Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2009 (perustettu Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Transkriptio

1 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2009 (perustettu Tertin Kartanossa Mikkelissä) Tiedätkö kuka olet, missä on sukujuuresi, jos haluat tietää juuresi liity sukuseuraan ja tule sukukokouksiin/juhliin Tietävätkö lapsesi tai lapsenlapsesi sukusi juuret tai haluavatko lapsesi tietää missä heidän sukujuuret on lähtöisin, tällöin oiva paikka selvittää asia sukukokouksissa. Sukuseuran synty ja kehitys Perustaminen Pylkkösen-Pylkkäsen sukuseura ry. perustettiin Mikkelissä Tertin Kartanossa, tuolloin paikalla perustamassa oli 48 aikuista henkilöä ja mukana oli myös joukko lapsia. Perustaminen tapahtui Tertin Kartanon vanhassa hevostallissa, joka oli muutettu juhla- ja kokouspaikaksi ja nimeksi oli tullut Ruljanssiriihi. Tertin Kartanon omistajina on nykyisin Matti ja Pepita Pylkkäset, Matin isänisä Aatami osti aikoinaan kartanon. Aatami oli kova kauppamies vei Pietariin meijerituotteita, puutavaraa ja jopa saunavastoja ja paluukuormassa kotiin kulki huonekaluja, lamppuja ja peilejä. Ja onhan kuulemma Marsalkka Mannerheimikin käynyt sodan aikana nauttimassa Tertin Kartanon loistavasta pitopöydästä. Sukuseuran tärkeimmät tapahtumat yli viiden vuoden ajalta Sukukokous Lappeenrannassa ja paikalla oli 55 henkilöä Sukukokous Karjalatalolla Joensuussa ja paikalla oli 41 henkilöä Sukuseuran matka Laatokan-Karjalaan ja paikalla oli 22 henkilöä Sukujuhla Hollolassa Toivolan nuorisoseuran talolla ja paikalla oli 42 henkilöä Sukukokous Siilinjärvellä KunnonPaikka kylpylässä ja paikalla oli 38 henkilöä Sukujuhla PajarinHovissa Kiteellä ja paikalla oli 63 henkilöä Sukuseuran hallitus kokoontui Kylpylä KuntoHovissa, Joensuu ensimmäisen kerran Sukuseura hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Sukuseura perustettiin Tertin Kartanossa Mikkelissä ja paikalla oli 48 aikuista henkilöä ja muutamia lapsia Sukututkimuksen alkutaipaleet ja päätelmät Sukututkimukseen kiinnostukseni alkoi jo vuoden 1990 aikana, mutta ns. hurahtaminen sukututkimukseen alkoi vasta kun setäni Sten Johannes Pylkkänen joutui sairaalaan vuosien aikana. Sten muutti myöhemmin palvelutaloon Lahden Jalkarantaan ja samalla ryhdyin keräämään tietoa sukumme eri vaiheista, koska tiesin Stenin olleen aikaisemmin kiinnostunut asiasta. Haastattelin Steniä ja kirjoitin ylös muisteloja, kertomuksia, sekä suvun vanhoja tarinoita. Samaan aikaan aloitin myös tallentamaan suvun vanhoja valokuvia. Lopullisen sysäyksen antoi sukututkimukseen isäni Unto Viljam Pylkkäsen äkillinen kuolema Olen suunnitellut tätä Pylkkäsen-Pylkkösen sukukirjaa siitä asti ja vuonna 2001 alkupuolella tein lopullisen päätöksen että aloitan tämän kirjan kirjoittamisen ja tarkoitukseni oli saada käsikirjoitus valmiiksi omiin 50 v päiville Ensimmäisen ns. 0 version sain valmiiksi syntymäpäivilleni ja vuonna 2003 kesän kynnyksellä kirjoitin ensimmäisen kolmeosaisen ja noin 800 sivuisen tutkielmani Pylkkösistä- Pylkkäsistä sukukirjaa varten, jota täydensin ensimmäisen osan osalta kesällä 2004 Kiteen sukujuhlia varten, sekä myöhemmin täydensin sitä sukupuiden osalta kesän 2005 Siilinjärven sukujuhlia varten. Tutkimuksissani on tullut ilmi että Pylkkösen-Pylkkäsen sukunimi on joidenkin lähteiden mukaan alkujaan germaanista alkuperää (Savon historia I s. 397).

2 2(6) Tutkimukseni yli kymmenen vuoden aikana on kohdistunut Laatokan Karjalan-, Kannaksen Karjalan, Pohjois- ja Etelä Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon, sekä viime aikoina myös Keski-Suomen historian kirjoihin. Olen tutustunut myös valtavaan määrään kirkonkirjoja ja arkistoja mm. Mikkelin Maakunta-arkisto on ollut ahkerassa käytössä, sekä olen ostanut suuren joukon mikrokortteja omaan käyttöön. Tutkin sukua alkujaan Pylkkäsen sukunimen perusteella pitäjien kirjoista ja niistä tehtyjä historian kirjoja, samalla huomasin että tietoa löytyy aina 1392-luvulta asti. Tutkimuksen edistyessä, sain käsiini isoisäni Antin sodanaikaiset postikortit isoäidilleni Kertulle ja kummaksuin sukunimen kirjoitusasun muutosta , oletin sen alkujaan kirjoitus virheeksi. Jatkaessani tutkimuksia kirkonkirjoista huomasin, että minun sukuhaarani sukunimeni onkin Pylkkönen ja tälle sain vielä vahvistuksen elossa olevalta sedältäni Uolevilta. Setäni kertoi, että minun isoisäni Antti oli päättänyt muuttaa sukunimen Pylkkösestä Pylkkäseksi sodan aikana ja se onnistui hyvin koska Karjalasta tulevilta evakoilta kysyttiin suullisesti sukunimi, eikä kukaan tarkistanut sitä tai laittanut sitä kyseenalaiseksi. Mielenkiintoinen seikka on myös se että isoisäni-isä Antti ei suostunut muuttamaan sukunimeä Pylkkäseksi, vaan oli kuolemaansa asti Pylkkönen. Kyseinen muutos hämäsi minua myös kun etsin Antin hautapaikkaa Hartolasta, ensimmäisellä keralla vedin vesiperän, kun en huomannut kysyä Pylkkösen sukunimellä, vaan kysyin Pylkkäsiä. Mutta toisella kertaa käydessäni Hartolan kirkkoherranvirastossa kysyin myös Pylkkösen nimellä ja heti tärppäsi, mutta ikäväkseni hautapaikka oli jo otettu käyttöön uudestaan. Ensimmäinen toteamus oli että Pylkköset-Pylkkäset ovat alkujaan Suomessa Karjalalaista alkuperää ja että suku olisi kotoisin Laatokan Karjalasta, kun tutkimukset edistyi, vahvistui toteamus että Pylkköset- Pylkkäset ovakin aitoja Savolaisia ja lähteneet todennäköisesti joskus 1600-luvun alkupuolella kohti Laatokan-Karjalaa. Mutta viimeaikaiset tutkimukseni muuttoliikkeistä luvuilla osoittavat että muuttoliikettä on ollut myös Karjalasta Pohjois-Savoon ja nykyiseen Pohjois-Karjalaan päin, joten aito savolaisuus jää edelleen vielä hieman hämäräksi. Lisäksi on ilmennyt uusi vaihtoehto, olisivat mahdollisesti tulleetkin Savitaipaleen kautta Laatokan-Karjalaan. Tutkimuksissa vahvistui se mahdollisuus, että ensimmäiset asuinsijat n luvuilla ovat olleet nykyisen Uudenmaan alueella oleva Tenholan kylä ja 1400-luvun puolen välin jälkeen silloisessa Hollolan pitäjässä, sekä myöhemmin 1550-luvun puolen välin paikkeilla silloisissa Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä. Myöhemmin suku on mahdollisesti siirtynyt asuttamaan nykyisiä Mikkelin, Juvan, Mäntyharjun, Rantasalmen, Säämingin- Savonlinnan, Ristiinan, Suomeniemen, Savitaipaleen ja Pylkönmäen seutuja. Myöhemmin osa suvusta mahdollisesti muutti Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueille (Maaninka, Pielavesi, Lapinlahti, Pudasjärvi Ii). Muutama suvun jäsen on mahdollisesti muuttanut Savon Hopeaveroluettelo v mukaan 1500-luvun puolenvälin jälkeen myös Kainuuseen (voi olla myös Pudasjärvi/Ii) saakka, mutta tälle olettamukselle ei täyttä varmistusta. Historiakirjojen muuttovirtojen valossa näyttää siltä, että Pylkköset-Pylkkäset asuivat Pohjois-Savossa ainakin 1600-luvun puoleen väliin asti, jonka jälkeen osa suvusta muutti Ruotsin ja Venäjän sotien takia kohti itää ja Karjalaa, jossa avautui uudisraivaajille paljon uusia mahdollisuuksia ns. lahjoitusmaita. Viimeisimpien tutkimusten mukaan on myös vahvistunut olettama, siitä että suvun jäseniä on muuttanut Pohjois-Savosta Nuijasodan alkaessa kohti Sortavalan aluetta. Myös Stolbovan rauhan v.1617 jälkeen Etelä-Karjalasta (Rantasalmi tai Savitaipale) muutti suuri määrä perheitä kohti itää ja kohde alueena oli myös Sortavalan alue. Stolbovan rauhan jälkeen ortodoksien keskuudessa syntyi joukkopako kohti itää, koska pelko uskonto vainoista oli tuohon aikaan varteenotettava tekijä ja pappien puuttuessa, sekä idässä oli helpompi harjoittaa ortodoksista uskontoa. Myös Ruotsin kuningas vauhditti Laatokan-Karjalan luterilaistamista, myöntämällä maata ja verovapauksia Karjalaan muuttajille, jolloin myös Savosta muutti suuri määrä perheitä kohti Laatokan- Karjalaa ja Raja-Karjalaa.

3 3(6) Sukumme on asettautunut mahdollisesti luvun tienoilla aluksi Sortavalan liepeille, josta siirtyivät myöhemmin vielä pohjoisemmaksi, silloista Kontioleppälahden (myöhemmin vain Leppälahti), Soanlahden, Pälkjärven ja Ruskealan kuntien alueelle. Kirkonkirjoissa ensimmäiset Laatokan-Karjalan Pylkköset-Pylkkäset mainitaan Papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa vuodelta 1754 luettelossa mainitaan mm. - Peter Pylcköin 61 v - Walborg Lembin 40 v - Johan Pylcköin 15 v - Elias Pylcköin 12 v - Peter Pylcköin 8 v - Michel Pylcköin 6 v - Anna Pylcköin 4 v - Johan Pylcköin 2 v (todennäköisesti Adam=Aatami) Myöhemmin on Pylkkösiä-Pylkkäsiä tavattu Ruskealan kirkonkirjoissa lukujen tienoilta asti. Tarkempi tieto puuttuu koska vanhemmat kirkonkirjat ovat palanneet, kirkon-kirjoista on löytynyt varma tieto Peter Pylköin syntymästä vuonna Leppäniemessä, joka oli silloisen Ruskealan- Leppälahden aluetta. Suvun asutuksesta myös Sortavalan, Pielisjärven, Iisalmen, Kiteen ja Pälkjärven seuduilta löytyy myös selviä viitteitä Käkisalmen tuomiokirjoista talonpoika-luettelosta v luvulta. Laatokan-Karjalasta muutti Pylkkösiä-Pylkkäsiä ns. Kanta-Suomeen huomattava määrä 1800-luvun lopussa. Osa suvusta lähti Laatokan Karjalasta pois hyvissä ajoin ennen talvi- ja jatkosotaa, osa Värtsilä-Tohmajärven seudulle ja jopa Helsinkiin saakka. Viimeisimmät sukuhaaran jäsenet asuivat Laatokan Karjalassa aina talvisotaan 1939 asti, jolloin he joutuivat evakkoon Pohjanmaalle Lappajärvelle, josta he palasivat takaisin , mutta joutuivat uudestaan evakkoon vaihteessa. Tässä oli lyhyesti selvitetty, miten ja miksi aloitin sukututkimuksen, sekä mihin päädyin sukututkimuksen alkuvuosina. Nuo silloiset päätelmät suvun juurista vuosien myötä ovat vain vahvistuneet tiedon lisääntyessä. Kirjoitti: Tapio Pylkkänen, sukututkija ja sukuseuran puheenjohtaja Tutkimuksen nykytila ( ) Eri sukuhaaroja löytyy tällä hetkellä sukutietokannasta 40 eri sukuhaaraa ja 15 eri alueelta/paikkakunnalta, kuten: HÄME HÄME (P), Päijät-Häme 1) Johan Henrik s Heinola. KESKI-SUOMI K-SUOMI, Pylkönmäki 1) Sigfrid "Sipi" s. 1720??. LUOVUTETUT ALUEET KARJALA (Laatokka), Leppälahti 1) Johan s. s. n ??. Sotilas?, Lautamies?.

4 4(6) KARJALA (Laatokka), Soanlahti 1) Peter s. s. 1757?. Bd. 2) Matti s Soanlahti. KARJALA (Laatokka), Ruskeala 1) Johan s. s (Ruisselkä). KARJALA (Laatokka), Impilahti 1) Hinrich s. n.1715???. 2) Peter tai Esaias s. 1662??. KARJALA (Laatokka), Sortavala 1) Peter s. n Leppälahti, Leppäniemi. 2) Johan s. n Sortavala?. Bobl. N. 56, Tilaton. 3) Kustaa Ville s. n Sortavala?. 4) Eric s Sortavala?. 5) Väinö s Sortavala. KARJALA (Kannas), Viipuri 1) Sigfrid s. n ??. 2) Onni Olavi s Viipuri. SAVO SAVO (E), Mäntyharju 1) Christer s. n Kangasniemi tai Mikkelin seutu?. SAVO (E), Rantasalmi 1) Elias s. n. 1725???. Bd:enkl:. 2) Henric s. 1680??. 3) Johan s Kerimäki?. 4) Anders Johan s. 1834???. 5) Vilho Aarnetti s Rantasalmi. SAVO (E), Mikkeli 1) Johan s. n Mikkeli?. 2) Adam s.??????. 3) Johan s.??????. Bdon. 4) Antti s.??????. Mylläri. SAVO (E), Sulkava 1) Petter s.??????. Drg. 2) Johan s. n Sulkava?. SAVO (E), Hirvensalmi 1) Simon s. n. 1800???. Bnd. SAVO (E), Juva 1) Anders s.??????. Inh. 2) Matts s. n Juva?. Drg., Trp. 3) Eric s. n Juva?. 4) Mårt: s. n. 1720???. 5) Mats s. n Juva?. 6) Gustaf Wilhelm s. n Juva?. Rusth:, B:de. 7) Eskel s. n. 1720???. 8) Karl s Juva 9) Anderss Johan s Juva. 10) Kalle s Juva. SAVO (P), Maaninka 1) Carl Mathsson s Maaninka?. 2) Michel s Pudasjärvi.

5 5(6) Nämä sukuhaarat vähenevät jatkossa huomattavasti, koska suurin osa päätyy tutkimusten jatkuessa todennäköisesti Etelä- Pohjois-Savoon. Teemme myös yhteistyötä Tikkasen suvun kanssa ja tutkijan Risto Tikkasen kanssa (Imatra), sekä Pylkön suvun kanssa, tutkijana Markku Pylkkö. Sukuseuran vuoden 2009 tapahtumat Sukukokous Olavinlinnassa Savonlinnassa, Linnatuvassa - toivomme paikalle n. 60 henkilöä Sukuseuran alustavia suunnitelmia vuodelle 2010 kesä-elokuu Viipurin matka? elokuu Sukujuhla kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä? Sukuhallituksen kehittämis tavoitteet ja näkymät Sukuseuran hallituksen tavoitteita on mm: - nosta jäsenmäärää nykyisestä keskimäärin 100 henkilöstä reilusti ylöspäin - tutkimusten laajentaminen - sukuhaarojen julkaiseminen maakunnittain, sekä kolmannen osan julkaiseminen sukukirjasta - sukukokouksien ja juhlien järjestäminen suvun kannalta mielenkiintoisissa paikoissa, sekä tilaisuuksien ohjelmasisällön monipuolistaminen Tavoitteiden toteuttamisen edellytys on, että on maksava jäsenmäärä ja sukututkijoiden määrä on suurempi, sekä että pystymme järjestämään keskuudessamme sukututkimus koulutusta halukkaille. Otteita sukuseuran hallitus pöytäkirjoista Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta alkaen: Tapio Pylkkänen, Lahti (Puheenjohtaja), Minna Pylkkönen, Joensuu (Sihteeri), Anja Könönen, Tohmajärvi (Rahastonhoitaja), Jarmo Pylkkönen, Nivala ja Peter Ek, Helsinki Sukuseuran hallituksessa kokouksessa päätettiin/keskusteltiin mm. seuraavista asioista: 6 Kotisivut Kotisivut ovat Tapiolla suunnitteluvaiheessa. Keskusteltiin siitä, mitä tietoja sivuilla pitäisi olla. Todettiin, että sivujen tulee olla selkeät ja yksinkertaiset. 7 Viipurin matka v Keskusteltiin Viipurin matkan järjestelyistä v Tieto matkasta laitetaan sukuseuran kokouskutsuun ja lisätään asia myös seuraavan sukukokouksen asialistalle. Kutsun mukaan laitetaan kysely, kuinka moni on kiinnostunut (haluaako lähteä vai ei), sillä suunnittelu on aloitettava ajoissa. Keskusteltiin matkan eri toteutusvaihtoehdoista; Helsingistä laivalla suoraan Viipuriin tai ensin Helsingistä bussilla Lappeenrantaan ja sieltä laivalla Viipuriin tai Helsingistä junalla suoraan Viipuriin. Päätettiin, että selvitetään eri mahdollisuuksia matkan järjestelyjen suhteen. 8 Sukukokous 2009 Keskusteltiin seuraavasta sukukokouksesta. Yritetään houkutella lapsiperheitä mukaan, joten paikkana voisi olla esim. Mikkeli ja Tertin kartano. Lähellä Visulahti, joka voisi houkuttaa lapsiperheitä. Todettiin kuitenkin, että sukuseuran perustamiskokous on pidetty Tertin kartanossa, joten joku uusi paikka olisi parempi. Keskusteltiin, että sukukokoukset ja -juhlat voitaisiin aina pitää uudessa paikassa, jolloin päästäisiin tutustumaan useampaan eri paikkakuntaan ja paikkaan. Toisena vaihtoehtona keskusteltiin Rantasalmesta ja siellä hotelli Ruusuhovista. Kolmantena vaihtoehtona keskusteltiin Kulttuuri-keskus Sofiasta Helsingin Vuosaaressa. Koska kyseessä on sukuseuran 6-vuotisjuhlat, mietittiin juhlitaanko tätä jollain tavalla, sillä sukuseuran 5-vuotisjuhlat jäivät huomioimatta. Keskustelujen jälkeen päätettiin, että vuoden 2009 sukukokous pidetään Rantasalmella hotelli Ruusuhovissa la Tapio pyytää tarjouksen 60 henkilölle sekä tiedustelee samalla muusta ohjelmatarjonnasta. (Ruusuhovin kaikki viikonloput oli varattu häille, aina syksyyn 2009, joten tämä ei onnistunut ja päätettiin pitää Olavinlinnassa )

6 6(6) Todettiin, että kutsujen kanssa toimitaan saman aikataulun mukaisesti kuin tänäkin vuonna; kutsut lähetetään huhti-toukokuun vaihteessa, sukuseuran jäsenmaksu on maksettava toukokuun loppuun mennessä ja sukukokouksen osallistumismaksu kesäkuun loppuun mennessä. Keskusteltiin jo vuoden 2010 sukujuhlasta ja mietittiin, että paikkana voisi olla Kulttuurikeskus Sofia Helsingissä. Samalla todettiin, että sieltä olisi helppo jatkaa Viipurin matkalle. 9 Muut mahdolliset esille tulevat asiat Pyritään järjestämään sukututkijatapaaminen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Sukuseuran hallituksessa kokouksessa päätettiin mm. seuraavista asioista: 6 Vuoden 2008 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoitukset Puheenjohtaja esitteli vuoden 2008 tilinpäätöksen, taseen ja toimintakertomuksen sekä talousarvion vuodelle Vuoden 2008 toiminnan tuotot olivat yhteensä 3511,52 ja kulut 3214,25. Tilikauden tulos osoittaa täten ylijäämää 297,27. Esittelyn jälkeen tilinpäätös hyväksyttiin muutoksitta. Puheenjohtaja esitteli myös talousarvion vuodelle Tuottoja, jotka koostuvat jäsenmaksuista ja sukukirjasta oli arvioitu tulevan 1890,00. Kuluja, jotka koostuvat sukukirjan painatuksesta, postituskuluista sekä kesän sukukokouksesta oli arvioitu tulevan 1250,00. Vuoden 2009 talousarvio osoittaa täten ylijäämää 640,00. Rahastonhoitaja kertoi lisäksi, että sukuseuran tilillä oli perjantaina yhteensä 1350,49. 8 Sukukokouksen 2009 järjestelyt ja talous Vuoden 2009 sukukokous pidetään Savonlinnassa Puheenjohtaja kertoi, että paikka kesän sukukokoukselle on varattu. Paikkana on Olavinlinna ja tarkemmin Linnantupa. Linnantupa toimii linnan kesäkahviona ja ravintolana. Paikka on varattu klo Puheenjohtaja kertoi, että kokouksen alkuun on pyydetty esittely linnasta, esittely kestää n. 20 min ja siinä kerrotaan Olavinlinnan historiasta. Tauoilla voi muuten vapaasti tutustua linnaan. Keskusteltiin illan vapaaehtoisesta yhteisestä ohjelmasta ja esille nousi sisävesiristeily Lappeenrannasta saatujen hyvien kokemusten innoittamana. Puheenjohtaja oli jo hieman selvittänyt asiaa ja esim. S/S Paul Wahl tekee sisävesiristeilyjä. Keskusteltiin, että tulee liian kalliiksi varata koko laiva (1300 ), joten päätettiin, että jokainen maksaa risteilykulut itse suoraan laivalle. Laivalla on myös mahdollisuus ruokailuun (15-40 /hlö). Risteilyn ajankohta olisi klo Keskusteltiin, että kutsuun laitetaan lisätietoja Savonlinnan muista ajanvietteistä, kuten teatterista, kylpylästä ja muista mahdollisista tapahtumista. Keskusteltiin mahdollisesta sääntömuutoksesta hallituksen osalta sukuseuran sääntöihin. Tapio lupasi selvittää, mitä vaatii, jos hallituksen jäseniä olisi 6 ja hallitus olisi päätösvaltainen kolmella läsnä olevalla hallituksen jäsenellä. Keskusteltiin myös kutsujen lähettämisestä ja todettiin, että sähköpostiosoitteita on tällä hetkellä n. 70 mutta lisää kaivataan. Postitse lähteviin kutsuihin laitetaan maininta, että lisää sähköpostiosoitteita kaivataan. Keskusteltiin eri majoitusvaihtoehdoista. Päädyttiin varaamaan kiintiöt Fontana Hotel Pietari Kylliäisestä ja Lossirannasta. Kiintiöiden nimeksi tulee Konsta ja ne ovat voimassa asti. Kiintiöistä laitetaan maininta kutsun liitteeksi, mutta majoitusvaraukset pitää jokaisen hoitaa itse. Laitetaan myös maininta muista Savonlinnan majoitusvaihtoehdoista kuten Seurahuone, Spa Hotel Casino tai ympäristön mökit. Todettiin, että jäsentiedote pitää toimittaa Tapiolle mennessä, jotta se saadaan postiin huhtikuun lopulla/toukokuun alussa. Minna ja Anja tekevät kutsun ja laittavat sen tiedoksi muulle hallitukselle. Peter puolestaan hoitaa kirjekuoret postitusta varten. Jäsentiedotteen yhteydessä postitetaan jäsenmaksulomake sekä sukujuhlan maksulomake. Jäsenmaksun eräpäiväksi tulee ja sukujuhlan Sähköpostikutsuihin laitetaan linkki Savonlinnan kaupungin sivuille.

7 7(6) 9 Julkaisut 2009 kesällä Sukukirjasta painetaan tarpeen vaatiessa lisäkappaleita. Sukuselvityksiä tehdään maakunnittain, mutta muuten pidetään välivuosi. 10 Muut mahdolliset esille tulevat asiat Keskusteltiin kesän 2010 sukujuhlasta. Se voitaisiin pitää Helsingissä esim. kulttuurikeskus Sofiassa, jonka jälkeen olisi yhteinen risteily Tallinnaan. Keskusteltiin myös siitä, että sukukokous pidettäisiin joskus tulevaisuudessa esim. Imatralla, josta voitaisiin tehdä yhteinen matka Viipuriin. Keskusteltiin kotisivujen tilanteesta ja tekemisestä. Sivut ovat puheenjohtajalla suunnitteilla. Ideoita on ollut, mutta työ ei ole vielä edennyt. Pohdittiin jäsenmäärän kasvattamista. Ideoitiin, että kutsun liitteeksi olisi hyvä laittaa Kuka sinä olet mainos mukaan väripaperille. Näin houkuteltaisiin erityisesti lisää nuoria mukaan. Keskusteltiin myös siitä, mitä sukujuhlissa halutaan jatkossa tehdä. Mietittiin, voisiko olla mahdollista ideoida asiaa sukukokouksessa pienissä ryhmissä hallituksen jäsenten johdolla. Lopuksi keskusteltiin 10-vuotis juhlien suunnittelusta. Aikaisemmat ja uudet julkaisut Sukukirja Ensimmäinen virallinen Pylkkösten - Pylkkästen sukukirja KONSTA JALANJÄLJILLÄ PYLKKÖSIÄ-PYLKKÄSIÄ MEHTÄÄMÄSSÄ julkaistiin sukujuhlan yhteydessä Hollolassa Toivolan nuorisoseura talolla. Toinen virallinen Pylkkösten - Pylkkästen sukukirja VOLGAN MUTKAN KANSA AFRIKASTA julkaistiin sukujuhlan yhteydessä Lappeenrannassa ja kirjaa oli saatavilla edelleen 40 hintaan jäsenille ja 45 ei jäsenille + postimaksu 13. Sukukirjaa saa edelleen tilauksesta seuran puheenjohtajalta Tapio Pylkkäseltä ja toimitusaika noin 2-4 viikkoa, toimitusaika riippuu painatus ajankohdasta ja määrästä. Suvun tarinoita ja kronikoita Toinen virallinen Pylkkösten - Pylkkästen sukukirja VOLGAN MUTKAN KANSA AFRIKASTA julkaistiin sukukokouksen yhteydessä Lappeenrannassa, joka sisällysluettelo oli seuraava: Alkusanat 1 Ihmisen synty 2 - Se alkoi Afrikasta (noin vuotta sitten) 3 - DNA tutkimuksen salat 11 Esihistoria 45 - Jääkausi Suomessa ja Euroopassa (n sitten) 46 - Suomen esihistoriaa lyhyesti ekr jkr 60 Asuttaminen 69 - Suomen asuttaminen alkaa (800 jkr alkaen) 70 - Muinaispreussin heimot Suomessa keskiajalla (vv jkr) Siirtolaisuus ja evakko (vv ) Entisajan maanomistusolot (vv luvulle saakka) 127 Tarinaa suvuista ja nimistä 160 Tarinoita Savon Pylkkösistä Elämäni kuva kirja (Tekijä: Keijo Gunnar Pylkkänen) 221 Tarinoita Laatokan Karjalan Pylkkösistä Evakkotaival v Lapsesta nuorukaiseksi 264 (Tekijä: Erkki Pylkkönen) - Elämäni tarina Muistoja menneisyydestä ja nuoruudesta 287 (Tekijä: Tapio Pylkkänen) - Matkakertomus Laatokan Karjalasta (Tekijä: Tapio Pylkkänen)

8 8(6) Tarinoita Pylkkästen suvun taipaleelta (Pohjanmaa-Juva) Pohjanmaan Matista Yrjö Augustiin (Tekijä: Anja Pesonen) Topin polkupyörä (Tekijä: Ilkka Pylkkänen) Victorin perhe (Tekijä: Ilkka Pylkkänen) Syntymäpäivä runo Toivo Pylkkäselle (Tekijät: Pekka ja Marja Pylkkänen) 408 Kertomuksia ja henkilökuvia Kertomuksia maailmalta ja vähän suvustakin Aikamatka Kostan juurille (v.1300-luvun Böömi) Henkilökuvia - Suomen ja suvun historiasta 467 Loppusanat 486 Liitteet - Asutus ja yhteiskunta, Sota ja rauha, Sukututkimus Viitteet ja lähteet - Laajennettu lähdeluettelo- ja kirjallisuusluettelo - Luettelo kuvattavista ja kuvatuista hautausmaista Sukututkimuspiiri Sukutietoutta ovat tähän mennessä keränneet ja tutkineet seuraavat henkilöt: Tapio Pylkkänen, Lahti; Jarmo Pylkkönen, Nivala Erkki Pylkkönen, Varkaus Seija Pylkkönen, Helsinki Anja Könönen os. Pylkkönen, Tohmajärvi Raija Nissinen os. Pylkkönen, Helsinki Päivikki Kulju os. Pylkkönen, Terälahti Kari Pylkkönen, Joensuu Olli ja Eija Pylkkönen, Forssa Leena Vatanen, Helsinki Minna Pylkkönen m Joensuu Eira Pylkkänen, Tampere Kimmo Pylkkänen, Lahti Tapani Pylkkänen, Lappeenranta Jussi Pylkkänen, Vantaa Sinikka Pylkkönen, Lahti Juhani Pylkkänen, Laukaa Anna-Leena Pylkkönen,? Eija Lehtonen, Kerava Ilkka Pylkkänen, USA Kaarina Torppala, Vaajakoski Kirsi Huttunen,?; Leena Pankakoski, Helsinki Päivi Tabell, Vammala Sanna Pylkkänen, Vantaa Tuula Maunula, Jyväskylä Ulla Hämäläinen, Kuopio Päivi Tabell, Vammala Toivomme joukkoomme sukututkimuspiirin uusia tutkijoita, sitä laajempi ja parempi sukutietoutemme on. DNA tutkimus Vuoden 2006 kesällä on tehty suvun jäsenestä ensimmäinen luotettava DNA tutkimus ja se on tehty Tapio Pylkkäsestä eli sukuseuran puheenjohtajasta. Tutkimuksen tulokset olivat osittain yllättäviä, tutkimus paljasti että olemme tulleet Suomeen suoraan idästä n vuotta sitten tai Keski-Euroopasta n luvulla tai Muinaisgermaaniasta (nyk. Liettua) n luvuilla, mutta se on varmaa DNA tutkimusten valossa, että olemme Volgamutkan lapsia. DNA on täsmälleen sama kuin suurimmalla osalla Venäläisiäkin, se varma todistus siitä että olemme ainakin käyneet kääntymässä Volgan mutkassa n vuotta sitten. Lisätietoja tutkimuksesta saa puheenjohtajalta tai Internet osoitteesta: Tarkemmat tiedot tulevat löytymään sukumme ensimmäisestä kronikasta, jota on tilattavissa Olavinlinnan sukukokouksen yhteydessä.

9 9(6) Sukumme kronikat Keräämme edelleen sukumme kronikoihin muisteloja ja hauskoja tapahtumia, jotka julkaisemme ainakin sukukokouksen yhteydessä. Tiedon kerääminen on tärkeää, voit kertoa mm. seuraavia asioita: - tarinoita ja kertomuksia suvun vaiheista ja henkilöistä mm. evakkoon lähdöstä, sekä muutoista ja niiden syistä hauskoja tarinoita tai tapahtumia - valokuvia (kuvat palautetaan takaisin kirjattuna kirjeenä) perhepotretteja - henkilökuvia - kuvia syntymäpäivistä, häistä, hautajaisista jne. Kaikkia vastauksia ja aineistoja mielenkiinnolla odottaen sukuseuran hallituksen jäsenet. Liity jäseneksi sukuseuraan Sukuseuran jäsenmaksu vuonna 2009 on 12 /henkilö ja sen voi maksaa tilille: Kiteen Seudun Osuuspankki Sukuseuran sääntöjen mukaan sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joko isän tai äidin puolelta sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Liittymällä jäseneksi saat vähintään kerran vuodessa KostanJäljet sukulehden ja samalla tuet sukumme juurien tutkimista, sekä saat kirjoista ja sukutapahtumista alennusta. Sukuseuran tapahtumakalenteri vuosina Sukukokous Olavinlinnassa Savonlinnassa, Linnatuvassa Sukuseuran hallituksen kokous, Savonlinna Fontana Pietari Kylliäinen Sukukokous Lappeenrannassa ja paikalla oli 55 henkilöä Sukuseuran hallituksen kokous, Mikkelissä Tertin Kartanossa Sukuseuran hallituksen kokous Lappeenrannassa, Sokos Hotel Lappee Sukukokous Karjalatalolla Joensuussa ja paikalla oli 41 henkilöä Sukuseuran hallituksen kokous Siilinjärvellä KunnonPaikka kylpylässä Sukuseuran matka Laatokan-Karjalaan ja paikalla oli 22 henkilöä Sukuseuran hallituksen kokous Lahdessa Sukujuhla Hollolassa Toivolan nuorisoseuran talolla ja paikalla oli 42 henkilöä Sukuseuran hallitus kokoontui Leppävirralla VesiLeppiksessä Sukuseuran hallituksen kokous Tampereen kylpylässä Sukukokous Siilinjärvellä KunnonPaikka kylpylässä ja paikalla oli 38 henkilöä Sukuseuran hallituksen kokous KunnonPaikka kylpylässä Siilinjärvellä Sukuseuran hallituksen kokous KunnonPaikka kylpylässä Siilinjärvellä

10 10(6) Sukujuhla Pajarin Hovissa Kiteellä ja paikalla oli 63 henkilöä Sukuseuran hallitus kokoontui Kylpylä KuntoHovissa, Joensuu ensimmäisen kerran Sukuseura hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Sukuseura perustettiin Tertin Kartanossa Mikkelissä ja paikalla oli 48 aikuista henkilöä ja muutamia lapsia Seuraavat henkilöt ovat joukostamme poissa: Tyyne Pylvänen os. Pylkkönen s Ruskeala, k Luumäki Irma Pylkkänen s Joroinen, k Savonlinna Eeva Väliä os. Pylkkänen s Anttola, k Teuva Mirja Vänttinen os. Pylkkönen s Impilahti, k Varkaus; Toimistonhoitaja Are Pylkkänen s Mikkeli, k Nurmes; Ylikonstaapeli Sukuseuran hallituksen yhteystiedot Tapio Pylkkänen (Puheenjohtaja), Veräjämäenkatu Lahti Puh , fax , Mail: Anja Könönen (Rahastonhoitaja), Mäntytie Tohmajärvi Puh , Mail: jarmo.kononen@pp1.inet.fi Minna Pylkkönen (sihteeri), Kalastajankatu 15 C Joensuu puh , Mail. minna.pylkkonen@joensuu.fi Jarmo Pylkkönen, Kullerotie Nivala gsm , Mail: jarmo.pylkkonen@kotinet.com Peter Ek, Kivitorpantie 3 A Helsinki Gsm , Mail: peter.ek@fennia.fi KERRO SUKUSEURASTA JA SEN TOIMINNASTA KAIKILLE SUKULAISILLESI Lähetä osoite ja sähköposti osoitteita, jotta jokainen Pylkkönen tai Pylkkänen saisi sukupostia: Tapio Pylkkänen (Puheenjohtaja), Veräjämäenkatu Lahti puh , Fax , Mail: tapio.pylkkanen@nic.fi