LAPJÄRVEN LEIRIKESKUS KOULURAKENNUS MIEHIKKÄLÄ ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS

Transkriptio

1 LAPJÄRVEN LEIRIKESKUS KOULURAKENNUS MIEHIKKÄLÄ ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS Laatija: Insinööritoimisto Nannari Oy/ Ari Liljasto Tökkärintie KOTKA Laadittu: Osoite Tökkärintie KOTKA Puhelin Y-tunnus Alv. rek

2 2 SISÄLLYSLUETTEL0 1.0 ALKUSANAT TARKASTUSMENETTELYSTÄ 2.0 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA 2.1 Rajaukset kohteessa 2.2 Muuta 3.0 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA 4.0 HAVAINNOT JA TOIMENPIDE EHDOTUKSET 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä. 4.2 Perustukset ja alapohjarakenteet 4.3 Ulkoseinät ja julkisivut ja muut kantavat rakenteet. 4.4 Väliseinät ja välipohjat 4.5 Ikkunat, ulko-ovet ja parvekeovet 4.6 Yläpohja, ullakko ja vesikatto (Katokset, parvekkeet, terassit yms. sekä rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat) 4.7 Märkä- ja kosteat tilat 4.8 Muut sisätilat ja asumista palvelevat tilat 5 TALOTEKNIIKKA 5.1 Lämmitys 5.2 Vesi ja viemärilaitteet 5.3 Ilmanvaihto 5.4 Sähköistys 6 YHTEENVETO 7 OLLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT JA RISKIT 8 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKI 9 ASBESTIN ESIINTYMINEN 10 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA TARKASTUSVÄLIT KÄSITTEINÄ 11 VAKUUTUS PIILEVIEN RAKENNUSVIRHEIDEN VARALTA Liitteet: Liite 1: Liite 2: Asukaskysely Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot

3 3 1 ALKUSANAT TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokauppaa varten, tilaajan ohjeeseen (LVI , KH ) Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokauppaa varten, Suoritusohjeen(LVI , KH ) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta.

4 4 2 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde: Lapjärven leirikeskus, Koulurakennus Miehikkälä Tarkastuksen tilaaja Nimi Osoite Omistushistoria Pinta-ala Tilavuus Rakennustyyppi Rakennusvuosi Käyttötarkoitus Miehikkälän kunta Markku Uski Keskustie 4 A Miehikkälä Toiminut aluksi kouluna ja tämän jälkeen osana leirikeskusta n. --- m² ( Ei tarkemitattu) n. --- ³ ( Ei tarkemitattu) Puurakenteinen koulurakennus luvulla Osana leirikeskusta Tarkastuspäivä Tarkastuksen tarkoitus Tarkastaja Läsnä Tarkastushetken sää Käytettävissä olevat asiakirjat Loppukatselmus Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Kiinteistökauppa Ari Liljasto, Rak. Ins. Tsto. Nannari Oy Kiinteistön hoitaja ja Ari Liljasto (RI). Pilvinen ajoittain sadetta Ulkoilman suhteellinen kosteus 83,5 % lämpötilassa 15,0 ºC (10,7 g/m³) Sisäilman suhteellinen kosteus 60,6 % lämpötilassa 20,0 ºC (10,5 g/m³) Pohja, julkisivut ja leikkaus. Ei tietoa Tramex Moisture Meter, Tramex Moisture Encounter, Vaisala HM 44/ HMP 42/ HMP 41, RH/ lämpötila mittari, Vedenvirtaamakuppi, Pistorasiakoetin, Digitaalinen vatupassi, lämpötilamittari, kopokoetin ja savukynä.

