Pääkeskus Sastamalan ydinkeskusta Monipuoliset kauppapalvelut, keskustatoiminnot

Transkriptio

1 LIITE 2 SASTAMALAN KAUPPA- JA PALVELUKESKUKSET Sastamalan kaupungin nykyiset kauppa- ja palvelukeskukset kenttäkartoituksen pohjalta. Keskukset on luokiteltu sisältönsä mukaan ja kuvattu niiden keskeistä luonnetta. Keskustyyppi Kaupunginosa, kylä Kauppapalveluiden sisältö Pääkeskus Sastamalan ydinkeskusta Monipuoliset kauppapalvelut, keskustatoiminnot Päivittäistavarakauppa, muotikauppa, erikoisliikkeet, muut kauppapalvelut, palveluliikkeet Market-keskittymä Keskusta / Marttila Suuret marketyksiköt Hypermarketit, supermarketit, tukipalveluina erikoisliikkeitä ja palveluita TIVA-keskittymä Keskusta / Hoppu Tilaa vaativaa erikoiskauppaa ja Kivisenojankatu Rautakauppa, huonekalukauppa, kodintekniikkaa, venekauppaa, autokauppaa, huoltoasemat Alakeskus Häijää Monipuoliset kauppapalvelut Päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeitä, liikenneasema, vähittäiskaupan suuryksikköjä, palveluyrityksiä Lähipalvelukeskus Uotsola Alueen peruspalvelukeskittymä Kiikka Lähikaupat, erikoisliikkeet (esim. kukkakauppa), Pehula palveluliikkeet, pankit, lähiravintolat/pubit Lähipalvelupisteet Suodenniemi Yksittäiset palvelupisteet Putaja Lähikauppa, yksittäisiä palveluliikkeitä Karkku Matkailukeskus Ellivuori Matkailupalveluiden keskittymä Lake Side, golf Majoitusliikkeet, loma-asunnot, ravintolatoiminnot, laskettelukeskus, ulkoilualueet, golf-keskus Ramboll Finland Oy & SANTASALO Ky /

2 Sastamalan kaupalliset keskustat 2008 l l f ( q l q f!!% SASTAMALA f!! % ( f l q Pääkeskus Tiva-keskus Market-keskus Alakeskus Lähipalvelukeskus Lähipalvelupiste Matkailukeskus l Tuomas Santasalo Ky

3 KAUPPA- JA PALVELUKESKUSTEN KEHITYSTAVOITTEET Sastamalan kaupungin kauppa- ja palvelukeskusten kehitystavoitteet. Sinisellä kirjatuissa keskuksissa tavoitteena on turvata nykyinen palveluvarustus pääpiirteissään ja mahdollistaa vähäinen kasvu. Punaisella kirjatuissa keskuksissa tavoitteena kasvattaa keskuksen palveluvarustusta ja toimivuutta erilaisin toimenpitein. Keskustyyppi Kaupunginosa, kylä Kehittämistoimenpiteet Pääkeskus Sastamalan ydinkeskusta Pääkeskusta vahvistetaan keskustatoiminnoilla ja kehitetään keskustan liikekortteleita kauppakeskusmaisina kokonaisuuksina. Pääkauppakatuja tulee muuttaa kävelykaduiksi ja keskustan liikennettä on syytä rauhoittaa. Siltaratkaisu mahdollistaa laajemman kävelykeskustan toteutuksen, mutta ilman siltaakin on mahdollista toteuttaa kävelykeskusta. Asemanseudun kauppapalveluita pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan. Tavoitteena on vahvistaa keskusta-alueen reunan palveluluonnetta. Market-keskittymä Keskusta / Hyrkin Keskitetään kaupungin suuret market-yksiköt ja Roismalan risteys alueelle ja vahvistetaan niitä tukitoiminnoilla (liikenneasemat, pienpalvelut, kahvilat). Rajoitetaan ydinkeskustatoimintojen sijoittumista alueelle. TIVA-keskittymä Keskusta / Hoppu Vahvistetaan aluetta tilaa vaativan erikoiskaupan ja Kivisenojankatu alueena tarjoamalla tiloja myös pienemmille toimijoille. Keskusta / TIVA- ja market-kaupan kasvualue, jonne Roismalan ristys pyritään keskittämään paljon tilaa vaativia erikoiskauppoja. Alakeskus Häijää Kasvatetaan voimakkaasti kauppapalveluiden tarjontaan ja monipuolistetaan tarjonnan sisältöä. Uusilla liikerakennuksilla tiivistetään keskustan rakennetta ja keskitetään kauppapalvelut VT 11 eteläpuolelle. Lähipalvelukeskus Uotsola Keskustan kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut tulee keskittää keskustaan tiivistämällä rakennetta. Kiikka Keskustan kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut tulee keskittää keskustaan tiivistämällä rakennetta. Pehula Keskustan kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut tulee keskittää keskustaan tiivistämällä rakennetta. Ramboll Finland Oy & SANTASALO Ky /

