1 / Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

Transkriptio

1 1 / 2010 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) tai ti , ke ja to klo

2 Tanhuviesti 1 / Sisällysluettelo Tapahtumakalenteri Pääkirjoitus - Lisää väkeä kansantanssiin... 4 Tervetuloa kansantanssipäiville... 4 Sottiisista polkkaan kurssi Vantaalla... 5 Seuratanssikurssi ja Helavalkeat Nummi-Pusulassa Päivä Porvoossa KTNL:n uusin hallituksen jäsen esittäytyy... 6 Folklandiaa HKY - Helsingin Kansantanssin Ystävät ry... 8 Kansainvälisen yhteistyön hedelmiä Vuoden Wäinö Osta Ilokerä Kalevalan hyvät, pahat ja rumat Lasten nurkka Vuoden kansanmusiikkilevy -äänestyksen voitti Luomukanteleet Odotettu tietokirja kanteleesta Keräämätöntä perinnettä Kansallispukuja myydään ja ostetaan Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen Lasten nurkan oikeat vastaukset... 14

3 3 TAPAHTUMAKALENTERI 2010 MAALISKUU Kansanomaiset paritanssit -kurssi, Puistokulma, Vantaa SKY ja KTNL vuosikokoukset HUHTIKUU Nordring nuorten tapaaminen, Islanti Kansantanssipäivät, "Tält ja tois pualt jokke" yhteistyössä Setlementtinuorten liiton kanssa, Turku Kansantanssikatselmus TOUKOKUU Helavalkeat ja seuratanssikurssi, Nummi-Pusula Päivä Porvoossa -tapahtuma lapsille ja nuorille HEINÄKUU Isleik 2010, Islanti ELOKUU 5.8. Kansallispukukurssi, SKY toimisto, Helsinki SYYSKUU Ohjelmistokurssi, SKY, Hämeenlinna Aikuisten 2011 ohjelmat Ohjelmistokurssi, KTNL, Hämeenlinna Lasten ja nuorten 2011 ohjelmat sekä Barnlek ohjelma MARRASKUU Historiallisten tanssien kurssi, Tampere

4 4 PÄÄKIRJOITUS - LISÄÄ VÄKEÄ KANSANTANSSIIN Kansantanssin harrastajien määrä on aallonpohjalla. Samaa sanovat monien muidenkin lajien harrastajat: luonnollinen syy on ikäluokkien pieneneminen sekä tarjonnan lisääntyminen. Pahoja kilpailijoita ovat televisio ja tietokonepelit, jotka ovat helposti saavutettavissa eivätkä vaadi mitään. Kansantanssi on yleisölle lähes tuntematon laji ja mielikuva on usein negatiivinen "kaikkea muuta voisin harrastaa paitsi kansantanssia ja..."; Te joilla on sana hallussa kääntäkää iskulause myönteiseksi. Kiitos! Me kaikkihan tiedämme että kansantanssi on sosiaalinen ja liikunnallinen harrastus joka mahdollistaa myös vierailut ulkomaille. Viedään se siis kaduille, päiväkoteihin ja kouluille. Heti alussa pitää osoittaa että se sopii myös pojille eli mukaan pitää ottaa jotain vauhdikasta rajua menoa koreiden pukujen ja naisvoimistelun vastapainoksi. Kansantanssijärjestöt saivat aikaan "pakon edessä" yhteisen ohjaajakoulutuksen ja hyvä näin. Tästä on hyvä jatkaa, sillä yhdessä pystymme vaikuttamaan myös valtiovallan suuntaan paremmin. Monet muista nykyisistä valtakunnallisista järjestöistä ovat monialajärjestöjä, joissa tanssi on kenties pienehkökin osa toimintaa ja jää siten päätoimialan varjoon. Entä jos tekisimme yhden yhteisen etujärjestön, joka saa asiansa kuuluville ja näkyville, ettei tarvitsisi kesäjuhlia suunniteltaessa kuulla "se on niin pieni tapahtuma ettei se kiinnosta kaupunkia". Haetaan ensin pojatkin mukaan ja tehdään harrastuksestamme kaikkien tuntema ja Suomessakin arvostettu. Muualla Euroopassahan suomalaiset kansantanssiryhmät ovat haluttuja ja arvostettuja vieraita. Ossi Mäkinen SKY:n puheenjohtaja TERVETULOA KANSANTANSSIPÄIVILLE Kansantanssitapahtuma Tält ja tois pualt jokke kerää huhtikuun 10. ja 11. päivä Turkuun reilu 600 kansantanssijaa ja pelimannia yhteen. Ilmoittautumisaika näille Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Setlementtinuorten liiton yhteisille kansantanssipäiville on jo loppu ja ohjelmatietoja tarkistellaan paraikaa kuumeisesti. Erityisesti SKY:n huomattava panos katselmukseen / luokitteluun on iloisesti yllättänyt järjestäjät. Lauantaipäivän aikana Turun Konservatorion Sigyn-salissa tullaan näkemään kolme konserttia, joissa tanssii yhteensä 37 eri ryhmää. Lapsia, nuoria ja aikuisia tullaan näkemään jokaisessa eri konsertissa, joihin ryhmät on jaettu sarjoittain. Lauantaina majoitus- ja ruokailukoululla Luostarivuoressa tullaan toteuttamaan sekä työpajoja että yhteinen illanvietto poloneeseineen. Kun lapset on illalla myöhään nukutettu, saattaa täysi-ikäisille löytyä vielä opastettua kaupunkikierrostakin. Tuomaristo tulee antamaan ryhmille ohjaajineen sunnuntaiaamupäivän aikana suullisen palautteen. Kirjallinen palaute lähetetään ryhmille myöhemmin. Päätöstilaisuudessa sunnuntaina Työväenopistolla tullaan vielä näkemään tuomariston valitsemia kansantanssiryhmien esityksiä ja jaetaan tietysti kunniakirjat. Tutustu tarkempaan ohjelmaan Setlementtinuorten liiton kotisivuilla Turku odottaa jo innolla kaikkia kansantanssijoita pelimanneineen ympäri Suomen! Aurajoen jäätä jo sulatellaan ja auringonpaistettakin on kyselty terveisin Lennu Yläneva Suomalaisen Kansantanssin Ystävät / Turun Kansantanssin Ystävät sekä Setlementtinuorten liitto / Auralan kerhokeskus