5 5 2.1 RAJAUKSET KOHTEESSA - Alapohjan keski- ja itäsivulle ei pääsyä - Vesikattoa tarkasteltiin lapetikkaiden yläpäästä, vesikatteen liukkauden vuoksi. 2.2 MUUTA

6 6 3 RAKENNUSTEKNISTÄ TIETOA KOHTEESTA Kerrosluku 1 Perustuvat paikalta saatuihin huomioihin ja kiinteistön hoitajan haastatteluun.. Rakennustapa Perustamistapa Perusmuuri Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Paikalla Luonnonkivisokkeli Luonnonkivisokkeli Krossipohja, keskiosalla maanvarainen laatta alapuolisella eristeellä. Hirsirunko Paneeli Puu- ja kivirakenteiset Puurakenteinen. Välipohja ---- Kattomuoto Vesikate Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Harjakatto Peltikate Sähkölämmitys Patterit Öljysäiliö ---- Kunnallistekniikka Ilmanvaihto Oma porakaivo ja jätevedet kahden kaivon kautta imeytyskenttään. Painovoimainen. Sähköjärjestelmä ---- Erityisjärjestelmät Ei ollut Tulisijat Pönttöuuneja Hormi nuohottu Ei käytössä Erityistilat Ei ollut.

7 7 3.1 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelun yhteydessä on annettu käyttäjälle kirjallinen asukaskysely täytettäväksi. Asukaskysely on liitteenä tarkastuskertomuksessa (Liite 1). Suoritetut korjaukset - Katso asukaskysely Suunnitellut korjaukset - Katso asukaskysely Omistajan/ käyttäjän havaitsemat puutteet - Katso asukaskysely Tarkastustilaisuudessa saadut lisätiedot - Rakennuksen keskiosalle on tehty myöhemmin maanvarainen laatta. - Pönttöuunit eivät olleet käytössä. Hormia ei ollut nuohottu. - Saneerauksen yhteydessä asennettu tehty lisälämmöneristys ulkoseinien sisäpuolelle n. 50 mm koolaus + eristys sekä rakennuslevy. - n. 1995/ 96 tiilikate on muutettu peltikatteeksi. - Ulkovuori on maalattu noin Miesten wc oli uudistettu Pientä sisäremonttia on tehty

8 8 4 HAVAINNOT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Johtopäätökset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kursivoituna. 4.1 Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmä. Kyseessä on yksi kerroksinen koulurakennus Salaojien ja sadevesiputkien tasoerot verrattuna rakenneosiin on esitetty taulukossa yksi. Taulukko 1. Minkä tasoero Salaojan yläpintamaanpinta Salaojan yläpintaperustustaso Salaojan yläpinta asunnon lattianpinta Sadeveden poistoputken yläpinta- H maanpinta a Tasoero ± 50 mm Ei mitattavissa Ei mitattavissa Ei mitattavissa Ei mitattavissa. Min. Alue missä mm riittämätön Rakennuksen tontti oli rinne tontti. - Rakennus oli varustettu rännein ja syöksytorvin. - Keittiön viereinen syöksytorvi oli poikki - Rakennuksen sadevedet ei ollut johdettu pois rakennuksen läheisyydestä. - Salaojia tai salaojakaivoja ei ollut havaittavissa. - Ränneissä oli roskia ja seisoi vesi Suositellaan rännien puhdistamista ja huoltamista vuosittain. Tämä pienentää julkisivun rasitusta. Suositellaan keittiön viereisen syöksytorven kunnostamista. Suositellaan rakennuksen vierustalle salaojien asentamista. Suositellaan sadevesien pois viemistä rakennuksen vierustalta esimerkiksi betonikouruin. Suositellaan salaojien ja sadevesiputkiston huoltamista kolmen vuoden välein sekä tarkastuskaivojen huoltamista/ tarkastamista vuoden välein. Salaojat saattavat tukkeutua puutteellisen huollon vuoksi. Huoltamattomuus saattaa lyhentää rakenteen käyttöikä

