SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio (toimielimet ja toimialat)... 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 7 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 9 Henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimen toimiala Tekninen toimiala Savonlinnan Vesi Henkilöstösuunnitelmat ja -selvitys Investointiosa Konserniosien tiedot Avustukset Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan liitetiedot Konsernin liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Savonlinnan Vesi Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset

3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2012 osalta merkittävä rakenteellinen asia oli Punkaharjun ja Kerimäen kuntaliitoksen valmistelu ja päätöksenteko sekä liitoksen toimeenpano. Kuntaliitos syntyi Punkaharjun ja Kerimäen halusta liittyä Savonlinnaan, koska näiden kuntien talous oli voimakkaasti heikentynyt ja painunut jo lähelle kriisikuntakriteerejä. Parhaillaan käsittelyssä oleva kuntarakennelaki mahdollistaa pakkoliitokset kriisikuntien osalta. Punkaharju ja Kerimäki tekivät liitoksen hyvään aikaan ja uusi kaupunki on nyt tasapainoinen kokonaisuus. Talouden haasteisiin vastaamista helpottaa isompi kokonaisuus ja sen tuoma liikkumavara. Strategisesti kuntaliitos yhdistää merkittäviä vahvuuksia Savonlinnaan ja avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa elinvoimaisuuden kehittämisessä sekä mahdollistaisi ylimääräisten hallintorakenteiden purkamisen sekä johtamisen ja päätöksenteon virtaviivaistamisen. Jo kuntaliitoksen valmistelu työllisti hyvin paljon kaupungin organisaatiota ja erityisesti esimiehiä. Tilapäisestä isosta kuormituksesta huolimatta kuntaliitoshankkeesta selviydyttiin kokonaisuudessaan hyvin ja vuoden 2013 alusta kaupunki pystyi suoriutumaan kaikista tehtävistä. Tätä ennen oli tehty sadoittain erilaisia hallinnollisia toimenpiteitä ja päätöksiä yhdistymisen toimeenpanemiseksi. Kuitenkaan kuntaliitos ei tuo itsestään säästöjä vaan edellyttää uuden kaupungin päätöksenteossa voimakasta tahtotilaa tehostaa toimintaa ja katsoa uuden kaupungin kokonaisuutta talouden ja palveluiden turvaamiseksi. Jatkossa tarvitaankin paljon valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa uuden kaupungin toiminnan tehostamiseksi. Yksin keskeinen osa olisi sosterin kuntayhtymärakenteen purku ja liittäminen osaksi kaupungin toimintaa toiminnan tehostamiseksi. Valmistelua on vaikeuttanut ja hidastanut valtion tempoileva ote kunta- ja soteuudistuksessa. Uuden maan hallituksen ohjelma oli erinomaisen selkeä ja kuntien rakenteita yksinkertaistava. Maan hallituksen selvänä tahtotilana on purkaa monimutkaisia yhteistoimintarakenteita, joissa vastuu- ja valtasuhteet ovat hämärtyneet. Yhdistymisneuvotteluissa keskeiseksi talouden tehostamismahdollisuudeksi tulikin juuri näiden hallintorakenteiden purku ja niiden avulla saatavat merkittävät kustannussäästöt. Taloudellisesti viime vuosi oli ennen kaikkea voimakkaiden valtionosuusleikkausten seurauksena selvästi käänne huonompaan koko Suomen kuntataloudessa ja niin myös Savonlinnan kaupungin osalta. Valtio päätti lisää valtionosuusleikkauksia, joiden yhteenlaskettu vuositason vaikutus on noin puolitoista tuloveroprosenttiyksikköä. Edellisten tilikausien ylijäämät eivät riittäneet puskuroimaan talouden voimakasta käännettä huonompaan. Tätä varten käynnistettiin jo elokuussa uuden tasapainotusohjelman valmistelu vuosille Tasapainotusohjelman avulla tullaan tavoittelemaan noin 22 miljoonan euron tasapainotusta vuoteen 2018 mennessä. Ohjelma jaettiin toimenpidelinjoihin: palveluverkon karsiminen, palvelujen priorisointi, henkilöstön vähentäminen, toimitilojen vähentäminen, tuotantotapojen muutokset, omaisuuden realisointi, työllisyyden ja talouskasvun parantaminen sekä verojen korotukset. Valmistelu aikataulutettiin siten että valtuusto käsittelee talouskehyksiä ja tasapainottamisohjelmaa osana kaupunkistrategiaa ja valmistelu tehdään huhtikuun loppuun 2013 mennessä. Yksi keskeinen osa talouden tasapainottamista on sosiaali- ja terveysmenojen kustannuskehityksen ja menokasvun hillitseminen. Tätä varten käynnistettiin rakennevalmistelu ja vaihtoehtojen selvittäminen uudeksi toimintamalliksi asiantuntijaryhmän avulla. Onnistuminen edellyttää huolellista valmistelua sosterissa, johon myös henkilöstö sitoutuu. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteesta noin puolet on laitettu sosterin menojen osalle. Siksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Olennainen osa on myös työllisyyden ja talouskasvun parantamisessa verotulopohjan parantamiseksi. Tätä tarkoitusta varten valtuusto päätti perustaa kehitysyhtiön, jolle tulostavoite on asetettu. Savonlinnan kaupunki on pystynyt vuosina kattamaan suuret alijäämät ja nostamaan talouden ylijäämäiseksi sekä samaan aikaan tekemään noin 60 miljoonan euron investoinnit ja painamaan velan selvästi alle valtakunnan keskitason onnistuneen talouden tasapainotusohjelman laatimisen, päättämisen ja toimeenpanon avulla. On selvää että myös tulevista haasteista tullaan selviämään. Viime vuoden talouden osalta ongelmallista oli jälleen sosterin kuntalaskutuksen merkittävä ylitys mutta myös muiden sosiaalipalvelujen menojen ylitykset yhteensä alkuperäiseen talousarvioon nähden noin kuusi miljoonaa euroa. Samoin toimitilapalveluyksikkö ylitti rajusti budjettinsa. Lisäksi kaupungin myyntitulot jäivät selvästi toteutumatta. Samoin elinkeinokuntayhtymän talous on ollut tappiollista ja sen noin 1,5 miljoonan euron alijäämä kirjattiin kuntaliitoksesta aiheutuen kokonaan viime vuodelle. Samoin kahden kiinteistön poistaminen käytöstä aiheuttaa yli 0,6 miljoonan euron alaskirjauksen viime vuodelle. Viime vuonna investoinnit olivat jättimäisen isot 22 miljoonaa euroa ja iso tahti jatkuu tulevina vuosina, mikä tulee nostamaan kaupungin velkamäärää ja korko- sekä poistokuluja huomattavasti tulevina vuosina. Tulevina vuosina velka uhkaa kivuta yli euroon asukasta kohti. 3

4 Erittäin myönteinen asia on, että Savonlinnan kaupungin, Punkaharjun ja Kerimäen henkilöstö, erityisesti tulosalueiden esimiehet ja toimialajohtajat jaksoivat punnertaa kuntaliitoksen toimeenpanon hyvin. Työmäärä oli suuri ja työ tehtiin omien normaalien virkatöiden ohessa. Tästä on syytä kiittää henkilöstöä ja antaa tunnustusta. Tahdonkin kiittää luottamusmiehiä ja henkilöstöä uutterasta työstä kaupunkimme parhaaksi. 4

5 Toimielimet ja toimialat Savonlinnan kaupunki saarien kaupunki keskellä sinistä Saimaata Kaupunginvaltuusto 43 Kaupunginhallitus 11 Kaupunginjohtaja Tarkastuslautakunta 9 Tilintarkastaja Aluejohtokunta 7 PERUSTURVAN TOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA SIVISTYSTOIMIALA KESKUSHALLINTO Perusturvalautakunta 9 Vammaisneuvosto Veteraanitoimikunta Seniorineuvosto Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Toimeentuloturva Pakolaistyö Vanhustenhuolto Päihdetyö Terveydenhuoltopalvelut Tekninen lautakunta 9 Tiejaosto 3 Saaristotoimikunta 5 Pysäköinti Joukkoliikennepalvelut Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Mittaus- ja kartastopalvelut Kaupunkisuunnittelupalvelut Maankäyttö Metsätilat Satamalaitos Pelastustoimipalvelut Asuntotoimi Tiepalvelu Konekeskus Toimitilapalvelut Savonlinnan vesi Koulutuslautakunta 9 Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muut koulutuspalvelut Kulttuurilautakunta 7 Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Museotoimi Vapaa-aikalautakunta aikalautakunta 7 Nuorisotoimi Ruoka- ja siivouspalvelut Kehittämis mis- ja omistajaohjauspalvelu Hallinto- ja henkilöst stöpalvelu Talouspalvelut Keskusvaalilautakunta 5 Rakennuslautakunta 7 Liikuntatoimi Vaalilautakunnat 5 Rakennusvalvonta Ympärist ristölautakunta 7 Ympäristönsuojelu Yhteistyötoimikunta toimikunta 5

6 Tilivelvolliset tehtäväalueittain v Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja kaikkien lauta- ja johtokuntien jäsenet sekä viranhaltijat kunkin toimielimen tehtäväalueilta seuraavasti: Tehtäväalue KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämispalvelut Monipalvelukeskus PERUSTURVAN TOIMIALA Sosiaalilautakunta Hallintopalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Terveyspalvelut SIVISTYSTOIMIALA Koulutuslautakunta Hallintopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muut koulutuspalvelut Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikatoimipalvelut Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimipalvelut TEKNINEN TOIMIALA Tekninen lautakunta Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Pelastustoimipalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Toimitilapalvelut Savonlinnan Vesi Tiejaosto Tiepalvelut Rakennuslautakunta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelupalvelut Tilivelvollinen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kansliapäällikkö Kaupunginjohtaja Palvelupäällikkö Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Opetuspäällikkö Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Kulttuuritoimenjohtaja Tekninen johtaja Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Tekninen johtaja Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Kiinteistöjohtaja Toimistoinsinööri Kiinteistöinsinööri Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö 6

7 Puoluejakautuma vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Valtuutetut Suomen Keskusta r.p. 13 Kansallinen Kokoomus r.p. 7 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 14 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 2 Vasemmistoliitto r.p. 3 Perussuomalaiset r.p. 1 Puoluejakautuma vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valtuutetut (kokoontui ensimmäisen kerran ) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 8 Vasemmistoliitto r.p. 2 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 3 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Keskusta r.p. 15 Perussuomalaiset r.p. 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2012 Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkui koko vuoden Kasvun hidastumisen taustalla olivat hallitusten elvytystoiminen päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Euroalueen kriisi jarrutti taloutta muuallakin maailmassa. Maailman kokonaistuotannon kasvu hidastui vuoden ,5 prosentista 2,8 prosenttiin. Euroalue ja EU kääntyivät lievään taantumaan lähinnä heikentyneen kilpailukyvyn ja joiden euromaiden eräiden julkistalouden mittavien vakauttamistarpeiden johdosta. Euromaiden kokonaistuotanto v kasvoi 1,5 prosenttia ja inflaatio oli noin 2,5 prosenttia muun muassa kalliina pysyneen energian ja veronkorotusten vuoksi. Pankkivalvontaa ja Euroopan vakausmekanismia koskevat päätökset rauhoittivat tilannetta euroalueella, mutta talouskehitys on riskialtista etenkin jos velkaantuminen jatkuu kriisimaissa. Euroalueen maiden välillä oli merkittäviä kasvueroja vuonna Kriisimaiden Kreikan ja Portugalin tuotanto supistui eniten. Myös Italian, Espanjan ja Alankomaiden tuotanto väheni selvästi. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa ylsivät vain noin 1 2 prosentin kasvuvauhtiin. Ranskassa kasvu oli lähellä nollaa. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2012 Valtiovarainministeriön loppuvuodesta antaman suhdannekatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotanto ei kasvanut lainkaan vuonna 2012 viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit myös supistuivat. Viennin kasvu jäi alle puoleen prosenttiin vuonna 2012 ja tuonnin reiluun puoleen prosenttiin. Kauppataseen alijäämä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli runsaat 2 miljardia euroa samoin kuin vaihtotaseen alijäämä Työvoima Työllisten määrä kasvoi 0,4 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto supistui. Yhtenä tekijä tähän oli talouden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja syntyi työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Työttömyysaste kääntyi kesän 2012 jälkeen nousuun, mutta vuoden keskimääräisiä tilanteita vertailtaessa edelleen hiukan laski vuodesta Työttömyysaste oli 7,7 %. Ansiokehitys Raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset nostivat ansiotasoindeksiä vuonna 2012 vajaat kolme prosenttia. Nimellinen ansiotasoindeksi kohosi arviolta 3,5 %, kun huomioidaan myös muiden kuin sopimuskorotusten vaikutus. Hinnat ja ostovoima Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 2,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Vuoden aikana inflaatio hidastui alkuvuoden noin kolmesta prosentista loppuvuode runsaaseen kahteen prosenttiin. Alkuvuodesta 2012 hintojen nousua vauhditti mm. edellisestä vuodesta kohonneet asunto- ja kulutusluottojen korot sekä ennätyskorkealle kohonneet liikenteen polttoaineiden hinnat. Lisäksi asuntojen vuokrat koho- 7

8 sivat alkuvuonna nopeasti. Vuoden keskivaiheilla tuore-elintarvikkeet kallistuivat huonon kasvukauden takia. Lähes koko alkuvuoden laskusuunnassa ollut sähkön hinta painui edellisen vuoden tason alapuolelle loppukesällä. Useat välillisen verotuksen muutokset tulivat voimaan alkuvuoden 2012 aikana. Vuoden alussa makeis-, virvoitusjuoma-, alkoholi- ja tupakkaverot nousivat. Lisäksi polttoaine- ja autoverotus kiristyivät. Kuluttajahintoihin vaikuttivat myös eräiden palveluiden alennetun arvonlisäverokokeilun päättyminen sekä sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen siirtyminen nollaverokannasta 9 % arvonlisäverokantaan. Yhteensä veromuutokset vaikuttivat noin prosenttiyksikön koko vuoden inflaatiosta. Korkotason pysyessä matalana kotitalouksien velkaantuminen jatkui edelleen. JULKISEN TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2012 Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon pääosin verotulo kasvun hidastumisen ja maksettujen tulonsiirtojen lisääntymisen vuoksi. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa 1,2 miljardiin euroon. Vaikka kuntasektorin menojen lisääntyminen hieman hidastui, rahoitusasemaa heikensi etenkin verotulojen selvästi edellisvuotta pienempi kasvu. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 5,1 miljardin ylijäämän. Kuntien toimintamenot kasvoivat 1,8 mrd. euroa eli 5 prosenttia edellisvuodesta. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä nousivat 2,5 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja kulujen erotus eli vuosikate heikkeni 0,8 mrd. euroa eli 55 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 4 prosenttia. Palvelujen ostot lisääntyivät 6 prosentilla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät prosentin ja maksetut avustukset kasvoivat 8 prosenttia. Toimintatulot lisääntyivät 2 prosenttia. Kuntien investoinnit kasvoivat 6 prosenttia ja investointitulot 3 prosenttia. Kuntien lainakanta nousi vuonna 2012 noin 1,6 mrd. euroa eli peräti 13 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Etelä-Savon tilinpäätösennustetietoja vuodelta 2012 (1000 ) Etelä-Savo Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE TA tot/muutos (%) , , ,1 Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE TA tot/muutos (%) 101 3, , ,5 VEROTULOT YHT. Valtionosuudet VUOSIKATE TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE TA tot/muutos (%) 100 1, , ,1 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ NETTOINVESTOINNIT Lainakanta TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE TA tot/muutos (%) 26,4 80-5,2 99 7,9 Lähde: Kuntakysely tammikuu 2013/Etelä-Savon maakuntaliitto 8

9 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KUNTIEN TYÖTTÖMYYSPROSENTIT JA ASUKASMÄÄRÄT työttömyys-% sis. asukasmäärä muutos muutos myös lomautetut hlölkm % ENONKOSKI 14, ,11 KERIMÄKI 13, ,50 PUNKAHARJU 10, ,96 RANTASALMI 14, ,66 SAVONLINNA 15, ,60 SULKAVA 12, ,11 YHTEENSÄ ,79 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KUNTIEN TYÖTTÖMYYS -% HEINÄ-JOULUKUUN LOPUN TILANTEET % sis. myös lomautetut HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU ENONKOSKI 11,5 11,9 13,7 12,4 13,4 14,7 KERIMÄKI 12,2 12,0 11,7 11,3 12,0 13,7 PUNKAHARJU 10,9 11,0 10,0 9,7 9,6 10,4 RANTASALMI 13,7 12,9 13,5 13,9 13,5 14,6 SAVONLINNA 15,2 14,3 14,1 13,6 13,9 15,3 SULKAVA 10,3 9,3 10,9 11,4 11,5 12,4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2012 tilinpäätös on 7,22 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taseeseen jää katettavaa alijäämää. Taseen kertynyt alijäämä vuoden lopussa on 5,70 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarviossa tilikauden tulos on alijäämäinen 0,06 miljoonaa euroa. Perusturvan toimialalla palvelutarve kasvoi arvioitua enemmän etenkin lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Lastensuojelussa kasvoivat sekä oman lastenkodin, perhehoidon että ammatillisten perhekotien hoitopäivien määrä, mutta uusien huostaanottojen määrä pysyi ennallaan. Vammaispalveluissa mm. henkilökohtaisen avustajan palvelut ovat kasvaneet edelleen, samoin kuljetuspalvelut, lähes sadalla uudella asiakkaalla. Terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja lähetteet ovat määrällisesti vähentyneet, mutta talousarviomuutoksesta huolimatta talousarvio ylittyi tältä osin. Perusterveydenhuolto oli paremmin hallinnassa. Toimintakulut ylittyivät kaikkiaan 7,68 miljoonaa euroa. Kustannusten kasvussa on huomioitava, että niiden vaikutus tulee pysyvänä kulurakenteeseen myös tuleville vuosille. Toimintatuottojen ja verotulojen 0,93 miljoonan euron alituksilla sekä valtionosuuksien ylityksellä 1,82 miljoonaa euroa tulos muodostui alijäämäiseksi. Toimintatuottoihin sisältyi kertaerinä käyttöomaisuuden myyntivoittoja 0,63 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,57 miljoonaa euroa. Tulopohja ei kokonaan siirry sellaisenaan seuraaville vuosille kattamaan menojen lisäystä. 9

10 Kokonaisuutena lomapalkkavelka kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 0,75 miljoonaa euroa. Osatekijä lomapalkkavelan kasvuun oli henkilöstömäärän lisäys ja pitämättömien lomien lisäys. Poikkeamat alkuperäiseen talousarvioon toimialoittain olivat seuraavat: määrärahat ylittyivät keskushallinnon osalta 0,95 miljoonaa euroa, perusturvan toimialalla 6,32 miljoonaa euroa, sivistystoimen toimialalla 1,07 miljoonaa euroa ja teknisen toimialan osalta 0,46 miljoonaa euroa. Korkokulut alittuivat talousarvioon nähden 0,01 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintatuotot alittuivat alkuperäisestä talousarviosta 0,66 miljoonaa euroa. Merkittävin tulojen alitus oli teknisellä toimialalla 1,09 miljoonaa euroa, josta käyttöomaisuuden myyntivoittojen ylitys oli 0,63 miljoonaa euroa. Verotulot alittuivat 0,28 miljoonaa euroa ja valtionosuudet ylittyivät 1,82 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen vähennys edelliseen vuoteen oli 2,10 %. Toimintakulut kasvoivat 5,78 %. Palkat ja palkkiot kasvoivat edelliseen vuoteen 6,25 % ja palvelujen ostot 6,12 %. Henkilöstöä oli vuoden lopussa 9 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna, joista vakituisia oli 1 vähemmän ja ei vakinaisia 10 lisää. Henkilöstömäärään on vaikuttanut mm. päivähoitopaikkojen lisätarve, ostopalveluja on purettu ja otettu omaksi työksi ja joitakin palkkatyöllistetyillä hoidettuja tehtävä hoidetaan nyt vakinaistetulla henkilöstöllä. Henkilöstön lisäyksestä jää pysyviä kustannuksia tuleville vuosille. Kaupungin investoinnit vuonna 2012 olivat 21,98 miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin seuraavasti: avustukset 3,51 miljoonaa euroa, investointien myyntitulot 0,33 miljoonaa euroa. Lainakanta vuoden 2012 lopussa oli 61,42 miljoonaa euroa, euroa/asukas (koko maan arvio euroa/asukas). Vuonna 2012 lainakanta kasvoi 18,86 miljoonaa euroa. Lainakanta asukasta kohden vuonna 2011 oli euroa. Arvioitu lainakanta taloussuunnittelukauden lopussa vuonna 2016 on euroa/ asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 48,9 % ja omavaraisuusaste 56,6 %. Savonlinnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 15,3 %, kun koko maan vastaava luku oli 10,7 %. Savonlinnan kaupungin perusturvalautakunta hallinnoi kahta suurta työllistämishanketta: Kanava-hanke ja Kuntakokeilu-hanke. Kanava-hanke on suunnattu yli 25-vuotiaille alle vuoden työttömänä olleille työnhakijoille saakka ja Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen vuoden 2015 loppuun. Kanavahankkeen toimintakulut olivat euroa, johon kaupunki sai ESR-rahaa euroa. Kuntakokeilu käynnistyi syyskuussa 2012 ja sen toimintakulut olivat euroa, johon kaupunki sai työllisyyspoliittista tukea euroa. Savonlinnan kaupungin, Punkaharjun kunnan ja Kerimäen kunnan valtuustot ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksesta alkaen. Henkilöstö Henkilöstöstä on erillinen selvitys. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnan riskit Henkilöstön osalta on mm. - henkilöstön saatavuus tietyillä ammattialoilla (esim. sosiaalityöntekijät, psykologit, koulukuraattorit, atk-ammattilaiset, lääkärit) - erityisosaamisen keskittyminen yksille henkilöille/työparit, sijaiset - kunta-alan palkkaustaso - henkilöstön ikärakenne/kokemuksen, tiedon siirto - ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen laajentaminen/taloudelliset mahdollisuudet Palvelujen ostosopimukset Sosiaali- ja terveydenhuollon viime vuosien kustannusten kasvu, joka väestön ikääntyessä edelleen tulee kasvamaan. Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimivuusalue on pieni, joten kustannusten kasvuun on vaikea vaikuttaa. Useiden jäsenkuntien eroaminen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä aiheuttaa jäljelle jääville kunnille useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, koska kiinteät kustannukset joudutaan jakamaan pienemmälle käyttäjämäärälle. Osa ostopalveluna hoidetuista tehtävistä on siirtymässä kaupungin omaksi toiminnaksi. Tämä riski on viime vuosina realisoitunut. Tilannetta vaikeuttaa entisestään valtionhallinnon valmisteleman sote-uudistuksen viipyminen, jonka väestöpohjavaatimukset ovat vielä tilinpäätöstä kirjoitettaessa avoinna. 10

11 Toimintojen siirtoa kaupungin omaksi toiminnaksi joudutaan siirtämään vuoteen Tilanne on jäsenkuntien kannalta hankala, eikä ratkaisuja esimerkiksi palvelurakenteesta ole voitu vielä tehdä. Palvelujen ostosopimuksiin liittyen sivistystoimialalla ei ole merkittäviä riskejä. Suhdannevaihtelut Eurokriisi ja maailmantalouden epävarmuus heikentävät tulevien vuosien talouskehitystä. Suomen valtion talous on jo pahasti alijäämäinen. Kuntien valtionosuusleikkaukset jatkuvat, mutta samalla on uhkana, että valtiovalta edelleen määrää kunnille uusia velvoitteita. Tuloverokasvu pysähtyy, kun vienti ei vedä ja työllisyys heikkenee. Kuntien, myös Savonlinnan kaupungin, talous heikkenee entisestään ja sen tasapainottaminen vaatii rankkoja toimenpiteitä. Rahoitusriskit Kaupungin lainasalkku jakautuu vaihtuva- (26,2 %) ja kiinteäkorkoisiin (73,8 %) lainoihin. Korkoriski kohdistuu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, yhteensä 16,1 miljoonaan euroa, josta lyhytaikaisten lainojen osuus oli 11,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 nostettiin 20,0 miljoonaa euroa kiinteäkorkoista pitkäaikaista lainaa. Suurin rahoitusriski on kaupungin takaamissa lainoissa. Takauslainojen määrä on 26,8 miljoonaa euroa. Vastavakuuksia takauksille on 10,1miljoonaa euroa. Kaupungille ei ole realisoitunut maksettavaksi takauslainoja. Takauksiin sisältyy kuitenkin huomattavat taloudelliset riskit. Takauslainojen maksamisen välttämiseksi kaupunki voi joutua tekemään pääomasijoituksia yhtiöihin. Takausten realisoitumisriskiarvio on nyt noin 20 % takausten määrästä. Taloussuunnittelukaudella ylivelkaantumisriski on suuri varsinkin, jos kaupungin omarahoitusosuus jää suunniteltua pienemmäksi. Palveluverkkoa pitäisi pystyä supistamaan ja omaisuuden realisointi pitäisi toteutua suunnitelman mukaisesti. Vahinkoriskit Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin vakuuttamispolitiikan Vakuutukset on kilpailutettu vuonna Vahinkoriskeihin kaupunki on varautunut siirtämällä vakuutussopimuksella riskejä vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuutusmaksujen pienentämiseksi vakuutukset on otettu rakennuksille euron omavastuuosuuksilla ja vastuuvakuutukset euron omavastuuosuuksilla. Lisäksi kaupungilla on euron vahinkorahasto. Kaupunki on maksanut vuonna 2012 vakuutusmaksuja lakisääteiset vakuutukset huomioituna 1,6 miljoonaa euroa. Toimitilariskit Työturvallisuuteen ja paloturvallisuuteen liittyviä riskejä on pystytty vähentämään mm uusien työturvallisuusmääräysten käyttöönotolla, riskipaikkojen sprinklaus asennuksilla, pelastussuunnitelmilla/-harjoituksilla, työ- ja paloturvallisuuden huomioiminen tilojen käytössä, korjauksissa ja investoinneissa. Edelleen riskinä ovat riskien välttämiseen liittyvien määrärahojen karsinta, mistä johtuen tavoitteena oleva riskien ennaltaehkäisy on edelleen liian paljon hätäkorjauksia. Korjausten suunnitteluun jää liian vähän aikaa, joten kiireessä tehtäviin päätöksiin sisältyy merkittäviä riskiä. Isoissa hankkeissa ennakkoon tehtävillä rakenteiden tutkimuksilla ja selvityksillä voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä ja vältytään edes osittain kalliiksi tulevilta lisä- ja muutostöiltä. Oikeudenkäyntitapaukset Vireillä olevista oikeudenkäyntitapauksista ei todennäköisesti ole kaupungille tulossa merkittäviä korvauksia maksettavaksi. Vuoden 2010 puolella kaupunki maksoi oikeudenkäyntikuluja euroa eräästä työsuhdetta koskevasta oikeudenkäyntitapauksesta, jossa käräjäoikeus hyväksyi kanteen. Kaupunki on valittanut tuomiosta hovi-oikeuteen vuoden 2011 alussa. Hovioikeus on pitänyt käräjäoikeuden tuomion voimassa, josta kaupunki on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Siviiliriita-asioiden osalta Savonlinnan kaupunki on lisäksi yhdessä Punkaharjun, Enonkosken, Kerimäen ja Puumalan kunnan kanssa nostanut vuonna 2011 vahingonkorvauskanteen Metsäliitto Osuuskuntaa, Stora Enso Oyj:tä sekä UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan puukartelli asiassa. Vuonna 2012 vireillä oli edelleen kolme hallintoriita-asiaa, joissa Savonlinnan kaupunki on kantajana. Savonlinnan kaupunki vaatii eräältä kunnalta perusteettoman edun palautusta ympärivuorokautisesta palvelusasumisesta ja erikoissairaanhoidosta. Hallinto-oikeus on hyväksynyt kaupungin vaatimuksen liittyen asumispalveluiden kustannusten korvaamiseen. Asian käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaupunki vaatii Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä perityn ylihinnan takaisinmaksua euron edestä. Hallinto-oikeus on hylännyt hakemuksen ja Savonlinna valittanut asiasta korkeimpaan hallintooikeuteen kesällä Vuoden 2012 lopulla oli vireillä yksi valitus liittyen kaupunginvaltuuston kaavoitusta koskeviin päätöksiin. Vireillä olivat lisäksi valitukset koskien teknisenlautakunnan päätöksiä rakennuksen purkamisluvasta sekä 11

12 maisematyöluvasta, kaupunginhallituksen päätöstä koskien Savonrannan kuntokeskusta, rakennuslautakunnan päätöstä koskien Savolan alueen rakennuksia koskevaa purkamislupaa, Ympäristölautakunnan päätöstä koskien viemäriverkkoon liittymisestä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on valitus koskien Kesko Oyj:n viljasiilon purkamislupaa. Hallinto-oikeudessa on muutamia valituksia koskien pysäköintivirhemaksujen oikaisuvaatimuksista annettuja päätöksiä. Perinnässä on muutamia merkittäviä yksittäisiä saatavia oikeushenkilöiltä ja yksityishenkilöiltä. Yhteensä perinnässä olevia saatavia sisältyy tilinpäätökseen euroa. Ympäristötekijät Suurin pilaantuneita maita koskeva ympäristökysymys, joka oli vireillä vuonna 2012, koski Linnansalmenkujan rakentamattomia tontteja. Kaupungilla on vaatimus UPM:n puhdistamisvastuusta. Kaupungin taloudelliseen tulokseen tai asemaan sillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta kävi asiassa lopullisesti miten tahansa. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kaupungin sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja päivitetty Hallintokunnat laativat tämän ohjeen pohjalta omat sisäisen valvonnan suunnitelmansa. Ohjeen mukaan tilivelvollisen pitää dokumentoida kirjallisesti vuoden aikana tekemänsä valvontasuunnitelman mukainen valvonta, joka on osa tilivelvollisen sisäisen valvonnan materiaalia. Dokumentoinnin pohjalta tehdään raportti valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta kerran vuodessa. Raportissa esitetään valvontakohteiden valvonnan johdosta tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Sisäisestä valvonnasta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Lautakunnat hyväksyvät toimialojensa sisäisen valvonnan suunnitelman. Kaupunginhallitus hyväksyy keskushallinnon toimialan sisäisen valvonnan suunnitelman. Vuoden 2012 sisäisen valvonnan kohteita olivat mm. yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto, avustusten jakaminen, määrärahojen tarkkailu ja ylitykset, tulojen kertyminen, sijaisjärjestelyt, riskienhallinta osana päivittäistä työtä, harkinnanvaraisten ostopalvelujen käyttö, omaisuuden myynti, sopimusosapuolten toimivaltaisuus ja sopimusten seuranta laajempana kokonaisuutena sekä riskienhallintaan liittyvät erilaiset toimet. Sisäisen valvonnan havaintoja käsiteltiin vuoden 2012 aikana tarpeen mukaan kaupunginjohtajan johtoryhmässä ja sovittiin tehtävistä toimenpiteistä. Sisäisen valvonnan havainnoista raportoitiin kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Sisäisen valvonnan raportit on käsitelty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan raportteja vuodelta 2012 kokouksessaan ja edellyttää, että sisäisessä valvonnassa tehtyjen tarkastushavaintojen osalta ryhdytään toimenpiteisiin. Vuodelle 2013 laaditut toimialojen sisäisen valvonnan suunnitelmat on käsitelty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Sopimustoiminta Kaupunginlakimiehen ohje kaupungin sopimusten laatimisesta, ennakkotarkastuksesta ja tallentamisesta Dynasty-asiahallintajärjestelmän sopimuskantaan on annettu ja jaettu toimialoille uudelleen sekä syksyn 2011 että syksyn 2012 aikana. Lisäksi kaupunginlakimies on vuoden 2012 aikana tarkastanut satunnaisotannalla kaikkien toimialojen Dynasty-sopimuskantaan talletettuja sopimuksia. Vuosien aikana tullaan tekemään laajempi tarkastelu. Tarkastelu suoritetaan sen jälkeen, kun liittyvien kuntien sopimushallinta on siirretty Dynasty-tietokantaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja suoritti vuonna 2012 sisäistä tarkastusta kaupunginhallituksen vahvistaman vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuosisuunnitelman mukaisia sisäisen tarkastuksen kohteita vuonna 2012 olivat talousarvioavustukset, pysäköinninvalvonta, arvonlisäveron käsittely, päätöksenteko, puhelut, tietohallinto, riskien kartoitus, johtamisjärjestelmä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin (sosteri) laskutuksen oikeellisuus, urakkalaskujen tuntikirjanpito, hankintaprosessi, Asematien päiväkoti ja henkilöstöraportti. Lisäksi sisäinen tarkastaja on suorittanut tarkastussuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia erillisten toimeksiantojen perusteella. Sisäisestä tarkastuksesta on raportoitu puolivuosittain johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Sisäisen tarkastuksen raportit on käsitelty kaupunginjohtajan johtoryhmässä ja sekä kaupunginhallituksessa ja Kaupunginhallitus on vahvistanut sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman vuodelle 2013 kokouksessaan Sisäinen tarkastus on hyvin toimiva. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen perusteella on saatu kohtuullinen varmuus siitä, että toimintoja on hoidettu olennaisilta osin sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukai- 12

13 sesti. Sisäisen valvonnan havaintojen perusteella toiminnassa ei ole ollut vakavia ongelmia tai puutteita. Esille tulleet pienet epäkohdat ja puutteet on pyritty korjaamaan heti. Kaupungin sisäinen valvonta ja tarkastus on järjestetty vuosittain suunnitelmiin perustuvaksi. Suunnitelmien pohjalta on laadittu dokumentointi ja raportointi. Riskienhallinnan toimenpideohjelman toimeenpaneminen oli sisäisen valvonnan suunnitelmassa jo vuonna 2008, jolloin päivitettiin kaikki lain edellyttämät suunnitelmat ja kirjalliset ohjeet. Valmisteltiin riskianalyysi kaupungin takauksista. Kilpailutettiin vakuutukset. Tämän jälkeen riskienhallinnan toimenpiteitä on jatkettu joka vuosi. Riskienhallinta nousi entistä voimakkaammin esille vuoden 2012 aikana, kun kuntaliitosta alettiin suunnitella. Riskienhallinnan vastuut on määritelty Savonlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikassa, jonka päivitetty versio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Toimialojen riskienhallinnan vastuuhenkilöistä on tehty päätökset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan kaupungin valmiussuunnitelmat kokonaisuudessaan Valmiussuunnitelman yleisen osan päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Päivityksessä otettiin huomioon kuntaliitokset ja muut muuttuneet asiat sekä uudet ohjeet valmiussuunnitelman yleisen osan laatimiseksi kaupunginhallitus hyväksyi Savonlinnan kaupungin päivittäistavarahuoltosuunnitelman sekä merkitsi tiedoksi teknisen-, perusturvan- ja sivistystoimen toimialojen valmiussuunnitelmat. Tärkeä osa kaupungin riskienhallintaohjelmaa on tietoturvapolitiikka, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Sisäisen valvonnan suunnitelmaan vuodelle 2013 sisältyvien riskienhallintaohjelman toimenpiteiden lisäksi suunnitelmaan sisällytettiin myös tietoturvapolitiikan toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Päivitetty turvallisuussuunnitelma, jossa on myös otettu huomioon tapahtuneet kuntaliitokset, on hyväksytty kaupunginhallituksessa Samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi raportin vuonna 2012 suoritetuista turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä ja suunnitelman vuonna 2013 suoritettavista toimenpiteistä. Kaupungin omistamien kiinteistöjen pelastussuunnitelmia täydennettiin ja päivitettiin jo vuoden 2011 aikana, jolloin pelastussuunnitelmat laadittiin kiinteistöihin, joista ne puuttuivat. Kaupungintalon kiinteistössä suoritettiin myös palotarkastus vuoden 2011 loppupuolella ja päivitettiin pelastussuunnitelmaa. Poistumisharjoitus pelastuslaitoksen johdolla suoritettiin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kehittämistä jatketaan edelleen niin, että varmistetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus kaikilla tehtäväalueilla. Tähän pyritään perustamalla sisäinen valvonta systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. 13

14 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,5 15,3 Vuosikate/Poistot, % 3,8 93,7 Vuosikate,euro/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut 13,5 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) ,5 % toimintakulut(ulkoiset) Vuosikate-% poistoista 3,8 % 100 * vuosikate ,8 % poistot Vuosikate /asukas 9 vuosikate ,76 asukasluku

15 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1,3 51,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 1,0 32,4 Lainanhoitokate 0,2 0,9 Kassan riittävyys, pv 1 2 Asukasmäärä

16 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 Investointien tulorahoitus 1,3 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate ,3 % invest. omahank.meno Investointien omahankintameno: Investointimenot inv. rahoitusosuudet Pääomamenojen tulorahoitus 1,0 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh Lainanhoitokate 0,22 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut ,22 korkokulut + lainanlyh Kassavarat ,66 m Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut M 197,26 m Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) Korkokulut Muut rahoituskulut Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) Kassan riittävyys pv 1 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat kassastamaksut

17 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöltä Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 56,6 65,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,9 36,4 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 6 2 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , milj Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, milj. 4 4 Asukasmäärä

19 Omavaraisuusaste 56,6 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var ,6 koko pääoma - saadut ennakot Oman pääoman sidottujen erien osuus 59,1 % Sidotun pääoman osuus taseen loppusummasta kuvaa kunnan taserakenteen vakautta 100 * peruspääoma+arvostuserät ,1 koko pääoma - saadut ennakot Rahoitusvarallisuus /asukas Rahoitusvarallisuus osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman Rahoitusvarallisuus : Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vieras pääoma Saadut ennakot Suhteellinen velkaantuneisuus 48,9 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) ,9 käyttötulot Lainakanta M 61,4 m Lainakanta: Vieras pääoma saadut ennakot ostovelat (lyhyt ja pitkä) siirtovelat muut lyhytaikaiset velat liittymismaksut ,34 Lainat /asukas Lainasaamiset ,8 M Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 19

20 KOKONAISTULOT JA -MENOT 2012 TULOT euroa MENOT euroa Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,44 Toimintakulut ,55 Verotulot ,11 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,00 Korkokulut ,78 Korkotuotot ,71 Muut rahoituskulut ,28 Muut rahoitustuotot ,49 Satunnaiset kulut ,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) ,80 hyödykkeiden luovutusvoitot ,99 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot ,04 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,48 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödyk- Investointimenot ,15 keiden luovutustulot ,80 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,90 Pitkäaikasten lainojen lisäys ,00 Lyhytaikasten lainojen vähennys ,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaismenot yhteensä ,82 Kokonaistulot yhteensä ,04 Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot ,22 Muut maksuvalmiuden muutokset ,53 Rahavarojen muutos , ,22 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Talousarviossa valtuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Talousarvioon sisältyy konserniyhteisöjen tavoitekortit. Toimintaohjeiden antamisesta vastaa kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja. Konsernin vastuuhenkilön vastuulla on seurata ja valvoa vastuulleen annetun konserni- ja tuottajayksikön sekä takauksia saaneiden yhteisöjen toimintaa ja valmistella kaupunginhallitukselle tai kaupunginjohtajalle kaupungin edun niin vaatiessa toimintaohje päätettäväksi. Konsernivastuuhenkilöllä on pääsääntöisesti puhe- ja läsnäolo-oikeus valvomiensa yhteisöjen hallituksissa. Vastuuhenkilöt saavat myös valvomiensa yhteisöjen toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat sekä muun tarvitsemansa materiaalin. Lisäksi vastuuhenkilöt toimivat pääsääntöisesti kaupungin edustajana valvomiensa yhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa. Kokonaisvastuu kaupunkikonsernin kehittämis- ja omistajaohjauspalveluista on keskitetty kehitysjohtajalle. Kehitysjohtaja huolehtii siitä, että yhtiökokouksien päätöspöytäkirjat toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntakonsernin tulee laatia täydellinen tilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, konsernintuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Täydellinen konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta Tavoitteet Konserniohjausjärjestelmän ja -rakenteen edelleen kehittäminen 20