ARTIKKELI KIEKKOJA JA KIRJOJA TOL

Transkriptio

1 ARTIKKELI KIEKKOJA JA KIRJOJA TOL Matti Hiitola Tuure Soininen Henri Helakari

2 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ TULOKSET Ennakkokyselyn tuloksia Ex-lätkäjätkäkysely Rehtorikyselyn tuloksia Tuloksia käyttökokemustestauksesta ja haastatteluista... 6

3 1 TAUSTAA Projekti, jonka toteutimme kevään 2013 aikana, oli osa suurempaa maanlaajuista Lukuintoohjelmaa, jonka puitteissa on käynnistetty mm. tutkimushanke nimeltään Kiekkoja ja kirjoja - projekti. Meidän projektimme on osa tätä tutkimushanketta, jonka aikana pyrimme hankkimaan tausta- ja perustietoa lasten ja nuorten lukutottumuksista ja harrastuksista osin ensi syksynä alkavaa Kiekkoja ja kirjoja - projektia varten ja osin koko Lukuinto-ohjelmaa varten. Tavoitteemme oli käsitellä tuloksia monesta eri näkökulmasta, jotta saisimme mahdollisimman realistisen kuvan lasten ja nuorten lukemisesta tämän päivän yhteiskunnassa. Emme rajoittaneet tutkimustamme ainoastaan lapsiin ja nuoriin vaan otimme omina ryhminä mukaan myös rehtorit ja entiset urheilijat, jotta voisimme pohtia laajemmin syy-seuraus-suhteita eri asioille. Tämän lisäksi panostimme myös tutkimusmenetelmiin, joita oli useita. Kyselyiden, haastatteluiden ja käyttökokemustestauksen perusteella saimme laajan kuvan ja otannan nuorten käyttäytymistavoista lukemiseen ja monilukutaitoon liittyen. 2 TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ Kun mietimme projektin toteutusta, oli ryhmällemme heti selvää se, että otamme tähän koulun mukaan ja näin saamme kerättyä tietoa mahdollisimman laajasti kohtuullisella vaivalla. Kysely tehtiin 6 9- luokkalaisille tytöille ja pojille, yhdelle luokalle luokka-asteelta. Haastatteluihin puolestaan valitsimme henkilöitä kyselyiden perusteella painottaen eri asioita, mm. harrastuneisuus oli yksi kriteeri, jotta saisimme tietoa siitä, mitä ja miten nuoret, joilla on monia eri harrastuksia, lukevat? Urheilevat nuoret olivat tarkemman tarkastelun alla osin sen vuoksi, että syksyn Kiekkoja ja kirjoja projekti keskittyy urheileviin poikiin ja heidän lukemiseensa, ja tuohon projektiin keräämme taustamateriaalia tällä tutkimuksellamme. Urheilijanuoret olivat erityiskohteenamme osin myös sen vuoksi, että luontainen kiinnostuksemme urheilevia nuoria kohtaan oli suuri; olemmehan itsekin olleet joskus aktiivisesti urheilevia nuoria. 3 TIIVISTETYT TULOKSET Saimme projektimme aikana kerättyä mielestämme hyviä tuloksia siitä, mitä lähdimme alun perin tutkimaan. Saimme erillisiä tuloksia niin eri kyselyistä, haastatteluista kuin testauksista,

