KAMELI. Kaikki yhteisretkistä. Tässä numerossa. >> II-riihitykessä vaadittiin muutakin solmuja ja suunnistusta

Transkriptio

1 >> sisältää Kyttyrän I Kaikki yhteisretkistä Tässä numerossa >> II-riihitykessä vaadittiin muutakin solmuja ja suunnistusta s. 8 >> LPKJ Laura Saarlo vastaa, kuinka ikäkausiuudistus näkyy lippukunnassa s. 4 >> Oletko sinä VIP? Kiljava lähestyy... s. 3 >> Joulukalenterit ovat jälleen myynnissä s. 5 >> OEK on matkalla lippukuntalaisten luo s. 5 >> Johtajahuollossa Kummelia neljä vuorokautta putkeen s. 13 Oskar Näreneva (edessä) ja Arno Niiranen ovat lähes lähdössä lentoon tarpojien yhteisretkellä. >> Tarpojaretkellä pöllöt huusivat yössä ja johtajat liottelivat varpaitaan. >> Samaan aikaan sudariretkellä Kiljavan alakämpällä oltiin Sherlock Holmes -tunnelmissa ja ratkottiin salapoliisitehtäviä starttasi kaksi lippukuntamme koko ikäkauden retkeä. Torpparinmäestä tarpojat, eli Härdelli ja Häröpallot suuntasivat kohti Nuuksiota ja Kattilajärveä laavulle, Paloheinästä taas lähtivät sudenpennut, eli Kotkansulat, Mursut, Marsut ja Dinot kohti Kiljavan alakämppää. Sudareiden viikonloppu sujui salapoliisitehtävien merkeissä yhdessä HEV:n Anna Haikarinen eli Haagan Eräveikkojen kanssa. Tarpojien laavupaikalla törmättiin taas aivan sattumalta Helsingin Metsänkävijöihin, mutta häröpallojen mukaan ei siitä sen enempää. s. 6-7 >> Hän on kuin palmupuu, tai ainakin pitää niistä s. 14 >> Terminologia osa VII: Viissatanen s. 11 >> Ansiomerkkejä jaettiin tänäkin syksynä, missä ja kenelle, sen voit lukea nyt Kamelista s. 11 >> Mursut ja Marsut esittäytyvät s. 10

2 II Sisällys II SISÄLLYS TOIMITUS III PÄÄKIRJOITUS LPKJ Laura Saarlo UUTISIA LIPPUKUNNASSA IV V NELJÄ KYSYMYSTÄ IKÄKAUSISTA Laura Saarlo JOULUKALENTERIT OVAT TAAS TÄÄLLÄ OEK MATKALLA VI SALAPOLIISEINA KILJAVALLA Salla Salokanto VII KUMMITUSLEIKKEJÄ KATTILAJÄRVELLÄ VIII X TOIMII KUIN PER- HEYRITYS II-riihitys MURSUT & MARSUT Paula Laurila, Laura Saarlo, Mursut ja Marsut XI ANSIOMERKIT TERMINOLOGIA osavii: Viissatanen Anna Haikarinen XII KAMU XIII KUMMELI XIV KEN ON HÄN Julkaisija Kaskipartio ry Osoite Repovuorentie 12, Helsinki Päätoimittaja lippukunnanjohtaja Laura Saarlo laura.saarlo@saunalahti.fi Toimtussihteeri karoliina.skytta@gmail.com Toimittajat Anna Haikarinen, Salla Salokanto, Paula Laurila, Oliver Ojala, Anni Piekkala Kiitokset Mikael Lamberg, Haagan Eräveikot, Härdelli, Häröpallot, Mursut ja Marsut Taitto Painos 150 kappaletta XV XVI PUUHAPALSTA TOIMINTAKALENTERI JOHTAJISTON YHTEYSTIEDOT KOKOUSAJAT Anni Laurinen Fisuista syyskauden avajaisissa. painopaikka Helsingin Nuorisoaisiankeskus Hietaniemenkatu 9C, PL 5000, Helsinki Ilmestymispvm Jutut ja kuvat (.jpg-muotoisena liitetiedostona) osoitteeseen karoliina.skytta@gmail.com Kysymykset Kamulle osoitteeseen kamu.kameli@gmail.com, kololle Kuivalaan keltaiseen Kameli-boksiin tai Paloheinän kirkon postilaatikoon (os. Repovuorentie 12) ottaa valituksia vastaan aina torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin, mutta mitään ei taata muutettavan. Emme myöskään vastaa lehden sisällöstä tai siitä mahdollisesti aiheutuneista traumoista. Löytötavaroita otetaan vastaan valitusaikoina, myös kaikki toimituksesta viety pyydetään palauttamaan. Toimitukseen unohdetuille partiolaisille tai vanhemmille ei taata täysihoitoa.

