RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET"

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Dnro 1267/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RAMOn osan 16 Laiturit kohdan Laituripolut siirtymäkautta jatketaan yhdellä vuodella eli saakka. Pyydämme korvaamaan RAMOn osan 16 "Laiturit" ( ) sivun 14 oheisella uudella sivulla. Rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin Korvaa: RAMOn osa 16 "Laiturit" ( ) sivut 13 14

2 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN /731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 16 Laiturit. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Esitetään hyväksyttäväksi Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMOn osan 16 Laiturit Voimassa lukien.

3 1 RAMO 16 Sisältö Sisältö 16 LAITURIT Johdanto Yleistä Laiturijärjestelyt ja arvohierarkia Henkilölaiturit Laituripituus Laiturin sijoitus suoralle Laiturin sijoitus kaarteeseen Vaihteen sijoitus laituriin nähden Laiturin leveys Laiturin leveyteen vaikuttavat tekijät Nopeus ja suojavyöhyke Matkustajatila Matkustajien vaatima lisätila Huoltoliikenteen vaatima tila Kiinteät rakenteet Esimerkkejä normaalimitoituksesta Poikkeava mitoitus Kulkuyhteydet laitureille Lähtökohta Portaat sekä ali- ja ylikulkukäytävät Luiskat Hissit Laituripolut Varoituslaitteet Askelma laiturielementissä Suojavarusteet Valaistus Laiturin varoituskilpi Junailmoitin Laiturin rakennetyypit Reunarakenne ja päällyste Laiturin mitoituskuormat Laiturin perustukset Sivukaltevuus ja kuivatus Päätyluiskat ja päätylaiturit Rakenteiden suojaukset Vähäliikenteisten ratojen laiturit Matalat henkilölaiturit Laiturikatokset Pysähdyspaikkamerkit Yleisöinfolaitteet ja muu varustus Kuormauslaiturit Suunnitteluperusteet Laiturin mitoitus Laiturin mitoituskuormat ja rakenne Erikoiskuormauslaiturit... 29

4 2 RAMO 16 Sisältö 16.4 Tilapäislaiturit Henkilölaiturit Kuormauslaiturit Apusiltalaiturit Lupa Kunnossapito Yleistä Hoito Vika- ja huoltokorjaus Katselmukset, toimenpiderajat ja dokumentointi Korjaus Viitteet... 37

5 3 RAMO 16 Liiteluettelo Liiteluettelo 1 Suojavyöhykkeen toteuttamistapoja 2 Laiturin leveyden muodostuminen (4 sivua) 3 Laituripolku korkealle välilaiturille (luvanvarainen) 4 Laiturirakenne A-elementti 5 Laiturirakenne B-elementti 6 Laiturirakenne luonnonkivestä Laiturirakenne betonipalkkikorotuksella 7 Kantava laiturirakenne Puinen laiturirakenne 8 Toispuoleinen välilaituri 9 Valaisinpylvään ja sähköistyspylvään alaosan suojaus 10 Väliaikaislaituri radan apusiltaan kytkettynä Väliaikaislaituri radan apusillan kohdalla erillisenä laituriapusiltana

6 4 RAMO 16

7 5 RAMO 16.1 Johdanto 16 LAITURIT Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa Laiturit esitetään perusteet rautateiden laitureiden ja niihin liittyvien rakenteiden mitoitusta, suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa varten. Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua 16.1 Johdanto Yleistä Laiturit rakennuksineen ja rakenteineen ovat osa koko liikennejärjestelmän vaatimaa infrastruktuuria, minkä johdosta niiden mitoituksessa ja suunnittelussa on otettava huomioon raideliikenteen, muiden liikennemuotojen ja yhteiskunnan tarpeet sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteena. Laitureiden tulee olla kaikkina vuodenaikoina turvallisessa kunnossa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota liikennepaikan matkustajamäärän sekä laituriraiteen henkilö- ja tavarajunien nopeuden ja määrän oleelliseen muutokseen, jolloin on todettava, vastaavatko laiturijärjestelyt turvallisuus- ja palveluvaatimuksia. Laitureiden suunnittelussa pitää ottaa huomioon liikennepaikan palvelutaso ja merkitys siten, että suurehkojen risteys- tai pääteliikennepaikkojen suunnittelutavoite on vuotta ja pienehköjen vähäliikenteisten liikennepaikkojen suunnittelutavoite on noin vuotta Laiturijärjestelyt ja arvohierarkia Käyttötarkoituksensa mukaan laiturit jaetaan henkilölaitureihin ja tavaralaitureihin. Tavaralaitureita kutsutaan kuormauslaitureiksi. Molemmissa laiturityypeissä on lisäksi erikoislaitureita ja tilapäislaitureita. Henkilölaiturit jaetaan neljään tyyppiin seuraavasti: Reunalaiturilla tarkoitetaan laituria, jonka vain toisella puolella on raide ja joka palvelee kyseisellä raiteella liikennöiviä matkustajajunia. Välilaiturilla tarkoitetaan laituria, joka palvelee laiturin molemmilla puolilla olevilla raiteilla liikennöiviä matkustajajunia. Toispuoleisella välilaiturilla tarkoitetaan laituria, joka sijaitsee raiteiden välissä, mutta palvelee vain toisella raiteella liikennöiviä matkustajajunia.

8 6 RAMO 16.1 Johdanto Päätylaiturilla tarkoitetaan reuna- ja/tai välilaiturin yhdistävää laituria laituriraiteen päättyessä kyseiselle liikennepaikalle. Tavaralaiturit jaetaan neljään tyyppiin seuraavasti: Sivulaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus vaunuihin tapahtuu vain toiselta sivulta. Keskilaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus vaunuihin tapahtuu laiturin molemmilta sivuilta. Päätylaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus tapahtuu raiteen päästä. Yhdistelmälaiturilla tarkoitetaan laituria, jolla kuormaus voi tapahtua sekä sivulta tai sivuilta että päädystä. Erikoislaiturit ovat edellä mainituista poikkeavia rakenteensa ja käyttötarkoituksensa perusteella. Niihin eivät päde yleiset laiturien mitoitusperusteet. Tällaisia ovat esim. autojen kuormauslaiturit. Tilapäislaitureilla tarkoitetaan henkilö- tai tavaraliikenteen käyttöön tarkoitettuja laitureita, joilla on käyttörajoitus (esim. vain ratatöiden ajan). Käytettävä arvohierarkia: Suositeltavalla arvolla varmistetaan hyväksyttävä matkustusmukavuus ja mahdollistetaan kohtuulliset kunnossapitokustannukset lukuun ottamatta erityisolosuhteita, joissa em. tavoitteita ei saavuteta. Maksimi- ja minimiarvot ovat äärimmäisiä mutta hyväksyttäviä arvoja. Näiden arvojen käyttö ei tarvitse lupaa, mutta niitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän. Ne eivät aiheuta rajoituksia. Lupa-arvolla tarkoitetaan maksimi- ja minimiarvojen ylittäviä tai alittavia arvoja ja niitä saa käyttää vain RHK:n luvalla. Niiden käyttö saattaa aiheuttaa erikoisvaatimuksia radan rakenteelta tai liikenteeltä. Lupa-arvoa ei saa missään olosuhteissa ylittää tai alittaa.

9 7 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 16.2 Henkilölaiturit Laituripituus Määräys: Laituripituuden on vastattava liikenteen vaatimuksia. Laituripituus johdetaan aina liikenteen vaatimuksista. Henkilöliikenne koostuu kaukoliikenteestä, taajamaliikenteestä ja kaupunkien lähiliikenteestä. Näillä on eri vaatimukset laituripituuteen ottaen huomioon käytettävä kalusto ja junapituus. Kaukoliikenteen laituripituudet normaalilla pysähtymiskäyttäytymisellä ovat: 250 m, joka palvelee enintään 8 vaunun junaa 350 m, joka palvelee enintään 12 vaunun junaa 450 m, joka palvelee enintään 16 vaunun junaa. Suurnopeusradoilla on laituripituuden oltava nopeiden junien pysähdyspaikoilla vähintään 350 m. Muiden junien pysähdyspaikoilla voidaan edellä mainittuja pienempiä laituripituuksia sallia RHK:n luvalla. /1/ Mitoittava vaunun pituus on 26,5 m. Liikennepaikkakohtainen laitureiden lukumäärä johdetaan liikenteen rakenteesta. Taajamaliikenteen laituripituudet ovat: 120 m, joka palvelee enintään 4 vaunun junaa 170 m, joka palvelee enintään 6 vaunun junaa 270 m, joka palvelee enintään 10 vaunun junaa. Kaupunkiradoilla laituripituudet määritellään erikseen, jolloin otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja kalusto. Esim. pääkaupunkiseudun kaupunkiradoilla laituripituus on normaalisti 270 m, joka palvelee enintään viiden yksikön (10 vaunun) junarunkoa. Kaupunkiradoilla voi liikennöidä myös veturivetoisia taajamajunia, joiden vaatimukset niin pituuden kuin mm. opastinnäkyvyyden suhteen voivat olla erilaiset kuin runkojunilla. Laituripituudet ratkaistaan yleensä rataosittain, mutta liikenteen luonteesta johtuen voi samalla liikennepaikalla olla useita eri laituripituuksia. Laituripituudet määritetään hankkeiden suunnitteluperusteissa RAMOn periaatteiden pohjalta. Maaston muotoilussa on tapauskohtaisesti otettava huomioon mitoituspituutta pidempien junien mahdollinen pysähtyminen Laiturin sijoitus suoralle Määräys: Laiturit on sijoitettava siten, että matkustajilla on helppo ja turvallinen kulku junaan ja junasta pois. Määräys: Laiturin sijoitus ei saa haitata opastinten havaittavuutta.

10 8 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Määräys: Suurnopeusradoilla laiturin nimelliskorkeus kiskon selästä on 550 mm ja nimellisetäisyys raiteen keskilinjasta 1800 mm. /1/ Yleistavoitteena on, että laiturit sijoitetaan radan suoralle osuudelle. Tällöin on otettava huomioon mm. yhteydet yleiseen katu- ja tieverkkoon, pysäköintipaikkojen ja polkupyörätelineiden sijoitus, liityntäliikenne sekä kunnossapitonäkökohdat. Laiturin pituuskaltevuudessa on noudatettava RAMOn osan 7 Liikennepaikat määräyksiä ja ohjeita. /2/ Laiturin etäisyys suoran raiteen keskiviivasta ja korkeus laiturin rakentamisessa on esitetty taulukossa 16.2:1. Taulukko 16.2:1 Henkilölaiturin sijainti ja asennustoleranssit suoralla raiteella. Normaali arvo Etäisyys suoran raiteen keskiviivasta [mm] 1800 Korkeus kiskon selästä [mm] 550 *) Lupa-arvo + 30 mm Asennustoleranssi *) -20 Laiturin reuna voidaan normaalisti asentaa 10 mm korkeammalle kuin nimelliskorkeus. Luvanvaraisesti voidaan käyttää ennakkokorotusta +30 mm:iin saakka perustamisolosuhteista johtuen. Edellä mainittu menettely on sallittu, vaikka korkeus menee tällöin RAMOn osan 2 Radan geometria aukean tilan ulottuman (ATU) sisään. /2/ Laiturin sijoitus kaarteeseen Määräys: Laituri on sijoitettava kaarteeseen siten, että noudatetaan aukean tilan ulottuman määräyksiä ja siirtyminen junaan tai junasta on turvallista. Määräys: Laiturin sijoitus ei saa haitata opastinten havaittavuutta. Laituri sijoitetaan kaarteeseen kuvan 16.2:1, siinä olevien merkintöjen ja siihen liittyvien kaavojen 16.2:1 4 perusteella. Kaarresäteen minimiarvo on sisäkaarteessa 600 m ja ulkokaarteessa 1200 m. Lupa-arvona sallitaan sisäkaarteessa minimisäde 550 m tai laiturin reunan ja kaluston rapun maksimietäisyytenä 200 mm. Raiteen maksimikallistus laiturin kohdalla on 60 mm ja kallistuksen lupa-arvo 100 mm. Laiturin pituuskaltevuudessa on noudatettava RAMOn osan 7 Liikennepaikat määräyksiä ja ohjeita. /2/ Laiturin etäisyydet D s ja D u mitataan raiteen pystysuorasta keskiviivasta ja korkeudet H s ja H u sisäkiskon selästä lukien.

11 9 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kuva 16.2:1 Henkilölaiturin sijoitus kaarteeseen. D s = D /R + H h/1600 (16.2:1) D u = D /R - H h/1600 (16.2:2) H s = H - D h/ h/2 (16.2:3) H u = H + D h/ h/2 (16.2:4) D = laiturin etäisyys suoran raiteen pystysuorasta keskiviivasta [mm] D s = laiturin etäisyys kaarteen sisäpuolella [mm] D u = laiturin etäisyys kaarteen ulkopuolella [mm] H = laiturin korkeus suoralla [mm] H s = kaarteen sisäpuolella olevan laiturin korkeus [mm] H u = kaarteen ulkopuolella olevan laiturin korkeus [mm] R = kaarteen säde [m] h = raiteen kallistus [mm] Siirtymäkaaren osuudella levitys kasvaa suoraviivaisesti maksimiarvoonsa RAMOn osan 2 Radan geometria mukaan. /2/ Kaarteissa, joissa ei ole siirtymäkaarta, sekä vaihdealueilla noudatetaan ATUn mukaista menettelyä. Laituria kaarteeseen sijoitettaessa on erikseen varmistettava, ettei laiturin reunan ja liikkuvan kaluston ulottuman (puolileveys 1700 mm) väli tule liian suureksi. Maksimiväli on 150 mm, mutta lupa-arvona voidaan tapauskohtaisesti sallia enintään 200 mm Vaihteen sijoitus laituriin nähden Määräys: Laiturialueella vaihteet on suunniteltava siten, että noudatetaan aukean tilan ulottuman määräyksiä ja siirtyminen junaan tai junasta on turvallista. Laiturin viereen saa sijoittaa vain pitkiä vaihteita. Kahden junan reunalaiturimallissa laiturin viereen voidaan kuitenkin sijoittaa lyhyitä vaihteita kuvan 16.2:2 mukaan. Kuvan malli soveltuu yleensä enintään 250 m:n junapituuksille. Tällöin ATUn levitys on otettava huomioon RAMOn osan 2 Radan geometria mukaan. Tällöin laituri ei ole normaalisti vaihteiden kohdalla matkustajien käytössä. Matkustajien turvallisuudesta on huolehdittava rakentamalla kaideaita vaihteiden matkalle ohiajonopeuden edellyttämälle suojavyöhyke-etäisyydelle laiturin reunasta. Määräykset ja ohjeet vaihteiden edellä mainitusta pituussuuntaisesta etäisyydestä laiturin päästä annetaan RAMOn osassa 7 Liikennepaikat. /2/

12 10 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Suojavyöhyke Kaideaita Kuva 16.2:2 Kahden junan reunalaituri lyhyillä vaihteilla Laiturin leveys Määräys: Laiturin reuna on varustettava erottuvalla suojavyöhykkeellä, jonka leveys on sovitettava viereisen raiteen suurimman paikallisen nopeuden mukaan. Määräys: Laiturin pinta-alan on oltava niin suuri, että mitoituksena oleva käyttäjämäärä mahtuu laiturille ongelmitta Laiturin leveyteen vaikuttavat tekijät Laiturin leveys määräytyy seuraavien tekijöiden perusteella: junan suurin sallittu nopeus matkustajien kulkuväylät / eritasoratkaisut matkustajien samanaikainen lukumäärä laiturilla huoltoliikenne laiturille tulevat kiinteät rakenteet. Kaukoliikenteen radoilla laiturille määrätyn mitoittavan leveyden tulee ulottua vähintään 150 m:n matkalle. Laitureiden päässä voidaan leveyttä pienentää enintään leveyteen 2,0 m + suojavyöhyke/suojavyöhykkeet, ei kuitenkaan laituripolkujen, tasoristeyksien eikä porraskäytävien yhteydessä. Vaadittava laiturin leveys määritetään eri osatekijöiden mukaan ja kokonaisleveys saadaan niiden tilantarpeen summana Nopeus ja suojavyöhyke Junien ohiajonopeus otetaan huomioon laiturin reunaan rajatulla suojavyöhykkeellä, jossa ei oleskella tai liikuta muulloin kuin junaan noustessa ja siitä poistuttaessa. Suojavyöhykkeen leveys riippuu junan suurimmasta sallitusta nopeudesta taulukon 16.2:2 mukaan.

