PARKETTIA LAITTOMIEN. Trooppinen puu Suomen parkettimarkkinoilla HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

Transkriptio

1 PARKETTIA LAITTOMIEN Trooppinen puu Suomen parkettimarkkinoilla HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

2 ... Johdanto Trooppisten sademetsien häviäminen ymmärrettiin vakavaksi ongelmaksi jo 1980-luvulla. Rion ympäristö- ja kehityskokouksessa 1992 valtiot nostivat sademetsien suojelun ympäristöpolitiikan tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Trooppisten luonnonmetsien tuhoutuminen on kuitenkin jatkunut ja monilla alueilla jopa kiihtynyt. Enää alle kymmenen prosenttia maapallon pinta-alasta on yhtenäistä luonnonmetsää, tästä noin puolet trooppisilla alueilla. Luonnonmetsien ainutlaatuisen monimuotoisuuden lisäksi hakkuut uhkaavat paikallisyhteisöjä. Metsien tuhoutuminen aiheuttaa tällä hetkellä jopa neljänneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Trooppisten metsien väheneminen lisää myös kuivuudesta kärsiviä alueita ja uhkaa maailman juomavesivaroja. Suomessa ja muissa puun käyttäjämaissa jopa laittomaksi tiedetyn trooppisen puun ostoa perustellaan usein sillä, että köyhille ihmisille on annettava oikeus vaurastua metsätaloudella. Kuitenkin tropiikin metsissä elää kansoja, jotka saavat lähes kaikki tulonsa ja hyödykkeensä metsistä harjoittamatta metsätaloutta. Trooppisten luonnonmetsien suojelu on käytännössä myös lukuisten alkuperäiskulttuurien suojelua. Nykyisen kaltaiset hakkuut poistavat harvoin köyhyyttä, sillä liian usein ne vain tuhoavat tropiikin maiden luonnonvaroja tulojen valuessa muutamille suuryrityksille ja korruptoituneille virkamiehille. Laittomaan puukauppaan liittyy myös järkyttäviä ihmisoikeusloukkauksia. Yhteisöjen omat, usein pienimuotoiset ekometsätaloushankkeet jättävät taloudellisen hyödyn paikallistasolle ja ovat myös ekologisesti kestävämpiä. Näiden projektien tukeminen olisi kehityksen kannalta paras ratkaisu. Trooppisten luonnonmetsien hakkuita kiihdyttää koko ajan kasvava kysyntä puulle. Laittomasti ja ekologisesti sekä sosiaalisesti kestämättömästi hakattu puu on halpaa raaka-ainetta, jolle on kova kysyntä Kiinassa, Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Halpa trooppinen puu päätyy halpahallien kaikkein edullisimpiin puutarhakalusteisiin. Laiton puu kilpailee hinnalla rehelliset tuottajat syrjäyttäen. Toisaalta hyvin arvokkaat eksoottiset ja näyttävät trooppiset puulajit päätyvät luksustuotteisiin. Näitä puita haetaan pitkienkin matkojen takaa tieverkkoa rakentaen. Greenpeace lähetti joulukuussa 2006 kyselyn joukolle suomalaisia parketin ja ovien valmistajia ja trooppisen puun maahantuojia. Tämä raportti perustuu kyselyn tuloksiin ja keskittyy parketeissa käytettävään puuhun. Yritysten vastauksista kävi ilmi, että Suomessa myydään parkettina useita sademetsäpuulajeja, joista monet ovat todennäköisesti laittomista lähteistä. Trooppista puuta käyttävät ja myyvät yritykset eivät tiedä tai halua tietää puuraaka-aineensa alkuperää. Valtaosa yrityksistä luottaa erilaisiin myyjän vakuutuksiin ja epäluotettaviin alkuperätodistuksiin, joita on helppo saada korruptoituneista maista. Osalle yrityksistä on selvää, että käytetty puu on laittomasti hakattu, koska lailliseksi todennettua ei ole markkinoilla. Laittoman puun ja puutuotteiden myynti Euroopan Unionissa on kiellettävä. Toistaiseksi trooppisen puun laillisuuden paras tae on FSCsertifiointi. Ympäristöjärjestöjen vaatimukset täyttää parhaiten viljelty FSC-puu, jota ei Suomen parkettimarkkinoilla ole saatavilla juuri lainkaan. Moni yritys myöntää tietävänsä esimerkiksi merbaun hakkuisiin liittyvät ongelmat, mutta perustelee sen myyntiä kuluttajien kysynnällä eksoottisen punertavalle puulle. Toivomme, että tämä raportti kannustaa suomalaisia maahantuojia, parketin valmistajia ja jälleenmyyjiä kehittämään vastuullisempaa puunhankintaa ja vaatimaan kattavaa laittoman puun kieltävää lainsäädäntöä Euroopan unioniin. Puutarhakalusteiden osalta kuluttajien toiveet ja julkinen keskustelu ovat jo saaneet monet jälleenmyyjät siirtymään eurooppalaisen ja FSC-sertifioidun puun suosimiseen. Sama siirtymä tulee toivottavasti tapahtumaan parkettimarkkinoilla. Suomi ei toistaiseksi ole liittynyt niiden maiden joukkoon, jotka vaativat kattavaa laittoman puun myynnin kieltävää lainsäädäntöä Euroopan unioniin. Tämä raportti osoittaa, että tropiikin laittomat hakkuut ja metsien häviäminen koskettaa myös Suomea. Toivomme, että Suomi tunnustaa vastuunsa osana kansainvälistä kauppaa ja ryhtyy toimimaan aktiivisesti laittomasti ja ekologisesti kestämättömästi hakatun puun kysynnän lopettamiseksi. Samalla tulee auttaa puuntuottajamaita kestävän metsätalouden, suojelun ja hallinnon kehittämisessä. Tekijät GREENPEACE, TOUKOKUU KIRJOITTAJAT Sini Harkki, Niko Humalisto, Matti Ikonen TAITTO Petri Clusius PAINOPAIKKA Frenckelin kirjapaino, Espoo Tämä raportti on painettu Cyclus print paperille, joka on tehty 100% keräyspaperista ja tuotettu täysin ilman kloorivalkaisua (TCF). Laittomien hakkuiden torjunnasta ja FLEGT-ohjelmasta tietoa internetissä: www. greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/metsa/flegt Merbaun kaupasta lisätietoa englanniksi raportissa Merbau s Last Stand, Greenpeace 2007; Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta lisätietoa englanniksi raportissa Carving Up the Congo, Greenpeace 2007; Chatham Housen ylläpitämä sivusto laittomista hakkuista ja niiden torjuntakeinoista: KANNEN KUVA Greenpeace-aktivistit levittävät CRIME-banderollin hakkuissa kaadetun, lailla suojellun Castanheira-puun ympärille Brasiliassa. Daniel Beltra/ Greenpeace

3 1 Maailman luonnonmetsät ovat käymässä vähiin Maailman luonnonmetsät kutistuneet viidennekseen Esiteolliseen aikaan luonnonmetsät ovat peittäneet suurta osaa maapallon maapinta-alasta ja suojanneet sen elämää. Viimeisen sadan vuoden aikana luonnonmetsiä on kuitenkin hävitetty ennen näkemättömällä tahdilla. Puolet viimeisen vuoden aikana hävinneestä metsästä on tuhottu viimeisen 80 vuoden aikana, ja tästäkin puolet 1970-luvun puolivälin jälkeen 1. Maapallon metsäpeitteen arvioidaan vähentyneen jopa puolella esihistoriallisista ajoista 2. FAO:n mukaan metsiä häviää noin 13 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan häviäminen on tilastollisesti hidastunut hieman, koska plantaasien istuttaminen ja muu metsittäminen on lisääntynyt. 3 Luonnonmetsien väheneminen ei kuitenkaan ole tämän ansiosta hidastunut. Tropiikissa metsä häviää usein kokonaan hakkuiden seurauksena. Hakkuita varten rakennetut tiet avaavat uusia alueita maankäytön muutoksille kuten karjankasvatukselle, maataloudelle tai puuplantaasien perustamiselle. Lisäksi ongelmana on jäljelle jäävien luonnonmetsien pirstaloituminen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä ovat luonnonmetsät. Luonnonmetsällä tarkoitamme suhteellisen luonnontilaista metsää, jonka ekosysteemi ei ole perustavanlaatuisesti muuttunut tai yksipuolistunut ihmistoiminnan seurauksena. Suurina alueina luonnonmetsät pystyvät tehokkaimmin vastaamaan haitallisiin muutoksiin kuten tulokaslajeihin ja ilmastonmuutoksen seurauksiin. Elinympäristön koolla on ratkaisevaa merkitystä myös monille uhanalaisille lajeille 4. Greenpeace on kartoittanut maapallon jäljellä olevat suuret, yhtenäisinä säilyneet yli hehtaarin laajuiset luonnonmetsämaisemat (kartta tällä sivulla). Tällaisista metsistä on jäljellä enää viidennes ja ne kattavat alle kymmenen prosenttia maapallon maa-alasta. Noin 8 pro- TROOPPISTEN LUONNONMETSIEN UHKIA: LAITTOMAT JA EKOLOGISESTI KESTÄMÄTTÖMÄT HAKKUUT METSIEN RAIVAAMINEN PELLOIKSI JA LAITUMIKSI TEIDEN JA INFRASTRUKTUURIN RAKENTAMINEN KAIVOSTEOLLISUUS VESIVOIMAN RAKENTAMINEN LIIALLISET HAKKUUT POLTTOAINEEKSI JA RAKENNUKSIIN LIIALLINEN METSÄSTYS ILMASTONMUUTOS 5 Laittomasti tuhottu metsä Amazonasilla. Greenpeace/ Alberto Cesar TAUSTALLA OLEVAT SYYT: YHÄ KASVAVA PUUN JA PAPERIN KULUTUS KORRUPTIO HUONO HALLINTO JA PUUTTEELLINEN LAINVALVONTA KÖYHYYS JA RESURSSIEN EPÄTASAINEN JAKAUTUMINEN KASVAVA KYSYNTÄ MAATALOUSTUOTTEILLE KUTEN PALMUÖLJYLLE, SOIJALLE JA LIHALLE 5 3 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

4 Dedrolagus pulcherrimus, Foja-vuorilta Papua- Uudesta- Guineasta löytynyt tieteelle uusi puukengurulaji. Richards/CI Tämä alue on suorastaan maanpäällinen Eededin puutarha. Löysimme kymmeniä ellei peräti satoja uusia lajeja todennäköisesti koko Kaakkois-Aasian luonnontilaisimmasta metsäekosysteemistä. Ja tämä oli vasta pintaraapaisu. Tohtori Bruce Beehler, vuonna 2005 Uuden-Guinean saarelle tehdyn tutkimusretken johtaja. senttia näistä metsistä on tiukasti suojeltu. Yhtenäisistä luonnonmetsämaisemista havumetsävyöhykkeellä on 44 prosenttia, lähinnä Venäjällä, Kanadassa ja Alaskassa. Tropiikissa niistä on 49 prosenttia. 5 Sukupuuttoaalto luonnonmetsissä Metsissä elää suuri osa maailman luonnon monimuotoisuudesta. Jäljellä olevat sademetsät kattavat vain kuusi prosenttia maapallon maapintaalasta, mutta niissä elää yli puolet maalla elävistä eliölajeista 6. Luonnonmetsien häviäminen on jo johtanut lajien sukupuuttoaaltoon. Eliölajien sukupuuttonopeus maapallolla on nyt jopa 1000 kertaa suurempi kuin lajiston luontainen sukupuuttonopeus ja sen arvioidaan edelleen kymmenkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä 7. Luonnonmetsien häviäminen uhkaa myös monia maapallon suurista nisäkkäistä esimerkiksi oranki, bonobo, Sumatran tiikeri ja metsänorsu ovat uhattuna niiden metsäelinympäristöjen tuhoutuessa. Maailman nisäkkäistä noin neljännes on uhanalaisia 8. Trooppisten metsien tämänhetkisellä katoamisnopeudella arvio sukupuuttonopeudesta lajien sukupuuttoina vuosikymmentä kohden on 1 5 prosenttia maailman lajistosta vuosikymmenessä 9. Näiden lukujen mukaan suuri osa maailman lajirikkaudesta menetetään tämän vuosisadan puoliväliin mennessä, ellei trooppisten luonnonmetsien katoamista saada lopetettua. Monet lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin niitä edes löydetään. Esimerkiksi Uuden-Guinean saarelta löytyi vuonna 2005 tehdyllä tutkimusretkellä kymmeniä länsimaiselle tieteelle uusia lajeja kuten sammakkoja, perhosia, kasveja ja lintuja. Trooppiset luonnonmetsät Trooppiset metsät sijaitsevat kauriin ja kravun kääntöpiirin välisellä vyöhykkeellä. Trooppisia metsiä ovat esimerkiksi sademetsät, suosademetsät, piikkipensaistot ja savannit. Tropiikin yhtenäisistä luonnonmetsämaisemista on menetetty jo yli 70 prosenttia. Trooppisten luonnonmetsien kadotessa uhattuna ovat niistä riippuvainen suunnattoman rikas lajisto, metsiä hyödyntävät kansat ja maapallon vesivarannot. Esimerkiksi Amazonasin läpi kulkee viidesosa maailman makeasta vedestä. 5 Maapallon trooppisella vyöhykkeellä on suuri vaikutus globaalin energiatasapainon ja ilmaston säätelyssä 10. Metsät estävät eroosiota, tulvia ja kuivuutta. Suurin yhtenäinen trooppinen metsäalue on Etelä-Amerikan Ama- PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 4

5 Brasilian kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa syntyy metsien hävittämisestä. Greenpeacen metsäkampanjajohtaja Paulo Adario paloaukealla Amazonasilla. Greenpeace/Hungria zonasin alue. Brasilia hävittää vuosittain suuremman alan metsää kuin mikään muu maa. Toiseksi suurin trooppisen metsän alue on Afrikassa Kongo-joen valuma-alueella (ks. s. 19). Afrikan laajoista luonnonmetsistä suurin osa on menetetty viimeisen 30 vuoden aikana. Kolmanneksi suurin jäljellä oleva trooppisten luonnonmetsien alue on Kaakkois-Aasian paratiisimetsissä (ks. s.16), jotka häviävät nopeinta vauhtia maailmassa. 5 Luonnonmetsät ja ilmastonmuutos Luonnonmetsien häviäminen ei ole ainoastaan luonnon monimuotoisuuskysymys. Hakkuut kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä, koska metsiin satojen vuosien aikana varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Metsät sitovat puolet maailman maaekosysteemeihin varastoidusta hiilestä 11, enemmän kuin mikään muu ekosysteemi 12. Trooppisten metsien hävittämisestä syntyy vuositasolla jopa 25 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä 13, 14. Jos Kongon demokraattisen tasavallan metsien hakkuut jatkuvat nykytahdilla, hakkuista vapautuu 2050 mennessä yhtä paljon hiilidioksidia kuin Britannia on tuottanut viimeisen 60 vuoden aikana 15. Luonnonmetsien hävittämisestä johtuva hiilidioksidin lisäys ilmakehään on käytännössä pysyvä. Luonnonmetsien kasvaminen sitomaan yhtä paljon hiiltä kuin ne tällä hetkellä varastoivat kestää ennemminkin satoja kuin kymmeniä vuosia jos metsän annetaan kasvaa. Käytännössä tropiikissa ei tapahdu näin, vaan metsän korvaa usein maatalouskäyttö, eivätkä peltokasvit sido suuria määriä hiiltä pitkäksi aikaa, kuten metsä. Alavat sademetsät sitovat eniten hiiltä 17, 18. Esimerkiksi Kongossa hakattaviin sademetsiin on varastoitunut jopa 180 tonnia hiiltä hehtaarilla 18. Hakkuiden jälkeen vain pieni osa puusta päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin, joissa hiili säilyy varastoituna. Suuri osa hiilestä vapautuu ilmakehään hakkuujätteiden lahoamisen ja palamisen kautta 18. Metsän hävittäminen esimerkiksi pellon raivauksessa vapauttaa noin puolet sen sitomasta hiilestä suoraan ilmakehään 12. Hakkuista ja metsien sirpaloitumisesta johtuvat epäsuorat päästöt voivat olla yhtä merkittäviä kuin suorat päästöt. Näitä syntyy kun hakkuita varten rakennetut tiet nopeuttavat puiden kuolemista altistaen metsät tulelle, tuulelle ja kuivuudelle PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

6 2 Tropiikin hakkuut ja ihmisoikeusrikokset Suomessa ja muissa puun käyttäjämaissa jopa laittomaksi tiedetyn trooppisen puun ostoa perustellaan usein sillä, että köyhille ihmisille on annettava oikeus vaurastua metsätaloudella. Kuitenkin tropiikin metsissä elää kansoja, jotka saavat lähes kaikki tulonsa ja hyödykkeensä metsistä harjoittamatta metsätaloutta. Trooppisten luonnonmet sien suojelu on käytännössä myös lukuisten alkuperäiskulttuurien suojelua. Nykyisen kaltaiset hakkuut poistavat harvoin köyhyyttä, sillä liian usein ne vain tuhoavat tropiikin maiden luonnonvaroja tulojen valuessa muutamille suuryrityksille ja korruptoituneille virkamiehille. Penanit ovat viimeisiä sademetsien nomadisia kansoja. Penanien alueet Malesian Sarawakissa kärsivät maailman nopeimpiin kuuluvasta hakkuutahdista. Greenpeace/Ngo, Dang PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 6

7 Papua-Uuden-Guinean ja Indonesian metsissä hakkuuyhtiöiden ja poliisin on osoitettu pakottavan aseella paikallisyhteisöt hyväksymään hakkuut sekä tappavan, pahoinpitelevän ja raiskaavan niitä, jotka kieltäytyvät. 21 Trooppisissa luonnonmetsissä elää alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä, joiden elämälle metsät ovat välttämätön edellytys. Trooppiset metsät tarjoavat energiaa, ruokaa ja muita hyödykkeitä noin 1,2 miljardille ihmiselle, joista 90 % arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella 19. Laittomat ja vastuuttomasti toteutetut hakkuut tuottavat näille kansoille suurta kärsimystä. Kaikilla trooppisen metsän alueilla hakkuuteollisuus syyllistyy jatkuvasti vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Brasiliassa on käynnissä hiljainen sota laittomien hakkuiden takia. Hakkuuyhtiöt varastavat metsiä väärennettyjen dokumenttien ja väkivallan turvin. Hakkuita vastustavia ihmisiä uhkaillaan. Joskus hakkuuyhtiöt ajavat paikallisyhteisöt mailtaan yksinkertaisesti polttamalla heidän kylänsä. Satoja paikallisia aktivisteja on murhattu, mutta vain harvoja tapauksia on todellisuudessa tutkittu poliisin toimesta ja vain muutama on johtanut tuomioon. Hakkuissa käytetään yleisesti orjatyövoimaa ja pakoa yrittäneitä työntekijöitä on murhattu. Työntekijöiden oikeuksien toteutumista ei syrjäisillä hakkuutyömailla valvota. 20 Amazonasin hiljainen konflikti sai kansainvälistä huomiota viimeksi joulukuussa 2005, kun paikallisten ihmisten oikeuksia vuosikymmeniä puolustanut 73-vuotias nunna Dorothy Stang tapettiin kuudella laukauksella. Papua-Uuden-Guinean ja Indonesian metsissä hakkuuyhtiöiden ja poliisin on osoitettu pakottavan aseella paikallisyhteisöt hyväksymään hakkuut sekä tappavan, pahoinpitelevän ja raiskaavan niitä, jotka kieltäytyvät. Joidenkin suurten hakkuuyhtiöiden toiminta perustuu järjestelmällisesti laittomille toimintatavoille ja väkivallalle. 21 Kongossa hakkuulupia on ostettu yhteisöiltä suolasäkillä ja lupauksilla kouluista ja sairaaloista, joita ei koskaan ole rakennettu 16. Kaikissa merkittävissä trooppisen luonnonmetsäpuun tuottajamaissa laittomat hakkuut ja korruptio hallitsevat metsäteollisuutta. Trooppisen puun teollisista hakkuista jää vähän tuloa paikallisille ihmisille. Esimerkiksi merbausta maksetaan Indonesian Papualla paikallisyhteisölle 11 dollaria kuutiometriä kohden. Papualta vietynä raakapuuna hinta on jo 120 dollaria, Kiinan maahantuotuna 240 dollaria, ja jälleenmyyntihinta Yhdysvalloissa tai Britanniassa on 2288 dollaria 22. Länsimaissa päättäjät ja puun ostajat perustelevat usein laittoman trooppisen puun ostoja sillä, että kauppa kuitenkin tukee köyhiä tuottajamaita ja kaupan rajoittaminen kurjistaisi niitä entisestään. Käytännössä tämä ei useinkaan ole tilanne, vaan trooppisen puun tuottajamaat menettävät hakkuuteollisuuden toiminnan seurauksena raaka-aineperustansa tulojen valuessa laittomasti toimiville suuryhtiöille ja korruptoituneille virkamiehille. Maailmanpankki arvioi puuntuottajamaiden häviävän vuodessa miljardia dollaria tuloja laittomien hakkuiden takia 25. Deni-alkuperäiskansan lapsia Amazonasilla, Brasiliassa. Greenpeace/Rouvillois, Isabelle Anapu, Para, Brasilia Symbolisessa mielenosoituksessa vuosi Dorothy Stangin murhan jälkeen Greenpeacen aktivistit ja paikalliset ihmiset pystyttivät 772 valkoista ja 48 punaista ristiä. Valkoiset ristit symboloivat viimeisen 33 vuoden aikana Paran osavaltiossa maakonfliktien takia tapettuja maatyöläisiä. Punaiset ristit symboloivat mielenosoituksen hetkellä tappouhkauksen alla eläviä paikallisyhteisöjen johtajia. Greenpeace/DB 7 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

8 3 Laittomat hakkuut Euroopan Unionissa ei tällä hetkellä ole yhteisölainsäädäntöä, joka kieltäisi alkuperämaan lakien vastaisesti tuotetun puun ja puutuotteiden tuonnin ja markkinoinnin. Puun alkuperää tai sen laillisuutta ei valvota, toisin kuin esimerkiksi piraattilevyjen tuontia. Maailman trooppisten luonnonmetsien hakkuista suurin osa tapahtuu laittomasti. Esimerkiksi Brasilian Amazonasin hakkuista arviolta prosenttia on laittomia 26. Indonesian hakkuista jopa 90 prosenttia on laittomia 27. Indonesian on arvioitu menettävän vuosittain 4,3 miljardia dollaria laittoman puukaupan seurauksena 28.Laitonta puukauppaa pyörittää järjestäytynyt rikollisuus 22. Hallinnon kehittymättömyys, korruptio ja heikko tai olematon laillisuuden valvonta mahdollistavat metsien laittoman hyödyntämisen. Indonesian metsäministeri Malam Sambat Kaban on todennut: Laittomien hakkuiden kitkeminen olisi vaikeaa, vaikka siihen osallistuisi vain kansainvälinen rikollisuus, mutta laittomaan puukauppaan ovat sekaantuneet myös monet tärkeissä valtion viroissa olevat virkamiehet. 29 Laitonta puukauppaa ylläpitää trooppisen puun kulutuksen kasvu ennen kaikkea Kiinassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Euroopassa. Suurin osa laittomasta trooppisesta puutavarasta päätyy Yhdysvaltoihin, Eurooppaan tai Japaniin 30. Kiina on suurin trooppisen puutavaran ostaja. Joka kymmenes kaadettu trooppinen puu päätyy Kiinaan % Kiinaan tuotavasta puutavarasta tuodaan Kaakkois-Aasian saaristosta. Kiina on tärkein kauppakumppani muun muassa Kamputsealle, Liberialle 28, 22 ja Burmalle, joissa puukaupalla on rahoitettu aseellisia konflikteja. Laitonta puuta salakuljetetaan Kaakkois-Aasiasta pääasiassa Malesian kautta Kiinaan jatkojalostettavaksi ja myytäväksi eteenpäin kansainvälisille markkinoille. 28 Laiton puu Euroopassa Kansainvälinen lainsäädäntö ei vielä estä laittoman puun kauppaa. Käytännössä laittomasti ja ekologisesti kestämättömästi hakattu puu on aina vastuullisesti tuotettua halvempaa, ja niin kauan kuin laittoman puun myynti on sallittua, sillä on kilpailuetu markkinoilla. Euroopan Unionin alueelle saa tuoda unionin ulkopuolella laittomasti hakattua ja salakuljetettua puuta. EU:lla ei ole lainsäädäntöä, joka kieltäisi alkuperämaan lakien vastaisesti tuotetun puun myynnin. Puun alkuperää tai sen laillisuutta ei valvota, toisin kuin esimerkiksi piraattilevyjen tuontia. EU on maailman suurimpia trooppisen puun ja puutavaran maahantuojia. WWF:n tutkimuksen mukaan EU:hun tuodun laittoman puun arvo oli yli 2,5 miljardia euroa vuonna EU on toiseksi suurin aasialaisen sahapuun ja vanerin markkina 32. Kaikesta Brasilian puoleisen Amazonasin puun viennistä tulee EU:n alueelle 40 prosenttia 24. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puutavaran tuonti Kiinasta Eurooppaan on viisinkertaistunut 28. Myös Afrikan maista tuodaan merkittäviä määriä puuta EU:n alueelle. 24 Vuonna 2003 Euroopan komissio käynnisti ohjelman hillitäkseen laittoman puun tuontia Euroopan markkinoille. FLEGT-ohjelma (Forest Law Enforcement, Governance and Trade) nojaa alkuvaiheessaan vapaaehtoisiin, kahdenkeskisiin sopimuksiin muutamien trooppista puutavaraa tuottavien maiden kanssa (Voluntary Partnership Agreement, VPA). Sopimukset tähtäävät mukana olevien maiden metsänhoidon kehittämiseen, lisensointijärjestelmän toi meenpanemiseen ja laittoman puukaupan py- MITÄ OVAT LAITTOMAT HAKKUUT? Suppean määritelmän mukaan laiton puu on alkuperämaan lakien vastaisesti hakattu, prosessoitu, kuljetettu, myyty tai ostettu puu. Ympäristöjärjestöt ovat lisäksi esittäneet, että arvioitaessa hakkuiden laillisuutta tulisi kiinnittää huomiota kansainvälisen ympäristö- ja ihmisoikeuslainsäädännön noudattamiseen. EU:n mukaan laillisen puun määritelmä on arvioitava maittain, siten että pelkkä metsäsektoria koskevien lakien noudattaminen ei riitä. On arvioitava, mikä osa lainsäädäntöä on relevanttia laittoman puun torjumiseksi ja kaikkien osapuolien oikeuksien turvaamiseksi. Ristiriitaisen lainsäädännön osalta tulisi arvioida, mikä osa normistosta tukee kestävää metsien käyttöä. Joissakin maissa metsissä asuvien kansojen peruselintarvikkeiden ja metsänantimien hyödyntäminen voi olla laitonta. Tällaisen lainsäädännön noudattaminen ei ole EU:n tavoitteena. 23 TYYPILLISIÄ LAITTOMAN HAKKUUN TAPOJA OVAT: KONSESSIOIDEN ELI HAKKUUOIKEUKSIEN HANKKIMINEN LAITTOMASTI, ESIMERKIKSI LAHJONNAN AVULLA HAKKUUT SUOJELUALUEILLA, TAI SUOJELLUN PUULAJIN HAKKUU HAKKUUMÄÄRIEN TAI RAJOJEN YLITTÄMINEN LAITON JALOSTUS JA VIENTI, VÄÄRIEN TIETOJEN ESITTÄMINEN TULLILLE SALAKULJETUS VÄÄRENNETYILLÄ DOKUMENTEILLA. 24 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 8

9 Se ei ole metsärikoksia vastaan kamppailua, että pyytää tuottajamaata taistelemaan metsärikoksia vastaan, mutta samaan aikaan itse tuo laittomasti hakattuja tukkeja. Itse asiassa laittoman puun tuonnin ja kaupan salliminen on metsärikoksiin osallistumista tai ainakin niissä avustamista. Muhammed Prakosa, Indonesian metsäministeri tammikuussa Laittomat hakkuut ovat yleisiä myös Salomonin saarilla. Rimbunan Hijaun ja muiden alueella laittomasti toimivien metsäyhtiöiden on todettu syyllistyneen lahjontaan, laittomiin hakkuisiin, laittomaan vientiin ja juomavesien likaamiseen. 28 Greenpeace/Solness säyttämiseen. EU neuvottelee VPA-sopimuksista Gabonin, Ghanan, Kamerunin, Indonesian ja Malesian kanssa. VPA-sopimusmallilla on monia heikkouksia. Viisi maata, joiden kanssa neuvotteluja käydään, kattavat vain pienen osan laittomasta puuntuonnista. Neuvotteluissa on puutavaralajeista mukana vain raakapuu, sahatavara ja vaneri. Kolmansissa maissa tapahtuvaan laittoman puun jalostukseen ja EU-vientiin sopimukset eivät pysty pureutumaan. Keinoja laittoman puukaupan pysäyttämiseksi Pitkällä tähtäimellä trooppisten luonnonmetsien säilyminen vaatii lainvalvonnan ja hallinnon kehittymistä sekä parempaa luonnonvarojen käytön suunnittelua ja suojelua puun tuottajamaissa. Puun käyttäjämaiden toimet ovat kuitenkin ensi vaiheessa tärkeitä, jotta kysyntä laittomalle puulle saadaan loppumaan. Euroopassa laiton puutavara tulisi pysäyttää jo ennen sen saapumista markkinoille. Vapaaehtoisten menetelmien lisäksi tarvittaisiin vahva lainsäädäntö, joka kriminalisoisi laittoman puun kaupan ja vaatisi myyjiltä puun laillisuuden sekä sen alkuperän osoittamista jo rajalla. 34 Keväällä 2007 EU:n komissio keräsi kansalaisten mielipiteitä mahdollisista FLEGT-ohjelman lisätoimista kuten uudesta lainsäädännöstä. Greenpeace, Maan Ystävät, WWF ja monet muut ympäristöjärjestöt esittivät vaihtoehtoa, jossa laittoman ja luonnon sekä ihmisten kannalta kestämättömästi hakatun puun myynti EU:n alueella kiellettäisiin. Tämä edellyttää puun alkuperän seurantaa sekä puun viejämaiden hallinnon kehittämistä suuntaamalla EU:n kehitysapua lakien valvonnan parantamiseen ja lahjonnan kitkemiseen. Komission esitystä lainsäädännöksi odotetaan vuoden 2007 aikana. Valvottu alkuperäketjun seuranta (Chain-of-Custody) on ainoa keino todentaa puun laillinen alkuperä erityisesti niissä tapauksissa, joissa puu viedään jalostettavaksi kolmanteen maahan kuten Kiinaan. Alkuperäketjun valvonnassa tarkistetaan, että puulajit ja hakatut määrät vastaavat lupia, eikä mukaan ujuteta laittomasti esimerkiksi kansallispuistoista hakattua puuta. Metsäsertifioinnin yhteydessä alkuperäketjun seuranta todentaa, että sertifioimattomasta metsästä hakattua puuta ei myydä sertifioituna. Alkuperäketjun seuranta mahdollistaa myös huonekaluissa ja paperissa olevan laittoman puun osuuden vähentämisen, jos nämä tuoteryhmät otetaan FLEGT-lainsäädännön piiriin. Toimiakseen uskottavasti niin VPA-sopimukset kuin mahdollinen laittoman puun myynnin kieltävä lainsäädäntökin vaativat riippumattoman osapuolen tekemää alkuperäketjun seurantaa. Trooppisista puulajeista muutamat ovat uhanalaisten lajien kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen liitteissä. Liitteen I lajien kauppa on kielletty ja liitteiden II ja III lajien kauppa luvanvaraista. Liitteessä II ovat esimerkiksi puuntuotannollisesti tärkeimmät mahonkilajit brasilian- ja hondurasinmahonki (Swietenia macrophylla) sekä karibianmahonki (Swietenia mahagoni). CITES-listaus auttaisi monien uhanalaisten puulajien suojelussa ja laittomien hakkuiden torjunnassa, vaikka se ei olekaan pystynyt täysin takaamaan esimerkiksi mahongin hakkuiden kestävyyttä. Kansainvälisiä standardeja kestävälle metsänhoidolle ei ole, ja todistuksia mahongin kestävästä alkuperästä voi edelleen ostaa korruptoituneessa puukaupassa. Brasilian hallituksen joukot ratsaamassa laittomia hakkuita. Greenpeace tekee Amazonasilla tiivistä yhteistyötä valtion poliisin kanssa. Työ on tuottanut hyviäkin tuloksia, mutta ongelmana on paikallisen poliisin yleinen korruptoituneisuus. Poliisi saattaa olla jopa aktiivinen laittoman puukaupan harjoittaja. Greenpeace/ Daniel Beltra 9 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

10 4 Trooppiset puulajit ja vaihtoehdot Trooppiset luonnonmetsäpuut Taulukossa sivulla 11 on lueteltu yleisiä parketeissa myytäviä puulajeja. Trooppisia puulajeja on tuhansia. Niitä myydään kauppanimillä, joilla tarkoitetaan yleensä montaa saman suvun puulajia. Sama kauppanimi voi tarkoittaa myös aivan eri puulajeja, riippuen puutavaran välittäjän kotimaasta ja kielestä. Afrikkalainen mahonki on esimerkki kuvailevasta kauppanimestä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi khaya- ja sapellilajeja. Trooppista puuta kutsutaan yleisesti markkinoilla kovapuuksi, mikä voi tarkoittaa mitä tahansa puulajia. Suosituimmat parketeissa käytettävät trooppiset puulajit ovat luonnonmetsälajeja sademetsistä. Näitä lajeja ei kasvateta lainkaan istutusmetsissä tai istutusmetsien osuus on hyvin pieni, joten puu tulee yleensä trooppisista luonnonmetsistä. Trooppisesta luonnonmetsästä tuleva puu on monissa tapauksissa todennäköisesti myös laittomasti hakattua. Trooppisten luonnonmetsien puulajeista monet ovat myös uhanalaisia. Esimerkiksi merbau-, kempas-, sapelli- ja khayalajeista monet ovat uhanalaisia. Uhanalaisilla puulajeilla elää tuhansittain muita uhattuja lajeja. Uhanalaisten puulajien jäljellä olevat kannat ovat yleensä luonnontilaisissa metsissä, joissa näitä arvopuita kasvaa monien lajien kohdalla vain muutamia hehtaarilla. Käytännössä arvopuiden poimintahakkuut johtavat usein koko metsän tuhoutumiseen, sillä puustoa poistetaan paljon kaupallisesti hyödynnettävää puustoa enemmän, ja hakkuiden takia tehty tiestö avaa alueet muulle hyödyntämiselle. Vaihtoehtoja sademetsälajeille Trooppisista metsistä vain 3 prosentilla on metsäsertifiointi. Kestävästi hoidetun metsän osuuden arvioidaan olevan yhteensä noin 7 prosenttia. 35 Suurin osa trooppisten metsien hakkuista tapahtuu ilman metsäsuunnitelmia, joilla tavoiteltaisiin metsien käytön turvaamista myös tulevaisuudessa 35. Ekologisesti kestävästi ja laillisesti tuotettua trooppista puutavaraa on hyvin vähän markkinoilla. Trooppisen luonnonmetsäpuun ja sademetsälajien joukosta sellaisen löytäminen lienee mahdotonta. Joitakin projekteja on perustettu paikallisyhteisöjen kestävästi tuotetun puutavaran markkinoimiseksi. Tällaisen puun osuus markkinoilla on kuitenkin margi- Joenvarsimetsää Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongosta hakattuja Suomessa myytäviä puulajeja ovat mm. wenge, khaya, sapelli eli sapelimahonki, iroko ja afrormosia. Greenpeace/Kate Davison PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 10

11 Kauppanimi Merbau, kwila, ipil Balau, ocean bankerai, meranti Doussie, apa Jatoba Iroko, kambala Khaya, acajou, afrikkalainen mahonki Wenge Panga-panga Sapelli, sipo, afrikkalainen mahonki Afrormosia Kempas Massaranduba Okoume Nyatoh afrikkalainen pähkinä, Congowood Bubinga Mukusi Sucupira Mahonki Tiikki Jarrah Surian, Intian mahonki Yleisesti parketeissa käytettäviä puulajeja Vältettäviä puulajeja Trooppisten luonnonmetsien lajeja, joita hakataan yleisesti laittomasti Tieteellinen nimi Intsia-lajit, joista uhanalaisia Intsia acuminata ja Intsia bijuga Shorea-lajit, suuri ryhmä joista osa uhanalaisia Afzelia-lajit, joista osa uhanalaisia Hymenaea courbaril Chlorophora-lajit, joista osa uhanalaisia Khaya-lajit, joista kaikki viisi uhanalaisia Millettia laurentii, uhanalainen Millettia stuhlmannii, sukua wengelle Entandrophragma-lajit, joista kaikki neljä uhanalaisia Pericopsis elata, uhanalainen Koompassia-lajit, joista osa uhanalaisia Manilkara-lajit, joista osa uhanalaisia, mutta ei mikään kauppanimellä yleensä tarkoitettavista lajeista Aucoumea klaineana, uhanalainen Palaquium-lajit, mutta myös Madhuca-, Payena- ja Pouteria-lajit, kaikkien joukossa uhanalaisia lajeja Lovoa trichiliodes, uhanalainen Guibourtia-lajit, joista osa uhanalaisia, mutta ei mikään kaupallisesti merkittävistä lajeista Baikiaea plurijuga, luokiteltu silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi Diplotropis-lajit (joskus nimeä käytetään myös Entherolobium shomburgki ja Andira unifolialata -lajeista Varsinaiset mahongit ovat Swietenia-sukua. Brasilian- tai hondurasinmahonki (Swietenia macrophylla) ja karibianmahonki (Swietenia mahagoni) uhanalaisia. Viljellään jonkin verran Aasiassa (macrophylla), jolloin ei tarvitse CITES-lupaa. Vältettävä ellei voida todentaa, että tulee kestävästi hoidetuista metsistä (FSC). Tectona grandis. Tiikkiä myös viljellään, mutta ilman FSC-sertifikaattia voi tulla luonnonmetsistä. Useita Eucalyptus-lajeja kutsutaan jarrahiksi. Jarrahia, kuten muitakin eukalyptuksia, viljellään, mutta ilman FSC-sertifikaattia voi tulla luonnonmetsistä. Toona ciliata, joskus nimeä käytetään myös muista Toona-lajeista. Suriania myös viljellään, mutta ilman FSC-sertifikaattia voi tulla luonnonmetsistä. Parempia vaihtoehtoja Pohjoiset lajit, joita saa yleisesti kestävästi hoidetuista lähteistä, mutta markkinoilla on myös laittomasti hakattua ja luonnonmetsäpuuta: Kauppanimi Tieteellinen nimi Koivu Betula-lajit. Suomessa myytävästä koivusta osa voi olla Venäjällä laittomasti hakattua, mutta yleisesti laji on suositeltava. Tammi Quercus-lajit. Tammi voi olla peräisin luonnonmetsistä, erityisesti Itä-Euroopasta ja Valko-Venäjältä. Vaahtera Acer pseudoplatanus, Acer platanoides, myös muita Acer-lajeja käytetään. Pyökki Fagus sylvatica. Itä-Euroopassa osa pyökistä voi olla peräisin luonnonmetsistä. Huom! Ei pidä sekoittaa etelän pyökkiin eli Nothofagus-lajeihin, jotka voivat olla peräisin Etelä-Amerikan luonnonmetsistä. Kirsikka Prunus avium (Euroopan kirsikka), Prunus serotina (Pohjois-Amerikka). Saattaa joskus olla peräisin Itä- Euroopan luonnonmetsistä. Kuusi Picea abies ja muut kuusilajit. Saattaa olla peräisin pohjoisista luonnonmetsistä Suomesta, Skandinaviasta tai Venäjältä Siperian lehtikuusi Larix sibirica. Saattaa olla peräisin Venäjän luonnonmetsistä. Saarni Fraxinus excelsior. Saattaa joskus olla peräisin Itä-Euroopan luonnonmetsistä. Mänty Pinus sylvestris. Saattaa joskus olla peräisin pohjoisista luonnonmetsistä Suomesta, Skandinaviasta tai Venäjältä. Pohjoiset lajit FSC-sertifioituna: Viljellyt, FSC-sertifioidut trooppiset lajit: Hyväksyttäviä lajeja Esimerkiksi FSC-sertifioitu tammi, vaahtera, pyökki, koivu, kirsikka, kuusi, Siperian lehtikuusi, saarni ja mänty. Ei tällä hetkellä saatavilla Suomessa parketteina, joten lailliseksi todennettua trooppista puuta ei ole parkettimarkkinoilla. Esimerkiksi jarrahia ja suriania saa yleisesti viljeltynä, mutta alkuperää ei voi varmasti todentaa viljelmille ilman FSC-sertifikaattia. 11 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

12 naalinen ja saatavuus epävarmaa laajan teollisen tuotannon kannalta. Eurooppalainen puu on lähes kaikissa tapauksissa trooppista puuta parempi vaihtoehto. Trooppisista lajeista viljellyt ja FSC-sertifioidut puulajit ovat parhaita vaihtoehtoja. Laminaatti Parketteja muistuttavissa laminaateissa ei ole lainkaan kokopuuta, vaan puun painokuva pinnassa paperilla ja puukuitulevy sen alla. Jos haluaa lattiansa näyttävän uhanalaiselta sademetsäpuulta, on laminaatti siis aitoa parempi vaihtoehto. Markkinoilla on laminaatteja, joissa hdf-pohjakerros on tehty FSC -sertifioidusta männystä. Pohjoiset puulajit Eurooppalaiset puulajit FSC-sertifioiduista metsistä ovat suositeltavin parkettivalinta. Niistäkin voi sopivalla käsittelyllä tehdä tumman ja eksoottisen näköisen parketin. Koivu, tammi, saarni, pyökki, vaahtera, pähkinä, mänty, kuusi, eurooppalaiset kirsikat ja siperian lehtikuusi ovat tavallisimpia parkettipuulajeja. Nämäkin puulajit on varminta ostaa FSC-sertifioituna, sillä myös pohjoisissa metsissä hakataan laittomasti ja arvokkaita luonnonmetsiä. Luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta korkkilattia on suositeltavin. Korkkitammimetsät säilyvät tuotannossa, kun korkkia kuoritaan määräajoin puiden pinnasta. Korkkitammimetsissä elää muun muassa uhanalainen iberianilves. Korkkitammet on lailla suojeltu hakkuulta. Viljelty trooppinen puu Istutusmetsät ovat yhä merkittävämpi lähde trooppiselle puutavaralle. Vuonna 2005 puuviljelmiä oli lähes 50 miljoonaa hehtaaria 35. Istutusmetsät ovat periaatteessa luonnontilaisten metsien hakkuita parempi vaihtoehto. Plantaasit eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, sillä niillä käytetään vahingollisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Lisäksi plantaaseja raivataan edelleen hyvin paljon luonnonmetsiin, eivätkä ne monokulttuurina pysty säilyttämään kuin murto-osan alkuperäisluonnon monimuotoisuudesta 36. Puuplantaasit aiheuttavat myös maaoikeuskiistoja, kun niitä perustetaan esimerkiksi paikallisyhteisöjen maa- tai karjatalousmaille 37. Puuraaka-aineemme kaadetaan valikoidusti vanhan ekologisen metodin mukaan. Uusia puita istutetaan kaadettujen tilalle. Näin varmistetaan, että tuleville sukupolville riittää kauniita, hyvinhoidettuja metsiä. Kährsin internetsivu Yleisiä viljeltyjä lajeja ovat kumipuu, eukalyptus, akaasia ja tiikki 36. Suositeltava puulaji on myös mango, joka tulee yleensä hedelmäviljelmiltä. Viljellyistä lajeista ongelmallisin on tiikki, koska sitä hakataan myös Burman (Myanmarin) kausikuivista trooppisista metsistä. Puukauppa tukee väkivaltaisen sotilashallinnon toimintaa. Lisäksi tiikkiviljelmät Indonesian Jaavan saarella ovat menettäneet FSC-sertifikaattinsa, kun viljelmien yhteydessä syntyi väkivaltaisia konflikteja maaoikeuksista 38. Yleisesti viljellyistä trooppisista puulajeista tiikkiä, akasiaa, kumipuuta ja suriania on tällä hetkellä saatavilla parkettina, mutta niiden alkuperää ei ole todennettu kasvatusmetsiin, joten niihin on suhtauduttava varoen. FSC-sertifioitu trooppinen puu Trooppisista puutavaroista ekologisesti kestävimpiä ovat FSC (Forest Stewardship Council) -sertifioidut viljelymetsien tuotteet, joiden tuotanto ei tosin vielä vastaa kysyntää. FSC on uskottavin kansainvälinen metsien sertifiointijärjestelmä. FSC-sertifiointi on myös uskottavin tae puun laillisuudesta. Monet ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace ja WWF, pitävät FSC-sertifiointia parhaana takeena puun laillisuudesta ja tuotantotavan vastuullisuudesta. FSC-sertifioinnissa on tärkeänä osana riippumattoman, kolmannen osapuolen valvonta. FSC-sertifiointistandardit ovat ekologisesti selvästi tavoitteellisempia kuin muut metsäsertifiointijärjestelmät. Päätöksenteko FSC:ssä on jaettu kolmeen kamariin, joissa edustettuina ovat taloudellisten tahojen lisäksi ympäristö- ja sosiaalista intressiä edustavat osapuolet. Lisäksi FSC-sertifiointiin liittyy uskottava puun alkuperän seurantajärjestelmä. FSC-sertifiointikaan ei kuitenkaan ole täydellinen tae trooppisen puun kestävyydestä, sillä sen toteutuksessa on ilmennyt ongelmia. Läpikotaisin korruptoituneissa maissa myös FSC: tä on onnistuttu väärinkäyttämään, mikä on johtanut tuotteiden vetämiseen markkinoilta ja sertifikaattien määräaikaiseen jäädyttämiseen. Näistä maista tulevissa tuotteissa luotettavin on FSC 100% -sertifiointi. FSC Mixed sources sertifikaatti ei takaa, että juuri tietty puukappale on sertifioidusta metsästä. Esimerkiksi Kiinassa tapahtuva sertifioitujen huonekalujen valmistuksen nopea kasvu herättää epäilyksiä. Parketin tuottajien esitteet ovat täynnä katteettomia lupauksia tuotteiden ekologisuudesta ja kestävästä tuotantotavasta. PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 12

13 Hakkuita varten rakennettu tie. Murray-järvi, Papua-Uusi-Guinea. Greenpeace/Birch 13 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

14 5 Trooppinen puu Suomen parkettimarkkinoilla Suomessa sademetsäpuuta myydään erityisesti luksuskotien ja näyttävien julkisten tilojen sisustukseen ja lattioihin. Massiivipuuta käytetään tilaushuonekaluihin ja portaisiin, viilua huonekaluihin. Laivanrakennus on merkittävä trooppisen puun käyttäjä. Hyvinvarusteltujen puu- ja viilukauppiaiden kautta on saatavissa melkein mitä tahansa puulajia. Pyöreää raakapuuta tuodaan vähän, ja yleensä rungot ovat Suomeen tuotaessa läpisahattuja. Parkettivalmistajat maahantuovat trooppisen puun valmiiksi sahattuina paloina. Lautaparketissa jalopuuta on vain pintakerroksessa eli vain pintaviilu on nimettyä puulajia. Sen alla olevat kerrokset ovat pohjoismaisilla valmistajilla kuusta tai mäntyä ja aasialaisilla jotain pintaa edullisempaa puulajia. Massiivilankku-, mosaiikki- ja sauvaparketit ovat kokonaan nimettyä puulajia, joten trooppisten puulajien kulutus on niissä lautaparkettia suurempi. Nämä ovat yleensä lautaparkettia kalliimpia, myös asennukseltaan. Greenpeace kysyi joukolta merkittäviä trooppista puuta käyttäviä ja maahantuovia yrityksiä, mitä trooppisia puulajeja ne myyvät. Lisäksi kysyttiin käytettävien lajien alkuperämaita sekä sitä miten puun laillisuus ja alkuperämaa varmistetaan. Vastanneista yrityksistä 17 myy parkettia. Kysely ei ole kattava analyysi markkinoista, vaan ennemminkin edustava läpileikkaus. Kyselyn lisäksi kartoitettiin valtakunnallisten rautakauppaketjujen valikoimaa pistokokein. Selvitys paljasti, että Suomessa myytävissä parketeissa on useita trooppisten luonnonmetsien puulajeja, joista osa on uhanalaisia. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet parkettiliikkeet tuovat maahan ja asentavat parketteja trooppisesta luonnonmetsäpuusta. Greenpeacelle vastanneista parketin valmistajista esimerkiksi Karelia Upofloor, Kährs, Parla Floor ja Timberwise myyvät merbauta ja monia muita trooppisten luonnonmetsien lajeja. Maahantuontia, myyntiä ja asennusta harjoittavista yrityksistä Parketti-Romanoff ei vastannut kyselyyn, mutta myy merbaun ohella lukuisia luonnonmetsälajeja, kuten myös AS-lattiat, Triofloor, Marron Wood ja Arliko. Trooppisten luonnonmetsien puuta eri muodoissa on saatavilla Puukeskuksesta, DHL-konserniin kuuluvasta Viilukeskuksesta sekä Woodim-yhtiöistä. Greenpeacelle vastanneista parkettien maahantuojista ainoastaan Tarkett ilmoitti, että se ei myy trooppista puuta Pohjoismaissa syynä vaikeudet varmistaa puun laillisuus. Maailman suurimpiin lattiamateriaalien valmistajiin lukeutuva Tarkett Sommer myy trooppisia sademetsäpuulajeja muille kuin pohjoismaiden markkinoille ja valmistaa niistä parkettia Ruotsissakin. Myös kaikki valtakunnalliset rautakauppaketjut myyvät trooppisesta luonnonmetsäpuusta tehtyä parkettia. Esimerkiksi K-Rautojen ja Rautioiden, S-rautakauppojen, RTV:n, Bauhausin, Värisilmän ja Puumerkin liikkeissä on hyvin todennäköisesti laittomista lähteistä saatua trooppista luonnonmetsäpuuparkettia. Useimmissa rautakaupoissa on tarjolla monen eri valmistajan tuotteita, tai ainakin niitä voi tilata. Ovi- ja tasomallistoissa on myös trooppisia puulajeja. Merbau on selvästi suosituin trooppinen laji parketeissa, ja sitä on tarjolla kaikilla selvitykseen vastanneilla, trooppista puuta myyvillä yrityksillä. Greenpeacen kyselyyn vastanneet yritykset ilmoittivat valikoimiensa tärkeimmiksi trooppisiksi lajeiksi parketeissa seuraavat: merbau, jatoba, kempas, iroko, doussie, tiikki, ocean bankerai/balau, surian, jarrah, khaya, wenge, sapelli, sucupira, mukusi, nyatoh, panga-panga, massaranduba, bubinga, bibolo ja okoume. Näistä pääosin luonnonmetsissä kasvavia ovat: merbau (Intsia-lajit), jatoba (Hymenaea courbaril), kempas (Koompassia-lajit), iroko (Chlorophor-lajit), doussie (Afzelia-lajit), balau ja ocean bankerai (Shorea-lajit), surian (Toona-lajit), khaya (Khaya-lajit), wenge (Millettia laurentii), apassi (Triplochiton scleroxylon), sapelli (Entandrophragmalajit), sucupira (Diplotropis-lajit), mukusi (Baikiaea plurijuga), nyatoh (Palaquium-lajit), panga-panga (Milettia stuhlmannii), massaranduba (Manilkara-lajit), bubinga (Guibourtia-lajit), bibolo (Lovoa trichiliodes) ja okoume (Aucoumea klaineana). Lisäksi Suomessa on saatavilla jopa uhanalaista afrormorsiaa (Pericopsis elata), joka on listattu CITES-sopimuksen II-liitteeseen. Joitakin lajeja kuten suriania, apassia, okoumea, tiikkiä (Tectona grandis) ja jarrahia (kuuluu Eucalyptus-lajeihin) myös viljellään, mutta niiden alkuperää ei pysty varmentamaan viljelmille ilman FSC-sertifiointia. Näistä lajiryhmistä uhanalaisia puulajeja sisältävät merbau (Intsia acuminata ja Intsia bijuga), massaranduba (useita Manilkara-lajeja), doussie (useita Afzelia-lajeja), khaya (useita Khaya-lajeja), okoume (Aucoumea klaineana), sapelli (useita Entandrophragma-lajeja), wenge (Millettia laurentii), balau/meranti (useat Shorea-lajit), kempas (useat Koompassia-lajit), bibolo (Lovoa trichilioides) ja nyatoh (useat Palaquium-lajit). Mukusi (Baikiaea plurijuga) on silmälläpidettävä, eli lähes uhanalainen. Useimpien Suomessa myytävien trooppisten puiden tarkat lajinimet eivät ole tiedossa, mutta tämänkin tiedon pohjalta on perusteltua epäillä, että Suomessa myydään useita uhanalaisia puulajeja. Merbaulajeista Suomessa myydään uhanalaista Intsia Bijugaa ja doussielajeista Afzelia bipindensistä, joka on uhanalainen. Suosituimpien lajien ja alkuperämaiden perusteella voi myös päätellä, että suuri osa Suomeen tuotavasta trooppisesta puusta on laittomasti hakattua. Esimerkiksi markkinoilla olevasta merbausta vain murto-osa on laillista, ja sen saaminen on erittäin hankalaa. Viljelty trooppinen puu Tämän kyselyn perusteella Suomessa on saatavilla vain vähän viljeltyä trooppista puuta parketeissa. Jarrahia, tiikkiä ja okoumea saa luonnonmetsien lisäksi viljelymetsistä, mutta selvityksessä ei varmistunut, että yksikään yritys myisi näitä lajeja nimenomaan viljelmiltä. Yksi yritys ilmoitti myymänsä tiikin alkuperämaaksi Burman, jossa tiikkiä hakataan luonnonmetsissä 39. FSC-sertifioitu puu Vaikka kolme yritystä ilmoitti myyvänsä FSC-sertifioitua trooppista puuta, tarkistuksissa osoittautui, että ainakaan vielä näillä yrityksillä ei FSC-sertifioitua puuta valikoimissaan ollut. Sen sijaan kauppojen hyllyiltä löytyi ruotsalaisen Berg&Bergin FSC-sertifioitua parkettia. Berg&Berg kertoi kysyttäessä valmistavansa parkettia, jonka pohja- ja välikerros on ruotsalaista FSC-sertifioitua havupuuta ja kulutuskerros FSC-sertifioitua eurooppalaista tai amerikkalaista puulajia. Valikoimissa on FSC-mixed sources -sertifioituna muun muassa tammea, pyökkiä, kirsikkaa ja päärynää. Yritys on luopunut merbaun käytöstä. Berg&Berg valmistaa parkettia vielä trooppisesta jatobasta, ja on saanut osan siitä FSC-sertifioituna. Saantivaikeuksien vuoksi yritys ilmoittaa harkitsevansa myös jatobasta luopumista. Muutamilla suomalaisilla yrityksillä on kiinnostusta saada tulevaisuudessa FSC-parkettia valikoimiinsa. Luotettavin FSC-sertifiointi on 100% FSC-puusta valmistettujen tuotteiden luokka. Puun alkuperä ja laillisuus Trooppisen puun alkuperämaina yritykset ilmoittivat muun muassa Indonesian, Malesian, Kongon demokraattisen tasavallan, Brazzavillen Kongon, Kamerunin, Zimbabven ja Norsunluurannikon. Näillä alueilla PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 14

15 laittomat hakkuut ovat hyvin yleisiä. Puun laillisuuden selvittämisessä monet yritykset ilmoittivat luottavansa alkuperämaan hallinnon lupiin (esim. konsessiotodistukseen). Käytännössä tämäntyyppiset vakuutukset ovat hyvin epäluotettavia, sillä konsessiot voivat olla laittomia ja alkuperätodistusten väärentäminen on yleistä. Jotkut yrityksistä merkitsivät kyselyyn alkuperämaan kohdalle rehellisesti kysymysmerkin. Osa yrityksistä ei kertonut vaativansa edes alkuperämaan hallinnon lupia, vaan ilmoitti luottavansa maahantuojien, välikäsien tai paikallisten yritysten omiin lausuntoihin. Todiste tuotteen laillisuudesta on usein jonkin toisen yrityksen kirjoittama paperi, jossa luvataan, ettei puu ole laittomasti tuotettua. Edes tällaisia todistuksia ei kaikissa yrityksissä katsota tarvittavan joka puuerälle tai edes vuosittain, vaan niitä voidaan hankkia mikäli tarvetta ilmenee. Keskusteluissa kävi ilmi, että osa yrityksistä on täysin tietoisia siitä, että lahjomalla sopivia leimoja saa papereihin. Eräs yritys sanoi ostavansa vain tunnetuilta toimittajilta, joilla on sertifiointi kunnossa. Yritys ei kuitenkaan täsmentänyt, mikä sertifiointi on kyseessä ja miten tämän voisi varmentaa. Jotkut yritykset ilmoittivat puunsa olevan sertifioitua, mutta sertifikaatteja ei kuitenkaan voitu kysyttäessä näyttää. Sen sijaan FSC:n logoa näytettiin erilaisissa papereissa, vaikka FSC-sertifiointi ei mitenkään liittynyt kyseessä olevaan valikoimaan. Trooppisen puutavaran välittäjillä saattaa olla FSC:n alkuperän seurantajärjestelmäsertifikaatti jollekin puulajille. Tätä seikkaa käytetään viestinnässä antamaan kuvaa laajemmasta FSC-sertifioinnin osuudesta. FSC:n alkuperän seurantajärjestelmäsertifikaatti ei kuitenkaan millään tavalla anna varmuutta ei-fsc-sertifioidun puutavaran laillisesta tai ekologisesti kestävästä alkuperästä. Pyrkimyksiä parempaan? Parkettimarkkinoilla pohjoiset puulajit ovat selvänä enemmistönä. Trooppisen puun valikoimaa hallitsee luonnonmetsäpuu ja laittomasti tuotetut lajit. Tiedossamme ei ole Suomesta yhtään parkettiliikettä, parketin asentajaa tai parkettitehdasta, joka olisi luopunut laittoman puun tai trooppisen luonnonmetsäpuun käytöstä. Tiedossa ei ole myöskään rautakauppaketjua, joka ei myisi sademetsäpuuta. Parketin valmistajien mainokset ovat täynnä katteettomia ympäristölupauksia. Jotkut yritykset väittävät, että jokaisen puun tilalle istutetaan kaksi uutta. Useimmat kuvailevat käyttävänsä kestävää, uusiutuvaa materiaalia. Todellisuudessa yritykset eivät useimmissa tapauksissa voi varmasti tietää edes trooppisen puunsa alkuperämaata, saati sitten tarkkaa tuotantotapaa. Osa yrityksistä on selvästi panostanut toisia enemmän. Eräs yritys kertoi seuraavansa CITES-listaa, pyrkivänsä minimoimaan eksoottisen puun käytön sekä välttävänsä raakapuun ostamista, koska juuri raakapuuta salakuljetetaan usein laittomasti. Kuitenkin tämäkin yritys hankkii puuta maista, joista saataviin todisteisiin puun laillisuudesta ei voi luottaa, ja myy esimerkiksi merbauta, vaikka sen tiedetään tulevan useimmiten laittomista lähteistä. Eräs yritys kertoi pyrkivänsä tuomaan markkinoille yhä enemmän värjättyjä ei-trooppisia puulaatuja, joilla saataisiin kestävämpi vaihtoehto trooppisille puulaaduille. Yritys toteaa vastauksessaan, että tummat, kovaa kulutusta kestävät puulattiat ovat kuitenkin erittäin kysyttyjä niin julkisessa rakentamisessa kuin yksityiskodeissakin. Merbauta suomalaisissa rautakaupoissa toukokuussa Greenpeace/Ikonen 15 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

16 6 Tapaus merbau Kaikki tukkien vienti Jayapurasta, Indonesiasta, on salakuljetusta. He salakuljettavat puuta malesialaisilla laivauspapereilla. Niitä on tehty koko sarja, mukaan lukien alkuperätodistus, koko sarja dokumentteja Malesiasta. Olen asiantuntija tällä alalla. Merbautukkien välittäjä Hong Kongista, Greenpeacen raportissa Merbau s Last Stand, Merbau on suosituimpia ja arvokkaimpia trooppisia puulajeja parketeissa kauniin ulkonäkönsä ja hyvien käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Merbaulla tarkoitetaan Intsia-puusukua. Sukuun kuuluu kahdeksan lajia, joista kahta tuodaan Eurooppaan. Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan merbaulajit Intsia acuminata ja Intsia bijuga ovat uhanalaisia ja niitä uhkaa suuri riski hävitä sukupuuttoon lähitulevaisuudessa 40. Merbau kasvaa luontaisesti Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa, mutta voimakkaat hakkuut ovat rajanneet sen kaupallisen hyödyntämisen lähinnä Uuden-Guinean saarelle Indonesian Papualle ja Papua-Uuteen-Guineaan. Pieniä määriä hakataan myyntiin myös Malesiassa ja pohjoisella Sumatralla Indonesiassa.Uuden-Guinean saarellakin suuri osa merbausta on jo hakattu. Jäljellä olevista merbaumetsistä valtaosa on annettu hakkuuyhtiöille konsessioina. Vajaa viidennes merbaun alkuperäisestä levinneisyydestä on enää konsessioiden ulkopuolella. 42 Papua-Uuden-Guinean ja Indonesian metsät ovat luonnoltaan hämmästyttävän rikkaita. Indonesiasta löytyy prosenttia koko maailman tunnetuista kasvi-, eläin- ja lintulajeista. Papua-Uuden-Guinean valtion alueella elää lähes viisi prosenttia maailman biodiversiteetistä. Indonesian yhtenäisistä luonnonmetsämaisemista on hävinnyt jo 72 prosenttia, Papua-Uudessa-Guineassa 60 prosenttia. 5 Merbaukauppa perustuu laittomille hakkuille [Papua-Uuden-Guinean metsä]teollisuutta leimaa poliittinen korruptio, poliisin rikollinen yritystoiminta ja työntekijöiden, naisten sekä teollisuutta kritisoivien brutaali alistaminen. Teollisuuden toiminta tuhoaa järjestelmällisesti ruoan ja veden lähteitä ja yhteisöjen kulttuurista omaisuutta. Se tarjoaa hedelmällisen alustan aseiden salakuljetukselle, korruptiolle ja väkivallalle koko maassa. 21 Australian suojelusäätiön ja CELCoRin raportti 2006 Suomalainen UpoFloor mainostaa merbauta jännittävänä taustana sisustukselle. Jännittävää merbaun kauppa onkin. Ympäristö- ja yhteisöoikeuden keskuksen CELCoRin ja Australian luonnonsuojelusäätiön ACF: n selvityksessä Papua-Uuden-Guinean metsäteollisuuden todettiin käyttävän yleisesti ihmisoikeuksia rikkovia ja rikollisia menetelmiä hakkuutoiminnassaan. Paikallisia maanomistajia on hakattu ja uhattu asein. Heille on myös tehty seksuaalista väkivaltaa. Teollisuutta vastustavia paikallisia on pidetty vankilassa ja epävirallisissa selleissä jopa viikkoja ilman syytteitä. Hakkuutyöntekijöitä kohdellaan epäinhimillisesti työntekijöiden Yhtenäiset luonnonmetsämaisemat Kaakkois-Aasiassa. Merkittävimmät jäljellä olevat alueet sijaitsevat Indonesiassa ja Uuden-Guinean saarella. Greenpeace PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 16

17 kuoltua työmaalle heitä on haudattu hakkuualueelle. Puun salakuljetuksen yhteydessä on ilmeisesti harjoitettu myös laitonta asekauppaa. 21 Papua-Uuden-Guinean metsäteollisuutta hallitsee muutama malesialainen yritys, joista merkittävin on Rimbunan Hijau. Rimbunan Hijau on soluttautunut Papua-Uuden- Guinean yhteiskuntaan lähes joka sektorilla. Sama yritysrypäs toimii muun muassa kaivosteollisuudessa, maataloudessa, rahoitusalalla, kiinteistöalalla ja painoalalla. Yritysten omistaja, malesialainen Hiew King Tiong ja hänen perheensä hallitsevat merkittävää osaa Kaakkois-Aasian mediasta. Yhtiön on osoitettu maksaneen hallinnolle hakkuuluvista ja poliisille kyseenalaisista suojelupalveluista, joihin kuuluu hakkuita vastustavien ihmisten uhkailu ja pahoinpitely. 21 Indonesiassa pääosin laittomat hakkuut tuhoavat miljoonia hehtaareita luonnonmetsää joka vuosi. YK:n selvityksessä laittomia hakkuita löydettiin 37 kansallispuistossa 42:sta. Laittomat hakkuut ovat valtava liikeala. Kauppaan on sekaantunut myös suuri joukko poliiseja ja armeijan henkilökuntaa. Vaikka Indonesia on pyrkinyt saamaan laittomia hakkuita kuriin, on kaikkialle levittäytynyt korruptio tehnyt toimista tehottomia. Suuria puuparoneja, Indonesialta kymmeniä miljardeja ryövänneitä liikemiehiä, ei ole saatu tuomittua. Papuaa pidetään Indonesian viimeisenä erämaana, johon hakkuut ovat viime vuosina levinneet kovaa vauhtia. 41 Merbaun salaiset reitit Jalostamattoman raakapuun vienti Indonesiasta on ollut kielletty jo vuodesta 2001, pääasiassa laittomien hakkuiden estämiseksi. Vuonna 2005 ympäristöjärjestöt EIA ja Telapak paljastivat laajan salakuljetusrenkaan, joka toimitti laittomasti hakattua merbauta Indonesian Papualta Kiinaan väärennetyillä malesialaisilla dokumenteilla. Hakkuita tekivät malesialaiset yritykset ja salakuljetukseen osallistui välittäjiä Jakartasta, Singaporesta ja Hong Kongista 22. Indonesia takavarikoi raportin julkaisua seuranneessa tehoiskussa kuutiota laittomia merbautukkeja. Hallinnon tehoiskun seurauksena merbaun tuonti Kiinaan romahti vuonna Myös malesialaisen merbaun määrä markkinoilla romahti välittömästi, mikä osoitti sen, että suuri osa malesialaisena myydystä merbausta oli itse asiassa tullut Indonesiasta. Sakas Aonomo vastustaa laittomasti toimivien metsäyhtiöiden hakkuita, jotka uhkaavat paikallisyhteisöjen perinteisiä maita. Papua-Uusi-Guinea. Greenpeace Merbau on hyvin kulutusta kestävä, upea sisustusmateriaali. Sen sävykäs eloisuus tekee parketista jännittävän taustan sisustukselle. UpoFloorin mainosesite Papua-Uuden-Guinean metsäteollisuus käyttää yleisesti ihmisoikeuksia rikkovia ja rikollisia menetelmiä hakkuutoiminnassaan. Paikallisia maanomistajia on hakattu ja uhattu asein. Heille on myös tehty seksuaalista väkivaltaa. Teollisuutta vastustavia paikallisia on pidetty vankilassa ja epävirallisissa selleissä jopa viikkoja ilman syytteitä. Hakkuutyöntekijöitä kohdellaan epäinhimillisesti työntekijöiden kuoltua työmaalle heitä on haudattu hakkuualueelle. Puun salakuljetuksen yhteydessä on ilmeisesti harjoitettu myös laitonta asekauppaa. 17 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

18 Valitettavasti laittoman merbaun salakuljettajat löysivät pian uusia reittejä. Papua-Uusi-Guinea nousi suurimmaksi merbautukkien viejäksi Kiinaan. Monet välittäjät siirtyivät tuomaan Indonesiasta sahattua merbauta raakatukkien sijaan. Greenpeacen vuonna 2007 julkaistussa raportissa Merbau s Last Stand kuvataan neljä tyypillistä merbaun salakuljettamisen tapaa: 1 Indonesiasta tuodun merbaun todellinen alkuperä peitetään väärennetyillä malesialaisilla dokumenteilla. Indonesiasta tuodut merbautukit merkitään malesialaisiksi kuljetuksen aikana ja ne leviävät kansainvälisille markkinoille malesialaisena merbauna. Tämä selittää, miksi malesialaista merbauta on markkinoilla paljon, vaikka puulaji on hakattu Malesiasta lähes täysin loppuun. 2 Merbauta tuodaan laittomilta hakkuilta Papua- Uudesta-Guineasta. Tuonti Papua-Uudesta-Guineasta on lisääntynyt huomattavasti 2005 jälkeen. 3 Laittomien merbautukkien tuonti Indonesiasta. Myös tämä salakuljetusreitti on edelleen käytössä vientikiellosta ja tehostetusta valvonnasta huolimatta. 4 Kulmikkaiksi sahattuja raakatukkeja tuodaan Indonesiasta sahatavaraksi merkittynä. Vientikieltoa kierretään sahaamalla tukeista kulmikkaita ja merkitsemällä ne sahatavaraksi. 43 (ylinnä) Tukkien kuljetusta joella. Papua-Uusi-Guinea. Greenpeace/Birch (keskellä) Indonesialaista merbauta Guangzhoun puumarkkinoilla marraskuussa Greenpeace/Guo Qiang Ji (alhaalla) Salakuljettajat kiertävät raakapuun vientikieltoa sahaamalla merbautukit kulmikkaiksi. Merbautukkeja Zhangjiagangin satamassa Kiinassa. Greenpeace EIA ja Telapak julkaisivat 2006 selvityksen, jossa tutkittiin viiden suuren parketinvalmistajan, Armstrong/Brucen, Junckersin, Tarkettin, Kährsin ja Goodfellow n, käyttämän merbaun alkuperää. Selvityksessä ilmeni, ettei mikään edellä mainituista yrityksistä pysty todistamaan, että heidän käyttämänsä merbau tulisi laillisista lähteistä. 43 Markkinoilla tiedostetaan yleisesti, ettei laillista merbauta ole käytännössä saatavilla. Silti puuta markkinoidaan kuluttajille ja se kasvattaa suosiotaan. PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 18

19 7 Tapaus Kongo Maailman toisiksi suurin yhtenäinen trooppinen luonnonmetsämaisema on Afrikassa Kongon demokraattisen tasavallan, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan, Päiväntasaajan Guinean, Kongon tasavallan ja Gabonin valtioiden alueilla 2. Kaikki nämä valtiot kärsivät voimakkaasta korruptiosta 44. Kongon demokraattisessa tasavallassa vuosien sotiminen on rajoittanut hakkuuyhtiöiden etenemistä. Maan metsäpolitiikkaa säätelee käytännössä Maailmanpankki. Väliaikainen hallinto jäädytti hakkuuoikeuksien jaon toukokuussa 2002 Maailmanpankin aloitteesta tehdyn selvityksen paljastettua, että hakkuuyhtiöt eivät olleet maksaneet lainkaan veroja. Hakkuuluvat peruutettiin 25 miljoonan hehtaarin alalta. Virallisesti konsessioiden jako jäädytettiin, mutta huhtikuuhun 2006 mennessä oli kuitenkin jaettu 15 miljoonaa hehtaaria lisää hakkuuoikeuksia. 16 Kongon demokraattisessa tasavallassa elää 150 etnistä ryhmää. Metsissä elävät alkuperäiskansat saavat ravintonsa metsistä ja joista. Hakkuuoikeuksia ostetaan laillisilta omistajilta tai sellaiseksi tekeytyviltä pilkkahintaan. Satojen tuhansien eurojen arvoinen metsäalue on saatettu ostaa paikallisyhteisöltä suolasäkillä, kaljakorilla, saippualla ja lupauksella koulun rakentamisesta. Maailmanpankin toiminta alueella ei ole johtanut korruption vähentymiseen tai alkuperäisluonnon suojeluun, vaan Kongon metsien tuhoaminen jatkuu. Hakkuut vievät paikallisyhteisöiltä pilkkahintaan kodin, kulttuurin ja raaka-aineperustan. 16 Kongon metsissä kasvaa noin 80 kaupallisesti hyödynnettävää puulajia, mutta hakkuut keskittyvät vain muutamaan lajiin. Nämä ovat afrormosia (Pericopsis elata), doussie (Afzelia bipedesis), iroko (Chlorophora excelsa), wenge (Milettia laurentii) ja sipo/sapelli (Entandrophragma 33, 35, 45 spp). Suomeen Kongosta tuodaan ainakin wengeä ja sapelia. Maailman toiseksi suurin yhtenäinen trooppinen luonnonmetsämaisema sijaitsee Kongojoen ympäristössä Afrikassa. Greenpeace Tukkivarasto Kongon demokraattisessa tasavallassa. Greenpeace/Kate Davison 19 PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA

20 8 Suosituksia maahantuojille ja jälleenmyyjille Sekä viralliset hallituslähteet että ympäristöjärjestöjen selvitykset osoittavat, että trooppisista luonnonmetsistä hakatun puun kauppaa hallitsee laittomuus ja kansainvälinen rikollisuus. Kestämättömät hakkuumenetelmät ja ihmisoikeusloukkaukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Laillisetkin hakkuut trooppisissa luonnonmetsissä johtavat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeiden sademetsien tuhoutumiseen. Maahantuojien ja jälleenmyyjien on usein mahdotonta selvittää tietystä puuerästä onko se laillisesti tuotettu. Yritysten kannattaa vaatia Suomen hallitukselta ja EU:lta nopeita toimenpiteitä laittoman puun tuonnin ja myynnin kieltämiseksi yhteismarkkinoilla. Greenpeace toivoo suomalaisten trooppisen puun maahantuojien, jalostajien ja myyjien liittyvän yli 80 eurooppalaisen yrityksen lausumaan, jossa vaaditaan yhteisiä sääntöjä reilun kilpailun ja kestävän kaupan merkeissä. 46 Lyhyellä aikavälillä Greenpeace suosittelee trooppisen puun maahantuojia ja jälleenmyyjiä välttämään kaikkea trooppisista luonnonmetsistä tulevaa puuta ja suosimaan kestävästi tuotettuja pohjoisia puulajeja. Samalla yritysten tulisi alkaa välittömästi vaatia toimittajiltaan puun sertifiointia FSC-järjestelmän mukaisesti. Trooppisista puulajeista FSCsertifioidut, viljellyt puulajit ovat suositeltavimpia. Muiden osalta edes puun laillisuutta ei voi yleensä todentaa. Idänkruunukyyhkyjä (Goura victoria) Wawoi-joella. Papua-Uusi-Guinea. Greenpeace 9 Suosituksia kuluttajalle Sivulta 11 löytyy lista useimmista parkettimarkkinoilla olevista puulajeista. Listassa on lueteltu myös pohjoisia lajeja, jotta vaihtoehtojen etsiminen trooppiselle puulle olisi helpompaa. Kuluttaja on vielä kauppiastakin suuremman haasteen edessä etsiessään laillisesti tuotettuja puutuotteita. Myyjät eivät usein osaa kertoa edes maata, josta puu tulee. Kuluttajien kannattaa vaatia valtiovallalta ja EU-komissiolta toimia kattavan ja selkeän EU-lainsäädännön aikaansaamiseksi, jotta laittoman puun myynti EU:ssa yksiselitteisesti kielletään. Yleissääntönä pohjoisia puulajeja voi suosia aina trooppisten sijaan. Myös pohjoisella pallonpuoliskolla hakataan arvokkaita luonnonmetsiä, ja laittomat hakkuut ovat yleisiä Venäjällä. Pohjoisen puuntuottajamaista on kuitenkin huomattavasti helpompi löytää kestävämpiä vaihtoehtoja, sillä metsätaloutta on merkittävissä määrin myös luonnonmetsien ulkopuolella. Trooppisia luonnonmetsien lajeja ei tule ostaa, jos haluaa välttää laittomasti ja kestämättömästi tuotettua sademetsäpuuta. Parhaita trooppisia lajeja ovat FSC-sertifioituna saatavat, viljellyt puulajit. Moni yritys viittaa mainoksissaan epämääräisesti sertifioituun alkuperään. Oikeissa FSC-sertifioiduissa tuotteissa on aina FSC-logo ja sertifikaatin numero. Greenpeace/Ikonen PARKETTIA LAITTOMIEN HAKKUIDEN VIIDAKOSTA 20