennessä voinut syntyä yksimielisyyttä. Ylimääräinen Puoluekokous muodostui suuntaa antavaksi näytteeksi sosialidemokraattien uudesta noususta. Kokouksesta on julkaistu erityinen vihkonen, joka seuraa liitteenä. Pienviljelijäin Neuvottelukunnan ja Sos.-dem. Ammattiyhdistysjaoston toiminnasta on selostus tämän toimintakertomuksen myöhemmässä osassa. Yhteenvetona Puolueen asemasta toimintavuoden aikana voitaneen todeta, että poliittinen kehitys on osoittanut oikeaksi noudatetun yleislinjan. Puolueen merkitystä tosiasioihin perustuvan poliittisen ajattelun edustajana ja edistäjänä ei voida kiistää, katsottiinpa sitä ulkopolitiikan tai sisäpolitiikan eri alojen kannalta. Mielialojen tasaantuminen eri kansalaispiirien keskuudessa on pääosaltaan Puolueemme rauhallisesti harkittujen, mutta rohkean päättäväisten kannanottojen ansiota, olipa kyseessä varsinkin vuoden alkupuolella vielä eräänlaisen paniikkitunnelman vallassa olleiden oikeistopiirien puuhailujen "tai kommunistien torikokousagitaation estäminen ja vastustaminen. Puolue on ollut ja on edelleenkin parlamentaarisen demokratiamme vahvin tuki, mikä todetaan ja tunnetaan kaikkien kansalaispiirien keskuudessa. Tämä tosiasia luo pohjan Puolueen aseman jatkuvalle lujittamiselle. 13

16 14 Suomen kansan tie ei ole ollut helpoimpia maailmassa. Mutta sen kohtalo ei ole ollut synkimpiäkään verrattuina moniin muihin kansakuntiin, jotka joutuivat toisen maailmansodan jalkoihin. Olemme kaikki tietoisia edessämme vielä olevista vaikeuksista ja vastuksista. Tiedämme, että vaaditaan suurta tahdonlujuutta ja hellittämätöntä työtä, ennen kuin päästään edes sille hyvinvoinnin tasolle, jolle kohtalon vuonna 1939 jäätiin. Mutta esteet eivät ole ylipääsemättömiä. Meistä itsestämme ja omista voimistamme ratkaisevasti riippuu, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Erittäin tärkeätä on, mitkä poliittiset voimat pääsevät omassa keskuudessamme määräämään kehityksen valtalinjat. Onko tulevaisuutemme tie sosiaalinen, sosialistisen demokratiantie, riippuu yksinomaan Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta, sen voimasta, kestävyydestä, taistelumielestä ja - kyvystä. Puolue ei ole itsetarkoitus. Sen arvo määräytyy sen mukaan, miten se pystyy käytännössä toteuttamaan aatteitaan, sosialidemokratiaa. II. Puolueen päätösvalta- ja toimeenpanoelimet. 1. Ylimääräinen Puoluekokous. Ylimääräinen Puoluekokous pidettiin Helsingissä Kokouksessa käsiteltiin Puoluetoimikunnan esitys menettelytapaohjeiden uusimisesta, esitys Puolueen jäsenmaksujen korottamisesta. Lisäksi valittiin uusi puoluetoimikunta, jonka vaalin tulos on selostettu Puoluetoimikuntaa koskevassa kohdassa. 2. Puolueneuvosto. Puolueneuvosto on kertomusvuoden aikana kokoontunut kaksi kertaa, nirri ja Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä ylimääräistä Puoluekokousta koskevia järjestelyasioita. Puoluetoimikunnan esityksen mukaisesti valtuutettiin Puoluetoimikunta kutsumaan koolle ylimääräinen Puoluekokous viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Kokouksessa esitti Puoluetoimikunnan puheenjohtaja Hiltunen poliittisen tilanneselostuksen. Jälkimmäisessä kokouksessa käsiteltiin hallituskysymystä. Puoluesihteeri Varjosen selostuksen pohjalla käytiin asiasta laaja keskustelu, jonka päätyttyä hyväksyttiin julkilausuma. Siinä todettiin mm., että Mauno Pekkalan hallituksen muodostamisen loppuratkaisuissa oli sos.-dem. Eduskuntaryhmä ja Puolueen vastuunalaiset elimet sivuutettu. Niille ei oltu }

