VIISSEISKA. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. sekä osastot 315 ja 211 Huhtikuu Palkat nousevat 1.6.

Transkriptio

1 VIISSEISKA Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. sekä osastot 315 ja 211 Huhtikuu Palkat nousevat sivu 5 Helsingintie 16 in memoriam sivu 5 Puheenjohtajan palsta sivu 2 Kirjoittajavieras sivu 3 Toimitsijan tontti sivu 4 Uutisia sivut 5 7 Metalli 57:n toimikunta sivut 8 10 Jaostojen kuulumisia sivut Sisällysluettelo Carmen-antonio sivu 16 Ajankohtaista työsuojelusta sivu 17 Someron osasto 315 sivu 18 Iron Ladies sivu 19 Tulevaa toimintaa sivu 20

2 2 VIISSEISKA Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ao.n puheenjohtaja. Haastaako EK ay-liikkeen voimapolitiikan tielle? Jokin aika sitten saatiin lehdistä lukea karmaiseva uutinen. Uutisessa oli kyse UPM:n taannoisesta suomalaista paperikansaa tyrmistyttäneestä uutisesta, kuinka se vähentää työväkeään noin kolmellatuhannella. Tämä tapahtuu pysäyttämällä paperikoneita ja sulkemalla myös kokonaisia tehtaita. Tämä kaikki pelkästään voittojen maksimoimiseksi. En lähde tässä yhteydessä kertaamaan jo julkisuudessa käsiteltyjä negatiivisia vaikutuksia, joita tästä seuraa paperipaikkakunnille sekä myös koko yhteiskunnalle. Niitä on turha kerrata, koska ei kukaan kuitenkaan oikeasti ymmärrä, mitä totaalinen elämänainesten romahtaminen merkitsee. Sitähän työ eli yksi ihmisen perustarpeista on. On myös haikailtu tällaisten UPM:ien yhteiskuntavastuun perään. Sitäkin on mielestäni turha haikailla, koska ainoa vastuu, joka näitä pörssiyhtiöitä painaa on vastuu mammonalle. Tämän kaltaisia saneeraus toimenpiteitä miettiessään tulee ajatelleeksi vallan käsitettä, mitä se on ja kenellä tai millä se on. Sata vuotta sitten tehty valtiopäiväuudistus antoi kansalle vallan. Se teki poliittisen vaikuttamisen mahdolliseksi riippumatta syntyperästä, varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai sukupuolesta. Perustuslaissa tämä on sanottu seuraavasti: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Valtajärjestelmää symbolisoi eduskuntatalo. Onko valta nyt kuitenkin luisunut kokonaan rahalle? Sille rahalle, jolle yhteiskunta, valtiovalta on varmistanut erinomaiset toimintaedellytykset muun muassa pitkäaikaisella tulopolitiikalla ja yritysverotuksella. Onko vallan symbolistakaan enää jäljellä muuta kuin ulkokuori, raskas monumentaalisuus, fasaadiarkkitehtuuri, pylväs fallismi. Ikään kuin kiristääkseen tätä vallan ruuvia ovat EK:n johtajat Riski ja Fagernäs tulleet julkisuuteen erilaisten palkkajoustojen kera. Fagernäs on esittänyt, että solidaarinen palkkapolitiikka on lopetettava, palkankorotukset -jos niitä tulee- on annettava prosentuaalisina. Palkankorotuksista päätettäisiin yritys tasolla, jopa yritys ja yksittäinen työntekijä voisivat sopia palkoista keskenään. Työehtosopimusten minimeistä tulee saada poiketa. Lakkosakkojen tuntuva korotus ja lakoista johtuvien vahinkojen korvaaminen on myös esityksessä mukana. Riski loi näille vaatimuksille alkutahdit jo viime syksynä, kun hän esitti, että palkkojen tulee joustaa alaspäin työnantajan tarpeelliseksi katsomassa tahdissa. Nämä EK:n jyrkät kannanotot antavat työnantajapuolelta selviä merkkejä haluista lähteä voimapolitiikan tielle. Kolmikantainen sopimisen tie näyttää unohtuvan. Työnantajat ovat etsimässä toisenlaista asetelmaa, jossa ei enää tehdä suuria keskitettyjä ratkaisuja. Tämä kaikki vaatii vastaansa vahvaa ay-liikettä, vahvaa Metalliliittoa. Meidän barrikaadeilla heiluneitten ja punalippuja liehuttaneitten pappojen ja mammojen on nyt pidettävä huoli, että ay-liikkeen ote säilyy olennaisessa, jäsenistön työelämän etujen ja oikeuksien puolustajana. Minusta ei ole olennaista esim. taistella ns. Loimaan kassaa vastaan. Se on kuitenkin melko pieni ja heikko vastus järjestäytyneelle ay-liikkeelle. Loimaan kassan osuus järjestäytyneestä työväestä on vain 10 %. Se on pian pyyhkäisty pois, kun hoidamme ayliikkeessä asiamme niin, että jäsenyys esim. Metalliliitossa tulee kerta kaikkiaan vastustamattomaksi. Edellä mainitsin punalippupapat ja barrikaadimammat. En kuitenkaan aliarvioinut nykyistä sukupolvea enkä sen harjoittamaa ay-politiikkaa. Tarkoitin nimenomaan sitä, että meidän kokeneimpien on annettava tukemme nuoremmille. Meidän tulee tehdä yhdessä sopiva sekoitus uusista ja vanhoista keinoista pitää se ay-liikkeen ote olennaisessa. Minun ay-kokemuksellani tunnen vahvaa radikalisoitumisen tarvetta. Sen tarpeen tulee näyttämään toteen jo seuraavat tuloneuvottelut. Lopuksi toivotan kaikille lukijoille raikasta kevättä ja toverillista työn juhlaa, Vappua. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Toimistomme palvelee Sinua työttömyys- ja jäsenasioissa osoitteessa: Turuntie 8, 4.krs Salo sähköposti: puhelin: (02) fax: (02) Henkilökunnan yhteystiedot: toimistonhoitaja Outi Aaltonen sähköposti: puhelin: (02) tai Toimistomme aukioloajat: Maanantai 9-12 ja Tiistai 8-12 Keskiviikko 9-12 ja Torstai 9-12 ja Perjantai ja Aattopäivinä 9-13 Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57:n toimisto palvelee jäsenistöä: Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat, Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone, jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys. Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja. Tervetuloa toimistolle! Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Turuntie 8, 4.krs. VIISSEISKA Salon Metallityöväen ammattiosasto r.y. Maaliskuu Tekijät: Outi Aaltonen Lasse Helskyaho Sambeau Sam-Koskitanner Tomi Marjuaho Jari Sievänen Kimmo Tuominen Tuija Pajari Painos: 5900 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2006 Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto viimeistään toimistotyöntekijä Tuija Pajari puhelin: (02) Kotisivut: Tervetuloa asioimaan!

3 VIISSEISKA Kirjoittajavieras 3 Metallia ja kilpailukykyä Maamme hyvinvointi on rakennettu kahden keskeisen tukijalan varaan: metallin ja metsän. Viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet tosiasian, että metsäteollisuuden laajentumismahdollisuudet tai edes nykyisen kapasiteetin tason ylläpitäminen tulee olemaan hyvin vaikeaa Suomessa. Metalliteollisuuden joukkovaellus teollistuneista maista Aasiaan on nyt kääntynyt takaisin ja myös elektroniikka-alalla tyrehtymässä. Samoin näyttää olevan investointihalukkuuden heikentyminen EU:n uusiin jäsenmaihin. Saksalainen autoteollisuus on jo vetänyt Tšekistä omaa komponentti- ja alihankintavalmistusta takaisin saksalaisten autotehtaiden porttien sisäpuolelle. Suomalainen konepajateollisuus ja telakat ovat saaneet vahvistusta tilauskirjoihinsa, kun maailmanlaajuinen investointilama on purkautumassa. Suomalainen metalliteollisuus on osoittanut kilpailukykynsä toimitusajoissa ja -varmuudessa, laadulla sekä ennen kaikkea osaamisessa ja muotoilussa. Jatkossakin meidän on pyrittävä yhdessä vaikuttamaan suomalaisten tehdasyksiköiden kilpailukyvyn, tuottavuuden ja tuoton parantamiseen konkreettisilla, pitkävaikutteisilla päätöksillä sekä yhteisillä toimilla. Suomeen on luotava yhteinen henki taistelussa suomalaisen perusteollisuuden työpaikkojen puolesta. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisillä päätöksillä keskeisiin teollisuuden kustannuskomponentteihin: energia, raaka-aine, työvoima ja logistiikka. Metallityöväen Liitto on esimerkillisesti pystynyt toteuttamaan työntekijöiden kannalta turvalliset joustavuudet esimerkiksi paikallisen sopimisen mallissa. Liitto on usein pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskuntapolitiikkaan ja ensi sijassa teollisuuspolitiikan sisältöön. Liiton aloitteesta toteutettiin aikoinaan Emu-puskurit, joilla suhdannevaihtelua voidaan tasapainottaa työttömyysturvan ja eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi. Liitto on ollut aloitteellinen energiapolitiikan kysymyksissä, logistiikan toimivuudessa ja raaka-aineen saatavuudessa. Ne ovat tarkastelussa, kun hallitus ratkoo toimenpiteitä, joilla metsäteollisuuden joukkoirtisanomiset pystyttäisiin ainakin jatkon osalta estämään. Harmaa talous kuriin Myös harmaan talouden kitkemiseksi Suomesta on tehtävä töitä. Metalliliiton edustajat ovat ajaneet tilaajavastuuta ja kanneoikeutta, joilla harmaata taloutta voidaan ennakoivasti estää. Tilaajan vastuu on hallituksessa ja etenee kohti lainsäädännön konkreettista toteuttamista. Kanneoikeudesta vielä neuvotellaan. Harmaan talouden vaikutus on suuri. Verohallinnon mukaan 2,5-3 miljardia euroa valuu vuosittain hyvinvointipalvelujen rahoituksen ohi. Kaikkien tahojen olisi yritettävä tehdä mahdollisimman paljon töitä rahojen saamiseksi valtion kassaan turvaamaan hyvinvointipalveluja. Toivon, että työpaikoilla ja ammattiosastoissa työskennellään aktiivisesti asiassa. Työmarkkinoiden vapaamatkustajia ei pidä sallia. Ei meidän tarvitse rakastaa veroja tai muita vastaavia maksuja, mutta meidän tulee ymmärtää, että yhteisellä rahoituksella kustannamme hyvinvointipalveluja kuten koulutus, kouluruokailu, terveydenhuolto ja vanhuksista huolehtiminen. Eero Heinäluoma SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Ammatillis-poliittista yhteistyötä tarvitaan Yleensä kun ajat ovat hyvät ja kaikille halukkaille riittää töitä, alkaa keskustelu ammattiyhdistysliikkeen ja yleensä työväenliikkeen tarpeellisuudesta. Iskulauseita ovat, että "ihmiset osaavat itse päättää eikä välittäjiä tarvita". "Työnantaja ja työntekijä haluavat sopia keskenään suhteistaan". "Ay-liike on reliikki (muinaismuisto), jota ei enään tarvita". "Nykyään työnantajat ovat valistuneita ja haluavat pitää huolta henkilöstöstään". Vertaa esim. UPM / Voikkaa!!!!! Näitä iskulauseita viljeltiin enemmälti viimeksi luvun vaihteessa. Senkin jälkeen niitä on esiintynyt lähinnä työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Maassame on paljon voimia, jotka näkevät sekä ammatillisen, että poliittisen työväenliikkeen uhaksi Suomen menestymiselle. Tilannehan on täysin päinvastoin ja sen selvittäminen mm. ay-liikkeen jäsenistölle aika ajoin on välttämätöntä. Mikäli meillä ei olisi vahvaa vapaata ay-liikettä, niin monet asiat olisivat toisin. Jos meillä olisi neuvostotyyppinen järjestelmä, jossa ay-liike on alistettu valtiovallan osaksi ja käskyläiseksi, niin työehtosopimukset ja työlainsäädäntö päätettäisiin valtaa pitävän puolueen johdossa, johon ay-liikkeen olisi tyydyttävä. Tästä meillä on esimerkkinä Neuvostoliiton ja sen alisteisten entisen itäblokin valtioiden tilanne. Nyt nämä maat ovat Euroopan Unionin jäsenvaltioita ja meiltä viedään niihin maihin työtä ja työpaikkoja samalla mitalla kuin Kiinaan. Palkat ovat pari kolme euroa tunnissa eikä muissakaan eduissa ole hurrattavaa. Kehitysapuna Länsi-Euroopan ay-liike yrittää viedä tietotaitoa vapaan ayliikkeen toimintatavoista ja periaatteista. Matka on pitkä, kuten Metallin ay-korkeakoululaiset saivat seminaarimatkallaan viime marraskuussa Virossa todeta! Jos meillä olisi järjestelmä, jossa työnantaja kontrolloisi ay-liikettä, niin kaikki päätökset myötäilisivät työnantajan tahtoa. Tällaisia ay-liikkeitä on pilvin pimein Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Se näkyy työntekijöiden palkoissa ja muissa työehdoissa sekä laajemmaltikin elintasossa. Noissa maissa näkyy Suomeakin paremmin, että hyväosaisten ahneudella ei ole mitään rajaa, moraalista puhumattakaan. Sanoja kuten solidaarisuus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus he eivät ole koskaan kuulleetkaan. Meillä on siis tahoja, mitkä eri tavoin yrittävät rajoittaa ay-liikkeen toimintaoikeuksia. Yleensä yritetään rajoittaa lakko-oikeuksia tai oikeutta ottaa osaa poliittiseen päätöksentekoprosessiin, jossa päätetään työelämää koskevista laeista. Tällaiset puuhat tulee torjua välittömästi ja tiukasti. Ay-liikkeen turva on yhteistyö työväenpuolueiden kanssa, joilla on sama arvopohja ja työelämän tavoitteet kuin ay-liikkeellä. Tärkeätä on, että työväellä on edustus maan hallituksessa kuten tällä hetkellä sosialidemokraatit ovat. Meillä useimmilla on vielä karvaana muistissa Esko Ahon johtaman Keskustan ja Kokoomuksen hallitus 90-luvun alussa. Silloin Suomi syöksyi taloudelliseen lamaan, jota ei oltu nähty edes 30-luvulla. Kepun ja kokoomuksen hallitus ratkoi ongelmat kiristämällä ihmisten toimeentuloa, yrittämällä työreformin nimissä puuttua lakko-oikeuteen ja marginalisoida ay-liike pois tulopoliittisista neuvotteluista. Ay-liike joutui uhkaamaan Esko Ahon hallitusta useaan otteeseen yleislakolla, jotta kaikkein törkeimmät "uudistukset" saatiin lyötyä takaisin. Presidentin vaalit saatiin vietyä asiallisesti voittoon ja meillä on seuraavaksi kuudeksi vuodeksi maan johdossa henkilö, jonka tiedämme tekevän voitavansa oman valtansa puitteissa, jotta tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja lähimmäisestä huolehtiminen saa tukea. Seuraava koitos on eduskuntavaalit ensi maaliskuussa. Toivon, että saamme ehdokkaiksi henkilöitä, jotka samaistuvat ay-liikkeen arvoihin ja kunnioittavat kansanvaltaa eli demokratiaa muutenkin kuin puolueohjelmissa. Käytännössä tärkeätä on, että sosialidemokraatit saavat vaalivoiton, jolla turvataan suurimman puolueen asema. Tällöin uuden parlamentaarisen perinteen mukaisesti sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja alkaa vetää hallitustunnusteluja. Tämä henkilö on entinen SAK:n johtaja Eero Heinäluoma. Tämä sopii minulle. Toivon, että Metallin Salon seutukunnan väki yhtyy tähän ja tekee voitavansa, jotta tämä tavoite toteutuu. Martti Havin aluesihteeri emeritus