4 ja näitä tuloksia on käsitelty erillisinä kokonaisuuksinaan, mutta myös yhteenveto asiaintilasta on tärkeää. 3.1 Ennakkokyselyn tuloksia Ennakkokyselyiden avulla selvisi, että tytöt lukevat perinteisiä kirjoja ahkerammin kuin pojat. Osalla oppilaista perinteisten kirjojen lukeminen oli todella vähäistä, pojat lukivat lähinnä vain koulukirjoja, jos niitäkään, ja lisäksi äidinkielen tunnilta saatuja nuorten kirjoja. Lehtien kohdalla ero oli jo huomattavasti pienempi: tytöt toki lukivat enemmän lehtiä kuin pojat, mutta ero tyttöjen ja poikien välillä oli selvästi pienempi kuin kirjojen kohdalla. Tietokoneen käytössä tapahtui mielenkiintoinen muutos iän mukaan. Nuoret 12 vuotiaat pojat käyttivät enemmän tietokonetta kuin ikäisensä tytöt. Kyselyiden avulla selvisi kuitenkin, että iän myötä tyttöjen tietokoneen käyttö kasvoi voimakkaasti, kun taas poikien käyttö pysyi lähes samana. Nuoret olivat kyselyn mukaan hyviä tietokoneen käyttäjiä ja heillä oli tietokoneista useamman vuoden käyttökokemus. Nuoret käyttivät tietokonetta lähes päivittäin. Suosituimmiksi medioiksi nuorten keskuudessa nousivat kyselyn mukaan internet ja televisio. Mobiililaitteita he käyttivät yhteydenpitoon, pelaamiseen, uutisten lukemiseen, videoiden katseluun ja facebookin selaamiseen. Tytöt käyttivät mobiililaitetta jonkin verran blogien lukemiseen ja muutama tyttö oli lukenut sen avulla kirjallisuutta. Yleisesti e-kirjat olivat kuitenkin nuorille varsin tuntemattomia. Kuitenkin, varsinkin ylemmissä ikäluokissa tytöt ilmoittivat lukevansa myös mobiililaitteilla selvästi poikia enemmän, mikä onkin suorassa suhteessa siihen, että tytöt lukivat muutoinkin huomattavasti poikia enemmän. Nuoret olivat ennakkokyselyn mukaan kiinnostuneita käyttämään mobiililaitteita lukemiseen ja he uskoivat mobiililaitteiden lisäävän heidän lukuintoaan. Tytöt, jotka jo ennestään lukivat paljon, eivät uskoneet mobiililaitteiden lisäävän enää heidän lukuintoaan. Nämä tytöt kuitenkin uskoivat, että mobiililaitteet ja e-kirjat olisivat hyvä ratkaisu esimerkiksi matkoilla, koska silloin ei tarvitsisi ottaa mukaan paksua kirjanippua vaan useamman e-kirjan voisi kuljettaa kätevästi mobiililaitteessa. Harrastusten ajankäytöstä kysyttäessä selvisi, että jääkiekko harrastuksena vei todella paljon aikaa nuorten kiekkojunioreiden ajasta, harjoitukset veivät keskimäärin tuntia viikossa, mikä on suhteellisen paljon ja yksi selittävä tekijä sille, miksi kiekkoilevat nuoret pojat eivät lukeneet paljoakaan muita kuin koulukirjoja.

5 3.2 Ex-lätkäjätkäkysely Kyselyymme vastasi kaikkiaan kahdeksan entistä jääkiekkoilijaa. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat pelanneet jääkiekkoa joukkueessa, osa oli pelannut kauemmin ja osa hieman vähemmän aikaa. Henkilöt valikoituivat ryhmämme jäsenten tuttavapiiristä. Kaikki vastanneet olivat miehiä. Vastauksista havaittiin, että hyvin harva kyselyyn vastanneista exlätkäjätkistä oli lukenut kirjallisuutta nuorena. Jääkiekko ja muut harrastukset olivat vieneet kaiken vapaa-ajan eikä lukemiselle ollut jäänyt enää aikaa, vaikka joukkueharjoitukset eivät olleetkaan vieneet aikaa yhtä paljon kuin nykyjunioreilla. Ennen oli kuitenkin vietetty enemmän aikaa ulkojäillä omissa kaveripeleissä eikä lukemiselle näin ollen enää ollut jäänyt aikaa. Toisaalta lukeminen ei ollut vielä nuoruudessa kiinnostanutkaan kovin monta vastaajista. Vastanneiden mukaan muut harrastukset ja kiinnostuksen kohteet kuten televisio ja elokuvat veivät niin paljon aikaa, että lukeminen jäi. Voidaan todeta, että lukuinto on ollut heillä yhtä heikkoa nuorena kuin nykyisillä jääkiekkoa harrastavilla nuorilla pojilla. Mielenkiintoista kyselyyn vastanneiden vastauksissa oli se, että jokaisella lukuinto oli kasvanut. Lukuinto oli alkanut kasvaa yleisesti lukion jälkeen. Syinä olivat olleet, että oli pitänyt alkaa lukea pääsykokeisiin, jatkokoulutus oli sitä vaatinut ja näiden syiden kautta oli löydetty lukeminen. Muutama vastaajista oli alkanut lukea alansa kirjallisuutta, koska tästä oli hyötyä työelämässä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikkien vastaajien lukuinto alkoi kasvaa peruskoulun tai lukion jälkeen, ja lukuinto on säilynyt hyvänä aina näihin päivin saakka. Vastaajien mukaan lukeminen oli hyvä tapa rauhoittua, osa heistä luki esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa. 3.3 Rehtorikyselyn tuloksia Rehtorikyselyn tulokset olivat positiiviset, sillä Oulun seudun koulut ovat hyvin tietoisia omasta tilastaan ja roolistaan lasten ja nuorten lukutaidon ja nykypäivän yhteiskunnan monilukutaidon edistäjinä. Kun he tiedostavat oman roolinsa, oman koulun tilansa, on heidän myös helppo kehittää toimintaansa ja tehdä suunnitelmia siitä, miten asioita viedään parempaan suuntaan. Koulujen kirjastot ovat todella tärkeässä roolissa lukutaidon ylläpitäjinä ja edistäjinä, melkein kaikissa tutkimuksessamme mukana olleissa kouluissa oli kirjasto, ja sen roolia korostettiin ihan erityisellä tavalla. Kirjastoon, sen valikoimaan, henkilökuntaan, laitteisiin ja kaikkeen mahdolliseen panostetaan vuosittain jonkin verran, jotta tämä palvelisi käyttäjäkuntaansa mahdollisimman hyvin.

6 Tuloksista täytynee todeta myös se, että kouluille on heitetty melkoinen haaste lasten ja nuorten lukemisen edistäjänä, eritoten nykypäivänä. Tämä johtuu siitä, että kaikenlaiset laitteet myös lukemisessa yleistyvät ja jollakin tasolla myös koulujen tulisi pystyä vastaamaan tähän haasteeseen siten, että laitteet ja tarvikkeet kouluilla olisivat ainakin sen tasoiset, mitä nuoret ovat tottuneet muutoinkin käyttämään. Koulun ei tarvitse tälläkään osa-alueella olla pioneerin asemassa, mutta pysyä kuitenkin mukana kehityksen kelkassa. Rehtoreille oli myös todella realistinen kuva ja käsitys siitä, miten ja mitä nuoret lukevat tänä päivänä. Heidän käsityksensä vastasi todella hyvin sitä, mitä oppilaat itse haastatteluiden ja kyselyiden perusteella vastasivat. Tämä on positiivinen asia, sillä kun rehtorit ja koululaitos ovat tässä asiassa ajan hermolla, pystyvät he paremmin ja oikea-aikaisemmin vastaamaan niihin lukemisen haasteisiin, joita eteen tulee. Rehtoreilla oli myös loistavia ideoita sen suhteen, miten erityisesti poikien lukuintoa saataisiin kasvatettua. Näitä ideoita tulisi pyrkiä tuomaan esille avoimesti ja olisi mietittävä, miten niitä saataisiin jalkautettua käytännössä. Lopuksi on todettava, että kouluillamme on todella suuri merkitys lasten ja nuorten lukutaidon edistäjänä, lisäksi lukuinto hyvin pitkälti joko syntyy tai kuolee koulussa koettujen asioiden ja tilanteiden perusteella. Tämän vuoksi erityisesti alimmilla luokilla koulujen olisi panostettava siihen, että lukukokemukset ja lukuelämykset olisivat mahdollisimman mieluisia lapsille, ja nämä ensimmäiset kokemukset mentäisiin pitkälti lasten ehdoilla. Vaikeampi on ottaa kantaa siihen, mitä koulujen tulisi tehdä, jotta tämä lukuinto saataisiin ylläpidettyä, jos ja kun se on kerran saavutettu. 3.4 Tuloksia käyttökokemustestauksesta ja haastatteluista Käyttökokemustestausten ja haastatteluiden perusteella nousi esiin muutamia selkeitä syitä, miksi nuoret jääkiekkoilevat pojat eivät lue perinteisiä kirjoja. Haastatteluiden edetessä tuli monta kertaa eteen se, kuinka paljon jääkiekko vei aikaa viikossa nuorten elämästä; harjoituksiin ja peleihin meni viikossa aikaa keskimäärin tuntia. Jääkiekon päälle tulee vielä koulu ja läksyt, joten aikaa muulle ei jää enää kovinkaan paljon. Vaikka perinteinen lukeminen oli nuorten kiekkoilijoiden keskuudessa vähäistä, niin he lukivat sanomalehtiä, aikakausilehtiä, sarjakuvia ja uutisia internetistä. Kun lukemisen käsitettä laajennetaan perinteisestä määrittelystä laajemmaksi, ja mukaan otetaan kaikki lukeminen, niin huomataan, että nuoret kiekkoilijat kyllä lukevat, mutta heidän lukemisensa on erilaista kuin mitä perinteinen lukeminen pitää sisällänsä. On selvästi havaittavissa, että pojat ovat kiinnostuneita teknisistä laitteista, ja he lukevat mobiililaitteiden avulla uutisia maailmalta sekä kotimaasta. Meidän mielestämme mobiilaitteiden ja e-kirjojen avulla voitaisiin kasvattaa

7 nuorten kiekkoilevien poikien kiinnostusta perinteistä kirjallisuuttakin kohtaan, erityisesti, jos tarjolla olisi laaja valikoima eri tyylilajien kirjallisuutta. Tutkimuksemme mukaan tytöt lukevat selvästi enemmän kirjoja kuin pojat. Tyttöjen mukaan kirjojen lukemisessa parasta on, että niiden avulla voi lähteä mielikuvitusmatkalle ja sitä kautta kirja vie huomaamatta mukaan. Vaikka pojat lukevat perinteisiä kirjoja paljon vähemmän kuin tytöt, niin sanomalehtien lukemisen määrässä pojat ovat jo paljon lähempänä tyttöjä, mikä oli mielenkiintoinen havainto. Haastatteluiden ja käyttökokemustestausten mukaan tytöt eivät ole niin innokkaita käyttämään mobiililaitteita lukemiseen kuin pojat. Tytöt lukevat mieluummin oikeita kirjoja kuin e-kirjoja mobiililaitteella. Heidän mielestään oikeissa kirjoissa on parasta juuri se, että kädessä on konkreettinen kirja, joka myös tuoksuu kirjalle. E-kirjoja tytöt lukisivat mieluiten matkoilla. Vaikka tytöt eivät olleetkaan mobiililaitteiden käytöstä yhtä innostuneita kuin pojat, he olivat kuitenkin halukkaita käyttämään mobiililaitteita koulutunneilla. He olisivat kiinnostuneita käyttämään niitä erityisesti tiedonhankintaan. Mielestämme on kuitenkin väärin sanoa, että pojat eivät lukisi lainkaan tai heitä ei kiinnostaisi mikään muu kuin pelaaminen. Tutkimuksemme mukaan pojat lukevat, mutta he lukevat enimmäkseen sanomalehtiä, lehtiä ja internetistä uutisia. Tytöt taas lukevat enemmän perinteisiä kirjoja, lehtiä, novelleja ja blogeja. Totta on se, että pojat eivät lue perinteisiä kirjoja. Yksi mahdollinen keino saada pojat lukemaan kirjallisuutta ovat mobiililaitteet ja e-kirjat. Haastatteluiden perusteella saimme selville, että lähes jokainen haastatteluun osallistunut poika oli kiinnostunut lukemaan kirjallisuutta mobiilaitteiden avulla. Uskomme, että mobiililaitteet voisivat olla hyvä keino herätellä poikien lukuintoa. Lisäksi pojille on tarjottava heitä kiinnostavaa kirjallisuutta, kuten esimerkiksi jännitys-, tietoja urheilukirjoja.