Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2008 (perustettu Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Transkriptio

1 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2008 (perustettu Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta alkaen: Tapio Pylkkänen, Lahti (Puheenjohtaja), Minna Pylkkönen, Joensuu (Sihteeri), Anja Könönen, Tohmajärvi (Rahastonhoitaja), Jarmo Pylkkönen, Nivala ja Peter Ek, Helsinki Sukuseuran hallituksessa kokouksessa päätettiin/keskusteltiin mm. seuraavista asioista: 5 Sukukokous ja vastuuvapauden myöntäminen Todettiin, että sukukokous on hyväksynyt tilinpäätöksen sekä talousarvion ja myöntänyt sukuseuran edelliselle hallitukselle vastuuvapauden. 6 Sukukokous ja jäsenmaksu vuodelle 2008 Todettiin, että sukukokous päätti korottaa jäsenmaksun 10 eurosta 12 euroon. Syynä tähän on kasvava jäsenmäärä ja sen myötä kasvaneet postituskulut. 7 Muut asiat Keskusteltiin seuraavan sukujuhlan paikasta ja todettiin, että sen pitää olla hyvien yhteyksien päässä. Sukuseuran jäsenissä on paljon vanhempia ihmisiä ja näin ollen halutaan minimoida matkustukseen kuluva aika. Seuraava sukujuhla päätettiin keskustelun jälkeen pitää lauantaina Lappeenrannassa ja kyseessä on sukuseuran 5-vuotis juhla. Sukujuhla päätettiin pitää yksipäiväisenä ja tarkempina paikkavaihtoehtoina esille tulivat sisävesiristeily, Lappeenrannan Kasino ja Lappeenranta-sali. Päätettiin, että jokainen miettii tahoillaan mahdollista ohjelmaa sukujuhlaan. Keskusteltiin jäsenhankinnasta ja puheenjohtaja totesi sukuseuran toiminnan jo vakiintuneen. Puheenjohtaja kertoi myös, että uusia sukuhaaroja on löytynyt. Tämän seurauksena myös jäsenmäärä on kasvanut. Todettiin, että aktiivista, erillistä jäsenhankintaa ei tehdä vaan tiedotus hoidetaan kirjeillä sekä ns. suusta suuhun menetelmällä. Keskusteltiin poismenneiden muistamisesta ja todettiin, että tieto poismenosta ei välttämättä tavoita sukuseuraa. Päätettiin, että muistetaan sukukokouksessa/-juhlassa hiljaisella hetkellä niitä poismenneitä, joista on tullut tieto sukuseuralle. Sukuseuran hallituksessa kokouksessa päätettiin mm. seuraavista asioista: 6 Vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoitukset Puheenjohtaja esitteli tilinpäätöksen, taseen, toimintakertomuksen, sekä talousarvion vuodelle Tilinpäätös hyväksyttiin muutoksitta. 7 Vuoden 2008 jäsenmaksu ja sukulehti Todettiin, että edellisessä varsinaisessa sukukokouksessa ( ) jäsenmaksu nostettiin 12 euroon. 8 Sukujuhlan 2008 järjestelyt ja talous Todettiin, että sukujuhla pidetään la Lappeenrannassa.. 9 Julkaisut kesällä 2008 Päätettiin, että jos saadaan tarpeeksi materiaalia kasaan, julkaisussa kerrotaan tiivistetysti historia ja tarinoita eri sukuhaaroista. Julkaisun hinta päätetään myöhemmin ja sen jakelu ja myynti järjestetään sukukokouksen yhteydessä.

2 2(6) Aikaisemmat ja uudet julkaisut Sukukirja Ensimmäinen virallinen Pylkkösten - Pylkkästen sukukirja julkaistiin Hollolassa sukujuhlan yhteydessä ja kirjaa oli saatavilla edelleen 40 hintaan jäsenille ja 45 ei jäsenille + postimaksu 13. Sukukirjaa saa edelleen tilauksesta seuran puheenjohtajalta Tapio Pylkkäseltä ja toimitusaika noin 2-4 viikkoa, riippuen painatus ajankohdasta ja määrästä. Suvun tarinoita ja kronikoita Ensimmäinen osa on tarkoitus julkaista sukukokouksen yhteydessä , jossa mukana mm.: Suomen esihistoriaa, Suomen asuttaminen alkaa, DNA tutkimus Muinaispreussiheimot Suomen asuttajina keskiajalla, Siirtolaisuus ja evakko Tarinaa suvuista ja nimistä, Entisajan maanomistus olosuhteet Ruokakulttuuri ja perinteet Elämäni kuvakirja - kertoo maalaiselämästä Hirvilahdella - kirjoittaja: Keijo Gunnar Pylkkönen ja puhtaaksi kirjoittaja: Tapio Pylkkänen Evakkotaival v Lapsesta nuorukaiseksi - kirjoittaja: Erkki Pylkkönen, Varkaus Elämäni rakkaus, eli tarina elävät elämästä evakon jälkeläisen ja kaupunkilaispojan tarina - kirjoittaja: Tapio Pylkkänen, Lahti Tarinoita Pylkkäsen suvun taipaleelta - Pohjanmaan Matista Yrjö Augustiin - kirjoittaja: Anja Pesonen, Sulkava ja puhtaaksi kirjoittaja: Tapio Pylkkänen Henkilökuvia Ym. Sukututkimuspiiri Sukutietoutta ovat tähän mennessä keränneet seuraavat henkilöt: Tapio Pylkkänen, Lahti; Jarmo Pylkkönen, Nivala; Erkki Pylkkönen, Varkaus; Seija Pylkkönen, Helsinki; Anja Könönen os. Pylkkönen, Tohmajärvi; Raija Nissinen os. Pylkkönen, Helsinki; Päivikki Kulju os. Pylkkönen, Terälahti Kari Pylkkönen, Joensuu; Olli ja Eija Pylkkönen, Forssa; Leena Vatanen, Helsinki Minna Pylkkönen m Joensuu; Eira Pylkkänen, Tampere; Kimmo Pylkkänen, Lahti Tapani Pylkkänen, Lappeenranta; Jussi Pylkkänen,Vantaa; Sinikka Pylkkönen, Lahti Juhani Pylkkänen, Laukaa; Anna-Leena Pylkkönen,?; Eija Lehtonen, Kerava Ilkka Pylkkänen, USA; Kaarina Torppala, Vaajakoski; Kirsi Huttunen,?; Leena Pankakoski, Helsinki; Päivi Tabell, Vammala; Sanna Pylkkänen, Vantaa Tuula Maunula, Jyväskylä; Ulla Hämäläinen, Kuopio Toivomme joukkoomme sukututkimuspiirin uusia tutkijoita, sitä laajempi ja parempi sukutietoutemme on. SUKU (FI), Suomi ( ), Pylkköset (tilanne ) Eri sukuhaaroja löytyy tällä hetkellä 28 kpl ja 16 eri aluetta/paikkakuntaa. SAVO: SAVO (E), Mäntyharju ( ) 1) Christer s. n Kangasniemi tai Mikkelin seutu?. - Tuula Maunula; Eija Lehtonen Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2007 lopun ja 2008 alun aikana loistavasti, kiitos kuuluu Tuula Maunulalle, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä.

3 3(6) SAVO (E), Rantasalmi ( ) 1) Elias s. n. 1725???. Bd:enkl:. Tutkimukset kesken ja jatkuvat syksyllä ) Henric s. 1680??. - Rantasalmi, Sääminki, Kerimäki - Sirkka Hynninen, Rantasalmi/Varkaus; Jussi Pylkkänen, Sysmä/Vantaa Tutkimuksissa on päästy varmistamaan vuoteen 1848 Kalle (Karl, Carl) Pylkköseen (s Rantasalmi) asti, mutta varmistamatonta tietoa löytyy aina vuoteen 1680 Henric Pylcköinen (s.n. 1680) saakka. 3) Johan s Kerimäki?. Torp., Inh., Stk., Dreng. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy yhteys kohtiin 1) ja 2) 4) Vilho Aarnetti s Rantasalmi. k Savonlinna? Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy yhteys kohtiin 1) ja 2) 5) Armas s Rantasalmi. k Joroinen Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy yhteys kohtiin 1) ja 2) SAVO (E), Juva ( ) 1) Kalle s. n.1865 Juva?. Lois. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy yhteys kohtaan 2) 2) Karl s Juva. k Kerimäki, Muhola 10 (kuume, 50 v, 4 kk, 16 pv) - Rantasalmi, Sääminki, Kerimäki - Tapani Pylkkänen, Juva/Lappeenranta 3) Anderss Johan s Juva. Ajuri=Vossikkaajuri. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuosien aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy yhteys kohtaan 2) 4) Albin s Juva?. Renki, Torpm:. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy yhteys kohtaan 2) SAVO (E), Anttola ( ) 1) Hannes Antero s Anttola. k Savonlinna? Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy tietoja esiisistä ja yhteyksistä Rantasalmeen, Juvaa, Mikkeliin, Sysmään tai Hirvensalmeen. 2) Risto Kaarlo Sakari s Anttola. k. Asuu Otavassa. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy tietoja esiisistä ja yhteyksistä Rantasalmeen, Juvaa, Mikkeliin, Sysmään tai Hirvensalmeen. SAVO (E), Hirvensalmi ( ) 1) Simon s. n. 1800???. Bnd. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy tietoja esi-isistä ja yhteyksistä Rantasalmeen, Juvaa, Mikkeliin tai Sysmään.

4 4(6) SAVO (E), Mikkeli ( ) 1) Juho Jalmari s Mikkeli. k Pielavesi Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy tietoja esiisistä ja yhteyksistä Rantasalmeen, Juvaa, Hirvensalmeen, Sulkavaan tai Sysmään. SAVO (E), Sulkava ( ) 1) Emil Johannes s Sulkava. k ???. Tämän sukuhaaran tutkimukset ovat edenneet vuoden 2008 alun aikana rivakasti ja luultavasti lähiaikoina löytyy tietoja esiisistä ja yhteyksistä Rantasalmeen, Juvaa, Hirvensalmeen, Mikkeliin tai Sysmään. SAVO (P), Maaninka ( ) 1) Carl Mathsson s Maaninka?. k Maaninka (Colique, 44 v) - Maaninka, Pielavesi, Lapinlahti - Minna Pylkkönen; Seija Pylkkönen, Eira Pylkkänen Tutkimuksissa on päästy varmistamaan Maaningan, Pielaveden ja Lapinlahden sukujen osalta aina vuoteen Carl Mattsson Pylkäiseen (s. 1746) asti, mutta siitä myöhäisemmästä on vain vähäistä tietoa Pudasjärveltä ja arvioitu jatko suunta on Ii:n kunta. 2) Michel s Ii?. k Maaninka, Kurolanlahti nro 17 (vanha nro 6). D., Tp., Inh. - Pudasjärvi, Maaninka - Leena Vatanen; Juhani Pylkkänen; Kirsi Huttunen; Sinikka Pylkkönen Tutkimuksissa on päästy varmistamaan Pudasjärven sukujen osalta aina vuoteen Michel Pylkö (Pylkäs, Pylcköin, Pylkönen, Pylkkönen) (s ) asti, mutta tutkimuksissa on ilmennyt kytketä Pudas-järvelle, josta löytyy varmistamatonta tietoa aina 1757 asti ja arvioitu jatko suunta on Ii:n kunta. Nuo kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sukuhaarat ovat suurella toden näköisyydellä lähtöisin samasta esi-isästä, koska Lapinlahti, Maaninka ja Pielavesi ovat hyvin lähellä toisiaan ja jatko-tutkimuksissa on havaittu yhteydet kaikilla kolmella yhteyksiä Pudasjärvelle ja mahdollisesti Ii:n, myöhemmin nähdään onko olettamus oikea. Vuoden aikana tietoja on täydennetty huomattavasti, sekä isän ja äidin puolelta. KESKI-SUOMI: K-SUOMI, Pylkönmäki ( ) 1) Sigfrid "Sipi" s. 1720??. - Ahti Pylkkönen, Helsinki; Tapio Pylkkönen, Helsinki POHJAMAA: POHJANMAA, ( ) 1) Mårt: s. n. 1720???. - Ilkka Pylkkänen, USA; Pekka Pylkkänen, Helsinki; Ulla Hämäläinen, Kuopio KARJALA: KARJALA (Kannas), Viipuri ( ) 1) Sigfrid s. n ??. - Päivikki Kulju, Terälahti Tutkimuksissa on päästy varmistamaan aina vuoteen 1827 Johannes (Johan) Pylkkönen (s Viipuri, Yläseiniä, Sikkilä) asti, mutta varmistamatonta tietoa löytyy aina vuoteen Sigfrid Pylcköin (s. n ) saakka. Tämä sukuhaara voi liittyä Rantasalmen, Säämingin, Kerimäen tai Sortavalan sukuhaaran, ei ole pois suljettu myöskään Pylkkö sukuhaara Savitaipaleelta. 2) Anton s Viipurin msrk, Piispansaari. Tämä liittyy todennäköisesti kohta 1) Viipuri

