Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 2011 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä

2 RAPORTIN SISÄLTÖ TERVEHDYSSANAT Turvallisuutta meille kaikille TYÖ- JA OHJAUSRYHMÄN TOIMINTA 1 Substanssityöryhmien työskentely TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen Toimintamallien rakentamista Rakenteet kuntoon Omalla vastuulla yhteisön tuella VUODEN 2012 TURVALLISUUSTYÖLLE ASETETUT PAINOPISTEALUEET 3 Turvallisuustyön uutisia ja valtakunnallisia linjauksia INDIKAATTORIPAKETTI 4-23 TURVALLISUUSTYÖTÄ SUUNNITTELEVISSA JA TOTEUTTAVISSA TYÖRYHMISSÄ OLLEET Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä Ravitsemustyöryhmä Työllistymisen yhteistyöryhmä Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämistyöryhmä Lähisuhde- ja perheväkivallan vastainen työryhmä Katuväkivallan vastainen työryhmä

3 TURVALLISUUTTA MEILLE KAIKILLE Tavoitteemme turvallisesta asuinympäristöstä on varmasti meidän kaikkien yhteinen toive ja osittain myös haave. Päivittäin tiedotusvälineet kertovat päivittäiseen turvallisuuteen liittyvistä poikkeavista tapahtumista, joissa on sattunut vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Turvallisuus on käsitteenä erilaisia tunteita ja mielikuvia herättävä sana. Kuulija ei aina välttämättä tiedä tai tunnista mistä oikein puhutaan kun puhutaan ja käsitellään turvallisuuteen liittyviä asioita.. Puhumme kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta, strategisesta turvallisuudesta, laajasta tai suppeasta turvallisuudesta, sisäisestä turvallisuudesta, turvallisuusvajeista, turvallisuustilanteista, riskinarvioinnista, riskienhallinnasta jne. Mitä siis on turvallisuus? Turvallisuuden käsitteen kokeminen riippuu keskeisesti siitä missä tapauksessa sitä käsitellään; viranomaisilla on toimialaansa keskeisesti liittyvä turvallisuuden ymmärrys ja kansalaisilla turvallisuus muodostuu keskeisesti turvallisuuden tunteesta, siis siitä miten yksilö kokee oman ja läheistensä asemansa turvatuksi asuinalueellaan, työpaikoillaan. koulussa, harrastuksissa jne. Turvallisuuden tunteen turvaaminen on keskeinen asia meidän viranomaisten toiminnassa. Oman toimialani tärkein odotusarvo yksilön näkökulmasta se, että hän saa tarvitessaan pelastustoimen apua mahdollisimman nopeasti ja palvelun laatu täyttää ne kriteerit joita avun tarvitsija odottaa saavansa. Turvallisuuden käsitteeseen kuuluu kuitenkin paljon muutakin kuin se mitä pelastustoimen punaiset autot tuottavat. Yhteiskunnan toimivuudessa on tärkeää, että pidämme huolta kaikista sen jäsenistä. Hallitusohjelman tavoitteena on: Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Tähän liittyen marraskuussa 2011 asetettiin Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelutyöryhmä, jonka tehtävänä on vastata hallitusohjelman tavoitteisiin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeisiä asiakirjoja on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti se, että jokaisessa kunnassa on suunnitelma siitä miten turvallisuutta parannetaan ja rikoksia, häiriöitä, ja onnettomuuksia ehkäistään ennalta. Oman alueemme turvallisuussuunnittelun tavoitteena on siis lisätä asukkaiden tietoa siitä miten alueemme turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tullaan parantamaan. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan yhteinen turvallisuussuunnittelu on toimiva ja tarkoituksenmukainen toimintamalli sisäisen turvallisuuden alueellisessa kehittämisessä. Työtä turvallisuuden kehittämisessä riittää, oli sitten kyse syrjäytymisen estämisestä, alkoholihaittojen vähentämisestä tai vaikka onnettomuuksien ehkäisystä. Tehdään yhdessä turvallisuutta! Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos

4 Työ- ja ohjausryhmän toiminta Turvallisuussuunnitelmatyön ohjaus- ja työryhmien kokoonpanoon on tullut joitakin henkilövaihdoksia suunnitelmatyön aikana. Ohjausryhmä kokoontui seurantavuonna kolme ja työryhmä kuusi kertaa. Tämän lisäksi molemmat työryhmät kokoontuivat yhdessä kaksi kertaa. Kokoustyöskentelyn lisäksi käytiin kirjeenvaihtoa, jossa sovittiin tai tiedotettiin meneillään olevasta turvallisuustyöstä. Substanssityöryhmien työskentely Työ- ja ohjausryhmän rinnalla ovat työskennelleet Ravitsemustyöryhmä, Katuväkivallan vastainen työryhmä, Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä, Työllistymisen yhteistyöryhmä ja Futuurifoorumi. Tämän lisäksi yhteistyötä tehtiin myös Keski-Pohjanmaan maakunnalliset nuoret vaikuttajat - työryhmän kanssa. Näiden substanssityöryhmien jäsenet edustivat turvallisuussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asiantuntijaryhmiä. Ryhmien toteutumisessa pyrittiin löytämään edustus koko maakunnan alueelta esim. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän tai sen liikelaitoksen Jytan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen tai Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän edustuksen kautta. Kruunupyyn kunnan edustus tuli Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen kautta ja suoraan Kruunupyyn kunnan edustuksen kautta. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011 Päihdehaittojen ehkäisyn tavoitteena on vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siitä aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä, taloudellisia haittoja ja vähentää läheisten turvattomuuden kokemusta, sekä ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä ja edistää päihteitä jo ongelmallisesti käyttävän toimintakykyä niin, että hän kykenee selviytymään arjestaan Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen Jatkoimme yhteistyötä Länsi- ja Sisä-Suomen alkoholitarkastajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, eteenkin vaikuttaminen anniskelupaikkojen turvallisuuteen ja anniskeluaikoihin alueella eteenkin jatkoaikojen suhteen. Yhteistyötä anniskeluoikeuden omaavien yritysten, poliisin ja alkoholivalvonnan kanssa jatkettiin järjestämällä Kokkolan matkailun ja asuntomessuorganisaation kanssa Asuntomessujen aikaan Kokkolan Paras terassi- terassikilpailu. Kolme parasta terassia palkittiin turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä. Tämän lisäksi yksi terassi sai kunniamaininnan ulkoasustaan. Päihteet puheeksi Yhdessä Työterveyslaitoksen ja Bolidenin työterveyshuollon kanssa järjestettiin kaksipäiväinen Päihteet puheeksi koulutus johdolle ja esimiehille sekä luottamusmiehille. Koulutus kosketti välillisesti yli tuhatta alueella työskentelevää. Valtakunnallisella Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettiin tapahtumia yhdessä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Kokkolan Lionsien kanssa. 1

5 Toimintamallien rakentamista Väkivallan ehkäisy henkisen ja fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Vuoden aikana valmistui Lähi- ja perheväkivallan vastainen toimenpideohjelma. Tämän lisäksi aloitettiin valmistelemaan Katuväkivallan vastaista toimenpideohjelmaa. Keski-Pohjanmaan maakunnallinen nuorten vaikuttajaryhmä laati kansalaisaloitteen pohjalta Yhteiset pelisäännöt vapaaajan tiloihin. Pelisäännöt toteutettiin kolmen julisteen sarjana ja ne ovat käytettävissä koko turvallisuussuunnitelma-alueella. Rakenteet kuntoon Syrjäytymisen ehkäisy - arjen haltuunotto Työllistymisen yhteistyöryhmä on käynnistänyt Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategian laadinnan. Työtä koordinoivat Keski- Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Strategiaan on otettu seuraavat painopisteet: nuoret ja alueen työmarkkinat, varhainen puuttuminen työttömyyteen, hallittu eläköitymiseen varautuminen ja osaavan työvoiman turvaaminen sekä rakennetyöttömyyden ratkaisut. Futuurifoorumi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Foorumin tarkoituksena on nuorten oppimisen, opintojen loppuunsaattamisen ja työllistymisen tukeminen. Tämä onnistuu parhaiten poikkihallinnollisella, organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä, jossa yritystoiminta ja kolmas sektori ovat mukana. Futuurifoorumi on koonnut sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutus- ja työllistämisorganisaatioiden, seurakunnan, kehittämishankkeiden ja kolmannen sektorin edustajia laajasti koulutuksen ja verkostoitumisen merkeissä. Omalla vastuulla yhteisön tuella Terveiden elämäntapojen edistäminen elintasosairauksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi Seurantavuoden aikana valmistui laajana yhteistyönä keskipohjalaisten omahoitoon liittyvä Oma hoito Må bra nettisivusto. Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä sekä substanssiryhmät ovat olleet mukana rakentamassa sivustoa. Sivustolla voi sekä valtakunnallisen että paikallisen tiedon saamisen lisäksi testata mm. turvallisuutta, terveyttä, omaa päihdekäyttäytymistä. Tapaturmien ehkäisyyn pyritään turvallisuussuunnitelmassa vaikuttamaan kahdella vuosittaisella tapahtumalla; järjestämällä tapaturmapäivä ja valitsemalla vuosittain keskipohjalaisen Arjen sankari. Nämä tapahtumat on liitetty valtakunnallisesti vietettävään tapaturmapäivään ja 112- hätänumeropäivään. Tapaturmapäivänä järjestettiin lehdistötilaisuus vapaa-aikaan, lähinnä veneily-, uinti- ja saunomiseen liittyviin tapaturmiin. 2

