Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 2012 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä 4/

2 TERVEHDYSSANAT... 2 Tekniset ratkaisut osana turvallisuussuunnittelua... 2 TERVEISET JOKILAAKSOISTA... 3 Turvallista elämää Lestijokilaaksossa... 3 Turvallisuutta Perhonjokilaaksossa... 4 TYÖ- JA OHJAUSRYHMÄN TOIMINTA... 5 Substanssityöryhmien työskentely... 5 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen... 5 Toimintamallien rakentamista... 6 Toimenpideohjelman eteenpäin vieminen... 6 Rakenteet kuntoon... 6 Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategian laadinta... 6 Painopiste nuorten työllistymisessä... 6 Kansansairauksien ehkäisy... 7 Tapaturmien ehkäisy... 7 Keskipohjalainen Arjen sankari VUODEN 2013 TURVALLISUUSTYÖLLE ASETUT TAVOITTEET... 8 Syrjäytymisen ehkäisy... 8 Väkivallan ehkäisy... 8 Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy... 8 Päihdehaittojen ehkäisy... 8 Elintaso-/kansansairauksien ehkäisy... 8 VALTAKUNNALLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA... 9 KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIA INDIKAATTIORITIEDOT TURVALLISUUSSUUNITELMAN TYÖ- JA OHJAURYHMÄN JÄSENET SUUNNITELMAA TOTEUTTAVIEN SUBSTANSSITYÖRYHMIEN JÄSENET

3 TERVEHDYSSANAT Tekniset ratkaisut osana turvallisuussuunnittelua Turvallisuutta uhkaavia tekijöitä voidaan osittain ehkäistä ja onnettomuuksien seurauksia vähentää teknisin toimenpitein. Myös tapahtumien selvittelyssä tekniset keinot ovat usein hyödyllisiä. Teknisten toimenpiteiden heikko puoli taas on, että ne yleisesti ottaen aiheuttavat suoria taloudellisia kustannuksia ja ne voivat osittain aiheuttaa myös negatiivisia vaikutuksia toimintojen sujuvuuteen. Edellä mainituista syistä teknisiin toimenpiteisiin tarttuminen joudutaan suhteuttamaan havaittuun riskiin ja kaikkia uhkia ei aina voida ryhtyä teknisin toimenpitein täysin estämään. Laajassa mittakaavassa turvallisen ympäristön suunnittelu lähtee liikkeelle jo eri toimintojen sijoittelusta kaupunkiympäristöön. Esimerkiksi asuinalueita ei sijoiteta samoille alueille teollisuuden kanssa ja liikenneväylien suunnittelussa otetaan turvallisuus huomioon. Tästäkin huolimatta toimintoihin itseensä sisältyy toiminnan luonteeseen kuuluvia riskejä, joita on tarpeen ehkäistä teknisinkin keinoin. Tällöin myös toiminnanharjoittajien rooli korostuu turvallisuustoimenpiteiden toteuttajana Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn turvallisuussuunnitelmatyön yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota alueiden näkyvyyden ja teknisen valvonnan parantamiseen. Valaistuksella, puuston ja muun kasvillisuuden sijoittelulla ja alueiden hyvällä kunnossapidolla samalla myös kaupunkiympäristön viihtyisyys paranee. Teknisen valvonnan parannusten kautta poliisin mahdollisuudet rikosten selvittämiseksi ovat myös parantuneet. Täydellistä turvallisuutta ei teknisin toimenpitein pystytä rahallisista eikä käytännön syistä yhteiskunnan toimesta toteuttamaan. Terveellisten ja turvallisten elintapojen opettaminen ja edistäminen ihmisen elinkaaren aikana ovat ensisijaisen tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimia kokonaisturvallisuutta parannettaessa. Tekniikka toimii turvallisuustyössä parhaimmillaankin vain yhtenä ihmisen apuvälineenä, ei lopullisena ratkaisuna. Tehdään yhdessä turvallisuutta! Pauli Piiparinen tekninen johtaja Kokkolan kaupunki 2

4 TERVEISET JOKILAAKSOISTA Turvallista elämää Lestijokilaaksossa Ihmisen perusturvallisuuteen kuuluu eläminen yhteisössä, jossa tuntee olonsa turvatuksi. Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö on turvallisuuden perusta. Verrattaessa vaikkapa omaisuus- ja rikostilastoja valtakunnallisesti, elämme turvallisessa elinympäristössä. Maailmalla yleiset turvallisuusuhat kuten terrorismi ja sota eivät meillä nouse kärkikymmenikköön, kun puhutaan Lestijokilaakson turvallisuusuhkista. Keski-Pohjanmaa ja Kruunupyyn kuntien turvallisuussuunnitelman painopistealueet keskittyvätkin syrjäytymisen, väkivallan, tapaturmien ja onnettomuuksien, päihdehaittojen sekä elintaso- ja kansansairauksien ehkäisyyn. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu viime vuosina voimakkaasti. Etsivä nuorisotyö, pajatoiminta ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää työtä. Myös eri toimijoiden yhteistyö on tuloksekasta. Uhkana kuitenkin on, että Te-toimistouudistuksen myötä Lestijokilaaksosta katoaa paikallistuntemuksen omaavat henkilöt, mikäli toimintoja keskitetään liiaksi. Yleisen turvallisuuteen kuuluu myös mm. poliisin näkyvyys alueella. Pora-uudistuksessa on onneksi otettu huomioon myös poliisin alueellinen näkyvyys koko maakunnassa. Elintaso- /kansansairauksien ehkäisyssä ennaltaehkäisevä työn tuloksia voidaan nähdä vasta vuosien päästä. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy valitettavasti myös siinä, että ennaltaehkäisevään työhön ei tahdo riittää resursseja. Niukkenevien resurssien vallitessa on uusien toimintamallien etsiminen avainasemassa. Perhehoito, kyläpalvelut sekä kolmannen sektorin mukaantulo yhä enemmän turvallisuustyöhön ovatkin tulevaisuuden tärkeimpiä painopiste-alueita. Tähän työhön tulisi saada myös valtakunnallista tukea. Vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten tilaisuuksien talkooväki ikääntyy eikä uusia tekijöitä tahdo löytyä. Miten pystymme antamaan fiksulle nuorisollemme sellaisen toimintamallin, jotta tulevaisuudessakin vapaaehtoistyö ja erilainen järjestötoiminta voi ja elää hyvin. Nuorten itsensä ideoimat tapahtumat ovat mitä mainioimpia esimerkkejä siitä, että nuoretkin ovat valmiita osallistumaan. Annetaan siis tilaa nuorten tehdä itsensä näköistä vapaaehtoistyötä. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehdyksi. Turvallisuusterveisin Terttu Korte, kaupunginjohtaja Kannuksen kaupunki 3

