VIRVE-järjestelmän käyttö ympäristöterveydenhuollossa

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:14 Into Hyötylä VIRVE-järjestelmän käyttö ympäristöterveydenhuollossa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003

2 3 TIIVISTELMÄ Into Hyötylä. VIRVE- järjestelmän käyttö ympäristöterveydenhuollossa. Helsinki, s. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, ISSN ; 2003:14.) ISBN Työn tarkoituksena oli selvittää VIRVE-järjestelmän käyttöä ympäristöterveydenhuollossa. VIRVE on lyhenne sanasta viranomaisradioverkko. Työ sai alkunsa, kun Etelä-Suomen lääninhallitus halusi selvittää, onko VIRVEjärjestelmästä hyötyä ympäristöterveydenhuollolle, ja missä tilanteissa. Tämän lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, millaisia puheryhmiä ympäristöterveydenhuollossa tarvitaan. Riihimäen seudun kansanterveystyön ympäristöosasto kutsuttiin kokeiluryhmäksi. Aluksi selvitettiin VIRVE-järjestelmän käyttöä ympäristöterveydenhuollossa aiemmin julkaistujen materiaalien, ohjeiden ja lainsäädännön perusteella. Näistä voitiin päätellä, että VIRVE-järjestelmä palvelee ympäristöterveydenhuoltoa varsinkin erityistilanteissa. Myös kokeilu vahvisti tätä käsitystä. Riihimäen kokeiluryhmän tulokset puoltavat VIRVE-järjestelmän hankkimista ympäristöterveydenhuollon jokapäiväiseen käyttöön. Avainsanat: poikkeusolot, terveydensuojelu, tietoliikenne, viestintä, ympäristöterveydenhuolto

3

4 5 REFERAT Into Hyötylä. Användningen av VIRVE-systemet inom miljö- och hälsoskyddet. Helsingfors, s. (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter, ISSN ; 2003:14.) ISBN Syftet med arbetet var att utreda användningen av VIRVE-systemet inom miljöoch hälsoskyddet. VIRVE är benämningen på myndighetsradionätet. Arbetet fick sin början då länsstyrelsen i Södra Finlands län ville utreda om VIRVE-systemet kan vara till nytta inom miljö- och hälsoskyddet och i så fall i vilka situationer. Avsikten var också att utreda vilka samtalsgrupper som behövs inom miljö- och hälsoskyddet. Miljöavdelningen vid samkommunen för folkhälsoarbetet i Riihimäkinejden kallades att delta som försöksgrupp. Först utreddes användningen av VIRVE-systemet inom miljö- och hälsoskyddet utgående från tidigare publicerat material samt anvisningar och lagstiftning. Av dessa kunde man dra den slutsatsen att VIRVE-systemet tjänar miljö- och hälsoskyddet särskilt vid exceptionella situationer. Försöket stärkte också den här uppfattningen. Resultaten från försöksgruppen i Riihimäki talar för att VIRVE-systemet tas i dagligt bruk inom miljö- och hälsoskyddet. Nyckelord: kommunikation, datakommunikation, miljöhälsovård, myndigheter, undantagsförhållanden

5

6 7 SUMMARY Into Hyötylä. Application of the VIRVE System to the Environmental Health Service. Helsinki, pp. (Reports of the Ministry of Social Affairs and Health, ISSN ; 2003:14.) ISBN The purpose of the work was to study the application of the VIRVE System to the environmental health service. VIRVE is an abbreviation of the word viranomaisradioverkko (public authority radio network). The work began when the State Provincial Office of Southern Finland wanted to determine if the VIRVE System would be of use to the environmental health service, and in which situations. Additionally the purpose of the work was to determine what kinds of talking groups would be needed in the environmental health service. The environmental department of the public health work of the Riihimäki region was invited as a test group. At first the application of the VIRVE System to the field of environmental health service was surveyed by reviewing previously published material, instructions and legislation. From these the conclusion could be drawn that the VIRVE System is of use to the environmental health service especially in exceptional situations. The test also confirmed this. The results of the Riihimäki test group support the acquisition of the VIRVE System for daily use in the environmental health service. Key words: communication, environmental health service, telecommunication, the authorities, unusual conditions

7

8 9 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto tilasi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö, ympäristöinsinööriopiskelija Into Hyötylältä selvityksen VIRVEjärjestelmän käytöstä ympäristöterveydenhuollossa. Selvityksen tarkoituksena oli kokeilla pilottihankkeena VIRVE-järjestelmän soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta ympäristöterveydenhuollon normaali- ja poikkeusoloissa sekä erityisesti normaaliajan ympäristöterveyden erityistilanteissa. Aloituskokous pidettiin Riihimäellä sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallituksen, Riihimäen kansanterveystyön kuntayhtymän ja Hämeen ammattikorkeakoulun edustajien kesken. Sosiaali- ja terveysministeriö myös lainasi kahdeksan VIRVE-päätelaitetta. Työn ohjaajina ja valvojina toimivat Juha Pyötsiä, neuvotteleva virkamies, STM ja Irma Kanninen, ylitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus. Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaajana ja valvojana toimi lehtori Taina Idman. Kartoitukseen sisältyi Riihimäen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveysosaston kanssa yhteistyössä toteutettu VIRVE-järjestelmän koekäyttö siihen liittyvine harjoituksineen. Koekäytön seurantajakso oli viisi kuukautta ja se sisälsi kaksi yhteistoimintaharjoitusta. Kartoitus ja selvitystyö on vaatinut monen eri tahon yhteistyötä, erityisesti; hätäkeskuslaitos, toimiala-asiantuntija Sirpa Salo, Hyvinkää-Riihimäki aluepelastuslaitos, palomestari Pertti Tengvall, Etelä-Suomen lääninhallitus sosiaali- ja terveysosasto ympäristöterveydenhuollon yksikkö ja sosiaalineuvos, lääninlääkäri Kirsti Riihelä. Riihimäen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveysosasto; terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula, vastaava terveystarkastaja Riitta Bagge, terveystarkastaja Leena Koskela, terveystarkastaja Ari Laitinen, terveystarkastaja Ulla Seppälä, eläinlääkäri Hanna Kukkola, eläinlääkäri Tuula Lohisaari ja eläinlääkäri Pirjo Pirjola osallistuivat hankkeeseen aktiivisesti ja ilman ennakkoasenteita. Marraskuussa 2003 Into Hyötylä

9

10 11 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 REFERAT... 5 SUMMARY... 7 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE... 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VIRVE-JÄRJESTELMÄN TOIMINTA Arkkitehtuuri Sidosryhmät Telepalvelut Siirtopalvelut Lisäpalvelut Turvallisuuspalvelut Yhteistoiminta VIRVE-käyttäjät VIRVE-päätelaite VIRVE -hakulaite Päätelaitteen kustannukset VIRVEN ORGANISOINTI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Valtakunnan taso Läänintaso Aluetaso Paikallistaso VIRVE- PÄÄTELAITE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA Päätelaitteen hankinta Päätelaitteen parametrointi Liikennöinti Yhteistyöviranomaiset VIRVE-JÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VIESTIVÄLINEENÄ Normaaliaika Erityistilanteet Poikkeusolot YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VIRVE-HANKE RIIHIMÄELLÄ Tavoitemäärittely Toimintaympäristö Osallistujat Odotukset Käyttökoulutus Käyttöönotto Käyttökokemukset Harjoitukset Menestystekijät YHTEENVETO Johtopäätökset ja suositukset KÄYTETTYJÄ TERMEJÄ LÄHTEET Oheismateriaalia LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

11

12 13 1 JOHDANTO Sisäasiainministeriö käynnisti vuonna 1997 VIRVE-projektin, jolla luodaan Suomeen tekniikaltaan uudenaikainen ja monipuolinen koko maan kattava turvallisuusviranomaisten radioverkko /1/. VIRVE on lyhenne sanasta viranomaisradioverkko. Sisäministeriön alainen VIRVE-yksikkö vastaa hallinnollisesta toteutuksesta. VIRVE-järjestelmää ylläpitää, operoi, rakennuttaa ja hallinnoi Suomen Erillisverkot Oy. VIRVE-järjestelmän perustana on TETRA-standardi, joka on avoin, digitaalinen viranomaisten käyttöön suunniteltu radiopuhelinverkkostandardi. TETRA on lyhenne sanoista Terrestrial Trunked Radio./1/. Viranomaisverkoille asetetaan erityisen tiukkoja vaatimuksia verrattuna yleisen verkon vaatimuksiin. Viranomaisverkon pitää taata tehokas ja toimiva kommunikointi kaikissa mahdollisissa, ennustettavissa olevissa tilanteissa. Viranomaisten on kyettävä kommunikoimaan ryhmäpuheluina ja hätätilanteissa. Viestiliikenteen on oltava turvallista. Kaikki viestit on salattava tehokkaasti ja turvallisesti. Nykyisillä järjestelmillä viestintä tukkeutuu helposti, kun puheliikennettä on paljon. Samoin tapahtuu myös GSM-verkon tukkeutuminen. GSM on lyhenne sanoista Global System for Mobile communication, eli yleiseurooppalainen digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä. Viranomaisverkkojen uudistamistarve ja Schengen-sopimus ovat luoneet tarpeen TETRA-standardille. Nykyiset viranomaisten radiopuhelinverkot ovat tekniikaltaan vanhoja, eivätkä pysty vastaamaan käyttäjien tarpeita. Schengen- sopimuksella on hyväksytty, että allekirjoittajamaiden viranomaisten on pystyttävä kommunikoimaan keskenään riippumatta siitä, missä he kulloinkin ovat. TETRA on tällä hetkellä ainoa Schengen-sopimuksen vaatimukset täyttävä standardi /1/. VIRVE-järjestelmän soveltuvuutta ympäristöterveydenhuollon viranomaisten käyttöön ja sen tuomaa mahdollista lisäarvoa ei ole aiemmin selvitetty. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää VIRVE-järjestelmän käyttömahdollisuuksia ympäristöterveydenhuollon eri toiminnoissa. Työllä on haettu vastausta kysymykseen, onko VIRVE-järjestelmästä hyötyä ympäristöterveydenhuollossa, ja jos on, niin missä toiminnassa? Työllä on haettu myös vastausta puheryhmistä. Millaisia puheryhmiä tarvitaan omassa organisaatiossa ja millaisia muiden viranomaisten välillä? Tällä työllä on pyritty selvittämään myös, mitä ongelmia VIRVE-järjestelmän käyttöön liittyy? Mitä ongelmia on päätelaitteiden käyttöönotossa, parametroinnissa ja itse käytössä?

13 14 2 VIRVE-JÄRJESTELMÄN TOIMINTA VIRVE-järjestelmä toimii MHz:n taajuuksilla. Euroopan laajuisessa TETRA- standardissa nämä taajuudet on varattu viranomaisverkoille. VIRVEjärjestelmässä käytetään trunking-tekniikkaa, mikä mahdollistaa eri viranomaisten toiminnan samassa verkossa itsenäisesti ja toisiaan häiritsemättä. Trunkingtekniikka varaa liikennekanavia automaattisesti tarpeen mukaan. Järjestelmän toimintaa ohjataan organisaation tarpeiden mukaan käyttöpaikasta. Käyttöpaikkana voi olla pelkkä radiolaite tai tietokonepohjainen järjestelmä. Päätelaitteina käytetään ajoneuvoasemaa, käsiradiota tai matkapuhelimen tapaista radiolaitetta. Päätelaiteelle annetaan tunniste ja määritellään liikenneoikeudet verkkoon liitettäessä /1/. Kuvassa 1 on VIRVE-järjestelmän toteutusaikataulu. Viranomaisverkko on toiminut vuodesta 1999 asti Etelä-Suomessa. Verkko kattaa koko Suomen vuonna Kuva 1. Alueellinen VIRVE-järjestelmän toteutusaikataulu /2/. VIRVE-järjestelmä on koko Suomen kattava. Pieniä paikallisia katvealueita selvitetään käyttäjäryhmien ja käyttäjien lisääntyessä. Myös sisäpeitto koko Suomen osalta kaipaa lisäselvityksiä.

14 15 Tämänhetkisiä käyttäjäryhmiä ovat pelastusviranomaiset, poliisi, sairaankuljetus, tulli, rajavartiolaitos ja muutamat sairaalat. Kappaleessa 2.8 on tarkempi selvitys eri käyttäjäryhmistä. 2.1 Arkkitehtuuri VIRVE-järjestelmässä tukiasemat on kytketty suoraan keskuksiin, ilman tukiasemakontrollereita. Solun muodostaa yksi tukiasema. Päätelaitteet vaihtavat tukiasemia tarpeen mukaan käyttäjän sitä huomaamatta. Kuvassa 2 on selvitetty arkkitehtuuria. Dispatcher Workstation on vain viranomaisverkolle tyypillinen verkon osa. Päätteellä voi kontrolloida VIRVEjärjestelmän viestiliikennettä ja suorittaa verkon hallintatoimia. Sillä voi operaatiojohtaja jakaa myös tehtäviä kentällä toimiville. Kuva 2. VIRVE-järjestelmän arkkitehtuuri /3/. TBS = Base Station = tukiasema DXT = Digital Exchange for Tetra = radiopuhelinkeskus Dispatcher Workstation = käyttöpaikka

15 Sidosryhmät VIRVE-järjestelmää ylläpitävät eri osapuolet. Nokia Oy on toimittanut verkon. Suomen Erillisverkot Oy vastaa verkon rakentamisesta, teknisestä operoinnista ja ylläpidosta. Operointi kattaa kaikki verkon käyttö-, kunnossapito ja ylläpitotoiminnot normaali- ja poikkeusoloissa /4/. Sisäasiainministeriö on kilpailuttanut päätelaitehankintansa. Hankintasopimukset on allekirjoitettu Nokia Mobile Phonesin, Oy Insalko Ab:n ja Zenitel Oy:n kanssa. Sisäasiainministeriöllä on logistiikkasopimus Telering Oy:n kanssa. Sopimusta sovelletaan sisäasiainministeriön hallinnonalan yksiköihin ja niihin kuntiin, jotka ovat olleet mukana sisäasiainministeriön päätelaitteiden tarjouskilpailussa. Muita sopimus ei velvoita, mutta hekin voivat käyttää logistiikkapalvelua. Nokia Mobile Phonesin päätelaitteet toimitetaan Telering Oy:n kautta ja tilaukset tehdään VIRVE E-netissä. Muut päätelaitteet voidaan hankkia maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä. Logistiikka on palvelua, johon VIRVE-yksiköllä ei ole enää hyväksymis- tai valvontavastuuta. Sisäasiainministeriön VIRVE-yksikkö vastaa viranomaisverkon rakennuttamisesta ja ylläpidon järjestämisestä sekä yleisestä käyttöönottoon, käyttöön ja tietoturvaan liittyvästä koordinoinnista. Kaaviossa 1 on selvitetty eri sidosryhmien toimintaa. VIRVE-järjestelmän hallinnointi siirtyy sisäasiainministeriöltä vuoden 2004 alussa liikenne- viestintäministeriölle.

