HARJOITUS 2. Kasvattamot ja mittaukset
|
|
- Pauliina Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HARJOITUS 2. Tehtävä 1 Alla on esitetty relaatiotietokannan taulujen rakenne. Mitä ongelmia tähän tietokantaan liittyy jos se yritettäisiin ottaa käyttöön sellaisenaan? Korjaa puutteet ja esitä toimiva ratkaisu. Osa tietokannasta Kalankasvattamot ja mittaukset Taulujen väliset yhteydet on piirretty näkyviin helpottamaan suhteiden hahmottamista. Ilman niitäkin suhteet pitäisi voida nähdä varsin helposti, mutta tässä tapauksessa näin ei ole, sillä tietokannan rakenne ei ole aivan kelvollinen. Tietokannassa on tietoa kasvattaja tiloista, omistajista, altaista, lajikkeista ja altaisiin liittyvistä mittauksista, esim. kalataudit, veden laatu jne. sekä mittauspalvelujen tarjoajista yms. Kasvattamot ja mittaukset Esimerkkivastaus Tietokannassa esiintyviä puutteita ja ongelmia: Pääavaimet: Yritys taulun Ytunnus ei välttämättä ole paras mahdollinen pääavain, sillä jos kyseessä on yrityksen y-tynnus, on sen käyttö hankalaa Mittaaja taulussa, johon se tulisi yhdistää. Parempi esim YritysID ja jos yrityksen y-tunnusta todella tarvitaan, lisätään se tauluun tavalliseksi attribuutiksi.
2 Huono pääavain tauluissa Mittaaja, Kasvattaja ja Tila. Nimi tavallisena tekstinä ei yleensä ole hyvä idea avaimeksi sillä usein on mahdollista, edes jossain määrin, että myöhemmin törmätään toiseen saman nimiseen henkilöön jota ei voitaisikaan lisätä sellaisenaan enää tauluun. Riippuen miten tilan nimi tietokannassa ymmärretään voi olla että toista saman nimistä ei voi tulla edes teoriassa vastaan, mutta jokin indeksi olisi tässäkin tapauksessa parempi. Näin ollen tietokannan rakenne ei rajoita sen toimintaa tulevaisuudessakaan. Allas taulun yhdistetty pääavain on turha ja jopa huono: Sitä ei tarvita. Paremman rakenteen saisi käyttämällä AllasID avainta ja muuttamalla Tila ja Numero attribuutit tavallisiksi tietueen tiedoiksi niin että Tila on edelleen vierasavain Tila taulun pääavaimeen joka jo yllä korjattiin. Nyt nähtäisiin esimerkiksi Altaan 15 kuuluvan Tilalle 4 ja olevan siellä allas numero 3. Tila taulusta taas saadaan tieto mikä onkaan Tila numero 4 jne. Attribuutit: Puhelinnumerot olisi hyvä tallentaa tekstimuotoisina. Esimerkiksi ei ole luku on lukuarvo, mutta riippuen käytettävästä järjestelmästä saattaa siitä kadota automaattisesti nolla edestä lukua tallennettaessa, aivan kuten Excelissä (mm. Access), sillä luvussa ei tarvita ylimääräistä nollaa edessä. Tietokannan vieras käyttäjä ei välttämättä tiedä missä muodossa numero juuri tällä kertaa halutaan, ja saattaa siis yrittää tallentaa esim. väliviivan puhelinnumeroon. Mittaaja taulussa lienee Osoite parempi nimetä Postiosoitteeksi, mikä sen tarkoitus lieneekin. Yritys taulusta lienee unohtunut ensisijainen s-postiosoite joka liittyy juuri tietokannan käyttäjän tarpeisiin. Vierasavaimet: Avaimia korjattiin jo yllä, mutta hyvä tapa olisi käyttää vierasavaimen nimenä samaa nimeä kuin siihen liittyvä pääavainkin on. Nyt tietokannan rakenteen hahmottaminen on hankalampaa ilman näkyviä linkkejä johtuen täysin satunnaisista vierasavain-pääavain nimistä. Yllä esitetyt pääavainten korjaukset myös selkiyttävät rakennetta. Tiedon toistaminen Tila taulussa on paljon toistettua tietoa. Omistaja ja Lajike attribuutit eivät kuulu enää tähän tauluun sillä tieto on jo tauluissa Kasvattaja ja Allas. Lisäksi Omistaja oli vielä nimetty eriävästi kasvattajasta, aivan turhaan. Olisi myös mietittävä onko kasvattajalla ja tilalla todellakin eri osoite ja puhelinnumero? Miten ne tällöin tallennetaan tietokantaan? Lisäksi voitaisiin vielä miettiä onko altaiden lukumäärä tieto oikeasti tarpeellinen. Jos ei, niin samaan tietoon päästäisiin kyselyn kautta joka laskisi kyseisen tilan altaiden lukumäärän. Nyt jos tilalle lisätään allas, on päivitys tehtävä kahteen paikkaan, mikä ei kuulosta relaatiomaiselta ratkaisulta. Alla on esitetty yksi ehdotus parannetuksi versioksi.