4 4 VIISSEISKA Ajankohtaisia poimintoja Toimitsijan tontti Nykyinen työehtosopimuksemme on voimassa eli kohta olemme sopimuksen puolivälissä. Puoliväli tuo tullessaan myös palkkojen yleiskorotuksen. Yleiskorotuksen suuruus on 1,6 % ja palkkoja tulee korottaa sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen. Lisäksi jaettavana on myös yritys- tai toimipaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,3 prosenttia vuoden neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Tämä erä käytetään paikallisesti sovittavalla tavalla oikaisemaan vinoutumia palkoissa. Ellei tämän erän käytöstä mennessä muuta sovita, jaetaan korotus prosentuaalisena yleiskorotuksena kaikille alkaen. Luottamusmiehillä on työpaikkansa suhteen "avaimet omissa käsissä" työpaikkakohtaisen erän neuvottelemisessa. Erän avulla voidaan korjata palkkauksessa näkyviä vinoutumia, jotka saattavat myös hiertää työpaikalla. Tasa-arvoisuuden nimissä tämä erä tulisi käyttää kohdennetusti neuvotellen työnantajan kanssa ja näin tasoittaa yhteistyöllä työpaikkakohtaisia palkkaeroja. Miten lomat kertyvät? Myös lomanmääräytymisvuosi päättyi maaliskuun lopussa. Eli, jos olet aloittanut työsuhteesi , olet viimeisen lomanmääräytymisvuoden aikana kerryttänyt lomaasi 2,5 päivää kuukaudessa, eli kesäksi 2006 on 24 päivää kesälomaa sekä talveksi 2007 on 6 päivää talvilomaa. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Auta kartoittamistyössä Metallissa on menossa parhaillaan työpaikka-, järjestäytymis- ja edunvalvontakartoitus. Niillä metalli- ja elektroniikkaalan työpaikoilla joissa on luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai yhdyshenkilö, työpaikkakartoituksen pitäisi olla jo kunnossa. Pienten työpaikkojen määrä on kasvanut ja näiden osalta kartoitustyö on vielä pahasti kesken, koska Metalliliiton suuntaan yhdyshenkilö usealta työpaikalta puuttuu. Eli, jos olet työpaikalta, jossa ei ole ketään valittua työntekijöiden edustajaa, niin Sinun apuasi tarvitaan. Auta siis osaltasi ja ota yhteyttä ammattiosastosi toimistoon ja pyydä kartoituslomake, tai kerro puhelimitse tarvittavat tiedot osastosi toimihenkilöille. Kaikkien jäsenten avulla onnistumme tässä kartoitustyössä - joten tarkista omalta osaltasi onko Metalli 57:n toimistolla jo Sinun työpaikastasi tarvittavat tiedot. Yhteisellä asialla Työelämän viidakko on haastava, johon ei mielestäni yksin juuri kannata lähteä vaeltelemaan. Turvana ja suunnannäyttäjänä matkallasi on ammattiliitto, joka neuvottelee puolestasi monista asioista ja pitää huolta myös yleisellä tasolla työntekijöiden eduista. "Metallissa et jää yksin!" - esite Metalliliiton jäsenyydestä on tulossa tämän kevään aikana. Tämä on yksi työkalu työpaikoille jäsenhankintaan. Liittomme neuvottelijat tarvitsevat taakseen jäseniä, ja tätä neuvottelupohjaa valitettavasti "ei jäsenet" eli vapaamatkustajat heikentävät. Työkaverilta on hyvä kysyä liiton jäsenyydestä, jos kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut, niin silloin asia on helposti korjattavissa tarjoamalla sitä. Muistakaa kertoa työpaikoillanne myös kesätyöntekijöille ja työssäoppijoille ammattiliitosta ja jäsenyydestä! Yhteistyöllä eteenpäin, aurinkoista kesän odotusta! Lea Wiman aluetoimitsija Työnä kansanedustajan avustaminen Kuka olet? Olen Katja Taimela 31-vuotias salolainen, sd-ryhmässä toimiva kaupunginvaltuutettu. Toimin myös mm. kaupunginhallituksen, puoluevaltuuston ja piirihallituksen jäsenenä. Perheeseeni kuuluvat aviomies Jouko joka työskentelee Cantina Antoniossa ravintolakokkina ja pian neljä vuotta täyttävä poikamme Leevi-Matias. Mikä on koulutuksesi ja mitä olet tehnyt työksesi? Valmistuin -93 Loimaan ammattikoulusta suurtalouskokiksi. Opiskelun päätyttyä olin töissä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston keittiöllä vuoden verran. Syksyllä -94 lähdin Salon Nokian tehtaille SMD-operaattoriksi, jossa työskentelin vajaa nelisen vuotta. Salon kaupungin ruokapalveluissa olen ollut keväästä -98. Tämän hetkinen toimeni on Salon lukion ruokapalveluvastaava, josta olen nyt palkattomalla työlomalla toimiessani kansanedustaja Jukka Roosin eduskunta-avustajana. Miten päädyit nykyiseen työtehtävääsi eduskunnassa? Päämieheni lähestyi minua puhelimitse 1.päivä elokuuta -05 eli samana päivänä, kun olin aloittanut työni Salon uudessa lukiossa. Oli kuulemma huomioinut minun poliittiset mahdollisuuteni ja motivaation tehdä työtä oman puolueemme hyväksi. Pari yötä nukuttuani ja positiivisesta järkytyksestä selvittyäni, olin valmis ottamaan minulle suuren mutta haasteita täynnä olevan työn vastaan. Miten kuvailisit avustajan päivääsi? Suurin osa ajasta menee tehdessä töitä päätteellä ja ihmisten kanssa erilaisia asioita puhelimessa selvitellessä. Päämieheni toimiessa kahdessa valiokunnassa, lakivaliokunnassa ja työelämäja tasa-arvovaliokunnassa, vaatii minulta perehtymistä kyseisten sektoreiden asioihin. Käytännössä toimin viikosta kolme päivää eduskunnassa, loput maakunnassa. Nykyisen tehtäväsi parhaat puolet? Saa olla päivittäin hyvin monenlaisten ihmisten ja asioiden kanssa tekemisissä. Sidosryhmien ja verkostojen luominen eri puolueiden ja järjestöjen tekijöihin auttaa monien asioiden valmistelussa. Seutukuntamme ihmisiin ja päätöksentekijöihin liittyvät yhteydenotot koen miellyttävimpiin työtehtäviini, samoin kuin vierasryhmien vastaanottamisen taloon. Entä mahdolliset ikävät asiat? Asioita ei niinkään, mutta se määrätty hitaus ja byrokraattisuus, joka on tullut jo tutuksi kunnallispolitiikassa. Ja ehkä ne pitkät ja arvokkaat työmatkat Mikä on eduskunnan kuppilan henki? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan! Kuppilassa ja koko talossa on äärimmäisen hyvä ilmapiiri. On ollut helppoa kotiutua ja kerätä tietoja ja ottaa uusia asioita vastaan, kun talon henkilökunta ja eri puolueiden edustajat ja työntekijät ovat olleet aina helposti lähestyttävissä. Talossa on vilpitön ja lämminhenkinen tunnelma, ainakin avustajan perspektiivistä katseltuna Miten nykyinen tehtävä auttaa sinua kunnallispolitiikassa? Seutukuntaamme parhaillaankin puhuttava kunta- ja palvelurakenneuudistus on tullut työni kautta huomattavasti tutummaksi ja helpoimmin ymmärrettäväksi. Monet hallituksen esitykset ja päätökset vaikuttavat suoraan kotikunnan ja seutukuntamme päätöksentekoprosesseihin ja aikatauluihin. Vallan ytimestä on myös mahdollisuus saada aivan toisenlaista materiaalia päätöksenteon turvaksi. Onko SDP:n avustajilla yhteistoimintaa? Kokoonnumme kerran viikossa avustaja palaveriin jossa käymme läpi menneen viikon tapahtumia ja tulevan viikon ohjelmaa, istuntoaikataulut ja hallituksen esitykset. Koulutusmatka pidetään toukokuussa ja epävirallisemmin pyrimme tapaamaan toisemme kerran kuussa hyvän ruoan merkeissä. Mitä haluat vielä sanoa lukijoillemme? Vain kattavalla yhteistyöllä Ayliikkeen ja muiden poliittisten ryhmien toimijoiden kanssa pystymme tekemään ihmisille parempaa huomista!

5 VIISSEISKA 5 Palkat nousevat alkaen: Teknologiateollisuuden palkat nousevat kesäkuun alussa. Jutun luvut ovat nk. "Metallin Vihreän kirjan" eli pääsopimusalan työehtosopimuksen lukuja. Jos työpaikallasi sovelletaan jotain muuta Metallin solmimaa työehtosopimusta, luvut kannattaa katsoa sieltä erikseen. Yleiskorotus Työntekijöiden palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 prosenttia. Työpaikkakohtainen erä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työntekijöiden palkkojen Helsingintie 16 toimistorakennus puretaan Nyt se on sitten totta. Rakennus, jossa toimi Salon metallityöväen ao omassa toimitilassaan, on myyty turkulaiselle rakennusliikkeelle. Samalla tietysti myytiin asunto-osakeyhtiön koko osakekanta. Ammattiosasto sai kaupassa omana osuutenaan ,00. Toimitiloista maksettiin hankintavuonna reilut , toki silloin markkoina ,00 mk. Tästä suoraan laskien, ilman mitään arvonmuutoksia, meni puhdasta rahaa painuvan talon mukana reilut ,00. Luonnon mullistuksille ei voi mitään. Näitä ei korvaa vakuutusyhtiötkään. Talo on siis käyttökelvoton ja se puretaan pois rumentamasta katukuvaa. Tähän päättyy tämän toimiston tarina. Matkakustannusten korvaukset alkaen Metalli- ja kaivosala Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen Liiton välisen työehtosopimuksen 16 :n mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2006 seuraavat: Kotimaan päivärahamääräykset ja ateriakorvaus Kokopäiväraha, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia 30,00 Osapäiväraha, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia 14,00 Täyden matkavuorokauden jatkeena oleva vajaavuorokausi (2-6 tuntia) 14,00 Mikäli työntekijä saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, puolet päivärahan määristä Ateriakorvaus on 1/4 kokopäivärahasta 7,50 korottamiseen käytetään yritys- tai toimipaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,3 prosenttia vuoden 2005 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtainen erä käytetään paikallisesti sovittavalla tavalla. Erän käytössä tulee ottaa huomioon palkkarakenteen mukaisen palkkaporrastuksen toteuttaminen, mahdollisten vinoutumien oikaisu sekä liittojen erän käyttöön antama ohjeistus. Ellei työpaikkakohtaisen erän käytöstä mennessä muuta sovita, jaetaan korotus prosentuaalisena yleiskorotuksena alkaen. Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/t) ovat seuraavat sen palkanmaksu-kauden alusta, jonka alkamispäivä on tai lähinnä sen jälkeen: Työnvaativuusryhmä kl 1 kl Henkilökohtainen palkanosuus Henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina. Muistathan, että peruspalkkaan lasketaan yhteen sekä työkohtainen palkanosuus että Yöpymiskustannukset Majoittumiskustannusten enimmäismäärät kotimaassa matkavuorokautta kohti ovat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 139 Muut kunnat 93 Yömatkaraha 6,00 Korvaus oman auton käytöstä Korvauksen enimmäismäärä - 42 snt/km, jota korotetaan - 6 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 10 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä - 20 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan kuljettamista autoon kiinnitettynä - 2 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri henkilökohtainen palkanosuus. Peruspalkka on perälauta, jota pienempää palkkaa ei voida maksaa. Yleisin palkanmaksutapa on aikapalkka, joka voi olla suurempi kuin peruspalkka. Prosentuaalinen palkankorotus lasketaan sen päälle. Jos työpaikallasi käytetään urakka- tai palkkiopalkkausta, kysele palkankorotuksesta luottamusmieheltäsi. Keskituntiansion korotus Käytettäessä keskituntiansiota (esim. sairausajan palkkaa maksettaessa) yleiskorotuksen voimaantulon jälkeen on sitä siten korotettava, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. -OA- Matkakustannukset 2006 Metallityöväen liitto ry Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6 3. krs, TURKU. Telekopio Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Metallityöväen liitto ry kotisivu: Aluesihteeri Jarmo Järviö Aluetoimitsija Jari Kramsu Aluetoimitsija Lea Wiman Toimistonhoitaja Eveliina Korpela Työttömyysturvakäsittelijät Sirpa Willstedt Kirsti Blomberg Helena Suonpää (vuorotteluvapaalla) Leila Heidari-Ardebili Johanna Ruoranen TYÖTTÖMYYSKASSAN PALVELUNUMERO Uutisia Lehtietu Työväenlehtituki Metalliliitto myöntää tukea työväenlehden tilaamiseen. Tuen suuruudesta päättää vuosittain liittovaltuusto. Vuonna 2006 on liiton tuki - vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyvä työväenpuolueen pää-äänenkannattaja 24 euroa - kolme kertaa viikossa ilmestyvä työväenlehti 18 euroa - vähintään kerran viikossa ilmestyvä työväenlehti 12 euroa Verkossa julkaistavan työväenlehden näköislehden etu on puolet päälehden edusta. Työväenlehtiasioita hoitaa liitossa järjestötoimitsija Timo Ronkainen, tai Metalli 57 myöntää vielä lisäksi 15 euron lehtisetelin Uutispäivä Demarin ja Kansan Uutisten tilaajille. Muista työväenlehtiä tilatessasi kertoa olevasi Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57:n jäsen! -OA- - 2 snt/km, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa - 8 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene < 50 hv 66 snt/km moottorivene yli 50 hv 98 snt/km moottorikelkka 92 snt/km moottoripyörä 28 snt/km moottoripolkupyörä 15 snt/km muu kulkuneuvo 8 snt/km Muut matkustajat 2 snt/km kutakin henkilöä kohden Työntekijöiden vuotta 2006 koskevat uudet ulkomaan päivärahojen verovapaat määrät kannattaa kysellä tarvittaessa erikseen vaikka ammattiosaston toimistolta.

6 6 VIISSEISKA ESITYKSET LIITTOVALTUUSTOLLE Uutisia Metalli 57 lähetti toukokuussa kokoontuvalle Metallityöväen Liiton valtuustolle aloitteita. Osastomme on lähettänyt samoja tai samankaltaisia aloitteita ennenkin sekä liiton valtuustolle että liittokokoukselle. Aloitteemme koskivat lähinnä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamista, sairaan lapsen hoitoa ja opintovapaata. Moni asia on vielä saavuttamatta, koska aina tuntuu olevan joku vielä tärkeämpi asia meneillään. Joka työehtosopimusneuvotteluille on yleensä asetettu työntekijöiden puolelta joku "kynnyskysymys". Aivan selvää on, että luottamusmiehen asema tulee seuraavissa neuvotteluissa olemaan tärkeä asia. Metalli 57: toimikunta kuitenkin katsoo, että nyt on vihdoin aika ottaa kynnyskysymykseksi myös lapsiperheiden ja vuorotyöntekijöiden ongelmien ratkaisut. Tässä alla Metalli 57:n esitykset liittovaltuustolle: 1. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 17 mom.1 Muutos Esitämme että itsenäisyyspäivä saadaan saman arvoiseksi korvattavien arkipyhien kanssa vuorotyössä oleville. Perustelut Vuorotyöntekijöillä itsenäisyyspäivä on usein työpäivä. Nykyisen lain mukaan itsenäisyyspäivä on eriarvoinen korvattavien arkipyhien kanssa. Kyseessä on kuitenkin suuri kansallinen juhlapäivä. 2. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 20 Mom. 7. Sairaan lapsen hoito Muutos Pykälästä tulisi poistaa sana äkillinen. Nyt vanhemmat joutuvat ottamaan palkatonta vapaata esim. lapsen joutuessa leikkaukseen ja sairaalan edellyttäessä usein molempien vanhempien läsnäoloa. 3. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 17 Mom.1 Muutos Arkipyhäkorvausta vastaava juhlapyhäkorvaus tulisi maksaa myös lauantailta ja sunnuntailta niille työntekijöille, joilla lauantai ja/tai sunnuntai ovat työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä. 4. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 20 Mom. 7. Sairaan lapsen hoito Muutos Sairaan lapsen hoito koskemaan myös kolmivuorotyössä olevien vanhempien kohdalla, siten, jos toinen vanhemmista on yövuorossa ja toinen aamuvuorossa tai päivätöissä. Lapsen sairastuessa ei voi olettaa, että vanhemmat jaksavat hoitaa päivällä sairasta lasta ja aloittaa taas työt yövuorossa. Tällä hetkellä työnantaja ei korvausta maksa, vaan vetoaa vanhemman kotona oloon kyseisissä tapauksissa. Tähän pykälään olisi myös saatava kohta mikä korvaisi ansionmenetyksen, jos toinen vanhemmista hoitaa kotona lasta ja hoitaja sairastuu, koska tällöin työssä oleva joutuu jäämään pois töistä hoidon järjestämiseksi. 5. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 10 Erilliset lisät mom.3 vuorolisät Muutos Korotuksia vuorotyölisiin. Lisät vastaamaan vähintään toimihenkilöiden vuorotyölisiä. Vuorot rasittavat samanaikaisesti sekä työntekijöitten että työnantajapuolen edustajia, joten korvaustenkin pitäisi olla samansuuruisia. 6. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus mom kohta 3 Muutos Työajantasaamisvapaa on työssäolopäivien veroinen päivä. 7. Muutoskohde Opintovapaalaki (B10) Opintovapaaoikeus 4 Muutos Esitämme opintovapaan pituutta jatkettavaksi, koska nykyisin työntekijät joutuvat päättämään työsuhteensa kahden vuoden opintovapaan jälkeen, vaikka opinnot ovat ammattiin liittyviä ja kestoltaan nykyisin vähintään 3 lukuvuotta. Opintovapaaoikeus olisi vähintään kolme vuotta. 8. Muutoskohde Työaikalaki 5 luku 26 yötyö ja 27 vuorotyö Muutos Pienen lapsen (alle 15v.) toisella vanhemmalla on oltava oikeus kieltäytyä yöja vuorotyöstä, jos molemmat vanhemmat tekevät yö- tai vuorotyötä tai jos on yksinhuoltaja ja ilman pelkoa sanktiosta.(lopputilin pelkoa.) - Yhteiskunnan huonovointisuuden takia. Lehmijärven Rantapirtti Metalli 57:n jäsenten perheineen käytössä tiistaisin koko kesän Sauna ja grilli lämpiävät siis aina tiistaisin kello Huomio!!!! Sauna ei käytössämme ti ti 8.8. ti (varattu muitten käyttöön) Nähdään Lehmijärvellä! TERVETULOA KAIKKI JÄSENET PERHEINEEN! Saunanlämmittäjänä Pentti Jermo puhelin Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 on uusinut Salon Seudun Osuuspankin kanssa Ay-pankkisopimuksen, jonka mukaan pankki antaa yhdistykselle ja sen jäsenille etuja, jotka vahvistetaan vuosittain. Ammattiosaston tälle vuodelle sopimat edut jäsenilleen ovat palkankeskeytymisluotto, kulutusluotto ja joustoluotto. Luottojen ehdoista kannattaa aina vielä keskustella pankin kanssa erikseen, mutta alla esitettyjä huonompia ehdot eivät ole, kunhan vain muistaa ilmoittaa olevansa Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57:n jäsen. Varsinkin palkankeskeytymisluotto kannattaa huomioida. Palkanmaksun keskeytymisen syitä voivat olla esim. pitkä sairaus, armeija, vanhempainloma, opiskelu jne. Ay-pankin edut Metalli 57:n jäsenille vuonna 2006 ovat: Osaston jäsenen edut AY-PANKKI- SOPIMUS Salon Metallityöväen Ammattiosasto ry 57:n jäsenet ovat oikeutettuja seuraaviin etuihin. Palkankeskeytymisluotto Mikäli jäsenen taikka hänen puolisonsa palkansaanti keskeytyy jostain syystä, on jäsen oikeutettu saamaan lainaa seuraavin ehdoin: luoton enimmäismäärä on Korko on markkinakorko + 0,75 % normaalit pankin hyväksymät vakuudet nostokuluitta Kulutusluotto Jäsenellä on oikeus euron määräiseen erityisehdoilla olevaan kulutusluottoon. Kulutusluoton ehdot ovat: korko on markkinakorko + 1,50 % normaalit pankin hyväksymät vakuudet nostokuluitta Joustoluotto Jäsenelle on tarjolla myös vakuudeton, ehdoiltaan edullinen kulutusluotto. Luoton ehdot ovat: luottoraja vakuudeton vuosimaksuton korko 3 kk euribor % Osaston edut Salon Sudun Osuuspankki vapautta Salon Metallityöväen ammattiosasto ry 57:n pankkiasioinin palvelumaksuista käteismaksua lukuunottamatta. Edellä mainitut edut ovat saatavissa Salon Seudun Osuuspankista. salo.seudun@op.fi tai puhelin

7 VIISSEISKA Maahanmuuttajien kokemuksia Oma maa mansikka, muu maa mustikka Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa 7 Omaan paikkansa löytäminen uudessa yhteiskunnassa on yllättävän vaikeaa. Mitä vanhempana maahanmuuttajat joutuvat mukautumaan uuteen ympäristöön, sitä hankalampaa heidän on päästä uuteen järjestelmään sisälle. Asiat, joita on tietyllä tavalla koko elämänsä aikana tehnyt, eivät enää pädekään uudessa kotimaassa. Oikeastaan monet yksinkertaiset asiat kuten lääkkeiden hankinta, lääkärin ajanvaraus tai oikeiden ruokatarvikkeiden löytäminen kaupasta ovat vaikeutuneet huomattavasti. Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla lukutaidottomuuden takia, edellä mainitut seikat ovat lähes mahdottomia tehdä ilman ohjaajan apua. Tämän tyyppiset tilanteet aiheuttavat monenlaisia tunnetiloja vanhemmissa, jotka haluaisivat huolehtia perheestään. Koska se ei ole enää samalla tavalla mahdollista kuin synnyinmaassa, se synnyttää syyllisyyden tunteita. Kielitaidottomuus aiheuttaa pakostakin eriarvoisuutta tarjota perheelleen turvallinen ympäristö. Lasten ja nuorten kohdalla onni onnettomuudessa on, että he oppivat uuden kielen melko nopeasti. Näin ollen heillä on mahdollisuus myös päästä paljon nopeammin sisälle uuteen yhteiskuntaan. Sitä vauhtia kun lapset integroituvat, vanhemmat joutuvat uuteen vaikeaan tilanteeseen eteen. Haastavin tehtävä on, kun perheessä elääkin melko pian kaksi eri kulttuuria. Miten saadaan nämä kaksi sukupolvea elämään rinnakkain ja vielä saman katon alla? Nyt ollaankin tilanteessa, jossa perheet ovat todellakin puun ja kuoren välissä. Monien vanhempien on todella vaikea ymmärtää uutta yhteiskuntaa. Kielivaikeuksien takia he pystyvät käsittelemään todella pienen palan kerrallaan. Lasten kohdalla, kielitaidon ansiosta, monet asiat muuttuvat itsestään selviksi. Joten jatkuva ristiriita uuden ja vanhemman sukupolven välillä alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Minun, sinun vai meidän yhteiskunta? Ottaa omaan aikaansa, ennen kuin uuden ja vanhemman sukupolven välillä onnistutaan löytämään keskitie ja tilanteet alkavat vähitellen tasaantua. Kysymyksiä alkaa sadella monille nuorille siinä vaiheessa, kun he yrittävät etsiä omaan paikkaansa. Kuka olen, mitä olen, millaiset oikeudet minulla todellisuudessa on vaikuttaa yhteiskunnassa? Silloin on hyvin merkittävää nuorille, että ympäristö ottaa heidät vastaan ja ohjaa. Kun nuori kokee kuuluvansa yhteiskuntaan, silloin syntyy me-henkisyyden ilmapiiri. Se on näkymätön voima, mutta todella paljon motivaatiota antavaa. Vahva halu toimia yhteisten asioiden hyväksi vahvistuu huomattavasti. Tällöin kulttuurien välillä ei ole seinää, vaan silloin sitä tekee mielellään töitä sen eteen, mikä on meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi! Uskallan väittää että kuulumattomuuden tunne on suurin syy Tarja Halonen passiivisuuteen. Silloin ei yhteisten asioiden hoitamisessa ja oman mielipiteen ilmaisemisessa, ole mitään mieltä. Jatkuvasti tuntuu, ettei millään, mitä tapahtuu ympärillä ole tekemistä minun kanssani. Minun ei tarvitse äänestää, koska minun mielipiteelläni ole mitään merkitystä. Miksi minä olisin kiinnostunut kuka heidän presidentikseen valitaan? Miksi olisin kiinnostunut, ketkä ovat kansanedustajana, koska eivät he edusta minua? Minun ei tarvitse työpaikoilla järjestäytyä, koska kaikki oikeudet eivät kuulu meille maahanmuuttajille. Väärät tiedot ja vanhat taustat vaikuttavat hyvin merkittävästi valintoihimme ja aktiivisuuteemme. Jos synnyinmaassa on murhattu ay-aktiiveja, kynnys on melko korkea lähteä mukaan toimintaan. Monet ovat joutuneet maksamaan hengellään, että pääsevät uurnapaikalle äänestämään. Tehoton tai näennäinen järjestäytymisvapaus synnyinmaassaan aiheuttaa sekin passiivisuutta. Todellinen uskonvapaus, järjestäytymisoikeus sekä oikeus valita omalle aatteelleen sopivan puolue ovat monelle maahanmuuttajille täysin tuntemattomia asioita. Kielitaidottomuus tai puutteellinen kielitaito voimistaa ongelmaa entisestään. On puhuttava sillä kielellä mikä puree Presidentit, ministerit ja poliitikot ovat hyvin merkittäviä henkilöitä, mutta samaan aikaan hyvin Metalli 57 Iltatori-isäntänä Salon torilla to pelottavia persoonia monille maahanmuuttajille. Ei ole aina itsestään selvyys monellekaan, että kansalaiset voivat olla tekemisissä päättäjien kanssa ja vieläpä ilman minkäänlaista hengenvaaraa! Vuoden 2006 presidenttivaalissa sain itsekin kovan opetuksen, ettei mikään ole itsestään selvyys. Sanonta ettei suutarin lapsilla ole kenkiä piti paikkaansa minunkin kohdallani. Vaikka työkseni koulutan ja teen asioita sen eteen, että eri kulttuurit kohtaisivat, olen vapaa-aikanani kuitenkin kävellyt silmät kiinni! Olin unohtanut että minulla on 17 vuoden kokemus suomalaisesta yhteiskunnasta. Vaikka minä olen itse, oppinut rakastamaan uutta kotimaatani ja kielitaidon ansiosta olen kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä. Olin unohtanut, etteivät toiset maahanmuuttajat välttämättä kykene tähän. Havahduin siinä vaiheessa kun vaalien aikaan maahanmuuttaja nuoret kysyivät - oletko sinä löytänyt oman presidenttiehdokkaan ja voiko hän olla meillekin sopiva presidentti? Ja kun kerroin että kyllä ja perustelin valintaani, he hämmästyivät. Monet heistä sanoivat, ettei ole koskaan äänestäneet. He eivät ole kokeneet että se ei liittyisi heihin millään muotoa. Se että minä maahanmuuttajataustaisena selitin heille näiden yhteiskunnaallisten asioiden liittyvän meihin yhtälailla kuin syntyperäisiin suomalaisiin, rohkaisi heidät mukaan. Moni nuorista sai kipinän, he lähtivät ensimmäistä kertaa elämässään äänestämään. Nuoret saivat ajatuksen, että paras tapaa saada heidän omia vanhempiaan ja ystäviään liikkeelle on kirjoittaa tekstit heidän omalla äidinkielellään. Päätimme nuorten kanssa kokeilla sen vaikutusta. Miten saadaan äänestämistä tuntumaan kansalaisoikeudelta kaikille. Ennen kaikkea saada viestiä myös maahanmuuttajille, jotka eivät vielä hallitse suomenkieltä. Hyvin positiivista vaikutusta sillä oli, monet perheet lähtivät liikkeelle äänestämään ensimmäistä kertaa elämässään. Monet saivat esimakua siitä, että sillä on vaikutusta myös heidän tulevaisuuteensa. Ei enää olekaan yhdentekevää, ketkä päättäjät valitaan kunnanhallintoon, kaupunginhallintoon tai ketkä istuvat eduskunnassa. Yhdessä saamme siis paljon enemmän aikaan! Sambeau Sam-Koskitanner Illan pääesiintyjä Tanssiorkesteri Fernanda Väliajalla esiintyy veteraanien laulukuoro Visertäjät Kuvaaja: Eija Hartemaa. Hän on meidän kaikkien presidentti, tulimmepa mistä tahansa. Metalli 57 telttapaikka lavan edustalla, jossa tarjolla asiaa ja viihdettä mm. arvontaa, ilmapalloja! Tavataan siis Iltatorin merkeissä!!

8 8 VIISSEISKA Puheenjohtaja Lasse Helskyaho Leinovalu Oy Olen ollut ay-liikkeen toiminnassa mukana 70-luvun alusta lähtien. Mukaan toimintaan houkutteli halu vaikuttaa meidän työntekijöitten yhteisiin asioihin. Lähinnä työelämän edunvalvonta on ollut lähellä sydäntä. Aluksi olin työpaikkani, Leinovalu Oy:n, rautavaluosaston luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. Samoihin aikoihin 70-luvulla tulin valituksi ammattiosaston toimikuntaan. Siinä ohessa tuli toimittua nuorisojaostossa ja TES-jaostossa. Nyttemmin on mukaan tullut tiedotusjaosto. Toiminta nuorisojaostossa on jäänyt tietyistä syistä pois. Ohjaisivat varmaan veteraanijaostoon, kun tuota ikääkin on siunaantunut jo yli puolensataa vuotta, tarkemmin 55. Osaston puheenjohtajana olen saanut toimia 90-luvun alusta. Alan juttuihin olen kouluttautunut Kiljavan ay-opistossa ja Murikassa, metallin omassa opinahjossa. Kursseja on tullut kahlattua läpi viikonlopun mittaisista aina kolmen kuukauden mittaiseen asti ja kaikkea siltä väliltä. Metallin liittokokouksessa olen ollut viisi kertaa. Liiton valtuustossa olen voinut vaikuttaa asioihin kaksi ja puoli liittokokouskautta eli noin kymmenen vuotta. Erosin sen toiminnasta nyt kuluvana Olen toiminut ammattiosaston toimikunnassa vajaa 10 v, tänä vuonna olen mukana myös Opinto- ja Urheilujaostossa. Työpaikkani Nokian salontehtailla luottamustehtävissä on vierähtänyt 15v ja työhuonekunnassa yhtä vuotta lukuun ottamatta saman ajan. Ammattiosastomme toiminta on tänä aikana muuttunut avoimemmaksi, Nokian työajat ja toiminta tavat ovat saaneet huomiota osakseen. Enää ei toimikunnassa ajatella kuten ennen, että isolla työpaikalla on kaikki OK. Kyllä meidänkin työpaikkamme jäsenet tarvitsevat ammattiosastoa, ja me luottamushenkilöt toimimme yhteyshenkilöinä ammattiosaston ja jäsenistön välillä. Eikä pidä unohtaa työhuonekuntaa, se toimii työpaikalla jäsenten asialla, ammattiosaston alajaostona. Työhuonekuntaan valitaan toimikunta joka vuosi yleisellä kokouksella johon, kaikilla Nokialla työsuhteessa olevilla ammattiosasto 57:n jäsenillä on oikeus osallistua. Se ei siis ole mikään salaseura, tätäkin nimitystäkin on vuosien varrella kuullut käytettävän. Työhuonekunnan toimikunnan jäsenille, voi tuoda esille asioita, jotka askarruttavat mieltä jokapäiväisessä toiminnassa työpaikalla. Vapaa-ajan toimintaan- Metalli 57 toimikunta 2006 kautena. Olen kuitenkin yhä ns. nallani edistää ja jatkossakin parantaa asian päällä toimiessani työpaikkani niitä työntekijöiden par- pääluottamusmiehenä ammattiosaston haaksi. tehtävien rinnalla. Työpaikallani, Sanminassa Merihaaksi. Kotikuntani, Halikon, kunnallisvaaleissa niityllä, olen pääluottamusmieheme olen ollut mukana kolnä ensimmäistä kautta. Yritykniityllä, kertaa. Ensimmäiset äänet eivät sessä valmistetaan kaikenlaisia kantaneet mihinkään, toiset tukipeltiosia elektroniikkateollisessä varalla olon jälkeen edustajaksi suuteen. Kuukaudessa luottamusmiesaikaa puolesta kaudesta. Kolmas kerta on 34 tuntia/kk. Tä- sanoi toden, omilla äänillä suoraan tä aikaa olen käyttänyt tarpeiden valtuustoon halikkolaisten mukaan, en aivan säännöllisesti edusmieheksi. Viime vaaleissa en niinkuin muilla työpaikoilla on tapana. enää ollut ehdokkaana. Aikansa Luottamustoimina on lä- kutakin. hiaikoina ollut TVR-luokituksen Varasihteeri Eräänlaisena johtoajatuksena toimilleni on ollut, että kaikki hoitatitaulukon laatiminen ja käyt- Henna Heinonen "päivitys" ja uuden HKO-prosentvat yksilönä kollektiivin asioita niin, töönotto että kollektiivi voi hyvin ja pystyy Ay-toiminta on lähellä sydäntäni antamaan yksilölle tarvittaessa ja toivoisinkin, että työläiset eivät vankkumattoman tuen. unohtaisi näiden yhdistysten toiminnan tärkeyttä varsinkaan tänä globaalisen teollisuuden aikana, ja tulisivat mukaan edistämään työntekijöiden asemaa yhteiskunnassa. Varapuheenjohtaja Esa Hynynen Sanmina Oy Tervehdys teille kaikille Viisseiskan lukijoille! Olen kuulunut ammattiliittoon vuodesta 1977 lähtien, mm. Rakennustyöväen Liittoon ja nyt Metallityöväen Liittoon. Innokkuuteni kuulua liittoon pohjautuu paljon siitä, että vanhempani olivat tavallisia ja ahkeria työläisiä. Heidän työelämänsä aikana elintaso kehittyi aika kiihtyvällä vauhdilla ja liitot saivat nykyiset työehtosopimukset neuvoteltua nykyiseen muotoonsa. Näitä työehtosopimuksia ja edunvalvonnallisia asioita haluan aktiivisella toimin- Ammattiosaston sihteeri vapaa-aikajaoston puheenjohtaja Ritva Tuominen Työpaikkani ovat olleet Salora, Salcomp ja Nokia. Perheeseeni kuuluvat aviomies ja 2,5-vuotias kissa nimeltä Lutu. Olen toiminut ammattiosaston sihteerinä 21 vuotta. Harrastukseni ovat asuntovaunuilu ja kesäaikana kukkapenkkien koukkiminen. Muut toimikunnan varsinaiset jäsenet: lessä monen sadan henkilön osastolla. Kiire kuormittaa, monilla psyyke ja fysiikka on kovilla, sen huomaa mitä erilaisimmista yhteydenotoista, eikä niistä vähäisin ole kyse työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Omalla panoksellani koetan luoda työpaikalle kannustavaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä. AURINKOA RINTAAN KAIKILLE! kin otamme mielellämme vinkkejä, mutta hyvissä ajoin, teatteri, konsertti ym. lippuja kun pitää varata jo puolikin vuotta ennen ko. tapahtumaa, jotta paikkoja saa isommallekin porukalle. Koulutusta pyrimme järjestämään kulloinkin ajankohtaisen aiheen tai toiveiden mukaan. Työhuonekunnan toimikunnan kokoonpano on nähtävillä työpaikan ilmoitustauluilla, kuten kokousten muistiotkin. Seuraathan ammattiosaston ja työhuonekunnan toimintaa ja ilmoituksia, sekä otat yhteyttä tarvittaessa. Yhdessä olemme vahvoja. Taloudenhoitaja Ann-Marii Iso-Kokkila Nokia Olen 36-vuotias elektroniikkatyöntekijä Nokian matkapuhelintehtaalta. Olen ollut ammattiosaston toiminnassa mukana kolmisen vuotta. Aloitin nuorisojaostossa ystävän houkuttelemana, järjestötoiminnasta täysin tietämättömänä. Onneksi toiminta opettaa ja Murikan kursseilla oppii lisää. Tällä hetkellä toimin ammattiosaston ja sen nuorisojaoston taloudenhoitajana. Olen myös nuorisojaostomme edustajana sekä alueellisessa- että seuturyhmän nuorisojaostossa. Pekka Aapio Salon Terästyö Oy Työpaikkani on viimeisen 18 vuoden ajan ollut Salon Terästyö. Toimin siellä 15 vuotta luottamusmiehenä, mutta kolmisen vuotta sitten jätin paikan nuoremmalle toimijalle. Olen Metalli 57:n toimikunnan monivuotinen jäsen ja kuulun sen lisäksi jäsenenä ammatillisen aikuiskoulutuksen neuvottelukuntaan ja SAK:n Salon Paikallisjärjestön hallitukseen. Irma Järvinen Olen töissä Nokian matkapuhelin tehtaalla. Olen osaston luottamushenkilö, Mobiran sairauskassan hallituksen ja ammattiosaston toimikunnan jäsen Työni Nokialla alkoi rapiat 11v. sitten. Siitä enin aika Merikaaressa nk. Ato-opereettorina. Luottamushenkilönä olen toiminut lähes 8 vuotta. Päivät ovat vaihtelevia, suurin aika menee luottamusasioita pähkäil- Sirpa Kallio Meidän kauttamme voit välittää kysymyksiä, ehdotuksia, asioita ja tietoja ammattiosastollemme. Palautteen anto onnistuu myös netissä. Naisjaoston puheenjohtaja Anja Kanko anja.kanko@nokia.com Työpaikka: Lähettämö Nokian puhelintehtaalla Luottamustoimia: SAK:n maakuntaryhmän jäsen, Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57:n toimikunnan jäsen ja naisjaoston puheenjohtaja, Osuuspankin hallintoneuvoston ja tarkastusvaliokunnan jäsen sekä Ay-pankin konttoritoimikunnan jäsen. Olen mukana halusta tehdä ja vaikuttaa asioihin. Reijo Korhonen Sento Oy Olen 60 v. ja naimisissa. Olen työskennellyt Sento Oy:ssä 40 vuotta ja työ jatkuu edelleen. Tämänhetkiset luottamustoimeni ovat: Metalli 57:n toimikunnan jäsen ja SAK:n Salon Paikallisjärjestön hallituksen varajäsen, lisäksi olen jäsenenä ammatillisen aikuiskoulutuksen neuvottelukunnassa ja Salon Ay-väen sos.dem. yhdistyksen hallituksessa. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi harrastuksiini kuuluvat kalastus, metsänhoito sekä syksyisin marjastus ja sienestys.