16 17 Kaavio 1. VIRVE-järjestelmän sidosryhmät Nokia Oy Verkon toimittaja Suomen Erillisverkot Oy Tekninen operaattori VIRVE-YKSIKKÖ rakennuttaja Käyttäjäorganisaatiot Radiopuhelinvalmistajat Telering Ltd Päätelaitelogistiikkaketju Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo kaikkien televerkkojen toimintaa normaali- ja poikkeusoloissa. Viestintävirasto valvoo ja koordinoi taajuuksien ja televerkkojen numeroavaruuden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon VIR- VE-järjestelmän toimintoja. 2.3 Telepalvelut VIRVE-järjestelmä tarjoaa nopean yhteyden muodostumisen. Yhteys muodostuu noin 300 millisekunnissa. Nopea yhteydenluonti on tärkeä; hätätilanteessa ei ole aikaa odottaa. Yleisessä matkapuhelinverkossa yhteyden muodostuminen voi kestää jopa viisi sekuntia. VIRVE-järjestelmä mahdollistaa yhteistoiminnan eri viranomaisten välillä joustavaksi. Ennalta hyvin suunnitellut puheryhmät takaavat yhteydensaannin poikkeavissakin tilanteissa viranomaisten välillä. VIRVE-päätelaitteet toimivat kaikkialla verkon peittoalueella ja lisäksi kaikkien viestien salaus on korkeatasoista. Vaikka tukiasema vaihtuu, ei puhelu katkea. Matkan aikana päätelaite voi vaihtaa tukiasemaa, eikä laitteen käyttäjä sitä edes huomaa. Viestiyhteyksien laatu on hyvä.

17 Yksilöpuhelut Puhelu VIRVE-numeroon suoritetaan samalla tavalla kuin matkapuhelimella. Tilaaja valitsee numeron ja painaa avauspainiketta. Järjestelmä ottaa vastaan soittopyynnön ja kutsuu numeroa tukiaseman kautta. Järjestelmä etsii vapaat kanavat ja kytkee puhelun. Molemmat tilaajat voivat purkaa puhelun. Yksilöpuhelu varaa tukiaseman resursseja kaksinkertaisesti verrattuna ryhmäpuheluun, mikäli päätelaitteet ovat saman tukiaseman alueella. Yksilöpuheluita tulee välttää, mikäli liikennöinti voidaan hoitaa ryhmäpuheluna. VIRVE-päätelaitteella voidaan muodostaa yhteys myös yleiseen puhelinverkkoon kuten tavallisella matkapuhelimella. Näiden puheluiden yhteyksistä on osa salaamattomia. Yksilöpuheluita on käsitelty myös kappaleessa Ryhmäpuhelu Ryhmäpuhelu muodostuu yhdestä tai useammasta puheenvuorosta. Kaikki samassa ryhmässä olevat voivat osallistua puheluun. Ryhmäpuhelu on nopein ja tehokkain tapa jakaa ohjeita ja tietoa kentälle, ja toisaalta kaikki tietävät, mitä tapahtuu. VIRVE-järjestelmässä ryhmäpuhelut ovat mahdollisia. Yhteys avautuu painamalla tangenttia valittuun ryhmään, jolloin järjestelmä varaa tarvittavat resurssit. Puheenvuoro luovutetaan toiselle vapauttamalla tangentti. Kun kukaan ei enää halua jatkaa puhelua, järjestelmä purkaa sen automaattisesti. Järjestelmä huolehtii puheenvuorojen jakamisesta etukäteen sovitun suunnitelman mukaisesti. Puheenvuoropyyntö esitetään painamalla tangenttia. Viranomaisten käyttämät radiopuhelimet ovat aina olleet tangentillisia. Puheryhmät on muodostettu organisaatioittain päivittäistä viranomaisviestintää varten. Niitä voidaan muodostaa joustavasti. Poikkeavissa tilanteissa voidaan päätelaitteeseen muodostaa nopeasti tarvittavia puheryhmiä. VIRVE-päätelaiteella voidaan kuunnella useita valittuja ryhmiä. Kyseessä on tapailu- eli skannaustoiminne. Tapailu pysähtyy, kun jossain ryhmässä on liikennettä. Jos useammassa ryhmässä on yhtä aikaa liikennettä, valitaan korkeimmalla prioriteetilla oleva ryhmä eli sitä kuunnellaan. Ryhmäpuheluliikenne voi olla liikennettä, jossa kaksi tai useampi päätelaitteen käyttäjä tai päivystäjä osallistuu viestintään. Ryhmäpuheluita on käsitelty myös kappaleessa 4.41.

18 Pikapuhelut Pikapuhelu avautuu automaattisesti tangenttia painamalla ennalta valittuun VIR- VE-numeroon. Numero voidaan poimia puhelinluettelosta tai suorittaa numerovalinta. Vastaanottaja kuulee puheen heti joutumatta vastaamaan puheluun Hätäpuhelu Puhelut on priorisoitu. Korkein prioriteetti on hätäpuheluilla. Hätäpuhelua voidaan käyttää sellaisissa tapauksissa, missä puhelun läpimeno on tärkeä, esimerkiksi ihmishenkiä uhkaavissa tilanteissa. Jos VIRVE-järjestelmän resurssit ovat hätäpuheluita soitettaessa varattuna, järjestelmä purkaa puheluja hätäpuhelun tieltä. Kannettavassa VIRVE-päätelaitteessa on E-painike, eli hätäpuhelupainike yleensä antennin vieressä. Painiketta painamalla saadaan yhteys ennalta ohjelmoituun ryhmään tai numeroon. Tällöin lähetin käynnistyy 30 sekunnin ajaksi. Painike voi olla myös salainen. Tällöin käyttäjä voi huomiota herättämättä tehdä hätäkutsun. Hätäpuhelu voi olla yksilö- tai ryhmäpuhelu riippuen VIRVE-päätelaitteen ohjelmoinnista Suorakanavapuhelu Yhteys eri käyttäjien välillä voidaan muodostaa myös ilman fyysistä verkkoa, ilman tukiasemia. Päätelaitteesta toiseen saadaan suora yhteys. Kaikki samalla kanavalla olevat voivat osallistua puheluun päätelaitteen kuuluvuuden rajoissa. Tällöin on kyseessä DMO-yhteys eli suorakanavatoiminne. Valinnan jälkeen toimitaan kuten normaalissa ryhmäpuhelussa. DMO on lyhenne sanoista Direct Mode Operation. Suorakanava toimii missä tahansa, myös järjestelmän kuuluvuusalueella. Nämä yhteydet ovat salaamattomia. Samanaikaisesti ei voi olla sekä suorakanavatilassa että verkossa. Suorakanavatoiminnetta voidaan käyttää tilanteissa, jolloin yhteys tukiasemaan on epävarma tai estynyt. Toiminnetta voidaan käyttää myös muunlaisissa tilanteissa, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Suorakanavapuheluita on käsitelty myös kappaleessa

19 Siirtopalvelut VIRVE-järjestelmässä siirtopalveluilla tarkoitetaan dataviestien välittämistä Tilaviestit VIRVE-järjestelmän käyttäjät voivat vastaanottaa ja lähettää tila- eli statusviestejä. Viestit ovat numeerisia viestejä, joilla on etukäteen sovittu tietty merkitys. Esimerkiksi numero yksi voi merkitä, että päätelaitteen käyttäjä on vapaana suorittamaan tehtäviä. Tilaviestit voidaan lähettää joko yksilö- tai ryhmäosoitteeseen. Tilaviestiä ei voi lähettää VIRVE-järjestelmän ulkopuolelle Lyhytsanomapalvelu Lyhytsanomilla tarkoitetaan tekstiviestejä, jotka voivat olla maksimissaan 120 merkkiä pitkiä. Lyhytsanomia voi lähettää vain VIRVE-järjestelmässä, ei esimerkiksi GSM-järjestelmään. VIRVE-järjestelmässä ei ole sanomakeskuksia. Vastaanottajan täytyy olla rekisteröityneenä verkkoon voidakseen ottaa viestin vastaan, eli päätelaitteen on oltava kuuluvuusalueella ja virta päällä Datasiirtopalvelu VIRVE-järjestelmä mahdollistaa myös datan ja kuvan siirtämisen. Viestit voivat olla tekstiviestejä tai dataa. Esimerkiksi sairaankuljetus voi siirtää potilaan sähköisen sydänkäyrän sairaalan ensiapuun järjestelmän kautta. Viestin lähettäjänä voi olla päätelaitteen käyttäjä tai työasema. Vastaanottajana voi olla päätelaitteen käyttäjä, työasema tai edellisistä koottu tilaajaryhmä.

