Kainuun maakunta kuntayhtymä 1(7) Sosiaali- ja terveystoimiala Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu v

Transkriptio

1 Kainuun maakunta kuntayhtymä 1(7) Sosiaali- ja terveystoimiala Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu v SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ALUEKOKEILU KAINUU, KESKI-POHJANMAA JA OYS:N ERVA-ALUE 1 TAUSTA Sosiaali-. ja terveysministeriö on käynnistänyt haun sosiaali- ja terveydenhuollon uusien alueellisten yhteistoimintamallien kokeilujen rahoittamiseksi. Kokeilun tavoitteena on testata peruskuntamallia ja PARAS-lain yhteistoimintamalleja laajempia palvelutuotannon kokonaisuuksia sekä edelleen kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Tämän suunnitelman mukaisen aluekokeilun ytimenä on luoda keinot perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi kuntayhtymän, sairaanhoitopiirin ja yliopistosairaalan muodostamassa rakenteessa. Keskeiset muutokset tulevaisuudessa Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat kysymykset peruspalveluiden järjestelyiden jälkeen koskevat erikoistason palveluita, sekä terveyden- että sosiaalihuollon osalta. Maantieteelliset tosiasiat huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten organisaatioiden haasteena on turvata palveluiden saavutettavuus, myös erikoistasolla. ERVA-alueilla keskussairaala- ja aluesairaalarakenne sekä toiminnallinen erikoistuminen tiettyihin osaamisalueisiin on noussut esiin erityisesti harvaan asuttujen maakuntien kohdalla. Yhteistyön tarvetta lisää erityisosaajien niukkuus. Tuotannon osalta edellä mainitut aluekysymykset ovat hallitsevia, mutta muutoksia on luvassa myös liittyen asiakkaan valinnanvapautta tukeviin säädöksiin. Vapaampi mahdollisuus valita terveydenhuollon hoitopaikka johtaa asiakkaiden ohjautumiseen laadun perusteella. Tämä kuluttajakansalaisuuden esiinnousu myös julkisissa palveluissa muuttaa paikallista kysyntää ja tarjontaa. Tämän vuoksi kilpailukyvystä, tehokkuudesta, laadusta ja joustavuudesta on kannettava erityistä huolta. Kuitenkin pienten ja harvaanasuttujen kuntien heikko kantokyky tekee tavoitteen saavuttamisesta erityisen haasteelliseksi. Kolmantena merkittävänä muutostekijänä on nähtävä teknologisen kehityksen vaikutus ns. ehealth-palveluina. Edelleen, jopa erittäin harvaan asuttujen alueiden palvelut perustuvat perinteisiin fyysisiin lähipalveluihin. Kuitenkin monet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voitaisiin kokonaan tai osittain järjestää esimerkiksi videoyhteyksien avulla. Näiden innovaatioiden merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin kysymyksissä käsitellään suhteellisen vähän. Kuitenkin tuottavuustavoitteet ja paineet palveluiden saatavuuden varmistamiseksi pakottavat vakavasti huomioimaan e-palveluita toteuttavia vaihtoehtoja. Terho Pekkala terho.pekkala@kainuu.fi projektipäällikkö Marita Pikkarainen marita.pikkarainen@kainuu.fi kehittämispäällikkö PL 400, KAINUU

2 Raja perus- ja erikoistason sekä vaativan erityistason välillä on ajassa muuttuva, eikä selvärajainen. Lisäksi kuluttaja-asiakkuus ja vapaan valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen sote-palveluissa edellyttävää uudentyyppistä palvelurakennetta ja johtamista. Edellä kuvatut haasteet ovat yhtenevät sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Tässä esitettävä aluekokeilu sisältää sosiaalipalveluiden integraation terveydenhuoltopalveluissa sekä sosiaalihuollon erityistason palvelut. 