Kemikaaliriskien kartoitusohjelma yrityksille: tietomääritykset ja testaus. Loppuraportti Työsuojelurahastolle

Transkriptio

1 Kemikaaliriskien kartoitusohjelma yrityksille: tietomääritykset ja testaus Loppuraportti Työsuojelurahastolle Työterveyslaitos Kimmo Louekari, Kirsi Karjalainen

2 Sisällysluettelo sivu Saatteeksi 1 1. Tausta ja lähtökohdat 2 2. Tavoitteet 3 3. Tietomääritykset 4 4. Ohjelman tietomääritysten testaaminen 4 5. Testaustulokset ja ohjelman viimeistely 5 6. Muut tulokset 7 7. Tiedotus ja markkinointi 7 8. Jatkotoimet 8 Raportin liitteet 1. SK2-Riskinhallintaohjelman tietomääritykset Projektin ohjausryhmän ja EXPO:n kokoonpano Ohjelman käyttöohje Ohjelman esite 37

3 1 Saatteeksi SK2-Riskinhallinta on menetelmä ja tietokoneohjelma, jonka avulla yritykset ja työterveyshuollot voivat arvioida ja hallita kemikaalien aiheuttamien työperäisiä riskejä. Ohjelman kehittämisessä on käytetty Työterveyslaitoksen monipuolista asiantuntemusta työhygieniasta ja riskinarvioinnista. Ohjelmaan sisältyvät altistumiseen vaikuttavat tekijät ovat asiantuntijoiden valitsemia. Ohjelmaan sisältyvää kysymyssarjaa testattiin yritysten kanssa ja sitä kehitettiin edelleen käytännön kokemusten perusteella. Näin ohjelma on saatu käyttäjäystävälliseksi; sen käyttö edellyttää vain perustietoja työsuojelusta ja työn huolellista havainnointia. Ohjelman käyttäjä vastaa enintään 12:een kysymykseen selvittämällä miten ja missä olosuhteissa arvioitavaa työtä tehdään. EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö REACH tulee voimaan vuoden 2007 aikana. Se merkitsee suurta muutosta yrityksille asetettaviin velvoitteisiin. Kemikaalit, joita valmistetaan tai maahantuodaan yli 1 tonni/v on rekisteröitävä Euroopan kemikaalivirastoon. Rekisteröinti sisältää mm. kuvauksen kemikaalin käyttötavoista, altistumisesta ja riskien hallinnasta, jotka muodostavat ns. altistumisskenaarion. Työterveyslaitos jatkaa tässä raportoitua hanketta siten että ohjelman seuraava versio tuottaa REACH:n edellyttämät alustavat ja osin myös tarkemmat altistumisskenaariot. Tarkempiin altistumisskenaarioihin tarvitaan kuvaus riskinhallintatoimista, joiden avulla kemikaalialtistuminen saadaan turvalliselle tasolle. Raportoitavan hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Salme Rantanen, Riitta Riala, Rauno Pääkkönen, Rauno Hanhela, Kerstin Engström, Milja Mäkinen, ja Jyrki Liesivuori Työterveyslaitokselta ja Jouni Räisänen STTV:sta. Esitämme heille parhaat kiitoksemme korvaamattomasta asiantuntija-avusta ohjelman kehittämisessä Myös STTV:n asettama altistumisen arvioinnin asiantuntija ryhmä on tutustunut ohjelmaan sen kehittämisvaiheessa ja esittänyt hyödyllisiä kommentteja joista lämpimästi kiitämme. Ryhmään kuuluvat Jouni Räisänen STTV:sta sekä Raimo Niemelä, Antti Zitting, Sirpa Pennanen, Irma Welling, Kimmo Louekari ja Milja Mäkinen Työterveyslaitokselta. Alkuperäisen idean, siitä että kt-tiedotteiden hallintaohjelmaan SK2:een olisi hyvä liittää riskinhallintaosa esitti Tuula Räsänen Työterveyslaitokselta. Hänellä on ollut tärkeä rooli kahden ryhmän, nyttemmin riskinarviointitiimin ja työturvallisuustiimin yhteistyön järjestämisessä. Myös Seppo Neijonen ja Jarmo Kauppila Työturvallisuustiimistä antoivat suuren työpanoksen hankkeeseen. Allekirjoittaneiden lisäksi Riskinhallintaohjelman tietomäärityksiin on arvokkaan panoksensa antanut projektin ensimmäinen tutkija FM Outi Lankia. Ohjelman esittely, palvelukonsepti tietomääritykset ovat käytettävissä TTL:n verkkosivustolla osoitteessa Helsingissä Kimmo Louekari Kirsi Karjalainen

4 2 1. Tausta ja lähtökohdat Uusissa työsuojelusäädöksissä on asetettu työnantajalle velvoite kemikaalien aiheuttamien terveysriskien arvioimiseksi (VN asetus 715/2001). Myös EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö REACH lisää yritysten tehtäviä ja vastuuta riskinarvioinnissa ja riskien hallinnassa. Yritysten edellytykset tehdä riskinarviointeja ovat kuitenkin rajalliset. Yhdessä yrityksessä voi olla käytössä kymmeniä tai satoja kemikaaleja ja niiden mittaaminen erilaisissa käyttöolosuhteissa olisi varsin kallista ja aikaa vievää. Tarvitaan siis apuvälineitä, joiden avulla vaarallisimmat altisteet ja altistumistilanteet voidaan tunnistaa ja keskittää rajallisten voimavarat oikeisiin kohteisiin. Tällaisia apuvälineitä onkin viime vuosina kehitetty. Riskikartoituksen välineiksi sopivat mm. Kemi-Arvi ja Työterveyslaitoksen julkaisemat oppaat. Tässä raportissa esitettyä mallia ja KemiArvi3:a on verrattu taulukossa 1. Esimerkiksi Pääkkösen ja Rantasen kirja Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta sisältää käytännönläheisiä ohjeita ja menettelytapoja. Eräs niistä on englantilaisen standardin BS 8800 mukainen riskitasojen luokittelu. Standardin johtoajatus on että ei-hyväksyttävät ja merkittävät riskit poistetaan välittömästi, kohtalaiset selvitetään tarkemmin ja vähäisiä riskejä seurataan. Tietokoneella käytettäviä riskinarvioinnin malleja on olemassa muutamia Kemi-Arvin lisäksi. Mallien teoreettista perustaa ja validisuutta nykyisin tutkitaan entistä enemmän. Näyttää siltä, että useimmilla Suomessa käytettävillä mallinnusohjelmilla on oma soveltuvuusalueensa ja käyttäjäkuntansa. Ne kuitenkin poikkeavat tässä tutkimussuunnitelmassa esitettävästä mallista siten, että: useat ovat liian vaativia yritysten käyttöön; ne vaativat joko liikaa tietoja altistumisparametreista tai ovat liian monivaiheisia. Tämä koskee mallinnusohjelmia, joista eräitä on käytetty EU-riskinarvioinneissa (EASE, EUSES, SCIES). Niihin ei ole tehty suomenkielistä käyttöliittymää, jolloin ne eivät sovellu laajaan käyttöön Suomessa. ne on joissain tapauksissa yhdistetty muiden riskien (esim. fysikaalisten tekijöiden, onnettomuusriskien) arviointiin, jolloin kemikaaliriskien osuus ei välttämättä perustu kyllin tarkkaan selvitykseen niistä tekijöistä, joista riskin suuruus riippuu (esim. RiskiArvi ja Työympäristöprofiili), ja niihin ei ole yleensä liitetty käyttöturvatiedotteista saatavaa tietoa kemikaalien haitallisista ominaisuuksista. Tässä raportoitu riskikartoituksen malli perustuu: 1. Kokemuksiin EU-riskinarvioinnista, joihin vastuullinen tutkija on osallistunut altistumisarvioiden tekijänä. Näissä käytettiin erilaisia malleja, joiden altistumisparametreista valittiin ne jotka luotettavimmin erottelevat altistumistilanteet vähäisiin kohtalaisiin ja suuriin altistumisiin. 2. TTL:ssa valmistuneisiin työhygieenisiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty eri parametrien vaikutusta työntekijän altistumiseen, 3. Hankkeen ohjausryhmän ja yhteistyöyritysten asiantuntemukseen ja kommentteihin, sekä 4. SK2 ohjelmaan siten, että yrityksen tallettamat tiedot kemikaalien vaaraomaisuuksista ovat käytettävissä. (SK2 on TTL:n T-tiimin markkinoima ohjelma kttiedotteiden hallintaan.)

5 3 Taulukko 1. SK2-Riskinhallinta-ohjelma Riskikartoitusmallin ja KemiArvi3:n eräiden ominaisuuksien vertailu. Ominaisuudet Työpiste- ja organisaatiotietojen syöttö Kemikaalin avaintiedot ml. R-lausekkeet saadaan kttiedoterekisteristä ohjelmallisesti Altistuminen kuvataan ja dokumentoidaan erikseen BS8800 mukainen riskiluokitus SK2- Riskinhallinta Luodaan ohjelman tukemana kttiedoterekisterissä kyllä kyllä kyllä KemiArvi3 Organisaatio ja käyttöpaikkatiedot pitää luoda erikseen ei: tiedot syötetään erikseen ei kyllä Avoin lähdekoodi ei kyllä Avoin tietomääritys kyllä kyllä Sisältää riskienhallinnan kyllä kyllä Dokumentoi toteutetun riskinhallinnan vaikutuksen riskin tasoon kyllä ei Sisältää onnettomuustilanteiden riskit ei kyllä 2. Tavoitteet Kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia malli hengitystie- ja ihoaltistumisen perusselvitykseen, joka on mahdollisimman yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen siten, että työtehtävää havainnoiden ja kt-tiedotteen tietoja käyttäen riskinarvioinnin voivat helposti tehdä työsuojelusta vastaava henkilöt tai työterveyshuollon ammattilaiset jakaa työperäiset kemikaalialtistumiset kolmeen ryhmään: 1) ei riskiä, 2) riskinarviointia ja tai riskinhallintaa tulee parantaa, 3) altistumista tulee vähentää välittömästi, sisältää tärkeimmät riskinhallintakeinot ja suuntaa huomion oikeisiin jatkotoimiin, ottaen huomioon kemikaalin ominaisuudet ja työtavan, ja tukee riskinhallinnan dokumentointia ja mahdollistaa uuden riskitason määrityksen sen jälkeen kun riskinhallintatoimenpiteitä on toteutettu. käyttää kt-tiedotteen tietoja kemikaalin vaaraominaisuuksista ja mahdollistaa näin alustavan riskinarvioinnin.

6 4 3. Tietomääritykset Tietomääritykset tehtiin alkuvaiheessa TTL:n voimin käyttäen mallinnuksesta, riskinarvioinnista ja työhygieenisestä toiminnasta saatuja kokemuksia. Innovaatio oli, että kysymykset esitetään tärkeysjärjestyksessä, jolloin ohjelma voi joissain työpisteissä päätellä altistumisen tason jo muutaman vastauksen jälkeen. Näin ohjelman käyttö helpottuu ja nopeutuu. Enimmilläänkin kysymyksiä on vain 12 ja vastaaminen todettiin helpoksi silloin, kun työpistettä ja/tai työtä havainnoidaan samalla, kun vastaukset kootaan. Toinen innovaatio oli että riskinhallintaehdotukset johdetaan suoraan käyttäjän antamista vastauksista ja ne ottavat siten huomioon työpaikalla/työpisteessä vallitsevat olosuhteet. Projektin ohjausryhmä osallistui tietomääritysten laadintaan lukuisin ehdotuksin ja kommentein. Myös STTV:n asettama Altistumisen arvioinnin asiantuntija ryhmä EXPO kommentoi ohjelman kysymyssarjaa ja tietosisältöä. Näiden ryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä 2. Tietomääritysten seuraava vaihe oli ohjelman testaaminen yritysten kanssa. Eräät kysymykset todettiin ongelmallisiksi. Niihin vastattiin testissä epäjohdonmukaisesti, eivätkä tulokset (riskitasot) olleet vielä tässä vaiheessa luotettavia. Tämä johti kahteen päivitykseen, joista varsinkin ensimmäisessä tehtiin useita tarpeellisia tarkennuksia kysymysten sisältöön ja muotoiluun. Näin pyrittiin takaamaan se että ohjelman käyttäjä ymmärtävät kysymyksen oikein ja ei tapahdu riskien yli- tai aliarviointia. Kysymysten ja osin myös päättelysääntöjen viimeistelyn jälkeen ohjelman luotettavuus ja tulosten toistettavuus parani oleellisesti. Ohjelman kysymyssarjan nykyinen versio on esitetty tietomäärityksissä liitteessä Ohjelman tietomääritysten testaaminen Ohjelman tietomääritysten luotettavuutta ja vastaavaa kyselylomaketta testattiin yhdeksän yrityksen kanssa. Yritykset olivat pääosin keskisuuria kemikaalien käyttäjiä. Testauksessa muodostettiin kaksi työparia, jotka vastasivat riskikartoitusohjelman kysymyksiin itsenäisesti. Näin saatiin kuva siitä ymmärretäänkö kysymykset samalla tavalla, arvioidaanko työpisteitä samalla tavoin ja onko yrityksen ja TTL:n riskin kokemustavassa joitain ilmeisiä eroja, joiden merkitystä voitaisiin vähentää laatimalla mahdollisimman yksiselitteisiä altistumista koskevia kysymyksiä. Toisessa parissa TTL:n henkilö vastasi lomakkeen/ohjelman kysymyksiin ja tarvittaessa pyysi lisätietoa yrityksen henkilöltä. Toisessa työparissa TTL:n henkilö auttoi selittämällä mitä kyselylomakkeen kanssa oli tarkoitus tehdä - yrityksen henkilö vastasi muutoin itsenäisesti. TTL:n henkilön roolia voisi verrata siihen tukeen jota ohjelman hankkinut olisi saanut käyttökoulutuksessa. Testauksessa koottiin tietoa ohjelman luotettavuudesta ja sopivuudesta erilaisten kemikaalien riskinarviointiin. Tulosten perusteella ohjelman tietomäärityksiin tehtiin tarvittavat muutokset. Tietomäärityksen testaus työpaikoilla on eteni seuraavasti: 1. Valittiin kartoitettavat kemikaalit ja työvaiheet 2. Kirjattiin seuraavat tiedot kemikaalista kyselylomakkeen etusivulle: arvioija, kemikaalin nimi, työpisteen nimi ja työvaiheen kuvaus. 3. Käytiin kemikaalien käyttöpisteissä ja vastattiin lomakkeille ohjelman kysymyksiin.

7 5 4. Kartoituksen jälkeen vastauksissa olevat erot analysoitiin lomakkeille tehtyjen merkintöjen perusteella. Tämä tehtiin yhdessä yrityksen työsuojeluhenkilöiden kanssa. Keskustelu koettiin myös yrityksissä erittäin hyödyllisenä ja keskustelu riskinhallintatoimista oli täsmällistä ja eteenpäin suuntautuvaa. 5. Kerätyt tiedot syötettiin riskikartoitusohjelmaan 6. Verrattiin kahden riippumattomasti tehdyn riskikartoituksen tuloksia 7. Kirjattiin testauksen tulokset ohjelman jatkokehitystä varten. 8. Laadittiin testausraportti, jossa todettiin miltä osin tietomäärityksiä pitää muuttaa, raportoitiin riskikartoituksen tulokset (so. työpiste ja kemikaalikohtaiset riskin tasot), ja annettiin riskihallinnan toimenpidesuosituksia. Tämä oli siis myös pienimuotoista kemikaaliriskien arviointia työpaikoilla ja antoi arvokasta kokemusta paitsi ohjelman kehittämistä myös mahdollisia myöhempiä konsultoinnin toimeksiantoja varten. Yhdeksästä testiraportista on esimerkinomaisesti esitetty kolme liitteessä 3. Ohjelma oli koekäytössä kolmessa yrityksessä. Kävi ilmi, että kt-tiedotteiden hallintaohjelma oli melko vaikea käyttää. Yritykset olisivat tarvinneet koulutusta ohjelman molempien osien, kt-tiedoterekisterin ja riskinhallinnan omaksumiseen. On keskusteltu T-tiimin kanssa helppokäyttöisen kt-tiedoterekisterin laatimisesta ja ensimmäinen demo-versio esiteltiin yhteispalaverissa Niinikään käytön helppoutta ajatellen on aloitettu yhteistyö Työympäristöprofiilin kehittäjien kanssa. Yhdelle yritykselle tehtiin konsulttityönä riskienarviointi, joka kattoi viisi kemikaalia ja parikymmentä työtehtävää. Asiakaspalautteen perusteella voidaan päätellä, että kartoituksella tunnistettiin riskit, vaaralliset työpisteet tunnistettiin ja yrityksessä käynnistyi kohdennettujen riskinhallintatoimien valmistelu. Esimerkiksi oikeiden suojainten valinta sekä työtavat ja siivous/ylläpito sellaisessa tiloissa joihin haitallisia kemikaaleja voi höyrystyä korostuivat riskinhallintaehdotuksissa. 5. Testaustulokset ja ohjelman viimeistely Alustavalla kysymyssarjalla (ennen korjauksia) ja päättelysäännöillä tehty testi toimi melko epäluotettavasti. Erityisesti suojain- ja ilmanvaihtokysymyksiin tehtiin korjauksia, jonka jälkeen malli toimi huomattavasti paremmin (Taulukko 2). Lopullisilla kysymyssarjalla ja päättelysäännöillä tehtiin vielä kaksi testauskäyntiä, joiden tulokset olivat edelleen jonkin verran paremmat. Eräs testaamisen tärkeimmistä tuloksista oli, että arvioitava työvaihe pitää rajata hyvin huolellisesti, jotta tulos on luotettava. Monissa työtehtävissä on vaiheita (esim. annostelut, näytteenotot, huolto- ja ylläpitotyöt, putkistorikkojen ja vuotojen korjaukset jne.), jotka altistavat muita enemmän. Siksi ohjelman alkuun ja kysymyslomakkeeseen lisättiin seuraava ohje: "Tunnista eniten altistavat työvaiheet ja arvioi niiden riskit ensin. Suljettuun prosessiin usein liittyy annostelua ja prosessin avaamista; nämä työvaiheet pitää arvioida erikseen. Arvioi myös huolto- ja ylläpitotyöt erikseen." Hyvänä tuloksena voidaan pitää sitä, että korjausten jälkeen vähäinen ja suuri riski eivät testeissä sekoittuneet. Kartoitus on varsin hyödyllinen, koska sen avulla asiantuntija voi asettaa yrityksen kemikaaliriskit tärkeysjärjestykseen. Koska altistumiseen vaikuttavat tekijät käydään systemaattisesti läpi, kartoituksen jälkeen on pohjaa keskustella siitä mikä riskinhallintatoimi parhaiten sopii kuhunkin työpisteeseen. Tällaisia

8 keskusteluja johon yritysten edustajat varsin aktiivisesti osallistuivat, käytiin kaikkien testikartoitusten yhteydessä. 6 Taulukko 2. Testausten tulokset. Kyselylomake on sisällöltään sama kuin ohjelman esittämä kysymyssarja (ks. liite 1) Testit ennen kyselylomakkeen korjauksia Toimiala Vastausten luotettavuus/toistettavuus % Riskitasojen luotettavuus Vastaukset, joissa eniten poikkeamia (väh. 2krt) Elektroniikka (Nokia), , Katteiden valmistus (Icopal) ,8, Maalaus (FSP) ,8,10,11 Keskimäärin Testit kyselylomakkeen korjausten jälkeen Tutkimus (PVTT) ,7 Sairaala ja laboratoriolaitteiden valmistus (Steris) Elektroniikka (Scanpiiri) , Kliinisten analyysi"kittien" valmitus (PerkinElmer) Keskimäärin (keskiarvo) Testi lopullisilla päättelysäännöillä alkaen Kliiniset analyysit (Medix) Sähkölaitos (Tampereen kaupunki) Kysymysten numerot: 1 Kemikaalin olomuoto 2 käyttötapa 3 Nesteen höyrynpaine/p kiinteän aineen pölyävyys, 4. a. Nesteen/ kaasun käyttölämpötila b. Pölyn/aerosolin (nestesumun) leviäminen työtilaan, 5 Mittaukset, 6 kohdepoisto, 7 Yleisilmanvaihto, 8 Hengityssuojaimet, 9 Suora tai välillinen kontakti kemikaaliin, 10 Työtilan lämpöolosuhteet ja työn fyysinen kuormittavuus, 11 Suojakäsineet ja suojavaatteet, 12 Pölyjen ja aerosolien poisto Evästys testiin osallistuville yrityksen henkilöille, työtehtävien havainnointi/työpisteeseen tutustuminen, kysymyksiin vastaaminen ja testin purku yrityksen kanssa kestivät 3-4 tuntia. Tässä ajassa arvioitiin 5 kemikaalia. Testin jälkeen tehtiin Työterveyslaitoksella seuraavat vaiheet: tietojen syöttö,

9 toksikologisten tietojen arviointi ottaen huomioon ko. työn ja mahdollisesti raportoidut oireet, oikeiden suojavälineiden valinta, sekä riskinarvioinnin raportointi yritykselle. Tämä vaihe kesti 1-3 tuntia/kemikaali. Kemikaaliriskien arviointi nyt kehitetyllä ohjelmalla on siis verrattain nopeaa: noin 2-3 tuntia/kemikaali, sisältäen osin vaikeitakin arviointitehtäviä ja suojainvalintoja. On huomattava, että yleensä testattavana olivat haitallisimmiksi arvioidut kemikaalit ja työt, joten muiden osalta arviointi on selkeästi nopeampaa. Koulutus ja ohjelmaan perehtyminen nopeuttavat edelleen työtä. Testauksissa ja niiden jälkeen yrityksiltä saatu palaute oli myönteistä. Testien perusteella SK2-Riskinhallinta -ohjelman kehittäminen on onnistunut; se tarjoaa välineen riskien ja riskinhallintatoimien priorisointiin ja suuntaa huomion kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin altisteisiin Muut tulokset Ohjelmalle tehtiin käyttöohje, joka on jaettavissa julkistamisseminaarin jälkeen asiakkaille. Vaikka ohjelman vastausohjeet ja linkit antavat käyttäjälle useissa tapauksissa riittävät neuvot, käyttöohjeella on tarpeen opastaa käyttäjää ohjelman rakenteen, toimintaperiaatteen ja riskitason päivittymisen suhteen. Käyttöohjeen nykyinen versio on liitteenä 4. Markkinointia varten on laadittu ohjelman esite, jonka yhdistämisestä SK2:n esitteeseen valmistellaan (liite 5). Hankkeeseen palkattu tutkija Kirsi Karjalainen teki kurssityönään viestintäsuunnitelman, jota on tähän mennessä sovellettu hyvin tuloksin. Ohjelman kysymyssarja ja riskinhallintaehdotukset (so. jatkotoimet) on käännetty englanniksi. Englanninkielisen version laatimista on ehdotettu ohjelmoinnista vastaavalle TTL:n t-tiimille. Hankkeesta kirjoitettiin väliraportti, joka toimitettiin Työsuojelurahastolle Tiedotus ja markkinointi Ohjelmaa on esiteltiin ennen julkistamista seminaareissa, koulutuspäivillä ja TTL:n järjestämillä kursseilla (yhteensä seitsemän kertaa) ja Työterveyspäivillä sekä yrityskäynneillä ja testauksen yhteydessä (yht. 11 kertaa). Aktiivinen tiedottaminen ajoittui maaliskuuhun 2006, jolloin ohjelma ja tietomääritys julkistettiin. Ohjelma julkistettiin seminaarissa 8.3. Ohjelman julkistamisseminaarista laadittiin kutsumuotoinen tiedote, joka lähettiin TTL:n viestinnän toimesta laajasti medioille, ministeriöihin ja noin 700 työterveyshuollon edustajalle. Tämä lisäksi sähköpostitse kutsun sai noin 200 erilaisen yrityksen/työpaikan edustajaa. Julkistamisseminaariin kutsuttiin kemikaalien terveysriskien arviointia tekeviä myös TTL:n sisältä ja yhteistyölaitoksista, kuten STTV. Seminaariin osallistui 45 ihmistä, joista suurin osa oli yritysten edustajia. Julkistamisen jälkeen ohjelman tietomäärityksiä ja Sk2-Riskinhallinta-tuotteita, ohjelmaa ja konsultointipalvelua koskeva verkkosivusto avattiin osoitteessa

10 arjestelmat/sk2-riskinhallinta.htm. Verkkosivustoa on linkitetty TTL;n sivustolla laajasti ja sitä on esitetty linkitettäväksi mm. Työsuojeluntietopankkiin. Ohjelman testaukseen osallistuneille, seminaariin osallistuneille, työpaikkojen ja työterveyshuoltojen edustajille sekä parille kymmenelle kemianteollisuuden yritykselle lähettiin seminaarin jälkeen kirje, jossa tarjottiin sekä SK2-Riskinhallinta-ohjelmaa että kyseisellä mallilla tehtävää konsultointia. Testaukseen osallistuneisiin ja tarjouksen saaneisiin yrityksiin on tarkoitus vielä soittaa ja tiedustella heidän kokemuksiaan testauksesta sekä mahdollisia tarpeitaan kemikaaliriskin arvioinnin ja hallinnan suunnittelussa ja toteuttamissa. Sisäisessä tiedotuksessa kohderyhmiä ovat olleet hankkeen ohjausryhmän jäsenet joita on informoitu ohjelman kehityksestä säännöllisesti, riskinarviointi-tiimi (aiemmin riskinarviointiyksikkö) sekä ent. työhygienian ja toksikologian osasto, jonka torstaiseminaarisarjassa ohjelma on esitelty. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kolme kertaa (7.1., sekä ) keskustelemaan tietomääritysten, ohjelma käytettävyyden ja asiakassuhteiden kehittämisestä. Ryhmän jäsenet ovat kokeneita työhygieenikoita ja altistumisen asiantuntijoita. Ryhmään kuuluivat sekä Työympäristöprofiili- että ns. Pk-mallihankkeiden vastuulliset tutkijat. Hankkeen tutkijat ovat laatineet SK2-Riskinhallinta-ohjelmasta artikkelin Kemia-Kemi -lehden toukokuussa ilmestyvään numeroon 4/2006. Tämän lisäksi kehitystyöstä on laaditaan tieteellinen artikkeli; käsikirjoituksen ensimmäinen versio on valmistunut. Käsikirjoitus lähetetään tieteelliseen sarjaan julkaistavaksi huhtikuun aikana Jatkotoimet Hankkeen jatkossa keskitytään markkinointiin, koulutukseen ja ohjelman avulla tehtyyn konsultointiin. Hankkeessa työskentelevät tutkijat antavat ohjelmapaketin hankkineille yrityksille käyttöönottokoulutuksen ja käytön tuen tarpeen mukaan. Viimeistään alkusyksyllä aloitetaan REACH-kelpoisen ohjelmaversion tietomääritys, johon käytetty työmäärä riippuu rahoitustilanteesta. Toistaiseksi ohjelmaa eikä konsultointeja ole myyty, vaikka monet yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. On mahdollista, että yritykset odottelevat nyt REACHasetuksen hyväksymistä ja sen lopullista ohjeistusta ja ovat siksi varovaisia investoimaan tämänkaltaiseen ohjelmaan tai konsultaatioihin. Ohjelman ja konsultoinnin markkinointia yrityksiin jatketaan ja tehostetaan. Myös ohjelmapaketin hinta (käyttäjien ja kt-tiedotteiden määrästä riippuen euroa) todennäköisesti heikentää myyntiä. Tuotetta vois tarjota edullisemmin toisenlaisessa käyttöliittymässä. Tällaisten uusien käyttöliittymien kehittämistä harkitaan ja sille haetaan rahoitusta. Arvioimme, että nykymuotoisen SK2-Riskinhallinnan markkinointi, siihen liittyvät koulutukset ja konsultoinnit jatkuvat noin puolitoista vuotta, jonka jälkeen ohjelma on päivitetty vastaamaan REACH lainsäädännön vaatimuksia. Tämän jälkeen markkinoidaan ja tuetaan uutta ohjelmaa.

11 Ohjelman TTL:n verkkosivulla julkaistavaa tietomääritystä voivat halutessaan hyödyntää yritykset, tytönterveyshuollot ja konsultit, jotka haluavat kehittää ohjelmatuotteita tai menetelmiä jotka perustuvat tietomäärityksiin. Ohjelman ja sen tietomäärityksen jatkokehityksen kannalta kaksi tärkeää elementtiä ovat REACH:n vaikutukset kemikaaliriskinarvioinnin vaatimuksiin ja TTL:n pyrkimykset kehittää kokonaisvaltaista riskinarviointia. Riskikartoitus vastaa varsin pitkälle ns. alustavia altistumisskenaarioita, joita REACH edellyttää. Ohjelma sisältää valtaosan REACH altistumisskenaarion elementeistä: työn kuvauksen, tiedot aineen vaaraominaisuuksista ja altistumisen vaikuttavista tekijöistä sekä riskitason ja lisäksi altistumiskyselyssä havaittujen puutteiden perusteella kohdennetut riskinhallinnan toimenpide-ehdotuksia. Jo nykyisen ohjelman avulla voitaisiinkin laatia alustavia altistumisskenaariota. Tätä hyödynnetään ohjelman markkinoinnissa ja Riskinarviointitiimin antamassa koulutuksessa. Tarkempien skenaarioiden laatimista varten SK2-Riskinhallinnan tietomääritystä tulee muuttaa siten, että siinä korostuu riskinhallintatoimenpiteiden riittävyyden arviointi, jota REACH asetusluonnos voimakkaasti painottaa. Edelleen kehitetyssä ohjelmalla voitaisiin varmistaa toimenpidevalikoiman kattavuus ja antaa riskinhallintatoimien mitoitusohjeita. Riskinhallinnan mitoitusohjeilla voitaisiin varmistaa, että kriittiset altistumistasot eivät ylity. Ohjelma ja sen tietomääritys ovat osa kokonaisvaltaista riskinhallintaa, joka on asetettu TTL:n strategiseksi tavoitteeksi. Tietomääritystä edelleen kehittämällä ohjelman riskinarviointiin voidaan ottaa mukaan myös kemikaaleihin liittyvät onnettomuusriskit sekä ja yhteisaltistumisen (Mixed exposure) vaikutukset. Ohjelmaa ja lomakkeistoa käytetään TTL:n konsultoinneissa, silloin kun yrityksillä tai työterveyshuolloilla on tarve tarkempaan kemikaaliriskien hallintaan. Ohjelman käyttöönottoa myös yrityksissä motivoidaan jatkuvan parantamisen periaatteella, kannattavuudella ja tulevaisuudessa myös kytkemällä ohjelma osaksi vaativia turvallisuusja/laatujohtamisen järjestelmiä. Näitä otetaan käyttöön entistä enemmän esim. ulkomaiseen omistukseen siirtyvissä ja monikansallisesti toimivissa yrityksissä. 9 Liitteet: 1. SK2-Riskinhallintaohjelman tietomääritykset 2. Projektin ohjausryhmän ja EXPO:n kokoonpanot 3. Ohjelman käyttöohje 4. Ohjelman esite 5. Käsikirjoitus Kemia-Kemi -lehteen

12 10 Liite 1 Tietomääritykset riskikartoitusohjelmaan KL/KK 1. Tietomäärityksiä, jotka liittyvät ohjelman näyttöihin Heti "Riskikartoitus" otsikon jälkeen tulee seuraava teksti: "Tunnista eniten altistavat työvaiheet ja arvioi niiden riskit ensin. Suljettuun prosessiin usein liittyy annostelua ja prosessin avaamista nämä työvaiheet pitää arvioida erikseen. Arvioi huolto- ja ylläpitotyöt erikseen. Tarkista ennen kartoitusta sekä kemikaalin toimittajan suosittama ja käytössä oleva käsinemateriaali. ja hengityssuojain. Jos olet epävarma oikeasta vastauksesta, lue vastausohje tarkkaan. Tee kartoitus ainekohtaisesti vain poikkeustapauksessa, ks. tarkemmin käyttöohjeesta. Eli normaalisti valitse "Kartoitus tuotteesta". Liitteessä Kirsin ja Ninan ehdotukset näytön lay-outiksi (liitteenä). 2. Kysymyssarjat Taulukko 1. Riskinarvioinnin kysymyssarja Riskikartoituksen kysymykset Vastausvaihtoehdot Kemikaalin olomuoto Kaasu Neste, aerosoli tai kiinteä aine Kemikaali esiintyy ainoastaan kaasumaisessa olomuodossa. Tämä vaihtoehto valitaan aina jos kemikaali on jossain vaiheessa muussa kuin kaasumaisessa olomuodossa. 2. Kemikaalin käyttötapa Suljettu/ automaattinen Kemikaalin käsittely tapahtuu alipaineistetussa tai täysin suljetussa prosessissa. Huomaa, että kemikaalin purku, Manuaalinen (esim. käsityövaiheita sisältävä työ) Kemikaalin levittäminen tai ruiskuttaminen, manuaalinen annostelu, märkien tai kosteiden tuotteiden siirtäminen/

13 11 pakkaus, lastaus ja jätteiden käsittely ovat harvoin täysin suljettuja työvaiheita. Jokaisesta työvaiheesta tulee tehdä oma riskikartoituksensa. käsitteleminen, pölyävä työvaihe tai pakkaaminen ovat esimerkkejä todennäköisesti altistavista töistä. Tämä vaihtoehto valitaan myös silloin, jos prosessissa vapautuu työtilaan pölyä tai aerosoleja. 3. a. Nestemäisen/ kaasumai-sen tuotteen höyrynpaine l. haihtuvuus huoneenlämmössä b. Kiinteän aineen pölyävyys a. Pieni höyrynpaine (<1kPa = 10 mbar = 7,5 mmhg) b. Pölyämätön a. Tarkista höyrynpaine KT-tiedotteen pääotsikosta 9, Kansainvälisistä kemikaalikorteista tai muusta tietolähteestä. Esimerkiksi useimpien saumaus ja tiivistysaineiden, pesuaineiden, vesiohenteisten maalien sisältämien aineiden höyrynpaine on verrattain pieni (<1 kpa). Vastaa 3. kysymyksessä, joko a tai b vaihtoehtoon. a. Kohtalainen tai suuri höyrynpaine (>1kPa = 10 mbar = 7,5 mmhg) b. Pölyävä a. Yleensä esim. orgaanisten liuotinaineiden höyrynpaine on suuri (>1 kpa). Niitä on maaleissa, maalinpoistoaineissa, lakoissa, liimoissa, ohenteissa, rasvanpoistoaineissa, värien liuottimina, tahranpoistoaineissa. 4. a. Nesteen/ kaasun käyttölämpötila b. Pölyn/aerosolin (nestesumun) leviäminen työtilaan a. Huoneenlämpö tai alempi b. Pöly/aerosoli (nestesumu) ei merkittävästi leviä työtilaan a. Lämpötilaa voidaan verrata kemikaalin kiehumispisteeseen tai höyrynpaineeseen ko. lämpötilassa. Jos kemikaalin kiehumispiste on useita kymmeniä asteita vallitsevaa lämpötilaa korkeampi tai jos höyrynpaine vallitsevassa lämpötilassa on alle 500 Pa (=5mbar= 3.75 mmhg), haihtuminen työpaikan ilmaan on vähäistä. b. Jos altiste on pöly niin käyttölämpötilaa ei arvioida. a. Höyrystymistä lisäävä lämpötila b. Työssä leviää pölyä/aerosolia(nestesumua) työtilan pinnoille ja ilmaan a. Korkea työstö- ja prosessilämpötila voi huomattavasti lisätä työpaikan ilman joutuvien aineiden määrää. Esimerkkeinä metallihuurut ja oksidit hitsauksesta ja polttoleikkauksesta ja aseptisesta pakkauksesta tai pulverimaalin kiinnittämisestä aiheutuvat päästöt. Jos lämpötila on korkea prosessin kotelointi ei aina vähennä riittävästi aineen leviämistä työpaikan ilmaan. b. Esimerkiksi maalien ja pesunesteiden ruiskutuksessa muodostuu aerosolia (nestesumua). 5. Mittaukset Korkeimmat työpisteestä mitatut pitoisuudet ovat alle 10 % HTP-arvosta HTP arvoa tai mittauksia ei ole, tai mitatut pitoisuudet ovat suuremmat kuin 10 % HTP-arvosta

14 12 6. Kohdepoisto Toimiva kohdepoisto Mittauksia tulisi tehdä eri työpisteistä ja eri työvaiheissa siten, että ainakin pahimmat tilanteet, so. korkeimmat pitoisuudet havaitaan. Jos nämäkin alittavat 10% HTParvosta työ ei yleensä aiheuta vaaraa. HTP-arvot 2005 <linkki> Kohdepoiston tehon tulee olla oikeassa suhteessa päästön määrään. Esimerkiksi ruiskumaalaus, altaat joissa on helposti höyrystyvää ainetta ja pölyävän aineen sekoitus vaativat tehokkaan ja päästölähteen lähelle sijoitetun kohdepoiston Mittaustieto on tulkinnanvaraista ja epävarmaa silloin, kun eniten altistavia työvaiheita ei ole mitattu tai näytemäärä on hyvin pieni. Jos kemikaalille ei ole asetettu HTP-arvoa, riskin arviointi yleensä edellyttää asiantuntija-apua Kohdepoisto puuttuu tai sen kunnosta ja riittävyydestä ei ole varmuutta Kohdepoisto on tarpeen, kun työkohteesta (käsiteltävä ' pinta, sekoitin tms,.) höyrystyy tai pölyää runsaasti kemikaalia. Ilmavirran sekoittimen yläosasta kohdepoistoon tulee olla vähintään 0.5 m/s. Jos sekoitetaan kiinteää ainetta nesteeseen saattaa olla tarpeen nostaa ilmavirran nopeus 1m/s. 7. Yleisilmanvaihto Ilmanvaihto on käytettyyn ainemäärään (ja päästö) nähden riittävä Yleisilmanvaihto on todennäköisesti riittävä, jos aineen höyrynpaine on pieni ja prosessin lämpötila matala; samoin siinä tapauksessa että käytetty ainemäärä ja päästö ovat pienet, ja samoin silloin kun kohdepoisto on käytössä. Esimerkkejä erilaisten prosessien emissioista: <linkki> Ilmanvaihdon riittävyyttä suhteessa käytettyyn ainemäärään ei ole varmistettu Ilmanvaihdon suunnittelussa ja mitoituksessa tarvitaan yleensä asiantuntija-apua. Jos helposti haihtuvaa tai pölyävää ainetta käytetään suurehkoja määriä työpisteessä/ prosessissa, jossa ei ole kohdepoistoa, yleisilmanvaihdon riittävyys on tärkeää. Huomaa, että ilmanvaihtoputkisto tulee puhdistaa säännöllisesti, jotta ilmanvaihdon teho säilyy. 8. Hengityksen suojaimet Altistavassa työssä käytetään toimivia ja sopivia hengityssuojaimia Suojaimet ovat kunnossa, kun suojain on valittu käytettävien kemikaalien perusteella, kun suodatin/ suojain vaihdetaan kyllin usein ja säilytys on puhtaissa tiloissa riittävän lähellä työpistettä. Hengityssuojaimia ei käytetä tai ne eivät ole asianmukaisessa kunnossa Tämä vaihtoehto valitaan silloin, kun suojaimia ei (havainnon tai työntekijän haastattelun perusteella) käytetä, kun suojainta ei ole valittu käyttävien kemikaalien perusteella, tai kun suojaimia/ suodatinta ei vaihdeta riittä-

15 13 linkki Rakennusterveys/>Turvapakki >Hengityksensuojaimet vän usein tai niitä ei säilytetä asianmukaisesti 9. Suora tai välillinen kontakti kemikaaliin Työssä ei altistu suoraan tai välillisesti käytettävälle kemikaalille Työssä ei käsitellä kemikaalia tai kontaminoituneita työvälineitä ja työtilan pinnat pidetään puhtaina, joten niiden kautta ei ole altistumisvaaraa. Työssä on mahdollista altistua suoraan roiskeille tai/ ja kontaminaatioille esim. työvälineiden tai pintojen välitykselle Jos esimerkiksi työtilan pinnat ja työvälineet ovat likaisia sekä kemikaalilla kontaminoituneita, altistuminen niiden kautta on mahdollista. Lisäksi ahdas työtila lisää altistumisen todennäköisyyttä. Myös suljetuissa/ automaattisissa prosesseissa voi olla työvaihteita, joissa voi altistua esim. roiskeilla kuten prosessin avaukset, näytteenotot, kemikaalien lisäys ym. 10. Työtilan lämpöolosuhteet ja työn fyysinen kuormittavuus Suunnilleen normaali huoneilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Lämpötila <24 C. Normaalia korkeampi lämpötila, ilman kosteus TAI työ on fyysisesti raskasta Lämpötila >24 C, suuri fyysinen kosteus tai työ on fyysisesti raskasta. Korkea lämpötila ja kosteus ja/ tai fyysisesti kuormittava työ lisäävät ihon kautta tapahtuvaa altistumista. 11. Suojakäsineet ja suojavaatteet Työpisteessä käytetään kemikaalille sopivia (valmistajan tms. testaamat) suojaimia Suojaimia ei käytetä, ne eivät ole työpisteessä TAI niiden sopivuutta kyseiselle kemikaalille ei tiedetä Käytettävälle kemikaalille testatut suojaimet asiamukaisesti käytettyinä ja säilytettyinä (puhdas tila) sekä säännöllisin väliajoin vaihdettuina ehkäisevät ihoaltistumista. Kt-tiedotteen suosittama käsine on sopiva jos tuotteessa ei ole syöpävaarallisia, ärsyttäviä ja/tai syövyttäviä aineita. Käsineet ovat työhön sopivat kun ne eivät läpäise kemikaalia työnaikana. Jos materiaalin läpäisemättömyys-aika on alle 8 tuntia, käsineet tulee riisua aina altistavantyövaiheen päätteeksi. Käytettävälle kemikaalille sopimattomien (materiaali, joka läpäisee kemikaalin) ja/ tai likaisten suojakäsineiden käyttö voi lisätä ihoaltistumista. Syöpävaarallisten, ihoa herkis-. tävien, voimakkaasti ärsyttävien ja/tai syövyttävien aineiden kohdalla on syytä tarkistaa onko KT-tiedotteen suosittama suojainmateriaali testattu läpäisemättömäksi näille aineille. linkki Rakennusterveys/ Turvapakki >Suojakäsineet

16 12. Pölyjen ja aerosolien poisto 3. Päättelysäännöt Ilmanvaihto on riittävä 14 Prosessissa ei muodostu pölyä/ aerosoleja lainkaan tai ne poistetaan tehokkaasti yleisilmanvaihdon tai kohdepoiston avulla. Ilmanvaihto ei ole riittävä Pölyä/ aerosoleja on havaittavissa työtilan ilmassa ja/ tai niitä on laskeutunut työtilan pinnoille. Alkukysymysten 1 ja 2 päättelysäännöt 00 tai 10 Altistuminen on vähäistä niin hengitysteiden kuin ihonkin osalta. Riskikartoitus loppuu. Hengitystie- ja ihoaltistumisen aiheuttama riskin on vähäinen. 01 Jatkuu hengityspuolelle 11 Jatkuu hengitys- ja ihopuolelle Ennen riskikartoituksen jatkamista hengitys- tai ihoaltistuskysymyksiin, on vielä yksi ehto kysymysten valitsemiseen: Jos aineen R-lausekkeina on ainoastaan joku/jotkut seuraavista R21, R24, R27, R38, ja/tai R43, yhdistelmät R39/24, R39/27, R68/21, R68/21/22, R48/21, R48/21/22, niin hengitysaltistumisen kysymyksiä ei kysytä ja hengitystiealtistumisen riski on vähäinen. Jos aineen T-lausekkeina on ainoastaan joku/jotkut seuraavista: R21, R23, R26, R37, R42, yhdistelmät R39/23, R39/26, R68/20, R68/20/22, R48/20 ja/tai R48/20/22 niin ihoaltistumisen kysymyksiä ei kysytä ja ihoaltistumisen riskin on vähäinen. Jos aineelle on annettu vain R22, R25 ja/tai R65, ohjelma ilmoittaa heti kun riskikartoitusta aloitetaan: Aine on myrkyllinen ainoastaan nieltynä. Työssä tämä altistumistapa on epätodennäköinen ja siksi riskit ovat vähäiset.

17 15 Taulukko 2. Hengitystie- ja ihoaltistumisen päättelysäännöt. Hengitystiealtistumisen tasoon eivät vaikuta kysymyksiin 9-12 annetut vastaukset. Ihoaltistumisen tasoon eivät puolestaan vaikuta kysymysten 3-8 vastaukset. Alkukysymykset hengitys hengitysaltistus iho ihoaltistus vähäinen (ei R!) vähäinen (ei R!) vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen kohtalainen kohtalainen suuri 0... vähäinen (ei R!) kohtalainen vähäinen suuri vähäinen kohtalainen vähäinen suuri vähäinen vähäinen vähäinen kohtalainen kohtalainen suuri vähäinen suuri kohtalainen kohtalainen suuri vähäinen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen kohtalainen kohtalainen suuri

18 16 Kysymysten numerot: 1 Kemikaalin olomuoto 2 käyttötapa 3 Nesteen höyrynpaine/p kiinteän aineen pölyävyys 4. a. Nesteen/ kaasun käyttölämpötila b. Pölyn/aerosolin (nestesumun) leviäminen työtilaan 5 Mittaukset 6 kohdepoisto 7 Yleisilmanvaihto 8 Hengityssuojaimet. 9 Suora tai välillinen kontakti kemikaaliin kontakti 10 Työtilan lämpöolosuhteet ja työn fyysinen kuormittavuus 11 Suojakäsineet ja suojavaatteet 12 Pölyjen ja aerosolien poisto Taulukon 2 selitykset:... = Kysymyssarja katkeaa ja altistumisen taso määräytyy jo kysyttyjen perustella. Kysymykset jatkuvat ihopuolella. ei R! = Riskitasossa ei huomioida R-lauseketta, eli altistuminen ja riskikin on aina vähäinen ->hengitys = altistumien arviointi siirtyy hengitystiepuolelle

19 17 4. Haittavaikutusten vakavuus R-lausekkeiden perusteella Taulukko 3. Kemikaalin haittavaikutukset kt-tiedotteiden R-lausekkeiden perusteella. Jos kemikaalilla on useita R-lausekkeita, riskin taso määräytyy vakavimman vaikutuksen mukaan (ks. taulukko 4). Lisäykset lihavoituina. Poistettu R22, R25, R65, R15/29, R40:n yhdistelmälauseet Vähäiset Haitalliset Vakavat R20 R23 R26 R21 R24 R27 R36 R29 R28 1) R37 R31 R32 R38 R15/29 R35 R20/21 R33 R39 R20/22 R34 R41 R20/21/22 R40 R42 R21/22 R43 R45 R36/37 R48 R46 R36/38 R62 R49 R36/37/38 R63 R60 R37/38 R64 R61 R66 R68 (ent. R40) R26/27 R67 R23/24 R26/28 R23/25 R26/27/28 R23/24/25 R27/28 R24/25 R39/23 R48/20 R39/24 R48/21 R39/25 R48/22 R39/23/24 R48/20/21 R39/24/25 R48/20/22 R39/23/24/25 R48/21/22 R39/26 R48/20/21/22 R39/27 R48/23 R39/26/28 R48/24 R39/26/27/28 R48/25 R42/43 R48/23/24 R48/23/25 R48/24/25 R48/23/24/25 R68/20 R68/21 R68/22 R68/20/21 R68/20/22 R68/21/22 R68/20/21/22 (R28 1) Aine joka on erittäin myrkyllinen nieltynä voi luokituskriteerien mukaan aiheuttaa "ilmeistä myrkyllisyyttä" kun annos on <5 mg/ kehon painokilo eli alle 300 mg aikuiselle.

20 18 5. Riskitason määräytyminen Taulukko 4. Riskitaso määräytyy kemikaalien haittavaikutuksien (Taulukko 3)ja arvioidun altistumisen tason perusteella (ks. taulukko 2). Huomaa muutokset aikaisemmin toimitettuihin matriiseihin nähden. Altistuminen (perustuu vastauksiin ja päättelysääntöihin) Kemikaalin haittavaikutukset (R-lauseet) Vähäiset Haitalliset Vakavat Vähäinen Vähäinen Vähäinen riski Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen riski Kohtalainen riski Suuri riski Suuri Kohtalainen riski Suuri riski Suuri riski 6. Hälyt Jos tuotteella on R lause 41 ohjelma tuo "häly-kohtaan" lauseen: "Kemikaali voi ärsyttää tai vaurioittaa silmiä. Estä aerosolin muodostuminen ja roiskeet ja huolehdi silmäsuojaimista". Jos tuote sisältää jonkun taulukon 5 aineista tulee Häly-kohtaan seuraava teksti: "Toistuvasta tai pitkäaikaisesta altistumisesta "kemikaalin nimi":lle voi seurata vaikutuksia keskushermostossa." Jos tuote sisältää jonkun taulukon 6 aineista tulee Häly-kohtaan seuraava teksti: "Kemikaali tai sen aineosa kuuluu niiden HTP-arvot 2005 luettelossa mainittujen kemikaalien joukkoon, jotka voivat absorboitua ihoon tai ihon läpi elimistöön ja aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia" Taulukko 5. keskushermostolle haitalliset aineet. 1,1,2,2-TETRAKLOORIETAANI ,1-DIMETYYLIHYDRATSIINI ,2,3-TRIMETYYLIBENTSEENI ,2,4-TRIMETYYLIBENTSEENI ,3,5-TRIMETYYLIBENTSEENI ,4-BUTAANIDIOLI DEKAANITIOLI 1-KLOORI-3,4-DINITROBENTSEENI ,4,4-TRIMETYYLI-2-PENTEENI ,4-PENTAANIDIONI HEKSANOLI AKRYYLIAMIDI AKRYYLINITRIILI alfa-metyylistyreeni ASETONISYANOHYDRIINI BENSIINI BENTSOTRIKLORIDI BROMOFORMI DIETYYLIEETTERI ETANOLI (VEDETÖN) ETYLEENIGLYKOLI ETYLEENIGLYKOLIMONOFENYYLIEETTERI FTALODINITRIILI FURFURYYLIALKOHOLI HEKSAKLOORIETAANI HEKSAKLOORISYKLOHEKSAANI (ISOMEERIEN SEOS) HIILIDISULFIDI HYDRATSIINI ISONIATSIDI KALIUMTIOSYANAATTI KAPROLAKTAAMI KESKIRASKAS ALIFAATTINEN LIUOTINBENSIINI (MAAÖLJY) METANOLI METYYLIFORMIAATTI

21 METYYLIKLORIDI o-kresoli m-ksyleeni p-kresoli p-ksyleeni m-kresoli o ksyleeni ) NATRIUMTIOSYANAATTI n-oktyylimerkaptaani p PENTAKLOORIFENOLI PROPAANI STODDARILIUOTIN SYKLOHEKSYYLIAMIINI TINNERI TRIMETYYLIBENTSEENI (ISOMEERIEN SEOS) N,N-DIMETYYLIASETAMIDI n-heksaani o-kloorifenoli PENTAKLOORIETAANI PENTAKLOORIFENOLIN NATRIUMSUOLA (tekninen laatu) PYRIDIINI STYREENI TETRAETYYLILYIJY TOLUEENI TRI-o-KRESYYLIFOSFAATTI

22 20 Taulukko 6. Ihon kautta imeytyvät tai myrkylliset aineet Akryyliamidi Akryylinitriili Aldriini Allyylialkoholi Aniliini Anisidiini o-anisidiini p-anisidiini Asetonitriili Bentseeni Bentso(a)pyreeni Bromoformi Butanoli n-butanoli sek-butanoli (R)-Butan-2-oli (S)-Butan-2-oli ()-Butan-2-oli tert-butanoli Butoksietanoli Butanoni Butoksietyyliasetaatti Butyyliamiini n-butyyliamiini DDT Dekaboraani Demetoni Diatsinoni ,2-Dibromietaani Di-n-butyyliamiini Dieldriini Dietanoliamiini Dietyleenitriamiini Dietyyliamiini Dietyyliaminoetanoli 2-Dietyyliaminoetanoli Di-isopropyyliamiini ,2-Diklooribentseeni ,1-Dikloorietaani Diklorvossi Dikrotofossi Dikvatti Dimetyylianiliini Dimetyyliasetamidi Dimetyyliformamidi ,1-Dimetyylihydratsiini Dimetyylisulfaatti Dinitrobentseeni Ammonium-4,6-dinitro-o kresolaatti 4,6-Dinitro-o-kresoli Kalium-4,6-dinitro-o-kresolaatti Natrium-4,6-dinitro-o-kresolaatti Dinitrotolueeni 2,3-Dinitrotolueeni ,4-Dinitrotolueeni ,6-Dinitrotolueeni ,4-Dinitrotolueeni ,5-Dinitrotolueeni ,5-Dinitrotolueeni ,4-2,6-Dinitrotolueeni Dioksaani Elohopean alkyyliyhdisteet Dietyylielohopea Dimetyylielohopea Elohopea ja sen epäorgaaniset yhdisteet Elohopea, metalli Elohopea-(II)-dikloridi Elohopeafulminaatti Elohopea-(I)-jodidi Elohopea-(II)-nitraatti Elohopea-(II)-sulfaatti Elohopea-(II)-sulfidi Endosulfaani Endriini Epikloorihydriini ,2-Etaanidioli Etoksietanoli Etoksietyyliasetaatti Etyleenidiamiini Etyleeni-imiini Etyleenikloorihydriini Etyyliakrylaatti Etyylibentseeni Etyylibromidi N-Etyylimorfoliini Fenoksietanoli Fenoli Fenotiatsiini p-fenyleenidiamiini Fenyyliglysidyylieetteri Fenyylihydratsiini Fenyylihydratsiinihydrokloridi Fenyylihydratsiniumkloridi Fenyylihydratsiniumsulfaatti Fluorivety Formamidi Furfuraali Furfuryylialkoholi Glysidoli n-heksaani Heksafluoriasetoni Heptakloori Heptanoni Hiilitetrakloridi Hydratsiini Jodi Kadmium ja sen yhdisteet Kadmium, metalli Kadmiumfluoridi Kadmiumfluorisilikaatti Kadmiumformaatti Kadmiumjodidi Kadmiumkloridi Kadmiumkloridi, dihydraatti Kadmiumkloridi, monohydraatti Kadmiumoksidi Kadmiumsulfaatti Kadmiumsulfidi Kadmiumsyanidi Kadmiumoksidi, huuru Klooriasetoni Klooribentseeni Klooribifenyylioksidit Klooribifenyylit Klooribifenyylit (42 % klooria) Klooribifenyylit (54 % klooria) Kloorietaani Kloorietikkahappo Kloorikamfeenit Kloorinaftaleenit Klooripyrofossi Klooristyreeni o-klooristyreeni Kloroformi Kresoli o-kresoli

23 21 m-kresoli p-kresoli Kresoli, isomeerien seos Ksyleeni o-ksyleeni m-ksyleeni p-ksyleeni m-ksyleeni-alfa,alfa,-diamiini Ksylidiini 2,3-Ksylidiini ,4-Ksylidiini ,5-Ksylidiini ,6-Ksylidiini ,4-Ksylidiini ,5-Ksylidiini Kumeeni Lindaani Lyijytetraetyyli Lyijytetrametyyli Malationi Mangaanisyklopentadieenitrikarbonyyli Mesityylioksidi Metanoli Metoksietanoli (2-Metoksietoksi)etanoli Metoksietyyliasetaatti (2-Metoksimetyylietoksi)-propanoli Metoksi-1-metyylietyyliasetaatti ,4 -Metyleenibis(kloorianiliini) Metyyliakrylaatti Metyyliakryylinitriili Metyyliazinfossi Metyylibromidi Metyylibutyyliketoni Metyyli-2-heksanoni Metyylihydratsiini Metyyli-isosyanaatti Metyyliparationi Metyyli-2-pentanoli o-metyylisykloheksanoni Metyylisyklopentadienyylimangaanitrikarbonyyli Mevinfossi Morfoliini Naledi Natriumatsidi Natriumfluoriasetaatti Nikotiini o-nitroaniliini m-nitroaniliini p-nitroaniliini Nitrobentseeni Nitroglykoli ,1 0,63 0,3 1,9 iho Nitroglyseroli ,1 0,94 0,3 2,8 iho p-nitroklooribentseeni Nitropropaani Nitrotolueeni Nitrotolueeni Nitrotolueeni Nitrotolueeni Oksaalihappo Osmiumtetraoksidi Parakvatti Parationi Pentakloorifenoli Pikriinihappo Pikriinihapon suolat Propargyylialkoholi ,2-Propyleeniglykolidinitraatti Propyleeni-imiini ,2-Propyleenioksidi Pyridiini Pyridiinihydrokloridi Pyrokatekoli Rikkihiili Strykniini Sulfoteppi Syaanivety Syanidit Kaliumsyanidi Kalsiumsyanidi Sykloheksanoni Sykloheksyyliamiini Syklotrimetyleenitrinitroamiini Tallium ja sen liukoiset yhdisteet Tallium Talliumsulfaatti Tetrahydrofuraani ,1,2,2-Tetrakloorietaani Tetrakloorifenoli ,3,4,5-Tetrakloorifenoli ,3,4,6-Tetrakloorifenoli Tetrametyylisukkinonitriili Tetryyli Tina, orgaaniset yhdisteet Akryyliamidi Akryylinitriili Aldriini Allyylialkoholi Aniliini Anisidiini o-anisidiini p-anisidiini Asetonitriili Bentseeni Bentso(a)pyreeni Bromoformi Butanoli n-butanoli sek-butanoli (R)-Butan-2-oli (S)-Butan-2-oli ()-Butan-2-oli tert-butanoli Butoksietanoli Butanoni Butoksietyyliasetaatti Butyyliamiini n-butyyliamiini DDT Dekaboraani Demetoni Diatsinoni ,2-Dibromietaani Di-n-butyyliamiini Dieldriini Dietanoliamiini Dietyleenitriamiini Dietyyliamiini Dietyyliaminoetanoli 2-Dietyyliaminoetanoli Di-isopropyyliamiini ,2-Diklooribentseeni ,1-Dikloorietaani Diklorvossi Dikrotofossi Dikvatti Dimetyylianiliini Dimetyyliasetamidi Dimetyyliformamidi ,1-Dimetyylihydratsiini Dimetyylisulfaatti Dinitrobentseeni

24 22 Ammonium-4,6-dinitro-o kresolaatti 4,6-Dinitro-o-kresoli Kalium-4,6-dinitro-o-kresolaatti Natrium-4,6-dinitro-o-kresolaatti Dinitrotolueeni 2,3-Dinitrotolueeni ,4-Dinitrotolueeni ,6-Dinitrotolueeni ,4-Dinitrotolueeni ,5-Dinitrotolueeni ,5-Dinitrotolueeni ,4-2,6-Dinitrotolueeni Dioksaani Elohopean alkyyliyhdisteet Dietyylielohopea Dimetyylielohopea Elohopea ja sen epäorgaaniset yhdisteet Elohopea, metalli Elohopea-(II)-dikloridi Elohopeafulminaatti Elohopea-(I)-jodidi Elohopea-(II)-nitraatti Elohopea-(II)-sulfaatti Elohopea-(II)-sulfidi Endosulfaani Endriini Epikloorihydriini ,2-Etaanidioli Etoksietanoli Etoksietyyliasetaatti Etyleenidiamiini Etyleeni-imiini Etyleenikloorihydriini Etyyliakrylaatti Etyylibentseeni Etyylibromidi N-Etyylimorfoliini Fenoksietanoli Fenoli Fenotiatsiini p-fenyleenidiamiini Fenyyliglysidyylieetteri Fenyylihydratsiini Fenyylihydratsiinihydrokloridi Fenyylihydratsiniumkloridi Fenyylihydratsiniumsulfaatti Fluorivety Formamidi Furfuraali Furfuryylialkoholi Glysidoli n-heksaani Heksafluoriasetoni Heptakloori Heptanoni Hiilitetrakloridi Hydratsiini Jodi Kadmium ja sen yhdisteet Kadmium, metalli Kadmiumfluoridi Kadmiumfluorisilikaatti Kadmiumformaatti Kadmiumjodidi Kadmiumkloridi Kadmiumkloridi, dihydraatti Kadmiumkloridi, monohydraatti Kadmiumoksidi Kadmiumsulfaatti Kadmiumsulfidi Kadmiumsyanidi Kadmiumoksidi, huuru Klooriasetoni Klooribentseeni Klooribifenyylioksidit Klooribifenyylit Klooribifenyylit (42 % klooria) Klooribifenyylit (54 % klooria) Kloorietaani Kloorietikkahappo Kloorikamfeenit Kloorinaftaleenit Klooripyrofossi Klooristyreeni o-klooristyreeni Kloroformi Kresoli o-kresoli m-kresoli p-kresoli Kresoli, isomeerien seos Ksyleeni o-ksyleeni m-ksyleeni p-ksyleeni m-ksyleeni-alfa,alfa,-diamiini Ksylidiini 2,3-Ksylidiini ,4-Ksylidiini ,5-Ksylidiini ,6-Ksylidiini ,4-Ksylidiini ,5-Ksylidiini Kumeeni Lindaani Lyijytetraetyyli Lyijytetrametyyli Malationi Mangaanisyklopentadieenitrikarbonyyli Mesityylioksidi Metanoli Metoksietanoli (2-Metoksietoksi)etanoli Metoksietyyliasetaatti (2-Metoksimetyylietoksi)-propanoli Metoksi-1-metyylietyyliasetaatti ,4 -Metyleenibis(kloorianiliini) Metyyliakrylaatti Metyyliakryylinitriili Metyyliazinfossi Metyylibromidi Metyylibutyyliketoni Metyyli-2-heksanoni Metyylihydratsiini Metyyli-isosyanaatti Metyyliparationi Metyyli-2-pentanoli o-metyylisykloheksanoni Metyylisyklopentadienyylimangaanitrikarbonyyli Mevinfossi Morfoliini Naledi Natriumatsidi Natriumfluoriasetaatti Nikotiini o-nitroaniliini m-nitroaniliini p-nitroaniliini Nitrobentseeni Nitroglykoli ,1 0,63 0,3 1,9 iho Nitroglyseroli ,1 0,94 0,3 2,8 iho