9 9 4.2 PERUSTUKSET, ALAPOHJARAKENTEET JA RAKENNUKSEN VIERUSTA Taulukossa 2 on esitetty maanpinnan ja eri rakenneosien tasoerot. Taulukko 2. Tasoero ± 50 mm Min. mm Ei mitattavissa Alue missä riittämätön tasoero Maanpintasokkelin yläreuna Maanpintatilan lattia Maanpintaseinän puurungon alaosa Riskihavaintoja Keittiön kohta (nykytietojen mukaan puuosien ero maanpintaan tulisi olla 300 mm) Keittiön kohdalla maan ja puurungon välinen etäisyys Kosteusmittaukset Taulukossa 2b on esitetty luvun kosteusmittaukset. Mittauspiste Rh % C g/m³ P % Mittaussyvyy s Ulkoilma 83,5 15,0 10,7 x Sisäilma 60,6 20,0 10,5 x Ulkoseinä/ lattiarakenne ,0-20,2 10 mm HItäinen pääty (märkä) a - Sokkeli oli luonnonkivestä - Sokkelin itäkulmalla oli kiviä siirtynyt - Sokkelin ulkopuolella ei ollut havaittavissa kosteussulkua/ vedeneristettä. - Sokkelin ulkopuolella oli pääosin multapitoista maa-ainesta. - Sokkelissa ei ollut havaittavissa oleellisia siirtymiä. - Sokkelissa oli tuuletusluukkuja pohjois julkisivua lukuun ottamatta. - Sokkelin ja keittiön luiskan välissä oli lehtiä. - Alapohjarakenteena oli krossipohja ja keskiosalla maanvarainen laatta. - Alapohjan keskiosalle ja itäpäätyyn ei ollut näköyhteyttä muuta kuin tuuletusluukun kautta. - Krossipohjan ryömintäkorkeus vaihteli 0 ja 1020 mm välillä. - Alapohjassa oli paljon rakennusjätettä, kutterilastua, sahanpurua jne. - Alapohjarakenteessa ei ollut havaittavissa lahovaurioita. - Itäpäädyn oven ympärillä oli havaittavissa lahovaurioita oven ulko- ja sisäpuolella. - Oven ympärillä puun kosteus vaihteli 11 ja 20,2 p% välillä. (märkä).

10 10 - Kellarissa oli havaittavissa kosteutta seinän alaosissa ja lattiassa. - Kellarin puuhyllyt olivat lahonneet. - Sisääntulon rappusten valumuotti oli purkamatta. Tässä oli havaittavissa kosteusvauriota. - Suositellaan salaojien asentamista vähintään talon taakse ja kellarin läheisyyteen. - Suositellaan sokkelin sadevesien ohjaamista pois sokkelin vierustalta noin kolmen metrin päähän esimerkiksi betonikouruin. - Sokkelin vieruksen multapitoisen maan siirtämistä pois sokkelin vierestä. - Suositellaan sokkelin vierustalle hyvin vettä läpäisevää maa-ainesta. - Suositellaan pohjoisjulkisivun puolelle tuuletusluukun asentamista. - Suositellaan itäkulman sokkelikivien kunnostamista. - Suositellaan keittiön luiskan ja seinän välin siivoamista. - Suositellaan alapohjan siivoamista maatuvasta aineksesta. - Suositellaan kulun tekemistä rakennuksen itäosaan ja alapohjan lähempää tarkastamista. - Itäpäädyn oven vierus tulisi kunnostaa ja viereiset rakenteet tulisi käsitellä mikrobivaurio korjaus ohjeiden mukaisesti. - Suositellaan sisääntulon rappusten valumuotin purkamista. Kuva 1. Katkennut syöksytorvi Kuva 2. Siirtynyt kivi ja syöksytorven pää Kuva 3. Itäpäädyn oven vierus Kuva 4. Oven sisäpuoli

11 ULKOSEINÄT, JULKISIVUT JA MUUT KANTAVAT RAKENTEET Rakennuksen julkisivuna on puupaneeli. Rakennuksessa on hirsirunko. - Rakennuksen julkisivu oli pinnaltaan tyydyttävässä/ hyvässä kunnossa. - Rakennuksen julkisivun tuuletusraosta ei varmuutta. - Räystään alapuolisissa laudoissa oli maalipinta tyydyttävässä kunnossa. - Keittiön lipan räystäsrakenteessa oli havaittavissa lahovauriota. - Päädyistä puuttuivat yläpohjan tuuletusaukot - Suositellaan päätyihin tuuletusaukkojen tekemistä. - Suositellaan keittiön räystäsrakenteen kunnostamista. Kuva 5. Keittiön oven lippa. Lahovauriota 4.4 VÄLISEINÄT JA VÄLIPOHJAT Rakennuksen väliseinät olivat puu- ja kivirakenteiset. - Väliseinissä ei ollut havaittavissa siirtymiä tai kosteuden jättämiä jälkiä. - Väliseinissä ei ollut silmin havaittavaa suoruuspoikkeamaa. - Väliseinän alaosa lähti krossipohjarakenteesta. - Suositellaan väliseinien tarkkailemista.

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET - Rakennuksen ikkunat vaikuttivat alkuperäisiltä. - Ikkunat olivat kaksilasia puuikkunoita. - Ikkunat olivat pinnaltaan heikossa/ tyydyttävässä kunnossa. - Ikkunoilla ei ollut vesipeltejä. - Keittiön ikkuna oli vaihdettu. - Keittiön ja sisääntulon ikkuna oli lämpölasillinen puuikkuna. - Keittiön ja sisääntulon ikkuna oli pinnaltaan tyydyttävässä kunnossa. - Ikkunan vesipellin kaadossa ei havaittu puutteita. - Vesipeltien pinta oli tyydyttävässä kunnossa. - Ulko-ovet olivat vaihdettu. - Ovet olivat pinnaltaan tyydyttävässä kunnossa. - Pääoven heloissa oli löysyyttä. - Ovilla ei ollut kynnyspeltiä. - Alkuperäisten ikkunoiden kunnostamista - Suositellaan vesipeltien asentamista. - Ovien helojen huoltamista. - Suositellaan ovien pinnan huoltomaalausta. - Suositellaan ovien kynnyspeltien asennusta. Kuva 6. Rakennuksen ikkuna Kuva 7. Itäpäädyn ovi

13 YLÄPOHJA, ULLAKKO JA VESIKATTO (Katokset, parvekeet, terassit yms sekä rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat) Taulukossa kolme on esitetty vesikaton varusteet, läpiviennit ja piiput Kuva 8. Vesikatto Taulukko 3. Vesikaton varusteet, läpiviennit ja piiput Varuste Asennettu Korjattava Huomautettavaa Talotikkaat x Lumiesteet x Lapetikkaat x x Yläreunasta irti. Kulkusilta ---- x Suositellaan asennettavaksi Läpiviennit x Aluskate -- x Päätyjen tuuletus Piippu x Piipunhattu --- x Suositellaan asennettavaksi - Vesikatteena oli konesaumakatto. - Vesikate oli uusittu vuonna 1995/ Vesikate oli tyydyttävässä kunnossa - Lapetikkaan kiinnitys oli yläreunastaan irti. - Vesikatteella ei ollut aluskatetta - Rakennuksen päädyistä puuttuivat tuuletusaukot. - Yläpohjaan oli kulku sisäpuolelta rappusia pitkin - Yläpohjatilassa oli pohjois jiirin kohdalla vuotojälkiä.

14 14 - Tarkastushetkellä jiirin rakenteissa ei ollut havaittavissa kohonneita kosteuspitoisuuksia (8-10 p%) - Yläpohjan rappusten viereen oli levitetty muovi. - Yläpohjan eristeenä oli hiekka. - Ilmanvaihtoputken alaosasta puuttui eristettä. - Vesikaton tarkastamista vuosittain - Suositellaan kulkusillan asentamista. - Suositellaan vesikatteen lapetikkaiden kiinnityksen kunnostamista - Suositellaan päätyihin tuuletusaukon asentamista. - Suositellaan piipunhattujen asentamista. Tämä suojaa lakivalua ja hidastaa hormien rapautumista. - Suositellaan jiirin mikrobivaurioituneiden osien kunnostamista. Yläpohjatilasta saattaa kulkeutua vuotoilmaa alakerran tiloihin. - Muovi tulisi poistaa yläpohjan päältä. Tämän alapintaan saattaa kondensoitua kosteutta. - Ilmanvaihtoputkien eristeiden kunnostamista. Kuva 9. Lapetikkaan yläpää Kuva 10. Piippu Kuva 11. Jiirin alapää Kuva 12. Yläpohjan muovi

15 Märkä- ja kosteat tilat Pesuhuone/ sauna Taulukossa neljä on esitetty pesuhuoneen/sauna pinta- ja alusrakenteet. Taulukko 4 Rakenneosa Pohjarakenne Pintarakenne Lattia wc Betoni Klinkkeri Seinät wc Puu Keraaminen laatta Katto wc Puu Paneeli Olosuhteet Wc/ Ilman suhteellinen kosteus Rh 48-56,1 %, lämpötila 20,1-20,7 C 8,7-9,9 g/m³ Vedeneristys/ kosteudeneristys. - Wc:t tehty 1985, naisten wc:stä uudistettu kaksi seinää. - Miesten wc uudistettu Vesieristys on tehty todennäköisesti kosteussululla 1985 ja uudistetut rakenteet vedeneristeellä. - Vedeneristeet ei todennäköisesti vastaa nykymääräyksiä kaikilta osin - Vesieristyksestä tai sen laadusta ei ollut tietoa. Lattiakaivo - Lattiakaivot olivat muovisia. Lattioiden kallistukset - Kaadot olivat pesuhuoneessa silmämääräisesti sekä vesivaa alla katsoen yli 1/100 lattiakaivon läheisyydessä, inva wc:tä lukuun ottamatta. Ilmanvaihto - Wc:seissä oli painovoimainen ilmanvaihto - Ilmanvaihtoputkeen oli paikoittain kondensoitunut vettä. - Poistoaukot vetivät savukynällä tarkastettaessa. - Pintakosteudentunnistimella ei havaittu kohonneita pintakosteuspitoisuuksia - Kopoja laattoja oli inva- ja keittiön viereisessä wc:ssä - Silikoneissa oli havaittavissa tummentumaa.

16 16 - Lattiakaivon liitosten tiivistys ja tarkastus vuosittain - Lattiakaivon huolto ja puhdistus vuosittain - Pesuhuoneen silikonien vaihtamista vuoden aikana. - Kopojen laattojen tarkkailemista ja tarvittaessa uudelleen kiinnittämistä. - Varautumista 1985 tehtyjen tilojen uudistamistarpeeseen elinkaariajattelun perusteella. Kuva 13. Inva/ naisten Wc Kopoja laattoja. Kuva 14. Wc:n katto Kosteuden aiheuttamia jälkiä. Keittiö / allaskaappi Huomioita - Keittiön allaskaapissa ei ollut havaittavissa kohonneita kosteuspitoisuuksia. - Astiapesukoneen alla ei ollut kaukaloa - Keittiön hanan juuri vuoti. - Pistorasia oli irti, (kiinteistön hoitaja korjasi pistorasiaa tarkastuksen aikana) - Keittiön hanan kunnostamista - Kaukalon asentamista astianpesukoneen alle.

17 Muut sisätilat ja asumista palvelevat tilat - Rakenteita mitattiin pintakosteudentunnistimella satunnaisesti. Kohonneita kosteuspitoisuuksia ei havaittu. - Lattiamatto oli halki keittiön ja wc:n käytävän kohdalla. - Lattiamateriaalin kunnostamista. Kuva 15. Lattiamaton halkeama Tulisijat - Rakennuksessa oli tulisijoita, mutta nämä eivät olleet käytössä

18 Talotekniikka 5.1 Lämmitys - Rakennuksessa oli sähkölämmitys - Lämmönjako oli patterilla. - Lämmityksessä ei ollut silmienhavaittavia puutteita Vesi ja viemärilaitteet - Rakennuksen viemäröinti oli uusittu Rakennuksella oli porakaivo - Vesijohdot olivat kuparisia ja muovisia suojaputkissa. - Viemärit oli muovia. - Viemärijärjestelmässä oli kaksi kaivoa ja imeytyskenttä. - Sekoittajien virtaamissa ei havaittu poikkeavuutta RakMKD1 ohjearvoihin. - Käyttöveden lämpötila oli 47,0 C - Suositellaan käyttöveden ylärajaksi 65 C. Asumisterveys opas suosittelee käyttöveden lämpötilan ylärajaksi 65 C tapaturmien välttämiseksi. Veden tyydyttävän lämpötila on 55 C - Viemärijärjestelmän riittävyyden tarkastamista. 5.3 Ilmanvaihto - Rakennuksessa oli painovoimainen ilmanvaihto - Poistohormit vetivät savukynällä tarkasteltaessa. - Kaikissa huoneissa ei ollut korvausilma-aukkoja. - Suositellaan hormiston nuohousta. - Suositellaan korvausilma-aukkojen asentamista.

19 Sähköistys - Liittymän koosta ei varmuutta. - Märkätilan pistorasiat testattiin pistorasiakoettimella. Puutteita ei havaittu, lukuun ottamatta keittiön pistorasiaa. - Sähköt olivat uudistettu Keittiön pistorasian kunnostamista. Kuva 16. Eteisen sähkökeskus

20 20 6 Yhteenveto Rakennus on yksikerroksinen. Rakennus on tehty 1920-luvulla ja saneerattu Alapohjarakenne on krossipohja ja saneerauksen yhteydessä rakennuksen keskiosalle on tehty maanvarainen laatta alapohjarakenteeksi. Rakennus on hirsirunkoinen. Julkisivuna oli puupaneeli. Vesikatteena oli rivisaumakate ja kattomuotona oli harjakatto. Rakennuksessa on sähkölämmitys. Lämmönjako on pattereilla. Rakennuksessa oli tulisijoita, mutta nämä eivät olleet käytössä. Rakennuksen viemärit ja vesijohdot olivat uudistettu remontin yhteydessä.. Uudistetut viemärit olivat muovisia ja vesijohdot kuparisia/ muovisia. Ilmanvaihto oli painovoimainen. Sähköt olivat uudistettu. Rakennus sijaitsi rinnetontilla. Rakennuksen sadevesiä ei ollut johdettu pois rakennuksen vierustalta. Salaojia ei ollut havaittavissa. Rakennus oli varustettu rännein ja syöksytorvin. Merkittävämmät huolto- ja korjaustoimenpiteet ovat sadevesien poisto/ ohjaus pois rakennuksen vierustalta, itäpäädyn oven vierustan korjaus, lapetikkaiden kiinnityksen korjaus ja varautuminen wc/ pesuhuoneen uudistamistarpeeseen elinkaariajattelun perusteella.. Mahdollisia riskirakenteita oli maan ja sokkelin korkeuseron paikoittainen vähyys, itäpäädyn oven vierusrakenteet ja yläpohjan jiirin kosteusvaurioituneet rakenteet. Näistä on tarkemmin tarkastuskertomuksessa. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea. Kohtaan seitsemän on koottu olennaisinta lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä.

21 21 7 Olennaisimmat epäkohdat ja riskit Taulukossa viisi on esitetty olennaisimmat lisätutkimukset, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Taulukko 5. Viite Lyhyt viiteselostus Huolto Lisätutkimus Korjaus/ uusiminen Riskirakenne 4.1 Salaojien/ sadeveden poiston x asentaminen 4.2 Itäpäädyn oven liittymärakenne x! 4.2 Sokkelin kosteudeneristys x 4.2 Alapohjan ja keittiön vierustan x siivous 4.6 Lapetikkaiden kiinnitys x 4.6 Yläpohjan puutteet x!! Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksista tai käytössä esille tulevista asioista. 8 Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riski Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaiseksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja ylläpitävät rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 9 Asbestin esiintyminen, radon Rakennuksen alkuperäiset rakenteet on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa voi esiintyä asbestia. Asbestikartoituksen teettäminen on omistajan vastuulla. Radonista ei ollut tutkimusta saatavilla.

22 22 10 Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot käsitteinä Tekninen käyttöikä Tämä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun toimivuustavoitteet eivät enää täyty, kestoikä on kulunut loppuun umpeen ja rakeenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Määritelty käyttöikä on yleistävä. Tarkastusväli Tämä tarkoittaa aikaväliä, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien on oltava sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Tarkastusvälejä määrättäessä otetaan huomioon myös tarkastusten suositeltavat ajankohdat esimerkiksi kevät tai syksy. Kunnossapitojaksolla Tällä tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapitotoimenpide voi olla rakennusosan, laitteen tai niissä käytetyn materiaalin tai osan korvaaminen toisella tai korvaaminen osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai maalaamalla. Kotkassa Ari Liljasto Rak. Ins. Pätevöitynyt Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK/FISE) Sertifioitu kosteusmittaaja (VTT) Pätevöitynyt paikallisvalvoja.( PT/ FISE) Pätevöitynyt energiatodistuksen laatia (ARA/ FISE) Keskuskauppakamarin valtuuttama tavarantarkastaja (HTT) (Ei toimi tavarantarkastajan ominaisuudessa tässä tarkastuksessa)

23 23