(ent ) Kehärata 3

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus (ent ) Kehärata 3 Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa

2 1 Perus- ja tunnistetiedot Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Tunnistetiedot Asemakaava: Kaupunginosa 70, Koivukylä Katualue Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 67, Ruskeasanta Liikennealue Kaupunginosa 70, Koivukylä Katu- ja liikennealueet (Osa kumoutuvan asemakaavan korttelia sekä katu-, virkistys- ja liikennealueet.) 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Koivukylän ja Ruskeasannan kaupunginosassa Koivukylänväylän eteläpuolella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kehärata 3 asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on osoitettu varaus Kehäradalle sekä Koivukylänväylän ja Asolanväylän kiertoliittymälle. Kehäradalle on annettu tarpeelliset määräykset melun torjunnasta. Ote opaskartasta, johon kaava-alue on rajattu sinisellä.

3 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Alueen yleiskuvaus... 4 Luonto ja maisema... 4 Rakennettu ympäristö... 5 Maanomistus Suunnittelutilanne... 6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 Maakuntakaava... 6 Yleiskaava... 7 Asemakaava... 7 Rakennusjärjestys... 7 Tonttijako- ja kiinteistörekisteri... 7 Pohjakartta... 7 Rakennuskiellot Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö... 9 Osalliset... 9 Vireilletulo... 9 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Suunnitteluun osallistuneet Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavan seurantalomakkeet Asemakaavakartta, merkinnät ja määräykset Kehäradan melutarkastelut,

4 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Tiivistelmä 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet Työ otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2010 työohjelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Asemakaavoituksen alkaminen on kuulutettu sekä ilmoitettu tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla maanomistajille, naapurimaanomistajille ja viranomaisille. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle on voinut esittää mennessä. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan varaus Kehäradalle sekä Koivukylänväylän ja Asolanväylän kiertoliittymälle. Asemakaava koskee pientä katualueen osaa kiertoliittymän luoteisreunassa. Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta sekä katu- ja virkistysaluetta rautatiealueeksi ja virkistysaluetta katualueeksi. Kehäradalle on annettu tarpeelliset määräykset melun torjunnasta, luonnonarvojen ja pohjavesialueen huomioon ottamisesta sekä tarpeellisista yli- ja alikuluista. Asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja on maakunta- ja yleiskaavan mukainen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kehärata on tarkoitus toteuttaa niin, että se otetaan liikenteelle vuonna 2014.

5 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rautatiealueen länsiosa on suurelta osin metsittyvää niittyä ja keskiosa metsämaata. Koivutien itäpäässä rautatiealueella on kaksi pientalotonttia. Virkistysalueet ja oppilaitostontin pohjoisosa ovat metsäalueita ja puustoista purolaaksoa. Ilmakuva vuodelta 2009, johon asemakaava-alue on rajattu punaisella katkoviivalla. Luonto ja maisema Kylmäojan ja Rekolanojan laaksoissa on radan kohdalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Kaava-alueen itäosa kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään Koivukylän pohjavesialueeseen.

6 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Rakennettu ympäristö Asemakaava-alueen ympäristö on rakennettua pientalo- ja pienteollisuusaluetta sekä virkistysaluetta. Koivukylänväylän pohjoispuolelle on rakentumassa Leinelän kerros- ja pientalovaltainen asuntoalue liikekeskuksineen. Radan eteläpuolella Talvikkitien varressa on oppilaitos. Rakennettu ympäristö, rakennukset mustina Maanomistus Asemakaava-alue on pääosin Vantaan kaupungin ja pieneltä osin Suomen valtion ratahallintokeskuksen (liikenneviraston) omistuksessa. Lähellä Laaksotietä on osa rautatiealueesta yksityisessä omistuksessa.

