Tekstilajiportfolio. Mikko Tampio 1M

Transkriptio

1 Tekstilajiportfolio Mikko Tampio 1M

2 Neuvokki banaanikärpäsistä Internet on synnyttänyt uudenlaisen neuvokin, jossa kirjoittajalla on entistä henkilökohtaisempi ote ja jossa aikaisempi materiaali aiheesta on klikkauksen päässä. 2 & 3: Teksti on neuvokki. Neuvokki keskittyy kuvaamaan ja ratkaisemaan jotakin lukijalle läheistä ongelmaa, usein liittyen esimerkiksi asumiseen ja ruoanlaittoon. Banaanikärpästen häätäminen on sopiva aihe neuvokille, sillä se koskettaa useita ihmisiä ja mahdollistaa yllättävien ratkaisujen esittelemisen. Erityisesti Internetissä julkaistulle neuvokille on tyypillistä tekstin henkilökohtainen kuvaus kirjoittajan arjesta ja ulkoisten lähteiden käyttö linkkien muodossa. Myös lukijan haastaminen kommentoimaan omat vinkkinsä on yleistä. Kielellisesti neuvokki on usein lähellä puhekieltä, mikä sopii arkisiin aiheisiin ja kirjoittajan elämän ongelmien kuvaamiseen. 4: Tekstiin kuuluu otsikko, kuva, kuvateksti, ingressi ja leipäteksti. Sitä ympäröivä sivusto sisältää kommenttiosion sekä linkkejä toisiin artikkeleihin, joita lukijaa houkutellaan lukemaan. 5: Kertovaa tekstityyppiä teksti edustaa kuvaillessaan aikajärjestyksessä kirjoittajan aikaisempia yrityksiä ratkaista ongelma: Seuraavaksi testasin punaviiniä. Tai oikeastaan edellisestä illasta oli jäänyt lasiin muutaman kulauksen verran punaviiniä. Aamulla kärpäset pörräsivät lasin lähellä, mutteivät kuitenkaan syöksyneet lasiin. Teksti on ohjaava sekä kuvaileva selostaessaan kirjoittajan löytämiä ratkaisuja, vaikka se pitääkin minäkertojan. Päätin tehostaa kikkaa ja vedin lasin päälle tuorekelmun ja tökin siihen veitsellä reikiä. Näin banaanikärpäset pääsisivät lasiin, mutteivät pääsisi niin helposti pois. Erittelevästi teksti sisältää myös lyhyen luonnehdilman banaanikärpäsistä. Banaanikärpäset ovat monen kotitalouden riesa. Ne

3 eivät ole haitallisia ihmisille, mutta sitäkin ärsyttävämpiä pörrätessään ympäri keittiötä. Se, että koti on siisti ja ikkunat ja biojäteastian pitää kiinni, tulisi ehkäistä niiden hyökkäystä. 6: Internetissä julkaistu teksti voi olla pitempi kuin painetussa viestintävälineessä esiintyvä. Tämä näkyy kyseisessä neuvokissa, joka melko laajasti kuvailee lopulliseen ratkaisuun liittymättömiä asioita (kirjoittajan kokeilemat aikaisemmat ratkaisut). Kirjoittajan ote on myös melko henkilökohtainen ja miltei blogimainen, mikä on harvinaista sanomalehdissä, ellei kyseessä ole lehden erityinen vakiokirjoittaja. Jos teksti julkaistiin Ilta-Sanomien painetussa lehdessä, vain itse ratkaisu todennäköisesti säilytettiin. Kielellisesti tekstissä on mukana useita puhekielestä tuttuja ilmaisuja, kuten Viheliäiset pirulaiset, Joo, no ei toiminut, jotka ovat harvinaisempia painetuissa lehdissä. Tekstin kolmesta kuvasta (huonolaatuinen kuva kärpäsestä, kaksi kirjoittajan itse ottamaa kuvaa kärpästapporatkaisusta) yksikään ei todennäköisesti myöskään päätyisi painettuun versioon. Otsikon huudahdukset ( Tämä kikka todellakin toimii! Katso kuva! ) ovat yleisiä Internetissä, jossa lukija on houkuteltava klikkaamaan artikkelia, jotta lehti saisi mainostuloja. Internet mahdollistaa myös linkit muihin artikkeleihin sekä kommenttiosion. 7. Teksti tuli valituksi, koska neuvokki on mielenkiintoinen tekstilaji ja teksti hyödynsi laajasti Internetin tuomia mahdollisuuksia, jolloin siitä oli helppo keksiä huomionarvoista mainittavaa. 8. Monilla tekstiä lukeneilla oli todennäköisesti samanlainen ongelma, joten se kenties sai heidät kokeilemaan kirjoittajan esittelemää ratkaisua kärpäsongelmaan. Itseeni tekstillä ei ollut kovin suurta vaikutusta. 9. Teksti on saatavilla Ilta-Sanomien sivuilla: html

4

5 Pääkirjoitus vaaleista Ruotsissa Helsingin Sanomien pääkirjoitus on mahdollisesti Suomen luetuin pääkirjoitus. Tällainen asema vaatii neutraalin otteen ja aiheen oikeanlaisen kuvauksen. 2 & 3: Kyseessä on pääkirjoitus. Sivun ylälaidan Pääkirjoitus-tekstin lisäksi tämän huomaa tekstin aiheesta: se ottaa kantaa ajankohtaiseen asiaan nostaen esiin aiheen merkityksen. Näkyvä sijoittelu heti lehden alkuun on myös tyypillistä. Kirjoittajaa ei myöskään ole usein mainittu, vaikka tällainen onkin yleistä muissa palstankaltaisissa sanomalehtitekstilajeissa. Kielellisesti pääkirjoitus on uutisen tavoin neutraali, eikä se pyri tuomaan esille kirjoittajan näkökulmaa tai persoonallisuutta. 4: Otsikko, leipäteksti, nosto. 5: Teksti on kertova kuvatessaan nykytilannetta, jotta asiaa voidaan käsitellä. Osuuksien voisi myös sanoa edustavan kuvailevaa tekstityyppiä, sillä toisin kuin kertovassa tekstityypissä yleensä, tapahtumia ei kuvata aikajärjestyksessä. Ruotsin demarijohtajalla Stefan Löfvenillä ei ole edessään helppoja vaihtoehtoja. Löfven on sunnuntaina pidettyjen valtiopäivävaalien voittaja siinä mielessä, että demarit yhdessä ympäristö- ja vasemmistopuolueiden kanssa ohittivat äänimäärässä porvaripuolueiden liittouman. Perusteleva tekstityyppi tulee esille, kun pääkirjoitus esittää johtopäätöksiä tapahtumista ja perustelee ne. Vaalikeskusteluissa keskityttiin pitkälti koulutukseen ja hoiva-alaan, mutta ilmeisesti maahanmuuttokysymykset olivat ratkaisevampia. 6: Helsingin Sanomissa ilmestyminen toi tekstiin varmasti asiapitoisuutta. Pääkirjoitus on myöskin lehden tavoin melko neutraali. Jos teksti olisi ilmestynyt vaikkapa jonkun puolueen lehdessä, olisi se todennäköisesti ottanut kantaa Ruotsin poliittisen ilmapiirin muutokseen. Myös eri asioita olisi otettu esille nykyisen tekstin ollessa yleiskatsaus. Esimerkiksi tekstin mainitsema Ruotsin Nato-jäsenyyden epätodennäköisyys neljän vuoden aikana oltaisiin voitu nostaa esille positiivisena tai negatiivisena. Viihteellisille julkaisuille teksti on liian pitkä ja huumoriton. 7: Tekstin aihe oli kiinnostava, ja kokonaisuutena se kuvasti hyvin pääkirjoitusta. 8: Tekstin esittämät mielipiteet eivät olleet radikaaleja, joten poliittisesti sen vaikutusvalta on varmaankin pieni. Helsingin Sanomien pääkirjoituksena tekstin näkyvyys oli hyvä, joten se kuitenkin tavoitti monet ihmiset, joiden mielikuviin Ruotsin poliittisesta tilanteesta se kykeni vaikuttamaan. Itse totesin tekstin väitteet tarpeeksi uskottaviksi, mutta neutraali pääkirjoitus ei erityisesti muuttanut mielipiteitäni. 9: Helsingin Sanomat 16/9/2014

6 Tiedeuutinen supertietokoneesta Tiedeuutinen on mielenkiintoinen tekstilaji, jonka sisällön saattaa ymmärtää vain sellainen, joka tuntee aihetta jo aikaisemmin. 2 & 3: Tekstin tekstilajin tunnistaa uutiseksi siitä, että se kertoo ajankohtaisesta aiheesta. Tyypilliseen uutistyyliin teksti kertoo ensimmäiseksi tärkeimmän asian ja seuraavaksi lisätietoja, jotta lukijan ei tarvitsisi lukea koko uutista saadakseen mielikuvaa tapahtumista. Juuri tiedeuutiseksi tekstin tunnistaa sanastosta, joka saattaa aueta vain asiasta aiemmin tietäville. Tavallinen uutinen saattaisi yksinkertaistaa tai selittää sanastoa. Aiheella ei myöskään ole laajempaa merkitystä yhteiskunnassa. 4: Otsikko, leipäteksti. 5: Teksti on kertovaa kuvaillessaan tapahtunutta. Uudistukset kasvattivat Sisun laskentatehon viisinkertaiseksi. Lisäksi teksti selittää aihettaan erittelevästi. Myös kuvaileva tekstityyppi voi olla kyseessä. Suomalaiset ja eurooppalaiset tutkijat käyttävät Sisua eri tieteenaloilla. Sitä tarvitsevat mallintamiseen esimerkiksi ilmaston, astrofysiikan ja nanotekniikan tutkijat, samoin materiaali- ja biotieteilijät sekä fuusioenergian ja uusiutuvien energiamuotojen tutkijat.

7 6: Tekstiä ei todennäköisesti nähtäisi tiedejulkaisujen tai -osioiden ulkopuolella, sillä sen aihe ei ole viihteellinen tai yhteiskunnallisesti merkittävä. Jos se julkaistaisiin tiede- tai teknologiajulkaisussa, olisi teksti todennäköisesti pitempi ja aihetta laajemmin käsittelevä. Sanastoa saatettaisiin selittää tarkemmin, sillä silloin tekstin voitaisiin olettaa kiinnostavan muitakin kuin niitä, jotka tuntevat aihetta jo tarpeeksi hallitakseen sanaston. Tarkempi tieto uudesta laskunopeudesta sekä vertailu maailman muihin supertietokoneisiin olisivat todennäköisiä lisäyksiä uutiseen. 7: Valitsin tekstin, koska aihe oli kiinnostava. 8: Teksti saattaa vaikuttaa vain hyvin pieneen määrään ihmisiä, sillä tiedeuutisen lukijan on ymmärrettävä sanastoa. Kynnys lukea uutinen on myöskin paljon korkeampi. Itse en edes tiennyt supertietokoneen olemassaolosta, mikä osoittaa loistavasti, miten pienen arvon tiedeuutiset saavat niitä käsittelemättömässä mediassa. 9: Helsingin Sanomat 16/9/2014 Twitter kampanjavälineenä Sosiaalista mediaa on ennustettu tavaksi, jolla nuoret äänestäjät saadaan innostumaan politiikasta. Twitter mahdollistaa kampanjoiden henkilökohtaistamisen tuomalla tavallisten ihmisten äänet esiin. Kyseiset tviitit liittyvät kansalaisaddressiin, joka tavoittelee Iso-Britannian sukupuolivalistuksen muuttamista. Kiinnostavan poliittisen välineen Twitteristä tekee sen henkilökohtaisuus ja nopeus. Esimerkiksi arabikevään aikana uusin tieto löytyi usein sosiaalisesta mediasta tavallisten ihmisten kirjoittamana. Usein Twitteriä käytetäänkin kampanjoinnissa tuomaan esille ihmisten omakohtaisia kokemuksia. 2 & 3: Sosiaalisen median tekstilajeilla on yhteistä se, että ne ovat tavallisten ihmisten, julkkisten tai vaikkapa yhtiöiden julkaisemia viestejä tietyllä Internet-sivulla. Usein on mahdollista päättää hyvinkin tarkasti, mitä materiaalia käyttäjä kohtaa tai keneltä se tulee. Twiitti on Twittermikroblogipalvelun tekstilaji. Esimerkiksi Facebook-päivityksestä sen erottaa 140 merkin maksimipituus. Keskustelun tunnistaa juuri Twitter-keskusteluksi siitä, että laajasti seuraajia kerännyt tili nostaa yksittäisen käyttäjän tviitin näkyviin seuraajilleen (uudelleentwiittaus). Usein

8 materiaali Twitterissä voi olla myös vitsi tai linkki ulkoiseen sisältöön, kuten uutisartikkeliin. 4: Twiitti näyttää lähettäjänsä profiilikuvan, käyttäjänimen sekä tilin nimen. Aihetunniste (puhekielessä hashtag) liittää twitin tiettyyn aiheeseen. On mahdollista nähdä tiettyyn aihetunnisteeseen sisältävät twiitit, joten ominaisuus on yleisessä käytössä kampanjatyössä. 5: Lyhyytensä takia twiitit edustavat usein vain yhtä tekstityyppiä. EverydaySexism-projektin twiitti on ohjaava, sillä se kehottaa käyttäjiä jakamaan kokemuksiaan #SRENowaihetunnisteessa ja allekirjoittamaan twiitti on kuvaileva ja perusteleva kontekstissa aikaisemman kanssa, sillä se perustelee kansalaisaddressin aiheen tärkeyden. 6: Sosiaalisen median ulkopuolella tuskin nähtäisiin noin henkilökohtaista tavallisten ihmisten mielipiteiden mukaantuomista. EverydaySexism-tili uudelleentwiittasi kymmeniä twiittejä, mutta esimerkiksi uutiseen noin suuri määrä tavallisten ihmisten mielipiteitä ei mahtuisi. Jokin poliittinen lehti saattaisi julkaista uutisen kansalaisaddressista, mutta tavalliset sanomalehdet tuskin tekisivät sitä, ellei kampanja kasvaisi suuremmaksi. Suomalainen media tuskin kiinnostuisi Iso-Britanniaan liittyvästä kampanjasta, mutta suomalaiskäyttäjän on helppo seurata niitäkin aiheita, jotka eivät suomessa uutiskynnystä ylitä. 7: Valitsin tekstin, koska se on mielenkiintoinen esimerkki sosiaalisen median käytöstä muussakin kuin viihteessä. Sosiaalisen median merkitys tulevaisuudessa on varmasti entistä suurempi, ja ei ole mahdotonta kuvitella twiittien ja Facebook-päivitysten mukautuvan jopa historiallisiksi lähteiksi. Aiemmin maailmanhistoriassa ei ole ollut mahdollista saada niin laajaa tietomäärää suoraan niiltä, joihin jokin asia vaikuttaa. 8: Ihmisen henkilökohtainen kirjoitus saattaa olla poliittisesti paljon vaikuttavampi kuin yleinen spekulointi asiasta. Itse olen tätä mieltä. Kansalaisaddressi ei myöskään todennäköisesti saa laajaa mediahuomiota, joten sosiaalinen media voi olla parempi tapa levittää tietoutta. Viestien uudelleenjakamismahdollisuus voi myös olla merkittävä tekijä, sillä lukija päätyy harvoin vapaaehtoisesti lukemaan vaikkapa poliittisesti eri näkemyksen omaavaa tekstiä. 9: Tekstiruokavaliotarkkailu Painetut tekstit: Muutama artikkeli Helsingin Sanomista, viisikymmentä sivua Stephen Kingin kirjasta Tapahtumapaikkana Duma Key, historian, elämänkatsomustiedon, kemian sekä äidinkielen oppikirjat. Puhutut tekstit: Keskusteluja erinäisten ihmisten kanssa. Sähköiset tekstit: Muutama tekstiviesti, esimerkkitekstiportfolio Maunulan yhteiskoulun kotisivuilta, muutama ohjelmointiaiheinen uutinen. Mielestäni kulutan tekstejä melko tasapainoisesti, sillä lista sisältää sekä uutisia että fiktiota. Olen lukenut paljon, joten harva teksti on minulle vaikeaselkoinen. Poikkeuksen voivat muodostaa paljon omituista sanastoa sisältävät tietokirjat sekä tietyt englanninkieliset tekstit. Tuotan lähinnä koulutekstejä (muistiinpanoja, tehtäviä, projekteja, koevastauksia) sekä

9 ohjelmointiaiheisia tekstejä, kuten ohjelmakoodia, kommentteja (huomiot siitä, mitä ohjelmakoodi tekee) sekä määrittelyjä (jonkin toiminnan tarkka kuvaus, joka pyrkii määräämään selvät säännöt, jotta toiminta voidaan tarkasti toteuttaa useilla alustoilla).