5 5(6) KARJALA (Laatokka), Leppälahti ( ) 1) Peter s. n Leppälahti, Leppäniemi. k. n Leppälahti, Leppäniemi. Bd. Tutkimuksissa on päästy varmistamaan aina vuoteen 1775 Peter Pylköin (Pylcköin) (s Leppälahti) asti, mutta kytkentää pääsukuhaaraan ei ole löytynyt - jos nämä tiedot vahvistuvat on tämä sukuhaara samaa sukuhaaraa kuin yllämainittu (Harlu, Pälkjärvi,Leppälahti/Ruskeala, Soanlahti) sukuhaarakin 2) Johan s. s. n ??. Sotilas?, Lautamies?. - Harlu, Impilahti/Pitkäranta, Pälkjärvi, Leppälahti/Ruskeala, Soanlahti, Sortavala, Suistamo - Tapio Pylkkänen; Anja Könönen; Jarmo Pylkkönen; Peter Ek Tutkimuksissa on päästy varmistamaan aina vuoteen 1693 Peter Pylcköin (Pylckäin) (s. 1693) asti, mutta varmistamatonta tietoa löytyy aina vuoteen 1660 Juhana Pylkkönen toimi lautamiehenä Sortavalan kreivikunnan talvikäräjillä ja tämän jälkeen samanlaisia merkintöjä on aina vuoteen 1699 Kontio-leppälahteen saakka. Kontioleppälahti jakaantui myöhemmin Leppälahdeksi ja Kontiolahdeksi, jossa sukua on asunut pääsääntöisesti luvulta asti Leppälahdessa, joka muuttui myöhemmin Ruskealaksi. Isäksi löytyi Johan ja arvio syntymäajasta on ja syntynyt todennäköisesti Rantasalmen tai Pohjois-Savon maisemissa, sekä pieni mahdollisuus on Juvan seutu. KARJALA (Laatokka), Soanlahti ( ) 1) Peter s. s. 1757?. Bd. 2) Matti s Soanlahti. - Impilahti/Pitkäranta - Olli Pylkkönen, Forssa Tutkimuksissa on päästy varmistamaan aina vuoteen Matti Pekanpoika Pylkkönen (s Soanlahti) asti, Matti muutti Soanlahdelta Impilahdelle, sekä Matti on vihitty aikaisemmin v Mari Moilasen kanssa Soanlahdella, mutta viimeisin vaimonkin Tarja (Darja) Wasiljewna Savenainen, joten jäi kysymyksiä? - milloin Mari Moilanen on kuollut? - isä olisi tämän teorian mukaan Pekka Pylkkönen (s tai 1818) Mutta samalta isältä löytyy myös Matti, joka on syntynyt (milloin tämä Matti on kuollut?) - jos nämä tiedot vahvistuvat on tämä sukuhaara samaa sukuhaaraa kuin yllämainittu (Harlu, Pälkjärvi,Leppälahti/Ruskeala, Soanlahti) sukuhaarakin KARJALA (Laatokka), Ruskeala ( ) 1) Johan s. s (Ruisselkä). k Ruskeala? Tutkimuksissa on päästy varmistamaan aina vuoteen 1867 Juhana Pylkkönen (s Suistamo) asti, mutta lähes varmaa tietoa löytyy aina vuoteen 1754 Johan Pylköin (s. 1754) saakka. Mitä todennäköisin Johanin isä on Peter Pylckoin (Pylckäin) (s. 1693). - jos nämä tiedot vahvistuvat on tämä sukuhaara samaa sukuhaaraa kuin yllämainittu (Harlu, Pälkjärvi,Leppälahti/Ruskeala, Soanlahti) sukuhaarakin KARJALA (Laatokka), Impilahti ( ) 1) Peter tai Esaias. 1662??. Tutkimukset aloitettu loppuvuodesta 2005 ja aineistoa on tällä hetkellä paljon, joita ei ole vielä yhdistetty olemassa oleviin sukuhaaroihin, mutta on täysin varmaa, että kuuluu sukuhaaroihin (Harlu, Pälkjärvi, Leppälahti/ Ruskeala, Soanlahti) KARJALA (Laatokka), Sortavala ( ) 1) Väinö s Sortavala. k Sammonlahti Tutkimukset aloitettu alkuvuodesta 2008 ja aineistoa on tällä hetkellä ei ole paljon ja ei ole vielä yhdistetty olemassa oleviin suku-haaroihin, mutta on täysin varmaa, että kuuluu sukuhaaroihin (Harlu, Pälkjärvi, Leppälahti/ Ruskeala, Soanlahti) Muut sukututkimus ja yhteistyö kohteita: Savitaipaleen Pylkön sukuhaara Pylköillä on oma sukuseura ja heillä on tutkimuksen meneillään, ovat päässeet ainakin 1700-luvun alkuun saakka. Olemme sopineet yhteistyöstä sukututkimuksessa, kun siihen ilmenee tarvetta. Teemme myös yhteistyötä Tikkasen suvun kanssa ja tutkijan Risto Tikkasen kanssa (Imatra).

6 6(6) DNA tutkimus Vuoden 2006 kesällä on tehty suvun jäsenestä ensimmäinen luotettava DNA tutkimus ja se on tehty Tapio Pylkkäsestä eli sukuseuran puheenjohtajasta. Tutkimuksen tulokset olivat osittain yllättäviä, tutkimus paljasti että olemme tulleet Suomeen suoraan idästä n vuotta sitten tai Keski-Euroopasta n luvulla tai Muinaisgermaaniasta (nyk. Liettua) n luvuilla, mutta se on varmaa DNA tutkimusten valossa, että olemme Volgamutkan lapsia. DNA on täsmälleen sama kuin suurimmalla osalla Venäläisiäkin, se varma todistus siitä että olemme ainakin käyneet kääntymässä Volgan mutkassa n vuotta sitten. Lisätietoja tutkimuksesta saa puheenjohtajalta tai Internet osoitteesta: Tarkemmat tiedot tulevat löytymään sukumme ensimmäisestä kronikasta, jota on saatavilla Lappeenrannan sukukokouksen yhteydessä. Sukumme kronikat Keräämme edelleen sukumme kronikoihin muisteloja ja hauskoja tapahtumia, jotka julkaisemme ainakin sukukokouksen yhteydessä. Tiedon kerääminen on tärkeää, voit kertoa mm. seuraavia asioita: - tarinoita ja kertomuksia suvun vaiheista ja henkilöistä mm. evakkoon lähdöstä, sekä muutoista ja niiden syistä hauskoja tarinoita tai tapahtumia jne. - valokuvia (kuvat palautetaan takaisin kirjattuna kirjeenä) perhepotretteja - henkilökuvia - kuvia syntymäpäivistä, häistä, hautajaisista jne. Kaikkia vastauksia ja aineistoja mielenkiinnolla odottaen sukuseuran hallituksen jäsenet. Tarinoita, kronikoita ja runoja Topi Pylkkäsen Polkupyörä Hain pari viikkoa sitten Ismon 18 vuotta vanhan ruostuneen polkupyörän ullakolta ja laitoin sen ajokuntoon. Uudet renkaat, satula, ketjut ja maali. Koeajolla aloin muistelemaan menneitä, erikoisesti sitä milloin jouduin ensimmäisen kerran tekemisiin polkupyörän kanssa. Tämä muistelu johti Topi Pylkkäsen polkupyörään, josta ensimmäinen mielikuvani on 40-luvun alkupuolelta. Topin polkupyörä oli miesten pyörä. Toisin kuin nykyisin - jolloin vetäistään tarralappu runkoon ja sekin joskus vinoon pyörässä oli ruuveilla kiinnitetty soikea messinkikilpi, jossa luki Viking Karjaa - Karis. Lukemaan opittua arvasi molempien paikannimien tarkoittavan samaa, toinen oli vain ruotsia. Pyörän isä oli nuorena miehenä ostanut 30-luvulla ennen vuonna 1938 tapahtunutta Lapinlahdelle muuttoa. Siinä oli kapeat renkaat, kilpailumallinen ohjaustanko varustettuna punaisilla kumista valmistetuilla kädensijoilla, ja sellaisella erikoisuudella kuin käsijarrulla, joka tosin oli vain etujarru. Takajarru oli tavallinen rumpujarru niin kuin muissakin pyörissä. Minua usein ihmetytti minkä takia takarummussa oli kaksi ketjupyörää vaikka pyörässä ei ollut vaihdetta. Ketju oli aina suuremman ketjupyörän päällä, joka takasi paremman nousukyvyn, mutta pienemmän huippunopeuden. Senkin sai kokeilemalla selville ennen kuin oli fysiikan laista mitään hajua. Pyörän runko oli maalattu tummanpunaiseksi, jossa oli valkoisia raitoja lisäten siten virtaviivaista vaikutusta. Likasuojiin oli "prässätty" harja keskelle jäykkyyden lisäämiseksi. Väri oli valkoinen punaisin raidoin. Lisäksi vielä ketjun suojus ja mustaksi maalattu tavarateline.

7 7(6) Alkuaikoina pyörän tankoon oli kiinnitetty rautainen lastenistuin, johon pantiin pieni äidin tekemä tyyny takapuolen pehmusteeksi. Ensimmäisen matkan tein - ainakin sen, jonka muistan - juuri tuossa lastenistuimessa joskus keväällä Päivä oli aurinkoinen, hiukan viileä kevätpäivä. Isällä oli todennäköisesti vapaapäivä kun lähdimme ajelulle. Matka alkoi Honkaniemestä pohjoiseen Kankaan kautta Lahdenperälle, josta se jatkui edelleen "Vanhaa Viitostietä" (Lapinlahden) kirkonkylää kohti. Tie oli silloin vielä soratie ja paikoitellen täynnä "nimismiehen kiharaa" autoliikenteen takia, jos nyt siihen aikaan voi paljon autoliikenteestä puhua. Sota kun oli useimmat autot oli otettu armeijan käyttöön. Muistan, että isä osoitti Kukkuran kohdalla lintua ilmassa, joka oli kuulemma leivo. Matka jatkui kirkonkylän ja rautatiesillan kautta takaisin Honkaniemeen. Matka kesti kokonaisuudessaan noin pari-kolme tuntia vaikka 4-vuotiaasta se tuntui kestävän koko päivän. Honkaniemessä asuessamme Topi Pylkkänen käytti pyörää melkein aina työmatkallaan asemalle oli sitten yö- tai päivävuoro, satoi tai paistoi. Sateella hänellä oli vain pitkä, musta sadetakki päällä. Vapaapäivinä hän ajeli sillä myös Suojeluskunnan kokouksissa ja ampumaharjoituksissa "pystykorva" selässä. Äitikin sillä kävi joskus kylällä ostoksilla kun hänellä ei omaa pyörää vielä ollut. Kotona pyörä tavallisesti nojasi katolle meneviä portaita vasten tai oli nostettu verannalle sateensuojaan. Syksyllä pyörään asennettiin etulamppu katkaisijoineen pitkiä ja lyhyitä valoja varten. Virta tuli dynamosta, jota pyöritti eturengas. Polkeminen oli tietysti raskaampaa kun se systeemi häviöineen kulutti muutamia kymmeniä watteja. Talveksi pyörä puhdistettiin ja nostettiin ullakolle ylösalaisin säilöön odottamaan lumien lähtöä. Siellä sitä voi "veivata" ja valaista ullakkoa ankarista kielloista huolimatta. En muista oliko kiellon syy mahdollisen vahingon estäminen vai yksinkertaisesti se, että aikuisten "värkkeihin" eivät lapset saaneet koskea. Sota-aikana oli yleinen pimennysmääräys. Niinpä veturien etuvalotkin olivat joko kokonaan käännetty pois, tai jätetty vain yksi lamppu himmeästi palamaan. Se kävi kätevästi kun vanhoissa höyryvetureissa oli karbiidilamput. Isä kertoman mukaan hän oli eräänä syysiltana tulossa töistä kotiin ja sattui työntämään pyörää rataa pitkin kun hän yht'äkkiä kuuli kiroilua radan varresta. Ääni oli Sulo Juutilaisen, radan vartijan, joka oli "resiinalla" matkalla. Himmeän valon nähtyään hän oli pysäyttänyt ja nostanut "resiinan" kiskoilta sekä kuunnellut junan ääntä. Tämän tempun hän oli tehnyt pari kertaa ennen kuin varsinainen kohtaaminen tapahtui. Vähemmän ystävällisten esittelyjen jälkeen asiat kuitenkin sovittiin ja kumpikin osapuoli jatkoi matkaansa. Myöskin isän kertomaa oli toinen jatkosodan aikainen tapaus, jossa pyörä oli mukana. Honkaniemessä oli ryhmän verran sotilaita majoitettuna, joiden tehtävänä oli Honkaniemen rautatiesillan vartiointi. Miehistö oli vanhempaa nostoväkeä koska kaikki nuoremmat tarvittiin rintamalla. Topi ajeli eräänä aurinkoisena iltapäivänä töistä kotiin kun hän huomasi vartiomiehen olevan täydessä unessa, sillan kupeessa heinikossa, kiväärinsä vieressä. Tunnollisena suojeluskuntamiehenä Topi korjasi kiväärin talteen ilman, että vartiomies heräsi, toi sen Honkaniemeen vartiotupaan sekä kertoi ryhmäjohtajalle löytäneensä sen sillan luota. Vartiomies taisi saada ylimääräisen vartiovuoron velvollisuuksiensa laiminlyönnistä. Suurin etu sillan vartioinnista meille polvenkorkuisille oli se, että vartiomiehet veistelivät sumppia keitellessään meille nuolia jousipyssyihin. Niin kuin voi hyvin kuvitella, niiden kulutus oli sota-ajan takia aika suuri. Olin kai viisivuotias kun ensimmäisen kerran yritin opetella ajamaan. Se oli tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Tasapainon pito oli vaikeaa, varsinkin kun miehen pienuuden takia täytyi polkea tangon välistä. Muutamien kokeilujen ja veristen polvien jälkeen ajaminen kuitenkin onnistui vaikka tangon yli ajamista täytyikin vielä odottaa monta vuotta. Vuosien mittaan pyörään tehtiin monia muutoksia. Ruostuneiden likasuojien tilalle ostettiin uudet alumiiniset likasuojat, jotka täytyi pakottamalla sovittaa koska ne olivat pyörän rengaskoolle hiukan liian suuret. Runkokin maalattiin uudestaan kun vanha maali oli kolhiintunut ja naarmuuntunut. Kova kilpailumallinen satula vaihdettiin pehmeämpään jousilla varustettuun satulaan ja ohjaustanko käännettiin ylösalaisin joten ajaminen kävi pystyasennossa eikä rasittanut selkää. Kaikki osat ostettiin

8 8(6) Elorannalta, jolla oli pyöräkorjaamo nykyisen Puurusentien tienoilla. Sivu-homminaan hän myös ajeli taksia. Tässä vaiheessa pyörä olikin joutunut melkein kokonaan minun käyttöön. Syystä tai toisesta hajotin ja kasasin sen varmasti kymmeniä kertoja, se kun kävi niin helposti etu- ja takapyörän akseleissa olevien siipimutterien ansiosta. Ihmeellistä oli, että purkamisen jälkeen kaikki osat aina löytyivät. Pyörä oli tarpeellinen yhteiskoulua käydessä koska sillä pääsi nopeasti ruokatunnilla käymään kotona. Muistuukin mieleen eräs kevätpäivä vuonna 1953, jolloin tulin pyörällä ajellen koulusta kotiin. Pihaan päästyäni silloin asuimme asemalla ratamestari Jaatisen naapurina huomasin isän istuvan asunnon rappusilla otsa veressä, eteenpäin köyristyneenä tukien toisella kädellä toista käsivarttaan. Kun tiedustelin mikä hänellä oli, hän voihkaisi, että oli pudonnut ulkorakennuksen ullakon päädyssä olevasta ovesta. Tilanteen vakavuuden todettuani ryntäsin sisälle hälyttämään äitiä, joka ei eikä kukaan muukaan ollut vielä tietoinen onnettomuudesta. Alkushokista selvittyämme talutimme Topin olohuoneen sohvalle pitkälleen, ja äiti soitti kunnanlääkäri Ryynäselle. Tohtori Ryynänen tuli hetken odottelun jälkeen mustine laukkuineen ja hetken tutkittuaan totesi, että käsivarren luut olivat katkenneet ranteen yläpuolelta, mutta otsassa oli vain kuhmu ja nurmikon raapaisemia pintahaavoja. Käsivarteen pantiin väliaikainen lasta ja otsaan vähän laastaria. Seuraavana tehtävänä oli tilata taksi, jolla potilas vietäisiin Kuopion lääninsairaalaan lisätutkimuksia ja käsivarren kipsaamista varten. Matkaeväiksi tohtori tekaisi Topille vielä kohtalaisen pirtukupin, jonka jälkeen potilas talutettiin taksiin. Onnettomuuden syy selvisi myöhemmin. Topilla oli tarkoitus laittaa kesäksi kana-aita ulkorakennuksen taakse niin kuin aikaisempinakin kesinä. Ensimmäisenä työnä oli kanaverkon hakeminen ulkorakennuksen ullakolta, jossa sitä säilytettiin talven yli. Asiaa nopeuttaakseen hän oli yrittänyt heittää verkkorullan ullakon päädyssä olevasta ovesta alas. Verkko oli kuitenkin takertunut hänen sormiinsa ja vetäissyt hänet pää edellä maahan. Neljän metrin ilmalennon jälkeen laskutelineenä toimineet käsi ja otsa loukkaantuivat ylläkerrotuin seurauksin. Loppujen lopuksi Topilla oli onnea onnettomuudessa kun mitään pysyviä vammoja tästä lentomatkasta ei jäänyt. Viisikymmentäluvun lopulla pyörästä tuli myös tärkeä kulkuväline, kun käytiin töissä ja tansseissa. Se auttoi minua "tienaamaan" koulurahat kun olin Savon Voimalla töissä. Samoin se seurasi minua Atron voimalaitostyömaalle ja Pankakosken paperitehtaalle, jossa olin kesäharjoittelijana. Eräs iltamamatka on erityisesti mieleenpainuva. Taisi olla joskus vuoden 1956 syksyllä. Olin ajelemassa puolenyön tienoilla, säkkipimeässä, ilman valoja Mäentalon tansseista kotiin kun Vanhan Apteekin kohdalla törmäsin johonkin pehmeään. Kuului vaimea tömähdys, ähkäisy ja kauhea kirous. Äkkipysäyksen oli aiheuttanut Koistisen Olli, joka oli "pienessä sievässä" toikkaroimassa vastakkaiseen suuntaan, ja jonka haarojen väliin etupyörä meni niin kuin pyörätelineeseen. Ähkäisy johtui siitä, että etupyörä sattui juuri "suvunjatkovälineisiin". Meiltä molemmilta meni tasapaino, Ollilta vähän enemmän sillä hän kellahti tielle selälleen. Syyllisyyden tunne, ja Ollin 100 kilon olemus pani minut pyytelemään kauniisti anteeksi. Tämän Olli hyväksyikin tokaisemalla: "Jos et olis ollu nuapurin poeka nii turpii olis tullu!" Monet muutkin retket Topin pyörällä tehtiin, joskin monet niistä ovat jo joutuneet unholaan. Kilometrejä kertyi varmaan tuhansia ennen kuin pyörä viimeinkin joutui hyvin ansaitulle eläkkeelle. Viimeiset jäähyväiset otin siitä muutama vuosi sitten Mikkelissä, Korpisaaren kesämökin puuvajassa, jonne se oli nostettu vanhoja päiviään viettämään. Bovellanin Kauko, jonka kanssa olin samalla luokalla 50-luvun alussa, piti vielä sille yhden lauseen pituisen ylistyspuheen tänä syksynä pidettyjen Lapinlahden Yhteiskoulun 50-vuotis juhlien aikana sanomalla, että "se olj ainuva pyörä Kirkolla, jossa olj kippurasarvet". Bovellanin Kaukon mielipiteeseen voi ehdottomasti luottaa, sillä hän osaa antaa arvoa mekaanisille vehkeille. Yhteiskoulunkin hän lopetti kolmannen luokan jälkeen siksi, että taloon ostettiin uusi traktori. Ilman tätäkin ylistyspuhetta olen vakuuttunut siitä, että Topi Pylkkäsen pyörä oli erikoinen kulkuväline ja siksi yhden tarinan arvoinen. Lähde: Ilkka Pylkkänen, Doylestown, PA, USA-1998

9 9(6) Syntymäpäiväruno isälle, Toivo Ilmari Pylkkäselle v SEEHTEMÄNKYMMENTÄVUOTIAALLE Myö tässä onnitellaan issee, kun tuas vuosia on tullu lissee. Oeskoon yhtä vanha joku muu, että suatas jonniilainen mittapuu. Oeskoon yhtä vanha ihtenäinen Suomi, ee oo, se iältää on liian nuori. No entä, oesko yhtä vanha tuo raatatie. Ee oo, se paljon vanhemp lie. Niin, että syntynnä oot tsuarin aekaan tänne Revonkavun laetaan. Ee lie kiinnostanna höörylaevat, kun raatateille Sinut saevat. Rattoo pitkin heleppo niin ol kulukee, lukkuisten asemien ovet ehit sulukee. Kun sitten hyökkäs muahan iso mahti, Meellä asunpaekkana ol Lapinlahti. Sillon monen evväänä ol parkki, vuan meellä melekone ol Nooan arkki. Ol kannoo, sikkoo, lammasta ja lehmee, pöövässä melekeen aena leepä pehmee. Muistatko kun jouvuit pahhaan pullaan, säkin kanssa kun ajoit suoraan sullaan. Kohta säkki kuitennii ol jiällä, jyvät kuivateltiin pannun piällä. Pommillakkii heettivät ne kerran, onneks ohi män se jonnii verran. Sitten tul tuas muahan raaha kasvo isommaks myös soppakaaha. Raatatietä kuluki Mattia ja Liisoo, sitä väenpaljootta ee ennee piisoo. Kuopijoon män isännät nuo punakat, Penttis Pekalle toe iltajuna silakat. Monia on elämässäs ollut kohtia, niitä päeväkaavet voetas pohtia. Runnoo nyt oes mahollista lyhentee, jos voes yhtee sannaan piirtees kitteyttee. Mielessään ee kaavan sitä tarvii hautoo, sillä raatatieläinen se on aena rautoo. Kirjoittanut: Pekka ja Marja Pylkkänen Lähde: Ilkka Pylkkänen, Doylestown, PA, USA-1998 Liity jäseneksi sukuseuraan Sukuseuran jäsenmaksu vuonna 2008 on 12 /henkilö ja sen voi maksaa tilille: Kiteen Seudun Osuuspankki Sukuseuran sääntöjen mukaan sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joko isän tai äidin puolelta sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Liittymällä jäseneksi saat 1-2 kertaa vuodessa KostanJäljet sukulehden ja samalla tuet sukumme juurien tutkimista, sekä saat kirjoista ja sukutapahtumista alennusta.

10 10(6) Sukuseuran tapahtuma-kalenteri Sukukokous Lappeenrannassa (Katso kutsu) Sukuseuran hallituksen kokous Lappeenrannassa, Sokos Hotel Lappee Sukuseuran hallituksen kokous Siilinjärvellä KunnonPaikka kylpylässä Sukuseuran matka Laatokan-Karjalaan Sukukokous Karjalatalolla Joensuussa Sukuseuran hallituksen kokous Lahdessa Sukuseuran hallitus kokoontui Leppävirralla VesiLeppiksessä Sukujuhla Hollolassa Toivolan nuorisoseuran talolla Sukuseuran hallituksen kokous Tampereen kylpylässä Sukukokous ja hallituksen kokous Siilinjärvellä KunnonPaikka kylpylässä Sukujuhla PajarinHovissa Kiteellä Sukuseuran hallitus kokoontui ensimmäisen kerran Sukuseura hyväksyttiin yhdistys-rekisteriin Sukuseura perustettiin Tertin Kartanossa Mikkelissä Seuraavat henkilöt ovat joukostamme poissa: Pirkko Inkeri Pylkkönen os. Lehikoinen Aulis Olavi Pylkkönen Hilda Naukkarinen os. Pylkkönen Pirjo Marita Nyqvist os. Pylkkänen Antti Uolevi Pylkkänen Sukuseuran hallituksen yhteystiedot Haudattu: Joensuu Haudattu: Joensuu Haudattu: Varkaus Haudattu: Lahti, Levo Haudattu: Hollola Tapio Pylkkänen (Puheenjohtaja), Veräjämäenkatu Lahti Puh , fax , Mail: Anja Könönen (Rahastonhoitaja), Mäntytie Tohmajärvi Puh , Mail: jarmo.kononen@pp1.inet.fi Minna Pylkkönen (sihteeri), Kalastajankatu 15 C Joensuu puh , Mail. minna.pylkkonen@joensuu.fi Jarmo Pylkkönen, Kullerotie Nivala gsm , Mail: jarmo.pylkkonen@kotinet.com Peter Ek, Kivitorpantie 3 A Helsinki Gsm , Mail: peter.ek@fennia.fi KERRO SUKUSEURASTA JA SEN TOIMINNASTA KAIKILLE SUKULAISILLESI Lähetä osoite ja sähköposti osoitteita, jotta jokainen Pylkkönen tai Pylkkänen saisi sukupostia: Tapio Pylkkänen (Puheenjohtaja), Veräjämäenkatu Lahti Fax , Mail: tapio.pylkkanen@nic.fi