9 VIISSEISKA 9 Esa Koskela esa.koskela@nokia.com Moikka, työskentelen Nokian matkapuhelintehtaalla. Tällä hetkellä minulla ei ole mitään luottamustehtäviä työpaikallani. Luottamustehtäviä en halunnut nyt ottaa vastaan vaan halusin oppia uuden työni kunnolla. Olen aikaisemmin ollut Nokian monitoritehtaan päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ja Nokian matkapuhelin puolen I-varavaltuutettu. Olen lähtenyt työpaikan ja metalliliiton luottamustehtäviin mukaan koska olen aina halunnut vaikuttaa asioihin. Mikä sen parempi vaikutusmahdollisuus on kuin olla itse mukana tekemässä päätöksiä? tä mikään ei riitä. Tämä tuo lisää työtä edunvalvontaan niilläkin työpaikoilla, joilla pyritään sopimuksia noudattamaan. Vain mieltä painavat asiat esille tuoden ja puhuen voidaan teitä pyrkiä auttamaan. Toivon jäsenille kevään aurinkoa ja hyvää yhteistyötä kaikilta!! Olli Lahtinen Loglift-Jonsered Oy olli.lahtinen@hiab.com Anne Malm anne.malm@nokia.com tä yksin olet voimaton. Porukassa on voimaa, taitoa ja ennen kaikkea porukassa tunnet kuuluvasi johonkin. Sinusta välitetään ja sinut homioidaan. Yhdessä voimme parhaiten pitää työpaikat mielenkiintoisina sekä työt haastavina. Yhdessä voimme pitää puolemme työajan ja palkkojen "joustojen" suhteen. Vain yhdessä pienikin ihminen pärjää. Aulis Paananen Ceikomix Oy Kalervo Rättö Aspocomp paaluottamushenkilo.salo@ aspocomp.com neuvottelukunta). Kuulun myös ammattiosaston 57:n toimikuntaan ja toimin nuorisojaoston puheenjohtajana. Toivoisin niin kovasti, että metallin nuoret löytäisivät nuorisojaoston toimintaan mukaan. On niin paljon erilaisia tapahtumia jotka voivat tarjota pienen hengähdystauon raskaan työtaakan tasapainoksi. Ja varmasti jokaiselle löytyy sopiva laji =) Se että meillä työläisillä ei ole paksua kukkaroa, ei se tarkoita sitä, että meidän pitää olla ulkopuolella kaikesta hauskasta ajanvietteestä. Jäsenmaksuilla voimme mahdollistaa monenlaista mukavaa yhdessä tekemistä. Tapahtumiin voi tulla yksin, perheen kanssa tai kavereiden seurassa. Sydämellisesti tervetuloa! Onni Tuominen Leinovalu Oy Työpaikkani on Leinovalu. Olen ollut ammattiosaston toimikunnassa 24 vuotta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kissa. Harrastan ammattiyhdistystoiminnan lisäksi ympärivuotista asuntovaunuilua. kausi menee varmasti toimikunnan jäseniin ja toimintaan tutustuessa. En ole aiemmin toiminut missään luottamustehtävissä, joten tämä on minulle uusi kokemus. Sanna Jalava sanna@perttelinvpk.fi Teen töitä Nokian matkapuhelintehtaan lähettämössä. Olen Nokian salon Tehtaiden työhuonekunnan toimikunnan jäsen ja Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57:n toimikunnan varajäsen. Ammattiyhdistystoiminta on mielenkiintoista yhteisten asioiden hoitamista; en tosin osaa eritellä mitään tiettyä yksittäistä syytä, joka sai minut aikanaan kiinnostumaan asiasta. Kaikki mukaan toimintaan. Lilja Laakso lilja.laakso@nokia.com Heippa kaikki jäsenet!! Olen -43 vuonna syntynyt ja Ammattiosasto 57:n jäsen vuodesta -84. Ammattiosaston toimikunnassa olen toiminut vuodesta -93 lähtien. Vuoden 2004 pidin toiminnassa välivuoden. Yhden kauden (4 vuotta) toimin liittovaltuustossa. Valtuustokauden jälkeen siirryin liittotoimikunnan jäseneksi yhdeksi kaudeksi (myös 4 vuotta). Nyt olen liittovaltuustossa Outi Aaltosen varana. Toimissani eri luottamustehtävissä olen pyrkinyt toimimaan jäseniä auttaen ja heidän asioitaan työelämässä eteenpäin vieden niin ammattiosastoon kuin liittommekin tehtäväksi. Valitettavasti sopimuspuolella liiton neuvottelijat ovat aina työnantajaliiton kanssa kohdanneet vastustusta asioiden muuttamisessa meille parempaan suuntaan. Paljon on vielä tekemistä ja siihen tarvitaan yhteistyötä sekä jäsenien aktiivisuutta yhteisissä asioissa. Etenkin nuoria toivotaan mukaan toimintaa jatkamaan. Koko liiton ja ammattiosaston toimintahan perustuu jäsenten yhteiseen aktiiviseen toimintaan. Joukkovoimahan on koko toiminnan vahvuus. Kaikki jäseninä olette työnantajan asemassa niin liiton kuin työpaikkojenkin edunvalvonnan tehtäviin valituille henkilöille. Surullisinta ovat toiminnan kannalta ne työpaikat, joissa ei ole valittu luottamushenkilöitä. Havahtukaa ihmeessä nyt jo ottamaan yhteyttä ammattiosaston toimistoon, että saatte jotenkin työpaikkanne edunvalvonnan kuntoon. Työnantajat kiristävät otteitaan ja ottavat kaiken irti työntekijöistä voitontavoittelussaan ja tuntuu, et- Toimin tällä hetkellä Nokian matkapuhelintehtaalla varapääluottamusmiehenä sekä Compsin työsuojeluasiamiehenä ja Compsin ja lähettämön alueluottamusmiehenä. Olen myös Nokian Työhuonekunnan varapuheenjohtaja. Ammattiosastossa olen toimikunnan lisäksi TES- ja Edunvalvontajaoston jäsen. Muita luottamustoimia ovat mm. Metallin Varsinaissuomen piiritoimikunnan ja Metalliliiton valtuuston varajäsenyydet. Ammattiyhdistystoimintaan lähteminen oli minulle luonnollinen asia. Oikeudenmukaisuuden vaatimus kaikessa inhimillisessä toiminnassa on ollut minulle aina tärkeää. Nykyisessä globaliisaation ja kvartaalitalouden maailmassa on työntekijöiden välttämätöntä kuulua ammattiliittoon. Yhden ihmisen ääni ei kuulu kauas, mutta ammattiliiton kautta saamme voimaa ja osaamista omien asioidemme ajamisessa. Asmo Ojanperä Ceikomix Oy, Salo asmo.ojanpera@ceikomix.fi pääluottamusmies, piirikokousedustaja, Metalli 57:n toimikunnan jäsen, Perttelin kunnanvaltuutettu, Varsinais.Suomen erityishuoltopiirin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustojen jäsen. Olen aina kannattanut yhdessä tekemistä ja oppinut jo nuorena, et- Riitta Salonen Loglift-Jonsered Oy Nuorisojaoston puheenjohtaja Sambeau Sam-Koskitanner sambeau.sam-koskitanner@halikko.salonseutu.fi Hei olen Sambeau Sam-Koskitanner, synnyin 1979 Kambodzhassa. Suomeen tulin pakolaisena 1988 lokakuussa. Kaikki hengissä säilyneet perhejäseneni tulivat mukanani Suomeen. Muut asuvat Turussa sekä pääkaupunginseudulla, itse asustelen Halikossa. Tällä hetkellä työkseni toimin tulkkina, luennoitsijana sekä erikoisasiantuntijana. Työalueenani on koko Suomi, mutta jonkin verran joudun myös tekemään ulkomaan matkoja. Istun Halikon sosiaalilautakunnassa ja kuulun Lounais-suomeen ETNO:n (etnistensuhteiden Ritva Westman Olen ammattiosasto 57 toimikunnan jäsen ja siinä naisjaoston taloudenhoitaja. Toimikunnassa kolmas kausi meneillään ja taloudenhoitajana toimin kuudetta vuotta. Työpaikkani on Nokia Matkapuhelimet Oyj ja siellä olen työskennellyt 21 vuotta. Varajäsenet Juha Ilola Salon Matkapuhelinhuolto juha.ilola@dnainternet.net Nimeni on Juha Ilola ja olen mukana ensimmäistä kauttani metalli 57:n toimikunnassa varajäsenenä. Työskentelen Salon matkapuhelinhuollossa huoltomekaanikkona, aiemmin olen työskennellyt nokialla matkapuhelinkorjaajana. Mukaan toimikuntaan lähdin kaverin houkuttelemana ja halusta vaikuttaa asioihin. Ensimmäinen Järvinen Marja-Leena puhelin Nokia Olli Koistinen puhelin: Nokia olli.koistinen@luukku.com Hannu Kuusela Sento Oy hannu.kuusela@sento.fi Työpaikkani on Sento Oy ( Kymi Kymmene metalli), joka tunnetaan Högforssina varmasti paremmin. Pääluottamusmieheksi tulin valituksi 1991,joten meneillään on kuudestoista vuosi. Näihin vuosiin mahtuu paljon: Olen mm. ollut kolmesti liittokokousedustajana. Miksikö tuli lähdettyä mukaan AY-toimintaan? jatkuu seuraavalla sivulla

10 10 VIISSEISKA Asioiden hoito on kiinnostanut ja kyllä "valvomista" riittää, että työehtosopimus tulee oikein sovelletuksi (paikallisesti), "sinisilmäisyys" on vuosien mittaan karissut. Merja Loiske Sorv-Elektro Olen 57 vuotias elektroniikkatyöntekijä Kiikalasta. Työssä käyn Sorv-Elektrossa Salossa, jossa teemme alihankintatöitä. Olen työpaikkani varaluottamushenkilö ja Metalli 57:n toimikunnan varajäsen. Toimin myös naisjaostossa. Vapaa-aikaani vietän puutarhaa hoitaen ja mökkeillen. Tomi Marjuaho puhelin: Nokia Olen 33 vuotias, kuusi ja puoli vuotta on työnantajani ollut Nokia ja ammattina matkapuhelinkorjaaja. Hiusten väri on hieman punertava, ainakin kesällä ja paino noin 110 kiloa. Olen kiinnostunut monista asioista ja tykkään keskustella muustakin kuin säästä. Järjestötoiminta on minulle aika uutta, koska olen hidas oppimaan. - mukana olen ollut vain noin 4 vuotta. Se on kuitenkin avannut minulle uusia ulottuvuuksia ja miettimisen aiheita. Elämä on yhtä prosessia, jossa matka on tärkeämpi kuin maali. Henri Niemi Olen töissä Nokian matkapuhelintehtaalla ja työnimikkeeni on tällä hetkellä laatikkotehdasvastaava. Olen ensimmäistä kauttani mukana ammattiosaston toimikunnassa, sen varajäsenenä. Kävin juuri ensimmäisen kerran kurssilla Metallityöväen Murikka-opistolla. Kurssi oli nimeltään Toiminta tutuksi-nuorisokurssi. Kokemuksesta voin suositella Murikka-opiston kursseja kaikille kiinnostuneille. Jari Sievänen nuorisojaosto@metalli57.com Jonkinlainen nuorisojaoston "wannabee"-jäsen. Äijä tänä vuonna 34 vee ja muka nuori. Jaostossa kuitenkin sihteerinä. Toimikunnassa varajäsenenä. Ei se mikään taivaspaikka ole, mutta kuitenkin mukana sydämellä ja on edes tekevinään maailmasta parempaa paikkaa. Ai niin. Töissä Nokiassa vuorohuoltomiehenä. Perhettä avopuoliso ja kaksi juuri vuoden täyttänyttä kissaa. Kalevi Valkeapää Salon Keskuspaja Oy kalevi_a_v@hotmail.com Olen 26 vuotias ja töissä Salon Keskuspajassa. Liiton jäsenenä olen ollut vuodesta Olen ammattiosaston toimikunnan varajäsen ja sen lisäksi osaston nuorisojaoston sekä alueellisen nuorisojaoston jäsen. Lähdin mukaan, jotta saisin enemmän tietoa liiton toiminnasta. Salon metallityöväen ammattiosasto Osaston toimikunta vuonna 2006: Lasse Helskyaho (puheenjohtaja) Toimikunnan varsinaiset jäsenet: Hynynen Esa (varapuheenjohtaja) Tuominen Ritva (sihteeri) Heinonen Henna (varasihteeri) Iso-Kokkila Ann-Marii (taloudenhoitaja) Aapio Pekka Järvinen Irma Kallio Sirpa Kanko Anja Korhonen Reijo Koskela Esa Laakso Lilja Lahtinen Olli Malm Anne Ojanperä Asmo Paananen Aulis Rättö Kalervo Salonen Riitta Sam-Koskitanner Sambeau Tuominen Onni Westman Ritva Opintosihteeri ja opintojaoston puheenjohtaja Sari Laaksonen Olen 37-vuotias 4 lapsen äiti. Kotoisin olen Espoosta. Saloon tulin miehen perässä, en työn perässä. Nokia on ollut työpaikkani jo kohta 14 vuotta. Ensin olin monitoripuolella ja reilut 5 vuotta olen ollut kännyköiden valmistuksessa 4-vuorossa. Toimin nyt toista vuotta Metalli 57:n opintosihteerinä. Olen myös naisjaoston sihteeri. Naisjaoston toiminnassa olen ollut mukana jo 8 vuotta. Varajäsenet: Ilola Juha Jalava Sanna Järvinen Marja-Leena Koistinen Olli Kuusela Hannu Loiske Merja Marjuaho Tomi Niemi Henri Sievänen Jari Valkeapää Kalevi Kimmo Tuominen Atk-vastaava Ammattiosastossa tehtäväni on ATKvastaava. Vastaan ammattiosaston tietokoneiden toimivuudesta. Päivitän myös osaston kotisivuja. En kuulu tällä hetkellä toimikuntaan. Työurani alkoi vuonna 1987 Transformatik Oy:ssä, nykyään Noratel Finland Oy. Olen toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta sekä Olen myös varatyösuojeluvaltuutettuna. Olen kouluttautunut yhteiskunnallisiin tehtäviin metallin osaston, piirin ja murikan kursseilla. Jäin kuun alussa vuorotteluvapaalle kymmeneksi kuukaudeksi. Tarkoitukseni on remontoida asuntomme. Kuka minä olen? Synnyin vuonna 1969 linja-autonkuljettajan / Maanviljelijä perheeseen Kuusjoen Raatalankylässä. Koulutukseltani olen maanviljelyskoneteknikko. Valmistuin Loimaan maatalousoppilaitoksesta vuonna Olin myös iltaisin ja viikonloppuisin Kesoil huoltoaseman kassalla 90-luvun vaihteessa. Pidin asiakaspalvelutehtävistä. Harrastuksia ennen ja nyt Harrastuksena on ollut autourheilu pääosin toimitsija tehtävissä niin rallissa, jokamiesluokassa ja nopeuskilpailuissa Alastarolla. Olen myös kilpaillut rallissa kuusi kilpailua, joten tiedän myös lajin kilpailijan silmin. Autoliiton tiepalvelussa toimin vuosina Sosialidemokraattiseen Puolueeseen liityin Ammattiyhdistysväen Sos. Dem. Yhdistyksen puheenjohtajana olen ollut vuodesta Olen kirkkovaltuuston jäsen vuodesta Salon kaupungin varajäsen vuodesta 2001 alkaen. Olen sivistyslautakunnassa jäsen ja teknisessä lautakunnassa varajäsen. Eduskuntavaalien puolueen jäsenäänestyksessä vuonna 2002 olin 17. kun 16 valittiin listalle. Olen myös tänä vuonna jäsenäänestyksessä mukana. Katso koneeltasi mitä sinulle tänään kuuluu. Osuuspankin verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina taloudellisen tilanteesi tasalla. Katsot paljonko tililläsi on rahaa, mikä on lainojesi tilanne, tarkistat odottavien laskujesi summat ja Visa-korttisi tapahtumat, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Samoilla verkkotunnuksilla hallitset kaikkia raha-asioitasi: internetillä, gsm-, wap- tai pda-laitteellasi. Lisätietoja osoitteesta tai numerosta Katso lisää minusta ja mielipiteistäni sivuilta:

11 VIISSEISKA 11 Veteraanijaosto Veteraanijaoston uuden jäsenen terveisiä! Vuosi 2005 oli opettelun vuosi. Heti vaan antoivat vaativia tehtäviä; rahastonhoitajan ja matkanjohtajan tehtävät. Rahastonhoitajana olin toki ollut naisjaostossa, mutta siitä on kauan ja asiat muuttuvat. Silloin oli myös pienemmät ympyrät. Matkanjohtajan kokemukseni ovat olleet vain oman ja tuttavaperheiden opastamista. Puhelin on minulla ollut aina työväline, sanoisin noin 40 vuotta. Joten en pelkää järjestää asioita, vaikeitakin. Tosin nyt vasta syksyllä huomasin, että jos jotain haluaa isolle ryhmälle järjestää, esim. matkoja, niin pitää elää kuin muotimaailmassa eli puoli vuotta ennakkoon. Silloin saa parhaat tarjoukset, mutta ei kylläkään kaikkia henkilöitä miellyttävää matkaa, eikä tuo ajankohtakaan tunnu koskaan sopivan jokaiselle reissuun haluavalle. Matkan markkinointikaan ei ole ihan helppo juttu; kas kun kokoonnumme vain kerran kuukaudessa ja ainakin laivaristeilyt pitää peruuttaa jo kuukautta ennen, mikäli matkalle ei jostain syystä lähdetäkään. Kyllähän niitä matkoja voisi tilata vaikka minkälaisia, mutta saadaanko niihin tarpeeksi lähtijöitä, se on eri asia. Kas kun kaikki peruuttamattomat paikat tulevat jaostomme maksettavaksi, eivätkä matkatkaan ilmaisia ole! Toistaiseksi olemme pystyneet tarjoamaan melko edullisia matkoja, kun budjettiimme on varattu tuo autokyyti, siitä ei ole paljolti jouduttu maksamaan. Mutta kaikkihan kallistuu. Rahastonhoitajana olen huomannut, että jaostomme pyörittelee yllättävän suuria summia. Niin kuin esimerkiksi joulujuhlat. Kuinkahan paljon enemmän ne olisivat maksaneet, jollei niitä vapaaehtoisia työmyyriä olisi ollut. Paljon tuli avustuksia, mutta se vapaaehtoisten määrä mikä oli jo kesäpäivilläkin, jaksoi taas jo kesällä ryhtyä suunnitteluun joulujuhlien järjestämiseksi. Tervetuloa kaikki muutkin mukaan suunnitteluun, ei väsytetä pelkästään aktiivisia toimikunnan jäseniä. Tehdään veteraaneista iloinen ryhmä, ei jätetä huomioimatta hullujakaan ehdotuksia. Ne voivat olla myös hyvin ideakelpoisia. Jos olet ujomman sorttinen, voit lähettää ehdotuksesi vaikka nimettömänä. Minulle voi soittaa puh ja ilmoittaa kaiken maailman ehdotukset, jos ne vain voivat piristää meidän toimintaamme. Ei tarvitse olla matka-asiaa, voi keksiä vaikka jotain kokouksen piristykseksi tai vain vitsejä, runoja, lauluja Itse ei tarvitse esiintyä ja esittää, jos ramppikuume iskee, joku varmasti esiintyy puolestasi. Siispä kaikki pöytälaatikkokirjailijat rohkeasti ulos laatikosta ja veteraaneihin. Tehkäämme vuodesta 2006 uuden porukkahengen vuosi. Leena Tuominen Tule viettämään veteraanien ulkoilupäivää ke Halikkoon Nummen metsästysmajalle Ohjelmassa vapaamuotoista seurustelua makkaranpaiston ja kahvin lomassa. Vähän ehkä kilpaillaan, sään antamissa puitteissa. HUOM! Autot: Salon tori klo ja Halikon Pirkkatori klo Matkan hinta on 5 Sitovat ilmoittautumiset ja toukokuun kokouksessa Tiedustelut Kalevi Ruohonen puh Metalli 57:n veteraanien toimintakalenteri loppuvuodelle 2006 Tapaamiset Salon Työväentalolla keskiviikkoisin , , ja Tietoisku: Terveyttä ikäihmisille Kesäretki Turkuun Ykköspirtille Metallin retkeilypäivä Kankaanpäähän Risteily syys - lokakuussa Ehdokasasettelukokous Viisseiska-lehti lokakuussa Syyskokous Itsenäisyyspäiväjuhla Turussa Joulujuhla Ruissalo kutsuu Turun veteraanit ovat kutsuneet Salon veteraanit klo Ruissaloon viettämään kesäpäivää ulkoilun, kilpailujen ja tarjoilun merkeissä Hinta on 5 HUOM! Autot: Salo klo ja Halikko klo Metallin Visertäjät kävivät ilahduttamassa Kukonkallion asukkaita Vuodelle 2006 valittu toimikunta: Alarivissä Mirja Lintula, Leena Tuominen, Vilho Joronen ja Eero Karjalainen. Ylärivissä Onni Suominen, Aarre Tuominen, Kalevi Ruohonen ja Virpi Vireä Kuvasta puuttuvat Tauno Lahtinen, Sinikka Kaskinen ja Leila Lehtiniitty. Maksut ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään toukokuun kokouksessa Tiedustelut ja ilmoittautumiset Leenalle puh Vilho Joronen Veteraanijaoston puheenjohtaja Kukonkallion hartaita kuulijoita Metalli 57 Veteraanien puheenjohtajana olen toiminut noin kolme vuotta. Metallialan töitä on takana nelisenkymmentä vuotta ja nyt olen siis eläkkeellä. Harrastuksiini kuuluu niin kalastus (kilpailuissakin mukana), lenkkeily kuin hiihtokin. Olen myös intohimoinen penkkiurheilija. Veteraaniasioissa voit soitella numeroon

12 12 VIISSEISKA Metalli 57:n Naisjaoston toimintaa ja tulevaisuutta: Naisjaosto kabareen Rosolli. Tulevasta toiminnasta voisi kertoa, että tulossa on ainakin teatterimatka kesällä sekä kylpylä- ja kesäretki. Tämän lisäksi kuvioihin kuuluvat kaikki perinteiset tapahtumat. Kannattaa seurata työpaikan ilmoitustauluja. Jos nyt jotakuta kiinnostaa tulla mukaan toimintaan, niin reippaasti vaan ottamaan yhteyttä ja tervetuloa jaoston kokouksiin. Kesää odotellessa Anja Kanko naisjaoston puheenjohtaja Naisjaosto vierailulla Paukkulakodissa Naisjaosto ei ole tiukkapipoisten tätien kerho, vaan joustavien, hauskojen, eri ikäisten naisten yhdessäoloa. -Toki pidämme kokoukset sääntöjen puitteissa. Niissä päätetään kaikenlaisista metallin jäsenille ja heidän perheilleen suunnatuista matkoista. Yritämme saada matkat edullisiksi, koska ammattiosasto 57 rahoittaa toimintaamme. Viime syksyn lehdessä kerroimmekin jo alkuvuoden 2005 toiminnastamme. Syksyn tapahtumista voisi mainita aloituskokouksen Kiikalassa, järven rannalla. Siellä saunoimme ja uimme n. 15 asteisessa vedessä, -mutta hyvältä se tuntui. Toisen uimaretken teimme Kasnäsin kylpylään. Ohjelmaan kuului myös ruokailu ja mukana oli 41 henkilöä nauttimassa mukavasta päivästä. Sitten oli vuorossa Tallinnan matka. Pieniä kommelluksia lukuun ottamatta päivä oli hauska. Kiersimme bussilla monessa paikassa ja ostoksia kertyi auton tavaratila täyteen. Joulukuussa naiset palkitsivat itsensä vuoden työstä katsomalla Kuntoa pyöräillen Ajankohtaista Luottamusnaisen ensimmäinen kuukausi Tulen hommaan suoraan pystymetsästä, sananmukaisesti. Sillä pääosin pystyasennossa puhelimia pakaten olen tähän asti leipäni ansainnut täällä Nokian tavaramarkkinoilla. Olen koonnut ja testannut "luureja" ja pistänyt lopuksi pakettiin monenkirjavan oheiskrääsän kera. Omanlaisenaan oheiskrääsänä voi pitää myös niitä hauskoja juttuja, joita on tullut vaihdettua oman solun porukan kanssa. Ja toisinaan on kieltämättä tullut vähän huudelluksi naapuripöytiinkin. Lakisääteisellä ollessa tietenkin, kuinkas muuten, höyryävän kahvikupin ääressä. Kahvikupin ääressä voi hoitaa luottamusnaisen virkaakin, olen huomannut. Siinä saa esimerkiksi arvokkaita tiedonjyviä vanhemmilta ja kokeneemmilta kollegoilta. Oppii oikeat neuvottelumallit, lähestymismallit ja käyttäytymismallit. Ja toivottavasti oppii sitten lopulta itse päättelemään, mikä on tärkeää ja mikä ei. Eli tässä hommassa pitää olla hyvä kahvipää ja kohtalaiset istumalihakset. Tosin näin suuressa tehtaassa saa välillä juosta pitkiäkin matkoja ihmisten tai asioiden perässä. Tai tarkemmin ajateltuna ripeä kävely toimii sittenkin paremmin, muuten työsuojeluvaltuutettu saattaa puuttua asiaan. Olen tässä käynyt läpi edeltäjäni taiten laatimaa mappirivistöä A:sta Ö:hön eli ammattiliiton asiakirjoista öiseen öykkäröintiin työpaikalla. Vihreää raamattua eli teknologiateollisuuden työehtosopimusta on myös tullut tavattua kerran jos toisenkin. Ja tuntuu, että se vaatii vielä kolmannenkin lukukerran. Toivon, että tulevien viikkojen aikana eläkeputkien, viikkolepokorvausten ja sairauskassan koukerot asettuvat päässäni jonkinlaiseen järjestykseen, ja että töiden vaativuusryhmät, palkkarakenteet ja Metalliliiton kaavakkeet iskostuvat järkeni kiintolevylle. Toki osaan luetella jo tältä istumalta 10 hyvää syytä kuulua Metalliliittoon, kahvikupin ääressä tai ilman. Niin, pystymetsästä tulin valituksi tähän hommaan, alueeni luottamusnaiseksi. Oikein vaaleilla valittiin ja peräti 15 äänen "murskavoitolla" selätin arvoisan vastaehdokkaani, joka tuli B-vuorosta. No, se selittynee sillä, että oman D-vuoroni äänestäjien lisäksi tunnen muutamia tyyppejä myös C-vuorosta Leikki sikseen, työkaverit ovat tahtonsa ilmaisseet, ja nyt yritän parhaan kykyni mukaan olla heidän apunaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Ja olen toki jo auttanutkin muutamia ja hankkinut heille tietoa pienissä - ja vähän isommissakin - asioissa. Kuuntelu- ja empatiakyvyt ovat suureksi eduksi tässä hommassa, eikä varsinaiseen työhön liittyvästä asiantuntemuksestakaan haittaa ole. Toisin sanoen kukaan ei ole tullut iskemään kanveesiin sen takia, että tiedän miten joku tuote kootaan ja miten päin pannaan pakettiin. Päinvastoin, minulla on niin tuoreena mielessä pakkaustyöhön liittyvät ruusut ja risut, että tiedän oikeasti, mistä työkaverit puhuvat. Ja toivottavasti ns. näppituntuma työhön säilyy jatkossakin, enkä eksy liian kauas ammattijärjestön maailmaan ATO-operaattorin arjesta. Toistaiseksi on ollut ajoittain jopa vieroitusoireita pakkaushommista, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Välillä tuntuu, että ei oikein kuulu enää mihinkään porukkaan. Ja jo psykologian alkeissakin sanotaan, että ihmisen ei ole hyvä yksin olla, että johonkin viiteryhmään pitäisi saada kuulua. Minun pitääkin nyt varmaan ajatella laajasti koko luottamusmiesaluettani omana jenginäni. Siinäpä minulla työsarkaa, kun tungen jokaisen kanssa samaan kahvipöytään hauskoja haastelemaan ja säitä taivastelemaan. Vaikka tottahan se on, että ideaalitilanne olisi sellainen, jossa saisi rakennettua sentyyppisen luottamuksen alueensa ihmisiin, että itse kunkin olisi helppo tulla tykö iloinensa ja murheinensa. Tai ihan muuten vain. Eli eipä tässä muuta kuin sitä luottamusta ansaitsemaan - ja siinä sivussa voi pistää vähän puhelimiakin pakettiin. Ja toivoa, että ne eivät tule QA:sta bumerangina takaisin. Sari Perkiö

13 VIISSEISKA Urheilujaosto 13 Ajatuksia Urheilujaoston puheenjohtajalta Talvi on taittumassa ja keväinen aurinko sulattaa viimeiset lumirippeet maisemasta. On taas aika, jolloin on mietittävä millä konsteilla saisi pois ne vartaloon tunkeutuneet muhkurat, jotka niin tiivisti ovat alkaneet asettua navan ympärille. Siihen lienee useimmille vain yksi syy - Torino. Useammat istuivat, kuten sanonta kuuluu, sohvaperunoina tuntikausia päivässä ja irrottelivat kruunukorkkeja, varmaan ruotsalaisille, jotka taas onnistuivat venymään mitä ilmiömäisimpiin suorituksiin. Välillä taas oli laitettava rapeita naksuja ja juustoraksuja suuhunsa, kun ei voinut kuunnella Suomi-urheilijoiden haastatteluskenarioita. Oma näkemykseni on, että täällä media luo urheilijoille kovat paineet kun jo puoli vuotta ennen kisoja aletaan hehkutella ketkä ovat ne palkintopallisankarit. Varsinkin suoritusten välillä olevat haastattelut olisi ehdottomasti kiellettävä, että urheilija saisi olla rauhassa koko kilpailuajan. Palataanpa takaisin Piilaaksoon ja katsotaan peiliin ja aamupalapöydässä istuviin perheenjäseniin. Nyt kevätauringon säteiden siivittämänä olisi mukavaa, jos joku kotona kahvipöydässä tai vaikka työpaikalla heittäisi pienen haasteen; otetaan viikosta vaikka pari päivää, jolloin tehdään pieni yhteinen kuntosuoritus. Haasteeseen voisi soveltaa, vaikka vapaavuoron siirtymistä seuraavasta tiski- tai siivousvuorosta ja kotiin jäävät saisivat ylimääräiset vuorot niiltä, jotka eivät mukaan lähde. Työpaikoilla saattaisi tulla kysymykseen pieni palkinto, vaikka kirkas "perjantaipotti",joita eräissä työpaikoissa jo muutenkin arvotaan. Osallistuminen arvonnan lisäksi haastekävelyyn tai pyöräilyyn pienentäisi vaikka osallistumismaksua tai voisi antaa lisälipukkeita arvontaan. Ulkoillessa tulisivat sosiaaliset näkemykset esille ja pyörä- tai kävelylenkillä voisi vaikka lähteä tutustumaan Salon vilkkaaseen rakennustoimintaan. Alueelta löytyy keskustasta vähän isompia kohteita ja Tupurista sekä Viitanummelta upeita uusia omakotialueita, samoin Halikon Putolasta. Pian saamme myös viettää autotonta päivää, jolloin olisi upeaa nähdä Salon kaupungin kadut hiljaisina ja työpaikkojen parkkipaikat lähes tyhjinä. Jospa vaikka kaikki alle 10 km:n matkalaiset jättäisivät peltilehmän kotiin ja heittäytyisivät jonkin moottorittoman vempeleen kyytiin. Salossa on kesäkuussa suuri suunnistustapahtuma, Jukolan viesti. Se on ehdottomasti koettava, sillä vaikka ei itse suunnistaisi, niin katsomista riittää varmasti. Maalun metsät täyttyvät vilkkuvista lampuista, kun tuhatpäinen veljessakki ryntää rastimetsään ja rinteen5täyttävät sadat telttakylät. Nyt on mahdollisuus seurata läheltä suuren urheilujuhlan tuntua, joka iskeytyy varmasti varsinkin perheen pienimpien tallentimiin sillä sykkeellä, että tiedä minkälainen suunnistuskansa Salon seudulta kiertää vuosikymmenen päästä Jukolan polkuja. Urheilujaosto on yrittänyt keksiä taas jotain uutta vanhojen lisäksi, jotta mukavaa liikuntaa saataisiin järjestettyä vähän runsaammalle porukalle. Keväällä ainakin lähdemme patikoimaan luonnonkauniille Teijon retkeilyalueelle. Järjestämme yhteiskuljetuksen linja-autolla torilta. Mukaan mahtuu 50 nopeinta. Seuraa työpaikkojen ilmoitustaulua. Lokakuussa yritämme saada varattua keilailuhallin käyttöömme. Siinä liikuntamuoto, joka ei vaadi mahdottomia ponnistuksia eikä liioin harjoittelua. Voit tulla ensikertalaisena kokeilemaan keilailun salat. Valitettavasti tilat ja näin myös osanottajamäärä ovat rajalliset, mutta toivottavasti saadaan väki liikkeelle niin, että kaikille radoille tulisi vähintään tuplamiehitys. Ellei sinulla ole vielä mitään liikuntaharrastusta, niin tässä sopiva kokeilu. Ei muuta kuin sukset säkkiin, pyörät baanalle ja tossut tantereelle. Liikunnan iloa kaikille. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57: kurssistipendi Harri Ylander Wallius Hitsauskone Oy purkat@luukku.com n.2x viikko Metalli 57 maksaa jäsenelleen kurssistipendin SAK:n ja Metallityöväen liiton kursseista ja seminaareista 10 päivässä, vähintään kahden päivän kursseilta. Pidempien kurssien avustuksista sovitaan toimikunnan kokouksessa hakemusten perusteella erikseen ennen kurssia (kuukauden ja kolmen kuukauden kurssit). Kurssistipendit on anottava kolmen kuukauden kuluessa kurssista opintokirjan kopiolla tai muulla vastaavalla kurssitodistuksella. Laita mukaan pankkitilisi numero ja toimita todistus Metalli 57:n toimistolle. -OA- Mielipide tulevaisuudesta Kehittämällä energiaa saamme, aina puhutut vuoret joka on aina olleet, niin metallia kuin SAK:n. hampaissa. (Nyt Energiavuori.) Jos ja kun tuemme ja kehitämme maaseutua tuottamaan enemmän ja parempaa ENERGIAA, ei puhuta viljasta vaan energiasta, sen oikealla nimellä. Näin muutamme tulevaisuutta, joka auttaa meitä kaikkia jaloilleen, jatkojalostus luo työtä ja tulevaisuutta. Elämme v emmekä enää lukua. Pitää löytää toiminta edellytys uudelle ajattelulle eikä jarruteta kehitystä. Maaseutu on mahdollisuus eikä uhka tulevaisuudelle. Energiaa on saatava ja meillä on olemassa siihen toimintaedellytykset. Luomalla uutta politiikkaa. Pitää palata toimintajuurille, ja kehittää sitä ei vastustaa. Vain hyväksymällä toimintamallin jossa tulee edes jotain se tuottaa ja tuotteesta ENERGIAA jota kaikki me tarvitsemme. Etenkin omaa energiaa jatkossa ja jotta sen tuottamisen kehitys saadaan jaloilleen, Pitää tehdä sitä mahdollisimman suurilla määrillä ei viljavuori vaan ENERGIA VUORI. Lisäisin vielä, että niin kuin Metsäteollisuus on hyväksytty liiton osaksi puhumattakaan Kaivosteollisuus. On maatalous saatava energian tuotantoon ja sitä kautta lisää työtä ja mahdollisesti jäsenmaksajia lisää. On nähtävä maatalouden, energian tekijät samanlaisiksi työntekijöiksi kuin jatkojalostajat, vain hyväksymällä uuden ajattelumallin on mahdollista laajentaa ja vahvistaa ammattiliittojen toimintaedellytystä vastaan EK. Vain kehittämällä ja kyseenalaistamalla vanhan luomme uutta. Kalervo Rättö Aspocomp oy:n päätoiminen luottamusmies ja varajäsen liittovaltuustossa Jätä kaikki yhden kortin varaan. OP-Visa on sangen monipuolinen maksuväline, sillä se on yhdistetty maksuaika-, luotto- ja pankkikortti. Sillä voi nostaa käteistä pankkitililtä kotimaassa tai Visa-nostona Suomessa ja ulkomailla. 1,5 kuukauden korottoman maksuajan lisäksi saat halutessasi vielä korollista* maksuaikaa. Luottoraja on euroa. OP-Visa on turvallinen maksuväline myös verkossa. Nyt voit jättää kaiken yhden kortin varaan. Tule ja tilaa omasi. Lisätietoa saat lähimmästä konttoristamme ja OP puhelinpalvelusta. Tervetuloa. * Todellinen vuosikorko 2000 käytössä olevalle luotolle on 11,73 % (01/06).

14 14 VIISSEISKA Mielihalujen mellestyskenttä Nuorisojaosto Otetaanpas sellainen kuvitteellinen tilanne, että saisit toteuttaa omia mielihalujasi vuoden ajan. Ihan mitä vaan, kunhan se nyt pysyy jollain lailla yhteiskunnan hyväksymissä raameissa. Käytössäsi olisi kokonaiset kolme ja puolituhatta euroa ja ainoa ehto toiminnalle olisi, että kun järjestät jotain, niin samalla tarjoat samaa myös parilletuhannelle kaverillesi. Kuulostaako mahdottomalta? Tällaisessa tilanteessa nuorisojaostossa ollaan kuitenkin joka ikinen syksy kun seuraavan vuoden toimintaa lyödään lukkoon. Nuorison oma jaosto Ann-Marii Iso-Kokkila sammuttaa paloa turvallisuuspäivänä Ihan kaikille niille tiedoksi, jotka ensimmäistä kertaa pitelevät käsissään 57-lehteä ja varsinkin niille, jotka on vieläpä sattuneet eksymään tänne nuorisojaoston sivuille, niin nuorisojaosto on se ammattiosastomme porukka, joka koittaa järkätä edes jonkinasteista mielekästä tekemistä ammattiosastomme alle 35-vuotialle jäsenille. Ja minä, Jari Sievänen 33 vee, olen sen jaoston sihteeri. 10-vuotta toimintaa 10-vuotta sitten kokoontui pieni - mutta sitäkin uskaliaampi - porukka juuri niitä aiemmin mainittuja alle kolmevitosia nuoria samaan paikkaan ja päätti herättää henkiin ammattiosastomme nuupahtaneen nuorisotoiminnan. Tästä ajatuksesta me sitten kaikki saamme nauttia tänä päivänä. Ja kun sanon nauttia, niin en tarkoita mitään takapuoli homeessa penkissä istumista ja kahvin nauttimista. Useammin itse asiassa roikutaan valjaissa maan ja taivaan välissä tai mennään vaikka ihan rohkeasti liekkejä päin. Molemmista tapauksista löytyy malliesimerkkejä ihan jaoston viime vuoden ajalta. Ensimmäinen tapaus on tietty juuri tammikuussa ollut kiipeilyretkemme Turun Kiipeilypalatsille ja toisessa oltiin sitten Salon palolaitoksella järjestämämme turvallisuuspäivässä, jossa pääsimme kaikki kokeilemaan muun muassa palon tukahduttamista. Eikä siinä vielä kaikki No rahat ei loppuneet vielä tuolla palolaitoksella, vaikka tyhjensimmekin vaahtosammuttimia useita kappaleita ja koitimme polttaa sammutuspeitteisiin reikiä parhaamme mukaan. Jotain oli keksittävä. Ajateltiin että kun ollaan oltu niin sanotusti puikoissa koko kevät tämän homman kanssa, niin annetaan pallo meidän jäsenistölle. Ja kyllä siitä kiinnostuneita olikin. Keilahallille hohtokeilaukseen kasaantui syyskuussa 24 henkeä. Huokaisimme helpotuksesta kun yleisötavoitteestamme - kahdesta tuhannesta - hivenen jäätiin. Lähes samaan päästiin Nuorten saunaillassa Lehmijärven Rantapirtillä elokuussa, jossa oli paikalla 20 nuorta perheineen. Täällä ratkaistiin muun muassa nuorisojaoston saappaanheiton mestaruus vuodelle Uutena nuorisojaostoon Olen Metalli 57 nuorisojaoston uusi jäsen. Työskentelen Salon matkapuhelinhuollossa huoltomekaanikkona neljättä vuotta, aiemmin työskentelin Salon Nokiassa tuotannossa sekä komponenttitehtaassa että merikaaressa. Tulin toimintaan mukaan kaverin kautta liittyen samalla toimikuntaan ja nuorisojaostoon. Metalli 57 toiminta yleensä ja etenkin sen nuorisojaoston toiminta on hyvin vireää, joten puuhaa riittää läpi vuoden. Tarkoituksemme on järjestää mukavia tapahtumia yhdessäolon merkeissä, olla yhteydessä oppilaitoksiin sekä työpaikkoihin ja saada tietysti uusia jäseniä mukaan toimintaamme. Itsellä ei hirveästi ollut mitään ennakkoodotuksia nuorisojaostosta lähtiessäni mukaan, periaatteena on keksiä rentoa ja mukavaa puuhastelua, joka kiinnostaa mahdollisimman monia. Tulevista tapahtumista voi lukea esim. Ahjosta, myös Metalli 57 nettisivut ovat erinomaiset. Tervetuloa mukaan! Juha Ilola Jari Sievänen kiipeilee seinällä Turun Kiipeilypalatsissa tammikuussa Se virallinen osuus Ei sillä, ettei meillä sitten osattaisi olla virallisia ja kaavoihin kangistuneitakin. Meikäläinenkin melkein laittoi jo kauluspaidasta ylänapin kiinni - ja käytti ruokaliinaa ja veistä. Kyseessä oli tietty nuorisojaoston pikkujoulut Rikalassa teemalla "10-vuotta aktiivista nuorisotoimintaa Salossa". Paikalle oli kutsuttu juuri ne ihmiset, jotka olivat kasassa silloin kymmenen vuotta sittenkin. Ja voisin väittää, että päästiin suunnilleen samaan olotilaankin kuin kymmenen vuotta sitten. Komea päätös komealle vuodelle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin seuraavat 10 vuotta. Nuorisojaoston sihteeri vm Jari Sievänen- Nuorisojaoston toimintasuunnitelman tynkää loppuvuodelle 2006 TOUKOKUU Hohtokeilaus Salon keilahallilla kello 18:00 eteenpäin. Ilmoittautuminen menossa parhaillaan ja jatkuu asti. KESÄKUU Metallin nuorten kesäpäivät Oulun Edenissä - ilmoittautuminen alkoi Jämäpaikkoja voi kysellä liitosta. (minna.kahila@metalliliitto.fi, puhelin ) Yhteisilmoittautumisessa oli 11 henkeä, joten yksin ei tarvitse lähteä. (Toki saa, jos haluaa ) ELOKUU Nuorten yleinen saunailta - Päivä päätetään myöhemmin. SYYSKUU Karting-autoilu 9.9. yhdessä Turun Ykkösen nuorisojaoston kanssa. Kulttuuri-ilta (Viinin maistiaiset(?), sikari-ilta(?), jotain tähänkin pitäisi keksiä... Ehdota!) MARRASKUU Saunailta JOULUKUU Nuorisojaoston pikkujoulu perinteisenä päivänä eli Kaikista tapahtumistamme saat lisätietoja joko nuorisojaoston nettisivuilta - osoitteesta ->nuorisojaosto - ja nuorisojaoston omasta sähköpostista nuorisojaosto@metalli57.com. Muista myös että voit liittyä nuorisojaoston sähköpostilistalle lähettämällä postia samaan osoitteeseen. Sähköpostilla saat aina tuoreimman tiedon tulevista ja meneillään olevista tapahtumista!

15 VIISSEISKA 15 Nuoret rekrytointimessuilla Tämän vuoden ystävänpäivänä järjestettiin Salon ammattikoululla jokakeväiset rekrytointimessut. Messuilla paikallisille yrittäjille ja toimijoille tarjotaan mahdollisuus kertoa omasta toiminnastaan ammattikoululaisille. Meidän ammattiosastomme kutsuttiin tälläkin kerralla jakamaan oppilaille tietoa osastosta ja Metallin jäseneduista. Paikalla ammattikoulun juhlasalissa kävi osastoomme tutustumassa kiitettävä määrä oppilaita. Heitä veti pöytämme ääreen tiedonhalu ja järjestämämme ky- Jari Sievänen ja Ann-Marii Iso-Kokkila. Metalli 57:n osastolla oli vilskettä. sely. Kyselimme ammattikoululaisilta missä on Metalli 57:n toimisto, kuka on siellä toimistonhoitajana ja kuka onkaan maamme presidentti. Presidentin tiesivät yhtä lukuun ottamatta kaikki vastanneet, mutta ammattiosastomme tunnettavuuden eteen on vielä tehtävä töitä, sillä vain reilu puolet vastasi ammattiosastokysymyksiin oikein. Arvoimme lähes kahdensadan kyselyymme vastanneen kesken 30 euron lahjakortin Plazaan. Sen voitti Tomi Tuominiemi Somerolta. Kiitämme ammattikoulua kutsusta saapua messuille ja toivotamme siellä liittyneet uudet oppilasjäsenemme tervetulleiksi mukaan osaston ja erityisesti nuorisojaoston toimintaan. Messuosastollamme järjestäjinä toimivat toimistonhoitajamme Outi Aaltonen sekä nuorisojaostosta Jari Sievänen ja allekirjoittanut. Ann-Marii Iso-Kokkila Tapaaminen Salon Ao 57:n kanssa Juhani Topp, Jarmo Kiema ja Hannu Latva-Pietilä. Perjantaina 20.1 lähdimme Helsingistä ajamaan kohti Saloa, tarkoituksena oli tavata Ao 57 porukkaa yhteisen "koulutus" päivän suunnittelun merkeissä. Meitä oli autossani kolme rohkeaa, sillä eihän Helsingin seudulta kukaan vapaaehtoisesti matkusta Turun suuntaan. Jarmo Kiema Ao 70 varapuheenjohtaja ja konetehtaamme pääluottamusmies, Hannu Latva- Pietilä, Ao 70 puheenjohtaja ja elektroniikkatehtaamme pääluottamusmies sekä minä, Juhani Topp, Ao 70 opintosihteeri ja alueen työsuojeluvaltuutettu. Idea tähän matkaan syntyi jo aika kauan aikaa sitten. Olemme aina silloin tällöin tavanneet Murikassa Sambeaun kanssa ja käydyissä keskusteluissa tämä kaikki on saanut alkunsa. Kesällä tapasimme Samin kanssa Somerolla metallin retkeilypäivillä ja kävimme alustavan keskustelun tästä Salon tapaamisesta. Syksyn aikana keskustelimme puhelimessa useasti ja löimme lukkoon tapaamisen ajankohdan. Saavuimme Saloon, Leinovalu Oy:n pihaan hieman myöhässä, mutta isäntämme eivät meille tästä olleet vihaisia(eivät ainakaan näyttäneet sitä). Sambeau ei ollut alusta asti paikalla, koska hänellä oli tärkeä tulkkaustehtävä sairaalassa. Leinovalu Oy oli meille valimotyöstä tietämättömille varsin mielenkiintoinen paikka. Toimitusjohtaja Jari Levander kertoi meille perheyrityksestä, sen historiasta, tuotteista sekä taloudesta. Esittelyn ohessa nautitun kahvin jälkeen lähdimme kierrokselle, ensin kävimme museossa, jossa oli esillä yrityksen tuotteita kaukaa menneisyydestä nykypäivään. Tämän jälkeen siirryimme tutustumaan itse valimoon, joka ainakin minun ajatusmaailman mukaan olisi pitänyt, olla kuin näkymä Danten helvetistä. Niin se olikin, muttei näin talvella läheskään niin kuuma kuin luulin, mutta liekin leimusivat ja pimeää oli. Leinovalu oli kuitenkin erittäin mielenkiintoinen paikka ja näin työsuojeluvaltuutetun näkövinkkelistä, siinä sitä haastetta riittäisi. Erittäin paljon kiitoksia isännillemme Leinovalusta, toimitusjohtaja Jari Levander ja työsuojeluvaltuutettu Veikko Parttimaa. Leinovalusta siirryimme ammattiosaston toimistolle, jossa meitä odottivat jo toimiston tytöt, Aaltosen Outi ja Pajarin Tuija. Toimistolla luovuttelimme toisillemme pieniä lahjuksia ja tutustuimme hieman toisiimme. Tytöt olivat varanneet meille pöydän läheisestä ravintolasta, johon siirryimme ruokailun ohessa suunnittelemaan yhteisen tilaisuutemme alustavaa ohjelmaa. En rupea tässä sen enempää kuvailemaan suunnitteluvaihetta, koska mainokset ja ohjelmat tulevat aikanaan. Matkamme Saloon osoitti selvästi sen, että tällaiselle tapahtumalle on tarvetta, kaikki olivat todella aktiivisesti ja innostuneesti mukana päivän suunnittelussa. Haluamme kiittää isäntiämme, Lasse Helskyahoa, Ritva Tuomista, Tomi Marjuahoa, Outi Aaltosta, Tuija Pajaria sekä varsinkin asian varsinaista käynnistäjää Sambeau Sam-Koskitannerta. Kotimatka oli muuten sään puolesta todella surkea, vaikka minulla olikin kaksi varsin iloista veikkoa kyydissä. Vielä kerran suuret kiitokset!!! Terv. Jarmo Kiema, Hannu Latva-Pietilä ja Juhani Topp Ammattiosasto 70:n puolesta.

16 16 VIISSEISKA Oikeilla palveluilla tehokkuutta ja vaivattomuutta raha-asioiden hoitoon Elämää ja pankkiasioiden hoitamista helpottaa, kun käytössä on oikeanlaiset peruspalvelut. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Osuuspankin toimiva ja monipuolinen verkkopalvelu sekä monipuolinen, erilaisia käyttötapoja mahdollistava kortti lompakossa. Osuuspankin verkkopalvelu, on maamme suosituin ja kattavin verkkopalvelu, jossa pankkiasioiden hoitaminen on mutkatonta ja nopeaa. Verkkopalvelussa liikkuminen on selkeää ja palveluiden käyttöönotto helppoa. Lisäksi tarvitsemiinsa pankkipalveluihin pääsee nopeasti käsiksi. Verkkopalvelun avulla on helppo pysyä taloudellisen tilanteen tasalla ja hoitaa pankkiasioita laidasta laitaan - laskujen maksusta ja tilin avauksesta kortin ja luoton hakemiseen. op.fi -palvelusta löytyy myös tuhteja tietopaketteja esimerkiksi asunnon hankintaa tai säästämisen aloittamista suunnitteleville. Ja paljon, paljon muuta! Verkkopalvelua käyttävät asiakkaat valitsevat usein käyttöönsä paperisen tiliotteen sijasta verkkotiliotteen. Tällöin tilitapahtumat ovat katseltavissa verkkopalvelussamme maksutta kahden vuoden ajalta ja voi unohtaa paperisten tiliotteiden arkistoimisen kotona. Verkkotiliotteen voi arkistoida omalle koneelleen mahdollista myöhempää käyttöä varten ja sen voi tarvittaessa myös tulostaa. Verkkopalvelun lisäpalveluna tarjoamme Oma talous -palvelua asiakkaille, jotka haluavat tietää, mistä heidän rahansa tulevat ja mihin ne menevät. Palvelu on maksullinen, henkilöasiakkaille suunnattu palvelu, joka helpottaa oman tai perheen yhteisen talouden seurantaa ja suunnittelua. Oma talous -palvelu on kätevä työkalu paitsi kuukausittaisten tulojen ja menojen seurantaan, myös isompien projektien kuten remontin tai vaikkapa häiden budjetin seuraamiseen. Osuuspankin verkkopalvelu mahdollistaa myös uuden e-laskupalvelun käyttämisen, jolloin asiakas vastaanottaa laskunsa sähköisesti omaan Internet-palveluunsa. e-laskupalvelu vähentää huomattavasti virhemahdollisuuksia, sillä laskun maksu hoituu yhdellä napin painalluksella ilman tietojen syöttämistä. e-laskupalvelu on kätevä tapa päästä eroon perinteisistä paperisista laskuista. Sähköisesti saapuneet laskut on mahdollista arkistoida koneelle maksutta kahdeksi vuodeksi. Verkkopalvelun lisäksi kannattaa hankkia lompakkoon kortti, joka on tarpeeksi monipuolinen erilaisten eteen tulevien tilanteiden varalta. OP-Visa on kortti, joka yllättää mahdollisuudella jättää kaikki yhden kortin varaan. OP-Visa on yhdistetty maksuaika-, luotto- ja pankkikortti, joka toimii niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja maksaminen tai käteisen nostaminen on todella vaivatonta. Kortilla voi nykyään nostaa Visa-luotolta käteistä myös kotimaassa. Kortilla voi myös tehdä turvallisesti ostoksia verkossa, kunhan kortti on liitetty maksuttomaan Verified by Visa -palveluun. OP-Visan käyttöä ja tapahtumia on helppo seurata Osuuspankin verkkopalvelussa, kunhan käytössä on henkilökohtaiset verkkopalvelutunnukset. Visan tilanteen voi tarvittaessa tarkistaa kätevästi myös tekstiviestinä. Korttiin on mahdollista valita mieleinen ulkoasu neljästä eri vaihtoehdosta. Virpi Pietikäinen Palveluneuvoja Salon Seudun Osuuspankki Carmen-antonio on alku Uutisia Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 on astunut pienen askeleen kohti kansainvälisyyttä ottamalla itselleen Plankummilapsen. Hän on 14-vuotias Carmen-antonio Ramos Hondurasista. Carmen-antonio pitää jalkapallosta ja pyöräilystä. Hänen haaveenaan on tehdä aikuisena mekaanikon töitä. Miten vain mahtaa Carmen-antonion haaveelle käydä, sillä hän ei käy koulua siitä yksinkertaisesta syystä, ettei se kiinnosta häntä. Plan-järjestö kuitenkin olettaa osasyyksi sen, että lasten pitää auttaa kotitöissä. Niinpä Carmen-antoniokin auttaa kotona, peltotöissä ja kerää taloudessa tarvittavat polttopuut. Onneksi kummilapsemme osaa kuitenkin lukea ja kirjoittaa, joten hänellä on vielä mahdollisuus kehittää itseään. Carmen-antonio asuu yhdessä vanhempiensa, siskonsa ja viiden sukulaislapsen kanssa. Lapset ovat hänen jo kotoa lähteneiden sisarustensa lapsia. Hondurasissa on tapana lähteä töihin kaupunkeihin ja jopa naapurimaihin. Silloin pienet lapset jätetään sukulaisten hoiviin kotikylään. Carmen-antonion isä on vuokraviljelijä ja äiti hoitaa kotia. Koko porukka asuu pienessä, mudasta ja liuskakivistä tehdyssä talossa, joka ei ole kovin hyvässä kunnossa. Onnekseen perhe omistaa oman vessan. Tätä ylellisyyttä ei kaikilla ole, joten taudit leviävät ympäristössä helposti hygienian puutteen vuoksi. Ammattiosastomme kuukausittain lähettämällä rahalla Plan-järjestö auttaa koko kummilapsen yhteisöä kehittymään sekä järjestämään lasten koulutuksen ja muut olosuhteet sellaisiksi, että tulevaisuus olisi heille valoisampi kuin nykyisyys. Ammattiosasto ei ole hyväntekeväisyysjärjestö, vaan sen tehtävä on ajaa jäsenistönsä etuja. Jostain meidän on kuitenkin lähdettävä omassa kansainvälisyyskasvatuksessamme. Maapallo on jo pitkään ollut globalisaation kourissa. Suomi ja muut teollisuusmaat ovat olleet tähän asti hyötyjiä tässä maailmantalouden kehityksessä, mutta yhä useammin mekin olemme viime vuosina saaneet todeta teollisten työpaikkojen muuttavan täältä halvemman työvoiman maihin. Ammattiyhdistysliikkeen on pysyttävä kehityksen vauhdissa. Emme voi enää ajatella asioita vain oman paikkakuntamme tai työpaikkamme näkövinkkelistä. Pikkuhiljaa meidän on kasvatettava näkökenttäämme ja ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta. Emme voi enää elää kuin EU:ta ja muuta maailmaa ei olisi olemassa, sillä muun maailman päätökset vaikuttavat päivittäin jäsenistömme elämään, vaikkemme sitä aina tule ajatelleeksi. Niinpä toivottavasti vielä koittaa sekin päivä, jolloin oma ammattiosastomme on täysillä mukana kansainvälisessä toiminnassa. Ehkä meillä ammattiosastossamme aikanaan on vaikkapa innostunut ja aktiivinen kansainvälisten asioiden jaosto, joka seuraa ja yrittää vaikuttaa EU:n päätösprosessiin tai pitää yhteyksiä ammattiosastoihin ja ay-väkeen naapurimaissa ja koko maailmassa. Se on kuitenkin varmaa, että osastomme tulee kansainvälistymään sisältäkin päin. Yhä useampi maahanmuuttaja tekee töitä Salon metallifirmoissa ja onneksi yhä useampi heistä liittyy ammattiosaston jäseneksi. Kansainvälistyminen on totta ja tätä päivää. Toivottavasti opimme elämään siinä mukana menettämättä kuitenkaan kaikkea sitä hyvää, joka perinteisesti on kuulunut suomalaisuuteen ja ammattiyhdistystoimintaan. Outi Aaltonen Metalli 57:n kv-vastaava

17 VIISSEISKA Ajankohtaista työsuojelusta 17 Työsuojelussa on lainsäädäntötasolla tapahtunut viime vuosina paljon myönteisiä muutoksia; työnantajan velvollisuuksia on lisätty ja työntekijöiden edustajien oikeuksia vahvistettu sekä työterveyshuoltotoimintaa parannettu. On myös käynnistetty eri tahojen hankkeita, kilpailuja ja ohjelmia. On ollut mm ikä-, työkyky- ja jaksamisohjelmat, Haastamme-kilpailu, 0-tapaturma-hanke, turvallisuuskortti-koulutus ym. Onko käytännössä mikään muuttunut? Jääkö näistä työpaikalle uusia hyviä käytäntöjä vai jatkettaanko vanhaan totuttuun malliin? Edelleen syntyy työperäisiä sairauksia ja työkyvyn menetyksiä. Kelan tilastojen mukaan sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten- ja "mielen"-sairauksien aiheuttamat poissaolot. Työpaikoilla puhutaan sairauspoissaolojen vähentämisestä. Toivottavasti silloin puututaan sairauksien syihin eikä kaunistella tilastoja "korvaavilla töillä" tai leimaamalla työntekijä laiskaksi. Työpaikan vaarojen tunnistus Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tehtävä vaarojen arviointi ja toimittava niiden vähentämiseksi tai poistettava ne. Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto, joka omalta osaltaan selvittää ja arvio työn terveysvaikutukset. Työpaikkaselvityksessä pitäisi olla näkyvissä mm. ehdotukset vaaroja vähentämiseksi ja arvioitu terveystarkastustarve ja tyky-toiminnan toimenpiteet. Työterveyshuollon sopimus sekä työpaikkaselvitys pitää olla kaikkien nähtävänä työpaikalla. Liekö tämä unohtunut, kun en ole niitä nähnyt työpaikoilla käydessäni, eikä niitä tunnu olevan kaikilla valtuutetuillakaan. Tuntuu, että työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistoiminta on suuressa osassa yrityksiä puutteellista. TOIMIVA TYÖSUOJELU - TYÖKYKYISEMPI HENKILÖSTÖ Kemialliset vaarat Metalliteollisuuden työpaikoilla käsitellään runsaasti kemikaaleja. Suurin osa kemiallisesta altistuksesta syntyy työprosessissa esim. hitsauksessa, liimauksessa, rasvan poistossa, metallien työstössä ja laitteitten huollossa. Riskin arvioinnissa voidaan kyllä huomioida ne kemikaalit, jotka ovat purkeissa ja tynnyreissä, mutta prosesseissa syntyviä epäpuhtauksia ei osata aina tunnistaa, puhumattakaan, että osattaisiin arvioida niiden terveydellistä merkitystä. Työpaikoilla ihmiset kärsivät monenlaisista oireista, mutta niiden aiheuttajaa ei tunnisteta, niinpä ammattitaudit voivat jäädä löytämättä ja altistus jatkuu. Ihmiset kärsivät ja sairasteleva. Työnantajat valittavat, miten kallista on sairastaminen, mutta syihin ei osta tai haluta puuttua. Kuormituksen hallinta Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää myös arvioida työntekijöiden fyysistä, psyykkistä, kuormitusta ja ryhdyttävä toimiin kuormituksen vähentämiseksi. Jos työntekijä kokee työn kuormittavan liikaa ja epäilee sen aiheuttavan oireita, on syytä keskustella työnantajan kanssa ja vaatia työterveyshuollolta kuormituksen selvitystä. Työnantajan on taas ryhdyttävä toimiin kuormituksen vähentämiseksi. Liiallista kuormitusta voi aiheuttaa mm hankalat työasennot, toistuva ja yksipuolinen työliike, työaika, epäasiallinen kohtelu, liiallinen kiire. Epäasiallinen kohtelu Työturvallisuuslaki kieltää yksiselitteisesti epäasiallisen kohtelun. Työntekijän on työpaikalla vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa. Työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Kuitenkaan kaikki työpaikan ristiriidat eivät ole kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Kaikilla työpaikoilla esiintyy ajoittain ristiriitoja ja väärin ymmärryksiä, koska olemme erilaisia ja meillä on erilaisia näkemyksiä asioista. Työssä kiusaaminen on johdonmukaista pitkään jatkuvaa huonoa kohtelua, jonka tarkoitus on vahingoittaa kiusattua. Sellaiseen on puututtava heti. Kiusatun pitäisi itse ilmoittaa kiusaajalle, ettei hyväksy tällaista toimintaa. Jos tilanne jatkuu, on ilmoitettava asiasta esimiehelle. Kannattaa myös kertoa asiasta työsuojeluvaltuutetulle, luottamusmiehelle, työterveyshuollolle. Myös työsuojelupiiri auttaa huonosti kohdeltua. Työaika kuormitus Helinä Sairanen Epämukava työaika ja liian pitkät työvuorot ja ylityö voivat aiheuttaa liiallista kuormitusta. Onkohan epävarmuus työn jatkumisesta vai ajattelemattomuus syynä siihen, että työajat pitenevät. Kahdeksan tunnin työpäivä ja vapaat lauantait ovat kohta historiaa. Kuormituksen kannalta tuntuu kohtuuttomalta, että tehdään tunnin työpäiviä meluisessa ja pölyisessä työpaikassa, jossa työ voi olla fyysisesti raskasta, yksipuolisesti kuormittavaa tai toistotyötä. Eipä ole ihme, jos ihminen uupuu tai saa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, jotka johtavat vähitellen työkyvyttömyyteen. Erityinen kuormittumisen vaara on iäkkäimmillä henkilöillä. Käytössä olevat htp-arvot (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet) ovat annettu yleensä 8 tunnin työskentelylle. Onkohan työpaikalla mietitty, mitä esim. tapahtuu kuulolle, kun altistutaan yli 80 desibelin melulle vaikkapa 16 tuntia yhtäjaksoisesti. Uudet melutyön määräykset ovat iso haaste sekä työpaikalle että työterveyshuollolle, jos toimitaan helmikuussa voimaan tulleen melu-asetuksen mukaisesti. Entä tärisevien työkalujen käytön ja yläraajavaivojen yhteys, onko huomioitu uuden tärinä-asetuksen sisältö! Viranomaisvalvonta Jos työpaikalla ei toimita määräysten mukaan eikä yhteistoimin saada parannuksia aikaiseksi, on työsuojeluviranomaisten puututtava asiaan. Tämän vuoden helmikuussa voimaan tullut "valvontalaki " jämäköittää työsuojeluviranomaisten valvontaa. Viranomaisella on käytettävänä valvonnan keinoina mm. tarkastuskertomus, toimintaohje, kehotus, päätös, käyttökielto, tuotteen luovuttamiskielto. Toivottavasti olen väärässä, mutta tuntuu siltä, etteivät terveys ja hyvinvointi ole arvostuksessamme kovin korkealla. Ne muuttuvat tärkeiksi vasta sitten, kun terveys menetetään. Sen jälkeen etsitään vastuullisia ja syyllisiä. Mielestäni jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa merkittävästi terveyteensä ja hyvinvointiin niin työssään kuin vapaa-aikana. Valvontalaki pyrkii lujittamaan ja laajentamaan yhteistoimintaa turvallisuusasioissa työntekijä/esimiehen tasolle. Kuitenkin meillä on edelleen lakisääteinen oikeus valita työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa meitä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa työnantajaan päin. Tämän on huolehdittava, että työsuojeluorganisaatio on valittu ja sillä on toimintaedellytykset, mm. tarpeellinen koulutus. Koulutuksesta olisi sovittava 2 kk:n sisällä valinnasta. Edustajiemme, työsuojeluvaltuutetun ja ts-asiamiesten pitäisi jämäkästi ottaa kantaa työsuojeluasioihin ja tehdä aloitteita ja ehdotuksia sekä työnantajalle että työterveyshuollolle. Tarvittaessa on pyydettävä apua viranomaiselta. Näiden lisäksi heillä pitäisi olla hyvät verkostot, joista ammentaa sekä tietoa että tukea vaativalle työlleen. Yksin ja ilman koulutusta työsuojelutyö ei tuota tuloksia. Kirjoittaja Helinä Sairanen Työsuojelusihteeri Metallityöväen liiton edunvalvonnan toiminta-alue Työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen Metalli 57:n toimistolla Tapaamiseen saapui Metalliliitosta työsuojelutoimitsija Helinä Sairanen, joka oli kutsuttu luennoimaan työsuojelussa tapahtuneesta ja valottamaan sen keskeistä sisältöä. Kuulijoina oli työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä eri työpaikoilta. Sairanen mainitsi mm. työsuojeluviranomaisen ja -tarkastajan toimivaltuudet ja velvollisuudet, sekä työsuojelupäällikön velvollisuuden huolehtia yhteistoiminnan sujumisesta työpaikalla. Esille tuli niin työpaikalla tapahtuvat muutokset, vaarojen arviointi kuin perehdytykseen liittyvät asiat. Keskustelua synnytti myös uusi meluasetus ja sen vaatimukset. Valittiin myös uusi työsuojelujaosto: puheenjohtaja Maija Heikkilä (Salon Konepaja) sekä muut jäsenet: Veikko Parttimaa (Leinovalu), Risto Tielinen (Salon Terästyö), Alexander Mishin (Noratel Finland) ja Reijo Helskyaho (Sorv-Elektro) Keskustelua jatkettiin ravintola Rossossa, johon siirryttiin ruokailemaan tilaisuuden päätteeksi.

18 18 VIISSEISKA Vuosi on vaihtunut ja elämme rajun muutoksen kautta. Kunnat ajetaan liitosten kautta suurkunniksi säästöjen ja kuntatalouden nimissä. Teollisuus ja työpaikat viedään ulkomaille voiton maksimoimiseksi osakkeen omistajille. Teollisuuden yksi vahva tukijalka horjuu; paperiteollisuus on aloittanut tuotantonsa ja työpaikkojen ulkoistamisen. Kaiken lisäksi olemme saamassa lintuinfulenssan muuttolintujen tuomana. Uhkakuvia maalautuu elomme taivaanrantaan. Uhkakuva on myös ammattitaitoisen työvoiman puute. Mistä me saamme ne kädentaitajat, joita yhteiskuntamme tulee tarvitsemaan suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle? Miten pystytään vastaamaan tietyjen alojen vaatimaan ammattitaitoisen henkilöstön tarpeeseen? Nykyiset ammattikoulutuksesta valmistuvat nuoret eivät riitä korvaamaan suurten ikäluokkien aiheuttamaa työntekijävajetta. Tällä hetkellä osa työllistävistä metallin yrityksistä kärsii jo ammattityövoiman puutteesta. Osaltaan tähän vaikuttaa myös se ettei koulutus ja avoimet työpaikat kohtaa. Ongelma on että miten koulutus pystyy tarpeeksi nopeasti reakoimaan kunkin alan mahdolliseen koulutustarpeeseen. Mihin ovat kadonneet työpaikkakohtaiset ammattikoulut? Miten palautetaan metallialojen koulutuksen vetovoima ja arvostus? Mikä on ammattiyhditysliikkeen rooli asoiden ratkaimiseksi. Kysymyksiä jotka tarvitsevat pikaisia vastauksia ja toimenpiteitä. Metalli 315 puheenjohtajalta Toimeentulo ja hyvinvointi perustuvat kannattavaan ulkomaankauppaan sekä korkeaan työssäkäyntisuhteeseen. Vientituotteiden ja -palvelujen on oltava monella tavalla parempia kuin kilpailijoilla. Metalliteollisuus pärjää osaamisella, nopealla oppimisella ja tiedon soveltamisella sekä huippulaadulla. Se työllistää vain ammattitaitoisia ja oppimishaluisia. Taloudellinen ja henkinen menestys vuosikymmenten aikana on perustunut korkeaan koulutustasoon sekä tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin. Emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman laadukasta ammatillista- ja aikuiskoulutusta. Työelämässä on kehitettävä tietoja, taitoja ja osaamistaan kaikin tavoin, jotta voimme menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa sekä edistää työllistävää taloudellista kasvua. Fiksuissa yrityksissä osaaminen ja ammattipätevyys ymmärretään investoinniksi. Kun asiakas vaatii, tehtävä muuttuu tai uudet työt varmistuvat, niin uusi pätevyys hankitaan oitis. Henkilöstöä, myös työntekijöitä tulee kouluttaa. Palaan vielä alussa mainitsemaani lintuinfulenssaan, niin mielestäni asiassa on menty jo hysterian puolelle. Mailmassa on miljaardeja lintuja, suomessa pesii noin 100 milj. lintua ja jos niistä 0,01 % todetaan sairaiksi ollaan paniikissa. Ihmisiin tauti on siirtynyt ns. kehitysmaissa, joissa hygineataso on vielä alhainen ja elintaso luo otolliseksi sairuden siirtymisen linnuista ihmiseen. Mielestäni voimme rauhassa seurata muuttolintujen paluuta pesimään suomeen. Hyvää kevään jatkoa kaikille. Harri Kurttila Puheenjohtaja Someron osasto 315 ATK-VINKKI: ILMAISIA OHJELMIA Tuon tässä esiin muutaman ilmaisen tietokoneen ohjelman joista saattaa olla sinullekin hyötyä. Ohjelmat on todella ilmaisia netistä imuroidessa ja ohjelmia saa myös cd - romppuina esimerkiksi ostamalla joku alan lehti jossa romppu on liitteenä. Nämä nyt esiteltävät ovat windows järjestelmässä toimivia, turvallisia ja myös suomenkielisiä. Ohjelmat ovat kevyitä käyttää ja toimivat jopa windouws 98 käyttöjärjestelmällä. Nämä ohjelmat on avoimeen lähdekoodiin perustuvia ja sen vuoksi ilmaiseksi ja vapaasti jaettavia. Paras esimerkki avoimista onhjelmista on Linux- käyttöjärjestelmän eri versiot. Voin ohjelmia suositella, koska olen käyttänyt niitä vallan omassa kotikoneessani jo vuosia. OpenOffice.org OpenOffice.org on avoimeen lähdekoodiin ja avoimiin standardeihin perustuva täysimittainen toimisto-ohjelmisto. Se on saatavilla ilmaiseksi ja on vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä. OpenOffice.orgiin sisältyy muun muassa: Writer - tekstinkäsittely, Calc - taulukkolaskenta, Draw - vektorigrafiikka, Impress - esitysgrafiikka. Saatavana on myös Soikko laadukas suomen kielen tavutus- ja oikolukupaketti Open Office.org-ohjelmistolle. Soikko ei sisälly OpenOffice.orgiin, koska se on suljettua lähdekoodia, mutta on vapaasti ladattavissa ja käytettävissä. Soikko on helppo liittää mukana tulevalla ohjatulla asenusohjelmalla osaksi OpenOfficea. OpenOffice.org on pitkälti yhteensopiva vastaavilla Microsoft Office -toimisto-ohjelmilla (MS Word, MS Excel, MS Powerpoint) tehtyjen asiakirjojen kanssa. Lisäksi se kykenee kirjoittamaan asiakirjoja mm. PDF-muodossa. OpenOffice.orgia kehitetään vapaaehtoisvoimin kansainvälisen yhteisön toimesta. Lisätietoja Mozillan Firefox Firefox on intuitiivinen selain, ja se estää virukset, vakoiluohjelmat ja ponnahdusikkuna mainokset. Firefox lataa www-sivut nopeammin kuin koskaan. Myös suosikkien tuominen toisista ohjelmista on helppoa. Firefoxin runsaat, hyödylliset ominaisuudet - mm. välilehdet, live-kirjanmerkit ja sisäänrakennettu hakupalkki - tekevät webin selaamisesta miellyttävämpää. Ohjatun tuontitoiminnon avulla siirrät Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry TAPAHTUMAKALENTERI 2006 suosikit, asetukset ja salasanat nopeasti muista selaimista. Tehokäyttäjät voivat hyödyntää Firefoxin täyttä muokattavuutta työkalupalkeista ja asetuksista laajennuksiin ja teemoihin. Mozillan Thunderbird Thunderbird sopii täydellisesti Firefox-selaimen rinnalle. Helppokäyttöinen, tehokas ja muokattava Thunderbird on ominaisuuksiltaan täysin varusteltu sähköpostiohjelma. Estät roskapostit ennen kuin ne edes pääsevät saapuneet kansioosi. Suojaa sinua yhä yleisemmiltä huijausviesteiltä, jotka tunnetaan myös nimellä "phishing". Laajat turvallisuusominaisuudet - mm. varmenteet ja viestien salakirjoittaminen - suojaavat viestejäsi. Liitetiedostoja ei koskaan ajeta ilman lupaasi, mikä suojaa sinua monilta madoilta ja viruksilta. Thunderbird tukee IMAP- ja POP-sähköpostiprotokollia sekä viestien HTML-muotoilua. Sisäänrakennettu RSS-tuki, tehokas pikahaku ja laajennetut viestien suodatusominaisuudet täydentävät Thunderbirdin nykyaikaisia toimintoja ennestään. Lisätietoja Harri Kurttila HUHTIKUU Lehti- ja vapaankirjoittamisen perusteet Somero klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero TOUKOKUU Vappujuhla Työväenjuhla Juttutupa, Somero klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero KESÄKUU Osaston retkipäivä klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero HEINÄKUU Kesäteatteri, Someron Tupanäyttämön näytäntökaudella, jäsenille ilmainen Työväen musiikkitapahtuma Valkeakoski SOMERON METALLITYÖVÄENAMMATTIOSASTO 315 RY TOIMIHENKILÖT 2006 Puheenjohtaja Harri Kurttila Kauristie Somero Puh: , työ: kurttila@saunalahti.fi / Harri.Kurttila@laukamo.fi Varapuheenjohtaja Päivi Leppä Peipontie 3 B Somero puh: , p-l74@luukku.com Sihteeri Erkki Salminen Urheilutie Somero Puh: työ Taloudenhoitaja Jari Ruohonen Hämeenojankatu 17 A Salo puh: , jari.ruohonen@hotmail.com Opintosihteeri Päivi Salin Tehdaskuja 1B Somero puh: työ: paivi.salin@luukku.com / Paivi.Salin@laukamo.fi Nuorisovastaava Päivi Leppä Peipontie 3 B Somero puh: , p-l74@luukku.com Veteraanivastaava Raili Välimäki Vanha Härkätie Somero Puh: Toimikunta Erkki Salminen, Arto Sintonen, Päivi Leppä, Erja Malinen, Hans Aaltonen, Jarmo Saari, Jari Ruohonen, Iiris Räty, Päivi Salin Ammattiosaston päivystys vuonna 2006 Juttutuvalla,Jukolantie 3 klo seuraavina päivinä / / / / / / / / / / Kahvitarjoilu! Tervetuloa! ELOKUU Alueellinen retkeilypäivä Kankaanpää klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero SYYSKUU Ihmissuhteet työpaikalla kurssi Somero Työttömien tapaaminen Virkistysretki Turku Veteraani tapaaminen Virkistysretki Turku Nuorten koulutuspäivät Forssa klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero LOKAKUU Seuturyhmän koulutuspäivä Salo Seuturyhmän koulutuspäivä Murikka, Tampere klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero MARRASKUU LUOTTAMUSMIESVAALIT Työpaikoilla klo Ehdokasasettelukokous Juttutupa, Somero Metallin toiminta tutuksi kurssi Somero Työaika kurssi Somero klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero Syyskokous Juttutupa, Somero JOULUKUU Pikkujoulu Metallin ja SAK:n jäsenosastoille Somero klo Ammattiosaston päivystys Juttutupa, Somero Lisätietoja: Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry Mail: metalli.315@somero.salonseutu.fi

19 VIISSEISKA Iron Ladies -koulutus johdattaa naiset metallialalle 19 Salon aikuiskoulutuskeskuksessa alkoi marraskuussa 2005 koneja metallialan Iron Ladies-koulutus naisille. Salon aikuiskoulutuskeskus järjesti yhteistyössä Salon työvoimatoimiston kanssa Salon seutukunnan kone- ja metallialan yrityksille yhteistyötapaamisen elokuussa Yritykset kertoivat tilaisuudessa, että heillä oli ollut myönteisiä kokemuksia Salon aikuiskoulutuskekuskessa aiemmin järjestetyistä naisille suunnatuista metallialan koulutuksista. Monessa yrityksessä oli naistyövoimaa tasavertaisissa tehtävissä miesten kanssa. Yhteistyötapaamisen seurauksena päätettiin käynnistää uudelleen naisille suunnattu koulutus. Salon aikuiskoulutuskeskus ehdotti Salon työvoimatoimistolle Iron Ladies-koulutuksen käynnistämisestä marraskuussa Asiaa käsiteltiin myös Salon koulutuskuntayhtymän kone- ja metallialan jaostossa, joka yhtyi aikaisempaan näkemykseen naisten mahdollisuuksista alalla. Alkavasta koulutuksesta järjestettiin info tilaisuus, johon saapui toistakymmentä naista. Hakemusten perusteella valittiin koulutukseen vajaa kymmenen henkilöä. Samalla päätettiin jatkaa hakua ja sovittiin koulutuksen nonstop aloitusmallista, joka oli normaalisti koulutuksessa käynnissä. Loppuvuoden ja alkuvuoden 2006 aikana koulutuksen on aloittanut 13 opiskelijaa. Ensimmäiset Iron Leidit ovat edenneet opiskelussaan jo työssäoppimisjaksolle. Heti koulutuksen alkaessa oli tavoitteena löytää alueen yrityksistä koulutuksessa oleville sopivia työssäoppimispaikkoja ja mahdollisia työllistymisvaihtoehtoja. Koulutus on edennyt Iron Ladies koulutuksen näkyvyyttä nostettiin mm. hankkimalla naisopiskelijoille omat Iron Ladies työsasut. Kolme Iron Ladya, Helena Herrala, Mia Ragusa ja Tiia Korvenoja päätyivät kukin omista syistään metallialan koulutukseen. Tuntemukset alan vaihdosta ovat hyvät ja usko työllistymiseen vahva. erittäin hyvin ja tuloksia on jo saavutettu. Koulutuksen aloittaneet ovat taustaltaan hyvin erilaisia. Yhteinen tekijä jokaisen kohdalla on kuitenkin se, että he ovat omasta halusta halunneet alalle ja jättää aikaisemman ammattialansa ja hakeutua metallialalle. Joukossa on sekä terveydenhuollon että kaupan alan osaajia. Osa on ottanut tavoitteeksi suorittaa koko kone- ja metallialan perustutkinnon, osa työllistyy alalle suorittamalla tutkinnon osia. Kolme Iron Ladya, Helena Herrala, Mia Ragusa ja Tiia Korvenoja päätyivät kukin omista syistään metallialan koulutukseen. Tuntemukset alan vaihdosta ovat hyvät ja usko työllistymiseen vahva. - Helena opiskelee Raisiosta käsin yhdessä miehensä kanssa. Molemmilla tapahtui uranvaihto kauppiaasta metalliin, "läskistä rautaan", naurahtaa Helena. - Mia on ollut naisellisissa kahvilatyöntekijän hommissa ennen lastenhoitoa. - Tiesin, että metallialalla on töitä tarjolla ja puolison kertomukset töistä kannustivat hakeutumaan. Eikä ala ole ainakaan toistaiseksi ollut pettymys Kuopiosta kymmenkunta vuotta sitten Koskelle muuttaneelle Mialle. - Tiia taas on "kotoisin keittiöalalta", mikä ei jaksanut enää innostaa, eikä ollut työllistymisnäkymiäkään. Pian alkavan työelämäharjoittelun jälkeen selviää varsinainen metallin suuntautumisala, kertoo Tiia ja toteaa, että tykkää valinnastaan hirveästi. Iron Ladies koulutuksen näkyvyyttä nostettiin mm. hankkimalla naisopiskelijoille omat Iron Ladies työsasut. Kokonaisuudessaan Salossa opiskelee kone- ja metallialalla lähes 50 työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijaa. Timo Sirkiä Salon AKK Ajanvietettä Ristikon laatija: Harri Ylander

20 20 VIISSEISKA Tapahtuma / toimenpide Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Alustava toimintasuunnitelma loppuvuodelle 2006 Metalli 57:n sähköposti: toimisto@metalli57.com, puh: , kotisivu: Aikataulu TOUKOKUU Veteraanit: Tapaaminen Työsuojelun teemaseminaari, Murikka Työsuojelun ajankohtaispäivä, Turku TES - info, Turku Nuorten aktiivitapaaminen, Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous Valimotyöntekijöiden neuvottelu- ja retkeilypäivät toukokuu Metalli 57: Risteily työttömille toukokuu Naiset: Vanhainkotivierailu toukokuu KESÄKUU Veteraanit: Tapaaminen Metalli 57: Risteily Helsinki - Tukholma - Helsinki Nuorten kesäpäivät, Oulun Eden Naiset: Pyöräretki kesäkuu Veteraanit: Kesäretki Turkuun HEINÄKUU Metalli 57: Mahdollinen matka Ti-Ti nallen kotiin Ikaalisiin ( perheen pienille ) Työväen Musiikkitapahtuma (Metallin tilaisuus), Valkeakoski Naiset: Kesäteatteri heinäkuu ELOKUU Veteraanit: tapaaminen Metalli 57 Salon iltatorilla Alueiden yhteiset retkeilypäivät Kankaanpäässä Naiset: Kesäretki elokuu Nuorten yleinen saunailta elokuu SYYSKUU Veteraanit: Tapaaminen Perintäsopimus Täytä aina uusi perintäsopimus, kun työnantajasi vaihtuu tai siirryt itse maksavaksi jäseneksi tai siirryt palkansaajasta yrittäjäksi. Jäsentietojen muutosilmoitukset Toimita kirjallinen todiste ammattiosastoosi, jos: - jäät pysyvästi eläkkeelle - siirryt toiseen ammattiliittoon - olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja - opiskelet - suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta - jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle - olet määräaikaisella osa- tai työkyvyttömyyseläkkeellä - olet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa - suoritat vapausrangaistusta Jäsenmaksuvapautukset Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos - lähdet opiskelemaan, armeijaan tai siviilipalveluun - jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle - suoritat vapausrangaistusta - olet määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä - olet työttömyyseläkkeellä. Ammattiosastosi voi hakea sinulle vapautusta jäsenmaksuista, jos joudut työttömäksi tai sairastut, etkä saa lainkaan ansiotuloja. Ilmoittaudu tällöin ammattiosastossasi vähintään puolivuosittain. Oma loma Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun liiton keskituntiansion perusteella. Lisätietoa joko ammattiosastostasi tai suoraan Metalliliitosta jäsenrekisteristä! ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Ilmoittaudu asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos työpaikalla on vähintään kymmenen lomautettua, työvoimatoimistoon ei tarvitse ilmoittautua henkilökohtaisesti, vaan lomautuksen ilmoittaminen työvoimatoimistoon ja työttömyyskassaan hoidetaan ns. yhteislistalla. Jos työpaikalla käytetään yhteislistamenettelyä, ota yhteys luottamusmieheen, jolta saat ohjeet päivärahan hakemismenettelystä. Ansiopäivärahan hakemuslomakkeen saat työvoimatoimistosta, liiton aluetoimistosta, liiton keskustoimistosta tai ammattiosastosta. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa, viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Jos teet osaaikatyötä tai sivutyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. Tuo hakemuksesi ammattiosastosi toimistoon. Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan seuraavat liitteet: - alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 43:lta Työttömien tapaamnen, Turku Veteraanien tapaaminen, Turku Metalli 57: Päivämatka Tallinnaan Oppilasretki Murikkaan Nuoret: Karting-autoilua syyskuu Naiset: Syyskauden avaus syyskuu Veteraanit: Risteily syys-lokakuu LOKAKUU Ammattiosastojen syyskokoukset Veteraanit: Ehdokasasettelukokous Ajankohtaista elektroniikassa-seminaari Nuorten valtakunnallinen tapaaminen, Murikka Ay-koulujen yhteinen päätös, Tuulta Purjeisiin, Murikka Ay-koulut, Turku, Salo, Uusikaupunki lokakuu Naiset: Kylpylä lokakuu Nuoret: Kulttuuri-ilta lokakuu Veteraanit: Teatterimatka loka-marraskuu MARRASKUU Luottamusmiesvaalit Veteraanit: Syyskokous Organisaatio tutuksi - ensiaskel edunvalvontaan, Somero Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous Naiset: Risteily ( joko Tallinnaan tai Tukholmaan ) marraskuu Seuturyhmien yhteiskokoukset, Turku marraskuu Nuoret: Saunailta marraskuu JOULUKUU Tuulta purjeisiin, Itsenäisyyspäivän juhla, Turku Veteraanit: Joulujuhla Naiset: Joulujuhla ja arpajaiset joulukuu Nuoret: Pikkujoulut joulukuu Jäsenyyden "hoitovinkkejä": (alkuehto) tai 34:ltä (nollausehto ja paluuehto) työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee olla eriteltyinä sekä lomarahan että lomakorvauksen määrä - lomautustodistus, jos lomautusta ei ole toteutettu ns. yhteislistamenettelyä käyttäen - todistus hakemusjakson aikana tehdyn työn palkasta. Jos työtulo on yritystuloa tai maatilatalouden tuloa, hakemukseen liitetään selvityslomake viimeksi vahvistetusta verotuksesta - päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahan määrään vaikuttavasta sosiaalietuudesta, esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) - talonkirjaote, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsesta - alkuperäinen verokortti, jos se on portaikkokortti tai muutosverokortti. Normaalin verokortin tiedot (perus- ja lisäprosentti) kassa saa suoraan verottajalta - viimeinen jäsenmaksukuitti, jos olet tehnyt ns. itsemaksavan sopimuksen jäsenmaksun maksamiseksi - korotetun ansio-osan hakemista varten irtisanomisilmoitus, työtodistus tai muu selvitys, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Lisäksi tarvitaan työeläkeotteen ansiotyöluettelo, jos olet työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa taikka merimiehenä. Työttömyyskassa hankkii työhistoriaa koskevan ansiotyöluettelon yksityisten palvelusuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta. Lisätietoja saat ammattiosastosi toimistolta osoitteessa Turuntie 8, 4.krs, Salo Lähde: