2 / Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

Transkriptio

1 2 / 2010 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) tai ti , ke ja to klo

2 Tanhuviesti 2 / Sisällysluettelo Tapahtumakalenteri Pääkirjoitus - Nuoruuden innolla... 3 Viola Malmi in memoriam... 3 Kari Bergholm 80 vuotta... 4 Ei sunkka meil mittä lysti ollu?... 5 Tält ja tois pualt jokke - Turun katselmusta arvioimassa... 6 Summamutikasta SKY:n edustusryhmä Folklandialle... 7 Juhlatansseja-cd tulossa... 7 Tanhuviestin historian havinaa... 8 Kansallispukutoiminta keskittyy Jyväskylään... 9 Kansallispuvun päivä SKY:n toimistolla Tarton suomalainen perinneryhmä Röntyskä Kansainvälinen kansantanssi- ja musiikkifestivaali Itä-Uudellamaalla Kansanperinnettä Vantaan päivillä Tule mukaan suunnittelemaan Tanhuviestiä Kansallispukuja myydään ja ostetaan Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen Lasten nurkka Lasten nurkan oikeat vastaukset TAPAHTUMAKALENTERI 2010 TOUKOKUU Päivä Porvoossa -tapahtuma lapsille ja nuorille HEINÄKUU Isleik 2010, Islanti ELOKUU 5.8. Kansallispukukurssi, SKY toimisto, Helsinki SYYSKUU Ohjelmistokurssi, SKY, Hämeenlinna Aikuisten 2011 ohjelmat Ohjelmistokurssi, KTNL, Hämeenlinna Lasten ja nuorten 2011 ohjelmat Perinneleikkikurssi, Turku MARRASKUU Historiallisten tanssien kurssi, Tampere

3 3 PÄÄKIRJOITUS - NUORUUDEN INNOLLA Kansantanssinuorten Liiton vuoden päätapahtuma Päivä Porvoossa kerää lapset ja nuoret joukolla yhteen keväisenä lauantaina toukokuun 22. päivä. Ohjelmassa on tanssia, laulua, soittoa sekä tutustumista historialliseen Vanhaan Porvooseen. Päivästä on siis tulossa hauska, mutta myös opettavainen. Päivän aikana kartutetaan osaamista tanssin ja musiikin saralla sekä kasvatetaan historiantuntemusta. Kaiken tämän lisäksi opitaan myös ryhmätyöskentelyä ja sosiaalisia taitoja viettämällä aikaa toisten lasten ja mukana tulevien aikuisten seurassa. Kansantanssi ja musisointi ovat nimittäin joukkuelajeja. Ilman joukkuetta ei pärjää, mutta toisaalta ei myöskään tarvitse uskaltaa ihan yksin. Joukkueen jäsenistä saa tukea ja turvaa. Samalla kehitetään valmiuksia yhteistyöhön ja opitaan ottamaan huomioon muut ihmiset. Vuorovaikutustaidot paranevat ja huomataan hyvästä yhteishengestä saatavissa olevan positiivisen energian voima. Ei mitään huonoja eväitä lasten reppuun pakattavaksi tulevaisuutta varten. Porvoon tapahtumaan on ilmoittautunut mukaan tavoiteltu määrä eli yli sata lasta huoltojoukkoineen. Mukaan mahtuu kokonaisia ryhmiä, perheitä, yksittäisiä osallistujia ja talkoolaisia. Jokaisella on omia syitänsä olla mukana, mutta jokaisella yksi perimmäisistä syistä on varmasti yhdessä tekemisen ja olemisen ilo. Vielä kun kaiken tämän kokee nuoruuden innolla, niin reissusta ei voi tulla muuta kun onnistunut ja hyvää mieltä lisäävä. Sen saman ilon koen itsekin muistellessani omia lapsuuden ja nuoruuden tanhureissuja, vaikka niistä alkaa olla aikaa jo toistakymmentä vuotta. Jokainen reissu on ollut jollain tavalla unohtumaton. Osa ihmisistä on tärkeitä ystäviäni edelleen, osaan heistä yhteys on saattanut katketa, mutta hekin säilyvät muistoissani mukana ja ovat näin ollen jättäneet oman jälkensä elämääni. Tulevan kevään ja kesän tapahtumat antavat mahdollisuuden meille jokaiselle haalia uusia kokemuksia, tuttavuuksia ja elämyksiä. Tartutaan tähän tilaisuuteen ja eletään niin, että muistoihin jää jälkiä. Ihanaa kesän odotusta! Sanna Laakso Kansantanssinuorten Liitto VIOLA MALMI IN MEMORIAM Balettimestari Viola Malmi täytti 78 vuotta Seuraavana päivänä hänen voimansa uupuivat ja suruviesti saapui Petroskoista. Viola Malmi syntyi Kontupohjassa. Jo kolmevuotiaana hän aloitti tanssimisen tuvassa ja pihalla sisarustensa ja muiden lasten kanssa. Violan äiti, Helmi Malmi, oli yksi Neuvosto-Karjalan kulttuurin keulakuvan, kansanlaulu- ja -tanssiyhtye Kanteleen perustajista. Viola Malmi valmistui Leningradin teatteri-instituutista vuonna 1957 ja balettimestariksi Leningradin konservatoriosta Viola perusti vuonna 1985 Gornitsa kansantanssiryhmän, jonka kanssa hän vieraili useasti Suomessa. Viola Malmi kutsuttiin Suomalaisen Kansatanssin Ystävien kunniajäseneksi ja hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki järjestön 100-vuotisjuhlan yhteydessä lokakuussa Tämä kunnianosoitus merkitsi Violalle paljon. Hän kantoi kultamerkkiä arvokkaasti ja piti sitä kaikissa tilaisuuksissa, missä se oli mahdollista. Viola lahjoitti Suomalaisen Kansantanssin Ystäville Karjalasta keräämänsä aineiston. Hän osallistui Suomen Kansantanssi-instituutin Puolesta ry:n seminaareihin, missä luetteloimme ja järjestimme Violan arkistomateriaalia. Aineisto on sijoitettuna SKIPin arkistoon. Suomalaisen Kansantanssin Ystäville lahjoitetussa materiaalissa on Violan matkoilta vuosia kerättyjen aineistojen muistiinpanot ja nauhat mm. Rajakonnusta, Suojärveltä, Repolasta, Aunuksesta, Vepsästä ja Kaskesniemeltä.

