Tietoa. korvauksen hakemisesta korvauslautakunnalta (Ersättningsnämnden)

Transkriptio

1 Tietoa korvauksen hakemisesta korvauslautakunnalta (Ersättningsnämnden)

2 Tietoa korvauksen hakemisesta korvauslautakunnalta (Ersättningsnämnden) Vuosien 1920 ja 1980 välisenä aikana yhteiskunnan hoitoon huostaanotetuilla, vakavan kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneilla henki löillä on oikeus Ruotsin valtion maksamaan taloudelliseen korvaukseen. Asiasta säädetään laissa huostaanotetuille lapsille ja nuorille kaltoinkohtelun tai laiminlyöntien perusteella joissain tapauksissa maksettavasta korvauksesta (lagen om ersättning på grund av övergrepp eller försummelser i samhällsvården av barn och unga i vissa fall). Korvauslautakunta on korvaushakemukset käsittelevä ja korvauksista päättävä viranomainen.

3 Milloin korvausta voi hakea? Korvausta tulee hakea kahden vuoden kuluessa. Korvausta voi siis hakea 1. tammikuuta 2013 ja 31. joulukuuta 2014 välisenä aikana. Korvaushakemuksen viimeinen jättöpäivä on 31. joulukuuta Millä perusteilla korvausta myönnetään? Kaltoinkohtelu ja laiminlyönnit oikeuttavat korvaukseen siinä tapauksessa, että 1. ne ovat tapahtuneet 1. tammikuuta 1920 ja 31. joulukuuta 1980 välisenä aikana, 2. ne ovat tapahtuneet korvauksenhakijan ollessa huostaanotettuna yhteiskunnan hoitoon*, ja 3. kyseessä on ollut vakava kaltoinkohtelu tai vakavat laiminlyönnit. * Korvaukseen oikeuttava huostaanotto on kyseisenä aikana voinut tapahtua seuraavien lakien nojalla: laki (1902:67, sivu 1) huonotapaisten ja siveyskasvatuksesta paitsijääneiden lasten kasvatuksesta (lagen (1902:67 s. 1) angående uppfostran åt vanartade och i sedligt avseende försummade barn), laki (1918:422) köyhäinhoidosta (lagen (1918:422) om fattigvården) 31. joulukuuta 1925 saakka, laki (1924:361) yhteiskunnan lastenhuollosta ja nuorten suojelusta (lagen (1924:361) om samhällets barnavård och ungdomsskydd) ja laki (1960:97) yhteiskunnan lapsille ja nuorille tarjoamasta hoidosta (lagen (1960:97 om samhällets vård av barn och ungdom). 3

4 Termien selitykset Huostaanotettu yhteiskunnan hoidettavaksi Termi huostaanotettu yhteiskunnan hoidettavaksi tarkoittaa, että henkilö on ollut kokopäiväisesti sijoitettuna sijaiskotiin tai laitokseen. Korvauksen myöntämistä koskevat muutoin seuraavat säännöt: Korvausta on mahdollista saada vain niissä tapauksissa, joissa päätöksen huostaanotosta ovat tehneet sosiaaliviranomaiset. Niin sanotut yksityiset sijoitukset eivät siis oikeuta korvaukseen. Korvausta voidaan myöntää sekä lapsille, jotka on huostaanotettu ilman huoltajan suostumusta että lapsille, joiden huoltajat olivat antaneet suostumuksensa huostaanotolle. Mikäli sijaisvanhemmat olivat adoptoineet lapsen, adoption jälkeen tapahtunut kaltoinkohtelu tai laiminlyönnit eivät oikeuta korvaukseen. Vakava kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Useat erilaiset teot ja olosuhteet voidaan määritellä kaltoinkohteluksi tai laiminlyönniksi, esim. lapsen yksityisyyden ja oikeuksien loukkaukset ja haluttomuus tai kyvyttömyys huolehtia lapsen tarpeiden tyydyttämisestä. Korvausoikeus koskee niitä, jotka ovat joutuneet kaikkein vakavimman kaltoinkohtelun tai vakavimpien laiminlyöntien kohteeksi, esim. seksuaalinen häirintä ja muu vakava fyysinen väkivalta. Vakavaa kaltoinkohtelua ovat myös sadistinen tai kidutusta muistuttava kohtelu sijaisperheessä tai laitoksessa. Vakavaksi kaltoinkohteluksi katsotaan myös vakavat puutteet lapsen hoidossa ja hoivassa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä vakavampi kukin yksittäinen väkivaltatai laiminlyöntitapaus on, sitä harvempia tapauksia tai lyhyempi aika vaaditaan vakavan kaltoinkohtelun määritelmän täyttymiseen. 4