5 Turvallisuutta Perhonjokilaaksossa Viime vuosien aikana olemme saaneet tottua siihen, että vahvasti turvallisuuden tunteeseemme vaikuttavia palveluja on karsittu. Tutkimuksissakin on todettu, miten paljon poliisin näkyminen katukuvassa merkitsee ihmisten turvallisuuden tunteelle. Perhonjokilaaksossa on jo vuosia totuteltu siihen, että poliisia ei näy silloin kun sitä tarvittaisiin. Poliisiorganisaatiouudistuksen yhteydessä on mediassa keskusteltu laajasti poliisin näkyvyydestä ja sen merkityksestä ja nostettu esiin uhkakuvia poliisimäärien vähentämisestä. Samassa yhteydessä on käsitelty myös ulkoiseen turvallisuuteen liittyvää puolustusvoimien ja rajavartioston toimintojen karsimista ja keskittämistä. Näilläkin päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia monilla alueilla. Media on ollut suurimpana vaikuttajana siihen, että tavalliset kansalaiset kokevat oman turvallisuutensa tulleen uhatuksi. Mediassa on enenevässä määrin uutisoitu erilaisia väkivallantekoja ja muita rikoksia. Ruokakauppaankin mennessä esillä on vain väkivaltaa ja skandaaleja, joskus ns. julkkisten toilailuja. Kiireessä ehditään lukemaan vain suurimmat otsikot ja niissä on esillä vain ikäviä asioita. Tämä muokkaa meidän ja varsinkin lastemme maailmankuvaa. Se on omiaan luomaan turvattomuuden tunnetta tulevaa kohtaan. Virallisissa asiakirjoissa puhutaan ihmisten hyvinvoinnista ja kuinka sitä pyritään lisäämään erilaisilla toimenpiteillä. Samat tahot kuitenkin omilla toimillaan lisäävät ihmisten ahdistusta. Tavoitteet ja teot eivät ole linjassa keskenään. Tämä luo yhteiskunnan toiminnasta ristiriitaisen kuvan, mikä heikentää kansalaisten luottamusta kaikkiin julkisiin toimijoihin ja turvattomuuden tunne sen johdosta kasvaa. Jatkuvan muutoksen pakollisuuden tarpeen esillä pitäminen on monille suuri epävarmuuden ylläpitäjä. Tämä luo stressiä ja osa kokee sen johdosta suurta turvattomuuden tunnetta. Suuri osa ihmisistä kokee ja hakee turvallisuutta tutuista asioista ja rutiineista. Nyt nekin ovat jatkuvan uhan alaisina. Hetkeksikään ei voi rauhoittua ja kerätä voimia tuleviin muutoksiin. Uutena, joskin tosiasiassa jo vanhana, uhkana koko yhteiskunnan selviytymiselle on tuotu esiin kateus. Se myrkyttää ihmisten mielen. Moni kokee sen johdosta turvattomuuden tunteensa heikentyneen. Tutkimuksissa on osoitettu facebookin lisäävän jopa 30 %:lla turvattomuuden tunnetta. Taustalla on kateus ja sosiaaliseen mediaan liittyvä hallitsematon juoruilu ja asiaton kirjoittelu. Täällä erämaiden syrjässä asuvana petoeläimet ovat aina olleet jatkuvana uhkana. Eläimillä ja ihmisillä on kuitenkin ollut tietty kunnioitus toisiaan kohtaan. Siirtoistutusten myötä eläimet eivät enää ole kunnioittaneet ihmisen elinpiiriä, vaan ovat tunkeutuneet sinne - jopa pihoille saakka. Lapsia ei enää uskalleta laittaa yksin koulutielle tai pihaan leikkimään. Viranomaisilta ei apua tilanteeseen saada, koska asiaa tarkastellaan kaupunkien tornitalojen ikkunoista käsin. Ongelmien varsinaisiin taustatekijöihin ei haluta puuttua politikoinnin johdosta. Kyse on kuitenkin erittäin vakavasta turvattomuudesta - pelätään oman ja läheisten hengen ja terveyden puolesta. Kaikista uhkakuvista huolimatta täällä eletään ja voidaan hyvin, mikä selittyy voimakkaalla yhteisöllisyydellä. Jari Penttilä kunnanjohtaja Halsuan kunta 4

6 TYÖ- JA OHJAUSRYHMÄN TOIMINTA Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma on elävä asiakirja, jota toteutetaan ja seurataan vuositasolla. Näin ollen suunnitelman laatineet ohjaus- ja työryhmät ovat jatkaneet työtään. Ohjausryhmä kokoontui seurantavuonna kaksi ja työryhmä neljä kertaa. Tämän lisäksi molemmat työryhmät kokoontuivat yhdessä kaksi kertaa. Kokoustyöskentelyn lisäksi käytiin kirjeenvaihtoa, jossa sovittiin tai tiedotettiin meneillään olevasta turvallisuustyöstä. Substanssityöryhmien työskentely Työ- ja ohjausryhmän rinnalla ovat työskennelleet Ravitsemustyöryhmä, Katuväkivallan vastainen työryhmä, Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä, Työllistymisen yhteistyöryhmä ja Futuurifoorumi. Näiden substanssityöryhmien jäsenet edustivat turvallisuussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asiantuntijaryhmiä. Ryhmien toteutumisessa pyrittiin löytämään edustus koko maakunnan alueelta esim. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän tai sen liikelaitoksen Jytan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen tai Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän edustuksen kautta. Kruunupyyn kunnan edustus tuli Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen kautta ja suoraan Kruunupyyn kunnan edustuksen kautta. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Päihdehaittojen ehkäisyn tavoitteena on vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siitä aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä, taloudellisia haittoja ja vähentää läheisten turvattomuuden kokemusta, sekä ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä ja edistää päihteitä jo ongelmallisesti käyttävän toimintakykyä niin, että hän kykenee selviytymään arjestaan Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen Jatkoimme yhteistyötä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, eteenkin vaikuttaminen anniskelupaikkojen turvallisuuteen ja anniskeluaikoihin sekä paikallisen näkökulman edistäminen anniskelulupakäytännöissä alueella. Yhteistyötä anniskeluoikeuden omaavien yritysten, poliisin, Kokkolan matkailun ja alkoholivalvonnan kanssa jatkettiin järjestämällä Kokkolan Paras terassi- terassikilpailu. Kolme parasta terassia palkittiin turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä. Tämän lisäksi yksi terassi sai kunniamaininnan ulkoasustaan. Kunniamaininnat ja palkinnot jaettiin Kokkolan venetsialaistapahtuman yhteydessä. 5