3 Kasvattamot ja mittaukset, ehdotus korjatuksi versioksi.
4 Tehtävä 2 Mitä vaiheita sisältyy tietokannan suunnitteluprosessiin? Milloin käytetään käsiteanalyysia ja mikä rooli normalisoinnilla on suunnittelun kannalta? Suunnittelusta Tietokantojen suunnittelu voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan, kuten mikä tahansa systeemityö: varsinainen suunnittelu ja kehitys, sekä käyttöönoton jälkeinen ylläpitotyö ja siihen liittyvät tekijät. Toisaalta itse suunnitteluvaiheesta voidaan vielä erottaa analyysivaihe, johon mm. käsiteanalyysi kuuluu. Suunnittelu aloitetaan analyysivaiheella. Tämän kurssin kannalta olennainen analyysin osa on käsiteanalyysi, mutta siihen sisältyy paljon muutakin. Käsiteanalyysin rinnalla suoritetaan usein toimintoanalyysi ja tietotarveanalyysi. Vaihe voidaan päättää normaalitarkistuksilla, eli normalisoinnilla. Analyysivaiheen jälkeen on käytettävissä tietokannan käsitekaavio, eli looginen kuvaus mitä tietokannassa on sellaisessa muodossa että se on mahdollisimman tehokas (usein varmennettu normalisoinnilla) ja tiedon päällekkäisyyttä ei esiinny, mutta kaikki tarvittava kohdealueesta on mallinnettu. Käsitekaavio on vielä järjestelmäriippumaton. Suunnitteluvaiheen aikana käsitekaaviosta muotoutuu käytettävän järjestelmän mukainen malli tietokannasta. Relaatiotietokannassa käsitekaaviosta johdetaan taulujen rakenne, eli attribuutit, avaimet, tietotyypit jne., sekä vastaavasti taulujen väliset suhteet. Toisin sanoen käsitekaavion yksilötyypit, ominaisuustyypit ja yhteystyypit muotoutuvat relaatiomallin tauluiksi, attribuuteiksi ja avaintiedoiksi. Yhtälailla siitä voitaisiin johtaa jonkin muunkin tietomallin mukainen tietokanta, olkoon se vaikka verkkomallin tai hierarkkisen mallin mukainen. Suunnitteluvaiheen jälkeen, kun käytössä on relaatiomallin mukainen esitys tietokannasta, on myös määritetty käytettävät eheyssäännöt ja tehty pientä hienosäätöä tietokannan rakenteeseen. Joitain muitakin operaatiota yleensä suoritetaan mutta tämän kurssin puitteissa keskitytään itse suunnitteluun, käsitekaavion laadintaan ja kohdealueen mallintamiseen ja sen toteuttamiseksi valmiiksi pieneksi tietokannaksi. Normalisoinnista Normalisointi on alun perin relaatiomallin mukainen suunnittelumenetelmä, jolla pyritään samaan lopputulokseen kuin käsiteanalyysinkin avulla: mahdollisimman hyvään (relaatiomallin) mukaiseen tietokantaan. Normalisointi voidaan siis nähdä käsiteanalyysiin verrattavana vaihtoehtoisena menetelmänä, mutta sitä voidaan käyttää myös täydentämään käsiteanalyysia, kuten aiemmin mainittiin. Tällöin puhutaan usein normalisointi tarkistuksesta. Normalisoinnin tuloksena saadaan malli tauluista ja niiden attribuuteista, sekä tieto avaimista. Tuloksena on siis ehdotelma tietokannan rakenteesta, joka voidaan taata olevan tiedon esityksen kannalta optimaalinen siten että tietoa ei toisteta, taulut esittävät vain kyseiselle taululle kuuluvaa tietoa ja toisaalta taulut ovat myös mahdollisimman pieniä ja yksinkertaisia. Lopputulos on käytännössä sama kuin mihin päädyttäisiin käsiteanalyysinkin kautta, mutta lähestymistapa ongelmaan vain on erilainen. Käsitekaaviolle voidaan suorittaa, kuten jo mainittiin, ns. normaali- tai normalisointi tarkistus. Tällä tarkoitetaan että valmiille käsitekaaviolle, tai oikeastaan sen yksilötyypeille, suoritetaan normalisointi. Jos rakenne on jo hyvä, ei normalisointi aiheuta enää muutoksia yksilötyypeissä. Tämä on normaali tilanne, ja hyvin tehty käsiteanalyysi johtaa normalisoituun malliin, mutta asia voidaan haluta varmistaa kokeilemalla normalisointia jokaiseen yksilötyyppiin. Jos muutoksia kuitenkin tulee, korjataan käsitekaaviota sen mukaan ja voidaan olla varmoja hyvästä lopputuloksesta. Normalisointia voidaan
5 siis käyttää varmistamaan että käsiteanalyysin tulos oli hyvä. Lisää normalisoinnista ja esimerkki tehtävässä x (Normalisointi harjoitus) Käsiteanalyysin eteneminen Käsiteanalyysi suoritetaan tavallisesti seuraavassa järjestyksessä: 1. Yksilötyyppien määritys 2. Yhteystyyppien määritys ja avainten lisääminen 3. Avainten ja yhteystyyppien eheyssäännöt, jos tarpeellisia. 4. Ominaisuustyyppien määritys (ei-avain tyypit) 5. Mahdolliset muut eheyssäännöt 6. Mallin tarkistus yleisesti ja esim. normalisointitarkistus.
6 Eheyssäännöistä Eheyssäännöt pyrkivät varmistamaan tietokannan ongelmattoman toiminnan ja relaatiomallin mukaisen perustan. Tietokannan rakenteeseen liittyviä eheyssääntöjä on jo käsitelty, esimerkiksi avaimiin liittyvät säännöt, mutta on myös semanttisia, käyttäjän määrittämiä eheyssääntöjä, joihin otetaan kantaa suunnitteluvaiheessa jotka voivat liittyä puhtaasti tiedon sisältöön ja merkitykseen tai asettaa rajoituksia esimerkiksi tiedon poistamiseen ja lisäämiseen. Suunnittelija voi päättää että tietyn tyyppistä dataa ei voi syöttää kuin tietynlaisessa muodossa, tai voidaan määrätä että tauluun X kuuluvaa tietuetta ei voi poistaa jos siihen liittyvä avaintietue taulussa Y on yhä olemassa, tai että henkilön tietoja ei voi syöttää ilman etu ja sukunimeä, mutta sähköpostiosoite ei ole välttämätön jne.
