Räkkäsuoja. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Tapio Välimaa, Jussi Ervasti Versio 1. Luonnonvara- ja ympäristöala

Transkriptio

1 Räkkäsuoja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Tapio Välimaa, Jussi Ervasti Versio 1 Luonnonvara- ja ympäristöala

2 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TYÖNSUUNNITTELU JA MATERIAALIN HANKITA Suunnittelu Materiaalin hankinta RAKENTAMINEN Rakentaminen tasakertaan Päätykolmioiden rakentaminen POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 8 Liite

3 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheen saimme opettajiltamme Aimo Jolangilta ja Rainer Rajahalmeelta. Koulun poroille tarvittiin räkkäsuoja riistapellon laitamille. Räkkäsuoja, eli liemola, on rakennus, jonne porot menevät pahimpina räkkäaikoina suojaan sääskiltä, mäkäräisiltä, paarmoilta ja hakevat myös suojaa ja varjoa hellepäivinä. Liemolassa seinät ovat tiiviit, oviaukko aina avoinna; varsinaista ovea ei ole. Tuuletuksen tulee toimia hyvin, ja se toteutetaan koko katon matkalla olevalla ilma-aukolla. Räkkäsuojaan tulee turvekatto. Seinät tehtiin parkkaamattomasta kuusitukista. Opinnäytetyössämme meidän osuudeksi tuli rungon valmistaminen. Katon tekeminen ja räkkäsuojan siirtäminen lopulliselle paikalleen jäi muiden opiskelijoiden huoleksi. Rainerin hahmottelemista kuvista aloimme suunnitella toteutusta.

4 2 2 TYÖNSUUNNITTELU JA MATERIAALIN HANKITA 2.1 Suunnittelu Lähdimme suunnittelemaan rakennusta poropuolen opettajan Rainer Rajahalmeen hahmottelemista piirustuksista. Liemulan kooksi piirustuksissa oli ajateltu n. 5Mx4m, rakennuksen lopullinen koko selvisi vasta tukit saatuamme. Lopulliseksi kooksi tuli 4,2mx5,5m. KUVA 1. Rainerin suunnitelmat Päädyimme käyttämään keskipaksuudeltaan 25-30cm paksuisia puita. Paksuilla puilla kehikko on kestävämpi, rakentaminen nopeampaa ja ulkonäöltään massiivisempi. Tasakerran korkeudeksi oli suunniteltu n.160cm. Oviaukon korkeudeksi 150cm ja leveydeksi 120cm. Oven koossa on otettu huomioon porojen säkäkorkeus ja sarvien koko. Samalla mietimme mahdollisia materiaaleja. Materiaalin suhteen päädyimme kuusitukkiin sen kestävyyden vuoksi. Puut jätettiin parkkaamatta eli kuorimatta, koska parkkaamattomatpuut soveltuvat paremmin maisemaan.

5 3 2.2 Materiaalin hankinta Runkopuutavaran hankimme Lapin ammattiopiston metsäkoneenkuljettajaopiskelijoiden valmiiksi kaatamista tukkipuista Hirvaan koulualueelta ja koulun metsästä. Puut haettiin metsäkoneenkuljettajaopiskelijoiden toimesta koulun kalustolla. Olimme valitsemassa koneenkuljettajien apuna puut mittojen ja koon mukaan. Puut sijoitettiin rakennuspaikalle yhteen kerrokseen helposti otettavaksi. (Liite 1.) KUVA 2. Puiden lastausta Vuolipuut ja kurkihirren jouduimme kaatamaan itse metsästä, koska Hirvaalta hankkimissamme puissa ei ollut tarpeeksi pitkiä ja tasapaksuja puita. Aimo Jolangin näyttämästä paikasta lähdimme moottorikelkalla etsimään riittävän pitkiä ja suoria puita. Löysimme riittävästi puita, jotka kaadoimme, karsimme ja kuljetimme rakennuspaikalle.

6 4 3 RAKENTAMINEN 3.1 Rakentaminen tasakertaan Rakentaminen lähti liikkeelle ensimmäisten puiden valitsemisesta. Rakennus aloitettiin isoimmista mahdollisista puista jotka sijoitettiin rakennuspaikalle, minkä jälkeen mitattiin pääty-, sivu- ja ristimitat. Sen jälkeen alkaa salvominen ja varaaminen tasakertaan. Salvominen ja varaaminen tapahtuivat vain moottorisahaa käyttäen. Puiden painavuudesta johtuen käytimme nostamiseen traktoria ja tukkikouraa. Nostimme yhden sivun puut valmiiksi kouralla paikoilleen, jonka jälkeen salvoimme molemmat puut valmiiksi ja jatkoimme näin tasakertaan saakka. (Liite 1.) Työ eteni kahden kierroksen päivävauhtia. KUVA 3. Ämmännurkan tekoa Kulmat liitettiin ns. ämmännurkkatekniikalla. Ämmänurkassa lovi tehdään vain toiselle puolelle hirttä, alapuolelle; näin hirren selkä jää ehjäksi ja pyöreäksi. Tämä on yleinen salvos Suomessa. ( Tukit varattiin avovarauksella ja tarvittaessa tehtiin v-varaus. Varaamisella tarkoitetaan alapuolisen hirren muodon piirtämistä kyseisen hirren päälle tulevaan hirteen. Varauskohta on se, jossa hirret tulevat lopulta tiiviisti toisiaan vasten. Tukkien käyryyden ja epätasapaksuuksien vuoksi jouduimme käyttämään tarvittaessa v-varausta. V-varauksessa kahdella sahauk-

7 5 sella eri suunnista saadaan varauksen puuosa kerralla pois ilman kirvestyötä. Huonon lämmön eristävyyden takia v-varausta ei suositella käytettäväksi lämmitettävissä asuinrakennuksissa, mutta kylmissä ulko- ja varastorakennuksissa voidaan käyttää v-varausta. Lopullisessa kokoamisvaiheessa mahdolliset raot tilkitään seinäsammaleella. ( 3.2 Päätykolmioiden rakentaminen Tasakerran päälle rakensimme telineet, joiden päältä on helppo aloittaa päätykolmioiden rakentaminen. Päätykolmion puihin teimme v-varauksen. Kiinnitimme laudoista rakennuksen ulkoseinään katon muodon, mikä helpottaa päätykolmioiden tekemistä. Päätykolmioiden varauksien jälkeen puretaan päädyt ja mitoitetaan vuolipuut eli harjansuuntaiset tukipuut ja kurkihirsi paikoilleen. Vuolipuut, kurkihirsi ja sivuseinän viimeinen hirsi mitoitetaan samaan linjaan, josta muodostuu katon muoto. Vuolipuut sijoittuivat joka toiseen päätykolmion hirteen, jossa niille salvottiin paikka ylä- ja alapuolen hirteen. KUVA 4. Tapio sahaa v-varausta

8 6 4 POHDINTA Olemme tyytyväisiä työn lopputulokseen. Aloittamien oli vaikeaa epämääräisten piirustusten ja kolmen opettajan erilaisten näkemysten johdosta. Jouduimme tekemään kompromisseja mm. puiden koon valinnasta ja materiaalin hankinnasta. Alkukankeuden jälkeen saimme puut tilatuksi ja hommat käyntiin. Epätasapaksuiset ja jäiset tyvipuut hankaloittivat ja hidastivat työntekoa. Puita ei ollut kaadettu hirsirakentamista varten. Puissa riitti valinnanvaraa, joten löysimme juuri ja juuri tarvittavan määrän puita. Aikataulu oli tiukka, jouduimme lyhentämään taukoja saadaksemme rakennuksen valmiiksi suunnitellussa ajassa. Työn tekeminen oli vaivatonta; käytössämme oli kaikki tarvitsemamme työvälineet koululta. Traktori oli kovassa käytössä muillakin, mutta saimme sen käyttöön tarvitessamme. Työnteko oli erittäin itsenäistä; saimme tarvittaessa apua opettajilta. Opimme rakentamisen aikana hirsirakentamisen perusteita. Kummallakaan meistä ei ollut ennestään paljoa kokemusta hirsirakentamisesta. Kehitimme itsellemme sopivia työmenetelmiä, joissa käytimme mahdollisimman paljon konevoimia itseämme rasittamatta. Olemme havainneet, että rakennusteknisten asioiden saattaminen kirjalliseen muotoon on erittäin hankalaa.

9 7 5 LÄHTEET Verkkodokumentti

10 8 6 LIITTEET 6.1 Liite 1 Kuvia rakentamisen eri vaiheista

11 9

12 10

13 Liite 2 Rakennus piirustukset

14 Liite 3 Päiväkirja