4 Rakas ystävämme Viola! Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana opimme tuntemaan Violan ihanana ihmisenä ja osaavana taitelijana. Viola on käynyt lukuisia kertoja Turussa pitämässä kursseja. Hänen ryhmänsä ovat myös aina olleet tervetulleita leireille ja juhliimme. Viime vuosina, myös yhdistyksemme ryhmät vierailivat Petroskoissa. Teimme esiintymismatkoja Petroskoihin ja viimeisin matkamme oli osallistuminen kansantanssijuhlaan. Suunnitelmissa oli, että Violan kanssa toteutamme Turussa 2011 Petroskoissa esitetyn Sammon Ryöstön. Ehkä tämä toteutuu, mutta ilman Violaa ja hänen muistolleen. Viola suunnitteli ja ohjasi kanssani Turun 775-vuotisjuhlan näytöksen "Tanssia Turulle" Tanssia Turulle esityksen aikaansaaminen merkitsi kahden vuoden tiivistä yhteistyötä. Viola asui luonani. Tuolloin hän jaksoi matkustaa lähes joka toinen kuukausi Suomeen. Kalevala merkitsi Violalle paljon. Kalevala innoitti häntä suurien tanssiesitysten tekemiseen kuten Sammon Ryöstö, Pohjola ja Aino. Viola oli minusta Karjalan Lönnrot. Hän teki lukuisia matkoja maaseudulle keräten laajalta alalta Karjalaa tansseja, lauluja ja leikkejä. Tallennusseminaareissa Viola sanoi, että hän aikanaan keräsi kansalta suuren joukon perinnettä ja nyt hän haluaa palauttaa keräämänsä perinnön kansalle. Hän myös teki työtä asian eteen. Viola elvytti juhlaperinnettä ryhmänsä kanssa. Hän järjesti juhlia, missä suuret joukot pääsivät laulamaan ja leikkimään Violan keräämää perinnettä. Violan muistoa kunnioittaen Leena Aho Viola Malmin kirjat: Karjalaisia kansantansseja: Viola Malmi, toimittaneet Pirkko-Liisa Rausmaa ja Esko Rausmaa, julkaissut Suomalaisen Kansantanssin Ystävät, 1982 Karjalaisen kansantanssin lähteillä: Viola Malmi, julkaissut: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto 1993 Leikkilipas: Sauli Junno, Viola Malmi, Rauni Riikonen, Tellervo Riikonen, 2003 Elämäni tanssi, Viola Malmi, toimittaneet Antti Koiranen ja Hannu Tommola, SKIPin raportteja 6, TUTKIVI 33, 2005 Juhla ja tanssi, Viola Malmi, julkaistu Petroskoissa KARI BERGHOLM 80 VUOTTA Tanhuviestin lukijoiden hyvin tuntema kansantanssilegenda, SKY:n kunniapuheenjohtaja ja HKY:n kunniajäsen Kari Bergholm täytti kokonaiset 80 vuotta. Karin sydäntä lähellä on kansantanssiharrastuksen puolesta puhuminen maailmanlaajuisesti, hänellä on tehtäviä ja kontakteja edelleen hyvin laajalti. Lämminhenkinen juhlavastaanotto oli Karin kotona Runeberginkadulla. Kari jatkaa HKY:n Purpuri-ryhmän ohjaajana. Purpurilaiset saavat asiantuntevaa opastusta erilaisten purpureiden ja katrillien saloihin. Ryhmä lähtee valloittamaan Viroa ensi heinäkuussa ja seuraavallekin vuodelle Kari jo järjestelee matkaa. Karin omien sanojen mukaan ihminen ei lopeta tanssimista tultuaan vanhaksi mutta tulee vanhaksi lopetettuaan tanssimisen. Näillä näkymin Kari ei tule koskaan vanhaksi. Onnea Karille kaikilta Tanhuviestin lukijoilta! Kuvassa Kari kahden Marjatan onniteltavana Vas. Marjatta Koivu-Loman, päivänsankari ja oik. Marjatta Toivonen. teksti: Marjatta "Pölkky" Koivu-Loman purpurilainen Kuva: Pertti Loman

5 5 EI SUNKKA MEIL MITTÄ LYSTI OLLU? Tält ja tois pualt jokke - kansantanssitapahtuma Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ja Setlementtinuorten liitto järjestivät yhdessä paikallisyhdistystensä Turun Kansantanssin Ystävien ja Auralan Kerhokeskuksen kanssa yhteisen kansantanssitapahtuman Turussa huhtikuun alussa. Yhteistyö kiinnosti ryhmiä ennennäkemättömällä tavalla ja tapahtumaan osallistui noin 430 tanssijaa, 50 ohjaajaa ja pelimannia ja 200 muuta osallistujaa. Tapahtuma myytiin loppuun jo ennakkoon. Yhteisen tapahtuman idean äiti on Lennu Yläneva, joka on sekä Setlementtinuorten liiton kansantanssitoiminnan pääohjaaja että SKY:n hallituksen jäsen. Molemmilla järjestöillä on pitkät vuosittaisten kansantanssitapahtumien perinteet; SKY:llä kesäjuhlat ja Setlementtinuorten liitolla keväiset kansantanssipäivät. Tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1958 ja järjestelyvuoro oli tänä vuonna Auralan Kerhokeskuksella. Setlementtien tapahtuman takana on molemmista järjestöistä tuttu henkilö Liisa Laaksonen, joka aikanaan aloitti kansantanssipäiväperinteen. Hän on myös SKY:n kunniajäsen. Yhteiseen tapahtumaan voitiinkin tänä vuonna valita molempien järjestöjen perinteistä parhaita paloja. Varmasti monet huomasivat, miten paljon meillä onkaan yhteistä. Tanssia täysille saleille Ison osan tapahtumaa muodostivat lauantain kolme konserttia Turun konservatorion Sigynsalissa. Esityksiä nähtiin yhteensä 48 kappaletta. Luokitteluun osallistui 33 ryhmää ja katselmukseen 5 ryhmää. Osa tanssi kahdessa sarjassa ja aikuisten sekaryhmät esittivät kaksi eri tyylistä kokonaisuutta. Luokituksessa noudatettiin Setlementtinuorten liiton sääntöjä. Tuomareina olivat Juha-Matti Aronen, Eero Hietanen, Jussi Kaijankangas ja Sari Suokas. Konserteissa nähtiin ryhmiä laidasta laitaan: kaiken ikäisiä, tasoisia ja tyylisiä. Merkittävää oli, että lähes kaikilla ryhmillä oli pelimannit ja myös musiikin taso oli erittäin hyvä. Koska tapahtuma oli myyty loppuun - osallistujia oli jo ennakkoon enemmän kuin katsomoissa paikkoja - ei erillisiä konserttilippuja voitu myydä. Järjestötapahtumaan osallistuminen on etu, minkä jäsenyydellään saa. Koska osallistujia ja esityksiä oli paljon, rakennettiin ohjelma osittain päällekkäiseksi. Osallistujien oli valittava, mihin kaikkeen halusivat osallistua. Lauantaina oli konserttien lisäksi tarjolla nauha- ja nypläyspajat ja sunnuntaina tanssipaja. Lauantai-illan illanvietto (kuvassa) keräsi enemmän väkeä, mitä Luostarivuoren koulun saliin mahtui, mutta tunnelma oli siitä huolimatta korkealla. Aikuisten yäjuaksullekin lähti kolme kertaa niin paljon väkeä, mitä odotettiin. Sunnuntaina aamupäivällä oli tuomariston suullinen palaute, jossa oli mahdollisuus saada palautetta ja keskustella ryhmien suorituksista. Jumalanpalvelukseen oli mahdollista osallistua Turun Tuomiokirkossa. Päätösjuhla Turun suomenkielisellä työväenopistolla keräsi juhlasalin täyteen. Tuomaristo oli valinnut juhlaan kolme tapahtuman onnistujaryhmää: Hippulat ja Prasun Turun Kansantanssin Ystävistä (seuraavan sivun kuvassa) sekä Tiistai-ryhmän Ahjolan Tanhuajista Ruha-ohjelmallaan. Monen ryhmän jännityksen huipensi luokittelun kunniakirjojen jako.

6 6 Innostusta yhteistyöhön Kokonaisuudessaan yhteinen tapahtuma on saanut paljon positiivista palautetta. Sigyn-salissa oli erittäin hyvät puitteet tanssin esittämiselle. Konsertit pystyttiin kokoamaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi. Osa sarjoista oli jaettu useampaan konserttiin. Haasteena Turussa oli tapahtumapaikkojen hajaantuminen kauaksi toisistaan. Lukuvuoden aikana kaupungin kouluista vain pari on majoituskäytössä. Onneksi talkoissa oli mukana myös bussikuski, joten lauantaina osan päivää oli käytössä tapahtumabussi. Kaikkiaan talkoolaisia oli järjestelyissä mukana noin 100 henkeä ja ilman heidän arvokasta panostaan tapahtuma ei olisi onnistunut. Järjestöjen yhteistyö onnistui hyvin ja toiveita onkin jo esitetty sen jatkamisesta. Tapahtuman arviointi on vielä käynnissä, mutta esteitä tuskin on sille, että vastaava tapahtuma järjestettäisiin yhdessä joskus toistekin. Järjestelytoimikunnan puolesta Anna Meronen Auralan Kerhokeskus ry:n puheenjohtaja Setlementtinuorten liiton kansantanssitoimikunnan puheenjohtaja TÄLT JA TOIS PUALT JOKKE - TURUN KATSELMUSTA ARVIOIMASSA Olen saanut seurata viime vuodet aitiopaikalta kansantanssiryhmien esityksiä. Viime vuonna toimin tuomarina Nuorisoseurain liiton kansantanssiluokittelussa ja tänä keväänä onnistui nauttia Setlementtinuorten liiton, Karjalaisen Nuorisoliiton sekä SKY:n luokituksista ja katselmuksista. Eri järjestöissä on tapana tuoda nähtäväksi vähän erilaisia esityksiä, mikä lisää monipuolisuutta ja tekee jokaisesta katselmustilaisuudesta ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen. Toisaalta arvioijan kannalta se saattaa vaikeuttaa yhteisen kielen löytämistä palautteessa: osalle vuosikymmeniä vanha näyttämökoreografia on perinteistä tanssia ja toiset säästävät sen termin vain aikoinaan tavallisten ihmisten sosiaalisena tanssina tanssimille. Jotkut näkevät kansantanssin vapaasti yhdisteltävinä elementteinä ja askelikkoina, toiset haluavat tuoda tanssin yleisön eteen kokonaisena ja jokseenkin muistiinmerkityssä muodossa. Arviointiperusteiden ja luokitusohjeiden kanssa on onneksi nähty vaivaa, ja ne antavat arvioinnille hyvän pohjan. Eikähän ryhmiä tarvitse missään laittaa suoraan paremmuusjärjestykseen! Erinomaisesti onnistuneessa Tält ja tois pualt jokke -tapahtumassakin nähtiin muutamia niin onnistuneita esityksiä, että tuomarit saattoivat vain toivoa, että ne pääsisivät isomman yleisön nähtäviksi myös eri kansantanssitapahtumiin. Itse pidin erityisesti siitä, että aikuisten ohjaajat olivat todella miettineet, mitä esityksellä haluavat sanoa, mitkä ovat se lähtökohdat, kokoamisperiaatteet ja tavoitteet. Muutaman taitavan ja keskittyneesti tekevän ohjaajan malli on tarttunut muihin ohjaajiin.

7 7 Myös lapsille oli osattu tehdä hyviä leikkiä ja tanssia yhdistävä esityksiä ja niistä näkyi lasten todellinen innostus ja tahto tanssia, vaikka välillä näyttämöllä tanssiminen ujostuttikin. Väliin jää kansantanssiharrastuksen ja -esitysten kannalta vaikea ikävaihe, jolloin ohjaajalta vaaditaan paljon, jotta innostus säilyisi ja vähitellen karttuvaa tanssitaitoa uskallettaisiin näyttää vapautuneesti ja rohkeasti. Tanssiesityksen arviointi perustuu katselmuksissa näyttämöesityksiin, varsinkin niiden visuaalisuuteen. Turusta on mielessä varsinkin ryhmät, jotka tanssivat kokonaisissa kansallispuvuissa. Niiden puhdas värimaailma ja esiintymään tulemiseen sopiva juhlavuus tuovat näyttämövaloissa ja usein käytettävää tummaa taustaa vasten tanssin kauniisti esille, oli ryhmällä sitten yhtenäiset puvut tai useita erilaisia. Muissa kansanomaisissa ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta usein niistä jää yleisölle hailakampi yleiskuva. Turussa katselmuksella oli hienot puitteet. Erityisesti salin loistava akustiikka teki konserteista sujuvia: ei tarvittu mikitystaukoja ja akustinen musiikki oli luonteva osa esitystä. On tärkeää, että katselmuksiin hienollekin näyttämölle voivat tulla kaikki halukkaat, sekä konkarit että aloittelijat. Vain siten katselmus voi antaa läpileikkauksen nykyisestä kansantanssiharrastuksesta. Missä seuraavan kerran tavataan? Kaikki mukaan esiintymään ja oppimaan muiden esityksistä! Juha-Matti Aronen SUMMAMUTIKASTA SKY:N EDUSTUSRYHMÄ FOLKLANDIALLE Helsingin pitäjän tanhuujien ja spelareiden ryhmä Summamutikka valittiin SKY:n edustusryhmäksi Folklandia-risteilylle Ryhmä esiintyi Tält ja tois pualt jokke -kansantanssitapahtumassa Turussa, jossa tuomarit kiittelivät ryhmän aitoutta, perinteen huomioimista ja esiintymisrohkeutta sekä -iloa esityksessä Mutikan summa. Ryhmää ohjaa Riitta Kangas. Tuulia Taipale JUHLATANSSEJA-CD TULOSSA Kansantanssinuorten Liitto julkaisee kolmen CD-levyn sarjan sisältäen seuratansseja sekä juhla- ja salonkitansseja. Molemmat Seuratansseja CD-levyt ovat jo myynnissä ja Juhla- ja salonkitansseja levy juuri valmistumassa. Levyt sisältävät musiikin yli 60:een seura-, juhla- ja vanhaan tanssiin. Seuratanssit ovat lyhyitä, helppoja tansseja eri puolilta maailmaa ja sopivat hyvin illanviettojen tutustumistansseiksi, koska pari vaihtuu tanssin aikana. Juhla- ja salonkitanssit ovat suosittuja koulujen vanhojen tansseissa sekä usein tanssittuja myös illanvietoissa. Kaikkien kolmen levyn tansseista on tekeillä ohjekirja nuotteineen ja se valmistuu loppuvuodesta. Levyjen hinta on 20 /kpl ja niitä voi tilata KTNL:n toimistosta. Tarkemmat sisällöt levyillä olevista tansseista löytyvät KTNL:n nettisivuilta Matti Lankinen

8 TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tällä kertaa vuorossa on numero 4/1979, jolloin kansallispukuneuvosto perustettiin.