3 III Uutisia lippukunnassa Kaparynet Käytkö enää harvemmin kololla tai tuntuuko, että kaikki laput katoavat kotimatkalla? Tähänkin ongelmaan on ratkaisu kun sen vain löytää. Kaskipartiolla on omat nettisivut, jotka päivittyvät säännöllisesti. Etusivulta löydät tulevat tapahtumat, lippukuntaosiosta lpk:n organisaation ja ryhmien kokousajat, sekä paljon muuta. Ja jos kaipaat lukemista, löytyvät lähes kaikki Kamelit muutaman viime vuoden takaa oman otsikkonsa alta. Pysy ajan tasalla, tiedä missä mennään, seuraa Johtaja, älä putoa kelkasta, vaan seuraa forumia, Siellä ne retket syntyvät... Jos huivista puuttuu liekki Siniset huivit ilman takakulmaan ommeltavaa liekkimerkkiä ovat lisääntyneet viime aikoina huolestuttavaa vauhtia. Nyt jo vähntään joka toiselta sudarilta puuttuu lippukunnan tunnus, punainen lieska huivista. Merkkien perään on kyselty monelta suunnalta jo lähes vuoden ajan, sillä Oletko sinä VIP? Oletko aina halunnut olla the VIP-vieras, jolle salamavalot välkkyvät ja toimittajien väistely on arkipäivää? Jolle kaikki on avointa ja punaiset matot saapuvat jalkojen juureen? Tämän vuoden Kiljava, , on VIP ja vain VIP-vieraille. Jos olet VIP tai tunnet olevasi sellainen, niin tervetuloa, tai vaikket olisikaan, niin teemme sinusta sellaisen! Lähde mukaan salamavalojen välkkeeseen ja paprazziväistelyyn, löydä itsesi keskeltä uusia haasteita ja seikkailuita julkkisten seassa. Kai tunnet jo heidät kaikki, ja kai tunnet jo itsesi? Ilmolaput ovat jo koloilla, varaa pian paikkasi, sillä huippusuosittu retki vetää vain reilun sata henkeä. tosiseikka on, että nuo merkit ovat päässeet loppumaan. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen, sillä uusia on tilattu jo ja ne ovat matkalla, kuljetus vain on osoittautunut hieman pitkäkestoiseksi. Odottelemme niitä siis saapuviksi lähiaikoina, vaaditaan vain pientä kärsivällisyyttä vielä... Pääkirjoitus Uudistus on tainnut olla tämän syksyn partiosana lähes kaikissa Suomen lippukunnissa. Ainakin omassa lippukunnassamme on uudistus ollut todella ahkerasti käytetty sana ja välillä sitä on kuultu melkein liiankin paljon. Suurimpana uudistuksena on tänä syksynä tullut uusi ikäkausiuudistus. Vaikka toimimmekin pilottilippukuntana ja testailimme uudistusta jo viime vuonna, on nyt kokonaisuudessaan käyttöön otettu ikäkausiuudistus ollut silti melko mullistava kokemus. Yhdessä lippukuntalaistemme ja piirimme kanssa olen itsekin vasta nyt todella harjoitellut käyttämään uusia termejä, opetellut uusia ohjelmarakenteita ja testaillut uusien merkkien järjestystä uudessa partiopaidassani. Vaikka välillä suustani lipsahtaakin vielä vanha termi ja vaikka kaikkia ikäkausiohjelmia ei kunnolla ole ehditty vielä kokeilla, olen hyvin ylpeä meistä kaikista. Koko lippukuntamme on hienosti ottanut uudet ikäkaudet vähitellen omakseen ja vähitellen on alkanut hahmottua ero uuden ja vanhan välille. Vaikka meillä on vielä pitkä matka kokonaan vain uuden ohjelman käyttöön, olemme edistyneet asiassa jo paljon pidem- Laura Saarlo, LPKJ mälle kuin suurin osa muista lippukunnista. Uudistus ei ole koskaan helppoa. Lähes aina olisi helpompi vain pysyä vanhassa, tutussa ja turvallisessa. Mutta jos ei koskaan uskalla uudistua, jos ei koskaan uskalla ottaa yhtään askelta tuntemattomaan, ei voi saavuttaa mitään ennennäkemätön hienoa ja onnistunutta. Uudessa ja vieraassa on aina toki myös omat riskinsä. On mahdollista, että vanha olisikin ollut uutta toimivampi tai kenties mukavampi. Mutta vain uudistumalla voi saavuttaa aivan uusia tasoja ja ulottuvuuksia, myös partiossa. Onneksi lippukunnassa on ollut riittävästi rohkeutta ottaa uutta vastaan ja luopua vanhasta. Se tulee varmasti olemaan vaivan arvoista. Lisää uudistuksia on edelleen tulossa lippukuntaamme monilta eri tahoilta. Tarvitsemme siis edelleen lisää rohkeutta ja ennakkoluulotonta, positiivista asennettamme ottaaksemme sen kaiken vastaan. Uskoon kuitenkin, että yhdessä, lippukuntana, suurimmatkaan uudistukset eivät lopulta ole meille ylivoimaisia käsiteltäviä. Mukavaa ja uudistuksellista marraskuuta kaikille Kaskipartiolaisille!

4 IV Neljä kysymystä ikäkausista Lippukunnanjohtaja Laura saarlo vastasi Kamelille, kuinka uudet ikäkaudet nyt käytännössä vaikuttavat lippukunnassamme. 1) Ikäkausiuudistus on nyt virallisesti voimassa ja lippukuntamme on siirtynyt siihen. Kuinka tämä on näkynyt ryhmiemme kokoonpanoissa? Sudenpentujen ryhmien kokoonpanoissa ei suuria muutoksia ole tapahtunut. Seikkailijoiden ryhmäkoot kasvoivat entiseen verrattuna melko paljonkin. Nykyisin seikkailijajoukkueiden toivotaan olevan noin hengen ryhmiä. Kokouksissa olisi tarkoitus jakaa sitten joukkue pienemmiksi vartioiksi, joita johtaa vuorotellen yksi seikkailija vertaisjohtajana. Tarpojaryhmiä meille tuli yksi lisää, kun siirryimme kaksivuotiseen tarpojaohjelmaan. Samoaja- ja vaeltajatoimintamme odottaa vielä muotoutumistaan ja toiminnan todellista starttia. 2) Uudistuksen myötä myös merkit partiopaidassa menevät uuteen järjestykseen? Mitä uusia merkkejä nyt tulee, ja mitä vanhoille tapahtuu? Sudenpennuille on omat jälkimerkit, joita suoritetaan askel kerrallaan. Kun kaikki askeleet on suoritettu, saa sudenpentu oikeaan hihaan kiinnitettävän jälkimerkin. Sudenpentujen tervetulo-vaiheen merkki toimii myös siirtymävaihemerkkinä, joka jaetaan lupauksen yhteydessä. Kun sudenpentu siirtyy seikkailijoihin, hän saa metallisen pennunkäpälänikäkauden päätösmerkiksi. Seikkailijat keräävät ilmansuuntia. Heidän siirtymävaihemerkkinsä on kompassin keskusta, jonka ympärille aletaan suorittaa eri ilmansuuntia. Kun seikkailija siirtyy tarpojiin, on hänen koko kompassinsa valmis, ja hän saa ikäkauden päätösmerkiksi seikkailijoiden metallisen kompassiruusun. Tarpojat suorittavat neljä tarppoa. Jokaisesta tarposta he saavat merkin, jotka yhdessä muodostavat ympyrän mallisen kokonaisuuden. Merkin keskiosan tarpojat saavat saapuessaan tarpojaikäkauteen. Tarpojavaiheen päätösmerkki on metallinen Kimin hymy, joka toimi aiemmin toisen luokan riihityksen merkkinä. Samoajat saavat ikäkauden alouttaessaan kankaisen samoajamerkin, joka kiinnitetään muiden ikäkausien merkkien tavoin partiopaidan oikeaan hihaan. Kun samoaja siirtyy vaeltajaksi, hän saa metallisen liljaleijonan ikäkautensa päätösmerkiksi. Liljaleijona toimi aiemmin ensimmäisen luokan riihityksen merkkinä. Vaeltajilla on myös kankainen merkki ja metallinen päätösmerkki. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki on myös merkki partio-ohjelman päättymisestä. Päätösmerkki kertoo aikuisen partiolaisen aloittaneen toiminnan jo lapsena tai nuorena ja kasvaneen partiolaiseksi ikäkausien myötä. Ikäkausien päätösmerkkejä kannettaan päällekkäin partiopaidan vasemmassa taskussa. Kun partiolainen saa vaeltajaikäkauden päätösmerkin, hän poistaa muut ikäkausimerkit paidastaan ja kantaa enää ainoastaan vaeltajamerkkiään. Vanhat merkit poistuvat vähitellen käytöstä kokonaan ja korvautuvat uusilla merkeillä. 3) Seikkailijoiden ent. vartiolaisten tasosuoritukset eli riihitykset ovat poistumassa ja niiden tilalle tulevat seikkailijapelit. Mitä nämä pelit oikein ovat ja mitä niihin kuuluu? Löydämmekö itsemme vielä jatkossakin metsästä? Seikkailijapelit ovat kerran vuodessa järjestettäviä tapahtumia, joissa testataan vuoden aikana opeteltuja taitoja ja harjoitelleen viimeisen kerran vielä oppimattomia. Seikkailijapeleissä on aina erilainen juoni ja tapahtumien kulku saattaa vaihdella suurestikin vuodesta toiseen. Vanhan mallisia riihityksiä ei enää sellaisenaan tulla järjestämään, mutta toivottavasti ne muuttuvat lippukuntamme joka vuotuisiksi partiotaitokilpailuiksi, joihin voi osallistua entistäkin laajempi joukko lippukuntamme seikkailijoita ja kenties myös esimerkiksi tarpojia. 4) Lippukuntamme on viime aikoina kasvanut lähes räjähdysmäisesti ja olemme jo pääkaupunkiseudun suurin. Tukeeko ikäkausiuudistus tätä kasvua, vai jättää sen oman onnensa nojaan? Lippukuntamme on tosiaan suuri, mutta räjähdysmäisestä kasvusta ei kuitenkaan ole kyse. Olemme aina olleet suuri lippukunta ja taas kasvaneet vain hieman lisää. Ikäkausiuudistuksen yhtenä tarkoituksena on saada lapset ja nuoret pysymään partiossa entistä pidempään. Tarkoituksena on myös helpottaa partion aloittamista, vaikka olisikin ehtinyt jo kasvaa hieman sudenpentua tai seikkailijaa vanhemmaksi. Ikäkausiuudistuksen tarkoituksena on siis nimenomaan tukea tätä kasvua, muun muassa pitämällä yhä useammat nuoret mukana toiminnassa johtajaikäisiksi asti. Ja luonnollisesti kun meillä on entistä enemmän johtajia, voimme kasvaa lisää kokoa myös nuoremmissa ikäkausissamme.

5 V Joulukalenterit ovat jälleen täällä Partiolaisten adventtikaleteri on siivittänyt suomalaisten joulunodotusta vuosien ajan ja kalenteriperinteen juuret ovat monien vuosien takana. Lue nyt, millaisia kalenterit ovat tänä vuonna, ja kuinka saat sellaisen itsellesi! Ja sinä partiolainen, tsekkaa kuinka saat kalenterisi myydyksi. Juuret historiassa Ensimmäinen partiolaisten adventtikalenteri julkaistiin vuonna 1947 ja siitä eteenpäin joka vuosi. Viime vuona vietettiinkin kalenterin 60-vuotispäiviä. Partiolaisten adventtikalenteri kuuluu monien joulunodotukseen ja koska kyseessä on adventtikalenteri, voi luukkujen avaamisen aloittaa jo ensimmäisenä adventtina, vaikkei joulukuu olisikaan vielä alkanut. Tänä vuonna kalenteri käsittää kaikkiaan 25 luukkua. Näin tänä vuonna Tämän vuoden kalenterin on suunnitellut Timo Kästämä ja sen hinta on tuttuun tapaan 5, jolla tuetaan Suomen suurinta nuorisotyötä tekevää järjestöä. Lippukunnassamme kalenteriasiamiehenä toimii tänä vuonna lippukunnanjohtaja Laura Saarlo. Tuttuun tapaan vartiot ja laumat myyvät kalentereita ja koko lippukunnan yhteinen kalenterinmyyntitempaus jäjrestettiin kauppakeskus Isossa Omenassa. Viisi vinkkiä kalenterimyyjälle 1. Kalentereita myydessäsi edustat paitsi lippukuntaamme, myös kaikkia partiolaisia. Käyttäydy siis sen mukaisesti, ja muista, huivi kaulaan! Anne Pallonen (vas.) ja Marika lahdenperä tutustuvat tämän vuoden kalenteriin. 2. Jos lähdet kiertämään ovelta ovelle, ota kaveri mukaan ja kiertäkään yhdessä. 3. Hyvä myyntipaikka on myös kaupan edusta, mutta muistathan silloin käydä ensin pyytämässä kauppiaalta luvan! 4. Hymyile iloisesti äläkä masennu, elleivät kaikki heti osta kalenteria. 5. Käsittele kalentereita varoen ja pidä hyvää huolta saamistasi rahoista. OEK-tilaus kymmenen vuoden jälkeen OEK on kaikkien tuntema partiolaulukirja, Laululuvan mennen tullen pessyt julkaisu, ainakin Kaparyn lipun alla. Lippukunnan laulukirjareservi alkaa olla huonoissa kantimissa, sillä edellisen kerran tätä opusta tilattiin perimätiedon mukaan peräti 11 vuotta sitten. Siinä ajassa ehtii jo sukupolviin vaihtua, tai ainakin muutama kirja kadota ja tuhoutua. Jos siis seuraavaan tilaukseen on aikaa se kymmenen vuotta, niin kai muistit nyt tilata itsellesi oman kappaleen? Jos et kuitenkaan muistanut, niin toivon mukaan uutta tilausta ei tällä kertaa tarvitse odottaa aiavn yhtä pitkään, kuin nyt. Kämpän varusteukseen liittyy nyt myös uusi sarja OEK:ta, joten muistathan käsitellä niitä varoen, niin että ne kestäisivät seuranamme mahdollisimman monta vuotta. Iltanuotiolla vartion retkellä talvella 2008, vasemmalla Mika Pursiainen, Hanna Lemmetty, Iina Tielinen ja Elisa Murto.

6 VI Kapary:n ja HEV:n sudarit Salapoliiseina Kiljavalla Teksti: Salla Salokanto Sudaritytöt tiskaamassa. Vahvistusta Haagan Eräveikoista Kaskipartion nuoret jäsenet ottivat suunnakseen Kiljavan leirikeskuksen ja sudenpentujen yhteisretken salapoliisiteeman merkeissä. Viikonlopun retkellä vietti yli 50 kaskipartiolaista. Vipinää siis riitti, kun paikalla oli lisäksi sudenpentuja ja johtajia poikalippukunta Haagan Eräveikoista. Iltanuotion taikaa Saapumisiltana, perjantaina, päästiin perinteiselle iltanuotiolle. Retkeilijät pääsivät laulamaan ja leikkimään, eikä sketsejäkään unohdettu. Ohjelman jälkeen siirryttiin alakämpälle nukkumaan ja varautumaan lauantain koitoksiin. Viittomakieltä ja maastoutumisia Lauantain ohjelmassa oli rasteja niin ulkona kuin sisälläkin. Salapoliisiretkellä kun oltiin, päästiin suunnistaessa harjoittelemaan etsivälle tärkeitä taitoja. Viittomakielen ja maastoutumisen harjoitusten lisäksi päästiin kokeilemaan kemiallisia kokeita ja bongaamaan suklaapatukoita. Myös maamerkkejä harjoiteltiin, nekin on salapoliisin hyvä osata. Ohjelman jälkeen luvassa oli sauna, jonka ohella rohkeimmat uskaltautuivat uimaankin. Iltaohjelma oli muuttanut nuotiolta sisälle: salapoliisit pääsivät juhlimaan onnistunutta päivää pannukakun ja musiikin merkeissä. Juhlia varten oli myös aiemmin tehty hienot hatut. Kuka tunnistaa löytötavaransa Sunnuntaina, retken päätöspäivänä, piti tietenkin kerätä omat tavarat kasaan ja siivota. Pelkäksi työnteoksi päivä ei kuitenkaan jäänyt. Retkeläiset pääsivät tekemään itselleen säämittarit ja samalla harjoittelemaan puukon käyttöä. Mittareiden valmistuttua löysi vielä vino pino löytötavaroita omistajansa, juuri hyvissä ajoin ennen bussien tuloa ja paluuta Helsinkiin. Kaparyn sudaripoikia, leikkinä Kuuletko kuinka madot yskii Kiitokset haastattelusta Maija Piekkala, Paula Laurila, Heidi Vihavainen ja Anni Piekkala.

7 VII Kummitusleikkejä Kattilajärvellä Joillakin ei niin-mestarikokeilla paloi munakas pohjaan ja niin myös letut. Teksti: Terveyskalaa Perjantaina iltapuolella joukko tarpojia lähti kohti Nuuksiota Torpparinmäestä. Tarkemmin ottaen mukana oli poikia Härdellistä ja tyttöjä Häröpalloista. Kun olimme perillä, kokosimme laavut ja aloimme tehdä keittokatoksella loimulohta ja perunaa, kertovat Nelli Niemi-Nikkola, Elina Kuurne, Ella Hietala ja Jenni Helvola. Ainakin ruoka oli terveellistä, koska joku idiootti oli unohtanut ottaa suolan mukaan, tytöt kommentoivat. Mutta hei, kyllä me saatiin lainattua sitä muilta retkeilijöiltä, täydentää Häröpallojen johtaja Petteri Avonius, joka ilmeisesti laskee kuuluneensa kohtaan joku idiootti ja yrittää nyt korjata käsitystä. Sitä paitsi te se olitte, joiden piti kaupassa käynti hoitaa. Siitä huolimatta Elinalla on muutaman viikonlopun päästä riihityksessä oma suola mukana ja härdellien Arnolla näkyy olevan koko maustesarja. Illalla kuulemma vielä oltiin kummitusjunaleikkiä, jossa piti olla erittäin hiljaa ja sen jälkeen juteltiin keittokatoksella erittäin sivistyneesti kuten partiolaiset yleensä. Ei niin mestarikokkeja Kummitusleikin jälkeen aamukin koitti jossain vaiheessa, ja aamupalan tytöt kertovat olleen pekonia ja munia. Joillakin ei niin mestarikokeilla paloi munakas pohjaan ja niin myös letut, sanovat tytöt toistensa säestäminä. Ja sitten lähdettiin ensin kisailemaan hirveän raskasta mutta ratkiriemukasta kisaa, jossa joukkueet kisasivat kauniilla nimillään. Tarkennusta näistä kauniista nimistä ei kuulu, joten antaa niiden sitten vain olla kauniita. Sen jälkeen matka jatkui rastien kautta saunomaan. Wilhelm vai HK-sininen? Pirttimäen saunalla saunottiin erittäin kovasti, ja ihokin alkoi punoittamaan! Ruokailu hoidettiin samalla, kun kiukaan yläpuolella paistettiin Häröpallojen mukaan eriherkullista HK-sinistä, joka johtajiston mukaan olikin Wilhelmiä. Häröpallot kertovat saunomisen jälkeen pukeutuneensa Jenni Helvola (vas.), Ella Hietala, Nina Jäppinen, Lauri Varsala ja Joni Mantela valmistautuvat kisaan, jossa joukkueet kisasivat kauniilla nimillään. lämpimästi eräretkelle, jotteivät vilustuisi paluumatkalla yöpaikalle. Johtajat jäivät vielä saunalle liottelemaan kauniita ja sieviä varpaitaan, sanoo Ella ja Nelli lisää tarinoiden: Matka oli synkkä, pelottava ja pöllöt ulisivat puissa. Pöllöjen ulinasta huolimatta perillekin päästiin ja Jenni täsmentää: Jopa puoli tuntia ennen johtajia, vaikka ne tulivat Anna Haikarinen sieltä autolla. Tällä välin yöpaikalle oli tullut muitakin partiolaisia Metsänkävijöistä. He käyttäytyivät erihuonosti, mutta ei siitä sen enempää, toteavat tytöt yksimielisesti ja tähän johtajatkin takarivistä yhtyvät. Eikä lähtöpäivästäkään sen enempää, kuin että se meni pitkään nukuttaessa ja pakatessa.

8 VIII Toimii kuin Teksti: perheyritys Keskelle Suomea, Nuuksion korven keskelle on syntynyt musta alue. Alue, joka on eristetty raja-asemin ja jonne viisumeita myönnetään vain harvoille ja valituille. Kaiken tämän takana ovat saksalaiset ja venäläiset, joiden valtio toimii kuin perheyritys, kertoo valtion johtaja Horst von Pfahler yhdessä entisen vaimonsa Ljudmila Dobrovskin kanssa. Ulkomaisia suhteita hoitaa parin lapsi Claudia von Pfahler ulkoministerin virasta käsin. Yhdentoista aikaan aamupäivällä lauantaina oli Vihdintien varressa sijaitsevalla raja-asemalla hälinää, kun autoja saapui ja ihmisiä purettiin niistä ulos. Asemalla työskentelevät virkamiehet saapuivat työpaikalleen luovan vartin myöhässä, joten rajanylityspaikalle ehti jo syntyä ruuhkaa suuresta määrästä toisen luokan riihittäjiä. Kaikkiaan matkaan oli lähdössä seitsemän ryhmää, eli yhteensä 22 riihittäjää muutamasta sairastapauksesta huolimatta. Paikalla Nuuskiossa Ennen kuin itse riihitys päästiin aloittamaan, tuli hoitaa muodollisuudet valtion byrokratian kanssa, eli täyttää kansalaisuusanomus, järjestää viisumit ja turistiryhmät kuntoon sekä suorittaa lähtötehtävä, joka oli käytännöllisyyttä testaava pannualustan rakennus tappiliitosta käyttäen. Luomusten tunnistaminen pannualusiksi vaati hieman mielikuvitusta, mutta muuten aikaansaannokset olivat kerrassaan lumoavia. Tiukat aikavaatimukset tietysti asettivat työskentelylle reunaehtonsa. Myös työkalut saivat kyytiä tunnin aikana, sillä ryhmä härdellejä onnistui katkaisemaan 10 mm Wolfgang Göring alias Markus Kuosmanen esittelee reittiä Hanna Lemmetylle (vas.), Mirja Östermanille ja Emmi Heikuralle lähdössä.

9 IX poranterän. Saavutus sinänsä. Tapahtuman järjestäjät kuvittelivat olevansa Nuuksiossa, mutta muutaman kansalaisuusanomuksen alareunassa riihittäjät ilmoittivatkin olenvansa Nuuskiossa. Virkamiehiä läsnä Päivän aikana nähtiin monia rasteiksi kutsuttuja tarkastuspisteitä metsässä pitkin matkaa ja vähitellen tulivat myös valtion virkamiehet tutuiksi. heitä olikin aika liuta, hyvä kun osasivat edes toistensa nimet. Kukapa nyt voisi unohtaa Sergéi Jematovin testaaman astesuunnistuksen tai Jelena Popovin ja Igor Ivanovitsin ruokapaikalla. Metsässä vastaan tuli myös itse valtion johtaja Horst von Pfahler uskottuine miehineen. Luontoäidin yllätys Kaikki joukkueet selvisivät päivän taipaleen jälkeen yörastillekin, vaikka pimeys ja luontoäidin lahjoittamat uudet, karttaan merkitsemättömät polut hieman matkaa hankaloittivat. Pääsimme siis kokeilemaan myös erinäisten valomerkkien tunnistusta pimeässä metsässä. Yörastilla paitsi pystytettiin laavut, tehtiin ruokaa ja vastattiin kirjallisiin kysymyksiin, osallistuttiin valtion järjestämään tiedotustilaisuuteen. Moni mutka selveni ja sai uusia käänteitä. Hevosetkin kuuluvat partioon Seuraavana aamuna viimeisinä lähtevät ryhmät saivat hämmästellä laumaa hevosia, jotka ratsastajineen päättivät tulla leirimme läpi. Alkuhämmästys oli suuren puoleinen. Hevosten perässä matka jatkui jälleen polkuja pitkin eteenpäin, mutta tänään kunniakierroksia vedettiin kävelyteillä, nollavartion kierrosta unohtamatta. Marja-Reetta Tommiska (vas.) ja Kristiina Mäki viimeistelevät lähtötehtävää. Joukkueiden pisteytykset Joukkue Lähtö Suunnistus Solmut Ruoka Köytökset Ajanotto Yö, laavu Välinehuolto EA Nuotio Yleitietolomake Eksymiset Yhteensä Maksimipisteet 110 Joukkueet 1) Aaltonen Lilja, Sarvi Laura, Poikonen Mirella 2) Niiranen Arno, Ikävalko Santtu, Mantela Joni 3) Tielinen Iina, Artes Sanna, Murto Elisa 4) Österman Mirja, Lemmetty Hanna, Heikura Emmi 5) Majava Anna, Mäki Kristiina, Tommiska Marja-Reetta, Niinikoski Venla 6) Näreneva Oskar, Aaltonen Hannes, Varsala Lauri 7) Helvola Jenni, Kuurne Elina, Niemi-Nikkola Nelli