6 Keskipohjalainen Arjen sankari 2011 Valtakunnallisen Hätänumero päivänä myönnettiin Keskipohjalainen Arjen sankari tunnustus nyt jo toista kertaa. Tunnustuksen sai Freya Mäkinen esimerkillisestä toiminnasta uhkaavassa tulipalotilanteessa. Vuoden 2012 turvallisuustyölle asetetut painopistealueet Syrjäytymisen ehkäisy nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta kouluterveyskyselyn hyödyntäminen nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä/ suunnittelussa ja päätöksenteossa ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Väkivallan ehkäisy Lähi- ja perheväkivallan sekä katuväkivallan vastaisten toimenpideohjelmien käyttöön ottaminen väkivaltaa kohdanneen uhrin/ väkivallan tekijän hoitoketjun kuvaaminen Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä jatketaan Tapaturmapäivä- ja Keskipohjalainen Arjen sankari toimintamallin avulla nuorten vakavien liikenneonnettomuuksien kehitystä seurataan Turvallisuustyön uutisia ja valtakunnallisia linjauksia Arjen turvallisuusongelmat ja niiden ennalta ehkäisy - kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma ratkaisuja etsimässä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan keskeisimpiä kotimaisia haasteita arjen turvallisuudelle ovat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakaantumisen ehkäisy. Näiden ehkäisyllä on turvallisuutta edistävä vaikutus. Hallitusohjelman mukaisesti nyt laadittavassa kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tulee tunnistaa nämä keskeiset haasteet ja esittää konkreettiset ratkaisut, joilla ongelmiin pystytään vaikuttamaan. Lisäksi tulee esittää toimenpiteet, joilla vastaavat ongelmat ehkäistään jatkossa. Sisäasiainministeriö on asettanut poikkihallinnollisen työryhmän ohjaamaan, seuraamaan ja edistämään turvallisuussuunnittelun kehittämistä valtakunnallisesti. Työryhmän toimikausi on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon on asetettu alueellisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sihteeristö, jonka tehtävänä on valmistella alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Alueelliset ohjelmat noudattavat sisäisen turvallisuuden ohjelman rakennetta ja keskittyvät samoille aihealueille. Toimeenpanosuunnitelmien määräaika on valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti Kylien turvallisuus Ministeriö kokoaa tietoja kylien turvallisuutta parantavista hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Aineistosta kootaan julkaisu, joka valmistuu kesällä

7 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714 info ) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Lähde: SotkaNet Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 289 info ) Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tilaston pohjana oleva kouluterveyskysely tehdään kolmen vuoden välein. Tieto saatavilla SOTKANetin kautta vuodesta 2011 vasta kevätkesällä Lähde: SotkaNet 4

8 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290 info ) Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tilaston pohjana oleva kouluterveyskysely tehdään kolmen vuoden välein. Tieto saatavilla vuodesta 2011 vasta kevätkesällä 2012 SOTKANetin kautta. Lähde: SotkaNet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 495 info ) Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti sukupuolen mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Lähde: SotkaNet 5

9 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta vuodet (id: 189 info ) Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Lähde: SotkaNet Hlöä Keski-Pohjanmaan alle 25-vuotiaat työttömät, vuosina (aluejako 2010) tammikuuhelmikuumaaliskuuhuhtikuutoukokuukesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuumarraskuujoulukuu Lähde: Kase 6