17 annettu tilaisuutta esittää mielipidettään siitä, ketkä henkilöt olisivat lähinnä tulleet kysymykseen ryhmän edustajina hallituksessa eikä myöskään siitä, mitä ministerisalkkuja heille annettaisiin. Niinikään todettiin julkilausumassa, että Sosialidemokraattisen Puolueen politiikkaan oli viinie aikoina yleensäkin pyritty puuttumaan holhoavassa mielessä, minkä vuoksi Eduskuntaryhmä ja puolue-elimet velvoitettiin päättävästi torjumaan kaikki tällaiset yritykset sekä korostettiin Puolueen itsenäistä ja riippumatonta asemaa. Kun Puolueneuvostossa oli herätetty kysymys Puolueen edustajien kutsumisesta pois hallituksesta, ei Puolueneuvosto kuitenkaan halunnut käyttää tätä oikeutta eikä siten aiheuttaa maahan hallituspulaa, vaan katsoi hallitukseen kutsuttujen sosialidemokraattien edustavan siellä Puoluetta Puoluetoimikunta. Puoluetoimikuntaan kuuluivat vuoden alkupuoliskolla kesäkuun 17 päivään saakka, jolloin ylimääräisessä Puoluekokouksessa valita tiin uusi Puoluetoimikunta, seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Onni Hiltunen, varapuheenjohtajana "Aleksi Aaltonen, puoluesihteerinä Unto Varjonen sekä muina vakinaisina jäseninä K.-A. Fagerholm, Martta Salmela-Järvinen, Emil Skog, Rafael Rinne,. Jorma Tuominen ja Atos Wirtanen. Varajäseninä kuuluivat Puoluetoimikuntaan V. K. Turunen, Eeno Pusa ja Yrjö Salo. Kesäkuun 17 päivänä valittiin ylimääräisessä Puoluekokouksessa Puoluetoimikunnan vakinaisiksi jäseniksi: puheenjohtajaksi Emil Skog, puoluesihteeriksi Väinö Leskinen sekä muiksi vakinaisiksi jäseniksi Aleksi Aaltonen, Penna Tervo, Martta Salmela-Järvinen, Matti Lepistö, V. K. Turunen, Unto Varjonen ja Janne Hakulinen. Varajäseniksi valittiin Valdemar Liljeström, Eeno Pusa ja Albert Lassila. Siltä varalta, että Lassila ei katsoisi voivansa ottaa jäsenyyttä vastaan, valittiin hänen tilalleen varajäseneksi Tyyne Leivo-Larsson. Lassilan kieltäydyttyä jäsenyydestä, on varajäsenenä toiminut Leivo-Larsson. Kokouksessaan 19.6 Puoluetoimikunta valitsi varapuheenjohtajakseen uudelleen Aleksi Aaltosen. Samassa kokouksessa Puoluetoimikunta valitsi puoluesihteeriksi valitun Väinö Leskisen tilalle järjestösihteeriksi toimitsija Veikko Puskalan. Kertomusvuoden aikana Puoluetoimikunta on kokoontunut 30 kertaa, joista entisen Puoluetoimikunnan osalle tuli 13 kokousta. Lisäksi on pidetty yhteinen kokous sos.-dem. ministerien, Sos.-dem. Eduskuntaryhmän ja SAK:n työvaliokunnan sos.-dem. jäsenten kanssa Puoluetoimikunnan kokouksiin ovat jäsenet ja varajäsenet

18 3.6 osallistuneet seuraavasti: Hiltunen 8 kertaa, Aaltonen 23, Varjonen 24, Fagerholm 8, Salmela-Järvinen 26, Skog 27, joista puheenjohtajana 15 kertaa, Rinne ja Tuominen 8, Wirtanen 11, Turunen 16, joista vakinaisena jäsenenä 11 kertaa, Pusa 26, Salo 11, Lepistöjä Hakulinen 12, Tervo 9, Liljeström 15 ja Leivo-Larsson 13 kertaa. Leskinen on ollut saapuvilla 23 kokouksessa, joista 16:ssa puoluesihteerinä. Taloudenhoitaja Kaukinen on osallistunut 24 ja järjestösihteeri Puskala 12 kokoukseen. Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja Atte Pohjanmaa on ollut saapuvilla 20 ja v.t. päätoimittaja Yrjö Kaarne 2 kokouksessa. Sos.-dem. Eduskuntaryhmän sihteeri Arvo Paasivuori on ollut läsnä 12, ryhmän puheenjohtaja Onni Peltonen 2, ministeri Uuno Takki ja ministeri Erkki Härmä 1 kokouksessa. Käsitellyistä asioista on pöytäkirjoihin merkitty 313 pykälää. 4. Puoluetoimikunnan apuelimet. Puoluetoimikunnan apueliminä ovat toimineet Pienviljelijäin Neuvottelukunta, Kunnallisasiain jaosto, Ammattiyhdistysjaosto, Kasvatustoimikunta, Talousvaliokunta, Työväentalovaliokunta, Urheilupoliittinen jaosto, Verotusuudistuskomitea, Nuorisotyöjaosto, Sanomalehtijaosto ja Espanjan komitea. Pienviljelijäin Neuvottelukunnan toimintakertomus on monistettu erilliseksi Puoluetoimikunnan toimintakertomuksen liitteeksi. Kunnallisjaoston puheenjohtajana on edelleen toiminut Jorma Tuominen sekä muina jäseninä Martta Salmela-Järvinen, Jalmari Vuorinen, Otto Marttila ja Sulo Manninen sekä sihteerinä J. E. Janatuinen. Erinäisten uudelleenjärjestelyjen yhteydessä luopui Janatuinen sihteerin tehtävistä vuoden vaihteessa, jolloin jaoston sihteeriksi valittiin lakit, ylioppilas Aaro Mäkelä. Hän ryhtyi toimeensa Kun oli osoittautunut, että jaostoa sen suhteellisen pienen jäsenmäärän vuoksi oli vaikea saada koolle, täydennettiin sitä vuoden 1947 alussa valitsemalla lisäjäseniksi Eino Uski, B. J. Salminen jä Eeno Pusa sihteerin toimesta eronneen J. Janatuisen jäädessä edelleen jaoston jäseneksi. Jaosto kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Syksyllä annettiin tarpeellisia ohjeita valtuustojen syyskuun kokousten varalta sekä lähetettiin valtuustoryhmille tiedustelukaavake tarpeellisten tietojen saamiseksi tulevia kunnallisvaaleja varten. Vuoden 1946 kunnallisvaalien jälkeen hankittiin kaikilta sos.-dem. valtuustoryhmiltä tiedot kunnallisvaalien, tuloksista, joista laadittiin yhteenveto sekä täydennettiin eri kuntia koskevan kortiston tilastotiedot. Entiseen tapaan on jaoston sihteeri antanut sekä suullisesti että kirjallisesti

19 neuvoja kunnallisten asiain hoidosta ja laatinut erinäisiä valituksia lääninhallituksille. Jaoston toimesta kokoontui Helsinkiin koko maata käsittävä palkannauttijain ja pienviljelijäin sos.-dem. lähetystö, joka kävi esittämässä sosialidemokraattien vaatimukset maatalouskiinteistöjen veroperusteiden määräämisestä. Lähetystö kävi sekä eduskuntaryhmien että hallituksen puheilla, jolloin suullisen selostuksen jälkeen jätettiin vaatimukset myös kirjallisesti. Lähetystön käynnistä olikin ilmeisesti ainakin osittain toivottu tulos, sillä hehtaariperusteita sittemmin jonkin verran nostettiin, vaikka ei siinä määrässä kuin lähetystö oli esittänyt. Myöskin kunnalliseen luentotoimintaan on jaoston toimesta kiinnitetty huomiota. Niinpä jaoston jäsenet ja sihteeri ovat käyneet luennoimassa kunnallisista kysymyksistä eri puolilla maata. Sihteeri on luennoinut kertomusvuoden aikana puoluejärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa 24 paikkakunnalla pitäen tällöin 85 luentoa yhteensä 2,878 kuulijalle. Ammattiyhdistysjaosto, johon kuului kesäkuussa pidettyyn ylimääräiseen Puoluekokoukseen saakka puheenjohtajana K.-A. Fagerholm, varapuheenjohtajana Emil Huunonen, sihteerinä V. K. Turunen sekä muina jäseninä Atos Wirtanen, Emil Skog, Vald. Liljeström, Janne Hakulinen, Juho Kivistö, Eero Kaukinen ja toimitsijana Veikko Puskala, toimi sangen aktiivisesti alkuvuoden aikana touko kesäkuun vaihteessa pidettäväksi aiotun SAK:n ylimääräisen edustajakokouksen edustajavaaleja silmälläpitäen. Kommunistien onnistui kuitenkin suoranaista vääryyttäkin tehden saada edustajapaikoissa pieni enemmistö. Vaaleissa tapahtuneiden virheiden ja väärinkäytösten takia SAK:n valtuusto kuitenkin peruutti edustajakokouksen ja päätti, että se pidetään v keväällä, jolloin samalla vietetään maamme ammattiyhdistysliikkeen 40-vuotisjuhlaa. Ylimääräisen Puoluekokouksen jälkeen jätti Ammattiyhdistysjaosto paikkansa Puoluetoimikunnan käytettäväksi, koska se katsoi, ettei se enää voinut siinä kokoonpanossaan jatkaa työskentelyään. Pari kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen, joita käytiin Puoluetoimikunnan ja SAK:n edustajien kesken, muodostettiin Ammattiyhdistysjaosto uudelleen ja sai se seuraavan kokoonpanon: puheenjohtaja K.-A. Fagerholm, I varapuheenjohtaja Emil Huunonen, II Varapuheenjohtaja Vald. Liljeström, sihteeri Olavi Lindblom sekä muina jäseninä Janne Hakulinen, Juho Kivistö, V. K. Turunen, Eero Antikainen, Eero Kaukinen, Veikko Puskala ja jaoston toimitsijana Puskalan siirryttyä Puolueen järjestösihteeriksi lähtien Viljo Kuukkanen! Uuden Ammattiyhdistysjaoston ensimmäisenä tehtävänä oli syys- 2 17