7 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavaa koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: - Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien lentoasemien kehittämismahdollisuudet. - Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. - Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa. Maakuntakaava Aluetta koskee ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa on asemakaava-alueella osoitettu Kehäradan linjaus, viheryhteystarpeet, meriviemäri ja tärkeä pohjavesialue. Ote maakuntakaavasta, asemakaava-alue sijaitsee punaisella rajatulla alueella.

8 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen valtuuston hyväksymä Vantaan yleiskaava. Yleiskaavassa on osoitettu Kehäradan linjaus. Vantaan yleiskaavojen yhdistelmä, Kaava-alue on osoitettu punaisella katkoviivalla Asemakaava Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Vanha Koivukylä 3, Koivukylä 7, Koivukylän keskusta C, Kehärata. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vantaan rakennusjärjestyksen Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Alueen tilat ja tontit ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja.

9 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Otteet voimassa olevasta asemakaavasta, yllä länsiosa ja alla itäosa.

10 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Helsingin hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (09/0792/5/00619/09/4103) kumonnut Kehäradan asemakaavan hyväksymistä koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kuin se koskee "avorataosuutena Laaksotien ja pääradan välille osoitettua rautatien ja rautatieaseman aluetta (LR ja LRA)". Perusteluna on mm. että tehdyt meluselvitykset kyseisellä rataosuudella eivät ole riittävät eivätkä ajankohtaiset. Asemakaavan muutos on tarpeen Kehäradan toteuttamiseksi. Alueella, jonka osalta hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen, on jo aiemmassa ja nyt siis voimaan jäävässä asemakaavassa rautatielle varattu alue Laaksotien ja Jalavapuiston välillä. Tällä alueella on tarpeen tarkistaa kaavamääräyksiä. Asemakaavan aluevarauksia on tarpeen muuttaa Jalavapuiston ja pääradan välisellä alueella, jossa ei ole asemakaavassa ratavarausta. Asolanväylän ja Koivukylänväylän liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi on tarpeen, koska liittymässä on kapasiteettiongelmia. Liittymässä on myös tapahtunut suhteellisen paljon liikenneonnettomuuksia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Työ otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2010 työohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kehärata-projekti Liikenneviraston rautatieosasto alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kaupungin viranomaiset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Vantaan Energia Oy Elisa Networks Oy kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Vireilletulo Työ otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2010 työohjelmaan. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Asemakaavoituksen alkaminen on kuulutettu sekä ilmoitettu tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla maanomistajille, naapurimaanomistajille ja viranomaisille. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle on voinut esittää mennessä.

11 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Viranomaisyhteistyö Viranomaisilla on ollut mahdollisuus ilmaista kantansa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Viranomaisilta pyydetään ehdotuksesta lausunnot. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaava on maakunta- ja yleiskaavan mukainen. Kehäradan asemakaavalle nro asetetuista tavoitteista tätä asemakaava-aluetta koskevat seuraavat laadulliset tavoitteet: Kaupunkikuvallisesti kauttaaltaan korkeatasoisen rataympäristön huolellinen sijoittaminen olemassa olevaan ympäristöön Asemaympäristöjen toimivuus, turvallisuus, esteettömyys ja orientoitavuus sekä arkkitehtuurin korkea laatu Maankäyttömuotojen toimivuus ja yhteensopivuus Liikenteellinen toimivuus Virkistysyhteyksien sekä ekologisten yhteyksien turvaaminen Luonnon ja maiseman arvojen huomioonottaminen Osallisten tavoitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin 3 mielipidettä. Niihin on laadittu vastineet. Kylmäojan asukasyhdistys ry:n mielipide: 1) Kehärata tulee varustaa meluseinillä ja/tai melusuojauksella Laaksotien ja Leinelän välillä. 2) Leinelän liityntäpysäköintipaikkojen määrää tulee asemakaavassa lisätä moninkertaisesti. Nykyinen määrä 50 kpl on täysin riittämätön. Liitteessä 1 on ehdotus pysäköintialueen laajentamiseksi. 3) ABC huotoaseman itäpuolelle asemakaavaan tulee sijoittaa lisä/vara liityntäpysäköintialue kehäradan viereen. Liitteessä 2 on ehdotus lisä/vara liityntäpysäköintialueesta. Vastine: 1) Kehäradan suunnitteluun kuuluen on selvitetty melusuojauksen tarve ratalinjan varrella. Tulokset on esitetty raportissa "Kehäradan melutarkastelut, pvm ". Melulaskelmien tulokset on esitetty raportissa. Laaksotien ja Leinelän välille on raportin mukaan rakennettava melusuojausta radan pohjoispuolella Laaksotieltä itään 150 m ja huoltoaseman kohdalla 170 m sekä radan eteläpuolella Laaksotieltä itään 370 m ja Leinelän kohdalla ennen Leinelän puistotietä 380 m. 2) Nykyisissä suunnitelmissa oleva liityntäpysäköintialue sijoittuu asemakaavassa osin katu- ja osin rautatiealueelle. Pysäköintialue on alun perin mitoitettu tilanteeseen, jossa myös Ruskeasannan asema omine liityntäpysäköintialueineen on rakennettu. Ruskeasannan aseman rakentamisaikataulua ei ole kuitenkaan vielä päätetty. Nyt tutkitaan, voidaanko Leinelän liityntäpysäköintialuetta laajentaa Koivukylänväylän ja tulevan radan välissä joko katu- ja/tai rautatiealueella. Tämä ei edellytä asemakaavaan erillistä merkintää. 3) Huoltoaseman itäpuolella on jo yleinen pysäköintialue, joka on varattu lähinnä raskaan liikenteen tarpeisiin. Aleen laajentaminen liityntäpysäköinnin tarpeisiin ei ole perusteltua koska lisääntyvän henkilöautoliikenteen ajon järjestäminen raskaan liikenteen pysäköintialueen kautta on ongelmallista, alueella on erityisiä luontoarvoja (Kylmäojan itäisin haara) ja alue on liityntämatkustajille verraten kaukana Leinelän asemasta. As Oy Vantaan Koivunurpun mielipide:

12 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos As Oy Vantaan Koivunurpu (Koivutie 19) on selvittänyt kehärataprojektilta, miten melu- ja tärinähaitat on otettu huomioon asemakaavamuutoksessa. As Oy Vantaan Koivunurpu esittää mielipiteenään seuraavaa: 1) As Oy Vantaan Koivunurpun suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ei ole otettu huomioon kehärahan ja Koivukylänväylän rakentamista ja liikenteestä syntyviä meluhaittoja. Nykyisen Koivukylänväylän liikenteen äänet kantautuvat hyvin, koska Koivukylänväylä kulkee kallioiden välissä taloyhtiön vieressä. Kalliot lisäävät äänteen kantautumista ja voimistavat ääniä. Taloyhtiön B-talo sijaitsee lähimpänä kehärataa ja on kaksikerroksinen asuinrakennus. Makuuhuoneet sijaitsevat toisessa kerroksessa. Em. seikkojen vuoksi on tärkeää, että melueste rakennetaan, ja että se on tarpeeksi korkea estääkseen meluhaittojen syntymisen. Meluesteen toivotaan olevan esteettisesti sellainen, että se ei mahdollista graffitien tsm. piirtelyn. 2) Leinelän puistotie rakennetaan lähelle As Oy Vantaan Koivunurpun B-talon päätyä. Taloyhtiön mielestä on tärkeää että, Leinelän puistotien ja taloyhtiön väliin tulee joko aita tai tarpeeksi korkeaa ja tiheää kasvillisuutta näkö- ja meluesteeksi. Kasvillisuuden tulisi olla myös talvella vihreää. Vastine: 1) Kehäradan suunnitteluun kuuluen on selvitetty melusuojauksen tarve ratalinjan varrella. Tulokset on esitetty raportissa "Kehäradan melutarkastelut, pvm ". Melulaskelmien tulokset on esitetty raportissa. Korttelin kohdalle on raportin mukaan rakennettava radan korkeusviivan tasosta mitattuna 3 m korkea meluaita. Tällä rajataan melutaso korttelissa alle ohjearvojen. Meluaidan suunnittelussa kiinnitetään Kehärata-projektin mukaan erityistä huomiota sekä ulkonäköön että ylläpitoon (graffitien torjunta ja puhdistus). 2) Leinelän puistotie tulee ylittämään sekä Kehäradan että Koivukylänväylän. Katupenkereen korkeus on asuntoyhtiön B-talon päädyn kohdalla n. 6 m. Näkösuojaustarve on huomioitu katuistutussuunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan. Luiskaan tulee sekä pensaita (pihlaja-angervoa, kasvaa n. 1 m korkeuteen) että puita (isotuomipihlajaa, kasvaa n. 4 m korkeuteen ja metsämäntyjä). Isotuomipihlajien tarkoitus on muodostaa penkereen yläosaan viherseinä, joka peittää pääosan näkymistä. Metsämännyt tuovat kohteeseen ympärivuotista vihreyttä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen mielipide: Kehäradan suunnittelijat ovat esittäneet pelastusviranomaiselle, että aiemmin tunnelin suuaukolle esitetty paloveden syöttöyhde halutaan siirtää suuaukolta Koivukylänväylän tuntumaan. Tämä pelastusajoneuvoille suunniteltu pysähdyspaikka (pelastustie) sijaitsee Koivukylänväylän ja Laaksotien itäpuolelle tulevan bussipysäkin jälkeen itään päin mentäessä Koivukylänväylän eteläpuolella. Samaan yhteyteen on suunniteltu myös palovesiasema. Pyydämme tarvittaessa huomioimaan edellä mainitun asian kaavamuutoksessa. Vastine: Palovesiasema sijoitetaan Koivukylänväylän katualueelle. Samalle katualueelle varataan tila pelastuslaitoksen autoille. Järjestelyt sopivat voimassa olevan asemakaavan katualueelle, jota ei tältä osin ole tarkoitus muuttaa. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan varaus Kehäradalle sekä Koivukylänväylän ja Asolanväylän kiertoliittymälle. Asemakaava koskee pientä katualueen osaa kiertoliittymän luoteisreunassa. Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta sekä katu- ja virkistysaluetta rautatiealueeksi ja virkistysaluetta katualueeksi.

13 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Kehäradalle on annettu tarpeelliset määräykset melun torjunnasta, luonnonarvojen ja pohjavesialueen huomioon ottamisesta sekä tarpeellisista yli- ja alikuluista. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamääräyksin ohjataan aseman kaupunkikuvallisia laatutavoitteita seuraavasti: "Asema on suunniteltava kaupunkikuvaltaan, arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealuokkaisena, valoisana ja viihtyisänä. Alueen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon turvallisuus, esteettömyys ja taiteen käyttö." Kylmäojan ja Rekolanojan kohdalla on rautatiealueella määräys: "Alueen maankäytössä tulee huomioida alueen erityiset luontoarvot." Rautatiealueelle on annettu meluntorjuntaa koskeva määräys: "Alue tulee varustaa meluestein, tai on muutoin huolehdittava siitä, ettei rautatiealueelta aiheutuva melu ylitä asemakaavan hyväksymisajankohtana voimassa olevien asemakaavojen korttelialueilla valtioneuvoston päätöksen Vnp 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja." 5.3 Aluevaraukset Laaksotien ja Jalavapuiston välisellä alueella rautatiealueen varaus pysyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena, vain alueen määräyksiä muutetaan. Tästä itään olevalla alueella muutetaan voimassa olevan asemakaavan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta sekä katu- ja virkistysaluetta rautatiealueeksi ja virkistysaluetta katualueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset

14 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Kaava mahdollistaa Kehäradan toteuttamisen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maakunta- ja yleiskaavojen mukaisesti. Laaksotien ja Jalavapuiston välisellä alueella rautatiealueen määräysten muutos velvoittaa toteuttamaan radan siten, ettei ratamelu ylitä valtioneuvoston päätöksen Vnp 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja että erityiset luontoarvot Kylmäojan puron kohdalla huomioidaan. Jalavapuiston ja pääradan välillä rata pienentää virkistysalueita ja oppilaitostontin istutettavaa aluetta. Rata ei haittaa oppilaitoksen toimintaa. Rekolanojan laakson virkistysalueen kohdalla rata on noin 10 m korkealla sillalla, joten luonto- ja virkistysyhteydet säilyvät. Ratasuunnitelman ja melutarkastelun mukaiset melukaiteet suojaavat haitalliselta melulta oppilaitoksen, siihen liittyvän asunnon sekä Rekolanojan virkistysalueen. Asolanväylän ja Koivukylänväylän liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi parantaa erityisesti Koivukylänväylän palvelutasoa ja koko liittymän toimivuutta. Kiertoliittymässä autoliikenteen onnettomuudet ovat yleensä lievempiä kuin muissa tasoliittymissä. Kiertoliittymän konfliktipisteissä ei ole vastakkaisia ajosuuntia, vaan ajoneuvojen ajosuunnat ovat lähes samat. Kehäradan siltapilarijako on otettu huomioon kiertoliittymän suunnittelussa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Radan meluvaikutukset ja melun torjuntakeinot on selvitetty raportissa "Kehäradan melutarkastelut, pvm ". Tarkastelu osoittaa, että melusuojauksin voidaan rata toteuttaa siten, ettei ratamelu ylitä valtioneuvoston päätöksen Vnp 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. Radan runkomelu on selvitetty raportissa "Kehärata, avorataosuuden rakentamissuunnittelu, runkomelun tarkennettu selvitys, ". Tarkastelu osoittaa, että eräiden rataosien eristystoimenpiteillä runkomelu saadaan vaimennettua niin, ettei se ylitä VTT:n runkomelua koskevia suosituksia. Lausunnossa "Kehäradan avorataosuuden tärinäselvitys, pvm " on selvitetty avorataosuuden pohjamaan ominaisuudet ja radalle valitut perustamistavat. Valituilla suunnitelmaratkaisuilla on varmistettu, ettei pysyviä tärinähaittoja ole odotettavissa uuden rakennettavan radan läheisyydessä. Oikeilla työmenetelmillä varmistetaan, ettei rakennusvaiheessa aiheuteta vahinkoa vaikkakin tärinää on hetkellisesti havaittavissa paalutus-, pontitus- ja louhintatöiden yhteydessä 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa on käytetty pääpiirteittäin samoja merkintöjä ja määräyksiä kuin Kehäradan voimassa olevassa asemakaavassa. 5.7 Nimistö Asemakaavalla ei muodosteta uutta nimistöä. 6 Asemakaavan toteutus Kehärata on tarkoitus toteuttaa niin, että se otetaan liikenteelle vuonna 2014.

15 7 Suunnitteluun osallistuneet Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos Kehärataprojekti: Ilkka Saari Esa Laihonen Heikki Pajunen Vantaan kaupunki: Anitta Pentinmikko Markku Immonen Ilpo Pasanen Erkki Lång Jyrki Nieminen Kaija Topra Ramboll: Petri Saarelainen Ratahallintokeskus Ahmainsinöörit Oy Vantaan kaupunki aluearkkitehti yleiskaavasuunnittelija liikenneinsinööri liikenneinsinööri kaavoitusteknikko suunnitteluavustaja projektipäällikkö VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Vantaalla Anitta Pentinmikko Aluearkkitehti Markku Immonen Yleiskaavasuunnittelija

16 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos

17 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos

18 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos

19 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos

20 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos

21 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos

22 Kehärata 3 asemakaava ja asemakaavan muutos