7 Tehtävä 3 Käsitemallin voidaan katsoa koostuvan yksilötyypeistä (olio), yhteystyypeistä ja ominaisuustyypeistä. Mitä näillä tarkoitetaan? Miten ne liittyvät valmiiseen relaatiotietokantaan? Miten käsitemallin osat löydetään? Yksilötyyppi Yksilö tai yksilötyyppi on kohdealueella oleva mallinnettavan tietokannan kannalta jollakin tavalla tarpeellinen olio, todellinen tai abstrakti. Tyypillinen olio voisi olla vaikkapa opiskelija, työntekijä, tilaus, koulu, projekti, asiakas jne. Yksilötyyppi on siis eräänlainen olioluokka. Kaikki vastaavat yksilöt kuuluvat tähän luokkaan, mikä johtaa siihen että valmiissa tietokannassa yksilötyypeistä tulee relaatiotietokannan tauluja ja tauluissahan on yksilöitä, tietueita, jotka ovat ominaisuuksiltaan (attribuutit) samanlaisia. Yksilötyypit löytyvät varsin helposti kohdealueelta. Ainoa ongelma voi olla jossakin tilanteessa päättää tulisiko kyseessä olla uusi yksilötyyppi vai ominaisuustyyppi jo olemassa olevaan yksilöön. Alityypeiksi kutsutaan yksilötyyppiä joka perii ominaisuutensa toiselta yksilöltä. Alityypit ovat isäntä yksilön eri ilmentymiä jotka halutaan mallintaa käsitekaaviossa erikseen. Esimerkiksi Asiakas yksilöllä voisi olla alityypit Henkilö ja Yritys, sillä asiakas voi tässä tapauksessa olla yksityis- tai yritysasiakas. Kuitenkin molemmilla asiakas yksilöillä on samat attribuutit ja tietokannassa voi olla yksi taulu Asiakas jolla saattaa olla attribuutti tyyppi, joka kertoo onko asiakas yksityinen vai yritys. Jos tällä on tietokannassa merkitystä, ilmoitetaan siitä myös käsitekaaviossa alityypeillä. Voi myös olla että jollakin alityypeistä on yhteys yksilöön X, mutta muilla alityypeillä ei. Yksilötyyppi Asiakas ja alityypit, yksi merkintätapa Yhteystyypit Kahden yksilöntyypin välistä riippuvuutta kuvataan yhteystyypillä. Yhteystyyppi vastaa siten relaatiotietokannan taulujen välisiä yhteyksiä tai linkkejä, jotka esiintyvät pää- ja vierasavainten välillä. Samanlaiset yhteydet muodostavat siten yhteystyypin. Yhteystyyppejä voisivat olla Yritys- Tyontekija sekä Opiskelija-OsallistuaKurssiin-Kurssi, jolloin yksilöiden välille tulee relaatiotietokannassa avain yhteys. Esimerkiksi Tyontekija tauluun YritysTunnus vierasavaimeksi. Yhteystyyppejä määriteltäessä ei vielä mietitä avaimia sinänsä, vaan pää- ja vierasavaimet päätetään usein yhteyksien mukaan kun kaikki yhteydet on saatu päätettyä. Yhteystyyppi voi olla kolmea eri astetta: 1:1, 1:M sekä M:N, luetaan yhden suhde yhteen, yhden suhde moneen ja monen suhde moneen. M:N suhde ei ole sallittu valmiissa relaatiotietokannan käsitekaaviossa, ja tällainen suhde on purettava kahdeksi 1:M tyyppiseksi suhteeksi. Kts. Tästä lisää seuraavassa tehtävässä.
8 Esimerkkejä eri suhteista: 1:1 Rehtori Koulu, Kaupunki Pormestari, jne... Yhteen kouluun liittyy yksi rehtori ja toisinpäin. Pormestariin liittyy yksi kaupunki ja kaupunkiin liittyy yksi pormestariin, ei useampaan. 1:N Koulu Oppilas, Yritys Tyontekija, Pankki Konttori, jne... Kouluun liittyy useita oppilaita, mutta oppilaat liittyvät yhteen kouluun. Yrityksellä on työntekijöitä, mutta työntekijä liittyy vain yhteen yritykseen kerrallaan (ainakin tietokannassa), samoin pankilla on sivukonttoreita, mutta jokainen konttori kuuluu yhteen pankkiin. M:N Kokous Osallistuja, Esitieto Kurssi, Opiskelija Kurssi, Bandi Artisti jne... Kokouksella on useita osanottajia, mutta osallistuja voi olla läsnä useassa eri kokouksissa. (Tai on mahdollista olla näin!). Opiskelija osallistuu kursseille ja kurssiin liittyy opiskelijoita. Bändi voi esiintyä eri artistien kanssa, ja artisti ei aina esiinny saman yhtyeen kanssa. Olennaista yhteyksissä on, että jos on mahdollista, että yksilöön A voi liittyä useampi yksilö B, niin yhteys on silloin 1:N. Jos se ei ole mahdollista, niin vain silloin 1:1. Sama M:N suhteen kanssa. Kaksi eri merkintätapaa alla Suhteita voidaan merkitä asteluvulla, tässä tapauksessa 1 tai N, tai kuten alla on tehty nuolilla. Joskus myös yhteystyypille annetaan nimi, esimerkiksi Opettaa, tai Kuuluu (Oppilas kuuluu Luokka).
9 Harjoituksissa ei käsitellä yhteystyyppejä joille on asetettu ehdollisuutta, eikä erikoisia yhteystyyppejä. Ominaisuustyypit Ominaisuustyypeistä tulee valmiissa tietokannassa taulujen attribuutteja. Yleensä yhteystyyppien määrittelyn myötä osa ominaisuustyypeistä on jo saatettu määritellä ennen muiden lisäämistä, sillä avain attribuutit on tapana määritellä heti yhteystyyppien jälkeen. Jäljelle jäävät perus ominaisuustyypit, esimerkiksi Opettaja yksilötyypissä Etunimi, Sukunimi, kaikenlaisia yhteystietoja yms. Joskus on tapana merkitä löydetyt ominaisuustyypit käsitekaavioon näkyviin, kun se on kehitetty tälle asteelle saakka. Voi myös olla että ominaisuuksien määrittelyn myötä esiintyy tarvetta muuttaa yksilötyyppejä, erityisesti jos ominaisuuden sijoittaminen tuottaa vaikeuksia ja kaaviosta paljastuu heikkouksia tai epäloogisuutta. Ominaisuustyypit merkitty
10 Tehtävä 4 Mitä tarkoitetaan monen-suhde-moneen yhteystyypin pilkkomisella? Anna esimerkki tilanteesta jossa tämä on välttämätöntä sekä sopiva ratkaisu. Valmiissa relaatiotietokannassa ei voi esiintyä monen suhde moneen yhteystyyppiä. Ennen kuin käsitekaavio muutetaan varsinaiseksi tietokannaksi, on tällaiset yhteystyypit poistettava. Ratkaisu on purkaa M:N suhde kahdeksi 1:N yhteystyypiksi ja luoda uusi yhteys-yksilötyyppi joka mahdollistaa yhteysinformaation säilymisen, mutta joka ei tarvitse M:N yhteyttä. Sen sijaan kumpikin vanhoista yksilöistä on 1:N yhteydessä tähän uuteen, yhdistävään yksilöön. Alla oleva esimerkki selventää asiaa. Ongelmatilanne Ratkaisu Sekä taulujen rakenne Työntekijällä voi olla nyt useita osallistumisia, ja toisaalta projektiin liittyy (tai voi liittyä) useita osallistumisia. Ratkaisu korjaa ongelman varsin yksinkertaisesti ja vaivattomasti. Tämäkään ei aina ole 100% varma ratkaisu, kuten tehtävän 2 vastauksessa todettiin. Voi olla että yhdistävään yhteystyyppiin joudutaan lisäämään oma pääavain jos on olemassa vaara että yhdistävän yksilötyypin avainpari voi saada saman arvon kahdesti. Usein M:N yhteyden pilkkomisen takia joudutaan luomaan hieman keinotekoiselta vaikutta uusi yhteys yksilötyyppi, mutta ratkaisun tyylikkyys ei ole avain asemassa vaan tuloksena satava toimiva ratkaisu, kuten yllä.
3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio
3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien
LisätiedotLiigan taulut ja attribuutit
HARJOITUS 3. Tehtävä 1. Laadi harjoitusmielessä kaksi käsitekaaviota, (juniori. Nappula tms.)liiga ja äänitearkisto. Levyarkisto: Tietokannassa tulee olla perustiedot äänitteistä (CD, vinyyli, kasetti),
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 7 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 02.10.2017 1/10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain
LisätiedotTIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 4 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Relaatiotietokannan suunnitteluprosessin
LisätiedotHELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (20) Luento 3.1 7LHWRNDQWDSRKMDLVHQVRYHOOXNVHQVXXQQLWWHOXSURVHVVL Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Abstraktiotasot tietokannan suunnittelussa... 4 3-taso -malli... 4 TIHA-standardi... 5
LisätiedotLuento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu
HAAGA-HELIA / Heti-09 1 (17) Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi... 2 Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Tietokannan suunnitteluprosessi... 4 Käsitteellinen
LisätiedotTietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotTietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.
Tietokantasuunnittelusta Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla
LisätiedotTietokannan suunnittelu
HELIA TIKO-05 1 (12) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 2 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 28.8.2017 27/8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Oppitunnin
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotHELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 9.3.2001
HELIA 1 (19) Luento 11 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Arvojoukkoeheyssäännöt... 5 Null-arvoista... 6 Viite-eheyssäännöt... 7 Emorelaation päivitys...
LisätiedotHELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (13) Luento 2 Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Lähestymistapa... 5 Tietolähteet... 5 Vaiheistus... 5 Tietotarpeen
LisätiedotHELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset
LisätiedotPOLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN
POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 7 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU
LisätiedotEsimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit
Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.
LisätiedotJouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu
Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Polku luokkakaavioista taulujen toteutukseen kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003,
Lisätiedot2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus
LisätiedotTietokannan suunnittelu
HELIA TIKO-05 1 (19) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan
LisätiedotHaaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki
Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietotarpeet Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Vaiheistus... 5 Tietolähteet... 5 Lähestymistapa...
LisätiedotNormalisointi. Jouni Huotari & Ari Hovi. kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003, 2005) luku 5
Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Normalisointi kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003, 2005) luku 5 Jouni Huotari
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 8 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 8 MARKKU SUNI Tarkastellaan Loogista tietokannan suunnittelua vaihe 2 Taulujen määrittely loogisen tietomallin perusteella 2 Suunnittele ja tarkista taulut joka loogisesta
LisätiedotRelaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto
Harri Laine Helsingin yliopisto Suosion syy? Yksinkertaisuus vähän käsitteitä helppo hahmottaa Selkeä matemaattinen perusta ei tulkintaongelmia kuten esim. UML:ssä teoria käytäntö kaavio: R(A 1 :D 1, A
LisätiedotTietokannat PERUSMATERIAALI Microsoft Access 2007 Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 8.6.2009 www.piuha.fi materiaalimyynti@piuha.
Tietokannat PERUSMATERIAALI Microsoft Access 2007 Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty 8.6.2009 materiaalimyynti@piuha.fi Tämän materiaalin kopioiminen ilman tekijän lupaa kielletään tekijänoikeuslain
LisätiedotTIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO
TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ
LisätiedotJouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä
OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista
LisätiedotTietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen
LisätiedotHELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Optimointi Harri Laine 1. Kyselyn optimointi. Kyselyn optimointi
Miksi optimoidaan Relaatiotietokannan kyselyt esitetään käytännössä SQLkielellä. Kieli määrittää halutun tuloksen, ei sitä miten tulos muodostetaan (deklaratiivinen kyselykieli) Tietokannan käsittelyoperaatiot
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta
Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotOULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ
OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ Anne Kivinen & Heino Puoskari Oulun yliopiston kirjasto Tietoaineistopalvelut 15.9.2016 Kuopio, Varastokirjaston kokoelmayhdyshenkilötapaaminen
LisätiedotTieto/datamallit. Marttila-Kontio/Unicta Oy
4.4.2017 Tieto/datamallit 4.4.2017 Data Governance Data governance (DG) refers to the overall management of the availability, usability, integrity, and security of the data employed in an enterprise. 4.4.2017
LisätiedotOlio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.
4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi
LisätiedotNimi: Henkilötunnus: {id} {+id}
TEHTÄVÄ : Eräillä kursseilla on kertauskysymyksiä, joihin opiskelijat vastaavat webin kautta. Kurssilla voi olla useita kysymyssarjoja, joihin voi kuulua monta kysymystä. Kysymyssarjalla on kurssikohtainen
LisätiedotHAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli
HAAGA-HELIA heti09 1 (27) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Arvojoukkoeheyssääntö... 8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI Tarkastellaan Tietokannan fyysistä suunnittelua Menetelmän vaihetta 4 Looginen suunoitelma muutetaan toimiviksi tauluiksi Id enimi snimi muuta 1 Aki Joki xxx
LisätiedotKirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 29.2.2012 (vastauksia) Liitteenä on tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin
LisätiedotOpenOffice.org Base 3.1.0
OpenOffice.org Base 3.1.0 Sisällysluettelo 1 Tietokannan luominen...1 2 Taulukon eli taulun luominen...3 3 Kysely...9 4 Raportti...14 1 Tietokannan luominen Tietokanta on kokoelma tietoja, joilla on yhteys
LisätiedotTIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT
TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotTietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet.
Tietosisällön kuvaaminen Toteutusvälineistä riippumaton tietosisällön kuvaus Entity-Relationship malliperhe Lähtökohta: Chenin malli vuodelta 1976 Useita muunnelmia, pieniä eroja peruskäsitteissä ja erityisesti
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (17) Luento 4.5 Normalisointi... 2 Tavoitteet... 2 Attribuuttien väliset riippuvuudet... 4 Funktionaalinen / moniarvoinen riippuvuus... 4 Transitiivinen / suora riippuvuus... 6 Täydellinen / osittainen
LisätiedotTietokannat I. c 2007 Olli Luoma olli.luoma@it.utu.fi
Tietokannat I c 2007 Olli Luoma olli.luoma@it.utu.fi Kevät 2007 Tiivistelmä Tämän luentomonisteen tarkoituksena on toimia pääasiallisena oppimateriaalina Turun yliopiston Informaatioteknologian laitoksen
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä
582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotTietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
Lisätiedot1. KÄYTTÖKONTEKSTI. jamkad VAATIMUSMÄÄRITTELY. Liite1_Vaatimusmaarittely_Elainklinikka.doc 09.12.2002. Filename: Last saved:
1. KÄYTTÖKONTEKSTI Käyttäjät Tehtävät Kyseessä on tietokantajärjestelmä, jonka avulla voidaan pitää kirjaa yrityksen asiakkaista, asiakkaiden lemmikkieläimistä, lemmikkieläinten hoidoista sekä maksetuista
LisätiedotPikaohje formaatin valmistamiseen
Pikaohje formaatin valmistamiseen Esko Otava Oy ver.1.0 Pääikkunasta (tulostusikkunasta) valitaan Cards-Show cards manager Paina Add 2 Paina New Kortinsuunnitteluikkuna on jaettu kolmeen osaan: Vasemmalla
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap Tietorakenneluokkia ja -rajapintoja Java tarjoaa laajan kokoelman tietorakennerajapintoja ja - luokkia. Aiemmin
Lisätiedotoheishakemistoja voi tiedostoon liittyä useita eri perustein muodostettuja
Tietokantojen hakemistorakenteet Hakemistorakenteiden (indeksien) tarkoituksena on nopeuttaa tietojen hakua tietokannasta. Hakemisto voi olla ylimääräinen oheishakemisto (secondary index), esimerkiksi
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotUML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN
UML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN SISÄLLYS 3. Luokkakaavio UML -mallinnuskielessä 3.1 Luokkakaavion luokan rakenteet 3.2 Luokan kuvauksesta C++ ohjelmakoodiksi 3.3 Luokkakaavion luokkien yhteystyypit
LisätiedotTEKNINEN OHJE VAIHTOTASETIETOJEN TIEDOSTORAPORTOINTIIN EXCEL-TYÖKIRJALLA
TEKNINEN OHJE VAIHTOTASETIETOJEN TIEDOSTORAPORTOINTIIN EXCEL-TYÖKIRJALLA SUOMEN PANKKI Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 1 / 10 Versio Pvm Päivittäjä 1.0 20.2.2007 Härkönen, Tony 1.1 24.2.2007 Huhtaniska,
LisätiedotTIETOKANNAN SUUNNITTELU
TIETOKANNAN SUUNNITTELU HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 2 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS TIETOJEN MALLINNUKSESTA TIETOKANTAAN Käsiteanalyysin
LisätiedotOn autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
LisätiedotT740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010
12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi
LisätiedotHAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008
HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Yksilön eheyssääntö ja Pääavain... 9 Viite-eheyssääntö
LisätiedotTietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.
Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla voi
LisätiedotTarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
Lisätiedot2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotCS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43
CS-A1150 Tietokannat 27.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 27.2.2018 1 / 43 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä tietokantaa kuvaavan mallin ER-kaavion avulla. Tunnet esimerkiksi seuraavat ER-mallinnuksen
Lisätiedot1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4
1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN
LisätiedotTietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2006 relaatioalgebra. Harri Laine 1
Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie turhaa tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi kaikki kopiot päivitettävä
LisätiedotMikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa
Relaatiomalli 5. Relaatiomalli Käsitteet Säännöt Käyttö 6. Relaatioalgebra (EI TENTTIIN!) Select, Project, Union, Difference, Join 7. (E)ER-mallin muuntaminen relaatioiksi Kaava Mikä on tietomalli? Malli,
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
LisätiedotAjankohtaista tietoa LähiTapiolan verkkopalvelun pääkäyttäjille
Ajankohtaista tietoa LähiTapiolan verkkopalvelun pääkäyttäjille Hyvä verkkopalvelumme pääkäyttäjä, Kerromme tässä tiedotteessa ajankohtaisia ja tärkeitä asioita LähiTapiolan yritysten verkkopalveluun kirjautumisesta,
LisätiedotTietokannan luominen:
Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (20) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki
HELIA TIKO-05 1 (20) Normalisointi Normalisointi...2 Tavoitteet...2 Attribuuttien väliset riippuvuudet...4 Funktionaalinen / moniarvoinen riippuvuus...4 Täydellinen / osittainen riippuvuus...6 Suora /
LisätiedotYhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas
LisätiedotNORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI
TIETOJEN MALLINNUS NORMALISOINTI HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 5 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI SUUNNITTELUPUTKI Käyttäjien näkemykset Näytöt, ikkunat
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotHELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005
HELIA 1 (21) Luento 7 Relaatiomallin kertausta... 2 Peruskäsitteet... 2 Relaatio... 4 Määritelmä... 4 Relaatiokaava (Relation schema)... 4 Relaatioinstanssi (Relation instance)... 4 Attribuutti ja arvojoukko...
LisätiedotECDL Tietokannat. Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7
ECDL Tietokannat Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7 Tavoite Tässä esitellään tutkintovaatimukset moduulille ECDL Tietokannat, joka määrittelee tarvittavat tiedot ja taidot näyttökokeen
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1
Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa 14.11.2008 Harri Laine 1 Oliot ohjelmiston mallinnuksessa käyttötapaus käyttää Käyttämämme oliokeskeinen perusmalli ohjelmistojen
LisätiedotKirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
Lisätiedot18. Abstraktit tietotyypit 18.1
18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotWebforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6
Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP
RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun
LisätiedotHelsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokannan suunnittelusta Harri Laine 1
Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla voi
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotKirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi.
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 4.3.2015, H. Laine Tehtävien mukana jaetaan sql-syntaksin tiivistelmä. Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki
HELIA TIKO-05 1 (28) Relaatiomalli Relaatiomalli...2 Peruskäsitteet...3 Relaatio...5 Attribuutti ja arvojoukko...6 Monikko...7 Säännöt...8 Arvojoukkoeheyssääntö...8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...9
LisätiedotEnigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen
Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen
LisätiedotKuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2
Harjoitus 7. Lataa tiedosto http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran13b/data/ran13b.zip levylle Z: ja pura se. Kun olet tehnyt kaikki seuraavat 17 tehtävää palauta Tuubiin harjoituksen 7 vastauksena
LisätiedotJoskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.
Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015
TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen
Lisätiedot1. Uuden Ilmon käytön eroavaisuudet vanhasta Ilmosta lyhyesti
Sisällysluettelo 1. Uuden Ilmon käytön eroavaisuudet vanhasta Ilmosta lyhyesti... 2 Huomattavaa kurssin tietojen täyttämisessä!... 2 2. Kurssikuvauksen ja muiden opiskelijoille näkyvien kurssitietojen
Lisätiedot