5 Hoidon yhteydessä tapahtunut Termillä hoidon yhteydessä tapahtunut tarkoitetaan, että väkivalta tai laiminlyönnit ovat olleet läheisessä yhteydessä lapsen huostaanottoon ja että ne ovat johtuneet hoidossa esiintyvistä puutteista. Sellaiset tapahtumat, joilla ei ole yhteyttä sosiaalilautakuntaan tai lapsen sijoituskotiin tai laitokseen, eivät oikeuta korvaukseen. Kun tutkitaan, ovatko väkivalta tai laiminlyönnit tapahtuneet hoidon yhteydessä, lähtokohtana on pidettävä sitä, mistä kodin olisi normaalisti tullut olla tietoinen tai mitä koti olisi pystynyt tekemään. Mikäli koti on kantanut vastuunsa ja lapsi on saanut edellytysten mukaista hoitoa, hoidossa ei voida katsoa esiintyneen puutteita. Mikäli esim. sijaisvanhemmat ovat kantaneet vastuunsa, mutta lapseen on siitä huolimatta kohdistunut väkivaltaa tai laiminlyöntejä vanhempien näistä tietämättä, esim. sukulaisen tai kodissa työskentelevän henkilön taholta, kaltoinkohtelun ei voida katsoa tapahtuneen hoidon yhteydessä. Mikäli sijaisvanhemmat sen sijaan ovat sallineet muiden kohdistavan lapseen väkivaltaa tai laiminlyöntejä, kaltoinkohtelu voidaan katsoa tapahtuneeksi hoidon yhteydessä. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa sijaisvanhemmat eivät ole suojelleet lasta, vaikka he ovat olleet tietoisia tai heillä on ollut aihetta epäillä muiden kohdistavan lapseen väkivaltaa tai laiminlyöntejä. Korvauspäätöksen tulee perustua siihen arvomaailmaan ja niihin edellytyksiin, jotka olivat voimassa kaltoinkohtelun tapahtumisaikana Vakavan väkivallan tai laiminlyönnin arvioinnin tulee perustua siihen arvomaailmaan ja niihin sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin, jotka olivat vallalla huostaanottoaikana. Yhteiskunnan arvomaailma muuttui merkittävästi vuosien 1920 ja 1980 välisenä aikana. Esimerkkeinä muuttuneista arvoista voimme mainita suhtautumisen ruumiilliseen kuritukseen, lasten työntekoon ja koulunkäyntiin. 5

6 Korvauksen suuruus Korvauksen suuruus on kruunua. Korvaus maksetaan kaltoinkohtelun laadusta ja kestosta riippumatta samansuuruisena kaikille niille hakijoille, joille korvaus myönnetään. Korvaukseen ei tehdä vähennyksiä, vaikka hakijalle olisi maksettu vahingonkorvausta myös aikaisemmin. Korvaus on verotonta tuloa, ja sitä ei oteta huomioon ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien tai kunnallisten avustusten ja maksujen laskennassa. Maksettua korvausta voidaan kuitenkin ulosmitata, mikäli korvauksensaaja on ulosottovelallinen. Ulosottoviranomainen voi siis päättää korvauksen käytöstä velan maksuun. Korvaushakemus on henkilökohtainen Korvaus on henkilökohtaista tuloa, eikä sitä voi luovuttaa toiselle henkilölle. Korvausta maksetaan siis ainoastaan väkivallan tai laiminlyöntien kohteeksi joutuneille. Korvaushakemus on tehtävä henkilökohtaisesti (tai asiamiehen avustuksella). Hakemus lähetetään korvauslautakunnalle (Ersättningsnämnden) Korvausta haetaan korvauslautakunnalta henkilökohtaisesti kirjallisella hakemuksella. Hakemus tehdään siihen tarkoitetulla kaavakkeella. Hakemuskaavakkeen voi tilata postitse tai sen voi tulostaa osoitteesta Kaavakkeen voi myös tilata osoitteesta Ersättningsnämnden, Box 2089, Stockholm. Kun hakemus on jätetty hakemuslautakunnalle, hakijalle lähetetään vahvistus hakemuksen vastaanottamisesta. Korvaushakemuskaavakkeen voi tulostaa tai tilata osoitteessa Kaavakkeen voi myös tilata osoitteesta Ersättningsnämnden, Box 2089, Stockholm. 6

7 Hakemuksen käsittely Hakemus käsitellään korvauslautakunnan yksikössä, joka koostuu hallituksen valitsemista edustajista. Hakemusasiat valmistellaan korvauslautakunnan kansliassa ennen päätöksentekoa. Kirjallinen käsittely Hakemuksen saavuttua asia valmistellaan ennen päätöksentekoa korvauslautakunnan kansliassa. Asiat käsitellään pääosin kirjallisesti, mutta kanslia voi tarvittaessa ottaa hakijaan yhteyttä sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse, esim. saadakseen tietoja siitä, mistä arkistomateriaalia voi etsiä tai pyytääkseen kirjallista materiaalia täydentäviä lisätietoja asiassa. Suullinen käsittely Hakija voi halutessaan esittää korvauslautakunnalle oman versionsa tapahtuneesta. Päätöksentekoon tarvitaan yleensä henkilökohtainen tapaaminen korvauslautakunnan kanssa. Tapaamisen yhteydessä asiasta tehdään lyhyt suullinen käsittely. Todistajia voidaan pyytää kuultaviksi suullisen käsittelyn yhteydessä. Hakijana tiedät parhaiten itse, ketkä ovat voineet olla jonkun korvauskysymykselle merkityksellisen asian silminnäkijöitä, ja siksi sinun tulee ilmoittaa korvauslautakunnalle, mikäli haluat todistajan/todistajia kuultavan. Sekä hakijalle että todistajille voidaan myöntää kulukorvausta suulliseen käsittelyyn osallistumisesta. Suulliset käsittelyt järjestetään Tukholmassa, mutta korvauslautakunta voi mahdollisuuksien mukaan päättää, että hakija ja todistaja/t osallistuvat käsittelyyn puhelimitse tai videoneuvottelua käyttäen. Poikkeustapauksissa korvauslautakunta voi päättää 7

8 suullisen käsittelyn järjestämisestä muulla paikkakunnalla. Suulliseen käsittelyyn osallistuu hakijan ja mahdollisten todistajien lisäksi neljä asiasta päättävää lautakunnan jäsentä sekä asiaa käsittelevä virkamies. Todisteet ja suostumus Korvauslautakunta on laajalti velvollinen auttamaan hakijoita löytämään arkistomateriaalia, esim. sijoituspäätökset ja potilasasiakirjamerkinnät. Korvauslautakunnan henkilöstöllä on taitoa ja kokemusta arkistoitujen asiakirjojen etsimisessä. Korvauslautakunta antaa tarvittaessa neuvoja ja ohjeita arkistomateriaalin etsintään. Korvauslautakunta voi myös etsiä arkistomateriaalia hakijan puolesta. Jotta korvauslautakunta voi hakea tietoja arkistoista, lautakunnan on saatava hakijalta joitain tietoja esim. siitä, missä kunnassa huostaanotto tapahtui ja mihin hakija sijoitettiin sekä hakijan vanhempien nimet. Korvauslautakuntalle luovutetaan arkistomateriaalia ainoastaan hakijan suostumuksella. Hakijan suostumuksella korvauslautakunnalle voidaan luovuttaa sekä hakijaa itseään että muita asiaan liittyviä henkilöitä koskevia tietoja. Suostumuslomakkeen voi tilata postitse tai sen voi tulostaa osoitteesta Lomakkeen voi myös tilata osoitteesta Ersättningsnämnden, Box 2089, Stockholm. Arkistomateriaali on korvauslautakunnalle erittäin tärkeää. Ilman arkistomateriaalia korvauspäätökselle ei ehkä ole riittäviä perusteita. Voit etsiä arkistomateriaalia itse, tai antaa korvauslautakunnalle luvan arkistomateriaalin etsimiseen. Suostumuslomakkeen voi tilata tai tulostaa osoitteessa Lomakkeen voi myös tilata postitse osoitteesta Ersättningsnämnden, Box 2089, Stockholm. 8

9 Tukikeskustelut Sekä hakijalle että todistajalle/todistajille voidaan tarjota mahdollisuutta tukikeskusteluihin korvaushakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tukikeskusteluita pidetään enintään 8 kappaletta. Annamme lisätietoa mahdollisuudesta tukikeskusteluihin hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Päätös Korvauspäätöksen tekee korvauslautakunnan yksikkö, joka koostuu neljästä edustajasta. Puheenjohtajana toimii tuomari tai entinen tuomari. Yksikköön kuuluu myös lakimies ja kaksi muun alan asiantuntijaa. Yksikkö on päätösvaltainen kolmen jäsenen ollessa paikalla. Korvauspäätöksen tulee perustua asiakirjatietoihin ja muihin asiassa esitettyihin tietoihin. Päätökseen johtaneiden syiden tulee käydä ilmi päätöksestä. Päätökseen johtaneet syyt tulee esittää riippumatta siitä, onko päätös myönteinen vai kielteinen. Korvauslautakunnan päätöksestä ei voi valittaa. Hakija voi kuitenkin tehdä uuden korvaushakemuksen, mikäli päätöksenteon jälkeen ilmenee uusia asiaan mahdollisesti vaikuttavia seikkoja. Uutta hakemusta ei kuitenkaan voi jättää enää hakemusajan päätyttyä, ts. 31. joulukuuta 2014 jälkeen. Kuinka kauan päätöksenteko kestää? Korvauslautakunta käsittelee hakemukset siinä järjestyksessä, kun ne ovat saapuneet lautakuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että myös päätökset tehtäisiin aikajärjestyksessä. Joidenkin hakemusten käsittely on yksinkertaisempaa, ja päätökset näistä voidaan tehdä pelkkien kirjallisten tietojen perusteella. Joissain tapauksissa taas tarvitaan tarkempia tutkimuksia ja suullinen käsittely. Käsittelyajan pituutta ei siis voida tietää etukäteen. 9

10 Todistus korvauksesta Korvausta ei oteta huomioon ansiosidonnaisia sosiaalietuuksia, kuten elatustukea ja asumistukea, laskettaessa. Korvausta ei myöskään oteta huomioon kunnallisten avustusten ja maksujen laskennassa, esim. toimeentulotuki ja vanhustenhuollon maksut. Myönnetty korvaus ei siis vaikuta mahdollisten etuuksien, avustusten ja maksujen suuruuteen. Hakija on velvollinen esittämään todistuksen siitä, että korvaus ei vaikuta etuuksien ja maksujen suuruuteen. Hakija saa todistuksen korvauspäätöksen myöntämisen yhteydessä. Todistus sisältää ainoastaan tiedon korvauksen myöntämisestä sekä korvauksensaajan nimen ja henkilötunnuksen. Todistuksen ansiosta hakijan ei tarvitse esittää varsinaista, mahdollisesti arkaluontoisia tietoja sisältävää korvauspäätöstä esim. kunnan henkilöstölle. Hakijan tulee esittää todistus itse, koska viranomaiset eivät saa pitää erillistä rekisteriä korvauksensaajista. Korvauslautakunta laatii kuitenkin listan korvauksensaajista. Lista korvauksensaajista Korvauslautakunta listaa korvauksensaajien nimet ja henkilötunnukset. Listan tarkoitus on tarjota etuuksia myöntäville viranomaisille mahdollisuus tarkistaa todistuksen paikkansapitävyys. Korvaustodistusjärjestelmän mahdollinen väärinkäyttö tulee estää. Korvauksensaajien lista on pidettävä salassa, eikä sitä saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin viranomaisten tekemiin, korvausten myöntämistä koskeviin tarkistuksiin. Korvauksenhakijan kuolema Mikäli korvauksenhakija kuolee ennen kuin korvauspäätös on tehty, korvausoikeutta ei enää ole olemassa. Näissä tapauksissa korvauslautakunta päättää, että asia jätetään käsittelemättä. Päätöksestä ilmoitetaan kuolinpesälle. Mikäli korvauksenhakija kuolee myönteisestä korvauspäätöksestä ilmoittamisen jälkeen, korvaus maksetaan kuolinpesälle. 10

11 Salassapito Korvauslautakunnalle luovutetut ja korvauslautakunnan muualta saamat tiedot ovat salassapidettäviä. Myös esimerkiksi laitosten henkilökuntaa, sijaisvanhempia ja sisaruksia koskevat tiedot ovat salassapidettäviä (Julkisuus- ja salassapitolaki, 26 luku, 14 a ). Salassapidettävyys tarkoittaa, että tietoja ja asiakirjoja ei saa luovuttaa suullisesti eikä myöskään millään muulla tavoin. Salassapidettävyys koskee koko korvaushakemusprosessia, ts. hakemusten käsittelyä, korvauspäätöksiä ja korvaustodistusten antamista ja niiden tarkistamista. Ansiosidonnaisista etuuksista päättävillä viranomaisilla on oikeus tarkistaa, että korvausta on myönnetty. Korvauslautakunnalla on ilmoitusvelvollisuus tällaisille viranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin ainoastaan tietoa siitä, onko tietylle henkilölle myönnetty korvausta vai ei. Muuta Korvaushakemukset sisältävät todennäköisesti tietoja hakijaan kohdistuneesta väkivallasta tai muusta kaltoinkohtelusta. Näiden tietojen paikkansapitävyys on erittäin tärkeää. Väitteet henkilön rikollisuudesta tai muusta paheksuttavasta toiminnasta voivat joissain tapauksissa johtaa tuomioon kunnianloukkausrikoksesta. Kunnianloukkausrikoksen välttämiseksi tietojen antajan on pystyttävä todistamaan tietojensa oikeellisyys tai perusteltu syy tietojen esittämiseen. 11

12 Lisätietoja: Laki (2012:663) huostaanotetuille lapsille ja nuorille kaltoinkohtelun tai laiminlyöntien perusteella joissain tapauksissa maksettavasta korvauksesta (Lagen (2012:663) om ersättning på grund av övergrepp eller försummelser i samhällsvården av barn och unga i vissa fall) Hallituksen ehdotus 2011/2012:160: Valtion maksama korvaus henkilöille, jotka ovat joutuneet väkivallan tai laiminlyöntien kohteeksi ollessaan huostaanotettuna yhteiskunnan hoidettavaksi (Regeringens proposition 2011/2012:160: Ersättning av staten till personer som utsatts för övergrepp eller försummelser i samhällsvården) Lisätietoja ja lomakkeita: Ersättningsnämnden, Box 2089, Stockholm kontakt@ersattningsnamnden.se 12

13 Onko sinulla kysyttävää? Lisätietoja löydät osoitteesta Verkkosivuiltamme löydät vastaukset tavallisimpiin korvausta koskeviin kysymyksiin ja ohjeita siitä, mistä löydät tarvitsemasi tiedot. Voit myös ottaa yhteyttä korvauslautakunnan tiedotuspalveluun, puh käyntiosoite Birger Jarlsgatan 16, Tukholma postiosoite Box 2089, Stockholm puh sähköposti verkkosivut