7 Toimintamallien rakentamista Väkivallan ehkäisy henkisen ja fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Katuväkivallan, vahingontekojen, ilkivallan ja rikollisen toiminnan ehkäisy teknistä valvontaa kehittämällä Katuväkivallan vastainen työryhmä laati toimenpideohjelman katuväkivallan vähentämiseksi ja on kehittänyt teknistä valvontaa Kokkolan ydinkeskustassa. Ongelmakohdat on kartoitettu, kameroita on saatu lisää, niiden sijaintia on suunniteltu tarkemmin ja kuvamateriaalin laatuun on kiinnitetty huomiota. Yhteistyön tuloksena poliisilla on käytössään reaaliaikaisesti kuvamateriaalia rikosten selvittämiseksi. Vuoden lopussa valmisteltiin Kotikortteli- hanketta, jonka tavoitteena on löytää toimintamalleja vahingontekojen ja katuväkivallan vähenemiseen taajamissa. Toimenpideohjelman eteenpäin vieminen Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä on jatkanut perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toimenpideohjelman jalkauttamista mallinnustyön avulla. Mallinnusta tehtäessä on tutustuttu eri organisaatioissa tehtävään työhön ja jaettu hyväksi koettuja toimintatapoja lähi- ja perheväkivaltatilanteissa. Rakenteet kuntoon Syrjäytymisen ehkäisy - arjen haltuunotto Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategian laadinta Työllistymisen yhteistyöryhmän käynnistämä Keski- Pohjanmaan työllisyysstrategian laadinta on edennyt hiljalleen. Verkkaista tahtia taustoittaa työllisyysasioiden hoitoon liittyvät rakenteelliset muutokset mm. Pohjanmaan Te- keskuksen organisoituminen ja uuden hankkeen Kuntakokeilu Kanavan käynnistyminen. Työryhmä on kuitenkin linjannut vuoden aikana strategiaan tulevat teemat, jotka ovat: nuoret ja alueen työmarkkinat, monialainen yrittäjyys, osaavan työvoiman turvaaminen sekä työelämän muutos ja työttömyys. Strategian visiot ja arvot nousevat Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmasta. Monitoimijaiset substanssityöryhmät laativat strategian toimenpide-esitykset. Työllisyysstrategiatyötä koordinoi Keski-Pohjanmaan liitto yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa. Painopiste nuorten työllistymisessä Futuurifoorumi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Foorumin tarkoituksena on nuorten oppimisen, opintojen loppuunsaattamisen ja työllistymisen tukeminen. Tämä onnistuu parhaiten poikkihallinnollisella, organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä, jossa yritystoiminta ja kolmas sektori ovat mukana. Futuurifoorumi on koonnut sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutus- ja työllistämisorganisaatioiden, seurakunnan, kehittämishankkeiden ja kolmannen sektorin edustajia laajasti koulutuksen ja verkostoitumisen merkeissä. Vuoden 2012 teemat olivat Riippuvuuksien vaikutukset nuorten työllistymiseen ja Motivointi työvälineenä. 6

