Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo

Transkriptio

1

2 Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo Selostuksen liitteet PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Raision yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muuta alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus... 7 Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote yleiskaavasta Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Tilastolomake 5. Havainnekuva 1

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan (Nuorikkala) kortteleita sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. kaupunginosan (Nuorikkala) korttelit 956, 957, ja 965 sekä katu- ja virkistysalueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavatunnus on 09: Kaava-alueen sijainti Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 9. kaupunginosassa (Nuorikkala) Nuorikkalanmetsän asemakaava-alueen luoteisosassa Kaislatien loppupäässä. Alue sijaitsee Raision torilta n. 2,5 km lounaaseen. Liite 1: Alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavoitettavasta alueesta käytetään nimeä Nuorikkalanmetsä 2. Kyseessä on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, jonka hyväksyy tekninen lautakunta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle uusien erillispientalojen (AO) rakentaminen. Voimassa olevassa asemakaavassa Lemminkäinen Talo Oy:n omistama kortteli 957 on osoitettu pääosin asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), joka ei ole toteutunut. Kortteli 957 on tarkoitus myydä kaupungille ja muuttaa omakotitaloalueeksi. Lisäksi viereinen, kaupungin omistama yhtiömuotoinen asuinpientalokortteli 956 on tarkoitus muuttaa 8 omakotitonttia käsittäväksi asuinalueeksi. Yhteensä alueelle muodostuu 37 uutta omakotitonttia, jotka tulevat osaksi kaupungin tonttitarjontaa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kaavanmuutosanomus Lemminkäinen Talo Oy:ltä saapunut Vireilletulo kaavoituskatsauksessa (Raisio Tiedottaa lehti 2/12). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos tiedoksi tekniselle lautakunnalle Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta Raision kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla. Ilmoitus hankkeesta kirjeitse kaavamuutosalueen naapureille. - Luonnosvaiheen nähtävilläolo , mielipiteitä ei esitetty. Fortumilta puoltava lausunto. - Lemminkäinen Talo Oy:n ja Raision kaupungin välisissä neuvotteluissa sovittiin koko korttelin 957 myymisestä kaupungille, minkä seurauksena luonnosvaiheessa esitetty yhtiömuotoinen AP-alue muutettiin myös omakotitaloalueeksi. - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta: marraskuu 2012, arvio (Aamuset - lehti, kaupungin ilmoitustaulu ja kaupungin Internet-sivut). Ilmoitus kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kirjeitse kaavamuutosalueen naapureille. - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo: marraskuu 2012 (arvio), 14 päivää. Ilmoitus kirjeitse kaavamuutosalueen naapureille. 2

4 - Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen teknisessä lautakunnassa alkuvuosi 2013 (arvio). 2.2 Asemakaava Kaavanmuutosalueen pinta-ala on n. 4,3 ha. AO -korttelialuetta on n. 3,4 ha, lähivirkistysaluetta n. 0,3 ha ja katualueita n. 0,6 ha. Rakennusoikeus AO korttelialueilla on yhteensä k-m². Alueelle muodostuu 37 erillispientalotonttia (AO), neljä uutta tonttikatua ja lähivirkistysaluetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus alkaa kaavan vahvistuttua ja kunnallistekniikan liittymien sekä katualueiden valmistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja ympäristö Alue on luonteeltaan niittymäinen ja melko tasaista. Korkeusasemat vaihtelevat alueen länsiosan metristä itäosan n. +11 metriin. Kaislatieltä länteen Maanomistus Alue on Raision kaupungin ja Lemminkäinen Talo Oy:n omistuksessa. Luonnosvaiheen jälkeisissä neuvotteluissa on sovittu, että yritys myy kaikki kaavamuutosalueella omistamansa maa-alueet kaupungille. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. 3

5 Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." - "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) Raision yleiskaava 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raision oikeusvaikutteisen yleiskaavan vuodelle Alue on Raision yleiskaavassa merkitty AP-merkinnällä, jonka määritelmä kuuluu: Vuonna 2002 rakentamaton tai saman vuoden käytöstä olennaisesti muuttuva pientalovaltainen asuntoalue.. Liite 2: Ote yleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistunut Suurin osa alueesta on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-23), jossa rakennusoikeutta on yhteensä n k-m². Alueen länsipäähän on kaavoitettu erillispientalojen korttelialue (AO-81), jolle on sijoitettu viisi erillistä rakennusalaa ja näissä on rakennusoikeutta yhteensä n k-m². Liite 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lemminkäinen Talo Oy on jättänyt kaavanmuutosanomuksen Kaupunginhallitus on kaavoitusohjelman hyväksyessään ottanut kohteen mukaan vuonna 2012 alkavaksi kaavahankkeeksi. 4

6 4.2 Osalliset ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt, naapurit sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat Raision kaupungin hallintokunnat: kaupunginhallitus- ja valtuusto, lautakunnat ja kaupungin henkilöstö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kaavan valmistelee Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Eija Elo. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2012 (Raisio tiedottaa lehti 2/12) kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon sekä postitettiin Varsinais-Suomen Ely-keskukseen. Ilmoitus hankkeesta lähetettiin kirjeitse kaavamuutosalueen naapureille. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä , jona aikana luonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnossa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle erillispientalojen rakentaminen. Luonnosvaiheessa kaavanmuutoksella muodostui yhteensä 24 uutta erillispientalotonttia ja osa korttelista 957 jäi asuinpientalojen rakentamiseen. Luonnosvaiheen jälkeen Lemminkäinen Talo Oy:n ja Raision kaupungin välisissä neuvotteluissa sovittiin koko korttelin 957 myymisestä kaupungille, minkä seurauksena luonnosvaiheessa esitetty yhtiömuotoinen AP-alue muutettiin myös omakotitaloalueeksi. Kaavamuutosehdotukseen uusia omakotitalotontteja muodostui siten ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu kahdeksan erillispientalokorttelia (AO-101), joissa on yhteensä 37 omakotitonttia. Alueen läpi kulkee Kaislatie -niminen katu, joka on osittain mukana kaavanmuutoksessa. Kaavamuutosalueeseen kuuluva, etelän suunnasta alueelle tuleva Kotirannankadun loppuosa nimetään Vilukkokujaksi. Alueelle rakennetaan neljä uutta tonttikatua: Kotiniitynkatu, Simakekuja, Korsikuja ja Natakuja. Alueen pohjoisosaan lisätään lähivirkistysaluetta ja Kotirannankadun jatkeelta mahdollistetaan ulkoilureittiyhteys pohjoiseen Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on. 4,35 ha. Korttelialueita on yhteensä 3,41 ha, virkistysaluetta 0,30 ha ja katualueita 0,64 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m². Kaavanmuutoksella alueen rakennusoikeus vähenee k- m². Aluetehokkuus e=0,21. 5

7 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialuetta muodostuu yhteensä 3.41 ha Muuta alueet Lähivirkistysalueita (VL) muutoksella muodostuu 0,30 ha ja katualueita 0,64 ha. Liite 4: Tilastolomake 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön Kaavanmuutosalue on pinta-alaltaan pieni, eikä muutos vaikuta suuresti rakennettuun ympäristöön tai luonnonympäristöön. Voimassa olevassa kaavassa alue on jo osoitettu asuinalueeksi, joka ei kuitenkaan ole toteutunut. Kaavamuutosalueelle rakennettavien asuntojen määrä vähenee. Näin ollen myös alueen tuleva asukasmäärä vähenee, mikä pienentää liikenteen määrää Nuorikkalan alueella. Viheralueiden määrä alueella lisääntyy kaavamuutoksen myötä. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö AO-101 Erillispientalojen korttelialue. - Kerrosalasta saa rakentaa yhteen kerrokseen enintään 80%. - Rakennusten julkisivujen pääasiallinen materiaali on vaaleansävyinen rapattu kiviaines, poltettu tiili tai värisävyltään vaalea, yhdensuuntainen lauta. - Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa tai sen sovellusta. Aumakattoa ei sallita. Kattokaltevuuden on oltava 1:2. Katemateriaali kortteleissa 956 ja on tummanharmaa tiili tai sileä saumattu pelti ja kortteleissa 957 ja 965 tummanpunainen tiili tai sileä saumattu pelti. - Asuinrakennukseen liittyvän talousrakennusosan tai erillisen talousrakennuksen tulee noudattaa asuinrakennuksesta annettuja määräyksiä. Talousrakennuksen kerrosala sisältyy tontin rakennusoikeuteen. - Tontit on aidattava pensasaidalla vähintään kadunpuoleiselta sivulta. - Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide naapuritontteihin tai katualueisiin rajautuvilta osilta aiheuttaa kaupunkikuvallista tai rakenteellista haittaa. Valumavesien johtaminen tontilla on järjestettävä. - Virkistysalueeseen rajautuvat korttelin osat on korkeussuhteiltaan sopeutettava ympäröivään maastoon ja istutettava kasvupaikan mukaisin istutuksin. Kaavanmuutoksella muodostuu neljä uutta katua. Kaislatiestä länteen muodostuu Kotiniitynkatu ja Kaislatiestä itään kaksi uutta katua, Natakuja ja Korsikuja. Kotiniitynkadun sivukatu on Simakekuja. Kaavanmuutosalueella oleva Kotirannankadun loppuosan nimi muutetaan Vilukkokujaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteuttamistavasta on laadittu havainnepiirros. Liite 5: Havainnekuva 6

8 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamiseksi laaditaan tarvittavat sopimukset Lemminäinen Talo Oy:n ja kaupungin välillä. Tontit voidaan luovuttaa kunnallistekniikan rakentumisen jälkeen arviolta keväällä Raisiossa 13. päivänä marraskuuta 2012 Raision kaupunki, Maankäyttöpalvelut Outi Pekkala Maankäyttöpäällikkö Olli Arvola Kaupunginarkkitehti 7

9

10

11

12 RAISION KAUPUNKI Asukkaat *) 09:012 Nuorikkalanmetsä 2 A, AK 48,6 k-m²/asukas Kaavan numero ja nimi AR, AP 45,6 k-m²/asukas TILASTOLOMAKE AO 3,6 asukas/tontti Vireilletulosta ilm. pvm Ehdotuspvm Hyväksymispvm hyväksyjä tela Kaava-alueen pinta-ala 4,3464 Uutta kaavaa 0,0000 Kaavanmuutosta 4,3464 käyttö- kaava-alue tehok- poistuvaa kaavaa uutta kaavaa uudet auto- tont- uudet nykyiset kaikki tarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja asukkaat asukkaat asukkaat ha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl yht. AP 3, , AO 3, , ,27 0, , A YHT. 3, , ,27 4, , VL 0, ,0 0,0378 0,2618 V YHT. 0,2996 6,9 0,0378 0,2618 kadut 0, ,1 0,2135 0,4028 kevyt liikenne 0,0182 2,9 0,0182 L YHT. 0, ,6 0,00 0,2135 0,4210 YHT 4, ,21 4, , *) Kaavan mahdollistama arvio asukkaista. Kerrosala- ja tonttilaskelmaan on otettu satunnaisesti mukaan 42 kerrostaloa (1502 huoneistoa), 121 rivitaloa (715 huoneistoa) ja 70 omakotitaloa Puromyllyn, Metsäkallan ja Nuorikkalanmetsän alueelta. Autopaikkamäärät on laskettu asemakaavamääräyksistä. Työpaikkamäärät on arvioitu. RAISION KAUPUNKI NUORIKKALANMETSÄ 2 TILASTOLOMAKE LIITE 4

13