20 Lisäpalvelut TETRA-standardissa on määritelty noin 30 lisäpalvelua, jotka tukevat peruspalveluita. Yksi tällainen sovellus on paikannustiedon yhdistäminen VIRVE- järjestelmään./3/. Paikannusta on käsitelty kappaleessa Kutsuvan tilaajan tunnistaminen Kutsuttava käyttäjä näkee päätelaitteesta kutsujan numeron tai nimen riippuen päätelaitteen ohjelmoinnista. Tätä toiminnetta ei voi käyttäjä kytkeä pois Dynaaminen ryhmien ohjaus VIRVE-käyttöpaikasta, esimerkiksi hätäkeskuksesta voidaan ohjelmoida uusia ryhmiä radiorajatien kautta eli ilmateitse. Tämä toiminne ei vaadi päätelaitteeseen erillisohjelmointia Ryhmäpuhelukutsu Myöhemmin verkkoon tulevat voivat liittyä ryhmään. Ryhmäkutsu on säännöllistä, ja siten järjestelmä poimii myöhemmin tulleet mukaan Puhuvan tilaajan tunnistaminen Ryhmäpuhelun aikana vastaanottava päätelaite näyttää puhuvan päätelaitteen numeron tai nimen. Jos lähettävä päätelaite on vastaanottajan luettelossa, näkyy sekä nimi että numero Paikannus Paikannus perustuu käytössä oleviin VIRVE-päätelaitteisiin ja paikannuspalvelimeen. Palvelin laskee päätelaitteen sijaintitiedon ja toimittaa sen esimerkiksi hätäkeskuksen päivystäjien käyttämiin kartta- ja hallintasovelluksiin. Sijainnin määrittelyssä käytetään hyödyksi VIRVE-järjestelmän tukiasemaverkostoa. Sijainnin määrittelyssä ei käytetä GPS- eli satelliittipaikannusjärjestelmää. GPS on lyhenne sanoista Global Positioning System. Tämän järjestelmän toimivuus ei ole luotettavaa sisätiloissa eikä kaupunkien katukuiluissa. Sijaintitiedon saaminen lisää turvallisuutta, koska päivystäjä voi seurata kenttätehtävissä liikkuvia. Esimerkiksi suurissa yleisötapahtumissa voidaan turvallisuudesta vastaavat ohjata tehokkaasti tarvittaviin tilanteisiin./5/.

21 Turvallisuuspalvelut VIRVE-järjestelmän yksi tärkeimpiä ominaisuuksia vanhoihin verkkoihin verrattuna on salassapitomahdollisuus. Ulkopuoliset eivät voi kuunnella VIRVEliikennettä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa on otettava huomioon asiakas- ja potilastietojen salassapitoa koskevat säännökset /3/. Säännöksiä on noudatettava myös VIRVE-päätelaitteiden käytössä. Viranomaisverkon tietosuoja ja tietoturvallisuus perustuu useaan erilliseen osatekijään. Järjestelmän tekniset ratkaisut on toteutettu siten, että ne tukevat tietosuojaa. VIRVE-järjestelmässä salataan puheen ja datan lisäksi kaikki signalointi sekä identiteettinumerot. VIRVE-järjestelmässä on häirintävalvonta. Järjestelmä tarkkailee koko ajan radioliikennettä, ja mikäli havaitsee häirintää, antaa se tästä varoituksen. Päätelaitteiden käyttäjiltä vaaditaan tietoturvan huomioivaa asennetta. Erityisesti laitteiden käyttökoulutuksissa tulee jokainen perehdyttää myös tietosuojaan. Päätelaitteita tulee käsitellä erityisellä huolella. Päätelaitteiden joutuminen ulkopuolisten haltuun vaarantaa tietoturvallisuuden. Varastettujen päätelaitteiden käyttö voidaan verkossa estää tai sen liikkumista verkossa voidaan seurata /2/. Viestiliikenteessä tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta. Liikenteen sisältöön tulee kiinnittää erityishuomio. Mikäli tehtävissä vaaditaan erityistä tietosuojaa, tulee käyttää yksilöpuhelua. Järjestelmän sisäisestä tietosuojasta huolehditaan asianmukaisesti määritellyillä käyttäjäoikeuksilla, käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. Oikeuksien ja tunnuksien määrittelystä on kerrottu lisää kappaleessa Käyttäjän tunnistaminen Päätelaitteen tunnistamisessa käytetään ns. salausavainta, jonka järjestelmä tarkastaa. Avaintieto siirretään muutetussa muodossa sen selville saamisen estämiseksi Salaus Digitaaliset viestijärjestelmät on suojattu hyvin salakuuntelulta. VIRVEjärjestelmässä on käytössä erilaisia salausavaimia eri tasoilla. Järjestelmässä salataan puheen ja datan lisäksi lähes kaikki signalointi sekä identiteettinumerot. Lisäksi VIRVE-järjestelmä tarkkailee koko ajan radiosignaalejaan ja mikäli järjestelmä havaitsee radioliikenteen häirintää, antaa se tilanteesta varoituksen /2/.

22 Varastettu päätelaite Jokaiselle päätelaitteelle on annettu yksilöllinen laitetunnus eli identiteetti. Päätelaitteelta voidaan tarvittaessa kysyä identiteettiä ja laite voidaan sen perusteella tehdä toimintakyvyttömäksi. Varastetun päätelaitteen liikkumista verkossa voidaan myös kontrolloidusti seurata Työasemien turvallisuus VIRVE-järjestelmän työasemien luvaton käyttö estetään tunnuksilla, salasanoilla ja käyttöoikeuksilla. Työaseman käyttöpaikka tulee sijoittaa suojattuun tilaan. Käyttöpaikasta käytetään nimeä DWS, joka on lyhenne sanoista Dispatcher Workstation. 2.7 Yhteistoiminta Viranomaisten yhteistoimintaa varten on kaikkien viranomaisten yhteisiä puheryhmiä sekä organisaatioiden välisiä puheryhmiä. Ne on tarkoitettu käytettäväksi koko valtakunnassa tai pienemmällä alueella tarpeen mukaan. Valtakunnallisia yhteisiä puheryhmiä voidaan käyttää tilanteissa, missä ei ole muita soveltuvia puheryhmiä. Alueellisista yhteistoimintapuheryhmistä sovitaan alueen viranomaisten kesken niin, että toiminta erityistilanteissa onnistuu mahdollisimman hyvin./7/. VIRVE-järjestelmän organisointi sosiaali- ja terveydenhuollossa on kerrottu tarkemmin kappaleessa 3. Kaikkien alueen viranomaisten VIRVE-järjestelmän käytön yhteistoiminnan suunnittelun ja ohjeistamisen ohjauksesta vastaa läänin VIRVE-johtoryhmä. Jokaisessa läänissä on oma VIRVE-johtoryhmä. 2.8 VIRVE-käyttäjät VIRVE-päätelaitteen käyttäjiä voivat olla vain VIRVE-yhteistyöryhmän hyväksymät valtion ja kuntien turvallisuudesta vastaavat viranomaiset ja heidän kanssa sopimuksin yhteistyössä olevat organisaatiot, järjestöt tai yritykset /6/. Turvallisuusviranomaisiksi katsotaan myös ympäristöterveydenhuollon viranomaiset, joiden tehtäviin sisältyy yksilön ja ympäristön fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä terveyttä uhkaavien tekijöiden ehkäisy ja hätätilanteissa selviytymi-

