Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo

Transkriptio

1

2 Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo Selostuksen liitteet PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Raision yleiskaava Keskikaupungin osayleiskaavoitus Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaava vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus

3 Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Rakennettu ympäristö 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Ote Raision yleiskaavasta 5. Havainnekuva 6. Seurantalomake 2

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) korttelia 247 sekä katu- ja puistoalueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu 2. kaupunginosan (Varppeenseutu) kortteli 247 sekä pysäköinti- ja puistoalueita. Kaavatunnus on 2: Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Varppeenseudun kaupunginosassa, noin puolen kilometrin päässä Raision ydinkeskustasta. Alue sijoittuu Alhaistentien ja Särkilahdenkadun kulmaan ja sitä ympäröivät puistoalueet. Lännen puoleisella viheralueella kulkevan kevyenliikenteenväylän toisella puolella on asuinkerrostaloalue. Liite 1: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavoitettavasta alueesta käytetään nimeä Alhaistentie. Kaava-alueella sijaitsee nykyisin vanha kauppakiinteistö liikerakennusten korttelialueella sekä kolme vanhuksille suunnattua asuinrivitaloa sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle asuinkerrostalojen rakentaminen. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kea-Marin Oy / Karl-Erik Anderssonin kaavanmuutosanomus Kuulutus vireilletulosta kaavoituskatsauksessa 2011 Raisio Tiedottaa lehdessä 2/2011, joka ilmestyi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavamuutoksen luonnosaineisto teknisessä lautakunnassa Kaavaluonnoksen valmistelijat: kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Marjo Koskinen yhteistyössä arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy:n kanssa. Ilmoitus nähtävilläolosta postitetaan suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä suunnittelualueen naapureille. Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta Raision kaupungin ilmoitustaululla, Aamuset-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Luonnosvaiheen nähtävilläolo Luonnoksesta kolme mielipidettä ja Fortumin lausunto. Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa, Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta Raision kaupungin ilmoitustaululla, Aamuset-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo, kesäkuu-elokuu 2012 Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa, syksy 2012 Asemakaavaehdotus kaupunginvaltuustossa, syksy Asemakaava Kaava-alueen pinta-ala on 1,29 ha. AK -korttelialuetta on 1,21 ha, virkistysaluetta 0,04 ha ja pysäköintialuetta 0,04 ha. Asuinkerrostalotontteja syntyy kaksi, joissa 3

5 molemmissa on rakennusalat kahdelle k-m2 kokoiselle asuinkerrostalolle. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on km Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus alkaa yksityisen kerrostalotontin osalta kaavan vahvistuttua ja kunnallistekniikan liittymien valmistuttua. Kaupungin omistaman tontin osalta aikataulu on avoin. Alustavat kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat ja ne koostuvat viemäreiden siirroista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on luonteeltaan puistomainen ja suurelta osin tasamaata. Rivitaloasunnot sijoittuvat mäen päälle. Korkeusasemat vaihtelevat välillä +9 ja +14 m Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt Kaavamuutosalueella sijaitsee vanha, kirpputorikäytössä oleva liikerakennus, jonka pihaan on ajoyhteys Särkilahdenkadulta. Alueen itäpuolella on kolme yksikerroksista, osin huonokuntoista rivitaloa, jotka Raision Vuokra-asunnot Oy vuokraa vanhusväestölle. Alueella ei ole suojeluarvoja eikä ympäristöhäiriöitä. Alueen halki kulkee kaukolämpöputki, joka jää paikoilleen. Liite 2: Rakennettu ympäristö Maanomistus Vanha liikerakennuksen korttelialueella ei ole tehty voimassa olevan nykyisen kaavan mukaista tonttijakoa. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa liiketontista osan, kuten myös sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen sekä puisto- ja katualueen. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." - "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä ai- 4

6 heuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), Raision yleiskaava 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raision oikeusvaikutteisen yleiskaavan vuodelle Alue on Raision yleiskaavassa merkitty kehystetyllä KA merkinnällä, jonka määritelmä kuuluu: Vuonna 2002 rakentamaton tai saman vuoden käytöstä olennaisesti muuttuva asumispainotteinen keskustatoimintojen alue. Liite 3: Ote Raision yleiskaavasta Keskikaupungin osayleiskaavoitus Raision keskustan sekä sen ympärillä olevan keskikaupunkialueen kehittämiseksi laaditaan osayleiskaava. Sen lähtökohdat perustuvat käytyyn suunnittelukilpailuun vv Osayleiskaavan yhteydessä selvitetään kaupallisen keskustan kehittämismahdollisuuksia ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutosalue kuuluu vireillä olevaan keskustan osayleiskaava-alueeseen. Alueen tiiviimpi asuinrakentaminen tukee pyrkimystä eheyttää keskustan kaupunkikuvaa ja lisää keskustan palveluihin tukeutuvaa asukaspohjaa Asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina 1989 (KL-tontti) ja 1971 (Ys-tontti), Liikerakennusten korttelialueella (KL-9) rakennusoikeutta osoittava e-luku on 0,30. Sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella rakennusoikeus on 1500 k-m2. Liite 4: Voimassa oleva asemakaava Rakennusjärjestys Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 5

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kea-Marin Oy / Karl-Erik Andersson on jättänyt kaavamuutosanomuksen Kaupunginhallitus on kaavoitusohjelman hyväksyessään ottanut kohteen mukaan vuonna 2012 alkavaksi kaavahankkeeksi. 4.3 Osalliset ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa ovat osallisina alueen maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt, naapurit sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisina ovat Raision kaupungin hallintokunnat, lautakunnat, kaupunginhallitus ja -valtuusto sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus ja tekniset toimijat, kuten Fortum Sähkönsiirto Oyj. Kaavan valmistelee Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Marjo Koskinen. Valmisteluun on osallistunut lisäksi yksityisen maanomistajan ja kaavamuutoksen anojan konsulttina arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2011 Kaavoituskatsauksessa, Raisio Tiedottaa lehden numerossa 2/2011, joka ilmestyi Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon sekä postitettiin Varsinais-Suomen ELY keskukseen. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä , jona aikana luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä. Mielipiteet olivat kaikki samansisältöisiä ja niissä vastustettiin olemassa olevien rivitalojen purkamista ja ilmaistiin nykyisten asukkaiden toive saada jatkaa asumista nykyisissä asunnoissaan. Vastine mielipiteeseen: Kaava-alueella sijaitsevia vuokrarivitaloja hallinnoiva Raision Vuokra-asunnot Oy on tehnyt päätöksen, ettei peruskorjaustarpeessa olevia rakennuksia kustannussyistä kannata enää korjata. Koska viereiselle Kea Marinin omistamalle tontille on haettu kaavamuutosta asuinkerrostalotontiksi, on perusteltua suunnitella Alhaistentien ja Särkilahdenkadun kulma-alue yhtenä kokonaisuutena kerrostalokortteliksi. Kaava-aluetta ympäröivä koko muu asuinrakennuskanta koostuu kerrostaloista. Vaikka alueelle ei tehtäisi kaavamuutosta, vuokra-asuntoyhtiö voi siitä huolimatta luopua tästä vuokrakohteestaan ja purkaa rivitalot. Purkaminen ei edellytä kaavan muuttamista mutta kaavan muuttaminen asuinkerrostalokortteliksi antaa mahdollisuuden uudistaa rakennuskantaa, tiivistää kaupunkikuvaa ja luoda enemmän asuntoja keskeiselle paikalle kaupungin ydinkeskustan tuntumaan. Osa uudesta asuntorakentamisesta on mahdollista kohdistaa erityisesti vanhuksille. 6

8 Fortum Sähkönsiirto Oy lähetti kaavaluonnoksesta lausunnon, jossa se edellyttää, että rakennusaloja ei tule sijoittaa kahta metriä lähemmäs kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevaa 20 kv:n keskijännitekaapelia. Alueen sähköntoimitus voidaan hoitaa olemassa olevilta puistomuuntamoilta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle asuinkerrostalojen rakentaminen. Kortteli on keskeisellä paikalla olemassa olevien kerrostalokortteleiden vieressä ja sen mukauttaminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen tukee keskustan kaupunkikuvan eheyttämistä sekä lisää keskusta-alueen palveluihin tukeutuvaa asukaspohjaa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavan luonnosvaiheessa kortteliin esitettiin korkeintaan kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Jotta rakennusmassoista saataisiin mittasuhteiltaan sirompia, kerrosten määrää lisättiin ehdotusvaiheessa yhdellä kokonaisrakennusoikeuden säilyessä ennallaan eli 2500 km2.ssa rakennusta kohti. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava koostuu asuinkerrostalokorttelista, joka jakaantuu kahdeksi tontiksi. Molempiin tontteihin on osoitettu kaksi rakennusalaa, jotka sijoittuvat puiston puoleisen rajan tuntumaan. Asuinkerrostaloja on yhteensä neljä ja ne ovat VII kerroksisia. Paikoitusalueet sijoittuvat Alhaistentien varteen. Ylhäisten alueen yhteiskäyttöön osoitetaan vieraspaikoitusalue Särkilahdenkadun alkupäähän Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 1,29 ha. Korttelialueita on yhteensä 1,21 ha, virkistysalueita 0,04 ha ja pysäköintialuetta 0,04 ha. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m² joka jakaantuu tasan kahdelle asuinkerrostalotontille ja molemmilla tonteilla kahdelle rakennusalalle. Toteutuessaan asuinkerrostalokorttelin asukasmäärä on 250 asukasta asumisväljyyden ollessa 40 k-m²/ asukas ja 200 asukasta väljyyden ollessa 50 k-m²/asukas. Autopaikkamitoitus on 1 ap/ 80 k-m² ja sen lisäksi kaksi vieraspaikkaa asuinkerrostaloa kohti Palvelut Alueella ei ole palveluita. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AK-38 Asuinkerrostalojen korttelialuetta muodostuu yhteensä 1,21 ha Muut alueet Kaava-alueesta puistoa (VP) on 0,04 ha ja yleistä pysäköintialuetta (LP) 0,4 ha. Liite 6: Seurantalomake 7

9 5.4 Kaava vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava mahdollistaa asuinalueen täydennysrakentamisen: olemassa oleva kerrostaloalue täydentyy neljällä uudella seitsemänkerroksisella pistetalolla. Ympärillä olevilla kerrostalotonteilla rakennusten korkeudet vaihtelevat neljän ja seitsemän välillä. Uusia katuja ei tarvitse rakentaa, vaan kulku asuintonteille tapahtuu olemassa olevilta katualueilta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue on kooltaan pieni. eikä kaavamuutos vaikuta suuresti luonnonympäristöön. Rakentaminen ei aiheuta suuria maansiirtotöitä, vaan se sijoittuu nykyisen maanpinnan muotoihin mukautuen. Olemassa olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta säilytetään niin paljon kuin mahdollista. Pistemäisten kerrostalojen rakennusalat ovat pieniä mutta paikoitukselle osoitetut tontinosat vievät enemmän tilaa korttelin istutetuilta tontinosilta Muut vaikutukset Kaava-alueen uudet asukkaat tukeutuvat Raision ydinkeskustan palvelutarjontaan, millä on taloudellisesti positiivinen vaikutus keskustan elinvoimaisuudelle. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on ekologisesti tarkoituksenmukaista ja järkevää kaupunkisuunnittelua. Kaava-alueelle osoitettu pieni yleinen pysäköintialue tuo helpotusta alueen vieraspysäköintitarpeeseen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole mainittavia häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö AK-38 Asuinkerrostalojen korttelialue. - Rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaaleaa rappausta tai vaihtoehtoisesti vaaleaa teräslevyä. Julkisivujen elävöittämiseksi voidaan käyttää harkitusti myös muita värejä ja materiaaleja tehosteina. - Kattomuotona on käytettävä tasakattoa tai loivaa lapekattoa. Autosuojissa ja talousrakennuksissa käytetään loivaa lapekattoa ja niiden tulee julkisivuiltaan ja väreiltään sopeutua muuhun rakentamiseen. - Parvekkeiden tulee olla vähintään 2,2 metriä syviä ja ne on voitava lasittaa. - Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap / 80 k-m² sekä kaksi vieraspaikkaa asuinkerrostaloa kohti. Autopaikat on rajattava pensasistutuksin. - Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai ulkooleskelupaikkoina, kulkuteinä tai pysäköintiin, on istutettava ja pidettävä puistomaisessa kunnossa. - Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide naapuritontteihin tai katualueisiin rajautuvilta osilta aiheuttaa kaupunkikuvallisia tai - rakenteellista haittaa. Kaavalla ei synny uutta nimistöä. 8

10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteuttamistavasta on laadittu havainnepiirros. Liite 5: Havainnekuva 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamiseksi laaditaan maankäyttösopimus Kea-Marin Oy:n ja kaupungin välillä. Raisiossa 5 päivänä kesäkuuta 2012 Raision kaupunki, Maankäyttöpalvelut Olli Arvola Kaupunginarkkitehti 9

11

12

13

14

15

16 RAISION KAUPUNKI Asukkaat *) 2:039 Alhaistentie A, AK 48,6 k-m²/asukas Kaavan numero ja nimi AR, AP 45,6 k-m²/asukas TILASTOLOMAKE AO 3,6 asukas/tontti Vireilletulosta ilm. pvm Ehdotuspvm Hyväksymispvm hyväksyjä Kaava-alueen pinta-ala 1,2884 Uutta kaavaa 0,0000 Kaavanmuutosta 1,2884 käyttö- kaava-alue tehok- poistuva kaava uusi kaava uudet auto- tont- uudet nykyiset kaikki tarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja asukkaat asukkaat asukkaat ha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl yht. AK 1, , ,96 1, A YHT. 1, , ,96 0,0000 1, YS 0, , Y YHT. 0,0000 0,0 0, , KL 0, , K YHT. 0,0000 0,0 0, , (V)P 0,0 0,0599-0,0599 VP 0, ,0 0,0374 V YHT. 0,0374 2,9 0,0599-0,0225 LP 0, ,0 0,0430 kadut 0,0 0,0242-0,0242 L YHT. 0,0430 3,3 0,00 0,0242 0,0188 YHT 1, ,90 1, , *) Kaavan mahdollistama arvio asukkaista. Kerrosala- ja tonttilaskelmaan on otettu satunnaisesti mukaan 42 kerrostaloa (1502 huoneistoa), 121 rivitaloa (715 huoneistoa) ja 70 omakotitaloa Puromyllyn, Metsäkallan ja Nuorikkalanmetsän alueelta. Autopaikkamäärät on laskettu asemakaavamääräyksistä. Työpaikkamäärät on arvioitu. RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIE TILASTOLOMAKE LIITE 6