20 18 kuussa 1946 suoritettujen tuotantokomiteavaalien hoitaminen, jolloin käytiin neuvotteluja SKP:n Ammatillisen jaoston kanssa. Näissä neuvotteluissa sovittiin yhteisestä julistuksesta, joka julkaistiin kummankin puolueen sanomalehdissä ja jossa sovittiin suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta tuotantokomiteöiden työläisjäseniä valittaessa. Joulukuussa 1946 toimitettuja tuotantokomiteavaaleja varten neuvoteltiin myös samanlaatuisen julkilausuman antamisesta, mutta neuvottelut katkesivat SKP:n lakkauttaessa Ammatillisen jaostonsa ja ilmoittaessa sen työn jatkajaksi SKDL:n Ammatillisen jaoston, jonka kanssa Sos.-dem. Puolueen Ammattiyhdistysjaosto ei katsonut voivansa neuvotteluja käydä puolueiden välisen yhteistyökysymyksen ollessa vielä ratkaisematta. Edellämainituissa tuotantokomiteavaaleissa saavutti sosialidemokraattinen ammattiyhdistysväki huomattavan menestyksen, mikä johtui siitä, että vaalit toimitettiin työpaikoilla, jolloin äänestysprosentti muodostui melkoisen suureksi. Tulos kuvastanee parhaiten teollisuustyöväestön todellisia mielipiteitä. Ammattiyhdistysjaosto on myös pitänyt yhteisiä neuvottelukokouksia loppuvuoden aikana Sos.-dem. Puolueen Pienviljelijäin Neuvottelukunnan kanssa sekä osallistunut Puoluetoimikunnan kokoonkutsumiin Puoluetoimikunnan, Pienviljelijäin Neuvottelukunnan, Eduskuntaryhmän ja Ammattiyhdistysjaoston yhteisiin neuvottelukokouksiin määriteltäessä Puolueen kantaa mm. maataloustuotteiden säännöstelystä vapauttamiseen ja hinnankorotuksiin sekä maa-työläisten palkkojen tarkistukseen nähden. Samoin on pidetty yhteisiä neuvottelutilaisuuksia SAK:n työvaliokunnan sos.-dem. ryhmän kanssa ajankohtaisista kysymyksistä. Kasvatustoimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Reino H. Oittinen, muina jäseninä Arvo Paasivuori, Arvi Hautamäki, Pekka Railo, Terttu Sainio, Eino Vuokko ja Yrjö Saarinen sekä kesäkuun loppuun Viljo Hyvönen ja heinäkuun alusta Meeri Kalavainen. Toimikunnan sihteerinä on toiminut Väinö Leskinen. Talousvaliokuntaan ovat kuuluneet Aleksi Aaltonen puheenjohtajana, Unto Varjonen, Väinö Leskinen, Penna Tervo ja Eero Kaukinen sihteerinä. Valiokunta on valmistellut Puoluetoimikunnan käsiteltäväksi Puolueen talouteen liittyvät asiat. Työväentalovaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Eero Kaukinen sekä muina jäseninä Aarne Kesänen, Mauno Laisaari ja Veikko Puskala. Valiokunta on joutunut hoitamaan työväentalojen palautuslain piiriin kuuluvat käytännölliset asiat, samoin myöskin johtamaan taistelua niistä työväentaloista, joita SKDL on puolueeltamme joko ryöstänyt tai yrittänyt ryöstää.

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_ OMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p OLUETOIMIKUNTA KOKOUS N» C С 19.2.1981 KOUSPAIKKA IVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 19 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Esityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen

Esityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen Esityslista Lauantai 10.6.2017 1. EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11. pykälän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 20.4.2011 1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän kunnassa muodostavat kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT 1 Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän muodostavat Helsingin kaupungissa kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta valitut tai

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA 1/2009

SYSMÄN SEURAKUNTA 1/2009 7.1.2009 1 ( 7 ) Aika Keskiviikko 7.1.2009 klo 19.00 19.30 Paikka Olavin toimintakeskus, seurakuntasali Nuotta Läsnä Lauri Kirves puheenjohtaja Hannu Hyttinen Hannu Jolula Päivi Järvelä Mari Kantola Pekka

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Еу!2ё1_ Л ^ o i k e u t e t u t : Sos.-dem. hallitusryhmän jäsenet

Lisätiedot

LIITTEET. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXII Puoluekokouksen pöytäkirjaan. Kokous pidetty Helsingissä 22. 5.-24. 5. 1151

LIITTEET. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXII Puoluekokouksen pöytäkirjaan. Kokous pidetty Helsingissä 22. 5.-24. 5. 1151 LIITTEET Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XXII Puoluekokouksen pöytäkirjaan Kokous pidetty Helsingissä 22. 5.-24. 5. 1151 Sisältö: Kertomus Puoluetoimikunnan toiminnasta 1949 1951. Piirijärjestöjen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1. Toisena puhujana esiintyi juhlassa Väinö Tanner, Joka alussa huo

Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa avajaisjuhlassa 31/1. Toisena puhujana esiintyi juhlassa Väinö Tanner, Joka alussa huo Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1 Suomen Sos.dem. selostus 1/2-31 t aas pp f t y oy;.n ku r f ih ip.r e a l l e. "Isoviha" kestetty, "pikkuviha" murrettu. Helsingin Työväentalo

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

SOUTUMIEHET r.y. GoutumicM. oaannot. Seura perustettu lokakuun. 25 p:nä 1938

SOUTUMIEHET r.y. GoutumicM. oaannot. Seura perustettu lokakuun. 25 p:nä 1938 SOUTUMIEHET r.y. oaannot GoutumicM Seura perustettu lokakuun 25 p:nä 1938 SOUTUMIEHET r.y Säännöt 6outumicl)et Seura perustettu lokakuun 25 p:nä 1938 Soutumiehet r.y. Säännöt i Yhdistyksen nimenä on

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 4.8.2008. Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT. Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino

VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT. Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT.»«Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino 'Vaasan Suomalaisen SYaisklubin Säännöt. 1. Yhdistyksen, jonka nimenä on "Vaasan Suomalainen Naisklubi", kotipaikkana 'on Vaasan kaupunki

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Säännöt. 1. Yhdistyksen nimi oti Suomen. Paneuropalainen. Helsingin kaupunki.

Säännöt. 1. Yhdistyksen nimi oti Suomen. Paneuropalainen. Helsingin kaupunki. Paneuropeiska Suomen Paneuropalaisen Yhdistyksen r. y. Föreningen i Finland r. f. Säännöt. 1. Yhdistyksen nimi oti Suomen. Paneuropalainen Yhdistys r. y. - Paneuropeiska Föreningen i Finland I', f. ja

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle

Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista. Puoluekokoukselle Katsaus esityksiin puolueen sääntömuutoksista Puoluekokoukselle 22.-23.5.2010 Esitykset 1) Puoluekokousedustuksen uudistus (esittely erikseen) 2) Puoluekokouksen ja valtuuskunnan työnjaon tarkistaminen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18.

VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18. 1 VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18.00 Katajanokan Upseerikerholla Säännöt Yhdistyksen, jota näissä

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän musiikinopettajat ry, Småbarns Musiklärare rf. Yhdistyksen nimistä

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot