Suurnäkki sukuseura ry Säännöt

Transkriptio

1 Suurnäkki-sukuseura ry:n säännöt Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistys- ja säätiöasioiden yksikön vahvistamat. Yhdistyksen rekisterinumero on NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suurnäkki-sukuseura ry, ja sen kotipaikka on Haminan kaupunki ja toimialue koko maa. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä nimellä sukuseura tai seura. 2 TARKOITUS Sukuseuran tarkoituksena on selvittää Suurnäkki-suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä edistää kotiseututyötä ja paikalliskulttuuria erityisesti Kymenlaakson alueella osana kansallista kulttuurihistoriaa. 3 TOIMINTA Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura suorittaa suvun vaiheisiin ja historiaan sekä paikallishistoriaan liittyvää tutkimustyötä kerää ja arkistoi sukua sekä kotiseutuhistoriaa koskevaa tietoutta järjestää yhteisiä kokouksia, sukupäiviä, retkeilyjä ja muita seuran toimintaan liittyviä samantapaisia tilaisuuksia sekä koulutustapahtumia auttaa suvun sekä sukuseuran jäseniä selvittämään suvun vaiheita osana kotiseutuhistoriaa, ja saattaa tutkimustyön tulokset jäsenten tietoon harjoittaa sukuseuran toimintaa edistävää julkaisutoimintaa ja pitää luetteloa suvun jäsenistä. Toimintansa tukemiseksi sukuseura voi harjoittaa sukututkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa, ottaa vastaan testamentattua tai lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 4 SEURAN JÄSENET Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös muu sellainen henkilö, joka on kiinnostunut sukuseuran toiminnasta. Sukuseuran nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä seuran varsinaisen jäsenen alle 18-vuotias lapsi. Nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta sukuseuran kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja nuorisojäsenet hyväksyy ilmoittautumisen pohjalta seuran hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä sukukokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut sukuseuran toimintaa. Sukuseuran jäsenluetteloa pitää seuran hallitus.

2 5 JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään sukuseurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa. Sukuseuran jäsen, joka ei ole vapaa velvollisuudesta suorittaa vuotuinen jäsenmaksu, katsotaan eronneeksi sukuseurasta, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta viimeksi päättyneeltä kalenterivuodelta. 6 JÄSENMAKSU Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sukuneuvosto vuosikokouksessaan. Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja nuorisojäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Seuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta jäsenen korkean iän, sairauden tai jäsenen olennaisen maksukyvyn heikentymisen perusteella. 7 HALLITUS Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, jonka valitsee varsinaisen sukukokouksen asettama sukuneuvosto ensimmäisessä kokouksessaan. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) tai enintään yhdeksän (9) muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on neljä (4) vuotta ja se alkaa valinnan jälkeen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä tarvittavat työryhmät. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka tarkastamistavasta se päättä yhdistyslain puitteissa. Seuran hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä. Hallitus päättää seuran tunnuksien jakamisesta ansioituneille sukuseuran jäsenille tai merkittävällä tavalla seuran toimintaa tukeneille henkilöille tai yhteisöille laatimansa johtosäännön mukaisesti. Jaettavista tunnuksista, kuten pöytästandaareista, pidetään luetteloa. 8 SUKUSEURAN NIMEN KIRJOITTAMINEN Sukuseuran nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä tai hallituksen erityisesti määräämät henkilöt, kaksi yhdessä.

3 9 TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen sukuneuvoston vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen sukuneuvoston vuosikokousta hallitukselle. 10 SUKUNEUVOSTO Sukuseuran asioista päättää sukukokousten välillä lain mukaisena valtuustona toimiva sukuneuvosto. Sen toimikausi on kahden varsinaisen sukukokouksen välinen aika. Siihen kuuluu varsinaisen sukukokouksen valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, ja vähintään kaksikymmentä (20) ja enintään kolmekymmentä (30) jäsentä. Sukuneuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa vuosikokoukseensa maalishuhtikuussa. Lisäksi sukuneuvosto kokoontuu joka neljäs vuosi ensimmäiseen kokoukseen sukuseuran varsinaisen sukukokouksen jälkeen syys-marraskuussa. Sukuneuvoston kokous kutsutaan koolle sukuneuvoston jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet (1/2) jäsenistä on läsnä. 11 SUKUNEUVOSTON KOKOUKSET Sukuneuvoston ensimmäisessä kokouksessa, joka pidetään sukukokouksen jälkeen syys-marraskuussa, käsitellään seuraavat asiat: 1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. Valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa. 3. Vahvistetaan kokouksen esityslista. 4. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet. 5. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa. 6. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Sukuneuvoston vuosikokouksessa, joka pidetään maalis-kesäkuussa, käsitellään seuraavat asiat: 1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. Valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa. 3. Vahvistetaan kokouksen esityslista. 4. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto. 5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus. 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

4 12 SUKUKOKOUS Sukuseuran varsinainen sukukokous pidetään hallituksen kutsusta sen määräämässä paikassa ja määräämänä aikana joka neljäs vuosi touko - syyskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Sukuseuran kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Sukukokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 13 SUKUKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN Hallituksen on kutsuttava sukukokous koolle vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sukuseuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse. Ylimääräiseen sukukokoukseen kutsutaan seuran jäsenet edellä mainitulla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. 14 VARSINAINEN SUKUKOKOUS Varsinaisen sukukokouksen avaa sukuneuvoston puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja. Sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Hyväksytään kokouksen esityslista 4. Käsitellään sukuneuvoston kertomus seuran toiminnasta kuluneelta toimikaudelta. 5. Valitaan sukuneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi. 5. Valitaan sukuneuvoston muut jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi ottaen huomioon eri sukuhaarojen edustavuus. 6. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli seuran jäsen haluaa saada asiansa käsiteltäväksi sukukokouksessa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti seuran hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 15 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN Päätös sääntöjen muuttamisesta tai sukuseuran purkamisesta on tehtävä seuran sukukokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Sukuseuran purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan

5 sama äänten enemmistö kahdessa peräkkäisessä sukukokouksessa, joiden pitämisen väliä tulee olla vähintään kaksi (2) kuukautta. Sukuseuran purkautuessa päätetään viimeisessä sukukokouksessa seuran omaisuuden käyttämisestä seuran tarkoitusperiä edistävällä tavalla. Sukuseuran arkisto on tällöin luovutettava Kansallisarkistolle tai Kymenlaakson maakuntaarkistolle. 16 YHDISTYSLAIN NOUDATTAMINEN Kaikessa muussa noudatetaan voimassaolevia yhdistyslain säännöksiä.