Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015"

Transkriptio

1 2015 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhm

2 Sisällysluettelo AVAUSSANAT... 3 PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY... 5 Saatavuuteen vaikuttaminen tuloksekkainta päihdehaittojen ehkäisyssä... 5 Ostokokeet ikärajavalvonnasta vähittäismyynnissä... 5 VÄKIVALLAN EHKÄISY... 6 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY... 7 TAPATURMIEN EHKÄISY... 7 KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY... 8 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TULEVAISUUS... 9 INDIKAATTORITIETO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilas Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokenut vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokenut fyysistä uhkaa, %, 8. ja 9. luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaista Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilas KELAn sairastavuusindeksi Kunnan terveydenedistämisaktiivisuus

3 AVAUSSANAT Mobilisoitu kyläpoliisi - lisäturvaa keskipohjalaisiin kyliin ja taskuihin Poliisihallituksen uuden ajan strategiset linjaukset näkyvät vuoden 2015 aikana myös Keski-Pohjanmaalla. Yhtenä peruslinjauksena on toiminnan painottaminen entistä enemmän rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn - turvallisuuteen. Tämä tulee kuitenkin saada aikaan kiireellisistä hälytystehtävistä tinkimättä. Linjauksia luotaessa on noussut selvästi esille poliisin tarve päästä lähemmäs ihmisiä ja tätä kautta turvata parempi tiedonvaihto kansalaisten kanssa. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on puhunut runsaasti lähipoliisitoiminnan, kyläpoliisien ja jopa kyber-kyläpoliisien puolesta. Puheista on päästy tekoihin ja Keski-Pohjanmaa ja erityisesti Lesti- ja Perhojokilaaksot ovat yksi uusimuotoisen kyläpoliisitoiminnan kokeilualueita valtakunnassa. Lähipoliisitoiminnan kokeiluja tehdään Pohjanmaan poliisilaitoksen lisäksi kolmessa muussa Suomen poliisilaitoksessa. Näillä turvallisuutta lisäävillä kokeiluilla on erityisesti tarkoitus vähentää eriarvoisuutta kaupunkien ja maaseudun välillä. Jo muutamia vuosia sitten silloinen Keski-Pohjanmaan poliisilaitos ja jotkut keskipohjalaiset kunnat keskustelivat vakavissaan kuntapoliisien palkkaamisesta. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt isoissa rattaissa, mutta nyt ollaan uuden yrityksen kynnyksellä. On tarkoitus aloittaa mobilisoitu kyläpoliisitoiminta ja kokeiluaikaa on vuoden 2015 loppuun. Mobilisoitu tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että erikseen tähän ennaltaehkäisevään ja sidosryhmäyhteistyöhön vihkiytyneet kaksi poliisimiestä tulevat tekemään itseään tykö ja tutuiksi jokilaaksojen kunnissa ja kylänraiteilla. Mobilisoitu tarkoittaa myös tämän päivän uusien sähköisten mahdollisuuksien kokeilua poliisin tavoitettavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi. Viritteillä on erilaisia sosiaalisen median yhteyksiä ja turvallisuustiedon kaksisuuntaiseen välittämiseen liittyviä innovaatioita. Sähköiseen tiedonvälitykseen liittyvissä asioissa poliisi tekee yhteistyötä paikallisen median kanssa. Uusien kyläpoliisien tehtävänä on yhteistyössä tavallisten kuntalaisten, päättäjien kuin alueen muiden viranomaisten sekä toimijoiden kanssa löytää turvallisuusongelmia, joihin poliisitoimin voidaan vaikuttaa. Niinpä partio voi vaikka viettää yhden koko viikon Toholammilla mopopoikia vahtien ja siirtyä seuraavaksi viikoksi Perhoon eläkeläisisäntien traktoriajelua tarkkailemaan. Toki entisaikojen oikeat kyläpoliisit tunsivat kyliensä ihmiset kuin omat taskunsa, mutta ehkäpä loppuvuodesta nämä uudet kyläpoliisit tuntevat alueensa asukkaita ainakin vähän paremmin kuin Pohjanmaan poliisilaitoksen keskivertopoliisit. Niin ja onhan yhtenä visiona, että Poliisi saisi oman verkosta ladattavan Appsin ja näin ainakin jonkinlainen osa turvallisuutta olisi mobililaitteissa ja sitä myöten kyläläisten taskussa. Ajattelin kirjoittaa, että ainakin nuoremman väen taskuissa, mutta taidan perua ajatukseni. Nimittäin isäni, joka tänä vuonna täyttää 80 -vuotta, asuu niin sanotulla syrjäkylällä ja kyllä minä sujuvasti lähettelen hänelle mobilikuvaviestejä lapsenlapsenlapsista ynnä muista erittäin tärkeistä asioista - taskuun laitettavaksi. Erkki Kerola, ylikomisario Pohjanmaan poliisilaitos Valvonta- ja hälytyssektori 3

4 Turvallisuusnäkökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut kesto-otsikoita mediassa ja uudistuksen kaatumista on veikkailtu monelta poliittiselta suunnalta. Uudistukselle on kuitenkin selkeä tarve. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen muutos ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaativat katsomaan kansalaisten palveluja ja palvelujärjestelmää uudesta näkökulmasta. Sote- uudistuksesta käyty pitkä keskustelu saattaa tuottaa turvattomuutta kuntalaiselle; menetämmekö sosiaaliturvan tai ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita olemme tähän asti saaneet. Palvelujärjestelmän tarkastelu uudesta näkökulmasta ei saa kuitenkaan luoda turvattomuutta kuntalaiselle, eikä siihen ole aihetta. Uusi sosiaalihuoltolaki vaatii toteuttamaan sosiaalihuoltoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolaki puolestaan velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointi, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Laki edellyttää vahvistamaan perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantamaan terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Tästä on kysymys myös oman alueemme rakenteellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Haluamme kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Keskipohjalaisessa ja pohjalaisessa ajattelussa ei ole perinteisesti ollut töille jakoa: sinun työt ja minun työt. On totuttu tekemään työtä yhdessä ja viemään asioita yhdessä eteenpäin. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma on toteuttanut myös erittäin hyvällä tavalla tällaista toimintatapaa. Suunnitelmakauden viimeinen vuosi keskittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kasvun turvallisuuteen tulevaisuuden keskipohjalaisiin. Vuoden lopussa katsomme yhdessä kuinka jaksamme turvallisuussuunnittelua eteenpäin. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 4

5 PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Keskipohjalaiskunnat tekivät 2006 kumppanuussopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jossa sovittiin Alkoholiohjelman edistämisestä alueella. Alkoholiohjelma on nimi yhteistyölle, jota tehdään alkoholihaittojen vähentämiseksi. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oikeus terveyteen ja turvalliseen ympäristöön. Alkoholiohjelmassa valtiovalta, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yrityselämä kokoavat voimansa yhteen ja yhteisellä sitoutumisella toteuttavat vastuullista päihdepolitiikkaa. Saatavuuteen vaikuttaminen tuloksekkainta päihdehaittojen ehkäisyssä Alkoholiohjelma on julkaissut Alkoholipolitiikan kuluttajaoppaan johon on kerätty tutkimusnäyttöön perustuvia hyviä toimintatapoja päihdehaittojen vähentämiseksi. Näyttö vaikuttavuudesta on yleisesti ottaen vahvaa alkoholijuomien saatavuuden sääntelyn ja alkoholin verotuksen osalta. Vaikuttavia toimintatapoja ovat mm. oston vähimmäisikäraja, valtion vähittäismyyntimonopoli, myyntiajan rajoitukset, myyntipisteiden määrän rajoittaminen, alkoholin verotus, ajokunnon tarkastuspisteet, matalat promillerajat, ajoluvan peruutus, vaiheittainen ajolupa uusille kuljettajille ja alkoholin riskikäyttäjiin kohdennettu miniinterventio. Ostokokeet ikärajavalvonnasta vähittäismyynnissä Koeostoja tehtiin Kokkolan kaupungin alueella, sen seitsemässä eri kaupunginosassa. Ostokokeet toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kanssa. Yritykset ja myymälät eivät tienneet etukäteen ostokokeiden tekemisestä: ajankohdasta, koeostajien henkilöllisyydestä. Ostokoekohteet valittiin yhteistyössä yrittäjien perustaman yhdistyksen CB City Kokkola ry:n kanssa, jonka yhtenä tavoitteensa yritystoiminnan edistämisen lisäksi on olla luomassa viihtyisää ja turvallista kaupunkikeskustaa Kokkolassa. Alkoholin ostokokeet Alkoholin ostokokeet antavat osviittaa siitä, millä tavalla tällä hetkellä kauppiaat noudattavat alkoholilainsäädäntöä. Yllätyimme positiivisesti valvonnan toimivuudesta. Ostokokeita tehtiin 25, joista 80 %:ssa kauppojen oma ikärajavalvonta toimi. Tätä voidaan pitää suhteellisen hyvänä tuloksena, sillä ostojen läpimenoprosentti jäi pieneksi. Rahapelien ikärajan valvonta Pelikonepelaamiseen puuttuminen oli vähäistä ja alkoholiin verrattuna valvonta toimi huomattavasti heikommin. Pelikonekokeiluja tehtiin 24, joista vain neljään (19 %) puututtiin. Kiinnitimme myös huomiota pelikoneiden sijaintiin kaupoissa. Usein koneet olivat lähellä kassoja ja valvonnan läheisyydessä, mutta oli myös paikkoja, joissa henkilökunnan oli vaikea valvoa pelialuetta. Törmäsimme myös tilanteisiin, joissa pelikonepelaamiseen ei puututtu siitä huolimatta, että pelaamista edeltävässä ostotilanteessa oli selvinnyt henkilöllisyystodistuksen puuttuminen. Sen sijaan oli myös tilanteita, joissa myyjä kielsi pelaamisen välittömästi sellaisen ostotilanteen jälkeen, jossa ilmeni, ettei henkilöllisyystodistusta ollut esittää. 5

6 Yhteistyö alkoholielinkeinon kanssa Kokkolan paras terassi tunnustus jaettiin neljännen kerran. Tunnustuksen myöntävät Kokkolan kaupunki, City-Kokkola, Pohjanmaan poliisilaitos ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Tunnustus myönnetään terassin viihtyisyyden, ohjelmatarjonnan, turvallisuuden sekä vastuullisen alkoholimyynnin perusteella. Työryhmä kiertää keskustan alueella korttelit ja kuvaa terassit. Samassa yhteydessä katsotaan kaupungin yleisilmettä. Kesän aikana terassien toimintaa tarkkaillaan ja elokuussa suoritetaan toinen katselmus. Tunnustukset on jaettu kolmessa sarjassa ja ne on luovutettu Venetsialaisten yhteydessä kesälomakauden päättyessä. Vuonna 2014 työryhmä palkitsi myös yhden aktiivisen terassien kehittäjän Hannele Hanssonin (Rosso) erillismaininnalla. Hansson oli kutsuttuna myös Alkoholiohjelman valtakunnalliseen PAKKA- päätöseminaariin (paikallinen alkoholipolitiikan kehittäminen). Hän edusti paneelissa Suomen ravintoloita. VÄKIVALLAN EHKÄISY Parisuhdeväkivallan ehkäisy Turvallisuusalueelle on perustettu MARAK- työryhmä, jonka tarkoituksena on parantaa asiakastyöskentelyä ja edistää väkivaltaan puuttumista. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ET Marita Toivonen (Peruspalveluliikelaitos Jyta). MARAK (moniammatillinen riskinarvointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja. Työryhmätyöskentely parantaa asiakkaan turvallisuutta ja työntekijöiden välistä yhteistyötä väkivaltatilanteissa. Työskentelyyn sisältyy asiakkaan kanssa tehtävä riskinarviointi ja työryhmässä laadittava turvasuunnitelma sekä turvallisuus- ja toimenpidesuunnitelman seuranta. MARAK koulutuksessa on ollut 248 sosiaali- ja terveydenhuollon, viranomais- ja valvontasektorin sekä kolmannen sektorin työntekijää turvallisuussuunnitelma-alueeltamme. Kouluttajana on toiminut Mari Kaltemaa-Uurtamo Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta. Hän konsultoi myös työryhmää tarvittaessa. Työryhmän sihteerinä toimii psykoterapeutti ET Juha Pohjonen (Kokkolan kaupunki). Katuväkivallan ehkäisy Monitoimijainen katuväkivallan vastainen työryhmä on kokoontunut sovitusti toimintavuoden aikana. Työryhmän puheenjohtajana toimii rikosylikomisario Mikael Brännkärr. Työryhmässä on poliisin lisäksi teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen, kaupunkikeskustan liikeyritysten, taksien ja vartiointiliikkeiden edustus. Työryhmä seuraa katuväkivaltatilannetta alueella ja kehittää teknistä valvontaa. Sidosryhmässä pohditaan väestön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja mietitään ongelmatilanteiden hoitamista. Haasteena on tiedonvälityksen kehittäminen eri yritysten/ organisaatioiden välillä riskitilanteiden informoinnissa. Työryhmä on suunnitellut myös ennakoivan tilannekuvan rakentamista, jossa pystyttäisiin arvioimaan turvallisuusriskejä. 6

7 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Futuurifoorumi perustettiin 2010 nuorten/väestön syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallistujille maksuton foorumi on järjestetty kaksi kertaa vuodessa. Foorumin tavoitteena on ollut verkostoida alueen työntekijöitä. Mukana on osallistujia koulutus-, sosiaali- ja terveys-, nuoriso- kuin työllisyysorganisaatioista, alueen yrittäjistä, nuorista ja työttömistä. Tavoitteena on ollut pohtia opintojen loppuun saattamista, työllistymistä, palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. Järjestäjätahoina ovat olleet vuosien saatossa: Kokkolan kaupungin työllisyys- ja aktivointiyksikkö, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, kuntakokeilu KANAVA- hanke, Kokkolan etsivä nuorisotyö, Kaustisen seutukunnan etsivä nuorisotyö, Kokkotyö-säätiön nuorten työpajatoiminta. Futuurifoorumissa on ollut yli 900 osallistujaa. Foorumeihin on tuotu uusin, saatavilla oleva tieto niistä aiheista/toiveista, joita foorumilaiset ovat esittäneet. Olemme hankkineet näiden toiveiden pohjalta alan asiantuntijat luennoimaan ko. teemoista ja eri hankkeet/ toimijatahot esittelemään omaa toimintaansa. Futuurifoorumin teemoina/päivien niminä ovat olleet: Nuorten työllistymisen haasteet, Tutkinto valmiiksi ja työhön, Kuinka kiinnittää nuoret työmarkkinoille?, Yhdessä tuloksiin verkostoiltapäivä nuorten parissa toimiville, Motivoiva haastattelu, Riippuvuuksien vaikutukset nuorten työllistymisessä, Tarttuisitko väkivaltaan miksi et?, Onnistumisia arjessa, - Futuurifoorumi, Valoa toimintakyvyn tukemiseen. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 kohti keskipohjalaista työllisyyteen perustuvaa hyvinvointia Turvallisuustyön ohjausryhmän aloitteesta liikkeelle lähtenyt alueellinen työllisyysstrategia valmistui suunnitellussa aikataulussa. Strategiatyötä koordinoi Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan kaupunki. Strategiassa on painopisteet seuraaville osa-alueille: nuoret ja alueen työmarkkinat, osaavan työvoiman turvaaminen ja monialainen yrittäjyys sekä työelämän muutos ja työttömyys. Työllisyysstrategian avulla on saatu rakenne syrjäytymisen ehkäisyyn turvallisuussuunnitelma-alueellamme. TAPATURMIEN EHKÄISY Valtakunnallista hätänumero 112 päivää vietetään vuosittain Tavoitteena on tehdä Euroopan yhteinen hätänumero tunnetuksi ja opastaa ihmisiä välttämään arjen onnettomuus- ja vaaratilanteita sekä toimimaan oikein erilaisissa hätätilanteissa. 112-päivä kannustaa huolehtimaan läheisistään ja itsestään. Turvallisuustyöryhmä on päättänyt huomioida hätänumeropäivää luovuttamalla Keskipohjalainen Arjen sankari- tunnustuksen. Tunnustus myönnetään yksilölle tai yhteisölle, joka on ehkäissyt toiminnallaan arjen vaaratilanteita tai toiminut esimerkillisesti arjen vaaratilanteissa ja täten välttänyt tapaturman tai onnettomuuden tai osannut toimia oikein vahinkotilanteessa. Valinta tapahtuu alueen asukkaiden esityksestä. 7

8 Keskipohjalainen Arjen sankari valittiin nyt viidettä kertaa. Tunnustus Valtakunnallista hätänumeropäivänä kaustislaiselle Juha Jylhälle myönnettiin vuoden 2014 Keskipohjalainen Arjen sankari-tunnustus. Jylhä pelasti liekeissä olevan naapurinsa palokuolemalta sekä esti palon leviämisen maastoon ja läheiseen asutukseen. Jylhän lisäksi muistettiin kirjalahjalla 4-vuotiaasta Sanni Koskista, joka neuvokkaasti toimien pelasti vaarin hengen hukkumiskuolemalta pilkkiretkellä. Itsekkin avantoon pudonnut lapsenlapsi toimi vaarin antaman ohjeen mukaisesti ja hälytti apua. KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY TERVE TEKO tunnustuksen myöntäminen Nyt toista kertaa myönnettävä TERVE TEKO tunnustus myönnettiin PRO AGRIA/ Keski- Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisille heidän hyvästä työstään lasten ja nuorten terveellisten ravintotottumusten edistämiseksi. Tunnustuksen vastaanotti asiantuntija Seija Varila. Luovuttajina olivat sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, ravitsemusterapeutti Kati Nynäs ja hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala. Valintaperusteena tunnustusta myönnettäessä on, että se luovutetaan yritykselle tai yhteisölle, joka työssään toteuttaa tai tukee väestön terveellisiä ravitsemustottumuksia turvallisuussuunnitelma-alueella. Ravitsemustyöryhmä tutustui uusiin ravitsemussuosituksiin ja on seurannut niiden toteutumista suunnitelma-alueella. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kouluruokailua niin, että mahdollisimman moni käyttäisi kouluruokailumahdollisuutta. Kokkolan ruokapalvelut suoritti kouluruokakyselyn, jonka tavoitteena oli löytää hyviä ratkaisuja ruokailuun mm. ruokailuajat, ateriavaihtoehdot, malliateriat, mausteet. Ravitsemustyöryhmä on seurannut vanhusten ravitsemustilannetta ja siitä syntyvää keskustelua. Vanhusten ruokailun kehittämistä varten on perustettu erikseen vanhustyöryhmä, jonka tavoitteena on edistää vanhusten terveellistä ja riittävää ravitsemusta vuotiaille suunniteltiin Sydänviikon yhteyteen luentoa ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä ikääntyessä. 8

9 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TULEVAISUUS Turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille Lähtökohtana oli arjen turvallisuus, jossa turvallisuustilannetta tarkasteltiin neljästä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavasta lähtökohdasta; päihteidenkäytön, väkivallan, syrjäytymisen ja kansansairauksien näkökulmasta. Turvallisuussuunnitelmassa toimintavuosien aikana on verkostoiduttu laajasti eri toimijatahojen kanssa. Kunnat, kuntayhtymät, viranomaistahot, yrittäjät, eri alojen osaajat ovat muodostaneet verkoston, joka on toteuttanut turvallisuussuunnitelman tavoitteita. Tietoisena päätöksenä suunnittelutyön alussa oli, että suunnitelmassa ei käsitellä varautumis- eikä valmiussuunnittelua, vaan keskitytään väestön arjen turvallisuuden kokemukseen ja sitä rapauttaviin seikkoihin. Suunnittelutyön alussa laadittiin riskikartta, jonka pohjalta on tehty tätä työtä. Suunnittelu työn sloganina oli Turvallinen elämä arjessa- yksilön vastuulla ja yhteisön tuella. Yksilön turvallisuuden tunnetta ja tunnetta kuulumisesta yhteisöön haluttiin vahvistaa neljällä eri ulottuvuudella; turvallinen asuin-, kasvu-, työ-, palvelu- ja liikkumisympäristö, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus ja yksilön taloudellinen turvallisuus (mahdollisuus oppimiseen, työelämään, mielekkääseen vapaa-aikaan, turvattuun vanhuuteen ja mahdollisuuteen taloudelliseen tukeen tarvittaessa). Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon valossa näyttää siltä, että olemme menneet hyvään suuntaan. Arjen turvallisuudesta kuntien jatkuvuuden hallintaan normaaliolojen häriötilanteissa Peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on suurelta osin kuntien vastuulla. Kunnilla on keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa, yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa. Vuonna 2010 laaditussa 9

10 riskikartassa huomioitiin jo infrastuktuurin haavoittuvuus ja taloudellisten resurssien väheneminen. Näihin riskeihin parhaana lääkkeenä on todettu olevan avoin yhteistyö yhdessä enemmän ajattelu. Turvallisuussuunnitelmatyö on laittanut alulle niin Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 suunnitelman kuin alueellisen ravitsemussuunnitelmatyön. Uutena avauksena on mahdollisuus rakentaa yhdessä toimijatahojen kanssa VARAUTUVA KESKIPOHJANMAA suunnitelma, jossa painottuu kuntien jatkuvuuden hallinta normaaliolojen häiriötilanteissa, viranomaisyhteistyön lisääminen ja väestön turvallisuuden tunteen lisääminen kehittämällä tiedottamista ja vahvistamalla psykososiaalisten palvelujen/ henkisen ensiavun saamista häriötilanteissa. 10

11 INDIKAATTORITIETO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilas Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 11

12 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Kokenut vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. 12

13 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä Kokenut fyysistä uhkaa, %, 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 13

14 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset Nuorisotyöttömät, % vuotiaista Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. 14

15 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. 15

16 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten (pl, huumausaineen käyttörikokset ja törkeät huumausainerikokset) osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Huumausainerikoksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikokset, huumausainerikokset sekä törkeät huumausainerikokset. Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilas Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 16

17 KELAn sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kunnan terveydenedistämisaktiivisuus Indikaattori kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön 17

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

- Pohjois-Lapin kunnat

- Pohjois-Lapin kunnat Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki Rikoksentorjunta osana laajempaa turvallisuustyötä Oulussa Esityksen rakenne Turvallisuudesta Hyvinvoinnista ja rikoksentorjunnasta Oulun turvallisuusohjelma

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin mahdollisuudet ehkäisevässä päihdetyössä Tampereella

Pakka-toimintamallin mahdollisuudet ehkäisevässä päihdetyössä Tampereella Pakka-toimintamallin mahdollisuudet ehkäisevässä päihdetyössä Tampereella Ehkäisevän päihdetyön, terveyden edistämisen ja väkivallan kuntayhdyshenkilöiden verkostopäivä 27.10.2016 Tampere 1 Pakka-toimintamallin

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro

Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro Alkoholi ja väkivalta seminaari Rovaniemi 6.11.2013 Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto 1 Jaana

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot