SEPPO JUSSILA RAUDOITTAMATTOMIEN KUMILEVYLAAKEREIDEN MITOITUS TALONRAKENTAMISESSA
|
|
- Jere Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I SEPPO JUSSILA RAUDOITTAMATTOMIEN KUMILEVYLAAKEREIDEN MITOITUS TALONRAKENTAMISESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Ralf Lindberg Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15. tammikuuta 2014
2
3 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma JUSSILA, SEPPO: Raudoittamattomien kumilevylaakereiden mitoitus talonrakentamisessa Diplomityö, 127 sivua, 22 liitesivua Huhtikuu 2014 Pääaine: Rakennesuunnittelu Tarkastaja: professori Ralf Lindberg Avainsanat: kumilevylaakeri, CR, NR, EPDM, neopreeni Yksikerroksisia kumilevylaakereita käytetään yleisesti betonielementtien liitoksissa tasauslaakereina. Lisäksi tasauslaakeri sallii pienen vaakavoiman ja kiertymän liitoksessa. Hyvin suunnitellussa ja toteutuneessa liitoksessa tukireaktion sijainti ja sen jakautumisala ovat optimaalisia. Yksikerroksisten kumilevylaakereiden mitoituksesta tekee erilaisen monikerroksisiin nähden niiden painumakäyttäytyminen. Puristettuna yksikerroksisen kumilevylaakerin ja kontaktipinnan välillä kitka osittain pettää, jolloin laakeri laajenee sivuille ja sen pinta-ala kasvaa. Lisäksi vaakavoiman rasittamassa liitoksessa tapahtuu myös aina vaakavoimasta leikkausmuodonmuutosta ja kiinnittämättömillä laakereilla luistamista samaan aikaan. Suunniteltaessa tavallista kumilevylaakeriliitosta laakerin koko mitoitetaan rajoittamalla sen painuman suuruutta ja paksuus määräytyy liitoksen vaakavoiman ja kiertymän vaikutuksesta. Mitoitettaessa kumin liukumoduuli on tyypillisesti ainoa merkittävä materiaaliparametri. Tutkimuksessa on selvitetty kumilevylaakerin toimintaa sekä kirjallisuustutkimuksen perusteella, että kokeellisen tutkimuksen perusteella. Materiaaleina kokeissa oli CR ja NR. Kokeellisessa tutkimuksessa määritettiin kumilevylaakerin kimmokertoimet erilaisilla kontaktipinnoilla ja muotokertoimilla, kumilevyn laajeneminen puristettaessa ja kitkakerroin erilaisilla kontaktipinnoilla. Mitattuja puristus-, leikkaus- ja materiaalikokeista saatuja tuloksia verrattiin laskennallisiin mitoituksessa käytettyihin kaavoihin. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan standardiluonnoksessa pren :2011 ehdotettujen mitoituskaavojen, sekä norjalaisen B18 mitoitusmenetelmän, puristumalle olevan muita realistisempia suurilla puristuman arvoilla. Betonikappaleiden välissä kumin kimmokerroin on suurempi johtuen suuremmasta kitkakertoimesta. Kumilevyn laajenemisen mitoituskaavan todetaan olevan pätevä ainoastaan teräslevyjen välissä, kun taas betonin välissä laajeneminen on huomattavasti, %, pienempää. Kitkakertoimen mitoituskaava on tutkimuksen perusteella valittava kuorman vaikutusnopeuden perusteella. Leskelän mitoituskaava voisi olla mahdollinen korkealla kuormitusnopeudella ja liukumoduuliltaan jäykemmällä kumilla. Esimerkiksi tuulikuormalla kitkakertoimet ovat suurempia, kun taas matalammat kitkakerroinkäyrät sopivat hitaita kuormitusnopeuksia vastaaville pitkäaikaisille, ei kuitenkaan pysyville, kuormille. Mittaustulosten tarkastelussa havaitaan, että laakereiden mitoitukseen on mahdollista määrittää koetulosten perusteella tarkempia painuman ja laajenemisen suunnittelukaavoja, mutta nämäkin olivat CR:lle ja NR:lle erilaisia ja olosuhteita muuttamalla niistä tulisi edelleen erilaisia. Käytännön suunnitteluun tarvitaankin likimääräisiä ja yksinkertaisia suunnittelukaavoja, jotka toimivat riittävän tarkasti.
4 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Construction Engineering JUSSILA, SEPPO: Design of Plain Elastomeric Pads Master of Science Thesis, 127 pages, 22 Appendix pages April 2014 Major: Structural Design Examiner: Professor Ralf Lindberg Keywords: Plain elastomeric bearings, plain elastomeric pads, PEP, CR, NR, EPDM, neoprene Plain elastomeric pads are commonly used in precast-concrete connections as compensation pads. Also the compensation pad will allow small lateral force and rotation in the connection. In well-designed and executed connection the location of the reaction and the load bearing area are optimal. Designing plain elastomeric bearings differs from laminated bearings by the deflection behaviour. The friction forces between plain elastomeric pad and the contact surface will determine the amount of the deflection. The bearing will expand to the sides and the bearing area will grow. In addition in connections affected by lateral force, shear deformation will occur, and with non-anchored bearings, slipping will also occur at the same time. When designing normal elastomeric bearing connection, the size of the bearing will be determined by the amount of the deflection, and the thickness will be determined by the rotation. The shear modulus is typically the only material parameter in design. The performance of rubber bearings was examined by literature and experimental research. Materials at tests were CR and NR. Compression moduli, E c, were determined on various contact surfaces and with different shape factors. Measured results from compression, shear and material tests were compared with design values. The research found that proposed design equations in the draft standard pren :2011, as well as in Norwegian B18 design method, are more realistic at high compression strains than previous ones. Compression moduli are higher on concrete than on painted steel due to higher friction on concrete. To conclusion the design equation for lateral expansion is valid only for steel plates; for concrete lateral expansion will be considerably smaller (50 85 %). The design equation for friction coefficient should be chosen by the influence rate of the load. E.g. for wind load friction coefficients are higher while for low shear loading rates low friction coefficients are better. Leskelä's design equation may possibly be adapted for high shear loading rate and with stiffer rubber in shear. In the analysis of the test results it is found that it is possible to find more exact design equations for deflection and lateral expansion but these would be different for CR and NR and furthermore changes in circumstances would affect these equations. However for practical design, approximate, simple and sufficient design equations are needed.
5 iii ALKUSANAT Diplomityö on tehty kumilevylaakereiden suomalaiselle standardointiyöryhmälle, jonka tarkoituksena on olla mukana päivittämässä EN standardia. Tilaajana tästä ryhmästä oli Rakennusteollisuus ry:n Arto Suikka. Työn rahoittajaksi saatiin SBKsäätiö ja Betonia Oy. Työn kokeellinen osuus tehtiin Tampereen Teknillisessä Yliopistossa ja kirjallinen osuus Ramboll Finland Oy:n toimipaikoissa sekä Tampereella, että Espoossa. Työn kulkuun vaikuttaneessa ohjaustyhmässä olivat mukana Arto Suikka Rakennusteollisuus RT ry:stä, Antti Rytkönen Liikennevirastosta, Pertti Kaista Finnmap Consulting Oy:stä, Antti Niemi Teknikum Oy:stä sekä professori Ralf Lindberg Tampereen teknillisestä yliopistosta, joka toimi työn tarkastajana. Teknikum Oy oli mukana toimittamassa laakerimateriaaleja ja he auttoivat myös materiaaliominaisuuksien mittaamisessa. Parhaimmat kiitokset kaikille työn ohjausryhmään kuuluneille henkilöille, joilta sain paljon kommentteja ja neuvoja työhön. Professori Ralf Lindbergille kiitokset työhön liittyvistä kommenteista ja työn tarkastuksesta. Työn kommentoinnista kiitokset professori Matti Leskelälle ja kokeellisen osuuden puolesta TTY:n Jukka Rantalalle ja Teknikum Oy:lle. Työn rahoittajille kuuluvat myös parhaat kiitokset. Lisäksi haluan kiittää Ramboll Finland Oy:n Tapio Ahoa työn järjestämisestä ja häneltä saamistani neuvoista. Opiskelujen aikaisesta tuesta kiitokset vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Espoossa Seppo Jussila
6 iv SISÄLLYS 1. Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Kumilevylaakereiden materiaaliominaisuudet Kumilaadut Raaka-aineet Prosessointi Lujuusominaisuudet Kestävyys Materiaalimallit Viruma ja viskoosisuus Kumilevylaakerin toiminta ja mitoitus Yleistä Historiallinen katsaus laakerien toimintaan ja mitoitukseen Suomessa Laakerille tulevat kuormat Kuormayhdistelmät Vaakakuormat Kumilevylaakeriliitos Reunaetäisyydet Palkin pään kiertyminen Tukireaktion sijainti Rakentamistoleranssien vaikutus Kumilevylaakerin kiinnitys Laakerin muodonmuutokset ja siirtymät Kokoonpuristuvuus pystykuormasta Ryömiminen, "walking out" ilmiö Leikkausmuodonmuutokset Halkaisuvoimat ja reunan halkeilu Raportin RTL0105 mitoitusmenetelmä Kumilevylaakerin laadunvarmistus EN mukaan Yleistä Tyyppitestit Rutiinitestaus Raaka-aineiden valvonta Tarkastustestaus Suomen lainsäädäntö Kumilevylaakereiden koestukset Aikaisemmin tehdyt koestukset... 47
7 v 5.2. Koestuksen suunnittelu ja toteutus Kokeiden tavoitteet Koekappaleet Materiaaliominaisuuksien mittaukset IRHD kovuus Liukumoduuli Puristuskokeet Yleistä Koelaitteisto k slip kerroin Suorat puristuskokeet Kumilevyn laajeneminen Epäkeskiset puristuskokeet Viruma puristuksessa Kitkan ja liukuman mittaukset Tulosten yhdenmukaisuus aikaisempien tutkimustulosten kanssa Vertailulaskelmia Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset Yhteenveto Koetulosten yhdenmukaisuus standardiluonnoksen pren :2011 kanssa Suositukset Jatkotutkimustarpeet LÄHTEET Liite 1: Koekappaleiden mittaukset Liite 2: Teknikum NR materiaaliominaisuudet Liite 3: Teknikum CR materiaaliominaisuudet Liite 4: Etra CR -materiaaliominaisuudet Liite 5: Liukumoduulimittaukset Liite 6: Teknikum CR-betoni, karhea -kitkakertoimet Liite 7: Teknikum CR-betoni, sileä kitkakertoimet Liite 8: Teknikum CR-teräs kitkakertoimet Liite 9: Standardin EN suomalainen päivitysehdotus: CEN/TC 167/WG 1 N 365
8 vi TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT IRHD ShA CR EPDM NR SLS ULS International Rubber Hardness Degrees, joka käytännössä vastaa laakereiden kovuusalueella ShoreA kovuutta. ShoreA kovuus Cloroprene Rubber, kloropreeni, "neopreeni" Ethylene Propylene Diene Monomer Natural Rubber, luonnonkumi Serviceability Limit State, käyttörajatila Ultimate Limit State, murtorajatila A A a b G Laakerin kiertymä Liukuma puristusjännityksestä Liukuma leikkausjännityksestä Puristuma Kitkakerroin Puristusjännitys Leikkausjännitys Laakerin pinta-ala Laakerin redusoitu pinta-ala, joko vaakasiirtymästä tai kiertymästä Laakerin pienempi sivumitta Laakerin suurempi sivumitta Bulkkimoduuli Kimmokerroin puristuksessa Liukumoduulin suunnitteluarvo Liukumoduulin mitattu arvo k S t t Muotokerroin, jossa vaihtelevasti otetaan huomioon t tai t Muotokerroin Laakerin tehollinen paksuus t = 1,8t monikerroslaakereiden mitoituskaavoissa Laakerin paksuus u, Suurin vaakasiirtymä liittyvien pintojen välillä mitan a suunnassa kaikista suunnittelukuormista
9 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta Raudoittamattomia kumilevylaakereita käytetään talonrakentamisessa sekä betonielementtirakenteiden, että teräsrakenteiden pilari-palkki-liitoksissa. Kumilevylaakereiden pullistumiset liitoksessa ovat aiheuttaneet aikaisemmin ongelmia. Professori Matti Leskelä on tutkinut asiaa ja kehittänyt myös päivitetyn mitoitusohjeen kirjallisuustutkimuksen ja kokeiden perusteella Rakennusteollisuus RT ry:n tilauksesta (Leskelä 2009). Raportissa esiteltyä mitoitusmenetelmää ehdotettiin myös päivityksen alla olevaan EN (pren ) standardiin, mutta sitä ei sellaisenaan otettu vastaan. CEN:n työryhmän WG167:n tehtävänä on saada päivitetty versio EN standardista, jonka edellinen versio on julkaistu vuonna Arvioitu julkistus kaikille kahdeksalle EN-1337 sarjan standardeille on vuosi Yksittäisiä saman sarjan standardeja ei julkaista erikseen ennen sitä. Siihen asti voisi olla kansallisesti käytössä tuotteen varmennustodistus, joka vastaa aikaisempaa varmennettua käyttöselostetta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys raudoittamattoman kumilevylaakerin mitoituksesta ja toiminnasta yleisesti talonrakennuksen sovelluksissa. Laadunvalvonnan tehostamistarvetta pohditaan standardin EN asettamien vaatimusten näkökulmasta ja saatujen mittauskokemusten perusteella. Laboratoriomittausten avulla voidaan vahvistaa kumilevylaakerin mitoituksessa käytettäviä kaavoja, tai tarvittaessa sovittaa mittaustuloksia paremmin tai helpommin mitoitukseen sopiviin yhtälöihin. Toisaalta voidaan kehittää mittausmenetelmiä, joita voidaan toistaa ns. nimetyissä laitoksissa. Diplomityön tuloksia voitaneen käyttää sekä kansallisesti julkaistavassa mitoitusohjeessa, tai niillä voidaan perustella ja vahvistaa standardin EN päivitystyössä ehdotettuja muutoksia Tutkimuksen rajaukset Tässä diplomityössä tutkitaan aluksi raudoittamattomien kumilevylaakereiden materiaaliominaisuuksia, toimintaa ja mitoitusta, valmistuksen laadunvalvontaa ja lopuksi tehdään myös teoriaa tukeva kokeellinen osuus. Tässä tutkimuksessa keskitytään vain talonrakentamisen laakereihin, vaikka samoja materiaaleja ja samaa mitoitusmenetelmää voidaankin osittain käyttää myös sillanrakennuksessa.
10 2 2. KUMILEVYLAAKEREIDEN MATERIAALIOMINAISUUDET Luonnonkumin historiasta tiedetään, että kasveista saatua kumimaista nestettä on käytetty jo 2500-luvulta ekr. saakka luvulla kumista valmistettiin jalkineita ja pulloja ja lisäksi sitä käytettiin kankaan pinnoittamiseen vettä hylkiväksi. Tästä lähtien kumin tutkimus tiedemaailmassa on varsinaisesti alkanut. Kumin vulkanoinnin keksi 1839 Charles Goodyear. Synteettiset kumit tulivat markkinoille Saksassa ja Yhdysvalloissa 1930-luvulla ja niiden kehitys jatkuu edelleen luvulla keksittiin myös kloropreenikumi, josta käytettiin ja käytetään kauppanimeä Neoprene. Neopreeni oli alun perin vain tuotenimi DuPontin tuotteelle, mutta sitä käytetään vieläkin jonkin verran yleisterminä kloropreenikumille. (Nokia 1988; Laurila 2007) Kumin ominaisuuksista tärkein on sen joustavuus, eli elastisuus. Myös kumin tärinäneristysominaisuudet ovat hyviä sen viskoosisuuden ansiosta. Lisäksi kumin kitkaominaisuuksia hyödynnetään erilaisissa sovelluksissa Kumilaadut Kumilaadut voidaan jakaa luonnonkumeihin ja synteettisiin kumeihin. Kumilevylaakereissa käytetyt kumilaadut ovat NR (Natural Rubber) ja CR (Cloroprene Rubber), jotka molemmat sisältyvät myös standardiin SFS-EN Rakennelaakerit (pren ). Uusiokäytetyn kumin tai pilalle vulkanoidun kumin käyttö kumilevylaakereissa on kielletty. Kumilevylaakereita valmistetaan myös edullisemmasta EPDM materiaalista (ESZ -brochure ). Natural Rubber - luonnonkumi Luonnonkumista on valmistettu esineitä satojen vuosien ajan. Sen käyttölämpötila-alue on C, joten sillä on hyvät ominaisuudet myös kylmissä olosuhteissa (Davey 1964). Käyttölämpötilarajojen ala- ja ylärajat vaihtelevat jonkin verran, sillä kumi kestää lyhytaikaisesti äärimmäisiä lämpötiloja, mutta pitkäaikaisesti maltillisempia lämpötiloja ja toisaalta luonnonkumin osuudet vaihtelevat käytetyissä kumiseoksissa. Luonnonkumi on hyvin kimmoista. Sillä on suuri venyvyys, sekä hyvä kulumiskestävyys. Murtovenymä voi olla jopa 800 %. Vetolujuus vaihtelee 0-28 MPa välillä. Luonnonkumin suurimman kiteytymisnopeuden lämpötila on -25 C.
11 3 Luonnonkumista valmistettujen tuotteiden kovuudet vaihtelevat välillä BS tai ShA riippuen kovettavien lisäaineiden määrästä seoksessa (Davey 1964). Luonnonkumi ei kestä hapettavia olosuhteita, oljyjä tai liuottimia. Hintatasoltaan luonnonkumi on edullista elastomeerilaatua ja se on myös eniten käytetty elastomeeri maailmassa. Cloroprene Rubber - kloropreenikumi Kloropreenikumi on noin 80 vuotta vanha keksintö. Sen käyttölämpötila-alue on C ja suurimman kiteytymisnopeuden lämpötila on -10 C. Kloropreeni on roiskeöljynkestävää kumia, jolla on myös hyvä otsonin ja säänkestävyys. Kiteytymisilmiö haittaa toimintaa alhaisissa lämpötiloissa. Yleisiä käyttökohteita ovat mm. säänkestävät tiivisteet, kuljetus- ja kiilahihnat, sekä erilaiset tärinäneristimet ja tasauslevyt. (Nokia 1988) Kloropreenikumista valmistettujen tuotteiden kovuudet vaihtelevat välillä BS (Davey 1964). Kloropreenista valmistettujen kumilevylaakereiden hinta on n. 30 % kalliimpaa maaliskuussa 2013, kuin luonnonkumista valmistettujen (Niemi 2013). EPDM EPDM on säänkestävää erikoiskumia, joka on kuitenkin edullista. Happi ja otsoni eivät siihen juuri vaikuta ja siten suojaustarve on vähäisempää Raaka-aineet Polymeerit Yleisin polymeeri kumituotteissa on luonnonkumi. Luonnonkumin raakakumi, kautsu, valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä, lateksista, ja se on uusiutuvaa raaka-ainetta. Kumipuista (Hevea brasiliens) valutetaan juoksevaa lateksia, joka saostetaan esimerkiksi muurahaishapolla kautsuksi. Maailman suurimmat luonnonkumin tuottajat ovat Thaimaa, Indonesia ja Malesia, jotka yhdessä tuottavat 80 % maailman kulutuksesta. Vuonna 2011 luonnonkumia tuotettiin n. 15,1 miljoonaa tonnia, kun taas synteettisiä kumeja tuotettiin yhteensä n. 11 miljoonaa tonnia. (International Rubber Study Group) Synteettinen kumi keksittiin Saksassa 1900-luvun alkupuolella. Sitä voidaan valmistaa useista erilaisista raaka-aineista ja suosituimmat raaka-aineet ovat maaöljy ja silikonit. Seosaineet Seosaineita käytetään suurina pitoisuuksina ja ne muokkaavat voimakkaasti mekaanisia ominaisuuksia. Tärkeimmät seosaineet ovat täyteaineista noki ja mineraalit, joilla säädellään lujuutta, hintaa ja jäykkyyttä, sekä öljymäiset pehmitinaineet, joilla
12 4 säädellään jäykkyyttä ja hintaa. Lisäksi on muita seosaineita, kuten katkokuituja ja verkkoutusaineita, joilla voidaan säätää jäykkyyttä. (Nokia 1988) Lisäaineet Lisäaineita käytetään pieninä pitoisuuksina ja ne parantavat oleellisesti jotain erikoisominaisuutta. Lisäaineet voidaan jakaa ryhmiin: suoja-aineet kiihdyttimet sekoittumista edistävät välittäjäaineet solustusaineet muut lisäaineet. Suoja-aineilla parannetaan lämmön-, UV-säteilyn-, väsymisen- ja hydrolyysinkestävyyttä. Kiihdyttimillä vaikutetaan kumin verkkoutumiseen ja ketjunkasvuun. (Nokia 1988) 2.3. Prosessointi Kumisekoituksen valmistus tehdään reseptillä, jossa on määritelty tarvittavat raakaaineet ja niiden määrät. Raaka-aineet punnitaan ja sekoitetaan homogeeniseksi massaksi, jonka lämpötila usein nousee sekoituksen kehittäessä lämpöä. Sekoitusvaiheen lopuksi valmis kumisekoitus voidaan muokata levyksi tai nauhaksi. (Laurila 2007) Valmiiksi sekoitettua kumisekoitusta voidaan työstää erilaisilla menetelmillä: suulakepuristus, kalanterointi ja muottiin valaminen. Ohuet kumilevylaakerit, 5 10 mm, voidaan valmistaa kalanteroimalla, jossa 3-6 telaa pyörivät toisiaan vasten ja muokkaavat niiden väliin syötetyn kumisekoituksen tasaiseksi levyksi. Muottitekniikalla kumiseoksesta voidaan valmistaa paksumpia, mm, tuotteita. (Laurila 2007) Vulkanointi on valmistusprosessin osa, jossa kumisekoitusta käsitellään usein lämmön, paineen ja vulkanointiaineen avulla, jolloin kumista saadaan elastista materiaalia siihen muodostuneen kolmiulotteisen verkon avulla. Kemiallisesti molekyylien välille muodostuu ristisiltoja. Kumituotteen ominaisuudet riippuvat elastomeerilaadun lisäksi ristisilloituksen tiheydestä ja laadusta. (Laurila 2007)
13 5 Raaka-aineet Sekoituksen valmistus Työstö Vulkanointi Viimeistely Tuote Kuva2.1.Prosessoinninvaiheet.(Nokia1988) Viimeistelyvaiheessa tuotteesta poistetaan mahdolliset purseet. Kumilevylaakereiden leikkaaminen voidaan tehdä erilaisilla leikkureilla tai puukolla. Puukolla leikatessa sivumittojen leikkaustarkkuus on millimetrejä, mutta tarkemmilla leikkausmenetelmillä, kuten vesileikkauksella, voidaan päästä millimetrin kymmenesosien tarkkuuteen Lujuusominaisuudet Kumin poissonin luku on hieman alle 0,5, mikä tarkoittaa että kumi on lähes kokoonpuristumatonta (fib 2008). Tarkan arvon luonnonkumin poissonin luvulle mittasivat Anderson, Mott et al. (2003) ja he saivat sen arvoksi = 0,4999. Kumin kovuus Kovuuden mittaus tehdään eri menetelmillä, joille on yhteistä, että kumia vasten painetaan neulamaista kärkeä tietyllä voimalla määrätty aika jolloin painuman suuruus kertoo kumin kovuuden. Kumin kovuudella on yhteys sen kimmokertoimeen kumin ollessa täysin elastista ja isotrooppista materiaalia. Vulkanoitu puhdas kumi täyttää lähes nämä vaatimukset ja filleripitoisuuden kasvaessa tämä yhteys heikkenee. (Davey 1964) Kumilevylaakereissa useimmin kumin pintakovuus vaihtelee välillä ShoreA. Kovuus lisääntyy huomattavasti alhaisissa lämpötiloissa, mikä tarkoittaa myös sitä, että kumin liukumoduulikin on erittäin herkkä lämpötilan muuttumiselle (kuva 2.2). (Vinje 1985; Eggert & Kauschke 2002; Sallinen 1965; Design of Neoprene Bearing Pads 1959).
14 6 Kuva2.2.KuminShA-kovuudenriippuvuuslämpötilasta.(Sallinen1965) Kumin liukumoduuli Kumin liukumoduuli on suunnittelun tärkein lujuusparametri, vaikka mikään ei estäisikään käyttää kumin kimmokerrointa ja ottamalla huomioon kimmokertoimen sekä liukumoduulin välinen suhde (E3 4G). Kumiseoksen liukumoduulia voidaan muokata säätämällä täyteaineiden, fillerin, määrää ja suhteita seoksessa. Kumista mitatun liukumoduulin tarkkuus kumin valmistusvaiheessa on mahdollista saada pysymään % tarkkuudessa. EN standardin vaatimus mitatun liukumoduulin vaihteluvälille on 60 IRHD-kovuudelle 16 % tarkkuus, vaatimuksen ollessa = 0,9 ± 0,15, 50 IRHD-kovuudelle = 0,7 ± 0,10 ja 70 IRHD-kovuudelle = 1,15 ± 0,20. Monesti kumin kovuutta pyritään käyttämään kumin teknisenä arvona, koska sen mittaaminen on huomattavasti nopeampaa ja yksinkertaisempaa kuin liukumoduulin. Kahden eri valmistajan valmistamalla kumilla, joilla on sama kovuus, ei kuitenkaan ole samaa liukumoduulin arvoa, sillä liukumoduuli on riippuvainen kumiseoksen kemiallisista yhdisteistä. Lisäksi kumin kovuuden mittauksessa mitatun kovuuden tarkkuus voidaan määrittää noin 5 yksikön tarkkuudella, josta seuraa kumin liukumoduuliin % vaihteluväli. Tämän johdosta kumin teknisenä arvona suositellaan useissa tutkimuksissa käytettäväksi kumin liukumoduulia sen kovuuden sijaan. EN standardissa laakerin kovuudelle annetaan ainoastaan ohjearvo ja varsinaisena lujuusparametrina käytetään liukumoduulia. Liukumoduulin arvo voidaan mitata standardin ISO1827:2011 mukaisesti. (Arditzoglou et al. 1995; pren ) Liukumoduulin suunnittelussa käytetyt arvot vaihtelevat 0,6 2,2 MPa välillä kovuudesta ja lähteestä riippuen. Liukumoduuli vaihtelee kovuudesta riippuen ja niiden
15 7 välille on lähteissä esitetty taulukoita ja kaavoja. (Menderes & Konter 1999) esittää käytettäväksi kaavaa () = 0,086 1,045, (1) (Leskelä 2009) muokkaisi edellistä kaavaa muotoon () = 0,07 1,045, (2) missä on kovuus ShA-asteikolla, josta saadaan laskettua eri kovuuksille liukumoduulin arvot (50) = 0,63, (3) (60) = 0,98, (4) (70) = 1,52. (5) EN :2005 mukaan liukumoduulit vastaavat IRHD kovuuksia vain ohjeellisesti = 0,7 ---> 50 ± 5 IRHD (6) = 0,9 ---> 60 ± 5 IRHD (7) = 1,15 ---> 70 ± 5 IRHD (8) Vaikka suhde esitetäänkin tarkkana kaavoissa (1) ja (2), niin sen vaihteluväli on materiaalin ominaisuuksista riippuva. Kaavan (2) antamat arvot sopivat taulukon 2.1 Leskelän esittämään vaihteluväliin, mutta EN mukaan liukumoduulin arvot ovat 70 ShoreA kovuudella pienempiä kuin kaavalla (2) lasketut. Taulukko2.1.Kuminkovuus,liukumoduulinvaihteluvälijavirumapuristuksessa. (AASHTO2012;Leskelä2009;prEN ) Kumin kovuus (Shore A) Liukumoduuli (MPa), T=20 C (Leskelä 2009) 0,60 0,77 0,85 1,1 1,2 1,8 Liukumoduuli (MPa), T=23 C (AASHTO 2012) 0,66 0,90 0,90 1,4 1,4 2,1 Liukumoduuli (MPa), T=23 C (EN ) 0,60 0,80 0,75 1,1 0,95 1,35 Pitkäaikainen vuotta, % hetkellisestä painumasta 25 % 35 % 45 % Lämpötilan vaikutus liukumoduuliin Liukumoduuli on erittäin riippuvainen lämpötilasta. Kylmissä olosuhteissa kumi kiteytyy, jolloin se jäykistyy voimakkaasti ja tämä kasvattaa liukumoduulia kertaiseksi. Vertailulämpötila liukumoduulille on kuvaajissa 20 C. Esimerkiksi -20 C lämpötilassa kumin liukumoduuli on noin 1,4 -kertainen, sen suunnitteluarvoon verrattuna. (Arditzoglou et al. 1995; Vinje 1985; Rahlwes 1981; B ; Eggert & Kauschke 2002) Lämpötilan vaikutuksesta voidaan laskea seuraava esimerkki (60) = 0,9, (9) (60) 1,4 0,9 = 1,26, (vastaa 68 ShA) (10) (60) 1,7 0,9 = 1,53, (vastaa 72 ShA) (11)
16 8 Kuva2.3.LiukumoduulinriippuvuuslämpötilastaNorjalaisessa mitoitusmenetelmässä.kuvastaluetaanyhteys (B182012, MetricDesignManual1982,Rahlwes1981). Puristusjännityksen vaikutusta liukumoduuliin on tutkittu huomattavasti. Laakereille tehdyissä kuormituskokeissa on todettu, että puristusjännityksen muuttumisella on vähäinen vaikutus liukumoduuliin, kun leikkausmuodonmuutosta pidettiin vakiona. Lisäksi muotokertoimen vaikutusta liukumoduuliin ei kokeellisesti löydetty. (Arditzoglou et al. 1995; E.I. du Pont de Nemours and Company 1983; Porter & Meinecke 1980) Liukumoduulin mittaus standardin mukaisesta koekappaleesta vs. laakerista Yleensä liukumoduulin mittaus tehdään standardin mukaisesta koekappaleesta, mutta leikkausrasitetuiden laakereiden suunnittelussa se on tarkoituksenmukaista määrittää puristusjännityksen alaisesta laakerista mitattuna. Puristusjännityksen alaisena laakerin muodonmuutos ei ole puhdasta leikkausmuodonmuutosta, joten siitä mitattu liukumoduulin arvo poikkeaa standardin ISO 1827 mukaisesta mittauksesta. (pren ) Kuormitusnopeudella on myös vaikutusta liukumoduulin arvoon. Kuitenkin kuormitusnopeuden vaikutuksen todetaan olevan käytännössä vähäinen, sillä kuormituksen taajuus on yleensä vähemmän kuin 3 Hz. (pren ) Kumin kovuuden ja muiden mekaanisten ominaisuuksien riippuvuudet Materiaaliominaisuuksia tutkimalla on löydetty yhteyksiä kumin kovuudelle, kimmokertoimelle ja liukumoduulille. Yleisesti kumin teknisenä arvona ilmoitetaan kumin kovuuden arvo.
17 9 Kumiseoksen filleripitoisuus vaikuttaa sen elastisuuteen. Vähäinen filleripitoisuus tuottaa hyvin elastista, pehmeää, kumia, jolla yhteys E=3G on voimassa. Suuri filleripitoisuus sen sijaan vähentää kumin elastisuutta ja lisää jäykkyyttä, jolloin yhteys E=4G on lähempänä (Arditzoglou et al. 1995). Kumin kimmokerroin on mahdollista määrittää vetokokeella (kuva 2.4) ja suurilla venymillä, mutta puristuskokeessa kumin puristuskimmokerroin on huomattavasti erilainen ja riippuvainen monista tekijöistä EN Annex J: Modulus of Elasticity, E E [MPa] G nom [MPa] Modulus of Elasticity Polyn. (Modulus of Elasticity) y = x x R² = 1 Kuva2.4.Kuminkimmokerroinmonikerroslaakereidenpainumanlaskentaan suhteessaliukumoduuliin(pren ). Kontaktipinnoistaan sidotun kumilevyn puristuskimmokertoimen käyttäytyminen ei ole yksinkertaista. Tarkimmin puristuskimmokerroin voidaan määrittää ympyrän muotoisille laakereille, sillä suorakaiteenmuotoisissa laakereissa nurkista aiheutuu häiriöitä. Käytännössä kumin puristuskimmokerroin on aina riippuvainen sen muotokertoimesta ja jostakin materiaalin lujuusparametrista (liukumoduuli, kimmokerroin, bulkkimoduuli, poissonin luku) (Anderson et al. 2003). Kontaktipinnoissa vapaasti muotoutuvan kumilevyn puristuskimmokerroin on edellistä monimutkaisempi, sillä se riippuu edellisten lisäksi pintojen välisestä kitkakertoimesta ja kontaktipinnassa luistavan alan suhteesta luistamattomaan alaan (Lindley 1979; Kelly & Konstantinidis 2009; Bakirzis & Lindley 1970).
18 Kestävyys Vanhenemisen kestävyys Kumin sallittu maksimikäyttölämpötila määräytyy sen vanhenemisen kestävyyden perusteella. Maksimikäyttölämpötilan yläpuolella kumi kovettuu ja heikentyy ajan myöden. Otsoninkestävyys Ilmakehän otsoni rasittaa kumilevylaakereita ja erityisesti luonnonkumista valmistetut laakerit ovat alttiita otsonin aiheuttamalla hajoamiselle. Tätä ominaisuutta parannetaan sekoittamalla suoja-aineita, vahoja, kumiin sekoitusvaiheessa. (Muscarella & Yura 1995) Luonnonkumin otsoninkestävyys on huomattavasti heikompaa, kuin kloropreenin. Vuonna 1961 AASHO:n ohjeet olettavat luonnonkumin otsoninkestävyyden olevan vain 1/8 kloropreenin kestävyydestä. Luonnonkumin otsoninkestävyyttä parannetaan usein lisäaineilla. Kiteytyminen ja lasittuminen Kylmässä kumin kiteytyminen on erityisesti ongelmallista kloropreenista valmistetuille laakereille, mutta sitä tapahtuu myös luonnonkumista valmistetuille. Kiteytymisen voimakkuus ja nopeus ovat ajasta riippuvia ilmiöitä. Lisäksi kiteytymisnopeus riippuu käytetystä elastomeerista. Standardin EN mukaan sen materiaalivaatimukset täyttävät laakerit ovat käyttökelpoisia suurimmassa osassa Eurooppaa, mutta keskilämpötilan laskiessa alle -10 C yli kuuden viikon ajaksi, tulee tehdä matalan lämpötilan koestuksia tai pyytää asiantuntijalta neuvoa. (pren ) Lasittuminen on ajasta riippumaton ilmiö. Kun lämpötila laskee lasittumislämpötilan, T g, alapuolelle, niin kumin jäykkyys voi olla jopa 1000-kertainen elastiseen tilaan verrattuna (kuva 2.5).
19 11 Kuva2.5.VulkanoidunkumindynaaminenmoduuliE*täydelläviivallapiirrettynä jahäviökerrointankatkoviivallapiirrettynälämpötilanfunktiona.(nokia1988) Kumi palautuu takaisin elastiseksi, kun lämpötila nousee yli lasittumislämpötilan Materiaalimallit Elastisuus ja viskoosisuus Elastisuus on kumin ainutlaatuinen ominaisuus. Käytännössä kumia voi nopeasti venyttää jopa 1000 % ja tämän jälkeen kumi palautuu lähes alkuperäisiin mittoihinsa. Kumin elastisuuden katsotaan johtuvan kolmesta ominaisuudesta: erityisestä molekyylirakenteesta, epäsymmetrisyydestä ja sidosten vapaasta kiertymisestä. Kumissa käytetyn elastomeerin molekyylit ovat pitkiä ketjuja, jotka ovat paikoitellen sidottuja toisiinsa. Siteiden liikkuminen on mahdollista, mutta se on lämpötilariippuvaista. Kylmässä siteiden mahdollinen liike on jäykempää, jolloin elastisuus vähenee. Lisäksi polymeeriketjujen lämpöliikkeet ovat yhteydessä muodonmuutosnopeuteen; nopeassa muodonmuutoksessa kumin molekyyliketjujen lämpöliikkeillä on vähemmän aikaa mukautua uuteen tasapainotilaan, jolloin kumi käyttäytyy jäykemmin, kuin hitaammassa muodonmuutosrasituksessa. Tästä kumin viskoelastisesta luonteesta johtuen kumin kimmokerroinkin (tai liukumoduuli) on ajasta riippuva E(t) (tai G(t)), joka vakiokuormituksella lähenee staattista vakioarvoa E (tai G). (Laurila 2007) Kuvassa 2.6 on kolme erilaista kumin viskoelastisuutta kuvaavaa mallia. Malleista voidaan kirjoittaa konstitutiiviset differentiaaliyhtälöt ja ratkaista ne systeemin reunaehtojen avulla. Differentiaaliyhtälön ratkaisuna saadaan ajasta riippuva jännitysvenymäyhteys systeemille.
20 12 Kuva2.6.Kuminviskoelastisuudenkuvaamisenmallejajousi-mäntä-yhdistelmillä. Kunt=0kappaleeseenaiheutetaanjännitysjahetkit0onjännityksen poistumishetki.kelvininmallissarinnakkainkytkettyjousipalauttaavenymän takaisinkokonaan,kuntaasmaxwellinjaburgerinmalleissasarjaankytketyt männätaiheuttavatlopputilanteeseenpysyvänjäännösvenymän.(laurila2007) Häviökerroin Häviökerroin kuvaa vaimennuksen määrää kuormituksen vasteessa. Häviökerrointa kuvataan mallilla, jossa kumia rasitetaan siniaallon muotoisella kuormituksella ja piirtämällä voima ja siirtymä samaan kuvaajaan amplitudit yhtä suuriksi skaalattuina. Kuvaajat ovat samanmuotoisia, mutta niiden välillä on vaihe-ero, jota kutsutaan häviökulmaksi (kuva 2.7). Häviökulman tangenttia, tan (), kutsutaan häviökertoimeksi (kuva 2.8.). Kuva2.7.Voimanjasiirtymänvaihe-eroakutsutaanhäviökulmaksi.(Laurila2007) Kuva2.8.HäviökulmahäviömoduuliG'',dynaaminenmoduuliG*ja varastomoduulig'.häviökertoimeksisanotaansuurettatang''/g'.(laurila 2007)
21 13 Häviökertoimen suuruus kuvaa viskoosisuuden määrää. Muodonmuutosnopeudella on sitä suurempi vaikutus kumin käyttäytymiseen, mitä suurempi häviökerroin kumilla on Viruma ja viskoosisuus Kumin materiaaliominaisuuksien mittaamiseen kuuluu "Compression set"-mittaus. Sitä mitataan juuri viskoosisuuden takia. Kumi puristuu pysyvästi kasaan puristettaessa vakiojännityksellä. Viskoosisuuden suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sekoituksen ominaisuudet, puristusjännitys, lämpötila ja kappaleen muoto. Compression setmittauksessa EN :n mukaan tulee käyttää ISO 815-standardin menetelmää, jossa standardisoitua sylinterimäistä = 29 koekappaletta pidetään 2470:ssa. Tämän jälkeen 30 minuutin kuluttua mitataan koekappaleen paksuuden kokoonpuristuma, jolle on asetettu rajoiksi Luonnonkumi on siis selvästi viskoosisempaa kuin kloropreeni. DuPont on tutkinut 1959 kumin virumaa kokeellisesti 10 vuoden mittauksella. Kokeen johtopäätöksissä todettiin, että käytännössä koko viruma on jo muodostunut ensimmäisten 100 päivän aikana ja suurin osa virumasta on muodostunut jo ensimmäisten 10 päivän aikana. Puristusjännityksen maksimiarvona on käytetty 7 MPa. (Design of Neoprene Bearing Pads 1959) Kuva2.9.Painumalisävirumastakymmenessävuodessa(DesignofNeoprene BearingPads1959).SamojaarvojakäytetäänedelleenYhdysvalloissasiinä tapauksessa,ettävirumaaeiolekyseiselleseokselleerikseenmääritetty(taulukko 2.1). Saksalainen laakerivalmistaja ESZ ilmoittaa CR:sta valmistamalleen ESZ Type ShA laakerille virumaluvuksi vain 8,6 %, kun DuPontin kokeellisesti samalle kovuudelle mitattiin % painumalisä virumasta. Ero johtuu todennäköisesti erilaisesta kuormitustavasta.
22 14 AASHTO:n (2012) mitoitusmenetelmän mukaan kumin viruma otetaan huomioon joko valmistajan ilmoittaman virumaluvun avulla, ja jos sitä ei ole saatavilla, niin sitten voidaan käyttää taulukon 2.1 arvoja. AASHTO:n (2012) puristusjännityksen maksimiarvona käytetään kokonaiskuormille min(1,00; 5,5). AASHTO:n (2012) mukaan pitkäaikaisen pystysuuntaisen kokoonpuristuman huomiointi, jossa viruma on mukana, saadaan pysyville kuormille painumaksi = +, (12) missä on pysyvien kuormien aiheuttama kokoonpuristuma on viruman aiheuttama kokoonpuristuma jaettuna pysyvien kuormien aiheuttamalla hetkellisellä kokoonpuristumalla. :n arvot saadaan mittaustulosten puuttuessa taulukosta 2.1. EN :2005:ssä ei ole otettu virumaa huomioon virumaluvun avulla. Siinä on kuitenkin jäännöspuristumalle (Compression set) vaatimus, joka rajoittaa standarditestauksessa vanhennetun koekappaleen puristuman 15 % CR /30 % NR. Koska viruma vaikuttaa painuman suuruuteen, niin sen voisi myös sisällyttää suoraan pitkäaikaisen painuman laskentakaavaan liukumoduulin yhteyteen kaavalla ;, = 2,5,, (13) + 2,0, missä on virumaluku.
23 15 3. KUMILEVYLAAKERIN TOIMINTA JA MITOITUS 3.1. Yleistä Kumilevylaakeri toimii liitoksessa tasauslevynä, eli se pienentää jännityshuippuja liitettävien osien väleillä. Ohut kumilevylaakeri (t=5mm) pienentää jännityshuippuja ja sallii mitoituksessa hyvin suuria puristusjännityksen arvoja. Sen sijaan ohuen laakerin kiertymäkyky ja vaakavoimien välityskyky on rajoitettua verrattuna paksumpiin laakereihin. Laakerin paksuuden kasvaessa sen kuormankantokyky pienenee puristuman kasvaessa ja kiertymäkyky kasvaa. Myös laakerin a-mitalla, joka on mitta tuettavan rakenteen pituussuunnassa, on suuri vaikutus laakerin kiertymäkykyyn. Kumilevylaakerin suositeltavat paksuudet ovat yleensä 6 10 mm välillä. (B ; Leskelä 2009; Vinje 1985) Valinta luonnonkumin ja kloropreenin väliltä Kumilevylaakereiden valmistajat suosittelevat luonnonkumilaakereita seismisiin, dynaamisiin ja matalan lämpötilan olosuhteisiin. Kloropreenistä valmistetuilla laakereilla on sen sijaan paremmat vanhenemisenkesto-ominaisuudet. Kloropreenin ja luonnonkumin parhaat ominaisuudet yhdistyvät laakerissa, jossa laakerin runko on tehty luonnonkumista ja uloin kerros on kloropreenistä, mutta ne tulisi myös vulkanoida samaan aikaan. (pren ; Niemi 2013) 3.2. Historiallinen katsaus laakerien toimintaan ja mitoitukseen Suomessa Kumilevylaakereihin liittyvät ongelmat ovat olleet Suomessa vähäisiä. Sekä CR- että NR-laakereita on Suomessa käytetty ja lisäksi EPDM:stä valmistettuja, joissa on edullisempi hinta. Kloropreenista valmistetut ovat kalleimpia. Kumia myyvät jälleenmyyntiliikkeet tarjoavat vain halvempia kumisekoituksia, missä on SBR:ää sekoitettu kloropreeniin tai luonnonkumiin. Tällaiset sekoitukset eivät täyttäneet kaikkia EN Taulukon 1 vaatimuksia, usein juuri vetolujuuden ja viruman suhteen. Laakereiden toimimattomuutta on esiintynyt tapauksissa, joissa jännitetty rakenne on suunniteltu mitoituskuormalle, jota ei todellisuudessa ole pitkäaikaisessa käytössä tullut jolloin tuettava rakenne on taipunut ylöspäin niin paljon, että alla oleva kumilevylaakeri on paljastunut ja kontaktipinta on siirtynyt jopa kokonaan pois laakerin päältä. Myös
24 16 "kulutuskumin" tai "rautakauppakumin" käytöstä ilmeneviä ongelmia on tapahtunut liittyen kumin huonoon vanhenemisen kestoon ja varsinkin ulkotiloissa tapahtuneeseen kumin jäykistymiseen ja siitä seuranneeseen murtumiseen. TVH 1979 Tie- ja vesirakennushallituksen julkaisema päivitetty Kumilevylaakerien suunnitteluohje julkaistiin Ohjeessa käsitellään sillanrakennuksessa käytettyjä raudoitettujen kumilevylaakereiden mitoitusta ja niille asetettavia vaatimuksia. Sallitut jännitykset ohjeen mukaan esitetään taulukossa 3.1 ja kitkakertoimen arvot taulukossa 3.2. Taulukko3.1.Keskimääräisenpuristusjännityksensallitutarvot (Kumilevylaakeriensuunnittelu1979). Laakerin pienempi sivumitta a [mm] sall [MN/m 2 ] Taulukko3.2.Sallitutkitkakertoimienarvot(Kumilevylaakeriensuunnittelu1979). Kuormayhdistelmän muodostavat kuormat: Jarru-, keskipako-, sivusysäysja tuulikuormat µ =2 =10 =14 MN/m 2 MN/m 2 MN/m 2 0,30 0,14 0,10 Kaikki mahdolliset kuormat 0,46 0,30 0,22 Väliarvot suoraviivaisella interpoloinnilla. Runko-BES 1992 Runko-BES:n mukaisessa mitoituksessa (SBK 1992) puristusjännityksen arvo rajoitettiin 10 MPa:n jännitykseen kumilaadusta ja kovuudesta riippumatta. Kokoonpuristuvaa rajoitettiin 15 %:iin. Runko-BES:n mukaisessa mitoituksessa käytetään lähteen (Rejcha 1964) mukaan kokoonpuristumalle ja leikkausjännitykselle kontaktipinnoistaan sidotun laakerin mitoituskaavoja (laminated bearing, monikerroslaakeri). Rejcha johtaa Fourier-sarjojen avulla laakerin mitoituksessa käytetyt yhtälöt niiden tasapainoyhtälöistä. Raudoittamattomille kumilevylaakereille on Rejchan mukaan syytä käyttää matalia jännitystasoja (n. 7 MPa) ja ohutta kerrospaksuutta luistamisen ja kumin leikkausjännitysten pienentämiseksi.
25 17 Kuva3.1.Runko-BES:nmukaanmitoitettaessakuormaarajoittavatsuoratsall=10 MPajamax=15onpiirrettykuvaan. Taulukko3.3.Kitkakertoimen(betoni-kumi)arvot(SBK1992). kuormitus [MPa] jarruvoima, tuuli, lämpöliik. 0,30 0,26 0,22 0,19 0,15 edelliset + esijänn. kutist. viruma 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 EN :2005 Uusin EN :2005 standardi rajoittaa jännityksiä kumilaadusta riippuen, mutta sen sallimat jännitykset ovat huomattavan konservatiivisia. Tämä standardi on tehty sillanrakennuksen sovelluksiin, joissa esiintyy dynaamisia kuormia. Esimerkiksi 60 ShA kovuuden kumille sallitaan SLS:ssa puristusjännitystä 4,5 MPa. Näin matalasta jännitystasosta aiheutuu mitoituksessa merkittäviä ongelmia, koska se johtaa tukipintojen kasvattamiseen.
26 18 Kuva3.2.EN vs.2011mitoituksenerot.Kuormaarajoittavatsuorat onpiirrettykuvaan. BY ja 2008 BY210:n mitoitusohjeesta julkaistiin kaksi versiota. Ensimmäinen 2005, joka perustui kontaktipinnoistaan sidottujen kumilevyjen painumakäyttäytymiseen. Tämä oletus oli väärin ja johti mitoituksessa liian paksujen kumilevyjen käyttöön, jotka eivät todellisuudessa olleet riittävän jäykkiä kontaktipinnassa tapahtuneen luistamisen takia. Toinen vuonna 2008 ilmestynyt mitoitusohje perustui osittain Runko-BES:n lähteeseen (Rejcha 1964) ja osittain kokeelliseen tutkimukseen ja se korjasi edellisen mitoitusohjeen menetelmän. Raportti RTL ja 2009 Vuodesta 2008 laakereiden mitoituksessa on ollut käytössä kansallinen RTL raporttiin perustuva mitoitusmenetelmä, jossa on ensimmäistä kertaa otettu huomioon laakerin kiertymän vaikutus sen kantokykyyn. Kiertymän vaikutus laakerin kantokykyyn on melko herkkä, mutta sen mitoitusperusteet ja kokeelliset vahvistukset mitoituskaavan toimivuudeksi tulisi pyrkiä selvittämään. Niitä käsitellään tämän työn kokeellisessa osuudessa. Reunaetäisyydet Reunaetäisyyksien laiminlyönneistä aiheutuneet ongelmat eivät ole olleet suuria. Mahdollisesti tämä on johtunut siitä, että jännitystasot ovat olleet alhaisia. Tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota suunnittelussa, jos jännitystasoja merkittävästi kasvatetaan.
27 19 Kuva3.3Reunaetäisyyksilläotetaanhuomioonkuminlaajenemista.Tässäkuvassa parkkihallinpilari-palkki-liitoksessaeihavaittulaajenemista,mutteimyöskään reunaetäisyyttä.reunojenhalkeiluaeisiltiesiintynyt Laakerille tulevat kuormat Talonrakennuksen sovelluksissa kuormat ovat pääasiassa staattisia. Staattisten kuormien ja dynaamisten kuormien erilaiset vaikutukset kumin jäykkyyteen ovat huomattavia. Kumin dynaaminen liukumoduuli on noin 1,5 2,5 kertaa staattisen liukumoduulin arvo. (Eggert & Kauschke 2002; Leskelä 2009) Kuormayhdistelmät Murtorajatilassa hyötykuormien osavarmuuskertoimet ja kuormitusyhdistelmät saadaan mitoituskaavasta (14). Kaavan (14) ilmaisu tarkoittaa, että kuormien yhdistelmänä käytetään epäedullisempaa kahdesta lausekkeesta. (SFS-EN A1 + AC + NA 2006). 1,15, + 0,9, + 1,5, + 1,5,, 1,35, + 0,9, (14) Käyttörajatilassa EN :ssä on kolme erilaista kuormitusyhdistelmää: ominaisyhdistelmä, tavallinen yhdistelmä ja pitkäaikaisyhdistelmä. Ominaisyhdistelmä on käyttörajatilan yhdistelmistä varmimmalla puolella ja antaa suurimman mitoituskuorman kaavasta G, + P + Q, +, Q,. (15)
28 20 Ominaisyhdistelmän ja tavallisen yhdistelmän erona on niiden rajatilojen palautumattomuus tai palautuvuus kuorman poistuessa. Kumilevylaakerin käyttökelpoisuusvaatimus perustuu sen puristumaan, joka on palautuvaa, jos liimautumista ei tapahdu. Käyttörajatilan yhdistelmänä voisi silloin käyttää tavallista yhdistelmää, + +,, +,,. (16) Pitkäaikaisyhdistelmässä muuttuvan kuorman pitkäaikaisuus otetaan kuormitusyhdistelmässä huomioon yhdistelykertoimella, jonka arvot vaihtelevat välillä 0 0,8 kuormaluokasta riippuen (taulukko 3.4)., + +,,. (17) Taulukko3.4Kertoimien suositusarvotrakennuksille(sfs-en1990a1ac NA2006)TaulukkoA1.1). Kumilevylaakereiden mitoituslaskelmat tehdään yleensä käyttörajatilassa ominaisyhdistelmällä. Pitkäaikaisyhdistelmää voisi käyttää pitkäaikaisen painuman laskennassa Vaakakuormat Vaakakuormia kumilevylaakeriliitokseen aiheuttavat liittyvien rakenteiden pakkovoimat kuten lämpöliike, kutistuma, viruma ja taipuma. Kumilevylaakeriliitos siirtää vaakavoimia kitkavoiman avulla.
29 21 Runko-BES:n mukaan kumilevylaakeriliitoksen voidaan olettaa pilarin ja palkin välisessä juottamattomassa tappiliitoksessa (betoni - CR) siirtää vaakavoimaa 0,15, missä on lepokitkan arvo 0,5 kerrottu pienennyskertoimella 0,3 voimia siirrettäessä, jolloin kerroin 0,15 on saatu. Onnettomuuskuormia ei Runko-BES:n mukaan siirretä kitkavoimalla, vaan vaarnatapin välityksellä. Runko-BES:n mukainen vaakavoima elementtirakenteiden kumilevylaakeri-liitoksessa pilarin tai konsolin terästen mitoitukseen on H = 0,2F, (18) missä on kuormittavan pystyvoiman laskenta-arvo. Betoninormikortti 23:ssa (2012) käsitellään liitosten mitoitusta onnettomuuskuormille SFS-EN Yleiset kuormat, Onnettomuuskuormat standardin mukaan. Betoninormikortti 23:ssa käsitellään vaatimuksia elementtien välisille liitoksille, joista erityisesti kohdassa "Elementtien putoamisen estäminen" annetaan kumilevylaakeriliitoksen mitoitukseen kaava (18) H = 0,2F, (18) missä F on kuormittavan pystyvoiman ominaisarvo. Betonirakenteiden eurokoodin mukaan leikkausvoimia elementtirakenteiden puristetuissa liitoksissa ei tarvitse ottaa huomioon, jos leikkausvoimat ovat pienempiä kuin 10 % puristusvoimasta. (SFS-EN ) Lämpöliikkeen suuruus betonirakenteissa otetaan huomioon pituuden lämpötilakertoimella = Lämpötilaerona voidaan Leskelän (2009) mukaan käyttää 40, ellei tarkempaa arvoa ole saatavilla, jolloin lämpöpitenemäksi voidaan olettaa 0,4/. Siirtymästä aiheutuva vaakavoima, kun laakeri ei luista, saadaan lausekkeesta (Kumilevylaakerien suunnittelu 1979) missä, G u H =, (19) ovat laakerin leveys ja pituus on laakerin paksuus on liukumoduuli on vaakasiirtymä.
30 Kumilevylaakeriliitos Kumilevylaakereita käytetään yleisesti betonielementtien erilaisissa liitoksissa. Suositelluin kumin kovuus on 60 ShA, mutta myös 50 ja 70 ShA kovuudet ovat tarvittaessa käytettävissä. Suurilla kuormilla voi olla edullista käyttää kovia 70 ShA kovuuksia tukipintojen ollessa pieniä, mutta silloin betonin paikallisen puristuskapasiteetin tulee myös olla riittävä. Laakerin tehtäviin betonielementtien liitoksessa kuuluvat (kuva 3.4.): Pystykuorman asianmukainen jakaminen (kuorman keskittäminen ja jännityshuippujen tasoittaminen). Laakerin tulee sijaita riittävän etäällä rakenteen reunoista halkeilun estämiseksi. Sallia tuettavan rakenteen kiertymä tuella; estää liittyvien rakenteiden haitalliset kontaktit. Vaakavoimien asianmukainen välittäminen. Kuva 3.4. Kumilevylaakerin käyttämisessä huomioitavaa. (fib 2008; Vinje 1985)
31 23 Kuorman keskittämiseksi laakerin mitoitus olisi suositeltavaa tehdä niin, että sen koko olisi mahdollisimman pieni, jolloin tukireaktio kohdistuu mahdollisimman tarkasti oikealle kohdalle. Kumilevylaakeriliitoksia on tyypillisesti kuvassa 3.5. a) ja b) pulttiliitokset, joissa näkyy myös vedenpoistoura laakerissa. Hyvin suurta kapasiteettia tarvittaessa on kuvassa 3.5 b) käytetty teräslevyä liitoksessa. Kuva3.5.Kumilevylaakeriliitoksetkuvissaa)jac),kuvassab)pilarinjapalkin päissäteräslevyt,joidenväliinasennetaanteräslevy,jokahitsataanpilariin.(fib 2008) Myös ontelolaataston alla käytetään tarvittaessa kumilevylaakerinauhaa (kuva 3.6.) jännityksiä tasaamaan (kuva 3.6). Nauhalaakerit laataston tuella kantavat tyypillisesti kuormaa suuruusluokaltaan 3 10 kn/m. Suomalaisessa ontelolaatastojen suunnitteluohjeessa leukapalkin päällä käytetään myös 20 mm x 10 mm neopreeninauhaa, mutta tehollinen tukipinta mitoitetaan neopreenin reunasta alkavalle juotosbetonille. (fib 2008; Ontelolaataston suunnitteluohje 2012) Kuva3.6.a)Ontelolaatastonallanauhalaakerib)jac)TT-laatanrivanalla ankkuroituteräslevy.(fib2008)
32 24 TT-laattojen rivan alla on suomalaisen TT-laataston suunnitteluohjeen (TT-laatastojen suunnitteluohje 2008) mukaan tehtaalla liimattu 10 mm neopreeni, jonka koko tarkastetaan puristusjännityksen sekä vaakasiirtymien mukaan. Norjalaisen Vinjen (1985) esimerkissä on myös kumilevylaakeri, mutta fib:n esimerkissä käytetään teräslevyä sen sijaan (kuva 3.6. b)) Reunaetäisyydet Hyvin oleellista kumilevylaakeriliitoksen suunnittelussa otetaan huomioon riittävät reunaetäisyydet, etenkin jos vielä käytetään erikoiskovia tasauslevyjä. EC 2:ssa esitetään ohje reunaetäisyyksien määrittämiseen (kuva 3.7). Kuva3.7.ReunaetäisyydetEC2:nmukaan(SFS-EN ) EC 2:ssa annetaan tukipinnan pituudelle a 1 vähimmäisarvo erilaisille liitoksen suhteellisille tukipaineen arvoille (taulukko 3.5). Taulukko3.5.Tukipinnanpituusa[mm].(SFS-EN ) Suhteellinen tukipaine, Ed /f cd 0,15 0,15 0,4 > 0,4 Viivamaiset tuet (väli- ja yläpohjat) Ripavälipohjat ja katto-orret Pistemäiset tuet (palkit) Etäisyydelle a 2, joka on etäisyys tukena olevan rakenneosan ulkoreunasta, on EC 2:ssa taulukkoarvot, jotka riippuvat tukena olevasta materiaalista ja tyypistä, sekä suhteellisesta tukipaineesta (taulukko 3.6).
33 25 Taulukko3.6.Tukipinnantehotonpituusa2[mm].(SFS-EN ) Tukimateriaali ja -tyyppi Ed /f cd 0,15 0,15 0,4 > 0,4 Teräs viivamainen pistemäinen Teräsbetoni C30 viivamainen pistemäinen Raudoittamaton betoni ja viivamainen teräsbetoni < C30 pistemäinen Muurattu rakenne viivamainen pistemäinen Tuettavan rakenteen päässä oleva tehoton etäisyys mitoitetaan taulukkomitoituksella raudoituksen yksityiskohtien perusteella (taulukko 3.7). Taulukko3.7.Tukipinnantehotonpituusa[mm].(SFS-EN ) Raudoituksen yksityiskohdat Tuki Viivamainen Pistemäinen Tuelle jatkuvat tangot (liikerajoitus tai vapaa liike) 0 0 Suorat tangot, vaakatason lenkit, 5 15, mutta vähintään c nom rakenneosan pään lähellä Jänneteräkset tai suorat tangot, jotka ulottuvat 5 15 rakenneosan päähän Pystytason lenkkiraudoitus 15 betonipeite + taivutuksen sisäsäde Lisäksi tuen pituuden suunnittelussa otetaan huomioon edellä määritettyjen tehottomien tukipituuksien mittapoikkeamat, mitkä saadaan suhteessa tuettavan rakenneosan pituuteen. Taulukko3.8.Tukipinnana2mittapoikkeamaa[mm].onjännemitta.(SFS-EN ) Tukimateriaali a 2 Teräs tai betonielementti 10l/ mm Muurattu rakenne tai paikalla valettu betoni 15l/ mm Mittapoikkeama a 3 saadaan tuettavan rakenneosan pituuden, l n, suhteen a 3 =l n /2500. Tukipaineen kestävyys kumilevylaakeriliitoksessa EC 2:n mukaan saadaan kaavasta = 0,85, (20) missä on tasausaineen mitoituslujuus (laakerin mitoituslujuus) on pienempi tuettavan ja tukevan rakenteen puristuslujuuksista.
34 26 Taulukko3.9.Tukipinnanpuristuslujuudet,fRd,max=0,85fcdmuillekuinkuiville liitoksilleec2:nmukaanosavarmuusluvullac=1,5. Betoni f ck [MPa] f cd [MPa] f Rd,max [MPa] C12/15 (K-15) 12 6,8 5,8 C16/20 (K-20) 16 9,1 7,7 C20/25 (K-25) 20 11,3 9,6 C25/30 (K-30) 25 14,2 12,0 C28/35 (K-35) 28 15,9 13,5 C30/37 (K-37) 30 17,0 14,5 C32/40 (K-40) 32 18,1 15,4 C35/45 (K-45) 35 19,8 16,9 C40/50 (K-50) 40 22,7 19,3 C45/55 (K-55) 45 25,5 21,7 C50/60 (K-60) 50 28,3 24,1 Reunaetäisyyden määrittäminen on tärkeää liitoksessa olevien terästen ankkuroitumisen kannalta (kuva 3.8.). Terästen ankkuroitumisen kannalta kumilevylaakerin reunaetäisyyksien tulisi olla riittävän suuria. Puristusjännityksen oletetaan jakautuvan laakerin reunasta kaltevuudella 1:2, jolloin terästen ankkurointi tulisi olla kuvassa 3.8 esitettyjen tapausten mukainen. Kuva3.8.Terästenankkuroinninhuomioiminenreunaetäisyyksissä.(Bindseil 1998) Kun kumilevylaakeri mitoitetaan mahdollisimman pieneksi, myös tukireaktion sijainti pysyy paremmin hallittavissa. Toisaalta ongelmana liian pienten laakereiden käytössä on niistä johtuva reunan halkeilu kuva (3.4) Palkin pään kiertyminen Betonirakenteisten vapaasti tuettujen palkkien ja laattojen tuella tapahtuvan kiertymän laskemiseksi on aikaisemmissa tutkimuksissa esitetty yksinkertaisia kaavoja. Kuvan 3.9 yksinkertaistetun menetelmän mukaan palkin kiertymä tuella vastaa palkin keskellä kaksinkertaista taipuman, y, arvoa.
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotLAAKERIEN VALINTAOHJE
LAAKERIEN VALINTAOHJE 1. Yleistä Laakerien valintaan vaikuttavat tekijät ovat yleensä - kuorma - liikevarat - kiertymä - kitkakerroin - palonkesto - käyttölämpötila - käyttöikä - mitat - tuotehyväksyntä
LisätiedotTT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA
1 SUUNNITTELUOHJE 15.4.2008 TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA Ohje on laadittu Betonikeskus ry:n Elementtijaoksen toimesta. Elementtisuunnittelun
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotP min P,P,P. k k1 k2 k3. c.lim. (t 2 )k
KUMILAAKERIN MUODONMUUTOKSET JA KUORMITETTAVUUS PERUSTUU KUMIMALLIIN, JOKA ESITETÄÄN RAPORTISSA RTL 0105 a 0 P KUORMITETTAVUUSFUNKTIO P k (a 0,b 0,t,g) a 0 = sivumitta rakenteen suunnassa b 0 = sivumitta
LisätiedotP min P,P,P. k k1 k2 k3. c.lim. (t 2 )k
KUMILAAKERIN MUODONMUUTOKSET JA KUORMITETTAVUUS PERUSTUU KUMIMALLIIN, JOKA ESITETÄÄN RAPORTISSA RTL 0105 a 0 P KUORMITETTAVUUSFUNKTIO P k (a 0,b 0,t,g) a 0 = sivumitta rakenteen suunnassa b 0 = sivumitta
LisätiedotKUMILEVYLAAKERIEN MITOITTAMINEN
KUMILEVYLAAKERIEN MITOITTAMINEN Matti V. Leskelä OULUN YLIOPISTO Raportti RTL 15 Versio 1.9.9 OULU 9 KUMILEVYLAAKERIEN MITOITTAMINEN 1 Johdanto Vahvistamattomia kumilevylaakereita käytetään yleisesti elementtien
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotLAAKERIEN VALINTAOHJE
LAAKERIEN VALINTAOHJE 1. Yleistä Laakerien valintaan vaikuttavat tekijät ovat yleensä - kuorma - liikevarat - kiertymä - kitkakerroin - palonkesto - käyttölämpötila - käyttöikä - mitat - tuotehyväksyntä
LisätiedotKLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550
KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen
Lisätiedot1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen
1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotHTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE
1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,
LisätiedotBetonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen
Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus Betoniteollisuuden kesäkokous 2017 11.8.2017 Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohtia suunnittelussa 3) Lujuus vs. rakenteen
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1992-2 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/1 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
LisätiedotTUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen
TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723
LisätiedotPekka Miettinen KUMILEVYLAAKERIT. Rakennustekniikan koulutusohjelma 2016
1 Pekka Miettinen KUMILEVYLAAKERIT Rakennustekniikan koulutusohjelma 2016 2 KUMILEVYLAAKERIT Miettinen, Pekka Satakunnan Ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Kesäkuu 2016 Ohjaaja: Sandberg,
LisätiedotEurokoodi 2016 seminaari
Eurokoodi 2016 seminaari 8.12.2016 Lasirakenteiden suunnittelu Paavo Hassinen Pontek Oy Eurokoodi 2016 seminaari 8.12.2016 1 Lasirakenteiden lujuustekninen mitoitus Suomessa Kokemusperäinen tieto, kokeellinen
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotBetonipaalun käyttäytyminen
Betonipaalun käyttäytyminen Rakenteellista kantavuutta uudella mitoitusfilosofialla Betoniteollisuuden paaluseminaari, TTY Yleistä tb-paalujen kantokyvystä Geotekninen kantokyky Paalua ympäröivän maa-
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotRak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.
Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY
LisätiedotLaskuharjoitus 1 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotFERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen
LisätiedotLumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset
Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotLumen teknisiä ominaisuuksia
Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään
LisätiedotVS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140
VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotPALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA
PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet
LisätiedotCHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet
CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet Laskuharjoitus 18.9.2017, Materiaalien ominaisuudet Tämä harjoitus ei ole arvioitava, mutta tämän tyyppisiä tehtäviä saattaa olla tentissä. Tehtävät perustuvat kurssikirjaan.
LisätiedotBetonilattiat 2014 by 45 / BLY 7
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O OSA 1 YLEISTÄ... 9 1.1 SOVELTAMISALA... 9 1.2 BETONILATTIOIDEN PERUSTYYPIT... 10 1.2.1 Maanvarainen lattia... 10 1.2.2 Paalulaatta... 11 1.2.3 Pintabetonilattia... 11 1.2.3.1
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-2 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-2 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotPVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje
PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL
LisätiedotMEKAANISET OMINAISUUDET
MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu 20 ºC lämpötilassa
LisätiedotSiirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry
Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantokyky
Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä
LisätiedotTERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotJOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
LisätiedotSisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]
1 2 Sisällys Kerrostalon jäykistys yleensä Esimerkki kohteiden jäykistys Pilari-palkkirunko, mastopilarijäykistys Puuviikki, Helsinki Pystyrunko, levyjäykistys (mastoseinäjäykistys) Kivistö, Vantaa CLT-tilaelementti,
LisätiedotRakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotBetonirakenteiden materiaaliominaisuudet
Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet Siltaeurokoodien koulutus, 2.-3.12.29 Dipl.ins. Ulla Marttila, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö: 1. Standardit ja ohjeet 2. Betoni Lujuus, kimmokerroin,
LisätiedotBETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman
BETNIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman DI Martti Matsinen Toimitusjohtaja / PiiMat y Puheenjohtaja / Suomen Betonilattiayhdistys ry Saumoilla vai ilman? Maanvaraisessa betonilattiassa
LisätiedotLIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58. Matti V. LESKELÄ OULU
LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58 Matti V. LESKELÄ OULU KIRJAN TAUSTAT Liittorakenteet tulivat muotiin 1990-luvulla ja niitä pidettiin innovatiivisina Monia tuotteita kehiteltiin, jotkut osoittautuivat kilpailukykyisiksi
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden kuormat
LIITE X Luonnos Esipuhe KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-4 EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden t Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-4:2006
LisätiedotEC2 Lävistysmitoitus ja. raudoittamattoman seinän. kestävyys. Eurokoodi 2014 seminaari Rakennusteollisuus RT ry Timo Tikanoja 9.12.
EC2 Lävistysmitoitus ja raudoittamattoman seinän kestävyys Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Lävistysmitoitus Suomessa on esitetty kritiikkiä mm. seuraavien asioiden osalta: Lävistyskestävyyden yläraja
LisätiedotMitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti
Maanvaraisen lattian mitoitus by45/bly7 2014 Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti BETONI LATTIA 2014 by 45 BETONILATTIAT 2002, korvaa julkaisut by 8 (1975), by 12 (1981), by 31 (1989), by 45 (1997
LisätiedotBetonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotTuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira
Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotBetonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena
1 (5) Tilaaja: Rakennusteollisuus RT ry Arto Suikka PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki Viite: Tehtävä: Lausuntopyyntö: Rakennusteollisuus RT ry/ Arto Suikka Arvioida toimiiko raudoittamaton 40 mm paksu
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotLiitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm
5.9.013 1/5 Liitoksen DO306 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Alkuperäisen kuvan mukaisen koukkuraudoituksen sijaan käytetään suoraa tankoa.
LisätiedotPuukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla
Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaaren Kulttuurikeskus 31.10.2012 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotKutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas
Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari 31.10.2018 Tapio Vehmas 31.10.2018 VTT beyond 1 Esityksen rakenne Johdanto Kutistumaa vähentävät lisäaineet. Kemiallinen koostumus Yhteisvaikutus
LisätiedotKoesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)
Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotCLT-KOE-ELEMENTTIEN KUORMITUSKOKEET
CLT-KOE-ELEMENTTIEN KUORMITUSKOKEET TEHTÄVÄJÄKO JA TESTIRYHMÄ KOKONAISUUDESSAAN: SAVONIA OY: Testausmenetelmän valinta ja testijärjestely Kuormitustestit Testitulosten raportointi Teppo Houtsonen Simo
LisätiedotBLY. Suunnittelun perusteet. Petri Manninen
BLY Suunnittelun perusteet Petri Manninen BY 56 - Lähtökohdat Euroopassa ei ole Eurokoodi-tasoista suunnitteluohjetta kuitubetonista Käytössä erilaisia standardeja, joilla määritetään kuitubetonin ominaisuudet
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotSEMKO OY SBKL-KIINNITYSLEVYT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SBKL-KIINNITYSLEVYT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.125 10.5.2013 2 Sisällysluettelo: 1 SBKL-KIINNITYSLEVYJEN TOIMINTATAPA... 3 2 SBKL-KIINNITYSLEVYJEN
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
Lisätiedotvink passion for plastics PUR Tekniset tiedot
vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot PUR Tekniset tiedot PUR - Polyuretaani - kuuluu materiaaliperheeseen, jossa kaikki sisältävät ureaattiryhmän (uretaani). Bayer aloitti polyuretaanin tuotannon
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotArvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala
1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN
LisätiedotBES 2010 Pilari palkkirungon jäykistys ja liitosratkaisut. DI Juha Valjus
BES 2010 Pilari palkkirungon jäykistys ja liitosratkaisut DI Juha Valjus Pilari-palkkirungon jäykistys Jäykistysjärjestelmät Jäykistysjärjestelmän tehtävänä on siirtää rakennukseen kohdistuvien vaakakuormitusten
Lisätiedot