5 5 SOTTIISISTA POLKKAAN KURSSI VANTAALLA Kansanomaiset paritanssit ja niiden variaatiot Maaliskuussa kokoonnutaan Vantaalle Puistokulmaan (Talkootie 4) tanssimaan kansanomaisia paritansseja. Kurssilla opetellaan variaatioita tutuista suomalaisista tansseista, mm. valssista, jenkasta, masurkasta ja polkasta. Kurssi on tarkoitettu kaikille tanssin harrastajille. Osallistu siis sinäkin saat kurssilta uusia vinkkejä ja eväitä, joilla voit hämmästyttää muita tanssijoita lavoilla ja tanssiparketeilla. Tässä vielä tiedot pähkinänkuoressa: Aika: Lauantai klo 9 16 Paikka: Puistokulma, Talkootie 4, VANTAA Opettajat: Pia Pyykkinen ja Lennu Yläneva Hinta: 35 jäseniltä ja 40 muilta. Hintaan sisältyvät opetus, lounas ja kahvit. Kurssimaksu maksetaan kurssin alussa käteisellä. Ilmoittamatta poisjääneiltä peritään ½ kurssimaksusta jälkikäteen. Ilmoittautuminen torstaihin mennessä SKY:n toimistoon sähköpostilla suom(at)kansantanssinyst.fi tai puh. (09) tai Ilmoita osallistujien nimet, yhteystiedot ja erikoisruokavaliot. Kurssilla on myytävänä SKY:n ja KTNL:n kirjallisuutta ja CD-levyjä. Kurssinjohtajana toimii Riitta Kangas ja kurssi järjestetään yhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa. Käytännön järjestelyt kurssilla hoitaa Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit. *** Muistathan myös valtakunnallisen kansantanssin ohjaajakoulutuksen, joka toteutetaan yhdessä muiden kattojärjestöjen kanssa. Voit suorittaa koko koulutuksen tai yksittäisiä kursseja. Koulutuksella on nyt myös omat kotisivunsa. Käy tutustumassa SEURATANSSIKURSSI JA HELAVALKEAT NUMMI-PUSULASSA Helatorstaina kannattaa suunnistaa Nummi-Pusulaan Helavalkeille ja niiden yhteydessä järjestettävälle seuratanssikurssille. Kurssilla opetellaan niitä seuratansseja, jotka löytyvät KTNL:n uudelta hiljattain julkaistulta levyltä Seuratanssit 2. Tanssikurssi pidetään Nummen seuratalossa ja järjestelyistä vastaa Nummi-Pusulan Tanhuujat ry. Tarkempaa tietoa kurssista löydät järjestön sivulta lähempänä kurssiajankohtaa. Helavalkeat-tapahtuman alustava aikataulu on tässä: Klo Seuratanssikurssi Klo 9.00 Pelimannitupa, kanslia ja puffetti, Nummen seuratalo Klo Helavalkeamessu, Nummen kirkko Klo PR-esityksiä, Lahjahovi ja Saupart, Niilonpirtti, Pusulan vanhainkoti Klo Yhteislauluja, tanssi - ja musiikkiesityksiä, Nummen kotiseutumuseo Klo Helavalkeakonsertti, Nummen Seuratalo Klo Ohjattuja seuratansseja, Nummen Seuratalo Klo Helavalkeatanssit, Nummen Seuratalo

6 6 PÄIVÄ PORVOOSSA Tervetuloa viettämään kanssamme hauskaa tanssillista, laulullista, soitollista ja opettavaista päivää Porvooseen Linnankosken lukiolle (Piispankatu 24-26). Tapahtuman pääpaikkana on Porvoon keskustassa oleva Linnankosken lukio (kanslia, buffetti, Pokshoppi, ruokailu, tanssi- ja soittopajat). Lisäksi tutustumme Pikku Elinan kanssa Vanhaan Porvooseen. Illanvietto on Lieto-yhtyeen kera klo Linnankosken lukiossa. Tarkemman ohjelman löydät Kansantanssinuorten Liiton kotisivuilta. Buffetti on auki koko päivän eli myynnissä on kahvia, mehua, pullaa jne. Pokshoppissa on myynissä arpoja ja Pokkaajien itse valmistamia myyntituotteita kuten kortteja ja pyyhkeitä sekä tanhukenkiä. Tapahtuma alkaa noin klo 8.30 ja loppuu iltapalaan joka on illanvieton jälkeen. Osallistumismaksu on 35 /lapset ja 30 /aikuiset (KTNL:n jäsenjärjestöille). Ulkopuolisille lisätään hintaan 10 /nenä. Sähköpostiimme voitte laittaa sitovat ilmoittautumiset maaliskuun loppuun mennessä Exceltaulukolla, jonka löydät Kansantanssinuorten Liiton kotisivuilta. Tapahtumapaketit tulee olla maksettuna Lisätietoja Pokkaajat(at)luukku.com. Tervetuloa idylliseen Porvooseen! Pokkaajat KTNL:N UUSIN HALLITUKSEN JÄSEN ESITTÄYTYY Hei, minä olen Erkki Lehtimäki, 54-vuotias, 35 vuotta sitten tamperelaistunut pohojalaanen, jonka Sinikka Mäkelä sai hyvin pienellä puhumisella houkuteltua ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi häneltä vapautuvaan KTNL:n hallituspaikkaan. Kun myös vaalikokousväki oli sitä mieltä, että tamperelaisedustuksen on syytä hallituksessa jatkua, niin tässä sitä nyt ollaan, hallituksen lisäksi Sinikan seuraajana myös koulutustoimikunnassa. Lisäksi olen luvannut olla tiedotustoimikunnan apuna Internet-sivujen uudistamisprojektissa. Oman kansantanssiurani voidaan katsoa alkaneen Hauhon Vitsiälän juhannustansseista 1987, jossa jouduin tanssimaan masurkkaa koko tanssia tuntematta ja välttääkseni vastaisuudessa tuollaisen katastrofin, aloitin heti syksyllä kansantanssin Tampereen Työväenopistossa Sinikka Mäkelän ohjauksessa, varmuuden vuoksi sekä alkeisryhmässä että jatkoryhmässä saman tien. Tehokkaan alun jälkeen olinkin jo valmis ensimmäisiin Nordlek-juhliini 1988 Bergenissä ja seuraavana syksynä esiintymisryhmään ja sen mukana ensimmäiselle pidemmälle esiintymismatkalle Kanadaan kesällä Ei mennyt myöskään montaa vuotta siihen, kun minut ensimmäisen kerran valittiin Tampereen Työväenopiston Tanhuajien hallitukseen, jossa olenkin lähes tauotta ollut, enimmäkseen myös rivijäsenenä, mutta myös sihteerinä ja Mansen Masurkan aikoihin puheenjohtajana.

7 7 Lisäksi olen Varalan Tanhuseuran hallituksen jäsen ja Ahjolan Tanhuajien hallituksen puheenjohtaja, joten näitä luottamustoimia tuntuu kertyvän. Olen myös suorittanut Varalassa kansantanssinopettajan tutkinnon vuonna 1997, samalta kurssilta valmistui monta muutakin SKY:n toimistolla työkseen pyörivää, kuten Liisa Aho, Marjuska Santala, Tuulia Taipale, Riitta Kangas ja Matti Lankinen. Kansantanssin opettajana en silti paljoa ole toiminut, muutamia yksittäisiä opetustunteja olen pitänyt niin omalle ryhmälleni kuin polttariporukoille tai koulutuspäiviä pitäville peruskoulun opettajille. Erkki Lehtimäki FOLKLANDIAA Noin 15 vuotta sitten Pispalan Sottiisin järjestäjät saivat idean kansantanssiristeilyn järjestämisestä ja idea on osoittautunut suorastaan loistavaksi, ei nimittäin liene montaakaan muuta risteilyä, jotka varataan täyteen ensimmäisen myyntipäivän aikana. Alkuvuosina laiva ei ollut kokonaan Folklandia-väen käytössä, vaan Silja Europalle myytiin myös normaaleja reitti- ja risteilylippuja, mutta kysynnän kasvaessa on jo pitkään koko laiva varattu pelkästään Folklandialle, ellei sitten muutama rekkamies ole rauhallisissa hyteissään nukkumassa. Folklandialla on alusta alkaen ollut tietty peruskaava mutta mitenkään staattinen se ei ole ollut, pieniä muutoksia on matkan varrella tullut lähes vuosittain. Esimerkiksi joka risteilyllä on ollut Moulin Rouge-teatterissa viisi konserttia, joihin ensimmäisinä vuosina kukin risteilijä sai lipun yhteen konserttiin. Muihinkin toki sai mennä, jos mukaan mahtui, mutta viime vuosina joka konserttiin pääsi lipun väristä riippumatta ja tänä vuonna koko lipusta oli luovuttu. Sinänsä ikävää, sillä nyt ei sitten jäänytkään mitään muistoa Folklandiasta muitten osallistumismerkkien joukkoon pistettäväksi. Matkan varrella mukaan tulleita juttuja ovat ainakin Tikkuristin SM-kisat, joihin itsekin alkuvuosina osallistuin, huutokatrilli puolilta öin, johon osallistuin vain kerran sekä Tupsun juureen, tuhmien laulujen sauna, jossa olen ollut mukana joka ikinen kerta kun se on pidetty ja nimenomaan siellä lauteiden puolella. Suurin osa laulajista kun tyytyy oleilemaan saunaosaston aulassa. Vuonna 2005 perustettiin kymppiklubi, johon mukaan kutsuttiin kaikki jotka olivat olleet mukana jokaisella risteilyllä siihen mennessä. Klubilaisille on siitä lähtien pidetty risteilyn alkupuolella heti VIP-tilaisuuden jälkeen kuohuviini- ja täytekakkutarjoilu musiikkiesitysten säestyksellä ja kokoontumisen päätteeksi on klubilaisten kesken arvottu seuraavan vuoden Folklandia-risteily ja joitain pienempiä lohdutusvoittoja. K-18-menoa Tupsun juureen -tilaisuudessa En muista onko Hannu Nipulin tekemä Folkladia-visa ollut ohjelmassa ensimmäisestä risteilystä alkaen, sillä itse aloin niitä kuva-arvoituksia ratkoa vasta kymmenisen vuotta sitten vaihtelevalla menestyksellä. Yhden kerran onnistuin paremmin kuin muut vaikka silloinkin meni yksi väärin. Palkkiona oli ilmainen Folklandia-risteily, joka oli minulle lajissaan jo toinen, sillä kerran voitin ilmaisen risteilyn käsiohjelman palautelomakkeiden arvonnassa. Sekin käytäntö on jo jäänyt pari vuotta sitten pois, palaute kun nykyään jätetään nettilomakkeella. Jos Folklandia on vuosien varrella muuttunut, niin eipä ole oma osallistumistyylinikään enää sama kuin ensimmäisinä vuosina, jolloin piti käydä lähes jokaisessa Moulin Rougen konsertissa ja kaikki konserttien väliset ajat olla tanssimassa. Varsinaiset tanssilattiat kun olivat tupaten täynnä, piti tanssilattiaa laajentaa tanssimalla pöytien välisillä käytävillä ja missä nyt vain vähänkin tasaista lattiaa löytyi. Tänä vuonna en käynyt Moulin Rougessa kertaakaan ja

8 8 tanssiminenkin jäi pariin valssiin ja masurkkaan. Muutenkaan en esityksiä pahemmin seurannut, paljolti siksi että omat suosikkini Pumpun Henki ja Bill Hota & Pulvers eivät kumpikaan olleet mukana Folklandialla. Folklandia on perinteisesti järjestetty loppiaisen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina, joten ensi vuonna risteilyn ajankohta on lähes aikaisin mahdollinen, Omalta kohdaltani risteily on jo varattu, varaus meni läpi tunti myynnin aloittamisen jälkeen. Jos sinulta varaus jäi tekemättä, niin ei syytä huoleen, tämän vuoden risteilylle myytiin peruutuspaikkoja vielä lähtöpäivänä ja itsekin kaupittelin ryhmämme käyttämättä jääneet hytit Facebookissa Folklandian tapahtumasivulla. Erkki Lehtimäki Bill Hota & The Pulvers Pumpun Henki HKY - HELSINGIN KANSANTANSSIN YSTÄVÄT RY HKY - Helsingin Kansantanssin Ystävät ry on nimensä mukaan helsinkiläinen kansantanssiseura. Seuran historia on siitä mielenkiintoinen, että se on yhtenevä alkuaikoina Suomalaisen Kansantanssin Ystävien kanssa. Seuran toiminta eriytettiin 1964 valtakunnalliseksi toiminnaksi ja sitä jatkoi SKY sekä paikalliseksi toiminnaksi, jolloin perustettiin HKY. Viime vuonna lokakuussa juhlittiin HKY:n 45-vuotista taivalta tanssimalla salonkitansseja. Tanssiryhmät HKY:llä on tarjota jäsenilleen viisi tanssiryhmää sekä ensi syksystä alkaen myös aikuisten alkeisryhmä. Lapsille on kaksi ryhmää Puotila itäisessä ja Pitskut läntisessä Helsingissä - joita ohjaa Johanna Salminen (OAMK). Puotila-ryhmä on aloittanut viime syksynä. Pitskut on jo toiminut muutamia vuosia. Nuorille aikuisille on Rutistus -ryhmä, joka on kasvanut vanhasta lasten Tanhupukitryhmästä. Tällä hetkellä Rutistus on HKY:n toinen helmi. Se osaa perinteiset tanhut eikä vierasta uudempiakaan kokeiluja. Tällä hetkellä ryhmää ohjaa "vanha" rutistuslainen Eero Hietanen (OAMK). Aikuisten ryhmä Kierrokas tanssii perinteisiä kansantansseja. Ohjelmistossa on myös franseesi, jota tanssitaan pääasiassa pyydettäessä erilaisissa tilaisuuksissa. Ohjaajana toimii Paavo Tammisto. Toinen seuran helmistä on Purpuri -ryhmä, joka on keskittynyt pääsääntöisesti nimensä mukaan tanssimaan länsisuomalaisia purpureita, mutta harjoittelee myös katrilleja maanlaajuisesti. Ryhmän muodostaa tällä hetkellä seniori-ikäiset tanssijat. Ryhmää on luotsannut ansiokkaasti Kari Bergholm.

9 HKY:n ryhmillä, lukuun ottamatta nuorinta Puotilan ryhmää joka tanssii soittimen säestyksellä, on ollut onni ja ilo tanssia elävän musiikin tahdissa. Sekä harjoituksissa että esiintymisissä on aina ollut mukana pelimanni tai useampiakin. Pelimannien kanssa voi tehdä erilaisia kokeiluja tempon ja vuorojen suhteen. Toiminnallisesti vuosi jakaantuu karkeasti kolmeen osaan Keväällä harjoitellaan omaa matineaa varten sekä mahdollisia kesäjuhlien tai muiden yhteisten tapahtumien ohjelmistoa. Matinealle on pyritty kehittämään jokin teema, jota mukaellen jokainen ryhmä valmistaa oman ohjelmanumeron esitykseen. Viime keväänä teemaksi valittiin "Tanssit Helsingissä kautta aikojen". Rutistus osallistui keväällä Samuelin poloneesiin sekä pääkaupunkiseudun nuorten kansantanssijoiden tapahtumaan "Isolla K:lla". Kevään vakiotapahtumiin kuuluu myös käynti Kaunialan sotavammasairaalassa. Pitskut osallistuivat Toukotansseihin Hyvinkäällä ja Lastenpäivän tantsuihin Seurasaaressa. Kesällä useimmiten tapahtuvat ulkomaanmatkat. HKY on järjestänyt jo reilusti yli 40 vuotta kesäkuukausina lavatanssit Merimelojien majalla Meilahdessa Soutustadionin vieressä. Niistä on muodostunut jo perinne. Merimelojilla on aina elävää musiikkia. Yhtyeet on valittu sillä perusteella, että ne soittavat tanssittavaa musiikkia laajasti. Seurasaari täytti 100 vuotta ja Kierrokas oli mukana yhteisessä tanssiesityksessä. Purpuri taas osallistui Seurasaaressa Helsinki-päivän viettoon. Nordlekissa oli seurasta kahdeksan paria. Syksyllä on Salonkitanssiaiset, jotka on järjestetty nyt kaksi kertaa. Niihin pukeudutaan fiinisti ja tanssitaan koko ilta salonkitansseja sekä muita tyyliin sopivia paritansseja. Ensi syksynä on tulossa kolmannet - siis jo perinteeksi tulleet - salonkitanssiaiset. Tanssiaisia ennen on järjestetty kurssit, joissa käydään läpi tavallisimmat salonkitanssit, joten kaikki voivat osallistua varsinaisiin tanssiaisiin valmentautuneina. Pikkujoulut järjestetään omille ryhmille ja omaisille. Niihin on jokainen ryhmä keksinyt jonkin aiheeseen sopivan ohjelmanumeron. Esimerkiksi Rutistuksen Tiernapoikien variaatiot ovat olleet piristävän hauskoja. Monikulttuuriseen tapahtumaan Stoassa osallistui neljä paria esittämällä muutaman tanssin sekä opettamalla yleisölle kansantanssin alkeita. Palaute oli positiivista, kun ensin uskallettiin lähteä mukaan. Kuluvana vuonna Tulevaisuuteen katsottaessa tänä keväänä järjestetään matinea äitienpäivän aattona ja ohjelmisto muokataan ajankohtaan sopivaksi. Kesä-elokuussa tanssitaan taas lavatansseja Merimelojien majalla ja syksyllä hienostellaan Salonkitanssiaisten merkeissä. 9 Pitskut-ryhmän esitys pikkujouluissa 2009 Käpylän työväentalolla. Teksti ja kuva: Risto Elo Tällaista toimintaa meillä on täällä pääkaupunkiseudulla. Haasteena heitämme kertomisvuoron Röntysköille Viroon. Millaista toimintaa teillä on Tartossa?

10 10 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN HEDELMIÄ Kesällä 2009 järjestettyyn Tanssiva Turku -tapahtumaan osallistui mm. Michiganista USA:sta Kay Seppalan ohjaama Kivajat-ryhmä. Kivajat koostuu tytöistä, iältään 8-15 ikävuoden väliltä ja matka Turkuun oli ryhmän ensimmäinen ulkomaanmatka. Tässä Kay Seppalan tammikuussa lähettämä sydämellinen viesti englannista käännettynä. Antti Järvensivu *** Hyvät Tanssiva Turku -ystävät Liitän tähän viestiin valokuvan perjantai-illan tapahtumastamme, Heikinpäivän perheillasta. Ilta pidettiin Michiganissa Hancockin Finlandia Universityn Finnish American Heritage -keskuksessa. Huomaa (uusi) valtava himmeli katossa! Kirjoittaja itse on kuvassa keskellä tanssimassa mustassa paidassa Pukki-leikkiä Heikinpäivä on paikallinen amerikansuomalaisten juhla, jota vietetään aina tammikuussa; meidän täytyy saada nauraa talvelle tällä kertaa. Nyt meillä on ne tavalliset neljä metriä (kyllä, metriä) lunta ja päivät ovat vielä lyhyet, joten tarvitsemme jotain erityistä! Reilut kymmenen vuotta sitten joukko amerikansuomalaisia keksi tämän talvijuhlan ja nimesi sen 19. tammikuuta olevan Heikin nimipäivän mukaan. Juhla vietetään aina tammikuun loppupuolella. Meillä on iso tori, kulkue (säästä riippumatta), ulkoleikkejä, toimintatupia, virsilaulua, tansseja, juhla-ateria... mitä nyt vain keksitäänkin. Itse olen opettamassa viisikielistä kanteletta ensiviikolla osana tätä juhlaa. Jos haluat tietää lisää, mene osoitteeseen Heikinpäivän perheilta on Tanssivan Turun suora seuraus. Kun Kivajat otti osaa tanssi-iltoihin Turussa, ajattelin ettö tuota olisi hauska koettaa kotonakin. Lokakuussa meillä oli tanssi-ilta Kivajat-ryhmän perheille. Siihen osallistui 60 henkeä ja kaikilla oli hauskaa, kun menimme niitä Turussa oppimiamme laulutansseja. Se oli niin hauskaa, että halusin jakaa saman ilon suuremmallekin ihmisjoukolle ja Heikinpäivä tarjosi siihen oivan tilaisuuden. Tälläkin kertaa meillä oli 60 ihmistä, 14 perhettä, ja kaikki näyttivät nauttivan illasta. Kuten kuvasta näkyy, meillä oli kaikenikäisiä tanssilattialla. Illan suosikki oli Raatikko, mistä olin yllättynyt! Jopa isoäidit, jotka istuskelivat pöytien ääressä, hyppäsivät mukaan! Muita tansseja olivat Bingo, Pukki, Näin Sitä, Letka, Lintu lensi yms. Täytyy vielä kerran todeta, että tämä tapahtui Tanssivasta Turusta johtuen. Ensinnäkin saimme idean tanssi-illasta, joka onkin jotain enemmän kuin pelkkää tanssimista. Toiseksi opimme tansseja ja laulleikkejä teiltä, mutta ennen kaikkea sain itseluottamusta huomatessani, että pystyn opettamaan joukolle vieraita ihmisiä jotakin. Ennen Tanssivaa Turkua en ollut koskaan opettanut isommalle ihmismäärälle mitään, sillä työskentelin vain oman pienen tanssiryhmäni kanssa. Minulle se oli haaste, mutta sain Turussa tilaisuuden vastata haasteeseen ja löysin rohkeuden (sisun?) vastata siihen. Kiitos! Väki täällä kyselee edelleen matkastamme Turkuun. Itsekin olen aina vain ihastuksissani siitä, että teimme sen. Kivajat voi hyvin; opettelemme uusia tansseja voidaksemme esiintyä vanhainkodeissa keväällä ja festivaaleilla kesällä. Kiitos vielä kerran, että TKY järjesti Tanssivan Turun. Kun ole itse Heikinpäivän järjestelytoimikunnassa, tiedän miten paljon työtä järjestämisessä on. Siunausta teille kaikille, kun jatkatte toimintaanne tanssin ilon levittämisessä. Kay Seppala

11 11 VUODEN WÄINÖ 2010 Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus myöntää nyt viidennen kerran Vuoden Wäinö tunnustuksen. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai esimerkiksi merkittävästä innovaatiosta alalla. Tunnustus liittyy kansanmusiikin ja kansantanssin alalla olevaan yleisteemaan. Vuoden Wäinö 2010 liittyy vuonna 2009 alkaneeseen Leikkivoima-teemaan. Vuoden Wäinö 2010 on Pirkko-Liisa Rausmaa. Pirkko-Liisa Rausmaa on tehnyt elämäntyönsä kansanperinteen tutkimuksen parissa, pääalueinaan kansansadut, kansantanssi ja laululeikit. Tutkimustyön ohella hän on luennoinut ja ohjannut kansantansseja, leikkejä ja kalevalaisia lauluja eri puolilla maata. Leikkivoima-teemaa hän on sivunnut monissa tutkimustöissään ja julkaisuissaan. Pirkko-Liisa on toiminut jo pitkään aktiivisesti mukana myös SKY:n ja toisaalla tässä lehdessä esittäytyneen Helsingin Kansantanssin Ystävien riveissä. Vuoden Wäinö 2010 nimityksen johdosta Pirkko-Liisa Rausmaalle ojennettiin riihimäkeläisen ITE-taiteilija Viljo Luokkasen tekemä puuveistos. Nimitys julkistettiin Folklandia-risteilyllä Silja Europa laivalla klo 20 alkavassa Malja Folklandialle -avaustilaisuudessa. Tietoja Pirkko-Liisa Rausmaasta: Syntymäaika ja paikka: Kotka Koulutus: fil.lis. Ammatti: erikoistutkija (SKS, Kansanrunousarkisto) Kirjallinen tuotanto: Huomionosoituksia: Fil.tri h.c. Helsingin yliopisto 1990 Päivi Ylönen-Viiri OSTA ILOKERÄ Tämä ja ensi vuosi on omistettu kalevalaiselle perinteelle, viime ja tämä vuosi taas elettiin Leikkivoimaa-teemaa. Molempiin Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen teemavuosiin sopivaa materiaalia löytyy Pirkko-Liisa Rausmaan kirjasta Ilokerä. Kirjaa on myynnissä SKY:n toimistolla hintaan 12 (+toimituskulut) ja sitä saa myös kaikista SKY:n ja KTNL:n tapahtumista, seuraavaksi siis Sottiisista polkkaan -kurssilta Vantaalla KALEVALAN HYVÄT, PAHAT JA RUMAT Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen teema Vuosien yleisteemana kansanmusiikin ja tanssin alalla on Kalevala. Kalevalan ensimmäisen laitoksen ilmestymisestä tulee kuluneeksi 175 vuotta vuonna Teemavuosi alkoi Folkandia-risteilyltä tammikuun ja päättyy vuoden 2011 lopussa. Edelliset kaksivuotiset teemat olivat Folkriitit sekä Leikkivoima.

12 12 Työryhmän tehtävänä on ideoida teeman monipuolista toteutusta jäsenjärjestöille ja alan festivaaleille, miettiä yhteisyökumppaneita sekä toiveita koulutuksesta, julkaisuista, teeman esiin tuomisesta alan lehdistössä ym.. Työryhmään kuuluvat Anna-Kaisa Liedes, Jukka Hytti, Pekka Huttu-Hiltunen, Risto Blomster, Tiina Mensonen ja Sirpa Lahti. Tavoite Kalevala esillä suurimmissa alan tapahtumissa Kirjoituksia Kalevalasta ja siihen liittyvistä tämän ajan henkilöistä ja tuotannoista alan lehdissä Joitain ideoita, miten Kalevalaa voisi tuoda esille Runolaulu voisi olla eri tapahtumien juoni Runolaulumaraton. Kaksi kilpailijaa, kilpaillaan kumpi muistaa enemmän lauluja. Vuorollaan lauletaan niin pitkään kunnes on varmuus että laulu muistetaan Runolaulajan penkki Pelimannin penkin tilalle tai rinnalle Matka runolaulumaille. Kunnianosoitus Vienankarjalalle teeman aikana. Tanssi runolaulun ja tanssin suhde Kalevalainen tanssiperinne Runolaulukurssit Kantele oleellinen osa Kalevala-maailmaa Muiden kulttuurien kertovan laulun perinteet Kalevalaiset lauluhäät Yleisön mukaan saaminen, mitä yhdessä tehdään Runolaulukurssit Runolaulu- ja kalevalaiset laulutuvat Kalevalaisia juomalauluja: oluen keittoon liittyviä Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus LASTEN NURKKA Tällä kertaa leikimme sanoilla. Muuta joka riviltä yksi kirjain - ja vain yksi - vihjeen mukaisesti ja katso, miten sana muuttuu. Valkoinen juoma Kun harjoittelee, niin karttuu Joskus on uhmaisella kova oma Musiikissa ja tanssissa tärkeää Tärkeissä paikoissa, ihminen tai koira Kuljetetaan paikasta toiseen M A I T O Oikeat vastaukset sivulla 14.

13 13 VUODEN KANSANMUSIIKKILEVY -ÄÄNESTYKSEN VOITTI LUOMUKANTELEET Kansanmusiikki.fi-portaalin ja Pelimanni-lehden lukijaäänestys Vuoden kansanmusiikkilevy 2009 on päättynyt. Äänestyksessä eniten ääniä sai tällä kertaa LuoMuKanteleet-yhtyeen levy Tuulella, sateellakin. LuoMuKanteleet-yhtye perustettiin vuonna 1997 kanteleensoittoa Luoteis-Helsingin musiikkiopistossa opiskelevista lapsista ja nuorista. Tällä hetkellä yhtyeessä on 31 kanteleensoittajaa. Soittimina heillä on 5- ja 10-kielisiä pienkanteleita sekä kielisiä isoja kanteleita. Soittajat ovat iältään vuotiaita ja he esiintyvät 2-4 eri kokoonpanona mutta tarvittaessa myös kaikki yhdessä. Yhtyeen ohjelmisto koostuu pääasiassa perinteisistä sävelmistä, jotka sovitetaan usein yhdessä. Ohjelmistossa on suomalaista ja muuta pohjoismaalaista kansanmusiikkia sekä tanssimusiikkia valssista tangoon. Lisäksi ohjelmistossa on useita lauluja sekä yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä. Yhtyettä on ohjannut alusta asti kanteleensoiton opettaja Maarit Aarvala. Keväällä 2005 LuoMuKanteleet-yhtye teki ensimmäisen levynsä, jonka nimeksi tuli "Hullu minä olin". Yhtyeen toinen äänite "Tuulella, sateellakin" julkaistiin lokakuussa Maija Karhinen- Ilo kirjoittaa levyn kansitekstissä: "Tällä äänitteellä kuullaan kannelta sekä herkkien tunteiden tulkkina että oivana pelimannisoittimena. Yhteisnumeroissa panostetaan kaikkien 29 soittajan voimin tanssilliseen ja ryhdikkääseen pelimannimeininkiin. Kukaan ei voi jäädä kylmäksi kun nuoret äänet tulkitsevat hiljattain edesmenneen mestaripelimanni Toivo Alaspään kappaletta Aamu tunturissa: 'Kaikella täällä on aikaa, tuulella sateellakin'." Äänestää sai vuoden 2009 aikana ilmestyneitä levyjä. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin kolme viidenkymmenen euron lahjakorttia Kansanmusiikkiliiton putiikkiin. Aliisa Vaittinen, Antero Nummiranta ja Mikko Kankaanpää olivat tällä kertaa onnettaren suosimia. Onnea voittajille! Päivi Ylönen-Viiri ODOTETTU TIETOKIRJA KANTELEESTA Helmikuussa ilmestyi SKS:n julkaisemana ensimmäinen laaja tietokirja kanteleesta. Kirja kertoo kanteleen tarinan palvotusta ja parjatusta kansallissoittimesta uudelleen löydetyksi käyttösoittimeksi. Teoksessa kuvataan kanteleen ideologisia latauksia sekä kantelemusiikkia ja sen soittajia eri aikakausina. Kanteletta ja kantelemusiikin muutoksia seurataan savupirteistä säätyläissaleihin sekä kalevalaisesta estetiikasta taidemusiikkiin ja populaarimusiikin uusimpiin virtauksiin. Soittimen monisärmäisiä vaiheita elävöittävät valokuvat, mainokset ja nuottikuvat. Teoksen kirjoittajat ovat säveltäjä, dosentti Pekka Jalkanen, kansanmusiikin professori Heikki Laitinen ja filosofian tohtori Anna-Liisa Tenhunen. KIRJATALON KESKIVIIKKO : KANTELE Mikä on kantele? Kenen käsissä kantele soi? Mitä kanteleella soitetaan? Ensimmäistä laajaa tietokirjaa kanteleesta esittelevät tutkija Risto Blomster, säveltäjä Pekka Jalkanen ja professori Heikki Laitinen. Tervetuloa SKS:n Kirjataloon (Mariankatu 3, Helsinki) klo Tiedustelut SKS, ja p

14 14 KERÄÄMÄTÖNTÄ PERINNETTÄ Onko sinulle kansantanssin merkeissä, harjoituksissa, matkoilla, esiintymisissä tapahtunut koskaan hauskaa tai muuten kertomisen arvoista? Olen kokoamassa kaskukirjaa kansantanssialalta ja kokemuksesi voisivat rikastaa muidenkin tanssijoiden kokemuspiiriä. Tallennettuina jutut aikanaan siirtyvät alan arkistoihin. Voit myös esittää toivomuksen, ettei juttua julkaista. Tarkoitus on myös, että ketään henkilöä ei loukata tai muuten mollata, nimet voidaan muuttaa tai jättää pois. Oleellinen sisältö on tärkein. Voit ottaa yhteyttä seuraavasti: Kirjeitse: Esko Kannusmäki, Pirjonkaivonkatu 3 G TAMPERE Puhelimitse: Sähköpostilla: esko.jk(at)gmail.com Esko Kannusmäki KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN JA OSTETAAN Ostetaan tyttöjen kansallispuku 8-10-vuotiaalle tai 140 cm. Yhteystiedote: p , merja.jokinen(at)gmail.com. Ostetaan Hauhon kansallispuku, naisten koko Yhteystiedot: p , kirsti.siitonen(at)edu.lahti.fi VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti at kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki (paperikuvat). Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan julkaisemisesta veloitamme 12. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7. LASTEN NURKAN OIKEAT VASTAUKSET Valkoinen juoma Kun harjoittelee, niin karttuu Joskus on uhmaisella kova oma Musiikissa ja tanssissa tärkeää Tärkeissä paikoissa, ihminen tai koira Kuljetetaan paikasta toiseen M A I T O T A I T O T A H T O T A H T I V A H T I R A H T I