1 Kainuun tilanne Kainuussa on vuodesta 2005 ollut käynnissä Kainuun hallintokokeilu, jossa kuntayhtymä on järjestänyt kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta erikoistasolle. Kainuun mallin tavoitteena on turvata Kainuun väestön palvelut myös tulevaisuudessa sekä lisätä maakunnan elinvoimaa. Arviointitutkimusten mukaan peruspalvelut on pystytty vaikeissa olosuhteissa turvaamaan ilman merkittäviä heikennyksiä; palveluiden saavutettavuudessa on kuitenkin ollut puutteita. Samalla kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään. Myönteiset vaikutukset ovat seurausta voimavarojen kokoamisesta, päätöksentekomallista sekä uudenlaisesta rahoitusmallista, todetaan Tampereen yliopiston arviointitutkimuksessa. Vaikka Kainuu on onnistunut hallintokokeilussaan, haastaa tulevaisuus myös Kainuun etsimään uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Painopiste nyt haettavassa aluemallikokeilussa on erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityistason palveluiden järjestäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Ylil. Jukka Juvonen on tehnyt sisäisen selvityksen erikoissairaanhoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta Kainuussa. Työssä hahmotetaan kolme keskeistä skenaariota: 1.Äkkikuolema ja epäonnistuva elvytys Kriittisen vaikea tilanne johtaa luopumiseen vaativasta erikoissairaanhoidosta Kainuussa 2. Saattohoito Luovutaan vaativasta erikoissairaanhoidosta ja keskitytään perustason erikoissairaanhoitoon. 3. Vapaasta pudotuksesta uuteen nousuun Vaativan erikoissairaanhoidon säilyttäminen Kainuussa Juvonen esittää, että toiminnallisten ja tilaratkaisujen muutoksilla vastataan tarpeeseen vaativan erikoissairaanhoidon säilyttämiseksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota syventämällä, rekrytointia ja johtamista kehittämällä sekä alueellisesti verkostoitumalla pyritään säilyttämään erikoissairaanhoito korkeatasoisena myös Kainuussa. Aluemallikokeilulla etsitään keinoja miten kolmas skenaario voitaisiin toteuttaa Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. 2 Keski-Pohjanmaan tilanne 2

3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluorganisaatio on kehittynyt 40 vuoden kuluessa entistä monitahoisemmaksi ja integroituneemmaksi siten, että kehitysvammaisten erityishuolto tuli osaksi kuntayhtymän toimintaa 1990-luvun puolivälissä ja seitsemän kunnan peruspalvelut vuoden 2009 alussa. Erikoissairaanhoidon osalta leimaa antavaa on sairaanhoitopiirin perustamisesta lähtien ollut jäsenkuntien ulkopuolelta tulevan palvelukysynnän merkittävä rooli, joka vuosittain ollut % luokkaa kokonaislaskutuksesta. Vaikka Keski-Pohjanmaan yleiset kehitysedellytykset väestön ja elinkeinoelämän monipuolisuuden sekä logistisen aseman osalta ovat jossain määrin vahvemmat kuin Kainuussa, ovat haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja niiden rahoittamisen kannalta hyvin samankaltaiset kuin Kainuussa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettu mittavia sairaalan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita, joilla sairaalan toimivuutta ja keskeistä strategista tavoitetta avohoitoisuuden lisäämistä on voitu edistää. Peruskorjausohjelma jatkuu vielä Edellä mainitut Juvosen esittämät kolme vaihtoehtoista skenaariota voidaan Keski-Pohjanmaalla pelkistää kahteen 1. Rakenneratkaisujen ja toiminnan hiipumisen seurauksena joudutaan luopumaan vaativammasta erikoissairaanhoidosta ja keskitytään perustason erikoissairaanhoitoon 2. Synnytystoiminnan ja päivystävän sairaalan roolin säilymisen myötä vahva erikoissairaalan osaaminen säilyy ja toiminta kehittyy edelleen Toimintaprosessien ja toimintajärjestelyjen aktiivisella kehittämisellä tavoitteena on turvata keskeisten kansansairauksien hoitoon keskittyvän vaativankin erikoissairaanhoidon säilyminen alueella ja vaikuttavan kokonaishoitojärjestelmän toteuttaminen yhdessä alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. 1.3 Yhteistyö Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja OYS - Erva-alueen kanssa Koska haettava aluekokeilu on keskeisiltä osiltaan selvitystyötä pienen maakunnan palveluiden tulevaisuudesta, se koskettaa myös muita vastaavassa tilanteessa olevia alueita. Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnat ovat sairaanhoitopiirin koolla tarkasteltuna samankaltaisia n asukkaan alueita. Selvitystyössä maakuntien yhteistyö toteutetaan hyödyntämällä samankaltaista perusasetelmaa vertailukehittämisparin välillä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa verrataan lähtötilannetta, tavoitetilaa ja eri toteutusvaihtoehtoja. Lopputuloksena on kumpaakin osapuolta hyödyttävä tuotos tarvittavista toimenpiteistä. Aluekokeilussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kainuun maakunta kuntayhtymä toteuttavat toimintasuunnitelman mukaisesti oman alueensa kannalta tarkoituksenmukaiset kehittämistoimet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sitoutuminen OYS-erva-alueyhteistyön kautta maakuntia tukeviin sopimuksellisiin ratkaisuihin on ratkaisevan tärkeää. Tämän vuoksi OYS:n erva-alue on aluekokeilun kehittämistyön kolmantena avaintoimijana. Tämän suunnitelman mukaisesti tarkoituksena on selvittää ja valmistella osapuolten kesken Kainuun ja Keski-Pohjanmaan OYS-ervayhteistyön sisältö. Yhteistyön päämääränä on turvata asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat korkeatasoiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut pitkäjänteisellä, suunnitelmallisella ja sopimuksellisella strategisella kumppanuudella. Aluekokeilussa selvitetään mm. 3

4 Erikoissairaanhoidon alueellinen työnjako ja toimintojen yhteensovittaminen sekä hoidon porrastus ERVA-alueella Erityisosaamisen saatavuuden varmistaminen; erityisalojen konsultaatioiden sekä ohjauksen ja neuvonnan käytännöt Yhteistyö tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimissa Uusien toimintatapojen ja menetelmien käyttöön otto, mm. yhteisten ERVA-palveluyksiköiden perustaminen Rekrytointiyhteistyö ja henkilöstön yhteiskäyttö 1.4 Yhteys johtamisen kehittämishankkeeseen (Pohjois-Suomen sote-tiekartta) Aluekokeilussa on kyse palveluiden organisoinnista, joka on suoraan yhteydessä eri tason johtamistyöhön. Tämän vuoksi haettava kokeilu on rinnakkainen Pohjois-Suomen sote-tiekartta hankkeen suunnitelman kanssa. KASTE-ohjelmaan kuuluvan hankekokonaisuuden tarkoituksena on luoda uusia, vuorovaikutuksellisia johtamisen toimintamalleja, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Palveluiden järjestäminen aiempaa suurempina aluekokonaisuuksina ja -rakenteina sekä asiakkaan muuttuva asema palvelujärjestelmässä haastaa väistämättä johtamisen käytäntöjä. Näiden kehittäminen toteutuu osana Tiekartta-hanketta aluemallikokeilun antaessa siihen syötteitä muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista. 2. ALUEKOKEILUN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kainuun maakunta -kuntayhtymä jatkanee hallintokokeilua vuoden 2012 jälkeen neljä vuotta ja toimii maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjänä. Mallin jatkamisen keskeisinä elementteinä ovat edelleen kustannustehokkuus, keskitetty johtaminen ja hajautettu toiminta. Tavoitteena on uusiutumiskykyinen organisaatio, joka pystyy nopeasti reagoimaan väestön muuttuviin tarpeisiin. Kehityksen suunta on kohti prosessiorganisaatiota, jossa asiakkaan asema vahvistuu, palvelut järjestetään joustavasti ja oikea-aikaisesti pohjautuen asiakkaan palvelutarpeeseen. Aluekokeilun tarkoituksena on selvittää miten erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalihuollon palvelut Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla on mahdollista järjestää, organisoida ja johtaa tulevaisuudessa. Tämä päämäärä on jaettu kolmeen toisiaan täydentävään tehtävään: 2.1 Alueellisten kilpailukykytekijöiden tunnistaminen ja niiden operationalisointi laadukkaaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi (sopimuksellinen yhteistyö ja työnjako ERVA-alueella) Aluekokeilun tavoitteena on selvittää Kainuun ja Keski-Pohjanmaan vaihtoehdot järjestää erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä valmistella niiden edellyttämät toimintamallit. 4

5 Selvitetään vaativan tason erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon erityispalveluiden tuottamisen perusteet Kainuussa (mitä täytyy, mitä kannattaa ja mitä voidaan tuottaa?) Siirrytään sopimukselliseen toimintaan yliopistosairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kanssa palvelutuotannon ja henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi. Tuloksena on toimintasuunnitelma ja tarvittavat sopimukset erityistason palveluiden järjestämisestä osana ERVA-aluetta. Sairaanhoitopiirien kanssa tehtävät tuotantosopimukset alueellisesta yhteistyöstä Henkilöstön saatavuuden turvaavat sopimukset 2.2. Kokonaisvaltaisen prosessiorganisaation kehittäminen (kokonaisuuden johtaminen perustasolta erityisen vaativan hoidon tasolle) Aluekokeilun tavoitteena on luoda edellytykset prosessiorganisaatioon siirtymiseksi Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumalli ja organisointi asiakastarvetta ja tehokasta tuotantoa palvelevaksi. Johtamisen vahvistaminen kokonaisuuden hallitsemiseksi on välttämätöntä. Tavoitteiden seurantaan ja laadun mittaamiseen on panostettava, jotta voidaan vastata kiristyvään kilpailuun pienten asiakasvolyymien maakunnassa. Tuloksena on sosiaali- ja terveydenhuollon prosessiorganisaatio- ja johtamisrakenne, jonka pohjalta toteutetaan tarvittavat muutokset. Asiakkaan palvelutarpeen mukaisten prosessien mukainen palvelumalli ja organisoituminen Erikoissairaanhoidon johtamisen, kehittämisen ja koordinoinnin varmistaminen 2.3 Tarvittavien infrastruktuurimuutosten selvittäminen (rakennusinvestoinnit ja muutostyöt sekä teknologiaratkaisut) Aluekokeilun tavoitteena on selvittää organisaatio- ja tuotantorakenteen pohjalta tarvittavat rakennus- ja teknologiainfrastruktuuri-investoinnit. Infrastruktuuriselvityksellä varmistetaan organisaation käytännön toimintakyky valittujen palveluiden tuottamiseksi. Vanha rakennuskanta uudistetaan uusia tarpeita vastaavaksi ja muunneltaviksi tiloiksi. Fyysisten tilojen lisäksi etäteknologiaratkaisuilla toteutetaan tehokkaat ja joustavat ratkaisut pitkien etäisyyksien ja niukan henkilöstön ympäristössä. Uusien toimintaprosessien ennakkoluuloton kehittäminen on välttämätöntä sekä henkilöstö- ja logistiikkakustannuksien hallitsemiseksi että asiakkaan palveluiden turvaamiseksi. Tuloksena on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon investointisuunnitelma Valittujen toimintaratkaisujen edellyttämien investointien valmistelu Toimintaympäristön muutoksiin muunneltavat tilaratkaisut ehealth-konseptien teknologiaratkaisut 5

6 3. ALUEKOKEILUN RAKENNE JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Aluekokeilu toteutetaan Kainuun maakunta kuntayhtymän ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (KPSHP) yhteistyönä. Kainuu ja KPSHP toteuttavat selvityksen yhteistyössä vertailukehittämisparina oman kontekstinsa näkökulmasta. Näin selvitys saa syvyyttä kahden samankokoisen, mutta aluerakenteeltaan erilaisen sairaanhoitopiirin näkemyksistä. Tarkastelun keskeisinä näkökulmina ja asiaan vaikuttavat tekijöinä ovat: 1. Palveluiden painopisteen säilyttäminen perustasolla väestöpohjan pienentyessä Miten laadukkaat ja toimivat perustason palvelut voidaan säilyttää ja samalla huomioida asukkaan minimivaatimus erikoissairaanhoidon vaativan tason järjestämisalueena? Miten ERVA-alueen yhteistyö ja erikoistumisen vaatimukset tukevat tai estävät pienen alueen mahdollisuuksia? Millaisin sopimuksellisin ratkaisuin turvataan tehokas alueellinen terveydenhuoltorakenne? Palveluiden saavutettavuuden varmistaminen? 2. Valinnan vapauden lisäämisen ja kuluttaja-asiakkuuden lisäämisen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa Miten järjestelmäkeskeisyydestä kuluttajakeskeisyyteen siirtymisen odotetaan vaikuttavan palveluiden käyttämiseen ja asiakkaiden määrään? Mitä vaikutuksia muutoksella on laatuvaatimuksiin ja toiminnan resursseihin? 3. Miten teknologian kehittymisellä voidaan tukea palveluiden rakennemuutosta? Miten voitetaan korkeasti koulutettujen ja pitkälle erikoistuneiden ammattilaisten rekrytointivaikeuksista johtuvat palvelukapeikot? Mille perustalle tulevaisuuden palvelujärjestelmä tukeutuu? Rakennetaanko mallia nykyisille käyttäjille vai tulevaisuuden asiakkaille? Panostetaanko kiinteisiin rakennuksiin vai palveluiden saatavuuden varmistamiseen? 4. Miten erikoissairaanhoito/erityistason sos.palvelut linkittyvät perustasoon ja toisin päin? Miten palveluketjuajattelu ja prosessijohtaminen ovat sovellettavissa tulevaisuuden organisointiratkaisuissa? Miten palveluiden eri tasot saadaan tukemaan toisiaan? 5. Miten kunnat ja valtio rahoittajina pystyvät rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulevaisuudessa? Erityisesti pienten ja harvaanasuttujen alueiden kuntien verotuottojien kehitys? Miten palvelutarpeen kasvu nopeasti ikääntyville alueilla vaikuttaa erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntään ja toisaalta tarjontaan? 6

7 4. KOKEILUN TOTEUTUSSUUNNITELMA Aluekokeilun tehtävänä on selvittää erityistason palveluiden tulevaisuuden organisointi. Tehtävään palkataan kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon asiantuntijaa selvityshenkilöiksi sekä tuetaan tehtävää tarvittavilla konsultaatiohankinnoilla. Tehtävä toteutetaan vuoden 2011 aikana sekä Kainuussa että Keski-Pohjanmaalla. 5. OSAHANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Ks. liite 6. KOKEILUN ORGANISOITUMINEN Kokeilun hallinnoijana ja toteuttajana on Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Hanke perustetaan soten tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueen (TKS) tutkimukset ja hankkeet -tulosyksikköön. Vastuualueen esimiehenä toimii toimialan kehittämispäällikkö. Henkilöstö ja resursointi Selvitystyöhön palkataan projektin vastuullinen johtaja sekä kaksi selvityshenkilöä (1 kummallekin toiminta-alueelle), jotka vastaavat selvitystyöstä ja hankkeen kokonaisuudesta. Henkilöstön yhteenlaskettu työpanos on kaksi henkilötyövuotta. Muut kulut muodostuvat matkustus- ja puhelinkuluista sekä hallinnoijan vyörytyskustannuksista. Ohjausryhmä Yteinen ohjausryhmä nimetään alueiden ja OYS:n sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista, luottamushenkilöistä sekä palvelujen käyttäjistä. 7. TIEDOTUS Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma. 8. ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kokonaisseurannasta vastaa ohjausryhmä selvityksen tuottaman aineiston pohjalta. Hankkeen eri vaiheet dokumentoidaan sekä ohjausryhmän että projektiryhmien kokousten perusteella. Toteuttajataho vastaa hankkeen raportoinnista rahoittajalle ja sidosryhmille rahoitusehtojen ja muiden ohjeiden perusteella. Kehittämisprosessi sisältää jatkuvaa itsearviointia. Arvioinnissa voidaan käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta. 7