9 KANSALLISPUKUTOIMINTA KESKITTYY JYVÄSKYLÄÄN Kansallispukualalle kuuluu nytkin uutta. Valtakunnallinen kansallispukutoiminta keskittyy jatkossa Jyväskylään. Suomen Kotiseutuliiton tiloissa Helsingissä toiminut Suomen kansallispukuneuvosto yhdistetään Suomen käsityön museon yhteydessä toimivaan Suomen kansallispukukeskukseen Jyväskylään. Neuvoston kansallispuvut ja arkisto lahjoitetaan Suomen käsityön museolle. Kansallispukutyötä tukemaan on perustettu Suomen kansallispukujen ystävät -yhdistys, joka siirtymävaiheessa vastaa kansallispukuneuvoston omaisuudesta ja siirtymävaiheen käytännön toimenpiteistä. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki kansallispukuneuvostossa mukana olleet yhteisöt: Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito, Suomen Kotiseutuliitto, Kalevalaisten Naisten Liitto, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry, Finlands Svenska Folkdansring r.f., Karjalan Liitto sekä Kalevala Koru. Suomen kansallispukuneuvosto perustettiin Sen tehtäviä olivat kansallispukuihin liittyvä tutkimus ja kansallispukujen kokoamis- ja tarkistamistyö sekä kansallis- ja muinaispukujen käytön edistäminen. Lisäksi neuvosto on tukenut alan koulutusta, tiedotusta ja julkaisutoimintaa. Vastavalittu kansallispukukonsultti Taina Kangas aloittaa työnsä kansallispukukeskuksessa elokuussa Kansallispukuneuvoston pitkäaikainen kansallispukukonsultti Leena Hokkanen on jäänyt eläkkeelle ja hänelle valittiin seuraaja jatkamaan työtä Suomen kansallispukukeskuksessa. Kansallispukukonsultin tointa haki ajoissa 10 hakijaa. Heistä valittiin työ- ja muiden todistusten perusteella haastatteluun kolme hakijaa. Suoritetun haastattelun perusteella valittiin toimeen artenomi AMK, kansallispukutaitaja Taina Kangas. Haastattelussa ja valinnassa painottuivat valitun henkilön hyvä alan koulutus ja pitkäaikainen kokemus kansallispukujen valmistukseen liittyvistä prosesseista, hyvä kansallispukuneuvoston toimintatapojen tuntemus sekä hyvä valmius toimia kansallispukualan valtakunnallisena kehittäjänä. Näillä näkymin Taina Kangas aloittaa työnsä Suomen kansallispukukeskuksessa elokuun puolivälissä Ensimmäisenä tehtävänä on suunnitella kansallispukukeskuksen toimintaa yhteistyössä kansallispukutoimijoiden kanssa. Laura Korhonen Suomen käsityön museo KANSALLISPUVUN PÄIVÄ SKY:N TOIMISTOLLA 5.8. Tervetuloa Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistolle viettämään kansallispuvun päivää torstaina 5.8. klo Röijy suoraan, maljut mukaan ja menoksi! Tule kuulemaan hyödyllisiä tietoiskuja kansallispuvun käytöstä ja vaihtelusta nykypäivänä. Samalla voit myös ostaa järjestömme tuotteita ja nauttia kahvia ja pullaa. Tilaisuus ilmainen, kahvi ja pulla 5 e. Kuvassa edellisen kansallispuvun päivän vilskettä ja pukuvalikoimaa. Puvustonhoitaja Tuulia Taipale esittelee uusittua Nurmijärven pukua. Tuulia Taipale puvustonhoitaja Kuva: Matti Lankinen

10 10 TARTON SUOMALAINEN PERINNERYHMÄ RÖNTYSKÄ Vuoden ensimmäisessä Tanhuviestissä Risto Elo kertoi HKY:n toiminnasta ja heitti jutun lopuksi pallon Suomenlahden eteläpuolelle. Viime vuoden viesteissä kirjoittelin inkeriläisen tanssin vaiheista ja nyt vähän enemmän ryhmästä. Tarton inkerinsuomalaisten seuran Röntyskä-ryhmässä on tänä talvena tanssinut seitsemisen paria. Säännöllisesti tanssimassa käyvien lisäksi ryhmän ympärillä on joukko ystäviä ja tukijoita, jotka osallistuvat toimintaan aina kun ehtivät. Röntyskä on ehkä enemmän perinnekuin tanssiryhmä, sillä alusta asti tavoitteena on ollut pitää toiminta mahdollisimman monipuolisena. Keskiviikon tanssi-illat komeassa Inkeri-talossa ja tanssiharjoitusten jälkeiset saunomiset, juttelut ja virolaisten rakastamat syntymäpäiväjuhlat ovat silti kaiken selkäranka. Lähes kaikilla ryhmän tanssijoista on jompikumpi tai molemmat vanhemmista inkerinsuomalaisia. Muutamat äidit ja tyttäret käyvät yhdessä tanssimassa. Inkerinmaan suomalaisia päätyi Viroon jo toisen maailmansodan aikana pääasiassa maataloustöihin. Heistä suurin osa siirrettiin jatkosodan aikana Suomeen ja palautettiin sitten rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliittoon. Inkeriin oli karkotuspaikoista mahdotonta palata, mutta Viroon tultiin aluksi salaa ja myöhemmin laillisesti. Oltiinhan täällä lähellä vanhaa kotiseutua, saatiin käyttää läheistä sukulaiskieltä ja tunnustaa luterilaista uskoa, vaikka siinä olikin vaikeuksia. Siten Viroon muodostui huomattava suomalaisvähemmistö. Pitää myös muistaa, että ennen sotaa Viroon kuului läntisin osa Inkerinmaasta. Nykyään suomalaisilla on Virossa kulttuuriautonomia ja meidät tuodaan aina esimerkiksi siitä, miten hyvin vähemmistökansallisuus voi toimia. Röntyskä tanssii perinteisiä inkeriläisiä kansantansseja. Viron inkerinsuomalaisten liiton kesäjuhlien yhteistanhuohjelmien kautta olemme yrittäneet tehdä niitä tunnetuksi laajemmin. Aktiivisia tanssiryhmiä on muissakin seuroissa: Pärnussa, Viljandissa, Virumaalla, Järvamaalla ja Tallinnassa. Esiintymisten lisäksi Röntyskä on säännöllinen vieras Tarton tanssiklubissa, jossa vapaamuotoisesti kokoonnutaan tanssimaan kansantansseja omaksi iloksi. Myös ryhmän jäsenten perhejuhlissa ja seuran merkkipäivinä otetaan kaikki vieraat mukaan tanssiin ja leikkiin. Viimeksi 12. toukokuuta pyörähtelimme seuran mummojen ja pappojen kanssa Inkeritalon puutarhassa. On uudella tavalla opettavaista viedä tanssia suuren joukon tanssittavaksi. Paritansseihin tottuneille on usein erittäin vaikeaa hahmottaa ryhmänä toimimista esim. röntysköissä, joissa pitäisi siirtyä piirin kehällä aina seuraavan parin eteen. Ylipäänsä Röntyskää pyydetään eri tapahtumiin paljon enemmän kuin valitettavasti ehdimme osallistua kaikilla on arkityönsä, opintonsa ja perheensä. Vuosien varrelta suurimpia projekteja ovat olleet pukujen tutkiminen Viron kansallismuseon läntisimmän Inkerin kokoelmista ja niiden mukaan omien vaatteiden valmistaminen. Viiden vuoden takaiset virolais-suomalaiset tanssipidot olivat varmasti kaikille mukana olleille elämys, samoin kuin kansainväliset Inkeri-festivaalit Tartossa vuonna Pienimuotoisista on mielessä yhteiset perinneruokaillat seuran vanhempien jäsenten kanssa sekä suomalaisten elokuvien katsomiset. Matkoilla on käyty Suomessa ja Inkerinmaalla, jonne suuntaamme taas tänä kesänä juhannusjuhlille ja kenttätöihin. Perinteenkeruu ja kenttätyöt ovat herättäneet huomiota: Kristjan Toropin kansanperinteen keruupalkinnon sai kolme vuotta sitten meidän ryhmän Kaja ja tänä vuonna Liilia! Juuri nyt olemme tekemässä uutta aluevaltausta pidämme ensimmäisen inkerinsuomen murreillan, johon olemme pyytäneet murretta vielä taitavia. Muistat sie viel sitä inkerin murretta, ossaat sie sitä viel luatii? Muistat sie viel niitä hyvvii aikoi, omas kyläs ko ellää viel suatii. Suomen ryhmistä olemme tehneet yhteistyötä eniten helsinkiläisen Katrillin ja Hyvinkään kansantanssijoiden kanssa. Seuraavassa Tanhuviestissä olisikin kiva kuulla hyvinkääläisten kuulumisia. Juha-Matti Aronen

11 11 KANSAINVÄLINEN KANSANTANSSI- JA MUSIIKKIFESTIVAALI ITÄ- UUDELLAMAALLA Kansantanssiryhmät Itä-Uudellamaalla ovat kutsuneet ulkomaisia ystävyyskansantanssiryhmiänsä kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaaliin, joka pidetään Yhteensä seitsemän tanssiryhmää vastasi myöntävästi kutsuun; kaksi tanssiryhmää Ruotsista sekä yksi tanssiryhmä Norjasta, Tanskasta, Walesista, Saksasta ja Virosta - yhteensä noin 130 tanssijaa ja pelimannia. Kutsutuilla tanssiryhmillä on omat säestäjät mukanaan. Suurin osa tanssijoista majoitetaan yksityiskoteihin, osa majoittuu kansanopiston tiloihin Kuggomissa. Festivaalin yhtenä tarkoituksena on tutustuttaa sekä itäuusmaalaiset kansantanssijat että kutsuttujen tanssiryhmien jäsenet toistensa kansantanssi- ja kansanmusiikkikulttuuriin. Toisena tarkoituksena on tutustuttaa kutsutut tanssiryhmät Itä-Uuteenmaahan. Ulkomaiset tanssiryhmät esiintyvät festivaalipäivien aikana useilla yleisillä paikoilla, jotta suurella yleisöllä olisi mahdollisuus tutustua heidän kansantanssikulttuuriinsa. Festivaalipäivien ohjelma jakaantuu Itä-Uudenmaan kolmeen eri kuntaan. Ensimmäiset tanssiryhmät saapuvat festivaaliin keskiviikkona Torstaina festivaali avataan Sipoossa. Kansantanssiryhmät Itä-Uudeltamaalta ja ulkomailta kokoontuvat Sipoon kotiseutumuseon (Sibbesgården) alueelle klo Sipoon pelimannit soittavat kansanmusiikkia festivaalivieraiden kokoontuessa. Festivaalien virallinen avaus tapahtuu klo 16.00, minkä jälkeen kutsutut ulkomaiset tanssiryhmät esittäytyvät tanssien ja musisoiden. Festivaaliin osallistuville kansantanssijoille järjestetään myöhemmin illalla illanvietto hyvän ruuan ja tanssin merkeissä. Perjantaina tanssiryhmät tutustuvat Porvooseen, ennen kaikkea Vanhan Porvoon nähtävyyksiin. Ulkomaiset tanssiryhmät esiintyvät tanssien klo useissa eri paikoissa Vanhassa Porvoossa, jokirannassa ja Runebergin puistossa. Myöhemmin iltapäivällä tanssiryhmät tutustuvat m/s J.L. Runebergillä Porvoon kauniiseen ulkosaaristoon. Laiva vie kansantanssijat Pernajassa sijaitsevaan Idlaxin kartanoon, missä vieraille tarjotaan lohikeittoa. Ilta päättyy tanssien. Lauantaina kokoontuvat kutsutut tanssiryhmät ja itäuusmaalaiset kansantanssijat Loviisaan. Päivän ohjelman ovat yhteistyössä järjestäneet Itä-Uudenmaan kansantanssijat ja Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat ry, joka myös järjestää samana päivänä Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtuman Ehrensvärdin 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ulkomaiset tanssiryhmät esiintyvät ohjelmallisilla käsityöläismarkkinoilla, jotka järjestetään Aleksanterinpihassa klo Klo alkaen kansainväliseen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaaliin osallistuvat tanssijat ja Hywät Asukkaat siirtyvät juhlakulkueessa Loviisan torilta Bastion Ungernille. Juhlakulkueeseen osallistuvat myös kuningas Adolf Fredrik ja pormestari Jakob af Forselles hevosen vetämässä vaunussa. Bastion Ungernilla tanssiryhmät esiintyvät klo alkaen kuninkaalle ja kaikelle kansalle. Kutsutut tanssiryhmät esittävät kansantansseja, jotka ovat tyypillisiä heidän kotimaissaan. Myös itäuusmaalaiset kansantanssijat aikuis- ja lapsiryhmineen esiintyvät omine tanssiohjelmineen Bastion Ungernilla, jonne pystytetään itäuusmaalaisten kansantanssijoiden siirrettävä kyläkeinu. Sekä tanssijoilla että yleisöllä on mahdollisuus kiikkua kyläkeinussa keinulaulujen tahdissa. Sekä itäuusmaalaiset että festivaalille kutsutut ulkomaiset kansantanssiryhmät kokoontuvat Bastion Ungern -tilaisuuden jälkeen Lovisanejdens högstadiumiin juhlaillalliselle, minkä jälkeen festivaaliin osallistuvat tanssijat ja pelimannit siirtyvät illanviettoon ja tanssimaan Loviisan Liikuntahalliin. Sunnuntaina matkustavat ulkomaiset kansantanssiryhmät takaisin kotimaihinsa. Ulla Hammarström

12 12 KANSANPERINNETTÄ VANTAAN PÄIVILLÄ Vantaalaiset kansantanssi-, -musiikkija -perinneyhdistykset järjestivät Vantaan kaupunkijuhlan tapahtuman Kotiseututalo Påkaksessa lauantaina Iltapäivän juhla sisälsi kansantanssia, -musiikkia, senioritanssia, kuorolaulua ja runonlausuntaa. Elokuisten Laurin elojuhlien esimakuna saimme kuulla loitsuja sekä selvitystä loitsuperinteestä. Yleisö sai tutustua kotiseututaloon ja kuulla talon ja Vantaan päivän historiaa sekä nauttia talon tarjoamat kahvit. Menyy sisälsi tietysti myös perinteistä suomalaista grillimakkaraa. Kotiseututalo Påkas on Vantaan kaupungin omistama talo, joka on annettu kuuden vantaalaisen perinneyhdistyksen käyttöön. Talo kunnostettiin 1990 ja luovutettiin yhdistysten kokous- ja toimitiloiksi. Talossa toimii Tanhuviestin lukijoillekin tuttuja yhdistyksiä: Vantaan Kansantanssijat, Vantaan kansanperinteen ystävät ja Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit sekä lisäksi Vantaan Kansanpelimannit, Vantaan Kotiseutuliitto ja Vantaa-Seura. Taloa vuokrataan myös ulkopuolisille ja se on etenkin kesäisin suosittu paikka perhejuhlien järjestämiseen. Tulevan kesän kaikki viikonloput on jo varattu häiden viettoon. Lisäksi talon pihapiiriä käyttää Tikkurilan Teatteri, jolla on yli 20 Pinokkio-esitystä kesän aikana. Vantaa (Helsinge) mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa Silloin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi virolaisen Padisen luostarin munkeille lohenkalastusoikeudet Vantaanjoen koskiin. Tästä päivästä lasketaan Vantaan historian alkaneen ja sitä vietetään Vantaa-päivänä. Vuodesta 1984 lähtien Vantaan päivää on vietetty säännöllisesti 15. toukokuuta. Vuonna 1989 Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi päivän Vantaan viralliseksi liputuspäiväksi. Tapahtumaa vietettiin nyt kolmatta kertaa Vantaan kaupunkijuhlana ja ohjelmaa oli laidasta laitaan eri puolilla kaupunkia. Olisi ollut Lenni-Kalle, Anna Abreu, Paula Koivuniemi sekä muita, mutta niistä en ollut niin kiinnostunut. Lisätietoja talosta ja sen historiasta löytyy netistä Tulkaapa tutustumaan Påkakseen, vaikka Elospeleihin 7.8. klo 19. Teksti ja kuvat Matti Lankinen TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN TANHUVIESTIÄ Oletko Tanhuviestin ahkera kuluttaja? Onko sinulla ideoita ja ajatuksia siitä, miltä lehtemme pitäisi näyttää vuoden tai kymmenen kuluttua? Ilmoittaudu mukaan työryhmään, joka suunnittelee Tanhuviestille uutta ilmettä, sisältöä ja tekotapaa tiedotustoimikunnan toteutettavaksi. Pääset tuomaan omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi lehdestä. Ota yhteyttä mennessä

13 13 KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN JA OSTETAAN Myytävänä lähes käyttämätön täysin uuden veroinen Keski-Suomen naisten kansallispuku (Vuorelma), koko ilmeisesti 38/40. Mukana hame, liivi, pusero, päänauha, myssy, koru ja tarvittaessa kengät. Kengät (koko 37/38) ovat mustat kippurakärkiset ja niitä on käytetty enemmän, mutta ne ovat hyvässä kunnossa. Puku on nähtävissä Espoossa ja toimitetaan tarpeen mukaan myös postitse. Hintapyyntö 690. Ota yhteyttä puh , Myydään Alavuden kansallispuku (kuvassa) (tai lienee oikeammin kansallispuvun tavoin käytettävä kuoropuku) tytölle tai pienikokoiselle naiselle koko n. 32/34. Sisältää hameen, puseron, korun, pussukan ja satiiniset päänauhat (oranssi/musta). Puku on tehty itse Helmi Vuorelman tarvikkeista (ehkä 1970-luvulla), hameessa "Helmi Vuorelma- Lahti"-lappunen. Vyötärön ympärys 70 cm, hameen pituus vyötärö - helma 70 cm (käännös 5 cm), puvun kokonaispituus olkasauma-helma 108 cm. Olkasaumassa on hieman pidennysvaraa. Puku on Jyväskylässä ja sitä voi tulla katsomaan ja sovittamaan. Hintapyyntö 300. Voin laittaa puvusta lisäkuvia sähköpostitse. Tiedustelut p tai seija.perko@gmail.com. Myydään uuden veroinen (vain kaksi kertaa käytetty) Helsingin pitäjän puku tykkimyssyineen, koko Hinta 1000 (uutena 2000 ). Yhteydenotot p Etelä-Pohjanmaan naisten kansallispuku myytävänä. Koko Ei päähinettä, vaan silkkinauhat. Kaksi kertaa pidetty päällä. Hinta 600. Katso malli puvusta Vuorelman sivuilta Yhteydenotot p virtahe@gmail.com tai heli.virta@ppshp.fi. VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti at kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki (paperikuvat). Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan julkaisemisesta veloitamme 12. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7.

14 14 LASTEN NURKKA Lue vinkit ja laita juhlat järjestykseen. Poimi kustakin vinkin mukainen kirjain, niin saat selville tutun laululeikin! jouluaatto kekri kalevalanpäivä pääsiäinen äitienpäivä tapaninpäivä loppiainen pyhäinpäivä itsenäisyyspäivä juhannus uudenvuodenpäivä 1. päättää joulun 6.1. (1.kirjain) 2. amerikkalainen vastine on Halloween (2.kirjain) 3. keskikesän juhla (viimeinen kirjain) 4. ajelut ja tanssit (1. kirjain) 5. noitia, tipuja ja pupuja (5. kirjain) 6. tiptaptiptap (4. kirjain) (4. kirjain) 8. orvokkeja äidille (2. kirjain) 9. vaka vanha väinämöinen (1. kirjain) 10. vanha sadonkorjuujuhla (1. kirjain) 11. oi maamme Suomi (1. kirjain) Katso oikeat vastaukset seuraavalta sivulta.

15 15 LASTEN NURKAN OIKEAT VASTAUKSET 1. Loppiainen 2. Pyhäinpäivä 3. Juhannus 4. Tapaninpäivä 5. Pääsiäinen 6. Jouluaatto 7. Uudenvuodenpäivä 8. Äitienpäivä 9. Kalevalan päivä 10. Kekri 11. Itsenäisyyspäivä Alarivin sana: Lystileikki