8 Kansansairauksien ehkäisy Terveiden elämäntapojen edistäminen kansansairauksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi Ravitsemustyöryhmä kokoontui kaksi kertaa seurantajakson aikana. Perheiden ruokailu- ja liikuntatottumusten tarkastelua varten on otettu neuvoloissa ja kouluissa käyttöön Neuvokas perhe- omahoitokortit Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Kortin avulla perheet arvioivat ravitsemus- ja liikuntatottumuksiaan ja pyrkivät tekemään tarvittavia muutoksia. Neuvolat ja kouluterveydenhuolto tukevat perheitä näissä muutoksissa. Turvallisuustyön ohjausryhmä toi esiin huolensa lasten liikalihavuudesta ravitsemustyöryhmälle. Kouluterveyskyselyn mukaan turvallisuussuunnitelma-alueen nuorten paino ei poikkea muun Suomen tilanteesta. Terveellinen kouluruoka on tärkeä osa nuoren painonhallintaan. Ruokapalvelu tutkii säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä. Seuraava Kouluruokailukysely toteutetaan keväällä Valtakunnallisella Kouluterveyskyselyllä kahden vuoden välein seurataan nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Tapaturmien ehkäisy Tapaturmien ehkäisyä edistetään turvallisuussuunnitelmassa kahdella vuosittaisella tapahtumalla; järjestämällä tapaturmapäivä ja myöntämällä Keskipohjalaisen Arjen sankari tunnustus. Nämä tapahtumat on liitetty valtakunnallisesti vietettävään tapaturmapäivään ja 112- hätänumeropäivään. Keskipohjalainen Arjen sankari 2012 Keskipohjalainen Arjen sankari tunnustus myönnettiin nyt jo kolmatta kertaa. Tunnustuksen sai padonhoitaja Hannu Mikkonen Halsualta neuvokkaasta, oikeaaikaisesta ja rohkeasta toiminnasta hengenpelastustilanteessa. Viisaasti vesillä tapahtuma järjestettiin heinäkuussa Vanhan sataman lahdella Kokkolassa. Tapahtumassa esiteltiin vedestä pelastamista maasta, mereltä ja ilmasta käsin. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmän kanssa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos, Kokkolan meripelastusseura, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos, Länsi-Suomen merivartiosto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH ja Kokkolan Urheilusukelluskerho Merisaukot r. y. Aktiivista yleisöä, erityisesti lapsia ja lapsiperheitä, oli paikalla n

9 VUODEN 2013 TURVALLISUUSTYÖLLE ASETUT TAVOITTEET Laatiessamme turvallisuussuunnitelmaa 2010 teimme alueen vaikuttajille ja yhteistyökumppaneille kyselyn suunnitelman laatimista varten. Tältä pohjalta päätavoitteiksi vahvistuivat päihdehaittojen, väkivallan, syrjäytymisen ja elintasosairauksien ehkäisy. Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä laativat vuosittain osatavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittaisella raportoinnilla. Turvallisuussuunnitelman ollessa elinkaarensa puolessa välissä haluttiin kysely toistaa joillakin lisäyksillä. Kyselyn pohjalta turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä tarkensivat suunnitelman osatavoitteita vuodelle Syrjäytymisen ehkäisy yhteisöllisyyden lisääminen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta vanhusten turvallisuudentunteen lisääminen Väkivallan ehkäisy poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen vastuulliseen vanhemmuuteen kasvattaminen ja vanhemmuuden tukeminen väkivallan ennaltaehkäisy perheissä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy väestön asenteisiin vaikuttaminen (varautuminen sääolosuhteisiin) liukastumistapaturmien ehkäisy koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä jatketaan Tapaturmapäivä- ja Keskipohjalainen Arjen sankari toimintamallin avulla nuorten vakavien liikenneonnettomuuksien kehitystä seurataan Päihdehaittojen ehkäisy paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen; seutulupakokeiluun osallistuminen, anniskelupaikkojen aukioloaikoihin vaikuttaminen ja muu anniskeluoikeuden omaavien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö Elintaso-/kansansairauksien ehkäisy lasten ylipainon ehkäisy painonhallintaryhmät vuositapahtuma (vrt. tipaton tammikuu) teema huomioidaan koulujen opetussuunnittelussa kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö 8

10 VALTAKUNNALLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan keskeisimpiä kotimaisia haasteita arjen turvallisuudelle ovat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakaantumisen ehkäisy. Näiden ehkäisyllä on turvallisuutta edistävä vaikutus. Hallitusohjelman mukaisesti nyt laadittavassa kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tulee tunnistaa nämä keskeiset haasteet ja esittää konkreettiset ratkaisut, joilla ongelmiin pystytään vaikuttamaan. Lisäksi tulee esittää toimenpiteet, joilla vastaavat ongelmat ehkäistään jatkossa. KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon on asetettu alueellisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sihteeristö, jonka tehtävänä on ollut valmistella alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Alueelliset ohjelmat noudattavat sisäisen turvallisuuden ohjelman rakennetta ja keskittyvät samoille aihealueille. Aluehallintoviraston johdolla valmistui alueellinen kokonaisturvallisuusstrategia vuosille Kokonaisturvallisuusstrategian visio on hallitusohjelman mukaisesti seuraava: Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Strategian missio on hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen yhteistoiminnassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Toimeenpanon varmistamiseksi on laadittu alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laajassa yhteistyössä aluehallinvirastojen johdolla. Turvallisuusalueemme edustajat ovat olleet mukana tässä työssä. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma toteuttaa omalta osaltaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt on koottu julkaisuun Tie turvallisempaan huomiseen - Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt. Ohjelman toimenpiteistä omalla alueellamme on käytössä seuraavia toimintamalleja: KiVa-koulu, Ankkuri-toimintamalli (paikallinen nimi NoPSa) ja Pakka toimintamalli (paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen). 3 9

11 INDIKAATTIORITIEDOT Sähköinen hyvinvointikertomus/ koonnut Mikko Nikkilä (Lähde: SOTKANet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id:714) 2009 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id:714) 2010 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id:714) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id:289) Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Perho Toholampi 10

12 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id:290) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id:290) 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id:290) 2011 Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaistenosuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3219) Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta 11

13 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (id:189) Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työttömät, % työvoimasta (id:181) Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi 12

14 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (id:326) Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % asukkaista (id:493) Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 13

15 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:191) 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id:1278) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 14

16 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id:2345) Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:1802) Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen vuotiaiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. 15

17 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (id:243) Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (id:3113) Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. 16

18 Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta (id:3092) 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden huumausaineiden käyttörikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta (id:3114) Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset omaisuusrikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. 17

19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 495 info ) 18

20 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (id: 189 info) 19

21 Työttömät, % työvoimasta (id: 181 info) 20

22 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (id: 326 info ) 21

23 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191 info) 22

24 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (id: 184 info) 23

25 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Keski-Pohjanmaan kunnissa ja Kruunupyyn kunnassa 24

26 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714 info) 25

27 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 26

28 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290 info) 27

29 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (id: 493 info) 28

30 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000asukasta (id: 1278 info ) 29

31 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345 info ) 30

32 Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta 31

33 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 32

34 Omaisuusrikokset Keski-Pohjanmaan kunnissa ja Kruunupyyn kunnassa

35 Työikäisten (15 64) kuolleisuus alkoholiperäisiin kuolemansyihin maakunnittain

36 Työikäisten (15 64-vuotiaat) tapaturmakuolleisuus maakunnittain

37 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 1802 info) Sairastavuusindeksi vakioitu (Kela) Halsua 107,5 102,6 103,2 109,1 108,3 Kannus 112,0 116,3 111,7 109,4 112,2 Kaustinen 99,1 94,9 99,2 95,1 94,5 Kokkola 98,0 99,8 100,1 101,4 100,6 Kruunupyy 84,2 86,7 85,5 83,2 82,2 Lestijärvi 115,9 127,9 126,2 119,5 124,0 Perho 111,1 109,7 109,7 110,2 113,5 Reisjärvi 126,3 133,2 127,8 129,2 129,7 Toholampi 103,2 103,8 101,1 100,2 99,6 Veteli 105,2 105,0 104,2 102,2 100,8 Keski-Pohjanmaa 100,9 102,4 102,4 102,7 102,2 36

38 2011 Kansantautiindeksi vakioitu (Kela) Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Halsua 125,0 113,8 109,6 142,4 97,4 125,5 140,4 145,8 Kannus 121,2 131,1 114,7 146,9 95,9 101,8 129,9 128,2 Kaustinen 134,2 97,2 102,2 254,1 89,7 130,9 106,3 158,7 Kokkola 112,9 100,2 97,4 148,2 84,8 120,4 102,8 136,2 Kruunupyy 88,6 87,3 56,6 100,9 76,1 91,4 84,9 123,2 Lestijärvi 157,2 161,1 175,6 267,2 111,5 78,2 129,0 177,9 Perho 144,9 108,2 121,3 265,5 93,9 104,8 147,9 173,0 Reisjärvi 161,6 114,6 129,8 308,8 118,2 135,8 136,4 187,7 Toholampi 122,1 124,4 90,8 160,0 91,5 120,6 133,6 133,8 Veteli 127,4 94,6 121,2 190,1 83,8 123,0 117,4 162,0 KPSHP 117,5 103,9 99,5 165,0 87,1 116,7 109,5 141,0 Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100- prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna 2012 Lappi 10,7 Etelä-Savo 9,1 Etelä-Karjala 8,8 Kainuu 8,7 Päijät-Häme 8,4 Pohjois-Savo 8,3 Kymenlaakso 8,0 Kanta-Häme 7,9 Satakunta 7,8 Koko maa 7,8 Keski-Suomi 7,7 Varsinais-Suomi 7,7 Uusimaa 7,7 Pirkanmaa 7,6 Pohjois-Karjala 7,4 Pohjois-Pohjanmaa 7,1 Keski-Pohjanmaa 6,8 Etelä-Pohjanmaa 6,4 Pohjanmaa 5,6 Ahvenanmaa 5, Litraa

39 TURVALLISUUSSUUNITELMAN TYÖ- JA OHJAURYHMÄN JÄSENET Ohjausryhmän jäsenet Halsua Kunnanjohtaja Jari Penttilä Kannus Kaupunginjohtaja Terttu Korte Kaustinen Kunnanjohtaja Arto Alpia Kokkola Kansliapäällikkö Timo Mämmi Kruunupyy Kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka Lestijärvi Kunnanjohtaja Esko Ahonen Toholampi Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri hallintojohtaja Tapani Tiilikka Perho Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala Veteli Kunnanjohtaja Liisa Veiskola Keski-Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Poliisipäällikkö Bo - Erik Hanses / Apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola Länsi-Suomen merivartiosto Kokkolan merivartiostoaseman päällikkö Kaj Liljekvist/ Vartioupseeri Seppo Penttilä Turvallisuustyöryhmän jäsenet Halsua Rehtori Tapani Hotakainen Kannus Rakennustarkastaja Timo Himanka Kaustinen Rakennustarkastaja Tero Uusitalo Kokkola Kaupungininsinööri Heikki Penttilä Kruunupyy Terveystarkastaja Andreas Smeds Lestijärvi Perusopetuksen rehtori Tarja Mäkelä Toholampi Päivähoidon johtaja Terhi Elamaa Perho Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Raija Sahlgren (vs. Mikko Säylä) Veteli Koulutoimenjohtaja Maria Keltti- Heikkilä Palotarkastaja Jari Nygård Komisario Vesa Toivanen Luutnantti Kim Sthål 38

40 KIURU Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Peruspalveluliikelaitos Jyta Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen - Nybacka Operatiivisen tulosalueen johtaja Pekka Nikula Palvelujohtaja Pekka Kauppinen Keski-Pohjanmaan liitto Yhteyspäällikkö Anne Sormunen Työryhmien puheenjohtaja: sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, Kokkola Turvallisuussuunnitelman koordinoija: kehittämissuunnittelija Saara Lång SUUNNITELMAA TOTEUTTAVIEN SUBSTANSSITYÖRYHMIEN JÄSENET ELINTASOSAIRAUKSIEN EHKÄISY Ravitsemustyöryhmä KIURU Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ravitsemusterapeutti Minna Nykänen Peruspalveluliikelaitos Jyta palvelujohtaja Reetta Hjelm palvelujohtaja Päivi Peltokorpi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ruokapalveluesimies Johanna Vähärautio ISS -ruokapalvelut, Kruunupyy palveluesimies Virpi Långbacka, palveluesimies Johanna Widjeskog Kokkolan kaupunki ravitsemussuunnittelija Kati Nynäs ruokapalvelupäällikkö Britt Granbacka ruokapalveluohjaaja Maija Rönnqvist ruokapalveluohjaaja Hanna Herlevi ruokapalveluohjaaja Mirja Nyblom ravitsemussuunnittelija Riitta Kujala, puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Kokkolan sydänyhdistys ry terveydenhoitaja Riitta Annala Pro - Agria/ Keski-Pohjanmaa ry kotitalousneuvoja Seija Varila 39

41 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Työllistymisen yhteistyöryhmä Lesti- ja Perhonjokilaakson kunnat kunnanjohtaja Jukka Hillukkala kunnanjohtaja Liisa Veiskola Peruspalveluliikelaitos Jyta peruspalvelunjohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto palvelujohtaja Matti Sykkö toimistonjohtaja Irja Aho Kokkotyö -säätiö toimitusjohtaja Margita Lukkarinen Kokkolan kaupunki vanhus- ja vammaistyön palvelujohtaja Seppo Mattila henkilöstöjohtaja Boris Nygård nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund kansliapäällikkö Timo Mämmi, työryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Valmistelun asiantuntijatyöryhmä (työllisyystrategian laadinta) Työvoiman palvelukeskus Johtava sosiaalityöntekijä Jessica Sundström vs. johtava sosiaalityöntekijä Anu Pippola Pohjanmaan TE-toimisto toimialajohtaja Elina Pihlaja Kokkolan kaupunki Suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas Palvelupäällikkö Inkeri Koivu Projektipäällikkö Tarja Palosaari Kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Kaustisen seutukunta Kehittämisjohtaja Petri Jylhä Keski-Pohjanmaan liitto kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala, työryhmän puheenjohtaja Kuntakokeilu Kanava Hankekoordinaattori Mervi Ritvonen Prosessikehittäjä Anne Nissinen Futuurifoorumi Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutus- ja työllisyysorganisaatioiden, yrittäjien ja kolmannen sektorin muodostama verkosto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa koulutuksen, keskustelun ja kehittämisen merkeissä. Futuurifoorumia koordinoivat Kokkolan työllisyyspalvelut ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus yhdessä alueella toimivien kehittämishankkeiden kanssa. 40

42 PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämistyöryhmä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/ alkoholihallinnon yksikkö alkoholitarkastaja Esa Pihlajamäki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos tarkastaja Lars Mattsson City-Kokkola toiminnanjohtaja Kari Moilanen Kokkolan kaupunki kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Kehittämistyö tapahtuu yhdessä alueen alkoholielinkeinon, yrittäjien, terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen ja kehittämishankkeiden kanssa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen kesken. VÄKIVALLAN EHKÄISY Lähisuhde- ja perheväkivallan vastainen asiantuntijaverkosto Kokkolan perheneuvola johtaja Arja Seppälä Keski-Pohjanmaan perheasianneuvottelukeskus johtaja Leena Kuismin, Keski-Pohjanmaan sovittelutoimisto johtaja Eija Koittola sovittelun ohjaaja Maria Lager ( johtajana Eija Koittolan jälkeen) sovittelun ohjaaja Henna Latvamäki Kokkolan ensi- ja turvakoti ry toiminnanjohtaja Marita Loukiainen, Keski-Pohjanmaan Muisti ry Birgitta Kangas Kaisa Iso Kääntä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos rikosylikomisario Teemu Heikkinen, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja terveydenhoitaja ylihoitaja Kaija-Riitta Harmaala sosiaalityöntekijä Arja Isosaari Peruspalveluliikelaitos Jyta Terveydenhoitaja Eila Furu Sosiaalityöntekijä Hannele Rajala/Lastensuojelu Sosiaalityöntekijä Sari Tuominiemi Sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ET Marita Toivonen Kokkolan kaupunki osastonhoitaja Satu Lohilahti kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Keski-Pohjanmaan perheasian neuvottelukeskus Perheneuvoja Leena Kuismin Perheneuvoja, johtaja Olav Björkstrand 41

43 Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmän edustaja Päivähoidon johtaja Terhi Elamaa Mieskeskus projekti Projektipäällikkö Jyrki Jouppi Projektityöntekijä Bjarne Porko Projektityöntekijä Esa Yli - Hallila Kokkolan perheneuvola johtaja Arja Seppälä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Koulukuraattori Päivi Kaustinen Kokkolan ensi- ja turvakoti Toiminnanjohtaja Marita Loukiainen, työryhmän puheenjohtaja Terveydenhoitaja Anneli Eerikäinen Toiminnanohjaaja Katja Rauma / rikosuhripäivystys Vastaava ohjaaja Jatta Kainu Terhi Elamaa, Toholammin kunta Kannuksen kaupunki Koulukuraattori Tiina Huuki Katuväkivallan vastainen työryhmä City Kokkola toiminnanjohtaja Kari Moilanen Suomen vartiomiehet Oy yhtiömies Heikki Häyrynen, Securitas palvelupäällikkö Markku Nyström palvelupäällikkö Jani Leino Kokkolan taksiliikenne Oy Kenneth Blomqvist, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola ylikomisario Mikael Brännkärr, työryhmän puheenjohtaja ylikonstaapeli Pentti Haimakainen, komisario Vesa Toivanen Vahtimestareiden edustus vahtimestari Kari Känsäkoski Kokkolan kaupunki yli-insinööri Heikki Penttilä rakennuspäällikkö Olli Karikko kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Työryhmässä on ollut myös mukana tarvittaessa vahtimestareiden ( Kari Känsäkoski), tietoliikenteen ( Pekka Pajumäki ja Paavo Tuunala, Tom Pajula, Jan-Erik Widjeskog) ja teknisen tutkinnan(marika Åstrand, Tony Carlsson, Henrik Lillhonga) sekä koulutuksen (Liisa Ylikorpi, Marjatta Kuutso) asiantuntijaedustus 42

44 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuustyön vuosiraportti kootaan vuosittain huhtikuussa. Päivityksestä vastaa turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä. 43