10 Hlöä Kaustisen seutukunnan alle 25-vuotiaat työttömät, vuosina (aluejako 2010) tammikuuhelmikuumaaliskuuhuhtikuutoukokuukesäkuuheinäkuu elokuu syyskuu lokakuumarraskuujoulukuu Hlöä Kokkolan seutukunnan alle 25-vuotiaat työttömät vuosina (aluejako 2010) tammikuuhelmikuumaaliskuuhuhtikuutoukokuukesäkuuheinäkuu elokuu syyskuu lokakuumarraskuujoulukuu Lähde: Kase 7

11 Työttömät, % työvoimasta (id: 181 info ) Työttömät, % työvoimasta 2011 (Lähde: Kase) Halsua 9,1 Kaustinen 5,5 Lestijärvi 6,3 Perho 8,9 Toholampi 5,4 Veteli 7,5 Kannus 7,0 Kokkola 8,3 Keski- Pohjanmaa 7,8 Koko Suomi 9,1 Lähde: Kase Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Yhteensä työttömät keskimäärin vuoden aikana ilmoitetaan jokaisen kuukauden viimeisen päivän työttömien (työnhakijat ja työttömät, joiden työnhakemus on laskentapäivänä voimassa) määristä laskettuna keskiarvona. Tiedot ilmoitetaan joka kuukausi työvoimapiireittäin, ammattipuolen mukaan. Lähde: SotkaNet Työttömyysasteen vuosikeskiarvo 2012 Pohjanmaa..Kaustinen Keski-Pohjanmaa..Nivala-Haapajärvi..Järviseutu..Raahe Pohjois-Pohjanmaa Lappi..Saarijärvi-Viitasaari 5,7 6,2 6,5 7,8 8,9 9,1 9,4 9,7 9,8 10,0 10,1 10,1 11,5 11,9 13,1 13,9 13,9 14,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 % Lähde: Kase 8

12 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (id: 326 info ) Pitkäaikaistyöttömät, lukumäärä 2011 Halsua 13 Kaustinen 13 Lestijärvi 4 Perho 25 Toholampi 13 Veteli 25 Kannus 39 Kokkola 307 Keski- Pohjanmaa 439 Lähde: Kase Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Lähde: SotkaNet Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (id: 493 info ) Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 9

13 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191 info ) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelu-lain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. HUOM! Sotkanet- indikaatori pankki antaa tämän tiedon vuosiluvut vastakkaisessa järjestyksessä. Lähde: SotkaNet Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 1279 info ) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lähde: SotkaNet 10

14 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000asukasta (id: 1278 info ) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lähde: SotkaNet Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345 info ) Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde: SotkaNet 11

15 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 1802 info ) Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen vuotiaiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (100 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti Lähde: SotkaNet Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (id: 184 info ) Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Lähde: SotkaNet 12

16 13

17 Terveyspuntarin kansantaudit Vakiointi: Vakioitu) Aika Alue Kansantauti Keski-Pohjanmaa 103 Diabetes 107,0 108,9 112 Psykoosit 102,2 104,5 201 Sydämen vajaatoiminta 169,3 169,9 202 Nivelreuma 84,8 81,6 203 Astma 119,9 121,2 205 Verenpainetauti 110,8 110,8 206 Sepelvaltimotauti 141,9 142,2 Kansantauti-indeksi 119,4 119,9 Halsua 103 Diabetes 119,4 115,7 112 Psykoosit 108,9 119,5 201 Sydämen vajaatoiminta 155,0 177,3 202 Nivelreuma 91,3 86,9 203 Astma 130,8 128,3 205 Verenpainetauti 142,2 145,9 206 Sepelvaltimotauti 150,5 159,9 Kansantauti-indeksi 128,3 133,4 Kannus 103 Diabetes 136,5 136,1 112 Psykoosit 112,6 123,5 201 Sydämen vajaatoiminta 160,8 162,7 202 Nivelreuma 94,8 94,9 203 Astma 105,6 109,8 205 Verenpainetauti 132,1 133,2 206 Sepelvaltimotauti 129,0 129,9 Kansantauti-indeksi 124,5 127,2 Kaustinen 103 Diabetes 100,5 101,0 112 Psykoosit 98,5 104,0 201 Sydämen vajaatoiminta 246,4 242,9 202 Nivelreuma 87,0 83,5 203 Astma 132,0 130,3 205 Verenpainetauti 106,5 107,1 206 Sepelvaltimotauti 154,8 151,3 Kansantauti-indeksi 132,2 131,4 Kokkola 103 Diabetes 101,8 105,6 112 Psykoosit 97,5 98,0 201 Sydämen vajaatoiminta 150,7 152,5 202 Nivelreuma 82,1 78,7 203 Astma 121,2 121,9 205 Verenpainetauti 102,6 101,9 206 Sepelvaltimotauti 137,4 138,1 Kansantauti-indeksi 113,3 113,8 Lestijärvi 103 Diabetes 157,9 165,1 112 Psykoosit 181,8 197,7 201 Sydämen vajaatoiminta 264,4 238,2 202 Nivelreuma 104,1 91,1 203 Astma 88,7 88,2 205 Verenpainetauti 126,4 122,4 206 Sepelvaltimotauti 176,1 176,2 Kansantauti-indeksi 157,1 154,1 Perho 103 Diabetes 111,1 107,7 112 Psykoosit 131,5 127,5 201 Sydämen vajaatoiminta 264,3 258,4 202 Nivelreuma 93,9 92,3

18 203 Astma 106,3 117,3 205 Verenpainetauti 146,1 147,3 206 Sepelvaltimotauti 172,7 172,9 Kansantauti-indeksi 146,6 146,2 Toholampi 103 Diabetes 121,5 117,8 112 Psykoosit 86,1 85,0 201 Sydämen vajaatoiminta 166,6 160,7 202 Nivelreuma 94,3 92,9 203 Astma 121,2 124,2 205 Verenpainetauti 131,5 133,1 206 Sepelvaltimotauti 137,9 135,1 Kansantauti-indeksi 122,7 121,3 Veteli 103 Diabetes 96,3 90,0 112 Psykoosit 117,1 126,1 201 Sydämen vajaatoiminta 206,3 209,6 202 Nivelreuma 85,4 76,3 203 Astma 129,5 129,6 205 Verenpainetauti 116,4 118,0 206 Sepelvaltimotauti 165,2 167,1 Kansantauti-indeksi 130,9 131,0 Kruunupyy 103 Diabetes 91,5 99,7 112 Psykoosit 58,1 60,3 201 Sydämen vajaatoiminta 98,2 95,0 202 Nivelreuma 75,8 72,6 203 Astma 90,1 91,2 205 Verenpainetauti 85,4 86,3 206 Sepelvaltimotauti 125,7 123,5 Kansantauti-indeksi 89,3 89, Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Vakiointi: Vakioitu Aika Alue Indeksi Keski-Pohjanmaa -erityiskorvausoikeusindeksi 107,4 107,8 -kuolleisuusindeksi 95,0 94,0 -työkyvyttömyysindeksi 107,7 107,2 Sairastavuusindeksi 103,4 103,0 Halsua -erityiskorvausoikeusindeksi 120,0 120,8 -kuolleisuusindeksi 102,9 95,1 -työkyvyttömyysindeksi 105,7 95,6 Sairastavuusindeksi 109,5 103,8

19 Kannus -erityiskorvausoikeusindeksi 113,9 116,3 -kuolleisuusindeksi 93,6 98,7 -työkyvyttömyysindeksi 121,8 121,1 Sairastavuusindeksi 109,8 112,0 Kaustinen -erityiskorvausoikeusindeksi 107,9 107,9 -kuolleisuusindeksi 92,4 107,5 -työkyvyttömyysindeksi 86,2 83,5 Sairastavuusindeksi 95,5 99,6 Kokkola -erityiskorvausoikeusindeksi 104,0 104,0 -kuolleisuusindeksi 94,1 90,8 -työkyvyttömyysindeksi 106,3 105,8 Sairastavuusindeksi 101,5 100,2 Lestijärvi -erityiskorvausoikeusindeksi 115,4 119,3 -kuolleisuusindeksi 93,3 94,7 -työkyvyttömyysindeksi 150,5 165,9 Sairastavuusindeksi 119,7 126,6 Perho -erityiskorvausoikeusindeksi 120,5 119,5 -kuolleisuusindeksi 83,2 86,8 -työkyvyttömyysindeksi 128,0 124,4 Sairastavuusindeksi 110,6 110,2 Toholampi -erityiskorvausoikeusindeksi 116,0 118,2 -kuolleisuusindeksi 86,8 88,1 -työkyvyttömyysindeksi 100,0 99,0 Sairastavuusindeksi 100,9 101,8 Veteli -erityiskorvausoikeusindeksi 113,9 115,6 -kuolleisuusindeksi 84,8 85,2 -työkyvyttömyysindeksi 109,8 113,0 Sairastavuusindeksi 102,8 104,6 Kruunupyy -erityiskorvausoikeusindeksi 91,9 92,3 -kuolleisuusindeksi 73,5 79,7 -työkyvyttömyysindeksi 84,3 85,0 Sairastavuusindeksi 83,2 85,7 Lähde: 16

20 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 3894 info ) Indikaattori ilmaisee rikoksista syyllisiksi epäiltyjen vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Lähde: SotkaNet 17

21 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 3895 info ) Indikaattori ilmaisee rikoksista syyllisiksi epäiltyjen vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä Lähde: SotkaNet 18

22 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (id: 3113 info ) Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Lähde: SotkaNet 19

23 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen alueella /

24 Päihdekiinniotto Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen alueella ( ) Huumausaineen käyttörikos Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen alueella Lähde: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos 21

25 Omaisuusrikokset Keski-Pohjanmaan kunnissa ja Kruunupyyn kunnassa Lähde: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos 22

26 Tapaturmakuolematilasto on vuodelta 2009, mutta osoittaa tapaturmatyyppien osuuden kuolemantapauksissa Miesten tapaturmakuolemat Suomessa vuonna 2009 Naisten tapaturmakuolemat Suomessa vuonna 2009 Lähde: Tilastokeskus 2011

27 TURVALLISUUSTYÖTÄ SUUNNITTELEVISSA JA TOTEUTTAVISSA RYHMISSÄ OVAT OL- LEET SEURAAVAT JÄSENET: TURVALLISUUSSUUNITELMAN TYÖ- JA OHJAURYHMÄ 23 Ohjausryhmän jäsenet Kunnanjohtaja Kalevi Lindfors, Halsua (varalla kunnansihteeri Jari Penttilä) Kaupunginjohtaja Terttu Korte, Kannus Kunnanjohtaja Arto Alpia, Kaustinen Kansliapäällikkö Timo Mämmi, Kokkola Kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka, Kruunupyy Kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen Kunnanjohtaja Jari Kangasvieri,Toholampi (varalla hallintojohtaja Tapani Tiilikka) Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala Perho Kunnanjohtaja Liisa Veiskola, Veteli Palomestari DI Jukka Kangasvieri/ Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kokkolan merivartiostoaseman päällikkö Kaj Liljekvist Länsi-Suomen merivartiosto Poliisipäällikkö Jouko Potinkara (varalla apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Toimitusjohtaja Hannu Pajunpää Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen - Nybacka Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Turvallisuustyöryhmän jäsenet Rehtori Tapani Hotakainen Rakennustarkastaja Timo Himanka, Kannus Rakennustarkastaja Tero Uusitalo, Kaustinen Tekninen johtaja Eino Pihakari, Heikki Penttilä, Kokkola Terveystarkastaja Andreas Smeds, Kruunupyy Perusopetuksen rehtori Tarja Mäkelä, Lestijärvi Päivähoidon johtaja Terhi Elamaa, Toholampi Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Raija Sahlgren, Perho Koulutoimenjohtaja Maria Keltti- Heikkilä, Veteli Palotarkastaja Jari Nygård Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Luutnantti Kim Sthål Länsi-Suomen merivartiosto Komisario Vesa Toivanen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Operatiivisen tulosalueen johtaja Pekka Nikula Palvelujohtaja Pekka Kauppinen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Yhteyspäällikkö Anne Sormunen Keski-Pohjanmaan liitto Työryhmien puheenjohtaja: sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, Kokkola Turvallisuussuunnitelman koordinoija: kehittämissuunnittelija Saara Lång

28 ELINTASOSAIRAUKSIEN EHKÄISY Ravitsemustyöryhmä 24 ravitsemusterapeutti Minna Nykänen, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä palvelujohtaja Reetta Hjelm, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä palvelujohtaja Päivi Peltokorpi, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ruokapalveluesimies Johanna Vähärautio, Kokkolan ammattiopisto/ Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä palveluesimies Virpi Långbacka, ISS -ruokapalvelut, Kruunupyy palveluesimies Johanna Widjeskog, ISS -ruokapalvelut, Kruunupyy ravitsemussuunnittelija Kati Nynäs, Kokkolan kaupunki ruokapalvelupäällikkö Britt Granbacka, Kokkolan kaupunki ruokapalveluohjaaja Maija Rönnqvist, Kokkolan kaupunki ruokapalveluohjaaja Hanna Herlevi, Kokkolan kaupunki ruokapalveluohjaaja Mirja Nyblom, Kokkolan kaupunki kotitalousneuvoja Seija Varila, Pro -Agria/ Keski-Pohjanmaa ry terveydenhoitaja Riitta Annala, Kokkolan sydänyhdistys ravitsemussuunnittelija Riitta Kujala, puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Työllistymisen yhteistyöryhmä toimitusjohtaja Margita Lukkarinen, Kokkotyö-säätiö kunnanjohtaja Jukka Hillukkala, Lestijokilaakson kunnat vanhus- ja vammaistyön palvelujohtaja Seppo Mattila, Kokkolan kaupunki kunnanjohtaja Liisa Veiskola, Perhonjokilaakson kunnat henkilöstöjohtaja Boris Nygård, Kokkolan kaupunki nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund, Nuorisopalvelut toimiston johtaja Matti Sykkö, TE- toimisto, Kokkola toimiston johtaja Irja Aho, TE- toimisto, Kaustinen peruspalvelunjohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka, Jyta- alue kansliapäällikkö Timo Mämmi, Kokkolan kaupunki, puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Futuurifoorumi Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutus- ja työllisyysorganisaatioiden, yrittäjien ja kolmannen sektorin muodostama verkosto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa koulutuksen, keskustelun ja kehittämisen merkeissä. Futuurifoorumia koordinoivat Kokkolan työllisyyspalvelut ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus yhdessä alueella toimivien kehittämishankkeiden kanssa. PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämistyöryhmä alkoholitarkastaja Esa Pihlajamäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/ alkoholihallinnon yksikkö tarkastaja Lars Mattsson, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos toiminnanjohtaja Kari Moilanen City-Kokkola kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri työ tapahtuu yhdessä alueen alkoholielinkeinon, terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen ja kehittämishankkeiden kanssa

29 25 VÄKIVALLAN EHKÄISY Lähisuhde- ja perheväkivallan vastainen työryhmä johtaja Arja Seppälä, Kokkolan perheneuvola johtaja Leena Kuismin, Keski-Pohjanmaan perheasianneuvottelukeskus johtaja Eija Koittola, Keski-Pohjanmaan sovittelutoimisto sovittelun ohjaaja Maria Lager, Keski-Pohjanmaan sovittelutoimisto toiminnanjohtaja Marita Loukiainen, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Birgitta Kangas, Keski-Pohjanmaan Muisti ry Kaisa Iso-Kääntä, Keski-Pohjanmaan Muisti ry rikosylikomisario Teemu Heikkinen,Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos ylihoitaja Kaija-Riitta Harmaala, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja terveydenhoitaja Eila Furu, Peruspalveluliikelaitos Jyta osastonhoitaja Satu Lohtilahti, Kokkolan kaupunki sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, Kokkolan kaupunki, työryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri Katuväkivallan vastainen työryhmä toiminnanjohtaja Kari Moilanen, City Kokkola yhtiömies Heikki Häyrynen, Suomen vartiomiehet Oy puheenjohtaja Kenneth Blomqvist, Kokkolan taksiliikenne Oy ylikonstaapeli Pentti Haimakainen, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos palvelupäällikkö Markku Nyström, Securitas palvelupäällikkö Jani Leino, Securitas vahtimestari Kari Känsäkoski, hotelli Kaarle johtaja Pekka Isoaho, Kokkolan vartiointi ja kiinteistövalvonta ylikomisario Mikael Brännkärr, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos, työryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, työryhmän sihteeri

30 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuustyön vuosiraportti kootaan vuosittain huhtikuussa. Päivityksestä vastaa turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä. 26