4 Keskustyyppi Kaupunginosa, kylä Kehittämistoimenpiteet Lähipalvelupisteet Suodenniemi Nykyiset kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut tulee keskittää vanhojen läheisyyteen. Putaja Nykyiset kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut tulee keskittää vanhojen läheisyyteen. Keikyä Nykyiset kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut tulee keskittää vanhojen läheisyyteen. Karkku Nykyiset kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uusia palveluita keskitetään. Tavoitteena muuttaa lähipalvelukeskukseksi. Ellivuori/Vihtiälä Tuleva lähipalvelupiste. Kannattaa kuitenkin vielä tutkia mahdollisuutta yhdistää palvelupiste Ellivuoren matkailukeskukseen. Matkailukeskus Ellivuori Vahvistetaan matkailukeskusta loma-asunnoilla ja olevia matkailuinvestointeja kehittämällä. Lake Side, golf Golf-keskuksen kehittäminen Keskusta / Kalliala Uusi matkailukeskittymä, jos siltahanke toteutuu. Majoitus- ja ravintolapalveluita sekä kulttuurimatkailun kehittämistä. Ramboll Finland Oy & SANTASALO Ky /

5 Sastamalan kaupalliset keskustat 2025 l l f ( q f q l f!!% q SASTAMALA f!! % ( f l q Pääkeskus Tiva-keskus Market-keskus Alakeskus Lähipalvelukeskus Lähipalvelupiste Matkailukeskus Tuomas Santasalo Ky

6 LIITE 3 Ruutukoko 250 m x 250 m Tilastoajankohta Asukasrakenne Rakennukset ja asuminen Työpaikat toimialoittain ja Väestön pääasiallinen toiminta Tietosuoja Seuraavissa muuttujaryhmissä tiedot salataan, mikäli ruudussa on alle 10 tapausta: Asukkaiden koulutusaste, Asukkaiden kuluttajarakenne, Talouksien kuluttajarakenne ja Väestön pääasiallinen toiminta. Asuntotiedot salataan, mikäli ruudussa on vain yksi asuinrakennus. VÄESTÖ Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudestaan riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. Asukkaiden keski-ikä on asukkaiden iän keskiarvo alueittain. Keskiarvoa laskettaessa on kunkin asukkaan ikään lisätty puoli vuotta, jonka jälkeen ikäsumma on jaettu asukkaiden lukumäärällä. Asukkaiden ikäryhmittäisistä tiedoista on muodostettu ns. toiminnallisia ikäryhmiä, jotka ovat osin päällekkäisiä. Työvoimaan luetaan työlliset ja työttömät vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka olivat ansiotyössä vuoden viimeisellä viikolla. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Työvoiman ulkopuolella olevat: vuotiaat lapset. Opiskelijoiksi katsotaan ne henkilöt, jotka opiskelevat päätoimisesti eivätkä ole ansiotyössä tai työttömänä. Määrittely tapahtuu henkilön syyskuun tilanteen mukaan. Eläkeläisiä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saavat Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan eläkettä tai joilla on muita eläketuloja. Muut-ryhmään kuuluvat kaikki muut työvoiman ulkopuolella olevat kuin lapset (0-14-v.), opiskelijat ja eläkeläiset. Muut-ryhmä sisältää mm. varusmiehet. TYÖPAIKAT Alkutuotanto maa- riista- ja metsätalous, kalatalous ja mineraalien kaivuu Jalostus teollisuustoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen Palvelut kaikki muut toimialat Työpaikkojen lukumäärä on tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärä. Jokainen työllinen henkilö muodostaa tällöin yhden työpaikan. Lukuun sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät. Henkilön toimiala (=elinkeino) määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan.

7 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 ASUKASTIHEYS by He_vakiy 1piste = 1 asukas RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

8 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 ASUKKAIDEN KESKI-IKÄ 80 to 110 (107) 70 to 80 (267) 60 to 70 (446) 50 to 60 (533) 40 to 50 (547) 30 to 40 (489) 20 to 30 (410) 10 to 20 (124) 1 to 10 (1) muut (1988) RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

9 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 ASUKASTIHEYS by He_vakiy 1piste = 1 asukas "autioituvat" alueet ruudut, joissa kaikki asukkaat ovat täyttäneet 75 vuotta "eläköityneet" alueet ruudut, joissa kaikki asukkaat ovat täyttäneet 65 vuotta "elinvoimaiset" alueet ruudut, joissa alle 17-vuotiaita on enemmän kuin yli 65 vuotta täyttäneitä RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

10 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 Lapsitaloudet / eläkeläistaloudet 6 to 8 (10) 4 to 6 (14) 2 to 4 (88) 1 to 2 (217) 0,75 to 1 (12) 0,5 to 0,75 (26) 0,25 to 0,5 (7) 0 to 0,25 (708) RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

11 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 RAKENNUSTEN LUKUMÄÄRÄ 1 piste = 1 rakennus RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

12 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 ASUINRAKENNUKSET 1 piste = 1 rakennus KESÄMÖKIT 1 piste = 1 rakennus RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

13 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 työvoima 1 piste = 1 hlö työlliset 1 piste = 1 hlö työttömät 1 piste = 1 hlö RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

14 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 eläkeläiset 1 piste = 1 hlö opiskelijat 1 piste = 1 hlö muut (ei työelämässä) 1 piste = 1 hlö RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

15 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 palvelut 1 piste = 1 työp. jalostus 1 piste = 1 työp. alkutuotanto 1 piste = 1 työp. RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

16 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 teollisuus 1 piste = 1 työp. kauppa 1 piste = 1 työp. kiinteistö ja liike-elämä 1 piste = 1 työp. kuljetus, varasto, tietoliikenne 1 piste = 1 työp. rakentaminen 1 piste = 1 työp. RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

17 Tilastokeskus, ruututietokanta 2007 teollisuuden työpaikat 100 to (5) 50 to 100 (9) 20 to 50 (7) 10 to 20 (12) 5 to 10 (18) 3 to 5 (17) 1 to 3 (111) 0 (4733) RAMBOLL FINLAND OY SAVM Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

18 LIITE 4 Tulevaisuusverstaan visioita Kattavasti monipuolisia palveluja lähellä (kauppa, kulttuuri, kunnalliset) Suunnitteilla olevan uimahallin rakentamisen aloittaminen 2009, myös musiikkisali on realistinen tavoite. Äetsän musiikkikoulu muutetaan Sastamalan valtionapuperusteiseksi musiikkiopistoksi. Yhdistyminen lisää tarjolla olevia harrastusmahdollisuuksia. Monipuolinen urheilu- ja liikuntahalli. Vinkin alueen hallin laajennus. Lisäksi lähiliikuntapaikkoja ja muita harrastepaikkoja kuten leikkikenttiä. Harrastepaikat maksuttomiksi. Taajamarakennetta tiivistetään. Palvelut, kunnallistekniikka ym. helpottuvat tiiviissä rakentamisessa. Esim. Kyläkaavat. Ensisijaisesti kehitetään nykyisiä taajamia, mutta maalaismainen maisema tulee säilyttää. Maaseutumaisuus ei saa hävitä. Lapsista ja vanhuksista huolehditaan aiempaa paremmin. Mm. huostaanottojen ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan parempaa kotipalvelua akuutteihin tilanteisiin. Verorahoilla taataan toimivat ja laadukkaat palvelut.

19 Kattavasti monipuolisia palveluja lähellä (kauppa, kulttuuri, kunnalliset) Palveluyrittäjyyttä tuetaan ostamalla paikallisia palveluita. Peruspalveluiden osalla julkiset palvelut ensisijaisia. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Kaupunki voi olla mukana kehittämishankkeissa. Kaupan ja palveluiden sijaintia ohjannevat edelleen markkinat ja kaavat. Julkiset ja yksityiset palvelut kulkevat käsikädessä. Luottamus julkiseen palveluun on vahvistunut. Kolmannen sektorin työtä arvostetaan ja sille luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset. Kunta on kolmannen sektorin tärkeä yhteistyö kumppani. Laadukkaat koulutuspalvelut turvattu. Nykyisinkin varsin hyvä koulutustilanne, mutta tarvitaan myös suunnitelmia kehittämiseksi. LIITE 4 Alueella asuu ja työskentelee osaavaa työvoimaa Kaksi näkökulmaa Alueella asuvat ja muualla työskentelevät Alueelta työpaikan löytävät Sastamalan markkinoinnin kohdentaminen oikealle kohderyhmälle Luotava ja säilytettävä yritysten kilpailukykyinen toimintaympäristö osaava työvoima yksi osatekijä tulevaisuuden mahdollisuuksien saalistaminen materiaalitekniikka energia (vetytuotanto) Korkeakoulutetuille työpaikkoja (tarve saada töitä myös puolisoille) Selvitettävä osana työvoima- ja elinkeinostrategiaa Hyödynnetään erilaiset väylät saada osaavaa työvoimaa, esim. Rakennetyöttömyyden purkaminen Koulutusratkaisut Edistämällä liikkuvuutta esim. Tampereelta Yritystoimintaa vahvistamalla Maahanmuuttajat

20 LIITE 4 Asuin- ja elinympäristön oltava houkutteleva Kaupunkirakenteessa Häijään mahdollisuudet Saatava tontteja tarjolle Rohkeutta tehdä päätöksiä tiettyjä Sastamalan alueita suosien Ei liiallista tasapuolisuutta heti alusta, vaan vasta myöhemmin kaupungin positiivisen kehityksen alettua Päästävä kyläpolitiikan yli, katsottava pitkällä aikavälillä Hyödynnettävä junaliikennettä Tre-Karkku Tiivis yhteys kaavoitukseen ja tonttitarjontaan missä kysyntää, minne tulijoita Valmis pohja palvelutarjonnassa/-lle Muistettava myös Vammalan keskustan kehittäminen Yritysten kehittymismahdollisuudet Hyödyttää koko kaupunkia Monipuolinen tonttitarjonta oikeilla paikoilla Maanhankinta on onnistunut Onnistunut hintavyöhykeajattelu raakamaan hankinnalle Raakamaan hankintaa keskitetään sinne, missä on aitoa kysyntää ja mikä tukee kaupunkirakennesuunnitelmaa Sastamalan pääkatu (kantatie 249) painopistealueena Kaavoitusprosessi on hallittu ja loppuun hiottu Kunnallistekniikan ja infran rakentamiseen panostetaan kysyntää vastaavasti Kaavoituksen kautta on monenlaisia vaihtoehtoja rakentamiselle Kaupunkirakennesuunnitelma laadittu vuonna 2008 ja poliittinen rohkeus toteuttaa sitä Asuin-, teollisuus- ja kaupallisten tonttien määrä sopusoinnussa kysyntään nähden

21 LIITE 4 Monipuolinen tonttitarjonta oikeilla paikoilla Loma-asunnoista noin puolet tehty ympärivuotiseen vakituiseen asuinkäyttöön Valtakunnallinen alueidenkäytön suunnittelu sallii keskisuuren kaupungin kehittämisen Sastamala aktiivinen vaikuttaja tässä kumppanuusverkostossa Nopea reagointi tarpeisiin nähden Taajamien välillä on laadukkaat joukko- ja kevytliikenteen yhteydet ja väylät Raskaan liikenteen haitta ei ole Vammalan keskustassa niin suuri, että Kilpinokan siltaa olisi tarve rakentaa (rakentamiskustannukset korkeat, levennetty silta palvelee pitkään, maisemalliset ym. haitat, samalla rahalla voidaan tehdä nykyiselle tieverkolle paljon esim. liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä) Työmatkaliikenne junalla Äetsästä, Vammalasta ja Karkusta Tampereen ja Porin suuntiin. Linjaliikenne syöttää asemille. Paikallisliikenne Sastamalan taajamien ja kylien välillä Häijää-Mustianoja ja Kiikka-Vammala väleille ensimmäisenä kevyen liikenteen väylät. Häijää-Karkku -väli kun henkilöliikenne raiteilla toimii hyvin Vesistöä hyödynnetään erityisesti matkailussa ja kuljetuksissa

22 LIITE 4 Kuka tekee mitäkin - työnjako Kaupungin rooli Keskittyä hyvän asuin- ja elinympäristön luomiseen ennakoiva tonttimaan hankinta myös vuokra-asuntoja tarjolle kaavoituksen ja elinkeinoelämän yhteistyö maaseudun pitäminen elävänä, uusi materiaalituotanto Vapaa-ajantoiminnot ja palvelut Turvata työvoiman saaminen omiin tarpeisiinsa Jokaisen tahon hoidettava perustehtävänsä hyvin

23 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma LIITE 5 KOOSTE KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMASTA SAADUSTA PALAUTTEESTA LUONNOSVAIHE Palautetta jätettiin seuraavasti: sähköposti / Vammalan kaupungintalon laatikko 14 kpl, Vammalan kirjasto 4 kpl, Äetsän kirjasto 0 kpl ja Mouhijärven kirjasto 5 kpl. Lisäksi lausunnon antoivat Vihreä Sastamala ry, Putajan Ponsi ry sekä Vammalan ja Äetsän Ympäristö- yhdistys ry. Kommentteja ja ehdotettuja muutoksia luonnoksessa esitettyihin merkintöihin, keskukset keskushierarkiaa kuvaava merkintä pitäisi korvata muulla esitystavalla, koska hierarkiamerkinnät tuottavat vastakkainasettelua sen suhteen minkä kokoisen kukin kylä tai alue on saanut Roismalan risteyksen alue vaatii aluekeskusstatuksen, jos keskushierarkia kuitenkin halutaan osoittaa keskusta-alueeksi olisi määriteltävä myös Vammaskosken pohjoispuolen kaupunginosat rautatiehen saakka / sillan pohjoispuolella Jaatsin ja Itsenäisyydenpuiston välinen alue rautatiehen saakka Sammaljoki ypöyksin keskellä ei mitään Tappitorin taajama-merkintä tulee poistaa, vaarallinen paikka liikenteen järjestämisen kannalta Häijäästä on kehitettävä toimiva ja itsenäinen palvelujen ja työpaikkojen keskittymä eikä pelkkä Tampereen nukkumalähiö Kommentteja ja ehdotettuja muutoksia luonnoksessa esitettyihin aluevarauksiin, asuin- ja työpaikka-alueet pitkällä aikajänteellä tarvitaan suuria laajentumisen aluevarauksia myös Huittisten ja Kokemäen suuntaan laajentumissuuntina Kokemäenjoen eteläpuoli, Punkalaitumentien varsi Illoon sekä Vammaksen ja Putajantien välinen alue vt 12:n lähistöllä halutuimmat asuin- ja yritystontit - ainoastaan Häijään seutu saattaa kilpailla kehityksen volyymissa vt 12:n ja etenkin Roismalan risteyksen alueen kanssa Kokemäenjoen eteläpuolella olevaa pientä kaistaa tulisi laajentaa ja muuttaa vyöhykkeeksi, jossa maaseutumaista asutusta edistetään kallionmurskausalue vt 12 varrella on hyvä teollisuuden sijoittumiskohta, jossa tilaa on sekä pien- että suuremmallekin teollisuudelle Vammaksen teollisuusalueen ja Putajantien välinen alue vyöhykkeeksi, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään Punkalaitumentien varteen Kämmäkäntien risteyksestä Illoon vyöhyke, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan Putajan länsipuolelle vyöhyke, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan Vammaksen teollisuusalueen ja Putajantien väliin alue, jossa työssäkäynti voisi tukeutua raideliikenteeseen teollisuusalueet pois asutuksen keskeltä Vammalan keskustaajaman kaavoitettu alue ei saisi laajeta Vammaskosken eteläpuolella nykyistä enempää länteen vt 12:n varren yleistä merkitystä pitäisi vahvistaa 1 (7)

24 nauhakaupunkiajatus Pehulasta Häijääseen on epärealistinen ja sen sijaan tulisi kehittää nykyistä taajama- ja kyläverkkoa sekä niiden palveluita, erityisesti koulupalveluita kehitettäviä alueita olisivat erityisesti valtatie 12:n varren kylät Häijään Tupurlan alue tulisi kaavoittaa niin, että omakotirakentaminen alueella on mahdollista toivotaan Putajan kylän nopeaa kaavoittamista ja sitä kautta mm. kaupungin omistaman maa-alueen ottamista asuintonttikäyttöön Putajan länsipuolelle tulee lisätä alue, jolla maaseutumaisten asumiskehittyminen syntyminen sallitaan Jokisivulle haluaisi asettua asumaan lapsiperheitä nuoret haluavat asua omassa talossa kaukana mutta lähellä palveluja kaivataan realismia uudisrakentamisen ja asuntomäärän suhteen, uudet asuntoalueet piiloon maisemassa Uotsolan ja Karkun väliselle alueelle mahtunee enemmän asuntoja, kuin sinne koskaan on tulijoita Häijäästä Salmiin johtavan tien varsi on jäänyt kokonaan huomioimatta kaavoitusta on turha ripotella muihin suuntiin, näillekin alueille saadaan infrastruktuurirahaa hukkumaan niin paljon, kuin Sastamalan kaupungilla on velanotto- ja ennen kaikkea maksukykyä taajamiin otettu 12ha:n täydennysrakentamispotentiaali ei riitä Häijään kohdalla, pitäisi olla vähintään 24-30ha Häijää-Salmi-väli vyöhykkeeksi, jolla asutuskeskittymien syntymistä edistetään vt 11:n ja Salmintien risteyksen pohjoispuoli teollisuusalueeksi, paikalla jo ennestään puutuoteyritys suunnitelma tonttimaiksi liian vaatimaton (Uotsola, Häijää, Salmi) kaupungin rakentumista ohjataan liiaksi vesistön pohjoispuolelle lähinnä Tamperetta oleville alueille pitäisi osoittaa enemmän vyöhykkeitä, joilla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään tai se sallitaan (Masontien alkupää, Karkunkylä, Kutala, Lantula) Vammalan keskustan asemakaava-aluetta pitäisi laajentaa Stormin suuntaan eli Tampereelle päin suunnitelmasta ei saisi tulla liian tiukka Kommentteja ja ehdotettuja muutoksia luonnoksessa esitettyihin aluevarauksiin, palvelut ja kauppa palvelujen on oltava saatavilla keskustoissa ja niissä tulee pystyä elämään ilman autoa Vammalan keskustaajaman vetovoimaisuudesta ja palvelutasosta täytyy huolehtia Kaupungin pohjoispuolta rakennetaan Raivion aluekeskuksen varaan, mitä palveluita se tarkoittaa? Roismalan risteyksen liikepaikan sijasta tulee kehittää Vammalan pohjoisen puolen kaupallisia palveluita S-market rakennettiin väkisin nykyiselle paikalleen, kun se samalla vaivalla, vähemmillä valituksilla ja paljon nopeammin olisi saatu pystyyn johonkin väljemmälle alueelle Putajan risteyksen ja Mottisen risteyksen haminoille onnetonta, että marketteja keskitetään pelkästään Roismalan alueelle ehdoton EI Roismalan risteyksen hyperliikekeskukselle päivittäistavarakauppaa tarvitaan myös pohjoispuolella valtatien eteläpuolelle suunniteltu marketkeskittymä pitäisi sijoittaa uudestaan suunnitelman periaatteita noudattaen, eli välittömästi olemassa olevan rakenteen sisälle tai välittömästi sen reunalle hypermarkettien suunnittelu Roismalan risteykseen ei ole ilmastopoliittisesti kestävää palveluiden on oltava lähellä (max. 10km), työpaikat enintään 50km:n päässä palveluita ja virkistysalueita tulee myös kehittää, eikä vain turvata niiden hyvä savutettavuus jatkossakin 2 (7)

25 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Kommentteja ja ehdotettuja muutoksia luonnoksessa esitettyihin merkintöihin, liikenneverkko Lousajan alueen liikenteellinen sumppu tulisi purkaa (esim. liittymä Härmän kohdilta Äetsä-Häijää tielle) julkisen, mm. raideliikenteen, kehittämiseksi tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin Kilpinokan siltavaraus on turha Kilpinokan silta on tarpeellinen suunnitelmassa olisi otettava kantaa Kilpinokan siltaan käyntikortti-ideologiat (Roismala) ovat perin kummallisia ottaen huomioon, että yksityisliikenteen määrän on strategisesti vähennyttävä tulevien lähivuosien aikana tarvitaan Ruotsilan ja Nuupalan välinen kevyen liikenteen väylä Karkun suuntaan ja lähes Häijääseen asti on mahdollisuus "vanhan tien" hyväksikäyttöön kevyen liikenteen väylänä pitää varmistaa, ettei tulevalle raideliikenteen kehittämiselle pääse syntymään esteitä esim. huolehtimalla Sastamalan ja Nokian rajan läheisyydessä sijaitsevan käyttämättömän aseman hyödynnettävyydestä kevyen liikenteen väylien lisäämismahdollisuuksia pitäisi tarkastella vielä uudestaan ja ottaa niihin mieluummin maksimoiva kuin jo tässä vaiheessa rahoitusmahdollisuuksia äärimmilleen punnitseva linja yhtenäistä kevyen liikenteen väylää pitkin pitäisi päästä turvallisesti Äetsästä Häijääseen ja Mouhijärvelle raideliikennettä ajatellessa tulisi Tampere-Pori väliä ajatella kokonaisuutena ja miettiä mahdollisuutta radan muuttamiseksi kaksiraiteiseksi koko matkaltaan kevyen liikenteen väylä Uotsolan ja Tappitorin välille on aivan liian kallis ja vaatii myös sillan Kommentteja ja ehdotettuja muutoksia luonnoksessa esitettyihin aluevarauksiin, virkistysalueet ja luonto Hornio-Pääjärven hiljainen alue ei saisi vaikeuttaa rantarakentamista tai metsätalouden harjoittamista. Hornio-Pääjärven virkistysaluetta tulee kehittää virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin Rautaveden länsirannan alueelle tulisi perustaa maisemansuojelualue Hämeenkyrön esimerkkiä noudattaen Yrninsuon alue tulisi varata metsäluontoon tukeutuvaksi virkistysalueeksi Ylisenjärvi tulisi varata vesistöön tukeutuvaksi virkistysalueeksi virkistysalueen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että sitä pitkin kulkevat katkeamattomat kevyen liikenteen väylät, jolloin esimerkiksi alueen matkailuyrittäjien asiakkaille syntyy mahdollisuus turvalliseen pyöräretkeilyyn erityisesti taajama-alueen rannat pitää varata virkistyskäyttöön Hornion-Pääjärven aluetta tulisi ajatella ensisijaisesti kaupunkilaisten omana virkistäytymisalueena, jonka matkailullinen käyttö rajoittuu lihasvoimaiseen patikointiin ja elämysretkeilyyn taajama-alueen rannat pitää varata virkistyskäyttöön ja varata alueita rantautumiseen ja yöpymiseen (esim. kanoottimatkailijoille) joko saarista tai rantojen virkistysalueilta Salmin Otamuksen vapaa-ajanviettopaikassa on muutakin kuin vesistöön tukeutuvaa virkistystä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tulee kehittää Ruusut asukaslähtöisyyteen on kiinnitetty huomiota joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen on panostettu Ellivuorta ympäröivä matkailun kehittämisvyöhyke tulee osittain Hornio-Pääjärven alueelle, joka tuo matkailuyrittäjille aivan uusia mahdollisuuksia 3 (7)

26 kiitetään kestävän kehityksen huomiointia ja suunnitelman tukeutumista joukkoliikenteeseen Häijään alueen kehittämistä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskuksena pidetään hyvänä, mikäli mm. työssäkäynti Häijäästä tulevaisuudessa onnistuu julkisin kulkuneuvoin Rautaveden länsirannalle sijoitettu vyöhyke varmistaa, että aluetta kehitetään hallitusti eikä sen arvokasta kulttuurimaisemaa pilata hieno asia, että tällaista ollaan tekemässä Risut nyt keskitytään vain nykyisiin taajamiin, mutta peruspalveluita tarvitaan pienimpiinkin kyliin suunnitelman aikajänne on liian pitkä, ei todellista toteutumisen mahdollisuutta toivottavasti jatkossa suunnitelmia tekee joku, joka tuntee Sastamalan kaupungin vähän paremmin kasvu keskittyy nykyisiin keskuksiin, reuna-alueet tyhjenevät, rakennusten ja maan arvo heikkenee vt 12 varsi on jo kauan aikaa sitten haluttu ainakin Kiikan kohdalla unohtaa ja autioittaa eipä ole paljon uutta kehitetty koko kuntaliitos pitää purkaa, mieletöntä tehdä suurempia suunnitelmia nyt kun taas seuraava kapitalistitalouskriisi kolkuttelee oven takana 4 (7)

27 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMAN NÄHTÄVILLÄOLO (huhti-toukokuu 2009) Lausunnon antoivat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri ja Vihreä Sastamala ry. Osallisten mielipiteitä jätettiin kolme. Pirkanmaan liitto Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma, joka tähtää Vammalan pääkeskuksen vetovoimaisuuden lisäämiseen sekä myös vahvojen alue- ja paikalliskeskusten synnyttämiseen, on Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Kaupunkirakennesuunnitelma auttaa osaltaan vahvistamaan Sastamalan asemaa merkittävänä seudullisena keskuksena, jonka vaikutus ulottuu myös maakunnan rajojen ulkopuolelle. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on varauduttu raideliikenteen kehittämiseen, mikä edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen näkökulmasta saattaisi olla perusteltua keskittää maaseutuasumista tiiviimmin olevien kyläkeskusten läheisyyteen, jolloin ne myös tukisivat paremmin olemassa olevaa palvelurakennetta. Oikeusvaikutteisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan palvelukeskusverkon, aluevarausten ja yhteystarpeiden huomioon ottaminen suunnitelmassa on jää nyt osin puutteelliseksi. Koska tarkoituksena on käyttää kaupunkirakennesuunnitelmaa yleis- ja asemakaavoituksen ohjeena, olisi suunnitelmaa tältä osin perusteltua tarkistaa. Pirkanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus pitää erittäin myönteisenä, että vuoden 2009 alussa muodostetun Sastamalan kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi on ryhdytty laatimaan koko kunnan alueen kattavaa kaupunkirakennesuunnitelmaa. Suunnitelmasta on todettu, että se ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, mutta sitä tullaan käyttämään mm. kaavoituksen ja palvelurakenteen ohjauksen välineenä. Rakennesuunnitelmaa on sen ohjausvaikutuksen vuoksi tarpeen tarkastella suhteessa valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä Pirkanmaan maakuntakaavan aluevarauksiin. Ympäristökeskus katsoo, että taloudellisen yhdyskuntarakenteen muodostamiseksi kasvu tulisi suunnata tukemaan ensisijaisesti olevien taajamien kehitystä ja palvelujen säilyttämistä. Rakennesuunnitelman laajat asumisen aluevaraukset saattavat johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen ja kuntatalouden kannalta kalliisiin ja tehottomiin ratkaisuihin tulevaisuudessa. Myös elinkeinoelämälle tulisi löytää irrallaan muusta yhdyskuntarakenteesta olevien alueiden sijaan kohteita, jotka kytkeytyvät olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Väestön ikärakenteen muutokset tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan merkittävästi asuntokysyntään suunnaten sitä olemassa olevien palvelujen läheisyyteen ja esteettömiin rakennusratkaisuihin. Suunnitelma perustuu vahvasti olemassa olevan palveluverkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mikä vastaa hyvin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ympäristökeskus katsoo kuitenkin, että market keskittymä valtatien 12 eteläpuolella on olemassa olevan palveluverkkorakenteen säilyttämistä ja palveluiden saatavuuden tavoitetta merkittävästi heikentävänä maankäyttöratkaisu, jonka sijaan erikoistavarakaupalle tulee etsiä sijoittumismahdollisuuksia keskusta-alueelta, sen välittömältä reunavyöhykkeeltä ja kaupungin alakeskuksista. Erityisesti Vammalan asemanseutu tulee rakennesuunnitelman mukaan sijoittumaan erittäin keskeisesti suhteessa suunniteltuun taajamarakenteeseen, mikä luo mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi Sastamalan kaupungin toiseksi merkittäväksi keskusta-alueeksi. 5 (7)

28 Maatalouselinkeinojen säilymisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että rakennesuunnitelmassa otetaan huomioon mm. laajojen peltokokonaisuuksien säilyttäminen sekä eläintuotantoon keskittyvien tilojen toimintaedellytysten turvaaminen. Maakuntakaavassa on osoitettu myös ne maatalousalueet, joilla on erityistä arvoa sekä maiseman että kulttuurihistorian kannalta. Ympäristökeskus katsookin, että rakennesuunnitelmassa nämä alueet tulisi huomioida kokonaisuuksina, joiden osalta edistetään viljelykäytön ja sen tuomien ympäristöarvojen säilymistä. Hämeen tiepiiri Hämeen tiepiiri pitää keskeisenä sitä, että Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Suunnitelmalla tulee edistää eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista sekä luoda mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä henkilöauton sijaan. Maankäytön kehittäminen pääteiden ympäristössä ei saa aiheuttaa valtakunnalliselle ja seudulliselle liikenteelle turvallisuus- tai sujuvuushaittoja, mikä tarkoittaa mm. liittymien määrän rajoittamista. Pääteiden varteen suunniteltavien maankäyttöalueiden sijoittelussa on otettava huomioon alueella jo olemassa oleva toiminta. Maankäyttöalueiden sisäinen liikenne on hoidettava rinnakkaistie- ja katuyhteyksien kautta. Mikäli maankäytön kehittymisestä aiheutuu maantieverkkoa koskevia kehittämistarpeita, on huomattava, ettei Tiehallinnolla ole pääsääntöisesti mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella näitä liikenneverkon investointeja. Perustienpidossa on ensisijaista päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen, liikenteen ajo-olosuhteiden sekä liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Tiepiiri pitää tärkeänä, että jatkossa tarkempia maankäyttösuunnitelmia laadittaessa on laadittava riittävät liikenneselvitykset. Vihreä Sastamala ry. Vihreä Sastamala ry. toteaa, että lausunnossa ei puututa asutuskeskuksille tai liikenneväylille annettuihin hierarkisiin merkintöihin koska halutaan korostaa sitä, että tarkoitus on tehdä koko Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma eikä määrittää eri kylien keskinäistä nokkimisjärjestystä. Strategian kokonaisvaltaisuutta painottaaksemme tulisi käyttää mieluummin nimeä aluesuunnitelma kuin kaupunkirakennesuunnitelma, koska suurin osa suunnitelmasta kuitenkin koskee maaseudun kehittämistä. Luonnosvaiheen jälkeen Kiikan koillispuolelle ja Kaukolasta Ruotsilan suuntaan on lisätty asuinalueita ja vyöhykkeitä, jotka eivät näytä perustuvan mihinkään suunnitelmasta annettuun palautteeseen eivätkä ne noudata nauhakaupunkiperiaatetta. Lausunnossa ehdotetaan, että tältä osin palataan alkuperäiseen suunnitelmaan. Rautatien täysipainoista hyödyntämistä voitaisiin konkretisoida merkitsemällä karttaan mahdollisia seisakkeita Sastamalan sisäistä liikennettä palvelevalle raideliikenteelle sekä teollisuudelle että asutukselle varatuilla alueilla. Rautatiehen rajautuvasta Kaukolan alueesta tien eteläpuolinen osa sekä Vammaksen teollisuusalueen ja Putajantien välinen alue tulisi merkitä vyöhykkeeksi, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään. Stormin ja Kärppälän välinen alue tulisi määritellä alueeksi, jolla asutuksen keskittymistä edistetään. Kokemäenjoen eteläpuolisen vyöhykkeen, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan, asema tulisi korottaa vyöhykkeeksi, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään (mahdollinen jätevesiverkoston uuden runkoputken sijoitusalue). 6 (7)

29 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Tyrväänkylän ympärille suunniteltua aluetta, jolla asumiskeskittymät sallitaan, tulisi pienentää Tyrväänkylän koulun ruuhkaisuuden vähentämiseksi. Keskusta-alueeksi tulisi määritellä myös sillan pohjoispuolella Jaatsin ja Itsenäisyydenpuiston välinen alue pohjoisessa rautatiehen saakka. Kilpinokan sillasta esitettyä tulevaisuuden varausta pidetään turhana. Jani Hanhijärvi Kaupunkirakennesuunnitelma on käynyt läpi monia tahoja osallistavan prosessin. Suunnitelman vaikutusten arviointiin toivotaan kuitenkin perusteellisempaa analyysiä. Väylähierarkiasta todetaan, että Sammaljoelle menevän tien 2521 ja Kiskokabinetilta Ellivuoren kautta Karkkuun menevän tie 2495 merkitseminen paikallisiksi sisäväyliksi olisi perusteltua. Kaupunkirakennesuunnitelman raportissa ja sen liitteenä olevassa kauppa- ja palveluverkkoselvityksessä on keskenään ristiriitainen keskushierarkia. Asemanseudun ohella myös Roismalalle/Roismalan risteykselle ehdotetaan aluekeskus-statusta. Keskusluokituksiin toivotaan enemmän selkeyttä tai hierarkiasta voitaisiin myös luopua kokonaan. Roismalan ja Häijään risteysalueiden maankäytölliseen ja maisemalliseen kehittämiseen on syytä panostaa vahvasti. Market-liikenneasema -keskittymän sijainti risteyksen eteläpuolella (lounaisosassa) on maankäytön ja mm. maisemallisten arvojen huomioimisen kannalta järkevin ratkaisu. Hyrkin sairaalan vanhojen rakennuksien olemassa olo tulee myös huomioida. Risteysalueelle tulisi rakentaa jokin matkailullinen vetonaula. Nauharakenne-ajattelu ei Sastamalan tapauksessa toimi aivan perinteisen nauharakennelogiikan mukaisesti: Sastamalan keskukset ja kylät eivät vedä vahvasti toisiaan kohden, vaan paljolti myös muualle. Lisäksi nauharakenteen runkona oleva seututie 249 (ja rautatie) jää jokaisessa keskuksessa ns. kakkosväylän asemaan. Samu ja Mari Tuominen Tuomisten omistaman, Suodenniemen Pohjakylässä sijaitsevan Jalava-nimisen kiinteistön rakennukset sijaitsevat tilan pohjoispäässä pienehköllä tontilla, joka suunnitelmakartan mukaan olisi jäämässä vyöhykkeelle jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan. Tilan toistaiseksi rakentamatonta osaa (pellot) oltaisiin sisällyttämässä taajama-alueeseen. Tuomisia huolestuttaa asiassa se, että enin osa rakentamattomasta peltoalueesta sijaitsee alavalla, rakennuspaikoiksi soveltumattomalla alueella ja osittain myös Sävintien jätevesipumppaamon vieressä. Tuomiset esittävätkin suunnitelmakarttaa tarkistettavaksi siten, että heidän omistamaansa tilaan kuuluva peltoalue merkittäisiin taajaman sijasta kuuluvaksi vyöhykkeeseen, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan. Pekka Kulmala Kulmala ehdottaa, että Roismalassa Vinkin alueella sijaitseva liikunnallisen virkistyksen alue varataan kokonaan ulkoilualueeksi. 7 (7)