13 11 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Taulukko 16.2:2 Nopeuden vaikutus suojavyöhykkeen leveyteen. Nopeus [km/h] Suoja-vyöhyke [m] 0,5 1,0 1,5 2,0 Suojavyöhyke on erotettava muusta laiturialueesta siten, että sen pinnoite ja muusta laiturialueesta rajaava erotinviiva poikkeaa väriltään ja pinnaltaan selvästi muusta laituripinnoitteesta. Suojavyöhykkeen pintamateriaaliin on kiinnitettävä erityistä huomiota toteuttamalla se esim. selvästi muuta pinnoitetta karkeammalla pinnoitteella. Etenkin liikuntaesteisten kannalta suojavyöhykkeen toimintavarmuuteen on kiinnitettävä huomiota. Erotinviivan leveyden on oltava vähintään 100 mm. Erotinviiva kuuluu suojavyöhykkeen leveyteen. Erotinviiva ei ole pakollinen, mikäli pinnoite-erot muuten ovat riittävät. Suojavyöhykkeen leveys määritetään sen maksiminopeuden mukaan, mikä kyseisellä laituriraiteella sallitaan. Suojavyöhykettä ei saa valita taulukkoa 16.2:2 pienemmäksi sillä perusteella, että kaikki normaaliliikenteen junat pysähtyvät kyseisellä laituriraiteella. Suojavyöhykkeen toteuttamistapoja on esitetty liitteessä Matkustajatila Matkustajatila on tarkoitettu matkustajien siirtymiseen laiturin pituussuunnassa ja junien odottamiseen samanaikaisen matkustajamäärän ollessa alle 100 matkustajaa. Sen perusmitta on 2,0 m. Tätä mittaa ei voi jakaa osiin. Se koostuu matkustajien 1,5 m:n kulkukäytävästä ja matkustajille junien odotusta varten varatusta 0,5 m:n minimitilasta Matkustajien vaatima lisätila Matkustajien vaatima lisätila on tarkoitettu junien odottamista varten. Matkustajamäärän ollessa yli 100 matkustajaa leveyttä on lisättävä laiturin koko pituudella 0,5 m:llä jokaiselta alkavalta 100 matkustajalta, joiden arvioidaan olevan samanaikaisesti laiturilla. Lupa-arvona lisäys voidaan jättää pois porrashuoneen kohdalla Huoltoliikenteen vaatima tila Huoltoliikenteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä hälytys- ja kunnossapitoajoneuvoille sekä laituriajoneuvoille varattua tilaa. Sen leveyden on täytettävä kaavan 16.2:5 ehto. Suojavyöhyke + 2,0 $ 3,0 [m] (16.2:5) Huoltoliikenteelle on oltava edellä mainittu leveys vähintään laituripituuteen kuuluvan porrashuoneen sekä muun kiinteän esteen esim. pylvään toisella puolella.

14 12 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kiinteät rakenteet Kiinteitä rakenteita, joiden raiteensuuntainen pituus on > 0,7 m, ei saa olla kaavan 16.2:6 levyisellä alueella. Tällaisia rakenteita ovat mm. penkit ja infotaulut. Yksittäisiä pylväitä, joiden raiteensuuntainen pituus on # 0,7 m, ei saa olla kaavan 16.2:7 levyisellä alueella. Esteiden vaatima tila laiturin poikkisuunnassa on lisättävä laiturin leveyttä mitoitettaessa esteen raiteensuuntaisen pituuden ollessa > 0,7 m. Suojavyöhyke + 2,0 $ 2,5 [m] (16.2:6) Suojavyöhyke + 0,5 $ 1,5 [m] (16.2:7) Esimerkkejä normaalimitoituksesta Liitteissä 2/1 2/3 on esimerkkejä leveyden muodostumisesta erilaisilla laitureilla ja matkustajamäärillä Poikkeava mitoitus Liitteessä 2/4 esitetty mitoitus on edellä esitetystä leveydenmuodostuksesta poikkeava ja ehdollinen. Siinä esitetty ratkaisu on mahdollinen, jos raide on suora, ohiajonopeus on # 80 km/h ja esteen pituus on # 20 m. Esteen kohdalla oleva mitta 1,5 m on oltava pienemmän ohiajonopeuden puolella. Ratkaisu on tarkoitettu pienehköille paikoille sallimalla normaalia pienempi tilavaraus. Tällöin on mahdollista rakentaa turvallinen ja matkustajaystävällinen ratkaisu verrattuna päätyjen kautta kiertämiseen tasossa tai eritasossa. Liitteen 2/4 mitoitusta ei saa käyttää kaupunkiradoilla Kulkuyhteydet laitureille Määräys: Kulkuyhteydet laiturille on järjestettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osien F1 ja F2 määräysten ja ohjeiden mukaan. /3/ Määräys: Kulkuyhteydet laiturille on järjestettävä siten, ettei matkustajille eikä pelastuspalvelulle muodostu kohtuutonta kiertomatkaa Lähtökohta Kulkuyhteys laitureille järjestetään joko tunnelin, ylikulkusillan, luiskan tai tasossa olevan laituripolun kautta. Liikuntaesteisille on aina osoitettava kulkureitti Suomen rakentamismääräyskokoelman osien F1 ja F2 mukaisesti. Kulkuyhteyksissä on otettava huomioon matkustajien palvelutaso, sillä pääty-yhteydet aiheuttavat usein kohtuuttomia kiertomatkoja. /3/ Portaat sekä ali- ja ylikulkukäytävät Portaat ali- ja ylikulkukäytäviltä reunalaiturille on pyrittävä sijoittamaan laiturileveyden ulkopuolelle. Minimimittana on pidettävä laiturileveyden mitoituksessa eri osatekijöistä kohdassa annettuja määräyksiä.

15 13 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Ali- ja ylikulut on pyrittävä sijoittamaan siten, ettei matkustajien kulkumatka asemalle ja/tai pysäköintialueelle tule kohtuuttoman pitkäksi. Yleisenä tavoitteena voidaan pitää keskeistä sijaintia laiturin pituussuunnassa. Sijoituksessa on otettava huomioon yleiset kulkuväylät ja mahdollisuudet yhdistää laiturien vaatimat väylät niihin. Portaat on sijoitettava siten, että kulkuväylä ei johda avoimesti suojavyöhykkeelle. Asemarakennuksesta laiturille raidetta vastaan kohtisuorassa alaspäin johtavat portaat tulee sijoittaa vähintään lasketun laiturileveyden ulkopuolelle. Minimimitta on 4,0 m suojavyöhykkeen reunasta. Ylikulkuportaiden suunnittelussa on noudatettava vapaan aukon minimikorkeutta 3,6 m. Portaat on aina varustettava kaiteilla ja kaiteiden on ulotuttava n. 0,5 m porrastasanteelle. Portaiden yläpäässä lattiarakenne on selkeästi erotettava muusta lattiapinnasta esim. ritilällä. Tämä on suositeltavaa myös portaiden alapäässä. Porrasleveyden minimimitta on 3,0 m. Portaiden leveyden mitoitusperusteena poistumisteiden osalta käytetään Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1. Tällöin määritetään pelastusviranomaisten kanssa se käyttäjämäärä, jolle portaat poistumistienä on mitoitettava ottaen huomioon muut poistumistiet ja koko junan matkustajamäärä. Porrasleveyden minimimitta on yleensä riittävä, mutta esim. maanalaisten asemien suhteen voi poistumistiemitoitus olla määräävä. /3/ Sellaisilla paikoilla, joilla ei ole hissiä, portaat on varustettava seinän puolelta kaiteellisella lastenvaunukaistalla kuvan 16.2:3 mitoitusta noudattaen. Muulloinkin lastenvaunukaistan käyttö on suositeltavaa. Vähäliikenteisillä paikoilla voidaan lastenvaunukaista jättää luvanvaraisesti pois ja käyttää porrasleveyttä 2,0 m ilman hissiä, koska lastenvaunuilla voidaan aina käyttää liikuntaesteisille osoitettua reittiä. Poikkileikkaus Tasokuva Kaide Ohjauskaide Rihlattu pinta Kumiointi tai rihlattu pinta Kaide Ritilä Kaide 4 mm sinkitty teräs Porrasnousu Kuva 16.2:3 Lastenvaunukaistan mitoitus. Ylikulkuportaiden suunnittelussa on varmistettava suojaetäisyydet sähköistysrakenteisiin.

16 14 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Luiskat Tasonvaihto laiturin ja tunnelin välillä sekä laitureiden päässä voidaan toteuttaa luiskalla, mikäli se on mahdollista teknisesti ja ilman kohtuutonta kiertomatkaa. Luiskakaltevuuksissa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa F1. /3/ Mikäli luiskan kautta osoitetaan kulku myös liikuntaesteisille, luiskan rakenteen on oltava joko sellainen, että pituuskaltevuus # 1:12,5 enintään 6 metrin matkalla, jonka jälkeen 2 metrin välitasanne tai pituuskaltevuus koko matkalla # 1: Hissit Tasonvaihto laiturin ja tunnelin tai sillan välillä voidaan toteuttaa hissillä. Hissejä suositellaan käytettäväksi liikennepaikoilla, joissa on paljon matkustajia. Hissit eivät ole pakollisia, mikäli liikuntaesteisille on järjestetty kulkumahdollisuus kohdan mukaan ilman kohtuutonta kiertohaittaa. Hisseihin on perusteltua varautua, jos rakentaminen on myöhemmin todennäköistä. Hissit on sijoitettava siten, että kulku voi tapahtua käyttämättä suojavyöhykettä. Hisseihin kulku on turvallisinta järjestää laiturin suunnassa. Hissin valinnassa on otettava huomioon pyörätuolin käyttö. Hissien mitoituksessa on otettava huomioon paarikuljetukset, kun ambulanssilla ei pääse riittävän lähelle kohdetta. Tarve on selvitettävä yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa Laituripolut Laituripolku voidaan sijoittaa korkeilla laitureilla normaalisti vain laiturin päähän. Laituripolkua ei saa sijoittaa laiturin reunaosuudelle, koska se johtaa liian jyrkkiin luiskauksiin. Jokaiselle laiturille on aina oltava hälytys- ja kunnossapitoajoneuvoille osoitettu reitti, esim. laiturin päässä oleva huoltotasoristeys. Samoin on sellaisilla välilaituripaikoilla, joilla ei ole eritasoyhteyttä, oltava vähintään toisessa päässä matkustajille osoitettu laituripolku. Tämä laituripolku edellytetään myös, jos tunnelissa tai ylikulussa ei ole hissiä eikä kohdan mukaista luiskaa. Luvanvaraisesti laituripolku voidaan sallia laiturin reunaosuudelle korkeilla laitureilla liitteen 3 mukaisena rakenteena. Se voi tulla kysymykseen, jos päätyjen kautta kiertäminen oleellisesti huonontaa palvelutasoa ja kohdan mitoitus ei ole mahdollinen. Matkustajien käyttöön tarkoitettuja laituripolkuja voidaan luvanvaraisesti sallia siirtymäkauden päättymisen jälkeen vain, jos raiteella kulkevien junien suurin sallittu nopeus on # 80 km/h. Tämä edellyttää pääraiteilla yleensä nopeusrajoituksen. RAMO

17 15 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Laituripolkujen leveyden on oltava vähintään 3 m ja tasoristeysten RAMOn osan 9 Tasoristeykset mukaisia, jolloin huoltoliikenne voi kulkea laiturilta toiselle. Leveyden määrityksessä on otettava huomioon myös kiskoille kääntyvä kalusto. Kiskojen ulkopuolella laituripolut on suunniteltava siten, että huoltoliikenne ja kunnossapitokalusto pääsevät turvallisesti kääntymään laiturille ja laiturilta. Puisille laitureille johtavien laituripolkujen leveyden on oltava vähintään 2 m. /2/ Laituripolkujen tieosuuden rakenne mitoitetaan huoltoliikenteen 10 tonnin akselipainolle ja rakennetaan kestopäällysteiseksi Varoituslaitteet Yleiset tavoitteet laituripolkujen tasoristeysten suojaamisessa ovat samat kuin teiden tasoristeyksiä koskevissa ohjeissa. Tällöin on painotettava tasoristeyksen käyttäjämäärää ohiajonopeuden lisäksi sekä paikallisia olosuhteita, esim. näkemiä. Matkustajien käyttöön tarkoitettuja laituripolkuja voidaan varustaa puomilaitoksilla tapauskohtaisesti. Uusia valo- ja äänivaroituslaitoksia ei rakenneta Askelma laiturielementissä Laitureilta on joissain tapauksissa tarpeen päästä turvallisesti suoraan reunan kohdalta radalle. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi silloin, kun vaunuja tai veturi irrotetaan tai kytketään laiturin kohdalla. Askelmat eivät missään olosuhteissa ole tarkoitettu matkustajien käyttöön. Kuvassa 16.2:4 on esitetty periaatekuva metalliaskelmasta elementtiin kiinnitettynä. Askelma voi olla aukiasennossa, mutta se voidaan rakenteen salliessa kääntää pystyasentoon. Askelma maalataan keltaisella turvavärillä. Askelman viereen on merkittävä riittävän suurella tekstillä Raiteen ylitys kielletty ja kaksikielisillä paikoilla myös Tillträde över spår förbjudet, mikäli vastakkaisella puolella on askelma eikä raiteiden välissä ole aitaa. Askelmaa ei saa asentaa matalaan laituriin. Askelmat rakennetaan ja asennetaan hyväksyttyjen tyyppipiirustusten mukaan. Askelmien rakentaminen edellyttää RHK:n luvan. /4/

18 16 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Lukitus yläasennossa Kuva 16.2:4 Periaatekuva laiturielementtiin asennettavasta askelmasta Suojavarusteet Määräys: Laitureilla on oltava riittävä valaistus. Määräys: Laiturilla olevia matkustajia on varoitettava ohi kulkevasta tai saapuvasta junasta tarkoituksenmukaisella tavalla Valaistus Laitureille on rakennettava valaistus erillisen suunnitelman mukaan noudattaen RHK:n julkaisua Ratapiha- ja matkustaja-aluevalaistussuositukset. /5/ Laiturin varoituskilpi RAMOn osan 17 Radan merkit mukainen Laiturin varoituskilpi (T-332) on asennettava laitureille sopivin välein (esim m), kun ohiajavan junan nopeus voi olla > 140 km/h. Merkkejä suositellaan käytettäväksi myös, kun ohiajavan junan nopeus on # 140 km/h. /2/ Junailmoitin Laituriraiteen mitoitusnopeuden ollessa > 160 km/h laiturit on varustettava kaikista ohittavista junista varoittavilla automaattisilla kuulutuslaitteilla ja näyttötauluilla, joissa oleva suomeksi ja ruotsiksi kirjoitettu varoitusteksti on valaistu ja vilkkuu. Kuulutuksen tai merkinannon on oltava selkeä sekä yksiselitteinen eikä se saa tarpeettomasti häiritä ympäristöä. Kuulutusten tulee olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Laiturit, joilla junan näkyvyys tai muut turvallisuutta vaarantavat seikat sitä vaativat, on varustettava näillä laitteilla nopeudesta riippumatta. Junailmoitin on yhteisnimitys edellä mainitulle kuulutus- ja näyttötauluyhdistelmälle. Kyseessä on varoituslaite, joka ei vaikuta turvalaitteiden tavoin junan kulkuun.

19 17 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Laiturin rakennetyypit Määräys: Laiturit on rakennettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B1 vaatimusten ja ohjeiden mukaan. /6/ Määräys: Laitureiden reunojen on oltava sellaiset, että aukean tilan ulottuman määräyksiä noudatetaan ja kulku junaan ja junasta on turvallista. /2/ Reunarakenne ja päällyste Reunarakenteena henkilölaitureilla käytetään seuraavia ratkaisuja: Betonielementti (A-elementti) Voimassa olevan tyyppipiirustuksen mukainen A-elementti on reunarakenteena päävaihtoehto ja sitä on käytettävä laituriraiteilla, joiden tavoitenopeus on $ 140 km/h. Rakenne on tarkemmin kuvattu liitteessä 4 ja julkaisussa Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot. A-elementtiä on käytettävä aina, kun kaapelikouru on tarpeellinen laiturin reunassa. Kaapelikouru toteutetaan liitteen 4/1 mukaisella betonilankulla, joka kiinnitetään pultilla elementin jalkaan. Kaapelikourun kannen on oltava betonia, kun junan ohiajonopeus on $ 160 km/h. Muulloin se voi olla painekyllästettyä puuta (paksuus 38 mm). /7/ Kuva 16.2:5 A-elementin periaatekuva. Betonielementti (B-elementti) Voimassa olevan tyyppipiirustuksen mukaista B-elementtiä voidaan käyttää laituriraiteilla, joiden tavoitenopeus on # 120 km/h. Rakenne on tarkemmin kuvattu liitteessä 5 ja julkaisussa Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot. /7/

20 18 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kuva 16.2:6 B-elementin periaatekuva. Luonnonkivi Voidaan käyttää taajamaliikenteen radoilla. Rakenne on kuvattu liitteessä 6. Kuva 16.2:7 Laiturin reuna luonnonkivestä. Laiturin korotus betonipalkilla Voidaan käyttää taajamaliikenteen radoilla. Rakenne on kuvattu liitteessä 6.

21 19 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Kuva 16.2:8 Laiturin reuna betonipalkista. Puulaituri Voidaan käyttää taajamaliikenteen radoilla. Rakenne on kuvattu liitteessä 7. Kuva 16.2:9 Puulaiturin periaatekuva. Välilaiturin poikkileikkaus voidaan toteuttaa myös toispuoleisena. Tällainen rakenne on kuvattu liitteessä 8. Reunarakenteena voidaan luvanvaraisesti käyttää ns. säädettävää elementtiä. Se on tyypiltään A-elementin kaltainen, mutta betonista otsalevyä voidaan säätää korkeussuunnassa. Tällöin elementin painuessa voidaan etureuna nostaa takaisin oikeaan korkeuteen koskematta elementin asemaan. Käyttökohteet valitaan aina tapauskohtaisesti, kun on oletettavissa, että painuminen yli kunnossapitotoleranssin on todennäköistä. Säädettäessä elementin reunaa ylöspäin kaapelikanavaa ei saa vakiokorkeudelle elementin reunasta. Säädettävää elementtiä ei voi käyttää B-elementin kanssa. Laiturien päällystemateriaalin on vähäliikenteisiä ratoja lukuun ottamatta oltava aina kiinteää ja mahdollisimman hyvin kunnossapitoa kestävää. Suojavyöhykkeen pintamateriaalin on selvästi erotuttava muusta laituripinnoitteesta toteuttamalla se esim. muuta pinnoitetta karkeammalla materiaalilla. Erotinviivan on sekä pinnan että värin suhteen selkeästi erotettava suojavyöhyke muusta laiturialueesta. Erotinviiva voidaan toteuttaa esim. luonnonkiveyksellä tai pintamassauksella. Suositeltavia laituripäällys-

22 20 RAMO 16.2 Henkilölaiturit teitä ovat normaalit katukivet ja asfaltti. Betonilaattoja käytettäessä paksuuden on oltava vähintään 50 mm ja maksimikoon mm 2. Vähäliikenteisillä radoilla voidaan laituripinnoitteena käyttää soraa tai mursketta ja sallia puiset laiturit. Soran ja murskeen on oltava hienoainesta sisältävää ja maksimiraekoon korkeintaan 12 mm. Näille laitureille on aina asennettava kohdan mukainen Laiturin varoituskilpi (T-332) määrävälein (esim m), koska suojavyöhykettä ei voida muulla tavalla merkitä. Puisiin laitureihin suojavyöhyke voidaan merkitä maalaamalla Laiturin mitoituskuormat Henkilölaituri on mitoitettava vähintään tungoskuormalle 4 kn/m 2. Laitureiden, joiden huolto tehdään koneellisesti ja joita laituriajoneuvot sekä hälytysajoneuvot tulevat käyttämään, mitoituskuormana on käytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B1 mukaisesti (henkilö-, paketti- tai kuorma-autot, joiden kokonaispaino # 15 tonnia) pintakuormaa 10 kn/m 2, pistekuormaa kn (kuorma-ala 0,3 0,3 m 2 ja pistekuormien väli 1,7 m) sekä vaakasuoraa jarrukuormaa 75 kn. /6/ Laiturilla olevat pystyrakenteet mm. porras- ja hissihuoneiden seinät sekä katosten kannatinpilarit on mitoitettava 25 kn:n törmäyskuormalle. Törmäyskuorman oletetaan vaikuttavan 0 1 m:n korkeudella laituritasosta. Rakenne voidaan suojata erillisellä 0,5 m:n korkeudella olevalla maantiekaiteella, jonka murtolujuus on vähintään 0,5 MN. Tällöin rakennetta ei tarvitse erikseen mitoittaa törmäykselle. Tapauskohtaisesti on tarkistettava, onko laituri mitoitettava normaalin tieliikenteen tai pelastuslaitoksen nosturiajoneuvon kuormille esim. korkeiden rakennusten vierellä Laiturin perustukset Laiturin suunnittelun yhteydessä on tehtävä geotekninen selvitys maapohjan kantavuudesta ja routivuudesta. Laituri voidaan tehdä maanvaraisena, mikäli pitkäaikaiset painumat (30 v.) eivät ylitä 70 mm eikä kulmakiertymän raja-arvo ylitä 1/800. Painuma-arvojen ylittyessä geoteknisissä laskelmissa laituri on rakennettava joko vahvistetun maaperän varaan maanvaraisena tai laiturirakenteesta on tehtävä kantava. Painumalaskelmassa käytettävät parametrit on selvitettävä ödömetri- tai muilla luotettavilla kokeilla. Laituri voidaan tehdä kantavana joko kokonaan (paalutettu rakenne) tai osittain, jolloin vain laiturin reunan tukimuuri sekä suojavyöhyke ovat kantavia ja muu osa maanvaraisena asfalttipäällysteisenä (helposti uudelleen lisätäytöillä päällystettävissä). Kantavasta rakenteesta on periaatekuva liitteessä 7. Laiturin rakenteet on perustettava routimattomalle maalle, routarajalle tehdylle routimattomalle massanvaihdolle tai laiturin rakenteet on routaeristettävä. Routaeristeen ja routarajan mitoituksen lähtökohtana on käytettävä julkaisun Pohjarakennusohjeet (RIL121) mukaista kerran 50 vuodessa esiintyvää pakkasmäärää. /8/

23 21 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Routaeristeenä voidaan käyttää suulakepuristettua, tyyppihyväksyttyä solupolystyreenilevyä (XPS) tai kevytsoraa. Routaeristeen määrä on mitoitettava paikallisten olosuhteiden mukaan. Täyttökerrokset on tiivistettävä vähintään 92 %:n tiiveyteen parannetulla Proctor-kokeella mitattuna tai kantavuusarvoon E2 > 90 MN/m 2 ja E2/E1 < 2, Sivukaltevuus ja kuivatus Laiturin sivukaltevuutena on käytettävä puulaitureita lukuun ottamatta 2,5 %. Kaltevuus on oltava reunalaitureilla ja toispuoleisilla välilaitureilla aina käyttöraiteesta poispäin. Kaksipuoleisilla välilaitureilla kallistus suositellaan turvallisuussyistä tehtäväksi käyttöraiteista poispäin (keskelle kallistus). Keskelle kallistus edellyttää aina erillisen kuivatusjärjestelmän. Viettokaltevuuden minimiarvoksi suositellaan n. 1,5 %. Sadevesiviemäröinti tehdään paikkakohtaisen erillisen suunnitelman mukaan. Puulaiturit rakennetaan poikkisuunnassa vaakatasoon ja lankutus varustetaan aina noin 10 mm:n ilmaraoilla. Puulaitureita ei yleensä mitoiteta kunnossapitokoneille Päätyluiskat ja päätylaiturit Laiturin päätyluiska rakennetaan normaalisti kaltevuuteen 1:12,5 (viisi reunaelementtiä). Huoltoajoneuvoille luiskan leveyden on oltava $ 3 m. Päätyluiska rakennetaan kohdan mukaan, mikäli se on tarkoitettu liikuntaesteisten matkustajien käyttöön ainoaksi yhteydeksi. Päätylaitureiden nurkat ja päädyt rakennetaan käyttäen nurkka- ja päätyelementtejä. Elementtien on oltava julkaisun Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot mukaisia. Paikalla valettuihin ratkaisuihin on haettava RHK:n lupa. /7/ Rakenteiden suojaukset Laitureilla olevat tai laitureille sijoitettavat rakenteet on tarvittaessa suojattava mm. kunnossapitokoneiden aiheuttamilta vaurioilta. Valaisin- ja muiden vastaavien pylväiden suojaus tehdään kuvan 16.2:10 ja liitteen 9 mukaan. Sähköistyspylväiden kiinnitysperustus on esim. vanhan laiturin korotuksen yhteydessä suojattava liitteen 9 mukaan, jotta kiinnityspultteihin päästään tarvittaessa käsiksi.

24 22 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Uusi laituri Korotettava laituri Kuva 16.2:10 Valaisinpylvään suojaus Vähäliikenteisten ratojen laiturit Pääraiteen vieressä reunalaiturin leveys mitoitetaan pääsääntöisesti kohdan mukaan. Vähäliikenteisillä radoilla voidaan tapauskohtaisesti rakentaa puinen liitteen 7 mukainen reunalaituri, jonka leveyden on oltava suojavyöhykkeen leveys + 2,0 m (matkustajien kulkuväylä + matkustajien minimilisätila). Taajamajunien kohtausta varten voidaan rakentaa toispuoleinen välilaituri sivuraiteiden väliin, jolloin laiturin leveyden on oltava $ 1,5 m. Laituri rakennetaan liitteen 7 mukaan puusta kaiteella varustettuna, jolloin raidevälin on oltava $ 5,6 m Matalat henkilölaiturit Määräys: Matalaa henkilölaituria käytettäessä suurin sallittu paikallinen nopeus on 140 km/h. Määräys: Uusia koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta. Matalalla henkilölaiturilla tarkoitetaan oheisen periaatekuvan 16:2.11 mukaisia laitureita, joiden reunamateriaali on yleensä betonielementti, luonnonkivi tai puu. Matalia henkilölaitureita saa käyttää rataverkolla, mikäli laituriraiteen nopeus on # 140 km/h. Suojavyöhykkeen on oltava 0,7 m (vastaa korkeiden laitureiden 0,5 m) nopeuden ollessa # 60 km/h, 1,2 m (vastaa korkeiden laitureiden 1,0 m) nopeuden ollessa # 120 km/h ja 1,5 m nopeuden ollessa # 140 km/h.

25 23 RAMO 16.2 Henkilölaiturit 1600 ksk 265 Kuva 16.2:11 Matala henkilölaituri. Koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta, vaan ne pyritään korvaamaan kohdan mukaisella laiturimitoituksella. Matala laituri voidaan poikkeuksellisesti rakentaa rajoitetulle matkalle, kun korkealle laiturille rakennetaan luvanvarainen laituripolku laiturin reunan kohdalle liitteen 3 mukaan. Samoin voidaan luvanvaraisesti kaarresäteestä johtuen rakentaa laiturin pää matalana käyttäen muutoskohdassa vähintään luiskakaltevuutta 1:12,5. Vaikka koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta, on olemassa olevat pidettävä kunnossa. Tällöin joudutaan mm. vaihtamaan laiturielementtejä, jolloin yleensä käytetään muualta vapautuneita, mutta hyväkuntoisia elementtejä tai luonnonkiviä. Oheista taulukkoa 16.2:3 käytetään, kun esim. vanhan matalan henkilölaiturin reuna koko matkalta asennetaan takaisin. Muissa tapauksissa asennus joudutaan tekemään ympäröiviin elementteihin soveltaen. RAMOn osan 2 Radan geometria aukean tilan mitoista saa poiketa asennustoleranssin sallimissa rajoissa kuten korkeiden laitureidenkin suhteen. /2/ Taulukko 16.2:3 Matalan henkilölaiturin sijainti ja asennustoleranssit. Normaali arvo Etäisyys suoran raiteen keskiviivasta (mm) 1600 Korkeus kiskon selästä (mm) 265 Asennustoleranssi

26 24 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Laiturikatokset Laiturille tai laituriin välittömästi liittyvänä voidaan suunnitella sadekatos tai sadekatosryhmiä. Ne sijoitetaan laiturin osalle tai koko pituudelle olosuhteiden mukaan. Välilaiturilla katos voidaan sijoittaa myös laiturin päähän läpikuljettavaksi ja laituripituuteen kuulumattomaksi, jolloin päästään pienemmällä laiturileveydellä. Katos voidaan suunnitella myös siten, että se toimii tuulensuojana. Tuulensuojien tulisi olla mahdollisimman läpinäkyviä ja niiden yhteyteen voidaan sijoittaa istuinpenkkejä. Massiivisten paikkakohtaisten katosrakenteiden ohella ovat ns. pysäkkikatokset toimiva ratkaisu. Liikennepaikan luonteesta riippuen pysäkkikatoksina voidaan käyttää joko lasiseinillä tai verkkoseinillä varustettuja katoksia. Laiturikatokset on rakennettava ensisijaisesti palamattomista tai lähes palamattomista materiaaleista. Pysäkkikatoksia voidaan kuitenkin rakentaa ympäristösyistä esim. puusta. Massiivisten laiturikatosten rakentaminen puusta tai muusta palavasta materiaalista edellyttää RHK:n luvan. Valaistus on pyrittävä suunnittelemaan siten, ettei matkustaja junaan noustessaan varjostaisi portaita. Valaisimia ei kuitenkaan saa sijoittaa ATUn sisään. Tehtävään opastetun henkilön työskentelyalueen vähimmäisetäisyys 25 kv:n jännitteisen raiteen keskilinjasta on 3,0 m. Osa laiturikatoksen reunasta on tämän rajan sisällä. Katoksen päälle johtavat reitit on lukittava ja oltava avattavissa vain avaimella. Lisäksi työskentelystä on oltava turvaohjeet. Katoksiin kiinnitettävät ja huoltoa vaativat varusteet on pyrittävä sijoittamaan vähintään 3,0 m:n etäisyydelle sähköistetyn raiteen keskilinjasta. Tämä koskee myös laiturilla olevia kohteita. Edellä mainittua lähemmäksi sijoitettujen laitteiden ja varusteiden huolto- ja kunnossapito edellyttää turvaohjeet. Laiturikatoksen pituus tai pysäkkikatosten lukumäärä määritetään matkustajamäärien, junapituuksien, palvelutason ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Laiturikatoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon junaliikenteen opastimien, laiturikilpien yms. opasteiden näkyvyys ja sijoitus sekä huoltoliikenteen, kunnossapitokaluston ja ATUn vaatimukset. Vapaan aukon minimikorkeus on 2,8 m (liitteet 2/2 ja 2/4). Vaatimus ei koske pysäkkikatoksia. Pelastusyksiköille ei edellä mainittu 2,8 metrin korkeus riitä. Niille on turvattava pääsy vähintään 100 metrin päähän (esim. poikkisuunnassa) sitä laituriosuutta, jolle katoksen alta ei pääse. Laiturikatosten rakenteen mitoituksessa on otettava huomioon lumi- ja tuulikuormien lisäksi ohiajavien junien paineiskut. /10/ Pysähdyspaikkamerkit Pysähdyspaikkamerkeillä ilmoitetaan, mihin junan on pituudesta riippuen pysähdyttävä, jotta matkustajapalvelu olisi mahdollisimman hyvää ja turvallista. Merkit on tarkemmin kuvattu RAMOn osassa 17 Radan merkit. /2/

27 25 RAMO 16.2 Henkilölaiturit Yleisöinfolaitteet ja muu varustus Määräys: Asemat ja pysähdyspaikat on merkittävä nimikyltein. Opastuksen on noudatettava RHK:n Opastusjärjestelmä -julkaisua. Opastimilla tarkoitetaan tässä matkustajille tarkoitettuja kiinteitä opastimia. Opastimien sijainti on suunniteltava siten, että niiden havaittavuus on hyvä ilman, että käydään suojavyöhykkeellä. Opastimet voidaan sijoittaa mm. pylväisiin ja tarkoitusta varten rakennettuihin rakenteisiin (esim. infotaulut). Opastusteksteissä kaksikielisyys on otettava huomioon samalla tavalla kuin paikkakunnan muussa opastuksessa. Opastimien sijoituksessa on otettava huomioon kunnossapitokaluston ja huoltoliikenteen vaatimukset. /9/ Asemien nimikyltit on asennettava jokaiselle laiturille seuraavasti: 1 kyltti laituria kohden, mikäli laituripituus on 120 m muuten 35 m laiturin päistä, vähintään 100 m:n välein. Matkustajien odotusta ja levähdystä varten tarkoitetut istuimet on sijoitettava laiturille vähintään kahden metrin etäisyydelle suojavyöhykkeen sisäreunasta tai laiturialueen ulkopuolelle. Istuimien on oltava joko kiinteitä tai kiinnitettäviä/irrotettavia, jolloin ne voidaan esim. poistaa talveksi. Laiturit on aina varustettava roskakoreilla ja harkinnan mukaan tuhka-astioilla. Kaupunkiratojen laiturit ja suurehkojen liikennepaikkojen laiturit on aina varustettava tuhka-astioilla. Roskakorit ja tuhka-astiat on kiinnitettävä esim. pylväisiin tai muihin rakenteisiin. Suurehkojen asemien laitureille on suositeltavaa järjestää jätteiden lajittelu. Kiinteitä yleisiä puhelimia, automaatteja tai vastaavia kiinteitä rakenteita ei saa sijoittaa suojavyöhykkeelle, matkustajien jalankulkukäytävälle eikä matkustajien lisätilalle. Ne voidaan sijoittaa muulle laiturialueelle siten, että ne palvelevat hyvin mahdollisimman suurta käyttäjämäärää. Valaistus sekä kaiuttimien, valvontakameroiden ja infolaitteiden sijoitus tehdään erillisten suunnitelmien mukaan. Kuulutusjärjestelmä on suunniteltava erikseen. Kuulutukset eivät saa aiheuttaa häiriötä ympäristöön. Kaiuttimet on asennettava siten, että kuulutuksien taso on hyvä laiturin koko alueella. Laitureiden välittömään läheisyyteen on suositeltavaa asentaa kiinteät polkupyörätelineet.

28 26 RAMO 16

29 27 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit 16.3 Kuormauslaiturit Määräys: Kuormauslaiturin on oltava sellainen, että tavaroiden kuormaaminen vaunuun ja purkaminen vaunusta voi tapahtua turvallisesti. Määräys: Laiturit on rakennettava siten, että ne kantavat niille suunnitellut kuormitukset Suunnitteluperusteet Liikenteen vaatimukset määrittelevät laiturin sijoituksen, pituuden, leveyden ja rakenteen. Tavoitteena on kuormauksen tapahtuminen mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti ottaen huomioon rautatiekaluston vaatimukset ja radan kunnossapito. Tavaravaunujen lattian korkeus on yleensä mm kiskon selän korkeudesta. Lukuun ottamatta erikoislaitureita laiturin korkeus on 1200 mm kiskon selästä ja leveyden on oltava vähintään 3,0 m. Tapauskohtaisesti on selvitettävä kuormauslaitureita käyttävän rautatiekaluston ominaisuudet sekä kuljetettavan tavaran vaatimukset. Erikoisvaunuja lukuun ottamatta kuormauslaitureita käyttävien tavaravaunujen kokonaispituus on yleensä 9 22 m. Sivulaituri tulee yleensä sijoittaa kuormausraiteen puoliväliin ensisijaisesti suoralle osuudelle. Laiturin etäisyys kuormausraiteen keskiviivasta on 1920 mm +40/-60. Kaarteeseen kallistamattoman raiteen viereen sijoitettuna laiturin etäisyys kaarteen sisä- ja ulkopuolella lasketaan likimääräisen kaavan 16.3:1 avulla. D = /R (16.3:1) D = laiturin etäisyys raiteen keskiviivasta [mm] R = kaarteen säde [m] Kaarrealueen ulkopuolelle levitystä jatketaan ATUn mukaan. Sivulaituri voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa kuormausraiteen viereen 1750 mm:n etäisyydelle raiteen keskilinjasta. Tällöin on noudatettava seuraavia ehtoja: laituri on sijoitettava raiteen suoralle osuudelle raiteen toisella puolella ei saa olla sivulaituria laiturin reunan sivupoikkeama saa olla +100/-0 mm laiturin korkeuspoikkeama saa olla ± 30 mm laiturin molempiin päihin asennetaan ilmoitustaulut, joissa kielletään vaunujen astimilla seisominen ja ilmoitetaan laiturin poikkeava etäisyys raiteen keskilinjasta RAMOn osan 17 Radan merkit mukaan laiturin ulkoreuna pidetään vapaana tavaroista kelta/musta varoitusviiva maalataan ATUn alueella olevalle reunaosuudelle. /2/

30 28 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit Laituriin liittyvän raiteen pituuskaltevuuden normaali maksimiarvo on 0,002 ja lupaarvo 0, Laiturin mitoitus. Laiturin kokonaispituus ja leveys määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuormauslaituri liittyy rakennukseen ja sen yhteyteen rakennetaan katos, suositellaan kuvan 16.3:1 mukaista ratkaisua. Jos kuormauslaiturit sijaitsevat raiteen molemmilla puolilla, tai kuormattavien vaunujen toisella puolella on raide ja laiturin reunan etäisyys raiteen keskeltä on # 1920 mm, laiturin (molemminpuolisessa toisen) alla tulee olla 500 mm syvyinen ja 800 mm korkuinen suojatila koko laiturin pituudella kuvan 16.3:1 mukaan suojatila Raideväleissä on noudatettava RAMO:n osaa 7 'Liikennepaikat'. 500 Kuva 16.3:1 Rakennukseen liittyvä kuormauslaituri. Laiturille johtavan luiskan leveyden tulee olla vähintään 3,0 m, jolloin huoltoliikenne pääsee laiturille. Katoksien korkeus kiskon selästä on oltava $ 5,6 m. Muuten on noudatettava ATUn ovi- ja porttiaukoista annettuja määräyksiä. Kuormauslaituri voidaan sijoittaa kahden raiteen väliin keskilaituriksi. Laiturin leveys määräytyy kuormausmenetelmän ja kuormattavan tavaran mukaan (puutavara, kappaletavara) Laiturin mitoituskuormat ja rakenne Laiturit on mitoitettava kuten henkilölaiturit vähintään kuormaluokka II mukaisille pinta-, piste- ja vaakasuoralle jarrukuormalle Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 mukaan. Tällaista kuormauslaituria voi kuormittaa paketti- ja kuorma-autolla, jonka kokonaispaino # 15 tonnia, sekä haarukkatrukilla, jonka suurin kuljetettava kuorma # 1,5 tonnia. /6/

31 29 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit Mikäli laituria kuormitetaan edellä mainittua suuremmilla kuormilla, on käytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 mukaisia tieliikenne- tai työkonekuormia. /6/ Ajoneuvojen kuormaukseen tarkoitetut päätylaiturit on aina varustettava puskinelementeillä. Elementtien keskiviivan korkeus kiskon selästä on 1020 ± 50 mm. Kuormaus tapahtuu kuormaussiltojen avulla puskinten yli. Puskinelementteihin junan aiheuttaman törmäyskuorman minimi on 200 kn. Päätylaiturin vaunujen kiinnityskoukun mitoituskuorman on oltava vähintään 15 % vaunuissa kerralla kulkevan lastausaikaisen ajoneuvon painosta, mutta vähintään 100 kn. Luiskakaltevuuden on oltava enintään 1:12,5. Lastaussillat on mitoitettava vähintään 5 tonnin pyöräkuormalle. Rakennemateriaalin vaihtoehdot ovat seuraavat: betoninen reunaelementti + routimaton maa-aines paikalleen valettu betoninen laiturin reunaelementti + routimaton maa-aines luonnonkivireuna paikalleen valettu betoninen laituri teräksestä betoniperustuksille tehty laituri puulaituri rakennusten yhteyteen tehty puu-, teräs- tai betonilaituri. Kuormauslaitureiden ratkaisut riippuvat paikallisista olosuhteista ja käyttötarkoituksesta. Laiturin reuna tehdään yleensä valmiista betonielementeistä tai paikalleen valetusta betonista. Laituri voidaan mitoituksen salliessa tehdä kokonaan puusta. Pinnoitteena käytetään asfalttia, betonia, soraa tai puuta. Aidat ja kaiteet on rakennettava työturvallisuusmääräysten ja katselmuksen perusteella. Jos kuormauslaituri sijaitsee pistoraiteen vieressä, raide on varustettava kiinteällä tai liikkuvalla raidepuskimella. Tarvittaessa puskimet on varustettava keskuspuskimen lisälaitteella. Laitureille on rakennettava valaistus erillisen suunnitelman mukaan noudattaen RHK:n julkaisua Ratapiha- ja matkustaja-aluevalaistussuositukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työturvallisuuteen ja kuormauksen sujumiseen. /5/ Erikoiskuormauslaiturit Erikoisvaunut ja kuormausmenetelmät vaativat normaaleista kuormauslaitureista poikkeavat ratkaisut. Tällaisia ovat mm. autojenkuormauslaiturit sekä rekkojen ja puoliperävaunujen kuormauslaiturit. Henkilöautojen kuormaukseen käytettävät laiturit ovat pääsääntöisesti päätylaitureita. Kuormauslaitureilta on voitava ajaa kuormaussiltojen kautta sekä ylä- että alatasanteelle. Ajoramppien leveyden on oltava vähintään 3,0 m ja nousujen 6 10 %.

32 30 RAMO 16.3 Kuormauslaiturit Sotilaslaiturit mitoitetaan ja rakennetaan soveltaen näitä määräyksiä ja ohjeita puolustusvoimien lähtöarvojen (mitat ja kuormat) pohjalta.

33 31 RAMO 16.4 Tilapäislaiturit 16.4 Tilapäislaiturit Tilapäislaiturit on tarkoitettu ajallisesti rajoitettuun käyttöön. Tämän jälkeen ne on suljettava pois käytöstä tai purettava Henkilölaiturit Laiturin pituus määritetään käyttötarpeen mukaan. Tilapäislaiturin mitoituksessa otetaan huomioon myös ajalliset olosuhteet (esim. käyttö vain kesällä). Laiturin sijainti ja asennustoleranssit on esitetty taulukossa 16.4:1. Suluissa on esitetty matalan laiturin mitat. Taulukko 16.4:1 Tilapäislaiturin sijainti ja asennustoleranssit. Normaali arvo Etäisyys suoran raiteen keskiviivasta [mm] 1800 (1600) Korkeus kiskon selästä [mm] 550 (265) Asennustoleranssi Laiturin leveys määritetään kohdassa esitetyllä tavalla. Laskennallisesta leveydestä voidaan luvalla poiketa. Suojavyöhyke on merkittävä pinnoitteeseen tai kilvillä. Laiturin rakenteena voidaan myös kaukoliikenteelle käyttää puulaituria tai puuelementtiä ja soraa. Laiturin rakenteellinen kestävyys mitoitetaan normaalilla tavalla. Pinnoitteena voidaan käyttää soraa tai mursketta. Tilapäislaiturista on informoitava matkustajia ja liikennöitsijöitä Kuormauslaiturit Tilapäisen kuormauslaiturin mitoitusperusteet vaihtelevat kuormauskaluston, kuormattavan tavaran ja raiteen käyttötarkoituksen mukaan. Pää- ja sivuraiteen viereen kuormauslaituri rakennetaan kohdan mukaan Apusiltalaiturit Apusiltojen kohdalla laiturit toteutetaan liitteen 10 periaateratkaisua noudattaen Lupa Tilapäislaiturin rakentamiselle vaaditaan RHK:n kirjallinen lupa.

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

16 VÄYLÄT JA LAITURIT... 5. 16.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 16.1.1 Lyhenteet... 7 16.1.2 Symbolit... 8

16 VÄYLÄT JA LAITURIT... 5. 16.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 16.1.1 Lyhenteet... 7 16.1.2 Symbolit... 8 1 RATO 16 Sisältö SISÄLTÖ 16 VÄYLÄT JA LAITURIT... 5 16.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 16.1.1 Lyhenteet... 7 16.1.2 Symbolit... 8 16.2 MITOITUSPERUSTEITA... 9 16.2.1 Ihmiset... 9 16.2.2 Ajoneuvot... 9 16.2.2.1 Pelastusreitit...

Lisätiedot

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Kouvolan laskumäen käyttöohje

Kouvolan laskumäen käyttöohje OHJE 1 (5) Korvaa/muuttaa Järjestelyopastimien käyttö laskumäessä Dnro 2338/741/2008 Kouvolan laskumäen käyttöohje 0400 109 E 111 LIVI/1685/06.04.01/2015 (soveltuvin osin) Kohdistuvuus Asiasanat Voimassa

Lisätiedot

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Kunnossapitoyksikkö/KO 2.11. 2001 1 (11) KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Nämä kiskonhionnan tekniset toimitusehdot 1539/731/2001 ovat voimassa Suomen valtion rataverkolla 1.1.2002 lukien. Nämä toimitusehdot

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUKSET. 1. Yleistä

ERIKOISKULJETUKSET. 1. Yleistä Liite 4 ERIKOISKULJETUKSET 1. Yleistä 1.1. Ulottumamitat ylittävien, ylimassaisten tai -mittaisten kuormien sekä suurkuormausvaunuissa kuljetettavien kuormien (jäljempänä erikoiskuljetusten ja suurkuormausvaunussa

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS

NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS RATAOSAN KUVAUS, KOKEMÄKI-PORI Rataosa Kokemäki- Pori avattiin liikenteelle 1.11.1895. Rataosa kuuluu Euroopan laajjuiseen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO VT-010

LIIKENNEVIRASTO VT-010 Dnro 4198/0824/2014 LUONNOS 8.9.2014 LIIKENNEVIRASTO VT-010 LIIKENNEVIRASTON JA SUONENJOEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS SUONENJOEN RATAPIHAN PARANNUSTYÖ 1 SOPIMUSKOHDE 2(6) Liikenneviraston ja Suonenjoen

Lisätiedot

Ossinlammen siltakilpailu. Ossin olohuone. Suunnitelmaselostus

Ossinlammen siltakilpailu. Ossin olohuone. Suunnitelmaselostus Ossinlammen siltakilpailu Suunnitelmaselostus 1 Ratkaisun lähtökohdat Ehdotuksen perusideana on jatkaa Ossinlammen ympäristön puistomaista teemaa ja aktivoida aluetta. Silta on yksiaukkoinen palkkisilta,

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet. Harri Koskenranta 3.2. 2005

T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet. Harri Koskenranta 3.2. 2005 T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT HAAVOITTUVUUS 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta

Lisätiedot

1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3

1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 3 SÄHKÖRATAMÄÄRÄYKSIÄ... 4 3.1 Jännitteiset rakenteet... 4 3.2 Työskentelyalue... 4 3.3 Sähköturvallisuuden

Lisätiedot

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN ACO Linjakuivatus Asennusohjeet ACO DRAIN Sisältö Käyttöalueet EN 433 -standardin mukaan 3 Symbolit ja kaatotyypit 4 Tärkeitä suunnittelu- ja asennusohjeita Yleiset ja erityiset asennusohjeet 5 ACO DRAIN

Lisätiedot

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ YLIVIESKA SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ Siltasuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Lea Yläsaari Tarkastanut: 10.4.2017 Pekka Mantere Geosuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Arto Keski-Opas Tarkastanut:

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Kertauskoekysymykset

Kertauskoekysymykset Voimassa: 01.01.2013 alkaen Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Ulkoalueet Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan riski

Lisätiedot

Tilanjako-oven mittausohjeet

Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven oikea mitoitus näitä mittausohjeita noudattaen. Alla kolme yleisintä asennus- / mittausvaihtoehtoa. Mittausmalli Seinäkiinnitys oviaukon päälle Esimerkin oviaukon

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä 1 (7) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RAMO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat

Lisätiedot

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/ Ohje 2 (2) Sisältö 1 Määritelmät... 3 2 Aikataulutyypit, aikataulujen rakenneosat ja yhteiset sisältövaatimukset kaikille aikataulutyypeille.. 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen rakenneosat...

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria 03 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria RATATEKNISET OHJEET (RATO) Osa 2 Radan geometria Liikenneviraston ohjeita 3/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3 LIIKENNEVIRASTO 2 (8) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 AIKATAULUTYYPIT, AIKATAULUJEN RAKENNEOSAT JA YHTEISET SISÄLTÖTIEDOT KAIKILLE AIKATAULUTYYPEILLE... 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen

Lisätiedot

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä Kunnossapitoyksikkö 23.8.2001 1 (7) MATHÉE-KISKOANKKURIT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mathée-kiskoankkureiden käyttö- ja asennusohjeet nro 1172/731/2001 voimassaoleviksi Suomen valtion rataverkolla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 11. huhtikuuta 2002 PE 301.518/Kompr.tark. 4-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 4-5 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 31.5.2002 894/731/00 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus hyväksyy oheisen muutoksen, joka korvaa RAMOn osan 2 Radan geometria kohdan 2.9

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

ME/KSe/PH 1.7.2013 Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

ME/KSe/PH 1.7.2013 Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio OHJE 36/16/RIHOS 1 (7) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa PELASTUSTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Lisätiedot

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana) MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

Raidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja.

Raidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja. VR Transpoint VERSIO 3.1 B (1/14) LIITE B RAIDEMATERIAALIN KUORMAUSOHJE SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. KULJETUKSISSA KÄYTETTÄVÄT KALUSTO 3. RATAKISKOT 4. RAIDE-ELEMENTIT 5. BETONISET RATAPÖLKYT 6. PUISET

Lisätiedot

l off, mm kuormauksen aikana

l off, mm kuormauksen aikana 4. Kuormien sijoittaminen vaunuihin 4.1. Vaunuun kuormattujen tavaroiden ja kiinnitysvälineiden yhteenlaskettu paino ei saa ylittää vaunuun merkittyä kantavuutta, ja kun kuorma tukeutuu kahteen vaunuun,

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ 1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Cibes PARALLEL. * 56 aloitus: 335 ** 56 aloitus: 595

Cibes PARALLEL. * 56 aloitus: 335 ** 56 aloitus: 595 Cibes PARALLEL Tämä tietolomake on tarkoitettu vain viitteeksi. Kaikkiin esitettyihin, seiniltä otettuihin mittoihin vaikuttavat kaikki mahdolliset esteet, jotka on tutkittava läpikotaisin. Mitat ovat

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite

Lisätiedot

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4 SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Keskikaide SSAB 210x130/4 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteen rakenne ja osat...3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat...4 Kaiteen

Lisätiedot

T Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - ulkoalueet. Harri Koskenranta

T Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - ulkoalueet. Harri Koskenranta T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - ulkoalueet Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT HAAVOITTUVUUS T-110.5610/Koskenranta

Lisätiedot

Merkitsemien. Tiedoksi

Merkitsemien. Tiedoksi ASENNUSOHJE -2- Unihak järjestelmäteline muodostuu pystysaloista mallia FSB ( bajonetskarv) ja LB ( längdbalk) juokusupalkeista joita yhdistävät tavallisesti ERB (enrörbalk) jokat. Telineen leveys voi

Lisätiedot

Tukimuurielementit 2-80

Tukimuurielementit 2-80 2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2

Pyörätuoliluiskat. 2 Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT 74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk PELASTUSTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4.3.2010

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk PELASTUSTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4.3.2010 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Pelastustie Pelastustie on ajotie

Lisätiedot

Muurauspukin käyttöohje

Muurauspukin käyttöohje Muurauspukin käyttöohje Muurauspukin käyttöohje SISÄLTÖ 1. Alkusanat ja ehdot. 2. Turvallisuus vaatimukset. 3. Muurauspukin pystytys. 4. Korotuskehän asennus. 5. Alumiinitason asennus. 6. Seinäkiinnikkeen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Määräys 1 (91) Antopäivä: 31.12.2012 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KAUNIAISTEN ASEMASEUDUN TURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS, VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU

KAUNIAISTEN ASEMASEUDUN TURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS, VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU KAUNIAISTEN ASEMASEUDUN TURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS, VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 VAIHTOEHTOJEN ESITTELY... 4 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 10 1. LAITURIEN KOROTUS...

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012 1 (10) Antopäivä: 15.06.2017 Voimaantulopäivä: 28.08.2017 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen

Lisätiedot

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen

Lisätiedot

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat 1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto 25.8.2016 OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat Johdanto Rakennusvalvontaviraston

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla 2 Sisällys Palvelutasovaatimukset... 3 Minimipalvelutasotavoitteet... 3 Esimerkkiasemien luokittelu...

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot