Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015"

Transkriptio

1 2015 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhm

2 Sisällysluettelo AVAUSSANAT... 3 PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY... 5 Saatavuuteen vaikuttaminen tuloksekkainta päihdehaittojen ehkäisyssä... 5 Ostokokeet ikärajavalvonnasta vähittäismyynnissä... 5 VÄKIVALLAN EHKÄISY... 6 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY... 7 TAPATURMIEN EHKÄISY... 7 KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY... 8 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TULEVAISUUS... 9 INDIKAATTORITIETO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilas Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokenut vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokenut fyysistä uhkaa, %, 8. ja 9. luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaista Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilas KELAn sairastavuusindeksi Kunnan terveydenedistämisaktiivisuus

3 AVAUSSANAT Mobilisoitu kyläpoliisi - lisäturvaa keskipohjalaisiin kyliin ja taskuihin Poliisihallituksen uuden ajan strategiset linjaukset näkyvät vuoden 2015 aikana myös Keski-Pohjanmaalla. Yhtenä peruslinjauksena on toiminnan painottaminen entistä enemmän rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn - turvallisuuteen. Tämä tulee kuitenkin saada aikaan kiireellisistä hälytystehtävistä tinkimättä. Linjauksia luotaessa on noussut selvästi esille poliisin tarve päästä lähemmäs ihmisiä ja tätä kautta turvata parempi tiedonvaihto kansalaisten kanssa. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on puhunut runsaasti lähipoliisitoiminnan, kyläpoliisien ja jopa kyber-kyläpoliisien puolesta. Puheista on päästy tekoihin ja Keski-Pohjanmaa ja erityisesti Lesti- ja Perhojokilaaksot ovat yksi uusimuotoisen kyläpoliisitoiminnan kokeilualueita valtakunnassa. Lähipoliisitoiminnan kokeiluja tehdään Pohjanmaan poliisilaitoksen lisäksi kolmessa muussa Suomen poliisilaitoksessa. Näillä turvallisuutta lisäävillä kokeiluilla on erityisesti tarkoitus vähentää eriarvoisuutta kaupunkien ja maaseudun välillä. Jo muutamia vuosia sitten silloinen Keski-Pohjanmaan poliisilaitos ja jotkut keskipohjalaiset kunnat keskustelivat vakavissaan kuntapoliisien palkkaamisesta. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt isoissa rattaissa, mutta nyt ollaan uuden yrityksen kynnyksellä. On tarkoitus aloittaa mobilisoitu kyläpoliisitoiminta ja kokeiluaikaa on vuoden 2015 loppuun. Mobilisoitu tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että erikseen tähän ennaltaehkäisevään ja sidosryhmäyhteistyöhön vihkiytyneet kaksi poliisimiestä tulevat tekemään itseään tykö ja tutuiksi jokilaaksojen kunnissa ja kylänraiteilla. Mobilisoitu tarkoittaa myös tämän päivän uusien sähköisten mahdollisuuksien kokeilua poliisin tavoitettavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi. Viritteillä on erilaisia sosiaalisen median yhteyksiä ja turvallisuustiedon kaksisuuntaiseen välittämiseen liittyviä innovaatioita. Sähköiseen tiedonvälitykseen liittyvissä asioissa poliisi tekee yhteistyötä paikallisen median kanssa. Uusien kyläpoliisien tehtävänä on yhteistyössä tavallisten kuntalaisten, päättäjien kuin alueen muiden viranomaisten sekä toimijoiden kanssa löytää turvallisuusongelmia, joihin poliisitoimin voidaan vaikuttaa. Niinpä partio voi vaikka viettää yhden koko viikon Toholammilla mopopoikia vahtien ja siirtyä seuraavaksi viikoksi Perhoon eläkeläisisäntien traktoriajelua tarkkailemaan. Toki entisaikojen oikeat kyläpoliisit tunsivat kyliensä ihmiset kuin omat taskunsa, mutta ehkäpä loppuvuodesta nämä uudet kyläpoliisit tuntevat alueensa asukkaita ainakin vähän paremmin kuin Pohjanmaan poliisilaitoksen keskivertopoliisit. Niin ja onhan yhtenä visiona, että Poliisi saisi oman verkosta ladattavan Appsin ja näin ainakin jonkinlainen osa turvallisuutta olisi mobililaitteissa ja sitä myöten kyläläisten taskussa. Ajattelin kirjoittaa, että ainakin nuoremman väen taskuissa, mutta taidan perua ajatukseni. Nimittäin isäni, joka tänä vuonna täyttää 80 -vuotta, asuu niin sanotulla syrjäkylällä ja kyllä minä sujuvasti lähettelen hänelle mobilikuvaviestejä lapsenlapsenlapsista ynnä muista erittäin tärkeistä asioista - taskuun laitettavaksi. Erkki Kerola, ylikomisario Pohjanmaan poliisilaitos Valvonta- ja hälytyssektori 3