23 24 seksi tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen./8/. Ympäristöterveydenhuolto suojaa kansalaisia erilaisilta ympäristön vaaroilta. Tavoitteena on hyvälaatuinen juomavesi, terveellinen asuin- ja työympäristö, haitattomat elintarvikkeet ja kulutustavarat sekä toimiva eläinlääkintähuolto. VIRVE-järjestelmän käyttäjäryhmiä on selvitetty tarkemmin taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. VIRVE-järjestelmän ensisijaiset käyttäjäryhmät VIRVE- KÄYTTÖÖN OIKEUTETTUJA TAHOJA *) PUOLUSTUSVOIMAT Rauhanajan toiminnan Turvallisuustehtävät LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA Ilmatieteen laitos Merenkulkulaitos Telehallintokeskus Tielaitos Yleisradio Ilmailulaitos KAUPPA- JA TEOLLI- SUUSMINISTERIÖ Huoltovarmuuskeskus Elintarvikevirasto Turvatekniikan keskus SOSIAALI- JA TERVE- YSTOIMI Normaaliajan toiminta Erityistilanteet Valmiustoiminta YMPÄRISTÖHALLINTO VALTIONEUVOSTON KANSLIA TULLILAITOS MAA- JA METSÄ- TALOUS MINISTERIÖ Elintarvikevirasto Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Poliisitoimi Pelastustoimi OIKEUSMINISTERIÖ Onnettomuustutkintakeskus ULKOASIAINHALLINTO TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA *) Lisäksi on määritelty ne tehtävät, joihin kyseiset saavat VIRVE- järjestelmää käyttää Taulukko 2. VIRVE-järjestelmän muut käyttäjäryhmät Muut käyttäjäryhmät *) VIRVE- KÄYTTÖÖN OIKEUTETTUJA TAHOJA TYÖMINISTERIÖ Maahanmuutto-osasto MYRKYTYSTIETOKESKUS (osana HUS piiriä) VÄESTÖREKISTERIKESKUS SUOMEN PUNAINEN RISTI SÄHKÖNJAKELU (Kantaverkko-yhtiö Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt) VESILAITOKSET SÄHKÖISEN VIESTINNÄN POIKKEUSOLOJEN HALLINTO MERIPELASTUSPALVELU VALTION TEKNINEN TUTKIMUS- KESKUS VAPAAEHTOISET JÄRJESTÖT JA YHTEISÖT Pelastuspalvelu *) Lisäksi on määritelty ne tehtävät, joihin kyseiset käyttäjätahot saavat VIRVE- järjestelmää käyttää

24 25 VIRVE-järjestelmän käyttäjien päätelaitteiden suurimmaksi käyttäjäryhmäksi on VIRVE- yksikkö arvioinut pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen. Kaaviossa 2 on selvitetty tarkemmin arviota päätelaitteiden jakaumasta vuodelta Nykyään osalta suunnitelluilta järjestelmän käyttäjäryhmiltä puuttuu radioverkon palvelut. Toisille ryhmille VIRVE-järjestelmä korvaa nykyiset erillisverkot. Kaavio 2. Arvio VIRVE-päätelaitteiden jakaumasta Sisäasiainministeriö VIRVE-yksikkö Arvio radiopäätteiden jakautumasta vuonna 2003 RAJAVARTIO- LAITOS 4% MUUT 1% POLIISI 11% SOSTERV 30% PUOLUSTUS- VOIMAT 18% PELASTUS 36% SOSTERV PELASTUS PUOLUSTUSVOIMAT POLIISI RAJAVARTIOLAITOS MUUT SOSTERV 30% PELASTUS 36% PUOLUSTUSVOIMAT 18% POLIISI 11% RAJAVARTIOLAITOS 4% MUUT 1% YHTEENSÄ 100% ARVION PERUSTANA 1) tarvearvio vuodelta 1996 ( päätettä) 2) pelastustoimen vuonna 1999 tekemä arvio hälytystehtäviin tarvittavista päätteistä (lisäys kpl) Päätteiden kokonaismäärän arvioidaan siten olevan noin kpl 2.9 VIRVE-päätelaite VIRVE- päätelaitteita on kahdenlaisia erilaisia käyttötilanteita ja tarpeita varten. Kiinteästi ajoneuvoon asennettavat tarjoavat monipuolisempia ominaisuuksia, ja ennen kaikkea pidemmän käyttöajan, koska päätelaitteen virtalähteenä on ajoneuvon akku. Mukana pidettävät käsikäyttöiset päätelaitteet on puolestaan suunniteltu kestämään kovankin kenttätyön rasitukset. Päätelaitteiden suunnittelun lähtökohtana on ollut korkea suorituskyky ja luotettavuus. Ne soveltuvat niin kenttä- kuin teollisuusolosuhteisiinkin. Päätelaitteiden käyttöliittymät on suunniteltu viranomaistarpeita varten ja yhdessä käyttäjien kanssa.

25 26 Päätelaitteet täyttävät TETRA- standardin vaatimukset lämpötila-alueella -20 C +55 C. Kannettavan päätelaitteen valmiusaika yhdellä akun latauksella on noin tuntia riippuen laitteen valmistajasta ja akun kapasiteetistä. Päätelaitteet painavat noin 200 g. Päätelaitteisiin saa lisävarusteina erilaisia latauslaitteita, kantovarusteita, autosarjoja ja liitäntäkaapeleita. VIRVE-päätelaitetta voidaan käyttää myös hakulaitteena. Valitsemalla laitteesta äänetön-profiilin voi käyttäjä mennä kotipäivystyksessä rauhassa nukkumaan. Mikäli käyttäjä hälytetään työtehtäviin, lähetetään päätelaitteeseen ennalta määritelty statusviesti. Viesti vaihtaa laitteen profiilin yleiseksi ja hälyttää merkkiäänellä. Päätelaitteen käyttäjä ei tarvitse erillistä hakulaitetta ja hän on suoraan VIRVE- verkossa ryhmän keskusteluissa mukana VIRVE -hakulaite VIRVE-hälytyspalvelu täydentää VIRVE-järjestelmän palveluita. Se on valtakunnallinen hälytysviestien välitysjärjestelmä, joka on tarkoitettu viranomaisten vaativaan ammattikäyttöön. Sisäministeriö, Hätäkeskuslaitos ja Digita Oy tarjoavat reaaliaikaisen, luotettava ja valtakunnallisen hälytysviestien välityksen eli VIRVE-hälytyspalvelun. Se kattaa koko maan. Viranomaiset voivat hyödyntää verkon reaaliaikaisia palveluita. VIRVE-hälytyspalvelussa hyödynnetään ula-verkkoja. Digita Oy ylläpitää valtakunnallisia ula-verkkoja. Nämä verkot on myös ensisijaisia kriisiajan viestintäverkkoja. Ula-verkot ovat riippumattomia VIRVE-järjestelmän tietoliikenneyhteyksistä. Ula on lyhenne sanoista ultralyhyet aallot. Kuvassa 3 on selvitetty hälytyspalvelun toimintaa. Hälytysviestit ohjautuvat hätäkeskusten siirtoverkkojen kautta Digita Oy:n verkonhallintakeskukseen ja sieltä jakeluverkkoa pitkin radioasemille. Ula-verkon lähettimet välittävät viestin käyttäjien hakulaitteisiin. VIRVE -hälytyspalvelussa käytetään DARC -tekniikkaa. Se mahdollistaa hälytysviestien siirron Ula-verkon välityksellä kaikkialle, missä verkon lähetykset ovat kuultavissa. DARC on lyhenne sanoista Data Radio Channel. ETSI on standardoinut tämän tekniikan. ETSI on lyhenne sanoista European Telecommunication Standards Institute./8/.

26 27 VIRVE-hakulaite on pienikokoinen ja helppo käyttää. Laite on kehitetty viranomaisten hälyttämiseen sopivaksi. Kuva 3. VIRVE hälytyspalvelu /8/. Hätäkeskus Hätäkeskus Siirtoverkko Digitan Verkonhallintakeskus Jakeluverkko Virve-hakulaite Hätäkeskus Ula-verkko 2.11 Päätelaitteen kustannukset VIRVE-päätelaitteen hankintakustannukset. Päätelaitteen hankintahinta on noin Päätelaite on mahdollista myös vuokrata, kuukausivuokra noin Laitteen parametrointi maksaa alkaen 25 / laite. VIRVE-päätelaitteen käyttökustannukset. Käyttömaksun perintä aloitetaan käyttäjiltä vuoden 2004 alussa. Käyttömaksut ovat vielä vahvistamatta. Käyttömaksut vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriö alkaen. Suomen Erillisverkot Oy laskuttaa asiakkaita hyväksyttyjen taksojen mukaisesti. Käyttömaksu sisältää kaikki VIRVE-järjestelmän sisäisen puhe- ja dataliikenteen ja laskutuslisän. Verkon ulkopuolelle puhutut puhelut veloitetaan kunkin ulkopuolisen operaattorin velotusperusteiden mukaisesti. VIRVE-järjestelmässä puhutut puhelut säästävät osan normaaleista puhelinkuluista. Organisaation sisäinen viestiliikenne voidaan suurelta osin hoitaa VIRVEjärjestelmällä. Samalla tavoitettavuus paranee ja työaikaa säästyy.

27 28 3 VIRVEN ORGANISOINTI SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLOSSA VIRVE on kaikkien sen käyttäjien yhteinen radioverkko. Verkko on jaettu käyttäjäorganisaatioittain omiksi virtuaaliverkoksi. Verkot toimivat itsenäisesti ja toisiaan häiritsemättä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on määritelty oma sisäinen VIRVE-liikenne, jossa muilla viranomaisilla ei ole mahdollisuutta liikennöidä. Eri viranomaisten välinen viestintä järjestetään yhteistoimintapuheryhmissä ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää myös ympäristöterveydenhuollon. Sosiaali- ja terveydenhuollon VIRVE-järjestelmä on organisoitu valtakunnan, läänin, alueellisen ja paikallistason toimijoihin. Kaaviossa 3 on selvitetty organisointia./6/. Kaavio 3. Sosiaali-ja terveydenhuollon VIRVE- organisointi /6/. STM VIRVE yhteistyöryhmä Hätäkeskuslaitos Sos Ter VIRVE-pääkäyttäjä Läänin toimipisteiden Sos Ter VIRVEtyöryhmä: Sos Ter VIRVEn pääkäyttäjä Läänin Sos Ter käyttäjätahojen edustaja Läänin toimipisteiden Sos Ter aluepääkäyttäjä Hätäkeskukset Sos Ter toimiala-asiantuntijat Viestipäälliköt Läänin toimipisteiden aluepääkäyttäjä Hätäkeskusalueen Sos Ter VIRVE työryhmä: Hätäkeskuksen Sos Ter toimiala-asiantuntija Alueen Sos Ter käyttäjätahojen edustajat Terveystoimi Sairaanhoitopiiri Terveyskeskukset Sairaankuljetusyrittäjät jne. Sosiaalitoimi Kotipalvelu Vanhustenhuolto jne.

28 Valtakunnan taso Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnan tasoa edustavat sosiaali- ja terveysministeriön vastuuvirkamiehet, sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä VIRVEyhteistyöryhmä ja -pääkäyttäjä /6/. Sosiaali- ja terveysministeriössä VIRVE-järjestelmän kehittämisen ja ylläpidon vastuu valmiudessa ja varautumisessa on valmiusyksiköllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio määrittelee oman sisäisen liikenteensä ja viestinnän hallintatoimet organisaatiorakenteineen ja vastaa näiden ylläpidosta. Viestintä- ja muut asetukset määritellään vahvistettujen periaatteiden ja sopimusten mukaan siten, että muiden organisaatioiden viestintä ei vaarannu. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittää VIRVE-järjestelmän käyttöön liittyvät toiminnalliset periaatteet ja tavoitteet, antaa järjestelmän käyttöön liittyviä ohjeita ja edistää sen käyttöä. Ministeriö vastaa osaltaan lainsäädännön valmistelusta./6/. Yhteistyöryhmä valmistelee ministeriölle esitykset valtakunnallisista VIRVEjärjestelmän toimintalinjoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon VIRVE-pääkäyttäjänä toimii Hätäkeskusyksikössä sosiaali-ja terveydenhuollon toimiala-asiantuntija. Ministeriö nimeää pääkäyttäjän. Hän toimii ministeriön valvonnan ja ohjauksen alaisena. Pääkäyttäjä vastaa VIRVE-käytön yleisistä periaatteista organisaatiossaan. Pääkäyttäjä tukee valtakunnallisesti VIRVE-järjestelmän käyttöä. Hän valmistelee ja esittelee sosiaali- ja terveydenhuollon ohjeistuksen ministeriölle. Pääkäyttäjä vastaa päätelaitteiden hankkimisesta ja käyttölupien myöntämisestä sekä VIRVE-rekisteröinnistä. Hän ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan teknisen pääkäyttäjän toimintaa./6/. Pääkäyttäjä vastaa tilaajien liittämisestä ja poistamisesta verkkoon. Hän on ohjeistanut tämän toiminnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Pääkäyttäjä tiedottaa tilaajan luomisesta ja poistamisesta hallintakeskukseen. 3.2 Läänintaso Läänin tasoa edustavat lääninhallitusten nimeämät työryhmät ja aluepääkäyttäjät /6/. Lääninhallitusten tehtävänä on koordinoida alueellaan VIRVE-järjestelmän käyttöönottoa.

29 30 Lääninhallitus nimeää alueelle VIRVE-aluepääkäyttäjän. Aluepääkäyttäjä tekee alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden VIRVE-päätelaitteiden parametrointipohjat. Hän toimii yhteistyössä valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyöryhmän, hätäkeskuksen ja pääkäyttäjän kanssa. Lisäksi hän huolehtii alueella VIRVE-järjestelmän suunnittelusta sekä koulutuksen ja huollon koordinoinnista. Työryhmät koordinoivat VIRVE-järjestelmän käyttöönottoa, toteutusta ja tiedottamista. Ryhmät valmistelevat valmiussuunnitelmien alueellista yhteensovittamista VIRVE-puheryhmissä. Lisäksi työryhmät koordinoivat yhteistoiminnan suunnittelua VIRVE-pääkäyttäjän kanssa./6/. 3.3 Aluetaso Alueellista tasoa edustavat hätäkeskusalueittain muodostetut yhteistyötyöryhmät. Työryhmät soveltavat sosiaali- ja terveydenhuollon, myös ympäristöterveydenhuollon VIRVE-käyttäjille annettuja yleisperiaatteita ja erityisohjeita toimintaalueellaan /6/. 3.4 Paikallistaso Paikallista tasoa edustavat kunnat ja kuntayhtymät Kuntien ja kuntayhtymien yhteyshenkilöt koordinoivat ja valvovat pääkäyttäjän antaminen ohjeiden noudattamista. Yhteyshenkilö tekee aluepääkäyttäjän kanssa suunnitelmat puheryhmistä ja parametrointipohjista. Yhteyshenkilö suunnittelee ja toteuttaa paikallista koulutusta.

30 31 4 VIRVE- PÄÄTELAITE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-järjestelmän oikeutettuja käyttäjiä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, lääninhallitukset, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt kunnissa ja kuntayhtymissä, ympäristöterveydenhuolto sekä sairaankuljetussopimuksen tehneet sairaankuljetusyksiköt. 4.1 Päätelaitteen hankinta Sosiaali- ja terveystoimen toimijat täyttävät pääkäyttäjälle liittymisilmoituksen tai -hakemuksen aina kun uusi organisaatio tai yritys hankkii päätelaitteen. Ympäristöterveydenhuollon on ilmoitettava liittymisilmoituksella organisaatio, mikä liittyy viranomaisverkkoon. Organisaation on määriteltävä myös oma VIRVEvastuuhenkilö. Ilmoituksella ilmoitetaan myös muutokset. Ilmoitus tai hakemus lähetetään VIRVE-pääkäyttäjälle, joka tarkistaa ja hyväksyy hakemuksen./6/. Telering Oy vastaa tällä hetkellä päätelaitteiden logistiikasta, asennuspalvelusta ja huollosta. Sosiaali- ja terveysjohtaja, perusturvajohtaja, johtava lääkäri, terveysvalvonnan johtaja tai sosiaalijohtaja määrää tilausoikeuden määrätylle henkilölle eli tilaajalle. VIRVE-pääkäyttäjä lähettää liittymisilmoituksen Telering Oy:lle, joka toimittaa käyttäjätunnuksen tilaajalle. Käyttäjätunnus antaa oikeuden tilaajalle tilata päätelaite omalle organisaatiolle. Laitteiden parametrointi tehdään ohjeistuksen mukaan ja sen täytyy olla selvitettynä ennen tilaamista. 4.2 Päätelaitteen parametrointi Parametroinnilla tarkoitetaan päätelaitteen osoitteen ja muiden tunnistetietojen sekä määriteltyjen puheryhmien ohjelmoimista. Parametrointi suoritetaan Telering Oy:n hyväksytyissä toimipisteissä. Tilaajanumero on seitsemän merkkiä pitkä, joka koostuu organisaation tunnuksesta, käyttäjästä ja juoksevasta numero-osasta. Tilaajanumerosta eli päätelaitenumerosta käytetään termiä ITSI. Se on lyhenne sanoista Induvidual TETRA Subscrider Identity. Ensimmäinen numero kuvaa haltijaorganisaatiota. Sosiaalija terveystoimen organisaationumero on viisi. Seuraavat kolme numeroa ovat kuntanumeroita. Esimerkiksi Helsinki on 091.Viimeiset kolme numeroa ovat vapaasti valittavissa väliltä

31 32 Päätelaitteeseen ohjelmoidaan myös tunnus, joka kuvaa laitteen käyttäjää tai sijoitusta. Nimi voi olla yksitoista merkkiä pitkä /6/. Päätelaitteen tunnus muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kuntatunnus, jota kuvataan 3-4 merkillä. Esimerkiksi Hämeenlinna voi olla Hml. Pääsääntöistä käyttöpaikkaa kuvataan maksimissaan kahdeksalla merkillä. Tunnukset kannattaa suunnitella siten, että ne vastaavat päätelaitteen radioliikenteessä käytettävää kutsutunnusta. Jokainen päätelaitteeseen ohjelmoitava puheryhmä kuuluu yhteen organisaatioon tai aliorganisaatioon /3/. Puheryhmiä voidaan numeron lisäksi nimetä enintään yksitoista merkkiä pitkällä nimellä. 4.3 Käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon pääkäyttäjä tai aluepääkäyttäjä ilmoittaa päätelaitteen käyttöönotosta Suomen Erillisverkot Oy:lle. Kaikille VIRVE-päätelaitteen käyttäjille tulee järjestää käyttökoulutus. Koulutuksessa tulee käydä läpi sekä oman organisaation sisäinen viestiohje että ulkoinen, yhteistyökumppaneiden välinen viestiohje. Käyttökoulutuksen tulee sisältää sekä yleinen että sisäinen tietosuojakoulutus. Käyttöönottokoulutuksessa tulee korostaa onnistuneen radioviestinnän vaatimaa liikennekuria. VIRVE-järjestelmällä hoidetaan vain tarpeen vaatima viranomaisliikenne lyhyesti ja asiallisesti. Viestiliikennekuriin kuuluu lisäksi huolellinen kuuntelu ja asiallinen kielenkäyttö. Liikennekuria valvovat hätäkeskukset. Käyttöönottovaiheessa tulee opetella myös radioliikenteen kultaiset säännöt: harkitse aiottu sanomasi seuraa yhteydenmuodostumista opettele puhepainikkeen oikea käyttö puhu normaalilla äänellä puhu lyhyesti kuuntele vasta-aseman lähetys loppuun seuraa liikennettä lopeta yhteys selvästi.

32 Liikennöinti Sosiaali- ja terveystoimessa ensisijaisena viestimuotona on ryhmäpuhelu. Sisäisessä ja organisaatioiden välisessä viestinnässä käytetään etukäteen suunniteltuja puheryhmiä. Käyttäjäorganisaatiot määrittelevät tarvitsemansa puheryhmät, niiden toiminta-alueen, muut asetukset sekä puheryhmien jäsenet. Puheryhmien toiminta-alueena voi olla koko verkko tai sen osa, käyttäjien tarpeista riippuen. /6/. Sosiaali- ja terveystoimen puheryhmiä ei ole muiden organisaatioiden käytössä. Pääkäyttäjä tai hätäkeskus voi ohjelmoida tarvittavia puheryhmiä päätelaitteisiin myös langattoman yhteyden avulla. Yksilöpuhelut soitetaan samalla tavalla kuin matkapuhelimissa. Suuntanumero VIRVE-järjestelmään on Soitettaessa VIRVE-päätelaitteesta muihin verkkoihin valitaan ensin kyseisen verkon suuntanumero. Tekstiviestejä päätelaitteilla voi lähettää ja vastaanottaa samaan tapaan kuin matkapuhelimella. Viestejä voi lähettää yksittäiselle käyttäjälle tai ryhmille. Viestin pituus voi olla enintään 120 merkkiä./6/. VIRVE-päätelaitteella voidaan lähettää myös tilatietoja ja viestejä. Viestit ovat numerokoodeja, jotka järjestelmä muuttaa selväkieliseen muotoon. Viestien käyttö vähentää puheviestin tarvetta ja säästää verkon kapasiteettiä. Puheryhmien tapailua eli skannausta on vältettävä, koska verkon kapasiteetti on rajallinen ja erityisesti tapailu kuluttaa sitä. Hätäliikenteen harjoittelu päätelaitteilla on kielletty. Aina kun viestitään osoitteita tai hankalasti äännettäviä nimiä kannattaa käyttää foneettisia aakkosia eli aakkosnimiä.

33 34 Suomenkieliset aakkosnimet A Aarne B Bertta C Celsius D Daavid E Eemeli F Faarao G Gideon H Heikki I Iivar J Jussi K Kalle L Lauri M Matti N Niilo O Otto P Paavo Q Kuu R Risto S Sakari T Tyyne U Urho V Vihtori W Wiski X Äksä Y Yrjö Z Tseta Å Åke Ä Äiti Ö Öljy VIRVE-järjestelmä käyttää menetelmää, jossa yksi kantoaalto sisältää neljä aikajakoista liikennöintikanavaa. Tällainen kanavien käyttö on nimeltään aikajakoinen monikäyttö eli TDMA. TDMA on lyhenne sanoista Time Division Multiple Access. Kanavaväli on 25 khz. TDMA-järjestelmässä monikanavaisuus on saatu aikaan jakamalla taajuutta ajallisesti. Esimerkiksi aikajakoisessa duplex- liikenteessä VIRVE-päätelaite voi lähettää aikavälillä 3 ja vastaanottaa aikavälillä 1. Kappaleissa 4.4.1, ja on selvitetty aikavälin käyttöä eri liikennöimismuodoilla. Puheyhteys käyttää yhtä loogista kanavaa. Datapalvelut voivat käyttää jopa kaikki neljä kantoaallon aikajakoista kanavaa Ryhmäpuhelut Ryhmäpuhelussa käytetään semiduplex-liikennettä eli vuorottaista lähetystä ja vastaanottoa, joka säästää verkon kapasiteettiä. Käyttäjä voi osallistua valitsemaansa ryhmäpuheluun. Puheryhmässä voi puhua vain yksi käyttäjä kerrallaan. Käyttö edellyttää tangentin painamista. Tällöin käyttäjä ei voi vastaanottaa puheluita, mutta päätelaite voi vastaanottaa dataviestejä./6/. Yksittäiset päätelaitteet eivät lähetä ja vastaanota samanaikaisesti. Liikennemuoto säästää verkon kapasiteettiä, koska tarvitaan vain yksi aikaväli ryhmää kohti jokaisessa ryhmän alueen tukiasemassa. Ylälinkistä ja alalinkistä muodostuu yksi yhteinen kanava. Kuvassa 4 on selvitetty semidublex-liikennettä.

34 35 Kuva 4. Semidublex-liikenne f1 f1 f2 f2 Päätelaite Tukiasema Päätelaite Kutakin ryhmäpuhelua kohti on varattu aina vain yksi liikennekanava, koska vain yhdellä päätelaitteen käyttäjällä voi olla puheenvuoro Yksilöpuhelut Yksilöpuheluissa käytetään duplex-liikennettä. Kaksisuuntainen yhtäaikainen puhe- ja kuunteluyhteys on duplex-liikennettä eli samanaikaista lähetystä ja vastaanottoa. Tangenttia ei tarvitse painaa ja käyttäjä voi puhuessaan myös vastaanottaa. Yksittäiset päätelaitteet lähettävät ja vastaanottavat samanaikaisesti. Duplex-liikenteessä tarvitaan jokaiselle osallistujalle oma kanava. Kuvassa 5 on selvitetty duplex-liikennettä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisenä liikennöimismuotona ei ole tarkoituksenmukaista käyttää duplex-liikennettä kuin aivan välttämättömissä tapauksissa, koska se varaa verkon kapasiteettiä kaksinkertaisen määrän semidublex-liikenteeseen verrattuna.

35 36 Kuva 5. Dublex-liikenne f1 f1 f2 f2 Päätelaite Tukiasema Päätelaite Suorakanavapuhelut Suorakanavatoiminnossa käytetään simplex-liikennettä. Radiot ovat yhteydessä toisiinsa ilman tukiasemaa, eivätkä tarvitse omaa kanavaa. Liikenne tapahtuu vuorottain; lähetys tai vastaanotto. Yksittäinen päätelaite ei voi lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti. Käyttö edellyttää tangentin painamista. Yhteydenpito on vastaava kuin perinteinen radiopuhelinyhteys. Kuvassa 6 on selvitetty simplex-liikennettä. Toiminteen aktivoi käyttäjä, ei VIRVE-järjestelmä. Kuva 6. Simplex-liikenne f1 Päätelaite Päätelaite TDMA vaihtelee puhujien kesken.

36 Yhteistyöviranomaiset Ympäristöterveydenhuollon keskeisiä yhteistyöviranomaisia tai tahoja voivat olla niin normaaliaikana kuin erityistilanteissakin: Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyslaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Turvatekniikan keskus Ilmatieteen laitos Säteilyturvakeskus Työterveyslaitos myrkytystietokeskus lääninhallitus Suomen ympäristökeskus alueellinen ympäristökeskus korkeakoulu, yliopisto lääkinnällinen pelastustoimi poliisi kunnan pelastusviranomainen kunnan ympäristönsuojelu kunnan tekninen toimi kunnan sosiaalihuolto

37 38 Yhteistoimintaa varten viestintä suoritetaan yhteistoimintapuheryhmissä ennalta sovittujen periaatteiden ja suunnitelmien mukaan. Viranomaisten välisin sopimuksin määritellään yhteistoimintaan liittyvän viestinnän periaatteet ja säännöt. Koska ympäristöterveydenhuollon organisaatiot on mitoitettu pääsääntöisesti normaaliajan tehtäviä varten, edellyttävät erityistilanteet ja poikkeusolot kuntien ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintapuheryhmiä suunnitellessa tulee huomioida normaaliajan erityistilanteet. Erityistilanteita voivat olla esimerkiksi vesiepidemia ruokamyrkytys vaarallisten kemikaalien aiheuttamat vaaratilanteet ja onnettomuudet ympäristön pitkäaikainen saastuminen eläimiin kohdistuvat onnettomuudet ja tartuntatautien leviäminen. Kaaviossa 4 on esimerkki yhteistyötahoista erään ruokamyrkytyksen aikana. Kaavio 4. Yhteistyötahot, ruokamyrkytys /9/. ERITYISTILANTEET/RUOKAMYRKYTYS ELINTARVIKEVIRASTO (EVI) MEDIA TOIMINNANHARJOITTAJA KANSANTERVEYSLAITOS (KTL) TERVEYSKESKUS TERVEYSVALVONNAN JOHTAJA TARTUNTATAUTILÄÄKÄRI Ensiapu Johto Lääninhallitus TERVEYSTARKASTAJA TARTUNTATAUTIHOITAJA LABORATORIOT EELA = Ruokamyrkytysryhmä = Yksi Puherinki (Virve) = Muut osallistujat LABORATORIOT

38 39 VIRVE mahdollistaa nopean tiedottamisen muille viranomaisille ja vaarassa oleville. VIRVE on kehitetty erityisesti viestittämiseen johtamistilanteissa. Se mahdollistaa nopean tilannetietojen saamisen muilta viranomaisilta, asiantuntijoilta, kohteesta tai alueelta. Ihmiset haluavat tietää mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, kenelle siitä on vaaraa sekä miten voi suojautua. Päätöksenteon edellytyksenä on asianmukaisten tietojen saanti. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tulee käyttää sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä päätöksenteossa. Informaatio tulee muokata kohderyhmille sopivaksi tarkoituksenmukaista kanavaa käyttäen /10/. Tiedottaminen edistää yhteistoiminnan sujumista. Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa ihmiset tarvitsevat tietoa, joka on selkeää, yksiselitteistä ja ymmärrettävää. Tällaisen tiedottamisen on oltava avointa, rehellistä ja nopeaa. VIRVE-järjestelmän monipuoliset palvelut tehostavat viranomaisten yhteistoimintaa ja parantavat käyttäjien turvallisuutta ja toimintaedellytyksiä. VIRVE helpottaa viranomaisten työskentelyä erityisesti onnettomuustilanteissa. Operaation johtaja voi pitää yhtä aikaa yhteyttä kaikkiin tilannetta hoitaviin.

39 40 5 VIRVE-JÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VIESTIVÄLINEENÄ Ympäristöterveydenhuollon toiminta perustuu normaaliaikana, erityistilanteissa ja poikkeusoloissa luotettavasti ja joustavasti toimivaan viestintään. Ympäristöterveydenhuollon tulee kuntien lakisääteisen tiedottamisen lisäksi antaa informaatiota siitä, mitä on tehty. Tiedottamisen avulla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon toimintaohjelmien näkyvyys./15/. Tietoliikenteen merkitys on viime vuosina kasvanut. Viestivälineiden käyttö liittyy jokaisen työtehtäviin. Tarkoituksenmukaista olisi käyttää niitä viestivälineitä, joihin henkilöt ovat tottuneet ja saaneet riittävän käyttökoulutuksen. VIRVE-järjestelmä mahdollistaa viranomaisten välisen joustavan tiedottamisen. Ympäristöterveydenhuollossa on paljon toimintoja, joita varten järjestelmän ominaisuuksia voidaan kehitellä. 5.1 Normaaliaika Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten on huolehdittava terveydensuojelulain mukaan varautumisesta erityistilanteisiin. Terveydensuojelulaissa on määräyksiä talousvedestä, jätteistä, jätevesistä, asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydellisistä vaatimuksista, yleisestä elintarvikehygieniasta, hautausmaista ja hautaamisesta /14/. Varautuminen ja valmiussuunnittelu on normaaliajan toimintaa. Ympäristöterveydenhuollon eri yksiköiden on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon VIRVEjärjestelmä valmiussuunnittelussa /14/. Osallistumalla aktiivisesti VIRVE-järjestelmän kehittämiseen ympäristöterveydenhuollossa voidaan sen avulla luoda alueellisesti ja valtakunnallisesti kattava päivystysjärjestelmä, erityisesti eläinlääkintähuollossa. Tällöin voidaan antaa merkittävä asiantuntija-apu oman sektorin tietotaidoilla./20/. Ympäristöterveydenhuolto on pelastustoimilain mukaan velvollinen omissa toiminnoissaan varautumaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen. Yksiköihin on laadittava turvallisuussuunnitelmat./15/. Turvallisuussuunnitelmaan sisällytetään myös henkilöturvaohjeet erilaisissa uhkatilanteissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uhkaavasti käyttäytyvä henkilö normaaliajan tarkastustoiminnassa tai eläinsuojeluasioissa./19/. Uhkaavissa ja äkillisissä tilanteissa VIRVE-päätelaitteen luoma turva on tärkeä, vaikka hätäpuhelu ei takaa selviytymistä henkeä uhkaavasta tilanteesta. VIRVE antaa mahdollisuuden pikaiseen hätätiedon välitykseen ja avun saantiin./15/.