4 Turvallisuusnäkökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut kesto-otsikoita mediassa ja uudistuksen kaatumista on veikkailtu monelta poliittiselta suunnalta. Uudistukselle on kuitenkin selkeä tarve. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen muutos ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaativat katsomaan kansalaisten palveluja ja palvelujärjestelmää uudesta näkökulmasta. Sote- uudistuksesta käyty pitkä keskustelu saattaa tuottaa turvattomuutta kuntalaiselle; menetämmekö sosiaaliturvan tai ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita olemme tähän asti saaneet. Palvelujärjestelmän tarkastelu uudesta näkökulmasta ei saa kuitenkaan luoda turvattomuutta kuntalaiselle, eikä siihen ole aihetta. Uusi sosiaalihuoltolaki vaatii toteuttamaan sosiaalihuoltoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolaki puolestaan velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointi, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Laki edellyttää vahvistamaan perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantamaan terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Tästä on kysymys myös oman alueemme rakenteellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Haluamme kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Keskipohjalaisessa ja pohjalaisessa ajattelussa ei ole perinteisesti ollut töille jakoa: sinun työt ja minun työt. On totuttu tekemään työtä yhdessä ja viemään asioita yhdessä eteenpäin. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma on toteuttanut myös erittäin hyvällä tavalla tällaista toimintatapaa. Suunnitelmakauden viimeinen vuosi keskittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kasvun turvallisuuteen tulevaisuuden keskipohjalaisiin. Vuoden lopussa katsomme yhdessä kuinka jaksamme turvallisuussuunnittelua eteenpäin. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 4

5 PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Keskipohjalaiskunnat tekivät 2006 kumppanuussopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jossa sovittiin Alkoholiohjelman edistämisestä alueella. Alkoholiohjelma on nimi yhteistyölle, jota tehdään alkoholihaittojen vähentämiseksi. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oikeus terveyteen ja turvalliseen ympäristöön. Alkoholiohjelmassa valtiovalta, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yrityselämä kokoavat voimansa yhteen ja yhteisellä sitoutumisella toteuttavat vastuullista päihdepolitiikkaa. Saatavuuteen vaikuttaminen tuloksekkainta päihdehaittojen ehkäisyssä Alkoholiohjelma on julkaissut Alkoholipolitiikan kuluttajaoppaan johon on kerätty tutkimusnäyttöön perustuvia hyviä toimintatapoja päihdehaittojen vähentämiseksi. Näyttö vaikuttavuudesta on yleisesti ottaen vahvaa alkoholijuomien saatavuuden sääntelyn ja alkoholin verotuksen osalta. Vaikuttavia toimintatapoja ovat mm. oston vähimmäisikäraja, valtion vähittäismyyntimonopoli, myyntiajan rajoitukset, myyntipisteiden määrän rajoittaminen, alkoholin verotus, ajokunnon tarkastuspisteet, matalat promillerajat, ajoluvan peruutus, vaiheittainen ajolupa uusille kuljettajille ja alkoholin riskikäyttäjiin kohdennettu miniinterventio. Ostokokeet ikärajavalvonnasta vähittäismyynnissä Koeostoja tehtiin Kokkolan kaupungin alueella, sen seitsemässä eri kaupunginosassa. Ostokokeet toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kanssa. Yritykset ja myymälät eivät tienneet etukäteen ostokokeiden tekemisestä: ajankohdasta, koeostajien henkilöllisyydestä. Ostokoekohteet valittiin yhteistyössä yrittäjien perustaman yhdistyksen CB City Kokkola ry:n kanssa, jonka yhtenä tavoitteensa yritystoiminnan edistämisen lisäksi on olla luomassa viihtyisää ja turvallista kaupunkikeskustaa Kokkolassa. Alkoholin ostokokeet Alkoholin ostokokeet antavat osviittaa siitä, millä tavalla tällä hetkellä kauppiaat noudattavat alkoholilainsäädäntöä. Yllätyimme positiivisesti valvonnan toimivuudesta. Ostokokeita tehtiin 25, joista 80 %:ssa kauppojen oma ikärajavalvonta toimi. Tätä voidaan pitää suhteellisen hyvänä tuloksena, sillä ostojen läpimenoprosentti jäi pieneksi. Rahapelien ikärajan valvonta Pelikonepelaamiseen puuttuminen oli vähäistä ja alkoholiin verrattuna valvonta toimi huomattavasti heikommin. Pelikonekokeiluja tehtiin 24, joista vain neljään (19 %) puututtiin. Kiinnitimme myös huomiota pelikoneiden sijaintiin kaupoissa. Usein koneet olivat lähellä kassoja ja valvonnan läheisyydessä, mutta oli myös paikkoja, joissa henkilökunnan oli vaikea valvoa pelialuetta. Törmäsimme myös tilanteisiin, joissa pelikonepelaamiseen ei puututtu siitä huolimatta, että pelaamista edeltävässä ostotilanteessa oli selvinnyt henkilöllisyystodistuksen puuttuminen. Sen sijaan oli myös tilanteita, joissa myyjä kielsi pelaamisen välittömästi sellaisen ostotilanteen jälkeen, jossa ilmeni, ettei henkilöllisyystodistusta ollut esittää. 5

6 Yhteistyö alkoholielinkeinon kanssa Kokkolan paras terassi tunnustus jaettiin neljännen kerran. Tunnustuksen myöntävät Kokkolan kaupunki, City-Kokkola, Pohjanmaan poliisilaitos ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Tunnustus myönnetään terassin viihtyisyyden, ohjelmatarjonnan, turvallisuuden sekä vastuullisen alkoholimyynnin perusteella. Työryhmä kiertää keskustan alueella korttelit ja kuvaa terassit. Samassa yhteydessä katsotaan kaupungin yleisilmettä. Kesän aikana terassien toimintaa tarkkaillaan ja elokuussa suoritetaan toinen katselmus. Tunnustukset on jaettu kolmessa sarjassa ja ne on luovutettu Venetsialaisten yhteydessä kesälomakauden päättyessä. Vuonna 2014 työryhmä palkitsi myös yhden aktiivisen terassien kehittäjän Hannele Hanssonin (Rosso) erillismaininnalla. Hansson oli kutsuttuna myös Alkoholiohjelman valtakunnalliseen PAKKA- päätöseminaariin (paikallinen alkoholipolitiikan kehittäminen). Hän edusti paneelissa Suomen ravintoloita. VÄKIVALLAN EHKÄISY Parisuhdeväkivallan ehkäisy Turvallisuusalueelle on perustettu MARAK- työryhmä, jonka tarkoituksena on parantaa asiakastyöskentelyä ja edistää väkivaltaan puuttumista. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ET Marita Toivonen (Peruspalveluliikelaitos Jyta). MARAK (moniammatillinen riskinarvointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja. Työryhmätyöskentely parantaa asiakkaan turvallisuutta ja työntekijöiden välistä yhteistyötä väkivaltatilanteissa. Työskentelyyn sisältyy asiakkaan kanssa tehtävä riskinarviointi ja työryhmässä laadittava turvasuunnitelma sekä turvallisuus- ja toimenpidesuunnitelman seuranta. MARAK koulutuksessa on ollut 248 sosiaali- ja terveydenhuollon, viranomais- ja valvontasektorin sekä kolmannen sektorin työntekijää turvallisuussuunnitelma-alueeltamme. Kouluttajana on toiminut Mari Kaltemaa-Uurtamo Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta. Hän konsultoi myös työryhmää tarvittaessa. Työryhmän sihteerinä toimii psykoterapeutti ET Juha Pohjonen (Kokkolan kaupunki). Katuväkivallan ehkäisy Monitoimijainen katuväkivallan vastainen työryhmä on kokoontunut sovitusti toimintavuoden aikana. Työryhmän puheenjohtajana toimii rikosylikomisario Mikael Brännkärr. Työryhmässä on poliisin lisäksi teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen, kaupunkikeskustan liikeyritysten, taksien ja vartiointiliikkeiden edustus. Työryhmä seuraa katuväkivaltatilannetta alueella ja kehittää teknistä valvontaa. Sidosryhmässä pohditaan väestön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja mietitään ongelmatilanteiden hoitamista. Haasteena on tiedonvälityksen kehittäminen eri yritysten/ organisaatioiden välillä riskitilanteiden informoinnissa. Työryhmä on suunnitellut myös ennakoivan tilannekuvan rakentamista, jossa pystyttäisiin arvioimaan turvallisuusriskejä. 6

7 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Futuurifoorumi perustettiin 2010 nuorten/väestön syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallistujille maksuton foorumi on järjestetty kaksi kertaa vuodessa. Foorumin tavoitteena on ollut verkostoida alueen työntekijöitä. Mukana on osallistujia koulutus-, sosiaali- ja terveys-, nuoriso- kuin työllisyysorganisaatioista, alueen yrittäjistä, nuorista ja työttömistä. Tavoitteena on ollut pohtia opintojen loppuun saattamista, työllistymistä, palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. Järjestäjätahoina ovat olleet vuosien saatossa: Kokkolan kaupungin työllisyys- ja aktivointiyksikkö, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, kuntakokeilu KANAVA- hanke, Kokkolan etsivä nuorisotyö, Kaustisen seutukunnan etsivä nuorisotyö, Kokkotyö-säätiön nuorten työpajatoiminta. Futuurifoorumissa on ollut yli 900 osallistujaa. Foorumeihin on tuotu uusin, saatavilla oleva tieto niistä aiheista/toiveista, joita foorumilaiset ovat esittäneet. Olemme hankkineet näiden toiveiden pohjalta alan asiantuntijat luennoimaan ko. teemoista ja eri hankkeet/ toimijatahot esittelemään omaa toimintaansa. Futuurifoorumin teemoina/päivien niminä ovat olleet: Nuorten työllistymisen haasteet, Tutkinto valmiiksi ja työhön, Kuinka kiinnittää nuoret työmarkkinoille?, Yhdessä tuloksiin verkostoiltapäivä nuorten parissa toimiville, Motivoiva haastattelu, Riippuvuuksien vaikutukset nuorten työllistymisessä, Tarttuisitko väkivaltaan miksi et?, Onnistumisia arjessa, - Futuurifoorumi, Valoa toimintakyvyn tukemiseen. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 kohti keskipohjalaista työllisyyteen perustuvaa hyvinvointia Turvallisuustyön ohjausryhmän aloitteesta liikkeelle lähtenyt alueellinen työllisyysstrategia valmistui suunnitellussa aikataulussa. Strategiatyötä koordinoi Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan kaupunki. Strategiassa on painopisteet seuraaville osa-alueille: nuoret ja alueen työmarkkinat, osaavan työvoiman turvaaminen ja monialainen yrittäjyys sekä työelämän muutos ja työttömyys. Työllisyysstrategian avulla on saatu rakenne syrjäytymisen ehkäisyyn turvallisuussuunnitelma-alueellamme. TAPATURMIEN EHKÄISY Valtakunnallista hätänumero 112 päivää vietetään vuosittain Tavoitteena on tehdä Euroopan yhteinen hätänumero tunnetuksi ja opastaa ihmisiä välttämään arjen onnettomuus- ja vaaratilanteita sekä toimimaan oikein erilaisissa hätätilanteissa. 112-päivä kannustaa huolehtimaan läheisistään ja itsestään. Turvallisuustyöryhmä on päättänyt huomioida hätänumeropäivää luovuttamalla Keskipohjalainen Arjen sankari- tunnustuksen. Tunnustus myönnetään yksilölle tai yhteisölle, joka on ehkäissyt toiminnallaan arjen vaaratilanteita tai toiminut esimerkillisesti arjen vaaratilanteissa ja täten välttänyt tapaturman tai onnettomuuden tai osannut toimia oikein vahinkotilanteessa. Valinta tapahtuu alueen asukkaiden esityksestä. 7

8 Keskipohjalainen Arjen sankari valittiin nyt viidettä kertaa. Tunnustus Valtakunnallista hätänumeropäivänä kaustislaiselle Juha Jylhälle myönnettiin vuoden 2014 Keskipohjalainen Arjen sankari-tunnustus. Jylhä pelasti liekeissä olevan naapurinsa palokuolemalta sekä esti palon leviämisen maastoon ja läheiseen asutukseen. Jylhän lisäksi muistettiin kirjalahjalla 4-vuotiaasta Sanni Koskista, joka neuvokkaasti toimien pelasti vaarin hengen hukkumiskuolemalta pilkkiretkellä. Itsekkin avantoon pudonnut lapsenlapsi toimi vaarin antaman ohjeen mukaisesti ja hälytti apua. KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY TERVE TEKO tunnustuksen myöntäminen Nyt toista kertaa myönnettävä TERVE TEKO tunnustus myönnettiin PRO AGRIA/ Keski- Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisille heidän hyvästä työstään lasten ja nuorten terveellisten ravintotottumusten edistämiseksi. Tunnustuksen vastaanotti asiantuntija Seija Varila. Luovuttajina olivat sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, ravitsemusterapeutti Kati Nynäs ja hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala. Valintaperusteena tunnustusta myönnettäessä on, että se luovutetaan yritykselle tai yhteisölle, joka työssään toteuttaa tai tukee väestön terveellisiä ravitsemustottumuksia turvallisuussuunnitelma-alueella. Ravitsemustyöryhmä tutustui uusiin ravitsemussuosituksiin ja on seurannut niiden toteutumista suunnitelma-alueella. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kouluruokailua niin, että mahdollisimman moni käyttäisi kouluruokailumahdollisuutta. Kokkolan ruokapalvelut suoritti kouluruokakyselyn, jonka tavoitteena oli löytää hyviä ratkaisuja ruokailuun mm. ruokailuajat, ateriavaihtoehdot, malliateriat, mausteet. Ravitsemustyöryhmä on seurannut vanhusten ravitsemustilannetta ja siitä syntyvää keskustelua. Vanhusten ruokailun kehittämistä varten on perustettu erikseen vanhustyöryhmä, jonka tavoitteena on edistää vanhusten terveellistä ja riittävää ravitsemusta vuotiaille suunniteltiin Sydänviikon yhteyteen luentoa ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä ikääntyessä. 8

9 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TULEVAISUUS Turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille Lähtökohtana oli arjen turvallisuus, jossa turvallisuustilannetta tarkasteltiin neljästä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavasta lähtökohdasta; päihteidenkäytön, väkivallan, syrjäytymisen ja kansansairauksien näkökulmasta. Turvallisuussuunnitelmassa toimintavuosien aikana on verkostoiduttu laajasti eri toimijatahojen kanssa. Kunnat, kuntayhtymät, viranomaistahot, yrittäjät, eri alojen osaajat ovat muodostaneet verkoston, joka on toteuttanut turvallisuussuunnitelman tavoitteita. Tietoisena päätöksenä suunnittelutyön alussa oli, että suunnitelmassa ei käsitellä varautumis- eikä valmiussuunnittelua, vaan keskitytään väestön arjen turvallisuuden kokemukseen ja sitä rapauttaviin seikkoihin. Suunnittelutyön alussa laadittiin riskikartta, jonka pohjalta on tehty tätä työtä. Suunnittelu työn sloganina oli Turvallinen elämä arjessa- yksilön vastuulla ja yhteisön tuella. Yksilön turvallisuuden tunnetta ja tunnetta kuulumisesta yhteisöön haluttiin vahvistaa neljällä eri ulottuvuudella; turvallinen asuin-, kasvu-, työ-, palvelu- ja liikkumisympäristö, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus ja yksilön taloudellinen turvallisuus (mahdollisuus oppimiseen, työelämään, mielekkääseen vapaa-aikaan, turvattuun vanhuuteen ja mahdollisuuteen taloudelliseen tukeen tarvittaessa). Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon valossa näyttää siltä, että olemme menneet hyvään suuntaan. Arjen turvallisuudesta kuntien jatkuvuuden hallintaan normaaliolojen häriötilanteissa Peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on suurelta osin kuntien vastuulla. Kunnilla on keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa, yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa. Vuonna 2010 laaditussa 9

10 riskikartassa huomioitiin jo infrastuktuurin haavoittuvuus ja taloudellisten resurssien väheneminen. Näihin riskeihin parhaana lääkkeenä on todettu olevan avoin yhteistyö yhdessä enemmän ajattelu. Turvallisuussuunnitelmatyö on laittanut alulle niin Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 suunnitelman kuin alueellisen ravitsemussuunnitelmatyön. Uutena avauksena on mahdollisuus rakentaa yhdessä toimijatahojen kanssa VARAUTUVA KESKIPOHJANMAA suunnitelma, jossa painottuu kuntien jatkuvuuden hallinta normaaliolojen häiriötilanteissa, viranomaisyhteistyön lisääminen ja väestön turvallisuuden tunteen lisääminen kehittämällä tiedottamista ja vahvistamalla psykososiaalisten palvelujen/ henkisen ensiavun saamista häriötilanteissa. 10

11 INDIKAATTORITIETO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilas Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 11

12 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Kokenut vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. 12

13 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä Kokenut fyysistä uhkaa, %, 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 13

14 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset Nuorisotyöttömät, % vuotiaista Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. 14

15 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. 15

16 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten (pl, huumausaineen käyttörikokset ja törkeät huumausainerikokset) osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Huumausainerikoksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikokset, huumausainerikokset sekä törkeät huumausainerikokset. Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilas Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 16

17 KELAn sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kunnan terveydenedistämisaktiivisuus Indikaattori kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön 17

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma

Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2011 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015 VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä 23.2.2012 RAPORTIN SISÄLTÖ TERVEHDYSSANAT Turvallisuutta meille kaikille

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2010-2015

KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2010-2015 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2010-2015 VUOSIRAPORTTI 2010 RAPORTIN SISÄLTÖ Poliisipäällikön tervehdys Työ- ja ohjausryhmän toiminta 1 Substanssityöryhmien työskentely..1

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Torju arjen vaaratilanteet

Torju arjen vaaratilanteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturma sattuu vuosittain noin 700 000 suomalaiselle. Kuolemaan näistä johtaa vuosittain noin 2 700. Torju arjen vaaratilanteet Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013 Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma

Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2012 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015 VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhmä 4/ 2013 1 TERVEHDYSSANAT... 2 Tekniset ratkaisut osana turvallisuussuunnittelua...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot