Hyvä huolto on halpa vakuutus. Kyber on psykologinen pelote. Afganistanin. Tanner. Erikoiskurssi kokosi yhteen kyberasiantuntijat.

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kyber on psykologinen pelote Erikoiskurssi kokosi yhteen kyberasiantuntijat. uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 16 (1127) verkossa > Kuva: Henri Keränen Hyvä huolto on halpa vakuutus Puolustusvoimat tarvitsee hyvän, käytännöllisen ja vahvan kaluston. Siksi huoleton suhtautuminen siihen saa monen puolustusvoimissa toimivan henkilön niskakarvat nousemaan pystyyn. Kalustoa pitää kohdella hyvin, jotta vältytään tyhmiltä käyttäjävirheiltä. Kuvassa apumekaanikko, alikersantti Akseli Rantatalo huoltaa hornetia Lapin lennostossa. uutiset, sivu 3 Afganistanin avuntarve ei lopu ISAF-operaation jälkeen maailmalla, sivu 6 Tanner jyrisi Kittilän massaräjäytysleirillä kentällä, sivu 7 Varusmiessoittokunta valloitti Moskovassa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 16/2013 pääkirjoitus Kohtuudella vastuuta? Moni työntekijä saattaa tottua kesälomalla käyttämään liikaakin alkoholia. Pimeän talven jälkeen aurinko villitsee suomalaiset. Grillatessa, piknikillä tai terassilla alkoholia saaattaa huljahtaa runsaastikin sosiaalisissa merkeissä. Syksyn tullen päihdehuoltolaitokset ruuhkautuvat ja työterveydenhoidossa ryypyn hirttäminen kiinni on tuttu ongelma. Muutama lasillinen illassa on ongelma, jos ei pysty rentoutumaan ilman. Jos siihen yhdistetään parina iltana viikossa useampikin alkoholiannos, alkaa jopa suurkulutuksen rajat paukkua. Riskikulutuksen alaraja on miehillä 24 ja naisilla 16 annosta viikossa. Riskikuluttajat juovat alkoholia terveydelleen vaarallisia määriä, mutta eivät välttämättä ole varsinaisesti alkoholiriippuvaisia. tornitouhua *** Elämyksiä, joiden muistoa ei himmennä humalan verho. Myös joillekin varusmiehille humalahakuinen juominen on ongelma. Lomilla saatetaan ryypätä sammumispisteeseen asti. Terveyshaittojen lisäksi runsas alkoholin käyttö tuo mukanaan muita ongelmia. Kavereilta lainaaminen ja pikavipit ajavat taloudelliseen ahdinkoon. Sosiaaliset suhteet kärsivät.varusmiespalveluksen aikana vapaat on tarkoitettu vietettäväksi lähimmäisten ja ystävien kanssa. Jos viikonloppuvapaat menevät humalahuuruisissa merkeissä, tyttö- tai poikakaveri voi kokea, ettei ole tarpeeksi arvokas. Tilastojen mukaan päihteet ei ole yhtä iso ongelma varusmiehille kuin heidän miespuolisille ikätovereillensa. Alkoholiongelmaiset seulotaan usein jo kutsunnoissa ja toivotetaan tervetulleiksi myöhemmin uudelleen. Valitettavan usein tällaisilla henkilöillä syrjäytymiskierre vain syventyy ajan myötä. *** Liian tiukkapipoinen valistus ei ole uskottavaa. Panimoliitolla ja Päivittäistavarakauppa ry:llä on kohtuullisesti.fi -kampanjasivustot, joiden turvin halutaan kehittää juomakulttuuria vastuullisemmaksi. Kampanjan suosio perustuu siihen, että nollalinjan sijaan keskustellaan kohtuullisesta käytöstä. Yleensä pienet alkoholimäärät vähentävät jännittyneisyyttä ja estoja. Humalatila onkin usein itsetuntotuntokysymys. Pohjimmiltaan alkoholi on kuitenkin aivojen toimintaa lamauttava aine. Nautitun alkoholimäärän kasvaessa ihmisen fyysinen ja henkinen toimintakyky heikkenee. Sosiaalisista estoista pitäisi päästä eroon ilman alkoholia. Monesti humala on myös pako todellisuudesta. Se on kuitenkin lyhytnäköistä, sillä ennemmin tai myöhemmin todellisuus iskee kunnolla. *** Parhaimmillaan varusmiespalvelus voi osoittaa, että päihteetön elämä on mahdollista ja mielekästä. Palveluksen aikana on mahdollista kokea monessa eri tilanteessa, että hauskanpitoon ei tarvitse alkoholia. Iltaisin huumori tuvassa, rentouttavat keskustelut sotilaskodissa. Myös erilaiset tapahtumat jäävät palvelusajalta mieleen. Sotilasvala, kurssijuhla ja leirien yhteishenki ovat elämyksiä, joiden muistoa ei himmennä humalan verho. > nurkka Kansan etu ja omat talousintressit Valtaosa Egyptin noin 90 miljoonasta kansalaisesta kokee, että armeija on pelastanut Egyptin jo kahdesti. Ensimmäisen kerran armeija asettui egyptiläisten puolelle helmikuussa 2011, jolloin armeijan johto kertoi Egyptiä kolme vuosikymmentä hallinneelle Hosni Mubarakille, että tämän on syytä luopua presidenttiydestä. Toisen kerran armeija kuunteli kansan tahtoa tämän vuoden kesäkuun lopussa. Armeija tarjosi presidentti Muhammed Mursille mahdollisuutta pysyä presidenttinä, jos tämä suostuisi aikaistamaan presidentinvaaleja. Mursi kieltäytyi kaikista kompromissiratkaisuista yhtä systemaattisesti kuin Muslimiveljeskunta on sittemminkin kieltäytynyt yhteistyöstä Egyptin väliaikaishallinnon kanssa. *** Presidentti Mursin syrjäyttäminen oli teknisesti sotilasvallankaappaus. Egyptiläisistä kuitenkin vain lähinnä Mursin ja Muslimiveljeskunnan kannattajat käyttävät tätä termiä. On äärimmäisen epätodennäköistä, että armeija olisi syrjäyttänyt presidenttiä ilman, että Egyptin kansa olisi sitä vaatinut. Mursia äänesti vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella noin 13 miljoonaa egyptiläistä. Tamarod-liike keräsi viime keväänä Mursin vastaiseen adressiin 22 miljoonaa allekirjoitusta, mikä on melkein yhtä paljon kuin presidentinvaalien toisen äänestyskierroksen äänimäärä yhteensä. Egyptin armeijaa on kritisoitu syyttä ja syystä. Muslimiveljeskunnan leirien purkaminen elokuun puolivälissä Kairossa sekä Mursia tukevien mielenosoitusten hajottaminen on tuonut satoja kuolonuhreja. Kuolleiden joukossa on kuitenkin myös poliiseja ja sotilaita. *** Armeija ei ole hyökännyt aseettomien väkivallattomien mielenosoittajien kimppuun, vaikka median uutisotsikoista näin on voinut lukea. Mursia tukevien mielenosoittajien joukoilla on aseenaan kivien, polttopullojen ja keppien lisäksi myös ampuma-aseita, joilla on ammuttu turvallisuusjoukkoja kohti. Egyptin armeijan johtaja, kenraali ja puolustusministeri Abdel Fatah Al Sisi lienee kiistatta tällä hetkellä Egyptin vaikutusvaltaisin mies. Sadat painokoneet jyskyttävät yötä päivää Al Sisin kuvia, joista on tullut katumyyjien menestysartikkeli. *** Armeijan johtajana Al Sisi suojelee paitsi Egyptin kansan myös armeijan omia etuja. Egyptin armeija on merkittävä mutta mystinen talousmahti; jopa 40 prosenttia Egyptin taloudesta on arvioitu olevan armeijan hallinnassa. Armeijan kenraalit omistavat ja hallinnoivat satoja isoja yrityksiä. Egyptin armeijan aktiivipalveluksessa on noin ihmistä, mikä tekee siitä sekä Afrikan että Arabimaiden suurimman armeijan. Armeija on tällä hetkellä ainoa taho, joka voi turvata Egyptin vakautta ja sisäistä turvallisuutta tämän ovat myöntäneet myös tiukkaa islamistista ideologiaa kannattavat salafistit. Päivi Arvonen Vapaa toimittaja Kairo kysymys mielipide VLK-toiminnasta mallia muuallekin Liikuntakärpänen puraisi minua pian päättyvän varusmiespalvelukseni aikana. Siitä kiittäminen on pitkälti varusmiestoimikuntien loistavaa VLK-toimintaa. VLK- eli varusmiesten liikuntakerhotoiminnassa ykköskannustin oli ainakin minulle aluksi aktiivisesta liikkumisesta ansaittava kuntoisuusloma. Pian huomasin kuitenkin käyväni liikuntakerhoissa myös aivan muista syistä. Yhdessä tekeminen nostattaa huomattavasti yhteishenkeä, ja samalla saattaa löytää uusia ystäviä. Säännöllisestä liikkumisesta huomasi pian saavansa myös sitä kuuluisaa hyvänolontunnetta, puhumattakaan hiljalleen kohonneesta kunnosta ja kiinteytyneestä vatsanseudusta. Mielestäni VLK-toiminnan ideaa voitaisiin soveltaa muuallakin yhteiskunnassa. Esimerkiksi lukiossa vapaaehtoinen kerhoissa käyminen voisi korvata osan pakollisista liikuntakursseista, työelämässä se voitaisiin huomioida Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. jopa pienin rahallisin korvauksin. Terveyden tulisi mielestäni olla aina etusijalla suorituskeskeisessä ja tehokkuutta ihannoivassa yhteiskunnassammekin. Mukavahenkinen ja monipuolinen yhdessä liikkuminen olisi intin ulkopuolellakin toimiva ase nykyihmistä uhkaavaa liikapainoa vastaan. Jumppa-Juhani Edellisessä lehdessä kysyimme: Tulisiko maakuntajoukkojen osallistua virka-apuun nykyistä enemmän? Kyllä 67% 33% Ei Seuraava kysymys: Kohdellaanko puolustusvoimien kalustoa hyvin? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh ossian.hartig@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh helena.hyvonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Korpraali Joonas Lehtonen Puh Korpraali Olli Tuominen Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 16/2013 uutiset 3 Huoltaminen lisää ikää Varusmiehiltä ja kantahenkilökunnalta toivotaan parempaa asennetta sotavarusteiden huoltamista kohtaan. Jatkossa joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota nykyisen materiaalin elinjakson pidentämiseen ja hyvään ylläpitoon. Janne Erola Kalustosta täytyy pitää hyvää huolta. Se edellyttää henkilökunnalta ja varusmiehiltä positiivista asennetta puolustusvoimien materiaalia kohtaan. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on esitetty, että materiaalihankintoihin käytettäisiin alle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Se on noin 20 prosenttia puolustusbudjetista. Kunnossapidon kustannukset eivät kuitenkaan sisälly materiaalimenoihin vaan toimintamenoihin. Vuositasolla kunnossapitoon kuluu yli puolet siitä summasta mikä käytetään materiaalihankintoihin. Tänäkin vuonna käytetään rahaa toimintaan 290 miljoonaa ilman henkilöstöpalkkoja ja tilakustannuksia, Pääesikunnan suunnitteluosaston TRSS-sektorin johtaja, komentaja Petri Vähäkangas kertoo. Varusmiesten tekemien pienvahinkoilmoitusten, eli varusteiden katoamisilmoitusten perusteella pelkästään Etelä-Suomen huoltorykmentin (ESHR) materiaalikirjanpidosta on poistettu vuosittain tavaraa noin euron edestä. ESHR:n kunnossapitobudjetti on vuosittain noin miljoona euroa, jolla ylläpidetään koulutuksessa ja joukkotuotannossa tarvittava materiaali. Ajoneuvojen kunnossapito kuuluu myös tähän kategoriaan, ja se syökin suurimman osan budjetista. Valvontatarkastuksissa löydetty puutteita Kuva: Svante Gullichsen Sotavarusteet kuluvat käytössä, mutta hyvällä kunnossapidolla ne voivat kestää jopa vuotta. Lankkaus edesauttaa nahkavarsikenkien säilymistä. ESHR suorittaa vuoden välein materiaalitoimintojen valvontatarkastuksia Kaartin jääkärirykmentissä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tarkastuksissa on todettu, ettei käytössä olevien materiaalien kunnossapitoon käytetä riittävästi aikaa. Valvontatarkastusten mukaan myös huollon laadussa on ollut puutteita tai sitten materiaalihuollot ovat huonosti valvottuja, ESHR:stä todetaan. Pääesikunnan logistiikkaosaston kunnossapidon toimialajohtaja, majuri Kalervo Raunaman tiedossa on tapauksia kaluston huonosta tai virheellisestä käsittelystä. Esimerkiksi komposiittikypärästä näkee helposti, jos sitä on käytetty lyömä-aseena vasaran korvikkeena. Painottaisin harjoituksen jälkeistä huoltoa ja sen kunnollista tarkastamista. Kaluston käyttöhuolto on koulutettava hyvin ja huollon suorittamiselle on varattava riittävästi aikaa. ESHR:n mukaan materiaalin katoaminen johtuu huolimattomuudesta. Tavaroita unohdetaan kulkuneuvoihin ja maastoharjoituksissa kadonnut materiaali tarkastetaan vasta kasarmilla, jolloin se todetaan hukkuneeksi. Tältäkin vältyttäisiin, mikäli tavaroiden mukanaolo tarkastettaisiin useammin. Varusmiesten käyttämien sotavarusteiden elinkaarien pituudet vaihtelevat puolustushaaroittain ja aselajeittain. Yleensä sotavarusteen elinjakso kestää vuotta, Raunama täydentää. Myös Itä-Suomen huoltorykmentissä on havaittu puutteita kaluston huollossa ja käyttökoulutuksessa, joka saattaa johtua esimerkiksi kiivaasta joukkotuotannon toteutuksesta. Tällöin huoltotoimenpiteille jää entistä vähemmän aikaa. Tähän on puututtu kunnossapitoyksiköiden antamalla koulutuksella. Huoltokoulutuksen merkitystä painotetaan Tavaroista on huolehdittava myös leiriolosuhteissa Janne Erola Kaartin jääkärirykmentissä palveleva kranaatinheitinlinjan alikersantti Ville Siiskonen myöntää, että kalustoa on paljon, mutta siitä olisi silti pidettävä parempaa huolta. Siiskosen mukaan aliupseerikoulun kranaatinheitinlinjalta katosi muutama telttakiila, pari lapiota ja naamiointiverkko. Retkilyhty ja sissiteltta vastaavasti hajosivat kurssin aikana. Varsinkin leirien aikana kalusto tulisi tarkastaa säännöllisin väliajoin. Päivittäin pitäisi katsoa, että mitään ei ole hukkunut. Kuormaautot, jotka ovat leireillä tavaroiden kuljettamista varten, tulisi pakata hyvin, jotta tavarat on helppo löytää, kun kiireessä toimitaan, Siiskonen jatkaa. Siiskonen toteaa, että tavaroita tulisi putsata useammin. Yleisesti kalustoa pitäisi käsitellä varovaisemmin, ettei tavaroita hajoa tyhmän käyttäjävirheen takia. Tavaroiden unohtaminen oli ongelma Kranaatinheitinlinjan suurimmat ongelmat olivat juuri auton pakkaaminen ja tavaroiden unohtaminen. Naamiointiverkon hukkaaminen viimeisellä leirillä oli Siiskosen sanoin suorastaan anteeksiantamatonta. Se harmitti, koska tuotimme pienimuotoisen pettymyksen kouluttajallemme ja apukouluttajillemme, Siiskonen kertoo. Alikersantti Siiskosen mielestä kalustokaapin pitäminen hyvässä järjestyksessä on erittäin oleellista, kun puhutaan materiaalivastuusta. Olisi hyvä pitää esimerkiksi kalustotarkistuksia, joissa säännöllisesti katsottaisiin läpi, että tavarat ovat tallessa, hän täydentää. Toisekseen täytyisi olla kalustokaapin hoitaja, joka vastaisi kaapin hoidosta, hän pohtii. ESHR:n asiantuntijoiden mukaan sekä varusmiehille että kantahenkilökunnalle pitäisi lisätä huoltokoulutusta. Materiaalia tulisi kierrättää tehokkaammin ja tiheämmin. Myös resursseja, kuten henkilöstöä ja varoja lisäämällä voidaan kunnossapitoa parantaa. Asennemuutoksella on mahdollista parantaa kaluston kunnossapitoa. Nykyään on havaittu, että asenne materiaalin käsittelyyn ja huoltamiseen on heikentynyt, ESHR:stä viestitään. Kaluston kunnossapitoon yhtenä ratkaisuna voisi toimia varusmiesten palkitseminen hyvästä kaluston huoltamisesta, Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan huolto-osaston kunnossapitosektorin johtaja, insinöörieverstiluutnantti Antti Karva pohtii. Myös Raunama painottaa, että joukon kouluttajalla on suuri vaikutus varusmiesten kaluston kohteluun. Sitä voidaan parantaa koulutuksen, esimerkillisyyden ja asennekasvatuksen keinoin. MPKK juhlii puolustusvoimauudistuksen keskellä Kuva: Svante Gullichsen Olli Tuominen MPKK:n rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus (oik.) vastaanotti koulun 20- vuotishistoriikin eversti Esko Vaahtolammilta. Maanpuolustuskorkeakoulu saavutti viime viikolla kolme merkkipaalua: koulu juhli 20-vuotista taivaltaan, 100. kadettikurssi aloitti opintonsa, ja koulu järjesti Euroopan ensimmäisen tohtoripromootion sotatieteiden tohtoreille. Samalla nimitettiin kuusi kunniatohtoria. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa korosti omassa puheenvuorossaan, että kandidaateista tohtoriin sotatieteitä kouluttavia yliopistoja ei Euroopassa ole muita. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus toi esiin koko Eurooppaa riivaavan vaikean taloustilanteen, jonka vaikutukset ulottuvat säästöpaineiden muodossa myös puolustusvoimiin. Positiivisena Taipale näki kuitenkin sen, ettei rahoitus Maanpuolustuskorkeakoulun osalta muutu juuri suuntaan tai toiseen. MPKK:n 20-vuotishistoriikin kirjoittaja, eversti Esko Vaahtolammi tiivisti historiikin tavoitteeksi välittää kuva koulun kehittymisestä myös puolustusvoimia vähemmän tunteville henkilöille. Hänen mukaansa valtion sitoutuminen uuden kampusrakennuksen rakentamiseen on esimerkki siitä, ettei lamalla ole aina vain negatiivisia vaikutuksia. Muutosten vuosi Alkavana lukuvuonna Maanpuolustuskorkeakoulussa valmistaudutaan puolustusvoimauudistukseen. Painopiste on puolustusvoimauudistuksen toteuttamisessa ja opetuksen hyvän laadun takaamisessa, Taipalus painotti. Vuoden loppuun mennessä valmistuu uusi sotatieteiden kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma, ja keväällä aloittaa ensimmäinen uuden ohjelman mukainen yleisesikuntaupseerikurssi, jonka opiskelijat on jo valittu.

4 4 uutiset ruotuväki 16/2013 lyhyesti Räjähteitä pois lahdenpohjasta Kuopiossa Puolustusvoimat on jatkanut Kuopion Savi- ja Neulalahden pohjassa olevien räjähteiden kartoitus- ja raivaustöitä. Räjähteiden kartoituksessa on käytetty apuna sukeltajia. Raivauksia tehtiin aiemmin tämän vuoden tammi helmikuussa. Räjähteiden lukumäärää ei tiedetä tarkalleen. Pohjamudassa olevia räjähteitä havaitaan koko ajan lisää raivaamisen edetessä, kertoo teknikkokapteeni Jukka-Pekka Nurmela. Vuosina lahdista nostettiin yli räjähdettä. Ylimääräiseksi jäänyttä räjähdemateriaalia upotettiin lahtiin aina 1970-luvulle asti. LJa Sotakuvaaja palkittiin Ranskassa Sotia ja kriisejä kuvannut helsinkiläinen kuvajournalisti Niklas Meltio, 34, on voittanut Syyria-kuvillaan parhaan kuvaajan palkinnon Ranskan Visa Pour I'Image -festivaalin päivittäisten sanomalehtien sarjassa. Festivaali on maailman merkittävimpiä eri aloja edustavia valokuvaajia palkitseva valokuvajournalismin tapahtuma. Eri puolilla Lähi-itää kuvausmatkoja tehnyt Meltio on ensimmäinen sanomalehtien Daily Press -sarjan voittanut suomalainen. Palkinnon arvo on euroa. (Helsingin Sanomat 6.9.) RKa Pasit ja Leopardit remontoidaan Maavoimien Pasi-miehistökuljetusvaunuilla ja Leopard-panssarivaunuilla on edessään huolto. Remontin tavoitteena on turvata kummankin kaluston toimintakyky. Pasi-kaluston huolto toteutetaan ensimmäisenä, sillä projekti on sisällytetty parhaillaan käynnissä olevaan alueellisten joukkojen kehittämisohjelmaan. Leopardit pyritään ylläpitämään 2010-luvun loppupuolelle, jonka jälkeen vaunut on joko modernisoitava tai korvattava suorituskyky jollain muulla, toteaa projektista vastaava prikaatikenraali Petri Hulkko. PVa Suomalaisten ISAF-joukkojen komentaja vaihtuu Suomalaisen joukon komentaja ISAF-kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa vaihtuu, kun everstiluutnantti Tommi Haapala astuu tehtävään. Haapala odottaa uutta pestiään innolla. Olen erittäin tyytyväinen saadessani mahdollisuuden toimia tulevassa tehtävässäni, Haapala kommentoi. ISAF on Naton johtama operaatio, joka tukee Afganistanin omien turvallisuusviranomaisten kehittämistä ja kykyä ylläpitää alueen turvallisuutta. Haapala aloittaa uudessa virassaan 15. syyskuuta korvaten everstiluutnantti Timo Hartikaisen. Hän toimi tehtävässä puoli vuotta. LJa Uudet aseet kaikkien saatavilla Tietoverkkosodan aseet ovat rajoittamatta ja halvalla hankittavissa. Kyberin psykologinen ulottuvuus on Suomessa unohdettu, tutkija väittää. Taneli Kontiainen Sodankäynnin luonne on muuttumassa. Uusi tietoverkkoja hyödyntävä aktivismi eli haktivismi ja rikollisuus ovat käymässä yhä merkittävämmäksi uhaksi valtioille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Asiantuntijoiden mukaan tuhovoimaisia verkkouhkia on myös erilaisten epävirallisten ryhmittymien käytössä, koska ne ovat helposti saatavilla. Nämä ovat merkityksellisiä aseita, ja kaikkein kovimpia aseita on myös muilla kuin armeijoilla. Tätä voi verrata siihen, että hävittäjiä olisi muiden kuin armeijoiden saatavilla, tietoturvayritys F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoi maanpuolustuksen 44. erikoiskurssilla. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén puolestaan totesi, että niin sanottuihin kyberaseisiin pitäisi suhtautua kuten muihinkin aseisiin. Tietoverkkoaseita myyviä yrityksiä on Hyppösen ja Sirénin mukaan jo merkittävän paljon. Kyberaseille pitäisi muiden aseiden tavoin asettaa vientirajoituksia, Hyppönen sanoi. Kuka on hyökkäysten takana? Taneli Kontiainen Maanpuolustuskorkeakoulu järjesti perjantaina 6. syyskuuta historiansa ensimmäisen tohtoripromootion. Samalla vihittiin myös ensimmäiset sotatieteiden kunniatohtorit. Heidän joukossaan oli muun muassa entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn. Sotatieteiden kunniatohtorin arvo merkitsee minulle valtavan paljon. Nöyränä näen sen osoituksena hyväksynnästä ja arvostuksesta sitä työtä kohtaan, mitä tein ensin puolustusministerinä ja myöhemmin kriisinhallinnan parissa, Rehn toteaa. Yliopisto nostanut profiiliaan Ensimmäinen Maanpuolustuskorkeakoulusta tohtoriksi valmistunut ulkomaalainen, komentaja Marcus Mohlin Ruotsin puolustusvoimista toteaa Suomen olevan F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen puhui maanpuolustuksen 44. erikoiskurssilla. Kurssin teemoja olivat tietoverkkouhkien merkitys kokonaisturvallisuudessa ja suomalaisen yhteiskunnan kybertoimintakyky. Hyppösen mukaan verkkohyökkäysten taustalla ovat joko rikolliset, aktivistit tai valtiot. Aktivistit haluavat lähettää viestin, eli heidän kohteensa ei ole kuka tahansa. Rikollisille kohteella taas ei ole väliä. Myös valtioiden tiedusteluvälineenä kyberhyökkäys on yleistynyt, Hyppönen totesi. Kun kysytään, mikä valtio on syypää kyberiskuun, Hyppösen mukaan sormella osoitetaan usein Kiinaa. Myöskään Yhdysvaltojen perustelu, että he käyvät kyberillä ainoastaan sotaa terrorismia vastaan, ei pidä paikkaansa. Tiedustelussa Yhdysvalloilla on aivan erityinen näköalapaikka, koska kaikilla on käytössä yhdysvaltalaisia ohjelmistoja, Hyppönen sanoi. Hyökkäys mieliin Ruotsia edellä sotatieteellisissä jatkotutkinnoissa. Suomessa suhtaudutaan asioihin käytännöllisesti, luodaan jotain ja aletaan sitten kehittää sitä. Ruotsissa olemme keskustelleet mahdollisuudesta tohtorintutkintoon. Rehn puolestaan arvioi Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen nostaneen profiiliaan viime vuosina. Se näkyy konkreettisesti siinä, ketä asiantuntijoita media haastattelee. Tutkimustyö on tavattoman tärkeää, etenkin kun sodat ja konfliktit ovat muuttaneet luonnettaan. Ne ovat yhä useammin maan sisäisiä ja on vaikeampaa hahmottaa asioita, jotka oikein johtavat konflikteihin. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtajan, professori Hannu H. Karin mukaan syitä siihen, että tohtoripromootio toteutettiin juuri nyt ensimmäistä kertaa, on kaksi. Asevoimien tekemiin informaatio-operaatioihin voi sisältyä esimerkiksi valheellisen tiedon levittämistä. Torsti Sirénin mukaan Suomessa on unohdettu joko tietoisesti tai tiedostamatta kyberin psykologinen ulottuvuus. Nykyään taistellaan ihmisten mielistä. Mieli on sekä ase että kohde, Sirén totesi. Sirén painottaa, että vaikka tietoverkkohyökkäykset eivät nouse otsikoihin, Suomi on joka tapauksessa jatkuvan psykologisen vaikutuksen alla. Venäjällä tästä käytetään nimitystä refleksiivinen kontrolli. Taneli Kontiainen Neste Oilin riskienhallintapäällikkö Teppo Luodon mukaan tietoverkkouhkiin varautumisessa on otettava huomioon, ettei iskun uhri välttämättä ole varsinainen kohde. Kyberiskut voivat verkottuneessa yhteiskunnassa aiheuttaa häiriötilanteita laajemmin levitessään yhteiskunnan, yritysten ja yksittäisten kansalaistenkin IT-järjestelmissä, Luoto toteaa. Refleksiivisessä kontrollissa pyritään jakamaan harhaanjohtavaa tietoa ja manipuloimaan vastustajaa Kyberiskut leviävät laajalle Suurin kyberturvallisuutta korostava haaste onkin Luodon mukaan syntynyt siitä, että yhteiskunnan toimijat ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Tämä on syntynyt ulkoistamisja partneruusprosessien myötä. Jos tieto tai bitit eivät liiku, eivät liiku fyysiset tavarat tai ihmisetkään. Tämän takia kyberturvallisuus on otettava vakavasti. Luodon mukaan Neste Oilin kohdalla pääasiallisia kyberuhkia Maanpuolustuskorkeakoulu vihki kunniatohtorit Maanpuolustuskorkeakoulun promootiokulkue matkalla jumalanpalvelukseen promootioaktin jälkeen perjantaina 6. syyskuuta. Kuva: Svante Gullichsen siten, että vastustaja ei tajua tulleensa manipuloiduksi. Tätä tapahtuu siis jo syvän rauhan aikana. ovat yleiseen tietoliikenteeseen liittyvät erilaiset tietomadot, virukset ja haittaohjelmat, jotka voivat vakavimmillaan aiheuttaa häiriöitä esimerkiksi öljynjalostustuotantoprosessiin tai logistiikkaketjuihin. Myös palvelunestohyökkäykset tietojärjestelmiin voivat aiheuttaa tappioita liiketoiminnalle. Jos asiakas ei pääse Internet-sivuille tilaamaan polttoöljyä, se saatetaan tilata kilpailevalta yritykseltä. Ensinnäkin tämä vuosi on Maanpuolustuskorkeakoulun 20. toimintavuosi. Toiseksi tähän mennessä on valmistunut riittävän monta tohtoria, että promootio on järkevää järjestää, Kari toteaa. Kuusi kunniatohtoria Promootioon mennessä Maanpuolustuskorkeakoulusta oli valmistunut 23 tohtoria. Sotatieteiden ensimmäisiksi kunniatohtoreiksi promovoitiin eversti Sampo Ahto, akateemikko Jorma K. Miettinen, professori Hannele Niemi, teollisuusneuvos Kaarle Henrik Pentti, ministeri Elisabeth Rehn ja ministeri Antti Tanskanen. Kunniatohtorin arvo on korkein akateeminen kunnianosoitus, jonka yliopisto voi henkilölle osoittaa. Maanpuolustuskorkeakoulun kunniatohtorit ovat yliopiston toiminnan kannalta keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kuva: Henri Keränen

5 ruotuväki 16/2013 uutiset 5 Taistelupelastaja on lääkintähuollon kuuminta hottia Olli Rytkönen Puolustusvoimauudistuksen myötä taistelutilanteiden kenttälääkinnässä panostetaan entistä enemmän välittömään ensiapuun. Tätä varten jalkaväkiryhmään koulutetaan taistelupelastajia, jotka saavat tavallista rivisotilasta kattavamman ensiapukoulutuksen. Lahdessa elokuun lopulla pidetyssä lääkintähuoltotapahtumassa taistelupelastajien hehkutettiin olevan nyt kuuminta hottia lääkintähuollon saralla. Tapahtumassa aiheesta esitelmän pitänyt yliluutnantti Teemu Nokelainen kuitenkin painottaa, ettei taistelupelastaja korvaa lääkintämiestä. Taistelupelastaja ei ole lääkintämies. Hän ei siis myöskään kanna tämän tunnusta, punaista ristiä, Nokelainen havainnollisti esityksessään. Vanhan mallin mukaan taistelussa haavoittuneet on hoitanut lähinnä joukkueessa oleva lääkintämies. Päivitetyssä strategiassa taistelupelastaja tukee lääkintämiehen toimintaa antamalla ensiapua haavoittuneille sekä ohjaamalla jatkotoimenpiteitä tarvitsevat pelastuspisteille. Kriittisin vaihe haavoittuneen kannalta ovat ensimmäiset 5 10 minuuttia. Ensiavulla on siis suuri merkitys. Siksi uusittu Taistelijan opas 2013 sisältää luvun myös taisteluensiavusta. Riikka Karppinen Torstaina tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi 97. kadettikurssin ja 80. merikadettikurssin 140 kadettia luutnanteiksi Helsingin kaupungintalolla ja nimitti heidät virkoihinsa. Tilaisuudessa olivat läsnä myös puolustusministeri Carl Haglund ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Samana päivänä sotatieteiden maisterikurssi 2:lta valmistui 83 sotatieteiden maisteria. Heidän joukossaan oli kaksi historian ensimmäistä sotatieteiden maisterin siviilitutkinnon suorittanutta. Tuoreet luutnantit tärkeässä roolissa Riikka Karppinen Puolustusvoimat saa käyttöönsä saamenkielisen sotilaan virsikirjan. Kirja otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoo, että suunniteltu virsikirja tulee sisältämään noin 30 pohjoissaamenkielistä ja 20 inarinsaamenkielistä virttä sekä 30 ortodoksista rukousta tai kirkkoveisua koltansaameksi. Taistelupelastaja tukee lääkintämiehen toimintaa antamalla ensiapua haavoittuneille sekä ohjaamalla jatkotoimenpiteitä tarvitsevat pelastuspisteille. Koulutus keskiössä Joukko-osastosta riippuen taistelupelastajan koulutus kestää neljästä viiteen päivää. Koulutuksen aiheita ovat esimerkiksi henkeä uhkaavien verenvuotojen hallinta sekä hengityksen turvaaminen. Taisteluensiapu on osa taistelukoulutusta, ja sen tavoitteena on antaa taistelijalle valmiudet toimia poikkeusolojen sekä sodan ajan Saamenkielisestä sotilaan virsikirjasta tulee siis oikeastaan kolmekielinen, kenttäpiispa Särkiö naurahtaa. Kulttuurillinen teko Sodankylässä jääkäriprikaatin yhteydessä toimivan Ylä-Lapin aluetoimiston kutsunnanalaisista saamea äidinkielenään puhuvia oli vuonna ,7 prosenttia, vuonna prosenttia ja tänä vuonna 3,3 prosenttia. Kenttäpiispa Särkiön mukaan saamenkielinen sotilaan virsikirja onkin suurille massoille tarkoitetun kirjan sijaan eräänlainen kulttuuriteko. Haluamme antaa oman panoksemme saamelaisten kulttuurillisen identiteetin vahvistamiselle, Särkiö sanoo. Virsikirjaa on tehty yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Kuten muutkin varusmiehille jaettavat virsikirjat, myös saamenkielisen olosuhteissa. Myös sotilaskouluttajat tarvitsevat koulutusta, jotta heillä olisi tarvittavat tiedot ja taidot vastata uuden aihekokonaisuuden kouluttamisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Taisteluensiavun kouluttajakursseja pitäneen yliluutnantti Mikko Terän mukaan osaaminen joukko-osastoissa lisääntyy vuosi vuodelta. Ideana on ollut, että lääkintäkoulu pitää kursseja kouluttajille, jotta he pystyisivät jakamaan tietouttaan aiheesta kollegoilleen. Tällä hetkellä taistelupelastajalla on käytössään erikoisjääkärien pieni ensihoitosarja. Lähivuosina välineistö päivittyy uuden reisilaukkumallisen ensiapusarjan tullessa käyttöön. Pakkaus sisältää välineet verenvuodon tyrehdyttämiseen sekä ilmateiden varmistamiseen. Tasavallan presidentti ylensi 140 kadettia Osa tuoreista luutnanteista aloitti työt uudessa joukko-osastossa heti ylennystilaisuuden jälkeisellä viikolla. Kaupungintalolla pitämässään puheessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnitteli sotatieteiden kandidaatteja ja heidän omaisiaan. Puheessaan Niinistö muistutti tuoreiden luutnanttien olevan tulevina kouluttajina keskeisessä asemassa vastaamassa maanpuolustustaitojen kouluttamisesta ja maanpuolustusasenteen ylläpitämisestä. Vakaata tahtoa puolustaa maata tarvitaan tulevaisuudessakin, Niinistö totesi. Tasavallan presidentti toi puheessaan esille myös jatkuvan puolustuskyvystä huolehtimisen tärkeyden. Niinistön mukaan kerran alas ajettua puolustuskykyä ja -tahtoa ei voida elvyttää enää ennalleen. Tuore luutnantti Vesa Lehtonen piti ylentämistilaisuutta tyylikkäänä ja perinteitä kunnioittavana. Vaikka opiskelut ovat nyt ohi, aikaa joutenololle ei ole. Se ei sotatieteiden kandidaattia haittaa, sillä intoa koulusta opittujen asioiden soveltamiseen käytännössä löytyy. Työt alkavat maanantaina, Porin prikaatin esikuntakomppaniaan suuntaava Lehtonen kertoi juhlan päätteeksi. Saamenkielinen sotilaan virsikirja valmistuu Kuva: Henri Keränen version kustantaa Sotilaskotiliitto. Maamme ja valalaulu säilyvät suomeksi Vaikka virsikirja toteutetaankin pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä, Maammelaulu ja valalaulu säilyvät teoksessa suomeksi. Syy on laulujen kansallisuuteen sidottu luonne, jonka mukaisesti ne eivät sovi käännettäviksi. Kuva: Henri Keränen tähtäimessä Ketä pitää totella? Riikka Karppinen Niin kasarmilla kuin sen ulkopuolellakin voi tavata muiden joukko-osastojen henkilökuntaa. Joskus upseereita näkee jopa siviilivaatteissa. uutisia muualta Avustustyöntekijä surmataan sotaalueella yhä useammin Sotilaslakimies ja varatuomari Kaisa Korhonen, onko muiden varuskuntien henkilökunnalla komennusoikeutta. Entä voiko siviiliasuinen upseeri komentaa? Pysyvä käskyvalta on jokaisella, jolla on esimiesasema. Käskyvaltasuhde on voimassa palveluksessa ja palvelusasioissa myös palveluksen ulkopuolella, kun asianomaiset ovat palvelussuhteessa puolustusvoimiin, Korhonen kertoo. Jos sotilas rikkoo järjestystä, sotilaallista kuria tai käyttäytyy muuten sopimattomasti tai vaaraa aiheuttaen, jokaisella sotilaalla on oikeus ja sotilasarvossa vanhemmalla sotilaalla sekä esimiehellä lisäksi velvollisuus huomauttaa siitä rikkoneelle ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Jos asian laatu vaatii oikeudellisia toimenpiteitä, eikä rikkeeseen puuttuneella sotilaalla ole tarpeellista kurinpitovaltaa, hänen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle kurinpitoesimiehelle. Näin ollen siis myös lomilla ja iltavapailla käskyvaltasuhde on voimassa, kun kyse on palvelusasioista, hän lisää. Onko toisen varuskunnan upseereilla käskyoikeutta? Mikäli kyseessä on sotilaallisen käskyvallan käyttöä vaativa tilanne, eikä varusmiehen suoranainen esimies ole läsnä, jokaisella sotilaalla, myös toisen varuskunnan sotilaalla, on velvollisuus toimia esimiehenä nuorempaan varusmieheen nähden. Voiko siviiliasuinen upseeri käskeä varusmiestä kasarmialueella tai sen ulkopuolella, sotilaslakimies ja varatuomari Kaisa Korhonen? Yleisen palvelusohjesäännön mukaan käskyvaltasuhteet ovat voimassa myös silloin, kun asianomaiset eivät ole sotilaspuvussa. Tällöin siviilipukuisen esimiehen on osoitettava tarvittaessa virka-asemansa. Sota-alueilla työskentelevien avustustyöntekijöiden surmat ovat lisääntyneet. Suomen Punaisen Ristin tilastojen mukaan tänä vuonna tietoon on tullut ainakin 76 avustustyöntekijän kuolemaa. Viime vuonna uhreja tilastoitiin 66 ja vuonna 1997 surmansa avustustöissä sai vain 39. Syynä kasvavaan uhrimäärään on SPR:n mukaan kouluttamattomien ihmisten tietämättömyys puolueettomista paikallisista avustustyöntekijöistä. SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan esimerkiksi Syyrian tilanteessa opposition joukoissa ei vain ole tarpeeksi tietämystä puolueettomien avustusjoukkojen toiminnasta. Talouselämä Israel ja USA tekivät ohjuskokeen Välimerellä Israelin puolustusministeriö tiedotti tehneensä Yhdysvaltain ohjuspuolustusviraston kanssa ohjuskokeen, uutisoi Helsingin Sanomat. Israelin armeijan tukikohdasta ohjattu koe oli maan puolustusministeriön mukaan onnistunut. Arrow III -ohjuspuolustusjärjestelmän koekäyttöön liittynyt laukaisu lisäsi jännitteitä alueella entisestään. Yhdysvaltain laivaston Euroopan-tukikohdan tiedottajan mukaan Yhdysvaltojen alueella olevista sotalaivoista ei ole ammuttu ohjuksia. Ohjuskoetta ei amerikkalaisten puolelta muutenkaan liiemmin kommentoitu. Helsingin Sanomat 2.9. Sotilaspassin häviäminen ei ole katastrofi Oman sotilaspassin hukkaamisesta ei koidu mitään vakavaa ongelmaa, kertoo YLE verkkosivuillaan. Komentaja Jyrki Kivelän mukaan mihinkään paniikkiin ei myöskään ole syytä ryhtyä, jos sotilapassi joutuu vääriin käsiin. Hävinneen passin tilalle voi saada tilapäisen paperisen todistuksen. Nykyäänhän sotilaspassi on luottokorttimallinen ja muovinen eikä sitä ei enää päivitetä, vaikka sotilasarvo muuttuisi ylennyksen myötä. Näin ollen pelkkä paperinenkin todistus riittää, jos alkuperäinen sotilaspassi menee hukkaan. Muovista sotilaspassia on vaikea väärentää, eikä väärennöksestä edes olisi haittaa passin omistajalle. Sotilaspassi osoittaa, että asevelvollisuuteen liittyvä varusmiespalvelus on täysmääräisesti suoritettu. YLE 2.9. Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla ruotuväki 16/2013 lyhyesti Verkkohyökkäys Syyriasta Yhdysvaltalaislehti New York Timesin nettisivut kaatuivat keskiviikkona 28. elokuuta tuntikausiksi. Taustalla oli syyrialaisryhmittymän tekemä verkkohyökkäys, verkkolehti Digitoday kertoi. Syrian Electronic Army -ryhmittymä ilmoitti lisäksi iskeneensä Huffington Postin brittiversioon ja Twitteriin. Ryhmä tukee maan presidentti Bašar al-assadia. Verkkohyökkäys oli tehty austraalialaisten verkko-osoitteiden rekisteröintiyhtiön järjestelmien kautta. Kohteeksi joutuneet sivut joko jättivät vastaamatta kutsuihin tai ohjasivat liikennettä syyrialaisryhmän sivuille. (MikroPC, 28.8.) TKo Komentajat koolla Pohjoismaiden puolustusvoimien komentajat kokoontuivat Kööpenhaminassa Kokoukseen osallistuivat komentajat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kyseessä oli yksi NOR- DEFCO:n (Nordic Defence Cooperation) säännönmukaisista tapaamisista. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa Pohjoismaiden puolustusvoimien nykyistä tiiviimpi yhteistoiminta esimerkiksi koulutuksessa, harjoituksissa, puolustusmateriaalihankinnoissa sekä kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi toimii NOR- DEFCO:n puheenjohtajamaana vuonna ORy Japanin puolustusbudjetti kasvuun Japanin puolustusministeriö kertoo hakevansa kolmen prosentin kasvua ensi vuoden puolustusbudjettiinsa. Tällöin budjetti olisi 4,8 biljoonaa jeniä, eli 37,2 miljardia euroa. Korotus on suurin 22 vuoteen. Syyksi budjetin korotukselle kerrotaan heikentyneestä jenistä johtuva laitteiston tuonnin kallistuminen ja henkilöstökustannukset. Varoja aiotaan käyttää myös puolustuskyvyn vahvistamiseen, merivoimiin ja rajavartioon sekä lentokoneisiin, joiden avulla maan syrjäisiä saaria pystytään puolustamaan paremmin. (Reuters 3.9.) RKa Vankeja siirrettiin Guantanamosta Yhdysvallat on liki vuoden tauon jälkeen siirtänyt kaksi vankia Guantanamon vankileiriltä. Siirto Kuubasta Algeriaan on osa ohjelmaa, jolla Yhdysvallat pyrkii sulkemaan kiistanalaisen leirin lopullisesti. Nimien lisäksi vangeista ei kerrottu tarkkoja tietoja. Oletettavaa kuitenkin on, että molemmilla vangeilla on yhteyksiä terroristijärjestö al-qaidaan. Presidentti Barack Obama teki päätöksen Guantanamon sulkemisesta vuonna Ihmisoikeusjärjestöjen kritisoimassa vankilassa on Yhdysvaltojen puolustusministerön mukaan edelleen 164 vankia. (HS Reuters, 29.8.) TKo Afganistan tarvitsee jatkossakin tukea Länsimaiset joukot poistuvat Afganistanista vuoden 2014 lopussa, kun ISAF-operaatio päättyy. Vastuu turvallisuudesta on siirtynyt maan omille turvallisuusviranomaisille. Olli Tuominen Afganistan valmistautuu ottamaan vastuun maan turvallisuudesta kansainvälisen ISAF-operaation lähestyessä loppuaan. Turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen hauras ja kansainvälisten joukkojen antama tuki tärkeää. ISAF-kriisinhallintajoukkojen toiminta on jo nyt keskittynyt neuvonantotoimintaan ja afgaanijohtoisten operaatioiden tukemiseen. Esimerkiksi ilma- ja tiedustelutuella on paikattu afgaanien omien suorituskykyjen puutteita. ISAF:n ja Afganistanin turvallisuusviranomaisten (ANSF) yhteisillä erikoisjoukko-operaatioilla on tehokkaasti vaikutettu kapinallisten riveihin, suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja, everstiluutnantti Timo Hartikainen kertoo. Vastuu siirtyy afganistanilaisille Antti Kekola Suomalaisia rauhanturvaajia jalkapartiossa Samanganin maakunnassa. Afganistanin turvallisuusviranomaiset ottivat kesäkuussa vastuun viimeistenkin alueiden turvallisuudesta, joten ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001 maan turvallisuudesta vastaavat sen omat turvallisuusjoukot. Maassa vielä olevat ISAF-joukot keskittyvät loppuoperaation ajan afgaanijoukkojen tukemiseen ja kouluttamiseen. ANSF johtaa yli 90 prosenttia maassa suoritetuista sotilaallisista operaatioista, Hartikainen kertoo. Vuoden 2014 lopussa Afganistanin armeija vastaa koko maan turvallisuudesta Naton johtaman ISAF-operaation päättyessä ja ulkomaisten taistelujoukkojen poistuessa maasta. Kansainvälisiä joukkoja on kuitenkin jäämässä maahan koulutustehtäviin vuoden 2014 jälkeenkin. Afganistan tarvitsee jatkossakin tukea hallinnon, turvallisuuden ja kansan elinolosuhteiden kehittämiseksi, Hartikainen toteaa. Vaikka vastuu maan turvallisuudesta siirtyy afganistanilaisille, säilyy vastuu maahan jäävien kansainvälisten, afgaanisotilaita kouluttavien joukkojen turvallisuudesta joukoilla itsellään. Sotilaiden keskuudessa huolta herättävät erityisesti tilanteet, joissa koulutuksessa ollut afgaanisotilas on yllättäen alkanut ampua kouluttajia kohti. Esimerkiksi Saksan sotilaiden etujärjestö on vaatinut, että koulutustehtäviin jäävillä joukoilla pitäisi olla tukenaan taisteleva osasto turvallisuutta takaamassa. Hartikainen arvioi, että Afganistanin armeija ja poliisi kykenevät varmistamaan turvallisuuden kaupungeissa ja niiden lähimaastoissa. Suomalaisia toimittamassa ammustäydennyksiä taisteluharjoituksessa Balkhin alueella. Ensimmäistä kertaa UNIFIL III -operaatioon osallistumisen aikana suomalaisjoukot pääsivät harjoittelemaan ilmatorjuntakonekiväärillä ampumista Libanonin maaperällä. Steel Storm harjoituksessa elokuussa rauhanturvaajat harjoittelivat Libanonin rannikolla Pasimiehistönkuljetusajoneuvoihin asennetuilla 12,7-millisillä ilmatorjuntakonekivääreillä. Harjoitus toteutettiin ampumalla 800, ja metrin päässä oleviin merimaaleihin. Steel Storm tarjosi vaunumiehistölle lähes ainutkertaisen tilaisuuden päästä ampumaan ilmatorjuntakonekiväärillä näin kaukana oleviin maaleihin. Kotimaassa ammutaan yleensä metrin päässä oleviin maaleihin, kertoo harjoituksen johtaja, majuri Pekka Rytkölä, joka Suomessa työskentelee Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa koulutussektorilla. Libanonissa Rytkölä vastaa rauhanturvaajien koulutuksesta. Tämä oli UNIFIL III -operaatiossa suomalaisten ensimmäinen raskasaseammunta. Aseet toimivat niin kuin niiden pitää ja vaunumiehistö sai arvokasta ammuntakokemusta. Yhteensä ammuttiin laukausta, maaleihin osuttiin hyvin ja harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, Rytkölä jatkaa. Harjoitukseen osallistui yhdeksän miehistönkuljetusvaunua ja yhteensä 27 ampujaa. Ilmatorjuntakonekiväärin kahvoihin pääsivät kiinni varsinaisten vaunuampujien lisäksi myös vaunun ajaja ja johtaja. Suomen lisäksi Steel Storm -harjoitukseen osallistuivat Irlanti, Espanja, Etelä-Korea, Italia ja Libanonin oma armeija. Lisäksi harjoituksen turvallisuutta valvoi mereltä käsin UNIFIL-operaation merivoimat, Maritime Task Force. Ammuntakokemuksen lisäksi harjoitukseen osallistujat saivat nauttia komeista maisemista, sillä maalialueena toiminut sinisenä hohtava Välimeri tarjosi parastaan Libanonin kuuman kesäauringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Maaseudulle jää alueita, joilla kapinallisilla ja rikollisilla on melkein vapaat kädet toimia, hän jatkaa. Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Ari Mäen mukaan monia afgaaneja huolestuttaakin, mitä tapahtuu kun kansainväliset joukot lähtevät maasta. Suomalaisjoukon koko ISAFoperaatiossa pienenee sataan ensi maaliskuuhun mennessä. Koko operaation vahvuus supistuu ensi kesään mennessä puolella sotilaaseen nykyisestä sotilaasta. Hartikainen ei usko, että suomalaisten tehtävät muuttuvat joukon pienentyessä. Suomalaiset ovat jo nyt siirtäneet painopisteen neuvonantotoimintaan sekä kansainvälisiin esikuntatehtäviin, hän toteaa. Vaalit ovat koetinkivi Vuoden 2014 huhtikuussa Afganistanissa järjestetään presidentinvaalit, joissa valitaan maata kaksi kautta hallinneelle Hamid Karzaille seuraaja. Vaalien lopputulostakin tärkeämpää on se, miten vaalit sujuvat ja miten kansa ottaa tuloksen vastaan. On tärkeää, että afgaanit hyväksyvät tuloksen, samoin vaalien häviäjät. Suomi pitää monien maiden tavoin tärkeänä, että myös naiset osallistuvat vaaleihin niin ehdokkaina kuin äänestäjinäkin, Mäki sanoo. Ehdokkaita Afganistania joulukuusta 2004 hallinneen Karzain seuraajaksi ei ole vielä tullut, mutta ensimmäisiä nimiä odotetaan lähiaikoina. Jää nähtäväksi, löytyykö riittävän vahvaa presidenttiä, jonka eri toimijat voivat hyväksyä. Se on varmaa, ettei tulevan presidentin tehtävä tule olemaan helppo, Hartikainen arvioi. Steel Storm 2013 Libanonissa Suomalaisosasto sai harvinaisen tilaisuuden harjoitella jopa metrin päässä olleisiin merimaaleihin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti vuonna 2011 suomalaisjoukkojen osallistumisesta YK-vetoiseen rauhanturvaoperaatioon Libanonissa. Kuvat: Pasi Hario Kuva: Antti Kekola

7 ruotuväki 16/2013 reportaasi 7 Kuva: Santtu Suvitaival / Combat Camera 30 tonnia TNT:tä ja heksatolia räjähtää kahdeksan kilometrin päässä kuvauspaikasta. Räjähdyksen paineaalto saa puut taipumaan, ja ääni kuuluu jopa sadan kilometrin päässä. Räjähti! Kittilän massaräjäytysleiri järjestettiin elokuussa 25. kerran. Hallitun räjähdyksen aikaansaaminen vaatii tarkkaa ja monitasoista työtä. Eetu Heino Puolustusvoissa on paljon pitkään jatkuneita perinteitä. Yksi näistä on syksyinen Kittilän massaräjäytysleiri, joka on järjestetty lähes yhtäjaksoisesti vuodesta Hukkakeron 28 hehtaarin alueella räjäytetään 30 tonnia räjähdeainetta kerralla. Räjäytysleirillä elinkaarensa lopussa olevat räjähteet kohtaavat loppunsa. Käytöstä poistetut ja vanhenneet räjähteet tuhotaan hallitusti räjäyttämällä. Eversti Petri Lammin mukaan massaräjäytysleirillä tuhotaan vain sitä, mikä on turvallista käsitellä. Esimerkiksi TNT on vanhentumisesta huolimatta turvallista kuljettaa. Samalla tehdään kokeita, kuten räjähteiden pudottaminen 12 metristä. Tämän jälkeen räjähteitä ei saa enää siirtää, vaan ne on tuhottava paikan päällä, kertoo Lammi ohessa suoritettavista pienimuotoisista kokeista. Paikalla on tänäkin vuonna tutkijoita arvioimassa ympäristövaikutuksia, päästöjä ja melun, sekä tärinän seurauksia. Maavoimien materiaalilaitoksen tiedottaja Juhani Kauppinen sanoo, ettei räjähdyksessä pääse syntymään juurikaan saasteita. Räjähdyksen lämpötila on jopa 6000 celsiusastetta. Lopputuloksena on lähinnä alkuaineita kuten hiiltä, Kauppinen sanoo. Paikallisille järjestetään leiriä koskeva tiedotustilaisuus. Everstiluutnantti Lasse Raassina selvittää räjäytysleirin luonnetta vähälukuiselle, mutta kiinnostuneelle joukolle. Kysymyksiä sinkoilee aina marjastuksen turvallisuudesta siihen, tekeekö puolustusvoimat bisnestä hävittämällä ulkomaisia räjähteitä. Paikallinen asukas Airi Kiistala ei liiemmin nauti räjähdyksistä. Räjähdykset yhdistettynä läheiseen kultakaivokseen tarjoavat ärsykettä. Ovet paukkuvat tärinästä.tämä häiritsee karhunmetsästystäkin, Kiistala harmittelee. Suomi on iso maa, mikseivät räjäyttäisi muualla? Kamala matkakin tänne, sanoo vieressä istuva Tuulikki Kouvonen. Menisivät vaikka Siperiaan, Kiistala naurahtaa. Ensin työ, sitten huvi Kuorma-autot kiipeävät räjäytyspaikalle pitkin kehnoa tunturipolkua. Trukkien nostettua vaarallisen kuorman jää räjähteiden asettelu ammattimiesten tehtäväksi. Työn henkisestä ja fyysisestä rankkuudesta johtuen jokainen massaräjäytysleiriin osallistuja on vapaaehtoinen. Henkilöstö koostuu pääasiassa eri huoltorykmenteistä, mutta esimerkiksi vartioaliupseereita saapuu paikalle aina merivoimia myöden. Räjähteiden sijoittelu on tarkkaan laskettu. Muun muassa räjähteiden erilaiset ominaisuudet, pakkausmateriaali ja vahvuus määrittävät mihin kohtaan kasaa ne asetellaan. Näin saadaan aikaan räjähdys, jonka energia on suunnattu turvallisesti kohti maaperää. Hetki lyö Everstiluutnantti Lasse Raassina puhui paikallisille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Ei jännitä, toteavat Jyri, 8 vuotta, ja Niila, 5 vuotta, innoissaan. Pojat seuraavat ensimmäistä kertaa räjäytystä. Eivät taida pojat tietää olevansa ikäluokkansa ehkä ainoat yhtä suuren räjähdyksen todistajat. Koska me päästään räjäyttämään? Utelevat pojat perään ja tarjoavat oksasta tehtyä miekkaa lahjana. Katsojat asettuvat tarkkailemaan tulevaa räjähdystä kahdeksan kilometrin päähän. Valokuvaajan suurimmankin objektiivin Räjähdyksen lämpötila on jopa celsiusastetta. Lopputuloksena on lähinnä alkuaineita kuten hiiltä. läpi katsottuna ei horisontissa erotu kuin muurahaisen kokoiselta vaikuttava kuorma-auto. Varoupseeri alkaa laskemaan sekunteja räjähdykseen. Katsojat jähmettyvät paikoilleen. Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi. H-hetken koittaessa taivaanrannassa alkaa kohota valtava tulesta ja tomusta koostuva hirviö. Puut taipuvat paineaallon piiskatessa läpi kitukasvuisen korven. Tulipallon kohotessa yhä korkeammalle ja korkeammalle vallitsee vielä aavemainen hiljaisuus. Räjähdyksen iskevää ääntä ei tunnu kuuluvan. Melko tarkkaan 24 sekuntia myöhemmin paineaalto iskee kasvoihin ja kova tömäys kajahtaa ilmoille. Äänennopeutta kulkeva jytke jatkaa matkaansa jokaiseen ilmansuuntaan. Kohta taitaa lähistöllä ikkunat helistä. Savupatsaan jatkaessa vielä kohoamista paljastuu maasta noin omakotitalon kokoinen kuoppa. Montun ihastelulle ei jää aikaa. Mahdollisten kulojen sammuttua puskutraktorit täyttävät kuopan. Sähkömagneetein varustellut kaivinkoneet alkavat erotella välittömästi metalliromua maa-aineksen seasta ja se päätyy suurista kasoista lähialueille kierrätettäväksi. Tällä tavoin noin 20 prosenttia jäljelle jääneestä romusta saa uuden elämän ruostumattomana teräksenä ja muina tuotteina. Jäljelle jäänyt metalliromu erotellaan sähkömagneettien avulla. Löytynyt metalli päätyy kierrätettäväksi.

8 8 ARKTINEN ALUE ruotuväki 16/2013 Maailman katseet kääntyvät pohjoiseen. Hyödyntämättömät luonnonvarat, hiljalleen sulava mannerjää ja sen myötä aukeavat uudet merireitit lisäävät valtavasti kiinnostusta aiemmin periferiana pidettyä arktista aluetta kohtaan. Alueella vierailevien ihmisten ja liikenteen määrän lisääntyminen on suuri muutos jo sinällään. Suomikin on arktinen maa. Kanadan ja Ruotsin virallistaman arktisen alueen rajan, 60. leveysasteen, pohjoispuolelle mahtuu koko valtio. Mitä muutos aiheuttaa pohjoisen turvallisuustilanteelle? Varautuuko Suomi mahdollisiin konflikteihin? Säilyykö arktisen alueen rauha? Seuraako kylmää sotaa JÄÄKYLMÄ SOTA? Teksti: Joonas Lehtonen Kuvat: Lasse Perkkiö, Henri Keränen, Olli Tuominen Taitto, piirros: Joonas Kyöstilä Jos luottamusta ei ole, turvallisuus ei tuo vakautta Olosuhteet pohjoisessa ovat kylmät, mutta arctic is hot, Hannu Halinen lohkaisee. Hän on Suomen ensimmäinen arktinen suurlähettiläs. Tehtävän perusti syksyllä 2009 silloinen ulkoministeri Alexander Stubb tutkijoiden todettua merijään sulavan Jäämerellä huomattavasti normaalia nopeammin. Halisella on kollegat kaikissa Pohjoismaissa ja Venäjällä. Yhdysvallat ja Kanada käyvät tahoillaan aktiivista keskustelua nimikkeen luomiseksi. Esimerkiksi Venäjä korostaa vahvasti viiden Jäämeren rantavaltion merkitystä arktisen päätöksenteossa. Hallitusten väliseksi keskeiseksi keskustelufoorumiksi on kuitenkin tullut kahdeksan jäsenmaan Arktinen neuvosto, johon myös Suomi kuuluu. Neuvosto ei ainakaan vielä käsittele sotilaallista turvallisuutta. Suurimpia turvallisuusuhkia arktisella ovat ilmastonmuutos ja lisääntyvä läsnäolo, Halinen toteaa. Kenelle Jäämeri kuuluu? Arktisella alueella sijaitsee ainakin 13 prosenttia maailman hyödyntämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia kaasusta. Nykymaailmassa on täysin selvää, että nämä luonnonvarat tullaan hyödyntämään, Halinen painottaa. Se ei kuitenkaan tarkoita hallitsematonta ryntäystä pohjoiseen, sillä 97 prosenttia energiavaroista sijaitsee Jäämeren rantavaltioiden talousalueilla. Halinen pitää resursseista syntyviä riitoja kaukaisina. Jos joku menisi toisen alueelle poraamaan, se voisi tietysti johtaa sotilaallisiinkin toimenpiteisiin. Toisena potentiaalisena uhkatekijänä suurlähettiläs mainitsee arktisen avoimet merirajakysymykset. Jäämeren rantavaltioiden tuoreissa arktisissa strategioissakin ensimmäinen prioriteetti on oman suvereniteetin vahvistaminen. Kiistan kohteena on esimerkiksi suurin piirtein pohjoisnavan läpi menevä Lomonosovin harjanne. Venäjä katsoo, että harjanne on osa sen mannerjalustaa. Kanada ja Tanska havittelevat samaa aluetta. YK:n merioikeusyleissopimuksen allekirjoittamisesta huolimatta Venäjä vei kesällä 2007 harjanteelle maansa lipun. Valtiot ovat ilmoittaneet, että kunnioittavat [YK:n] mannerjalustakomission tieteellisin perustein tekemää ratkaisua. Ennen tätä kysymys vaikuttaa maiden arvioihin, Halinen sanoo. Avainsanoina yhteistyö ja luottamus Muiden maiden tavoin Suomi toivoo arktisissa asioissa avoimuuteen perustuvaa yhteistyötä. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen uuden arktisen strategian, joka on nyt lajissaan maailman tuorein. Vanha strategia oli pitkälti ulkosuhdepainotteinen, uusi taas koko valtionhallintoa koskeva. Se sisältää paljon enemmän tavoitteita ja konkreettisia toimenpideehdotuksia, Halinen valaisee. Strategiassa todetaan, että suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Esimerkiksi kiristyvä kilpailu Jäämeren kalakannoista sekä puhtaan veden määrän väheneminen saattavat tulevaisuudessa ajaa tavallisia kansalaisia barrikadeille. Halinen ei kuitenkaan näkisi valtioiden välistä jääkylmää sotaa. En näe, että tästä tulisi liittokuntien tai ideologioiden välinen konflikti, vaan enemmänkin uhkia ovat ne tahot, jotka lainvastaisesti pyrkivät hyödyntämään tilannetta, hän pohtii. Nopea muutos voi tosin aiheuttaa harhakäsityksiä ja epäluuloja, jotka ovat pahimmillaan myös uhka turvallisuudelle. Nyt tarvitaan luottamusta. Jos luottamusta ei ole, turvallisuus ei tuo vakautta. Vakaus taas on kaiken, esimerkiksi taloudellisen ja liikenteellisen, toiminnan pohja.

9 ruotuväki 16/2013 ARKTINEN ALUE 9 taata esimerkiksi pitämällä arktisen infrastruktuuri kunnossa ja kehittämällä sitä edelleen. Turvallisuutta uhkaavaa piratismia tai terrorismia Ristimäki ei arktisella näkisi. Alueen valtiot ovat kaikki suhteellisen vauraita, eikä alueella toimi separatistisia järjestöjä. Jääkylmää sotaakaan ei liene luvassa ainakaan lähitulevaisuudessa. Arktisen prosessit eivät tapahtu vuodessa tai parissa, vaan puhutaan vuosikymmenistä. Asevoimat seuraavat, mitä toiset tekevät, ja sen mukaan nostavat suorituskykyään. Arktisen avulla kansainvälisen asemansa vahvistamiseen tähyävän Venäjänkin suurimmat uhat ovat kaikesta huolimatta muualla, Ristimäki sanoo. Venäjänkin suurimmat uhat ovat muualla Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Timo Ristimäki kertoo arktisen alueen olleen näin suuren mielenkiinnon kohteena viimeksi kylmän sodan aikaan. Pohjoisessa oli silloin paljon sukellusvene- ja sotilaslentoliikennettä sekä tiedustelutoimintaa. Arktisen alueen yli kulki myös mahdollisia ydinohjusten lentoreittejä, Ristimäki valaisee. Kuolan niemimaa oli jo tuolloin Venäjälle tärkeä ydinase- ja laivastotukikohta. Alueella on edelleen Venäjän laivastotukikohtia, joissa on muun muassa strategisia ydinsukellusveneitä. Vanhat ydinjätteet makaavat nyt Jäämeren pohjassa. Historiasta tutut aluekiistat jatkuvat niin ikään yhä kaikkien viiden Jäämeren rantavaltion välillä. Kaikkien halu on se, ettei näitä kiistoja missään tapauksessa ratkaista sotilaallisesti, vaan hitaiden neuvotteluprosessien tuloksena, Ristimäki korostaa. Esimerkiksi Norja ja Venäjä neuvottelivat vuonna 2010 sovitusta merirajastaan Barentsinmerellä 40 vuoden ajan. Kiistat vaativat ratkaisunsa, koska kansainväliset yritykset välttävät toimimista alueilla, joiden omistajaa ei varmuudella tiedetä. Ja kaikki arktiset toimijat ovat taloudellisesti riippuvaisia toisistaan. Asevarustelu on lähinnä modernisointia suoritus- ja valvontakyvyn nostoon. Laajaalaista kilpavarustelua ei ole nähtävissä. Norjan asevoimien JOINT-komentokeskus sekä arktinen prikaati ovat molemmat sijainneet vuodesta 2009 napapiirin pohjoispuolella. Norja modernisoi erityisesti merivoimien ja ilmapuolustuksen kalustoa. Kanadassa arktisiin Ranger-erikoisjoukkoihin kuuluu muutama tuhat alkuperäiskansojen edustajista rekrytoitua sotilasta. Maa pyrkii uusimaan pohjoisessa sotilastukikohtiaan. Tanska modernisoi rannikkovartiostoaan, USA partioaluskalustoaan. Spekulatiivista on, sijoittaako USA mahdollisesti tulevan ohjuspuolustusjärjestelmänsä alusyksiköitä pohjoiselle merialueelle jäiden ohentuessa. Vahvin sotilaallinen voima arktisella onkin tällä hetkellä Venäjä. Sen maavoimien joukoille on rakenteilla kaksi arktista prikaatia. Tavoitteena on, että Arkangeliin ja Murmanskiin sijoittuvat prikaatit olisivat valmiita 2020-luvun alussa. Etenkin USA:lla, Tanskalla ja Venäjällä on kuitenkin suurempia haasteita sotilaallisesti muualla, Ristimäki huomauttaa. Natolla on olemassa arktisella alueella tietyt puolustusrakenteet. Sen toimintaa pohjoisessa rajoittaa kuitenkin se, että sotilasliiton eteläiset jäsenmaat eivät pidä arktista kovinkaan tärkeänä painopistealueena. Lisäksi viidestä Jäämeren rantavaltiosta yksi, Venäjä, ei kuulu Natoon. Venäjän ja Naton väliset suurimmat kitkat liittyvät silti muihin asioihin. Ei syytä tarkastella erityisenä painopisteenä Prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila aloitti Pääesikunnan valmiuspäällikkönä tammikuussa Parin vuoden aikana arktisten asioiden merkitys on hänen mukaansa konkretisoitunut selvästi. Kaikenlaista aktiviteettia on viriämässä, Ala-Sankila sanoo. Hän osallistui kesällä puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloisen kanssa arktisten maiden asevoimien komentajien kokoukseen Grönlannissa. Tapaamisten tarkoitus on lisätä luottamusta ja siten helpottaa yhteistoimintaa. Tapaamisissa ja yhteistyössä muutenkin painotutaan paljolti pelastustoimintaan, yhteiseen harjoitteluun sekä tilannekuvaan arktisella alueella. Sotilaat haluavat korostaa, etteivät ole ottamassa mitään dominoivaa roolia, Ala- Sankila painottaa. Hänen mukaansa Suomelle riittäisi arktisella alueella normaali sotilasyhteistyö, mutta muilta mailta löytyy haluja muuhunkin. Pohjoisella merialueella operoivilla valtioilla muutokset näkyvät toki paljon selvemmin. Suomella ei ole maayhteyttä Jäämerelle ja merivoimien kyky operoida siellä on erittäin rajoitettu. Suomi voi jakaa erityisosaamistansa Jos arktisen turvallisuustilanteessa tapahtuisi yhtäkkiä merkittäviä muutoksia, Suomi voisi Ala-Sankilan arvion mukaan omilla rajoituksillaan avustaa muita maita vaikkapa Pohjois- Norjan rannikolla. Pohjoisissa oloissa toimimaan kykenevien resurssien allokointi on yhteistyössä merkittävässä roolissa. Voimme jakaa ratkaisujamme joukkojen toimintakyvyn säilyttämisestä kylmissä olosuhteissa, Ala-Sankila kertoo. Kaikkien Suomen puolustusvoimien joukkojen pitää kyetä toimimaan kohtuullisen kylmissä olosuhteissa. Varsinainen arktinen sotilaskoulutus keskittyy Lappiin, jossa talvi on muuta maata pidempi. Jääkäriprikaatilla ja Rajavartiolaitoksella on paljon hyvää osaamista esimerkiksi puuttomalla alueella, syvässä lumessa tai tiettömillä seuduilla toimimisesta, valmiuspäällikkö pohtii. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ehdotti toukokuussa Suomelle tiedonvaihtoa arktisessa sotilaskoulutuksessa. Mitään konkreettista ei ole sovittu, mutta puolustusvoimissa aloitteeseen suhtaudutaan positiivisesti. Ehdotus oli mielenkiintoinen avaus. Olemme avoimia keskustelulle, jos tällaisia esityksiä tulee. Koko maata puolustetaan Lokakuussa Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajaksi siirtyvä Ala-Sankila tulee käsittelemään myös uudessa virassaan paljon arktisia asioita. Pohjoisessa saatetaan kokea turvallisuusvajetta, kun viranomaiset harventavat verkkoaan. Mutta puolustusvoimat ei ole ketään jättämässä, vaikka organisaatio muuttuukin, Ala-Sankila toteaa. Myös hän näkisi asevoimien roolin arktisella alueella tulevaisuudessa vain toimintojen tukijana ja turvaajana toisiaan vastaan asettumisen sijasta. Tuleviin muutoksiin liittyy intressieroavaisuuksia, jotka aiheuttavat varmasti poliittista vääntöä. En silti näkisi, että arktisella ruvettaisiin sotimaan, prikaatikenraali sanoo. Jääkylmän sodan kaukainen uhka ei siis erityisemmin vaikuta puolustusvoimien toimintaan. Operatiiviset suunnitelmat sisältävät Suomen puolustamisen kokonaisuudessaan, eikä ole syytä tarkastella mitään aluetta erityisenä painopisteenä. Jäämeren rantavaltiot ovat viime vuosina olleet aktiivisia arktisen kalustonsa modernisoinnissa ja harjoitustoiminnan lisäämisessä. Uudistukset liittyvät Ristimäen mukaan Puhutaan vuosikymmenistä Edellytyksiä tulevaisuuden toiminnalle pohjoisessa voidaan nyt Lähteet - haastattelut - Lassi Heininen ja Teemu Palosaari - Jäitä poltellessa: Suomi ja arktisen alueen tulevaisuus - Laura Salmela (toim.) - Nordic Cooperation and the Far North - Suomen arktinen strategia

10 10 kentällä ruotuväki 16/2013 lyhyesti Ei mitalisijaa suunnistuskisoista Sotilaiden suunnistuksen MMkisat järjestettiin elokuun lopulla Eksjössä, Etelä-Ruotsissa. Kisoissa edellisvuosina kohtuullisesti menestynyt Suomi on perinteisesti tuonut kotiin yhdestä kahteen mitalia. Tänä vuonna mitalit jäivät saamatta. Kisoissa mukana olleen everstiluutnantti Jouni Lipposen mukaan kovimmat vastustajat löytyivät Sveitsistä ja Venäjältä. Vastassa oli myös siviilipuolen huippuosaajia, jotka osallistuivat näihin kisoihin sotilasjoukkueiden jäseninä, Lipponen toteaa. Suomi tavoitteli kisoista vähintään yhtä mitalisijaa. ORy Maavoimat vastaanotti traktoreita Maavoimat vastaanotti viime viikolla ensimmäiset Valtran valmistamat N163 Direct -malliset liikennetraktorit. Kaiken kaikkiaan traktoreita on tilattu 106 kappaletta. Kauppa on osa hanketta alueellisten huoltojoukkojen kehittämiseksi. Tänä vuonna vastaanotettavilla 33 traktorilla pystytään aloittamaan uusien, vuoden 2015 organisaation joukkojen tuotanto, toteaa maavoimien kuljetustoimialajohtaja, majuri Veli-Pekka Salonen. Salosen mukaan liikennetraktoreiden sijasta materiaalin koneelliseen käsittelyyn on aikaisemmin käytetty maastotrukkeja. TKo Varusmiesten ammuntatulokset ovat heikentyneet Varusmiesten tulokset ammunnan sotilaiden SM-kilpailuissa ovat heikentyneet. Vuoden 2013 ammunnan sotilaiden SMkilpailujen kilpailusihteeri, kapteeni Jouni Puljujärven mukaan varusmiesten taso on laskenut 2000-luvun alusta lähtien. Kehityksen taustalla on valmennuksen väheneminen varuskunnissa. Valmennus oli ennen rajumpaa. Nykyisin ne joukkoyksiköt, jotka satsaavat ampumakoulutukseen, erottuvat kyllä joukosta, Puljujärvi toteaa. Ammunnan sotilaiden SMkilpailut järjestettiin syyskuuta Sodankylässä. EPe Rauhanturvaajat välikohtauksessa Libanonissa Suomalaiset rauhanturvaajat joutuivat Libanonissa välikohtaukseen keskiviikkona Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta ajoneuvo kolhiintui. Rauhanturvaajat olivat normaalilla, rutiininomaisella partiokierroksella, kun kolme autoa ja kaksi skootteria ryhtyivät varjostamaan ajoneuvopartiointia. Varjostajat lähtivät seuraamaan autoa ja yrittivät tukkia sen reittiä. Partio väisti tiesulun ja palasi takaisin tukikohtaan. Panssaroidun ajoneuvon maalipinta naarmuuntui. Tilanne on Libanonissa nyt hallinnassa, Porin prikaatista kerrotaan. JEr Jäähyväisten aika Pohjanmaalla palvelleet juhlistivat aluksen viimeistä miehitettyä purjehdusta. Päivä toi esiin muistoja ja aluksen rikkaan historian. Riikka Karppinen Miinalaiva Pohjanmaa irrotettiin Helsingin Kauppatorin rannasta viimeiselle purjehdukselleen miehitettynä sota-aluksena torstaina 22. elokuuta. Päivän mittaiselle juhlalliselle purjehdukselle Helsingin edustalla osallistui noin sata kutsuvierasta, jotka kaikki olivat miinalaiva Pohjanmaalla sen 34 käyttövuoden aikana palvelleita. Tunnelma Suomen sota-alusten lippulaivalla, "vanha rouva" Pohjanmaalla, oli viimeisellä matkallaan nostalginen. Odotuksen tuntua Jo puoli tuntia ennen alukselle ilmoittautumista Kauppatorin rantaan pakkautuvasta väkijoukosta on aistittavissa odotusta, jännitystä ja jälleennäkemisen riemua. Juttu luistaa lennokkaasti, vaikka osa kertoo viime tapaamisesta kuluneen jo vuosia. Kun laivan portit viimein aukeavat, suma purkautuu hetkessä. Jotkut väestä kiipeävät kannelle, toiset katoavat laivan uumeniin. Selvää on, etteivät vieraat ole laivalla ensimmäistä kertaa: sanasto on ammattimaista ja kulku tottunutta. Kauan siitä on, mutta eksymisestä ei ole pelkoa, laivan kannella vanhempi herrasmies naurahtaa. Pohjanmaan monet tehtävät kolumni Noin sata miinalaiva Pohjanmaalla palvellutta kokoontui aluksen viimeiselle miehitetylle purjehdukselle sota-aluksena torstaina Vuonna 1979 Wärtsilän Hietalahden telakalta valmistunut miinalaiva Pohjanmaa on huolehtinut 34 vuoden ajan kolmesta päätehtävästään: Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta, merimiinoitusvalmiuden ylläpitämisestä sekä muista Suomen sota-aluksista poiketen merivoimien koululaivana toimimisesta. Viimeisten vajaan kymmenen vuoden ajan alus on ollut korkeassa valmiudessa. Aluksella on ollut tehtävänään myös kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen, jos Suomi päättäisi sellaiseen osallistua, komentajakapteeni ja aluksen päällikkö Mika Raunu kertoo. Miinalaiva Pohjanmaa on toiminut myös diplomatian välineenä lukuisissa valtiovierailuissa. Sovellettuja tehtäviäkin on riittänyt: esimerkiksi keväällä 2011, eduskuntavaalien aikaan, Pohjanmaa toimi leikkisästi miehistön "Vaalipiiri 01:nä" Intian valtamerellä. Äänestysaktiivisuus aluksella kipusi peräti 80 prosenttiin. Hietalahden telakalta maailman merille Asevelvollisuus on sitouttamista Pari viikkoa sitten istuin maanpuolustuskurssin takarivissä kuulemassa asiaa Suomen kyberturvallisuudesta. Silmäilin osanottajalistaa lävitse: toimitusjohtaja, tietohallintojohtaja, riskienhallintapäällikkö toinen toistaan isommissa suomalaisyrityksissä. Kuinka ihmeessä näillä ihmisillä oli kiinnostusta uhrata työviikkonsa maanpuolustusasioiden ratkomiseen? Miksi maanpuolustus koetaan niin tärkeäksi, että siihen halutaan antaa omaa aikaa ja osaamista peliin, vaikka töissä olisi kiire ja kymmeniä muita asioita odottamassa? Väkisinkin syntyy kuva, että asevelvollisuuden vastustajat eivät tosiasiassa tiedä, minkälaista kokonaisuutta vastustavat. Tehtävät ovat vieneet Pohjanmaan lähes kaikkialle maapallolla, Aasiaa lukuun ottamatta. Alus on vieraillut noin 30 valtiossa ja yli sadassa eri kaupungissa. Yhteenlaskettuna Pohjanmaan purjehtimat kilometrit tarkoittavat jopa 28-kertaista matkaa maapallon ympäri. Vaikka laiva itsessään on pysynyt pitkälti ennallaan, sen mukana purjehtinut miehistö on ehtinyt vaihtua useasti. 34 vuoden aikana palkattua henkilökuntaa Pohjanmaalla on työskennellyt noin 300. Varusmiehiä aluksella on palvellut yhteensä noin nelisen tuhatta. Miinalaiva Pohjanmaan historiaan mahtuu lukematon määrä muistoja ja tapahtumia. Vuosina aluksella sukellusveneentorjuntaupseerina työskennellyt Juhani Kananen kertoo, että vuonna 1986 Pohjanmaa oli purjehduksella Mustallamerellä, Ukrainaan kuuluvassa Sebastopolissa, kun Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui. Toisin kuin Pohjanmaalla, Kanasen mukaan paikalliset eivät reagoineet onnettomuuteen millään tavalla. Olisi valetta väittää, että se kumpuaisi jostain muusta kuin yleisestä asevelvollisuudesta ja varusmiespalveluksesta. Jos jokin ammattiarmeija kutsuisi maan parhaita tietotekniikka-asiantuntijoita jakamaan parasta osaamistaan maanpuolustuksen hyväksi, kuinka moni ilmoittautuisi heti viikon kurssille? Veikkaan, että ei moni. Eikä ilmoittautuneita Suomessakaan olisi ilman yleistä asevelvollisuutta. Juuri tässä asevelvollisuuskeskustelu menee metsään, ja pahasti. Ei nähdä reservin merkitystä, vaan puhutaan pääasiassa varusmiespalveluksesta. Toki on tärkeää puhua kustannuksista, työurien lyhenemisestä ja hukkaan heitetystä nuorison vapaudesta, mutta mikä merkitys onkaan sitoutetun reservin osaamisella? Osaaminen on nimittäin merkityksetöntä, jos sitä ei osata hyödyntää. Siksi tarvitaan vapaaehtoisia, aktiivisia reserviläisiä, oman alansa asiantuntijoita. Ammattiarmeijakaan ei pysty kilpailemaan kovasta erikoisosaamisesta ainakaan palkalla. Osaajat pitää sitouttaa, sanotaan hienosti yritysstrategioissa. Jos heitetään hukkaan asevelvollisuus, unohdetaan sitoutus. Sitä ei tiukan paikan tullen voi rahalla hankkia. Väkisinkin syntyy kuva, että asevelvollisuuden vastustajat eivät tosiasiassa tiedä, minkälaista kokonaisuutta vastustavat. Ikäväähän intissä oleminen toisinaan Kuva: Thomas Litchfield / PV Aluksella kyllä jotain tabletteja jaettiin ja miehistö pidettiin ajan tasalla. Vuosina radioupseerina palvellut Leo Saari muistelee, että eteläisillä purjehduksilla aluksen kannen pinnan lämpötila saattoi kohota jopa 70 asteeseen. Silloin mentiin uimaan. Kun toiset uivat, toiset vartioivat rynnäkkökiväärein haiden varalta. Joskus näkyi delfiinejä ja valaitakin. Paljon on nähnyt tämä alus, Saari summaa. Atalanta taidonnäyte Vuonna 2011 miinalaiva Pohjanmaa osallistui Euroopan unionin ensimmäiseen merellä toteutettavaan kriisinhallintaoperaatioon, operaatio Atalantaan. Suomen kannalta operaatio oli historiallinen, sillä se oli samalla myös ensimmäinen operaatio, johon Suomen merivoimat on osallistunut omalla kalustollaan. Pohjanmaan tehtävä yhdessä muiden sota-alusten kanssa oli suojata Maailman ruokaohjelman (WFP) ruokakuljetuksia Somaliaan ja turvata kauppamerenkulkua Intian valtamerellä. Pohjanmaan osalta operaatio oli onnistunut, eikä aluksen tekniikka pettänyt vajaan viiden kuukauden mittaisen ponnistuksen aikana. Yhteentörmäyksiltä merirosvojen kanssa ei vältytty. Niistä huomionarvoisin tapahtui huhtikuussa 2011, kun miehistö otti kiinni 18 merirosvoiksi epäiltyä. Epäiltyjä pidettiin kiinniotettuina ja kuultavina Pohjanmaalla. Myöhemmin kiinniotetut jouduttiin kuitenkin vapauttamaan. Kiitosta vuosien työstä Torstaina 22. elokuuta, Pohjanmaan viimeisenä päivänä miehitettynä sota-aluksena, kunnioituksensa laivan pitkälle taipaleelle Suomen merivoimissa osoittivat kaksi Hamina-luokan ohjusvenettä ohipurjehduksellaan. Myös ilmavoimat toi päivään tervehdyksensä näyttävällä Hornet-ylilennolla. Päivän päätteeksi miinalaiva Pohjanmaa ankkuroitiin kotisatamaansa Upinniemeen odottamaan lopullista päätöstä tulevaisuudelleen. Vaihtoehtoina ovat myynti, museointi tai romuttaminen. Taneli Kontiainen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi on. Voisiko kuitenkin olla niin, että olisi varsin tervettä nykyaikanakin tehdä jonkin aikaa töitä eli palvelusta jonkin asian eteen? Joka palvelee eniten, saa eniten. Ja nyt en tarkoita loppua kohti kohoavia päivärahoja. Benjamin Franklin sanoi aikoinaan, että jaksaakseen ihminen tarvitsee tarkoituksen. Ehkäpä haasteena on sen löytyminen muualta kuin omasta itsestä.

11 ruotuväki 16/2013 kentällä 11 Vierailija vartioparaatissa palveluksessa Saksalainen Marinemusikkorps Nordsee esiintyi Kaartin soittokunnan kanssa. Vartioparaati oli orkesterille eräänlainen joutsenlaulu. Ossian Hartig Vuoden viimeisessä Helsingin vartioparaatissa 23. elokuuta tehtiin sotilasmusiikkihistoriaa, kun saksalainen sotilassoittokunta Marinemusikkorps Nordsee saapui komentaja Lutz Bammlerin johdolla esiintymään Kaartin soittokunnan kanssa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ulkomaiset sotilasmuusikot soittivat vartioparaatissa. Kaartin soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Jyrki Koskisen mukaan yhteistyö saksalaisten kanssa sujui hyvin. Vaikka aina ei löytynytkään yhteistä kieltä, on musiikki kansainvälinen kieli. Ennen esitystä jouduimme sopimaan vain pari perusasiaa, musiikkimajuri Koskinen luonnehti. Bammler oli Koskiselle jo vanhempi tuttavuus vuosien takaa, sillä miehet olivat tavanneet vuoden 1990 Hamina Tattoossa. Hän edusti silloin vielä DDR:ää, Koskinen kertoo. Marinemusikkorps Nordsee ei löytänyt yhteispelistä kuin yhden kehityskohteen. Soittamisessa ei ollut ongelmia. Suomalaisilla soittajilla on kuitenkin pidempi askel, ja meidän lyhyemmät tytöt valittavat minulle muutenkin, että marssimme välillä liian pitkillä askelilla. Mietin, että mitenköhän heidän nyt käy, komentaja Bammler totesi naurahtaen. Muutamaa päivää aiemmin orkesteri osallistui myös Helsingin ruotuväki 40 vuotta sitten Upinniemessä sijaitseva Suojelukoulu on saanut merkittävän lisän koulutusvälineistöönsä. Koululle on valmistunut taktiikan luokka, jossa erilaisilla teknillisillä välineillä saadaan luotua harjoituksiin osallistuville havainnollisia taistelutilanteita. Luokan ovat suunnitelleet erikoisupseerikokelaina varusmiespalvelustaan suorittaneet diplomi-insinöörit Pentti Kantola ja Seppo Nieminen. Taktiikan luokka on pitkälle kehitetty havainnollisen opetuksen väline. Erilaisia havainto-opetusvälineitä puolustuslaitoksella on Janne Erola Kriisinhallintakeskus Porin prikaatissa sai syyskuun alussa uuden johtajan, kun everstiluutnantti Kai Kaltiainen määrättiin tehtävään. juhlaviikkojen suureen iltasoittoon. Saksalaiset kipusivat hotelli Tornin tornin terassille ja soittivat erilaisia signaaleja ja kappaleita eri ilmansuuntiin. Se oli ainutlaatuinen elämys. Terassilta avautuva näköala Helsingin ylle oli uskomaton, kuvaili tuntojaan pursimies Michael Heinlein. Ensimmäinen ja viimeinen Helsingin-esiintyminen toki muitakin, mutta niiden perustamiskustannukset ovat olleet täysin toista luokkaa. Suojelukoululle koko systeemi tuli maksamaan vain markkaa. Tarvittava huonetila oli tietysti jo valmiina olemassa. Opetuksen perusteena on se, että piirtokuvaheittimen avulla ja diakuvaheittimen todellistaessa asiaan luodaan varta vasten rakennetulle karttatasolle taistelutilanne. Tätä elävöitetään vielä magnetofoninauhalta tulevalla äänellä. Kussakin tilanteessa joutuvat koulutettavat ratkaisemaan, mitä tehdään. Marinemusikkorps Nordsee on tunnettu laadukkaasta jazz-repertuaaristaan, mutta jazzia ei orkesterilta Helsingissä kuultu. Meillä ei ole ollut noin vuoteen jazz-pianistia. Klassisen pianon taitajia olisi ollut, mutta jazz on jotain muuta, Bammler valitteli. Jazz-muusikoiden puuttuminen kertoo osaltaan Saksan Bundeswehrissä käynnissä olevasta rakennemuutoksesta, jonka keskeinen tekijä oli varusmiespalveluksen lakkauttaminen vuonna Monia joukkoyksiköitä ja -osastoja tullaan lakkauttamaan. Yksi näistä on Marinemusikkorps Nordsee, jonka toiminta lakkaa ensi vuoden maaliskuussa. Taktiikan luokka saatiin halvalla eteenpäin Brysselistä Säkylään Suomalaisten ja saksalaisten sotilassoittajien esitystä oli saapunut kuuntelemaan myös sankoin joukoin turisteja. Ratkaisut voidaan etsiä heti tason ääressä tai perusteellisemman pohdiskelun pohjalta ryhmätyönä. Taktillisen luokan tilanteet eivät ole irrallisia päästä keksittyjä juttuja, vaan kaikkien taisteluaineiden vaikutukset tuulenmukaisine leviämisineen ja vaikutusaikoineen ovat tarkasti laskettuja. Myös operoinnissa olevien joukkojen tappiot on arvioitu miehen tarkkuudella. Kun tarkasti lasketut kuviot heijastetaan tasolle, on tilanteeseen helpompi reagoida. Toimin ennen apulaissotilasedustajana Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa. EU-edustustossa työskentelee sotilasedustaja ja hänellä kolme apulaissotilasedustajaa. Työnkuvaani kuului Suomen koordinoidun kannan ajaminen EU:n sotilaallisten operaatioiden suunnittelussa ja valmisteluissa poliittis-strategisella tasolla. Uuden palveluspaikkani Kriisinhallintakeskuksen tehtävänä on perustaa ja kouluttaa kriisinhallintaoperaatioihin lähetettävät joukot. Johtajana tehtäviini kuuluu hyväksyä ja päättää annettujen linjausten perusteella perustettavan joukon koulutus. Kriisinhallintakeskus toteuttaa vuosittain noin kansainvälisiin tehtäviin lähtevän henkilön koulutuksen. Nykyisessä työssäni tulen keskittymään kansalliseen kouluttamisnäkökulmaan, joka on varmasti suurin eroavaisuus edelliseen tehtävääni verrattuna. Toisaalta entisestä työpaikasta perintönä jäänyt EU-operaatioiden perusteellinen tunteminen tukee koulutuksen suunnittelua niihin lähetettäville joukoille. On tietysti erittäin vaikeaa luokitella omia vahvuuksiaan, mutta uskoisin, että kokemus on valttikorttini. Tunnen operaatiot, ja minulla on hyviä suhteita, jotka tulevat tarpeeseen uudessa toimessani. Edellisestä tehtävästä jään kaipaamaan eniten monikansallista yhteistyötä 28 EU-jäsenmaan kesken. Uutta tehtävää ja sen mukanaan tuomia haasteita odotan kuitenkin innolla; olen kuullut Porin prikaatista ja Kriisinhallintakeskuksesta paljon positiivisia asioita ja sen myötä odotukset tehtävän hoidolle ovatkin korkealla. Ketään ei jouduta irtisanomaan, mutta halukkaat saavat lähteä siviilitehtäviin. Lisäksi tarjotaan eläkeratkaisuja, komentaja Bammler valottaa ja lisää, että tilanteeseen on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Bammler totesi, että vaikka elokuinen konsertti olikin orkesterin ensimmäinen ja viimeinen Helsingin-esiintyminen, tullaan Suomessa tulevaisuudessakin kuulemaan saksalaista sotilasmusiikkia. Osa soittajista saapuu sitten muissa kokoonpanoissa, ainakin Haminaan! Kaltiainen työskenteli neljä vuotta apulaissotilasasiamiehenä Brysselissä. Kuva: Lasse Perkkiö Kuva: Ruotuväki Kuva: Sebastian Lindroos NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Jari Puiras, kapteeni 44 TOIMENKUVA Helsingin varuskunnan komendantti PALVELUSPAIKKA Kaartin jääkärirykmentti KOULUTUS Sotatieteiden maisteri 2005, Esiupseerikurssi 2011 JOTAIN MUUTA, MITÄ? Viisaat keksivät mietelauseet, tyhmät toistavat niitä. Taneli Kontiainen Tavatessamme kapteeni Jari Puiraksella oli yllään maastopuku. Syyskuun alussa hän vaihtoi kenttävihreät esikuntaharmaisiin, siirsi toimistonsa toiseen esikuntaan ja aloitti Helsingin varuskunnan komendanttina. Ihan pelkkää toimistohommaa työ ei vieläkään onneksi ole, Puiras toteaa. Paperihommat ovat Puirakselle välttämätön paha, mutta onneksi komendantin työ tarjoaa moninaisuudessaan paljon muutakin tehtävää. Tehtäväkenttä on niin laaja, että joka tapauksessa pääsee muutakin tekemään kuin pöydän takana olemaan. Komendantin tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan, joista yksi kolmasosa on edustustehtäviä, toinen kolmasosa turvallisuussektorin hommia ja viimeinen kolmasosa viranomaisyhteistyön toteuttamista. Varsinaisen määritelmän mukaan varuskunnan komendantti on yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaava upseeri. Tehtäväni voidaan hyvinkin kuvata noin, sillä olen samalla myös operatiivisen osaston alaisuudessa toimiva turvallisuussektorin johtaja. Esimerkiksi Helsingin vartiosto on komendantin suoranaisessa alaisuudessa, Puiras kertoo. Valtiollisia velvollisuuksia ASUINPAIKKA HELSINKI Komendantti junailee kokonaisuutta Muista varuskuntakomendanteista poiketen Puiraksen työpäivää täyttävät myös valtiolliset velvoitteet, pääasiassa edustustehtävät. Mikäli kunniakomppania on paikalla valtiollisessa tilaisuudessa, myös Helsingin varuskunnan komendantti on työllistettynä. Komendantti koordinoi toiminnan yhteensovittamisen. Esimerkiksi suurlähettiläiden esittelytilaisuudessa komendantti vastaa muun muassa soittokunnasta ja kunniakomppaniasta siten, että ne ovat paikalla oikeaan aikaan oikeassa varustuksessa, Puiras kertoo. Yksi komendantin työn haastavimmista osa-alueista onkin Puiraksen mukaan aikatauluista huolehtiminen. Kokonaisvastuu järjestelyistä on komendantilla. Aikataulut ovat haaste, ja ne pitää suunnitella niin, että selvitään vaikka tulisi yllätyksiä. Valtiovierailulta ei vain voi myöhästyä, se on fakta. Pitkäaikaiseen tehtävään pääsee syvälle Aikaisemmin Puiras toimi Kaartin pataljoonan pataljoonaupseerina. Uusi komendantti odottaa tehtävien olevan jatkossakin niin sanottuja hyviä hommia. Tehtävä on erittäin monipuolinen. Komendantin tehtävä on yksi harvoista, joissa on pitempi toimiaika. Edeltäjäni oli tehtävässä noin viiden vuoden ajan, eli tähän tehtävään pääsee syvälle. Odotan, että pääsen junailemaan asioita ja olemaan tekemissä ihmisten kanssa. Eniten kokemusta Puiraksella on edustustehtävistä, joiden hän mainitsee olevan lähellä sydäntä. Olin itse varusmiehenä kunniakomppaniassa vuonna 1988, silloin kun Koiviston Mauno oli presidenttinä. Sen jälkeen olen toiminut kunniakomppanian kaikissa tehtävissä, Puiras kertoo. Vaikka erilaiset edustustehtävät ovat Puirakselle mieleen, niin ei täysin yhden kohdalla ole. Helsingin varuskunnan komendantilla on omat tehtävänsä sotilashautajaisten järjestelyissä, ja kukapa mielellään hautajaisissa olisi. Nekin tehtävät on tietysti hoidettava.

12 12 kentällä ruotuväki 16/2013 Raivaamisrobotti on monipuolinen työkalu Teodor-robottia käytettiin Laukaan Vihtavuoren räjähdysainetehtaan vaaratilanteen ratkaisemisessa. Robotti on palvellut kaikissa puolustusvoimien päätehtävissä. Taneli Kontiainen Tiistai-iltana 9. heinäkuuta Laukaan Vihtavuoren räjähdysainetehtaalla savusi säilytyskontti. Levitessään palo olisi saattanut aiheuttaa räjähdeainevaraston räjähdyksen. Kuumentunut kontti piti jäähdyttää, mutta ongelmana oli turvallisuus. Ei tiedetty, oliko lämpötila jo nyt vaarallisen korkea. Tiedustelun avuksi tarvittiin raivaamisrobotti Teodoria. Vuonna 2005 puolustusvoimille hankittu Teodor on räjähderaivaamisen ja tiedustelun työkalu. Laitteen suurin etu on sen satojen metrien matkalla toimivan kauko-ohjauksen käyttäjälleen tuoma turvallisuus. Etäisyys merkitsee turvallisuutta. Aikaisemmin toiminta on edellyttänyt, että henkilö on mennyt itse kohteelle. Teodorin avulla henkilön ei itse tarvitse altistua vaaralle, kertoo Pioneeri- ja suojelukoulun apulaisjohtaja, kapteeni Jussi Lappalainen Pioneerirykmentistä. Vaarallisen tilanteen tiedustelija Tela-alustainen Teodor on reilun metrin korkuinen. Ruotuväelle robotista kertoi kapteeni Jussi Lappalainen (vas.) Pioneerirykmentistä. Raivaamisrobotti Teodor Valmistaja: Cobham Käyttölämpötila: C Pituus/leveys/korkeus: 130/68,5/124 cm Paino: 375 kg Maksiminopeus: 3 km/h Kuva: Lasse Perkkiö Vihtavuoressa Teodorilla tiedusteltiin tapahtuman vaarallisuusaste, sillä kontin sisältö oli osin tuntematon. Kontin lämpötilan kehittymistä seurattiin tarkoin Teodorin avulla. Sillä tehtiin konttiin reikä, josta konttiin saatiin vesiletku jäähdyttämistä varten. Tietyllä tapaa tämä oli robotille epätyypillinen tehtävä, eli jouduttiin hieman soveltamaan, toteaa virka-aputehtävää koordinoinut Pioneerirykmentin operatiivisen osaston päällikkö, majuri Juha Pelto. Operaatio kuitenkin onnistui, ja kontti saatiin jäähdytettynä siirrettyä pois. Tyypillisiä tehtäviä robotille puolestaan ovat erilaiset raivaamistehtävät. Teodor on raivaajan monipuolinen ja voimakas työkalu. Sillä voidaan kameroiden avulla toteuttaa erilaisia tarkkailutehtäviä. Lisäksi Teodorin avulla voidaan esimerkiksi räjäyttää, siirtää ja rikkoa raivattava kohde. Monikäyttöinen robotti on palvellut kaikissa puolustusvoimien kolmesta päätehtävästä. Teodor on hankittu ensisijaisesti Suomen sotilaallista puolustamista varten. Vihtavuori oli esimerkki toisesta tehtävästä, eli virka-avusta. Kansainvälisessä kriisinhallinnassakin Teodor on ollut mukana Afganistanissa räjähteiden raivaamisessa. Elinkaari vuosikymmeniä Teodoria pääsevät ohjastamaan koulutuksen saaneet puolustusvoimien ammattisotilaat. Vaikka Teodor on saksalaisvalmisteinen, ei Suomen kylmä sää, jää tai lumi estä sen käyttöä. Teodorin käyttöikä on vuosikymmeniä. Runko saattaa säilyä samana, mutta osia ja työkaluja päivitetään tarpeen mukaan, Lappalainen kertoo. Teodor-robotteja on myyty viranomaisille yli neljäänkymmeneen maahan. Vaikka pystyvästä koneesta onkin kyse, Pelto ja Lappalainen korostavat ammattiosaamisen merkitystä. Raivaaja ja päätöksentekijä on aina ihminen. Robotti on vain työkalu, Lappalainen toteaa. huomio! verkossa Miltä näyttää Taistelupari. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Atte Autio Olli Rytkönen Armeija koskettaa vuosittain tuhansien nuorten elämää. Sosiaalisen median aikakautena varusmiehet pystyvät jakamaan kokemansa halutessaan vaikka koko maailmalle. Pelkästään Instagram-kuvapalvelusta löytyy merkinnällä #intti yli erilaista suomalaisten varusmiesten jakamaa kuvaa. Vastaako sosiaalisessa mediassa jaettu kuva armeijasta todellisuutta? Ruotuväki pyysi elokuva- ja tvalan opiskelija Saara-Lotta Hynystä kertomaan, millaisen mielikuvan hän saa intistä vain Instagram-kuvien perusteella. "Intti vaikuttaa kivalta" Jo hetken kuvia selailtuaan Hynynen tulee siihen johtopäätökseen, että armeijassa siisteys on ensisijaisen tärkeää. Taistelijan tupa ja kaappi ovat aina viimeisen päälle järjestyksessä, kengät kiiltävät ja punkka on kauniisti pedattu. Näyttäisipä minunkin sänkyni tuolta, Hynynen naurahtaa. Kuvista voidaan tehdä myös hämmentävä päätelmä: armeijassa ei käytetä paitoja. Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu. Aihetunnisteella #intti sieltä löytyy yli erilaista kuvaa. Aika paljon paljasta pintaa. Ilmeisesti intissä lähes jokaiselta löytyy kivenkovat vatsalihakset sekä viimeisen päälle treenattu timmi kroppa. Aikamoista! Hiusten leikkaaminen on tärkeä riitti ennen palvelukseen astumista. Monet korostavat muutosta ja uutta sotilaallista ulkoasuaan julkaisemalla ennen ja jälkeen -kuvia itsestään. Jälkeen-kuvissa taistelijan ilme on usein epäluuloinen. Armeijassa ollaan joko todella totisia tai hillutaan tuvassa kieli poskella ilman housuja. Ihmiset hymyilevät paljon. Toistaiseksi näyttää ihan kivalta, Hynynen tuumaa. Arkea palveluksessa Kuvien perusteella ruoka armeijassa on yksipuolista ja todella epäterveellistä, sillä tarjonta rajoittuu Kuva: Lasse Perkkiö lähinnä hernekeittoon ja munkkeihin. Toisinaan varusmiehiä hemmotellaan myös makkaralla. Salaattia tai vihanneksia ei tarjoilla. Varusmiehet juovat vain olutta tai kahvia, toisinaan myös kokista. Virvokkeet nautitaan hyvässä seurassa iltavapailla tai lomilla. Tässä vaiheessa saamani vaikutelma intistä alkaa epäilyttää. Onkohan se ihan totuudenmukainen? Harjoituksissa taistelijat sotivat kuin viimeistä päivää. Onneksi sotavammat rajoittuvat lähinnä rakkoihin jaloissa. Parasta maastopäivissä on, kun saa loikoilla auringossa tai käydä naku-uinneilla ystävien kanssa. Lomien koittaessa kotona odottava tyttöystävä saa poikkeuksetta varusmiehen täyden huomion. Moni korostaa yhdessä vietetyn ajan merkitystä jakamalla kuvan kasasta lomakumeja. Instagram-kuvista voi tehdä monenlaisia arvauksia siitä, millaista intissä on. Tästä huolimatta vain yhdestä asiasta Hynynen on täysin varma: palveluksen suorittaminen on varusmiehille kunnia-asia. Kuvissa kun sotilaspukua kannetaan aina ylpeydellä, hän perustelee.

13 ruotuväki 16/2013 vapaalla 13 Kuvat: Joonas Lind Näin kiekko lähtee mestarin kädestä. Ylikersantti Lassi Koota kouluttaa varusmiesten ohella kiekkoja. Golfia heittäen koriin Liitokiekko lentää korin kautta televisioon. Janne Erola Frisbeegolf on sukulaislajiaan golfia huomattavasti tuntemattomampi harrastus. Vasta viitisen vuotta sitten tuulta purjeisiinsa saanut heittopeli tekee kuitenkin tuloaan, vai tekeekö? Innostuttiin jätkien kanssa viisi vuotta sitten heittelemään kiekkoa ja siitä lähti minun kipinäni, Tykistöprikaatin ylikersantti Lassi Koota kertoo. Hauskanpitoa frisbeen kanssa Puhe tulee suoraan viime vuoden sotilasfrisbeegolfmestarin suusta. Koota käy heittelemässä kaksi tai kolme kertaa viikossa pelaten joko kokonaisia 18 väylän kierroksia tai harjoittelemalla lähestymisheittoja yksittäisiin koreihin. En ehkä käyttäisi sanaa harjoitteleminen, sillä minulle frisbeegolf on enemmänkin hauskanpitoa. Kilpailen joskus seuran välisissä viikkokisoissa, Koota huomauttaa. Viikkokisat ovat leikkimielisiä, mutta voitosta kamppailtavia taisteluita. Isompia kilpailuja Koota ei juurikaan kierrä. Frisbeegolfissa on tavallisen golfin tavoin väylä, jossa on tarkoitus saada kiekko väylän päässä olevaan koriin mahdollisimman vähäisellä heittomäärällä. Väylien pituudet vaihtelevat metriin. Lajissa järjestetään sekä tasoitusettä normaalikilpailuja. Vähän tavallista golfia pelanneena voin sanoa, että frisbeegolf on huomattavasti helpompi oppia. Siinä saa paremmin juonesta kiinni, frisbeemestari toteaa. Frisbeegolf on suhteellisen halpa harrastus, sillä aloittelija tarvitsee vain yhden kiekon väylän kiertämiseen. Pelaamisen kehittyessä ja eri heittotyylien alettua luistaa on suositeltavaa omistaa kolme kiekkoa: draiveri, midari ja putteri. Draiverilla on tarkoitus avata peli, midarilla lähestytään kohti koria, ja putteri tuikkaa kiekon sisään. Kootan mukaan aloittelija pärjää frisbeegolfissa yhdellä kiekolla. Kanssapelaajien neuvot ovat lajin suola Frisbeegolf on puhdas tekniikkalaji. Pelin yksi hienoimmista piirteistä on kentän kiertäminen muiden kanssapelaajien kanssa, jotka antavat tarvittaessa kullanarvoisia vinkkejä, mies kiittelee. Rauhallisuus on lajin tärkein ominaisuus. On syytä keskittyä koko kierroksen ajan, koska yhteenkään virheeseen ei käytännössä ole varaa. Kootan mukaan frisbeegolfin suosio on tasaisesti nousemaan päin ja myös suomalaispelaajat ovat saaneet isoilta yrityksiltä sponsorisopimuksia. Kaiken lisäksi televisio on alkanut näyttää frisbeegolfin Euroopan kiertuetta. Tänäkin vuonna yksi osakilpailu pidettiin Nokialla, Koota kertoo. Tosin hänkin huomauttaa, että oli yllättynyt suhteellisen vähäisestä osallistujamäärästä viime vuoden frisbeegolfin sotilassuomenmestaruuskilpailuissa. Osallistujien puutetta olisi voinut pitää normaalina, koska kilpailut järjestettiin vasta ensimmäistä kertaa ja sen vuoksi tiedottaminen olisi jäänyt hiukan pimentoon. Tänä vuonna kilpailuja ei järjestetty kuitenkaan ollenkaan juuri liian vähäisen osallistujamäärän takia. Tämä pistää miettimään, onko frisbeegolfilla Suomessa, varsinkaan sotilaslajina tulevaisuutta. tupavisa 1. Kuinka monta varuskuntaa on Suomessa tällä hetkellä? 2. Mikä on Burkina Fason pääkaupunki? 3. Kuinka monta osaa on telamiinassa (TT 65 77)? 4. Mikä maa voitti Euroviisut vuonna 2002? 5. Kuinka monta käärmelajia on Suomessa? 6. Mikä on Suomen kansalliseläin? 7. Kuinka vanha on Jare Cheek Tiihonen? 8. Missä sijaitsee maailman syvin järvi? 9. Kuka on Yhdysvaltain ulkoministeri? 10. Minkä urheiluseuran tunnus on kuvassa? vastaukset Ouagadougou 3. Viisi 4. Latvia 5. Kolme 6. Karhu vuotias 8. Venäjällä (Baikal-järvi) 9. John Kerry 10. Tampereen Pyrinnön

14 14 vapaalla ruotuväki 16/2013 elokuvat tilataide JOBS Ohjaus Joshua Michael Stern Pääosissa Ashton Kucher, Dermot Mulroney, James Woods, Matthew Modine Ensi-ilta Varusmies Ohjaus Irma Nyfors Pääosissa Varusmiehet Ensi-ilta Steve Jobs ei ollut mukava ihminen. Heti elokuvan alusta alkaen katsojille selviää, kuinka itsekäs, vaativa ja epämiellyttävä henkilö hän oli. Kuinka näin ikävästä ihmisestä on tullut yksi maailman arvostetummista visionääreistä? Elokuva alkaa vuodesta 1975, jolloin Jobs on opiskelupaikkansa menettänyt, syrjäytynyt, paljasjalkainen oman tiensä kulkija. Huonoista lähtökohdista huolimatta Jobsin ennakkoluulottomuus sekä tinkimätön asenne kuljettavat hänet ylä- ja alamäkien kautta kohti maailman arvokkaimman yhtiön, Applen johtajuutta. Elokuvan ongelmana on, että se kertoo Jobsin tarinan lähinnä Applen vaiheiden kautta. Ehkä juuri siksi Jobsin ihmissuhteet sekä tunteet jäävät katsojille osin hämärän peittoon. Ashton Kucher on roolisuorituksessaan onnistunut ilmentämään uskomattomalla tarkkuudella Jobsin puhetyyliä, kävelyä, esiintymistä sekä jopa selän ryhtiä. Henkilöhahmosta huokuu paitsi energia ja itseluottamus, myös tumma synkkyys. JOBS on helppo valinta teknologiasta sekä sen historiasta kiinnostuneille. Elokuvan ehdottomasti parasta antia on päästä näkemään läheltä, kuinka teknologia on vuosien saatossa saavuttanut pisteen, jossa se nyt on. Jobsin taustoista sekä Applen uusimmista vaiheista kiinnostuneille elokuvan anti jää loppujen lopuksi vähäiseksi. Olli Rytkönen Kruunuasuntojen projektipäällikkö Timo Rautiainen ja vastaava työnjohtaja Marko Urkko OVL Tekniikka Oy:stä kertovat, että taideteosten maalaaminen hoituu muutamassa päivässä remontin loppuvaiheessa. Idean kehittely voi viedä kuukausia. Sota toi rauhan rappuihin Kuva: Henri Keränen Puolustusvoimat on tuottanut valatilaisuuksia varten elokuvan Varusmies. Elokuvan tarkoitus on antaa realistinen kuva varusmiehen arjesta. Elokuvan on ohjannut aikaisemminkin varusmiesten opetusvideoita tehnyt Irma Nyfors. Videon löytää puolustusvoimien Youtube-kanavalta. Elokuva on parhaassa elementissään ennen varusmiespalvelusta nähtynä. Kutsuntatilaisuudessa odotellessa tämän kaltaisen tietoiskun näkeminen takuulla selkeyttää kuvaa varusmiespalveluksesta. Kuvamateriaali on työstetty ammattimaisesti ja osassa kohtauksissa riittää silmäkarkkia. 17-minuuttisena elokuva voi koetella heikkohermoisimman keskittymiskykyä, mutta tiiviimmästi asiallista pakettia tuskin olisi voinut toteuttaa. Asiat esitetään selkeästi kansankielellä, ja ne jäävät päähän jo ensimmäisellä katselukerralla. Palvelus pyritään esittämään mahdollisimman todenmukaisesti ja koulutuksen eri vaiheet käydään läpi selkeästi. Puolustushaaroista ja eri aselajeista kerrotaan kansantajuisesti. Näin saadaan kutsuntaikäinen miettimään mieluisinta palvelustehtävää, mutta myös saamaan kattava kuva puolustusvoimien rakenteesta. Varusmiespalvelukseen valmentamisen lisäksi Varusmies on oiva tietopaketti maanpuolustuksesta kenelle tahansa. Videossa on katsottavaa tulevalle varusmiehelle, hänen äidilleen, reserviläisisälle, sivariserkulle ja pikkusiskolle. Jokaisen kuuluu tuntea varusmiehen elämä. Eetu Heino Tampereen Turtolassa sijaitsevat kerrostalot näyttävät ulospäin varsin tavallisilta, mutta sisätilat ovat kaukana perinteisen harmaasta betonikammiosta. Osoitteessa Sotilaankuja 7 ja 9 sijaitsevat talot ovat nimittäin hiljattain käyneet läpi laajamittaisen sisäpuolisen perusparannuksen. Talot rakennettiin vuosina puolustusvoimien henkilöstön työsuhdeasunnoiksi. Edelleen noin puolet asukkaista on puolustusvoimien palkollisia. Heitäkin ajatellen huoneistojen lukumäärää on nyt kasvatettu siten, että taloyhtiöstä löytyy erikokoisia asuntoja kaikkiin tarpeisiin. Erikoiseksi remontin tekee sen yhteydessä toteutettu hanke, jossa talojen rappukäytäviin on taiteen keinoin tuotu koko ilmailun historia aina 1400-luvun ilmaruuvista nykyiseen avaruusaikaan. Rappujen ikkunoiden lasiteokset ovat kuvanveistäjä Jorma Parkkarin käsialaa. Kuvataiteilijat Joona Huotari, Jussi Lepistö ja Juha Welling ovat puolestaan maalanneet porrasaulojen seinille teoksia esimerkiksi sodanaikaisista Brewster-koneista ja nykyaikaisista Horneteista. Teema linkittyy rakennukseen Kiinteistötaiteen toi Suomeen kolmisenkymmentä vuotta sitten Kruunuasuntojen nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Reijo Savolainen. Kruunuasuntojen projektipäällikkö Timo Rautiainen kertoo, että lähes kaikissa yhtiön perusparannuskohteissa on nykyään kiinteistötaidetta. Kruunuasunnot perustettiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin asuntokanta oli monin paikoin äärettömän huonoa ja porrashuoneet sotkuisia, Rautiainen taustoittaa. Kiinteistötaidetta voi löytyä joko kerrostalojen rappukäytävistä tai talon julkisivupinnoilta. Joskus myös rakennus itsessään on taidetta; esimerkiksi Sotilaankujalla molemmat talot ovat lentokoneen siipien muotoisia. Joskus myös rakennus itsessään on taidetta. Teema linkittyy aina jotenkin rakennukseen, sen entisiin tai tuleviin asukkaisiin tai ympäristöön. Sotilaankujalla ilmailuteema onkin luonteva jatke talon ja läheisen Satakunnan lennoston historialle. Esimerkiksi Upinniemessä teemaksi on valikoitunut puolestaan merellinen luonto, Raaseporissa taas laivasto ja sen viestiliput. Vain positiivisia vaikutuksia Kiinteistötaideteokset maksoivat Sotilaankujalla joitakin tuhansia euroja, mutta summa on pieni, kun se suhteutetaan miljoonien kokonaisrakennusbudjettiin. Lisäksi teokset maksavat itsensä jo viiden vuoden aikana takaisin, kun rappuja ei tarvitse huoltomaalata, Rautiainen huomauttaa. Hän ei ole seitsenvuotisen uransa aikana kuullut kertaakaan, että kiinteistötaidetta kohtaan olisi tehty ilkivaltaa. Ihmiset varovat teoksia esimerkiksi muuttojen yhteydessä ja suhtautuvat asuinympäristöönsä muutenkin kunnioittavammin. Tyytyväisiä ollaan oltu järjestään joka paikassa, projektipäällikkö iloitsee. Taide myös parantaa asumisviihtyvyyttä ja helpottaa talojen paikantamista. Paikalliset oppivat nopeasti tuntemaan, että "se talo, jossa on se reliefi seinässä", Rautiainen kuvailee. Sotilaankujan teoksiin on käynyt tutustumassa jo bussilastillinen isännöitsijöitä Helsingistä ja Tampereelta sekä parinkin paikallislehden toimittajat. Kiinteistötaide herättää kiinnostusta joka puolella Suomea. Uskon, että tämä on vain lisääntymään päin. Joonas Lehtonen pelit NHL 14 XBox 360 EA Sports Kesän kääntyessä syksyn puolelle jääkiekkopelien helmestä, eli NHL-pelisarjasta, tulee uusi versio urheilupelifanaatikkojen käsiin. Tämän vuoden versiosta pääsee pelaamaan vasta demoa, mutta siitäkin saa jo hyvää esimakua tulevasta. Pelissä on menty sekä eteenettä taaksepäin monessa mielessä. Pelaaminen Stanley Cup -finalisteilla Bostonilla ja Chicagolla tuntuu täysin samanlaiselta kuin edellisvuoden versiossa. Yhden kosketuksen pikaharhautus on ihan kiva lisäys kikkakokoelmaan erityisesti nopeimmilla pelimiehillä. Taklauspeliin on tuotu hieman realistisuutta kovien pommien jälkeisillä tappeluhaasteilla taklatun kunnian ylläpitämiseksi. Tämä ominaisuus tulee varmasti olemaan järkyttävän huono Xbox Live -otteluissa. Rauhallinen pelaajakin joutuu tahtomattaan myllyttämään taklauksien osuessa vähänkään kohdilleen. Hienoimpana lisänä voidaan ottaa esille paluuta 20 vuoden taakse NHL 94 -pelimuotoon. Vaaleansiniselle jäälle on tuotu kaikkien NHL-pelaajien lisäksi myös legendat. Nykypäivän lätkätähtiä pääsee nöyryyttämään muun muassa Wayne Gretzkyllä ja Mario Lemioux'lla. Vanhan koulukunnan pelimoodin hienoimpia ominaisuuksia ovat tyylikäs maalisummeri, urkurin soittama livemusiikki ja klassiset tuuletukset. Säännöissä huomaa myös pieniä muutoksia; niitä ei ole lainkaan. Demoversion perusteella peli ei tuo mitään ostamisen arvoista NHL 13 -pelin omistajille. Kokonaiseen peliin on tulossa vielä Living the Life -pelimuoto, jossa Be a Pro -uraan on liitetty myös kaukalon ulkopuolinen elämä. Sen onnistunut toteutus voi nostaa arvosanaa tornilogon verran ja antaa syyn pelin hankkimiselle. NHL 14 julkaistaan 17. syyskuuta. Henri Keränen Plants vs. Zombies 2 ios PopCap Games Plants vs. Zombies -pelisarjan ensimmäinen versio oli villi menestys pelimarkkinoilla ja sitä myytiin tietokoneille, pelikonsoleille ja älypuhelimille hurjia määriä. Zombien tappaminen erilaisilla kasvitykeillä ja -ansoilla on niin absurdi, että se houkuttaa ja koukuttaa pelaajat sisään hupaisasti naamioituun mättämismaailmaan. Toisessa versiossa on huomattu Clash of Clans -tyylinen ilmainen jakelu ja pelin sisäiset ostot paremmaksi ja tuottavammaksi ratkaisuksi. Pelin löytää ainakin tässä vaiheessa vain iphonelle, mutta 25 miljoonaa latausta kahden viikon aikana kertoo siitä, että muillekin pelialustoille olisi kysyntää. Eteneminen tasolta toiselle on mahdollista rahaa käyttämättä, mutta pienillä sijoituksilla pelissä pääsee etenemään nopeammalla tahdilla eteenpäin.varusmiesbudjetilla päivärahoja tuskin kannattaa tuhlata hienompien kasvitykkien osteluun, vaan suositeltavampaa on panostaa iltavapaat zombien tuhoamiseen pidemmän kaavan mukaan. Ensimmäiseen versioon verrattuna pelin eri tasoilla liikkuminen on selvästi visuaalisempaa ja pelaajalle vapaampaa. Kentät ovat samantyylisiä, mutta tekstuurit muuttuvat pelin edetessä pariin kertaan. Egyptin pyramidimaisemista liikutaan reikäisten merirosvolaivojen kautta villiin länteen. Kasvitykit, joilla paukutetaan zombeja pala palalta hajalle, ovat pysyneet pieniä lisäyksiä lukuunottamatta vanhoina tuttuina. Plants vs Zombies 2 on säilyttänyt edeltäjänsä tärkeimmän ominaisuuden hienosti - peli on äärimmäisen addiktoiva. Peliä ei voi suositella pelattavaksi palvelusajalla pienelläkään rötväystauolla, sillä vaara pelituokion venymiselle ja siitä seuraavalle johtajien huutamiselle on suuri. Henri Keränen

15 ruotuväki 16/2013 VAPAALLA 15 Varusmiessoittokunta Suomesta! Pyhän Vasilin katedraali TEKSTI Mikko Ilkko KUVAT Antti Kurkinen TAITTO Otso Moskovan Tattoo eli Spasskaya Tower on yksi maailman suurimmista sotilasmusiikkitapahtumista. Tänä vuonna Suomea edusti Varusmiessoittokunta. Kyseessä oli toinen kerta, kun suomalainen soittokunta esiintyi Punaisella torilla. Edellisen kerran Pohjan ja Lapin soittokunnat esiintyivät torilla yhdessä neljä vuotta sitten. Yhdeksänä peräkkäisenä päivänä esitetystä marssishow sta koostuva tapahtuma keräsi yhteensä lähes katsojaa. Kerralla katsomoihin mahtui noin henkilöä. Tapahtumassa oli yhteensä 25 orkesteria, jotka tulivat 13 eri maasta. Musiikillisesti ehkä parasta antia oli Ranskan Band of Signal Corps, jonka sointi oli puhdasta ja esitys perinteisen tyylikäs. Sveitsin armeijan orkesterin esitys oli innovatiivisin. Rumpushow toteutettiin jykevillä muovitynnyreillä ja sitä säesti kolme metallityömiestä, jotka leikkasivat käsisirkkeleillään metallia musiikin tahdissa muodostaen samalla komeat kipinäsuihkut. Varusmiessoittokunnan esitys oli ehdottomasti yksi show n kohokohdista. Yleisö otti suomalaiset lämpimästi vastaan. Etenkin Maria Tyysterin ja musiikkimajuri Juha Ketolan duetto sai yleisön villiintymään. Soittokunnan näköisessä nuorekkaassa marssishow ssa oli sopivasti huumoria ja vauhtia. Musiikkimajuri Juha Ketola ja korpraali Maria Tyyster sykähdyttivät duetollaan Do svidánija Moskva. Harvat ja valitut Tapahtuman taiteellinen johtaja, musiikkikenraaliluutnantti Valery Khalilov kertoo soittokuntien valinnan olleen tarkkaa työtä. Olemme nähneet henkilökohtaisesti tai videolla paljon orkestereita, joista valikoitui tämänkertaiset esiintyjät. Ne ovat vahvoja artisteja, ei pelkkää viihdettä, Khalilov sanoo. Kovin pieniä orkestereita ei voi tänne valita, sillä esiintymistila on valtava. Orkestereilla on oltava kansallista merkitystä. Hänen mukaansa Varusmiessoittokunnan valinta oli helppoa. Olen käynyt kahdesti Hamina Tattoossa ja lisäksi näin Suomen Varusmiessoittokunnan Baselin Tattoossa viime vuoden kesällä, minkä jälkeen halusin henkilökohtaisesti orkesterin tänne. Soittokunta luo hyvän tunnelman ja nuoruuden energia on ihailtavaa. Lisäksi musiikkialan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on helppoa, kun maiden välillä voi liikkua vaikka bussilla, Khalilov selvittää. Suomen suurin orkesterikoulu Joka vuosi hämmästyttää, kuinka nopeasti Varusmiessoittokunta hitsautuu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja oppii kuviomarssin vain muutaman kuukauden yhdessä soittamisen jälkeen. Moskovan Tattoota varten aloitettiin kuviomarssin harjoittelu jo heti peruskoulutuskauden jälkeen, viime helmikuussa. Ensimmäinen esiintyminen kotimaassa tulee 1,5 kuukauden harjoittelun jälkeen. Musiikkiyliluutnantti Henry Perälä kertoo, että joskus on jouduttu nopeammallakin aikataululla lähtemään ulkomaille esiintymään. Viisi vuotta sitten Oslon Tattoo tuli vain kahden kuukauden täyden harjoittelun jälkeen. Tuolloin tosin jouduttiin jo peruskoulutuskaudella harjoittelemaan hieman askeleita. Perälä toimii soittokunnan apulaiskapellimestarina ja vastaa kuviomarssin suunnittelusta. Hänen mukaansa on mahdollista väittää, että kuviomarssiperinteet alkoivat Varusmiessoittokunnan perustamisesta vuonna Nuori kuviomarssiperinne on meidän vahvuus. Voimme kokeilla uutta, eivätkä perinteet sido meitä kuten vaikka vanhoissa kuningaskunnissa, Perälä toteaa. Yhteensä soittokunnalla on 150 keikkaa puolen vuoden aikana. Tämä on Suomen suurin orkesterikoulu, kehaisee Varusmiessoittokunnan päällikkö, musiikkikapteeni Jarkko Aaltonen. Joka vuosi vaihtuvat soittajat tekevät Sotilasmusiikki edistää rauhaa Mikko Ilkko Sotaisissa väleissä olevat Pohjoisja Etelä-Korea olivat molemmat aikeissa lähettää soittokuntansa Moskovan Tattooseen. Pohjois-Korea kuitenkin perui osallistumisensa viime hetkillä. Tapahtuman taiteellinen johtaja, kenraaliluutnantti Valery Khalilov on yllättynyt. Pohjoiskorealaiset olivat suunnittelukokouksissa mukana loppuun asti mutta heidän poisjääntinsä tuli yllättäen, Khalilov toteaa. Hän kertoo pohjoiskorealaisten soittavan erittäin voimakasta marssia. Khalilovin mukaan musiikki parantaa kansojen välisiä suhteita. Musiikki, kuten kaikki taide, edistää rauhaa. Sotilassoittokuntien kokoontuessa unohdetaan poliittiset kiistat. Sotilasmusiikki edistää tervettä patriotismia, johon kuuluu myös toisen kunnioitus. Etelä-Korean ilmavoimien soittokuntaa johtava kapteeni Jae-Kyung Park sanoo, että on liian vaikea kommentoida vihollismaan poisjääntiä. Hän ei suoranaisesti sano, olisiko esiintyminen samassa tapahtumassa mahdollista. Mutta musiikin saralla tapahtuvan yhteistyön hän tyrmää. Tässä tilanteessa ei ole mahdollista tehdä yhteistyötä pohjoiskorealaisten kanssa. Eikä ihmekään. Maiden välit kiristyivät jälleen viime keväänä, kun Pohjois-Korea julisti sodan etelänaapurilleen maaliskuussa. Samalla se uhkasi Yhdysvaltoja ydiniskuilla. Eteläkorealaiset tulisivat mielellään Suomeen esiintymään. Olisi suurenmoista esiintyä Hamina Tattoossa. Sotilasmusiikki jakaa iloa ja tuo ystävyyttä. Kansainväliset suhteet ja verkostoituminen ovat tärkeitä, kapteeni Park hehkuttaa. soittokunnasta innovatiivisen ja muuntautumiskykyisen. Löydämme porukasta piileviä talentteja. Esimerkiksi tässä saapumiserässä rumpalit ovat osoittautuneet hyviksi räppäreiksi, Aaltonen sanoo. Koko soittokunta esiintyy yhdessä vain muutamia kertoja vuodessa. Valtaosa keikoista tehdään pienemmillä kokoonpanoilla: showbändi, konserttikokoonpano, kivääriryhmä, laulajat tai jousiryhmä. Tukiryhmä puolestaan vastaa muun muassa valaistuksesta ja äänentoistosta. Tapahtuman taiteellinen johtaja, kenraaliluutnantti Valery Khalilov vaikuttui Varusmiessoittokunnan osaamisesta.

16 16 takakansi ruotuväki 16/2013 potretti Johtajuutta oppimassa Helena Hyvönen Itsevarma, dynaaminen, muutosihminen. Ei kovin huolellinen. Näillä sanoilla itseään kuvailee Tuomo Simojoki, Maanpuolustusyhtiön nuori toimitusjohtaja. Simojoki on aviomies, viiden tyttären isä, venäläisen kirjallisuuden intohimoinen harrastaja, laskuvarjojääkäri ja mies, jonka suurin harrastus on lasten kasvatus. Hän on kenties juuri oikea mies nostamaan Maanpuolustusyhtiön multimedioiden aikakaudelle. Aika harva tuntee meitä firmana. Meidän tavoite on olla vahva ja tunnettu toimija markkinoilla. Nyt on muutosten vuosi, Simojoki sanoo. Maanpuolustusyhtiö koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: se kustantaa lehteä, ylläpitää myymälöitä ja tuottaa hallinnollisia palveluita vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille. Siksi MPY ei ole työympäristönä kovin tavanomainen, Simojoki tuumaa. Hänelle konsepti tosin oli tuttu jo vuosien takaa. Neljänä kesänä tuli oltua kesätöissä MP-myymälässä. Myyjästä on kuitenkin vielä matkaa toimitusjohtajaksi. Mikä on 33-vuotiaan Simojoen tarina? Lapsuus Keniassa Tuomo Simojoki haluaa tehdä Maanpuolustusyhtiöstä vahvan brändin. Kun Simojoki oli 9-vuotias, hänen perheensä muutti Keniaan. Hän asui siellä yhteensä kymmenen vuotta. Yksi vuosi ihan jossain puskassa, yhdeksän vuotta Nairobissa. Elämä afrikkalaisessa suurkaupungissa oli kansainvälistä, tarkkaan vartioitua ja jännittävää. Simojoki muistaa, että heidän talonsa ympärillä oli kaksi aitaa, pihalla kolme vartiokoiraa ja öisin kaksi vartijaa. Meillä oli talossa myös ase. Kävimme yhdessä harjoittelemassa ampumista. Simojoki kävi sisarustensa kanssa yksityistä koulua, jossa oli kovat vaatimukset. Opetuskieli oli englanti. Vapaa-ajalla ei voinut yksin poistua kotoa, vaan joka paikkaan kuljetettiin autolla. Kun ei ollut mahdollisuutta kulkea vapaasti ulkona, vietimme paljon aikaa perheenä. Silloin oli tiivis ja hyvä perhe-elämä, Simojoki muistelee. Juuri ennen vuosituhannen vaihtumista Simojoki palasi Suomeen ja asettui Helsinkiin. Hän oli tuolloin armeijaiässä ja kiinnostui laskuvarjojääkärikoulutuksesta. Tykkään haasteista ja harrastin paljon liikuntaa. En kuitenkaan osannut hiihtää, koska olin asunut Keniassa. Ensimmäisellä hakukerralla en päässyt hiihtoosuutta läpi, Simojoki kertoo hymähtäen. Epäonnistuminen ei nuorta miestä lannistanut. Hän harjoitteli hiihtämistä ja läpäisi laskuvarjojääkärien pääsykokeet seuraavana vuonna. Palvelukseen hän astui vuonna Kyllä niitä hyppyjä aina jännitti. Muistot armeija-ajalta ovat hyvät. Hyppyhommat olivat välillä aika rajuja. Laskuvarjojääkärit koulutetaan hyppäämään matalalta, jopa muutamasta sadasta metristä. Sotilasvarjolla tullaan alas lujaa. Kyllä niitä hyppyjä aina jännitti, Simojoki tunnustaa. Hän muistaa hypänneensä armeija-aikana 13 kertaa. Muutoksen aika Filosofian maisterin paperit Simojoki ansaitsi opiskelemalla historiaa Helsingin yliopistossa. Rahoittaakseen jatko-opinnot hän haki varastotyöntekijäksi Westpoint -kirjapainoon Raumalle. Siihen aikaan Simojoella oli vaimonsa kanssa jo kaksi lasta, ja rahantarve oli molempien opiskellessa suuri. Kuukauden töiden jälkeen tuotantojohtaja kysyi Simojoelta, kiinnostaisiko häntä logistiikkapäällikön hommat. Kyllä kiinnosti. Vuoden jälkeen tarjottiin myyntipäällikön paikkaa, ja Simojoki siirtyi johtamaan kansainvälistä kauppaa. Jatko-opinnot jäivät. Helmikuussa Simojoki sitten tarttui Maanpuolustusyhtiön ohjaksiin edellisen toimitusjohtajan Heikki Suomisen jäätyä eläkkeelle. Johtajan rooli sopii hänelle, sillä hän haluaa vaikuttaa ja muuttaa asioita. Lisäksi yhtiön konsepti ja toimintaympäristö olivat ennestään tuttuja, joten kelkkaan oli turvallista hypätä. Haluan oppia johtajaksi. Olen nyt se henkilö, keneltä odotetaan viimeistä sanaa asioihin. Tämä on minulle oppimisprosessi, Simojoki sanoo. Mutta olen pistänyt liikkeelle ison muutosohjelman, jonka hedelmät rupeavat näkymään. Tuomo Simojoki Ikä: 33 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Toimitusjohtaja, Maanpuolustusyhtiö Koulutus: Filosofian maisteri Sotilasarvo: Kersantti (res.) Aina ei riitä, että on tehnyt parhaansa. Pitää olla myös tuloksia. Kuvat: Lasse Perkkiö poiminta Kaartin soittokunnalla harvinainen konsertti Otso Lukka Temppeliaukion kirkko on Kaartin soittokunnalle tuttu näyttämö. Kuva: Atte Tanner Helsingin Temppeliaukion kirkossa soi tiistaina 17. syyskuuta harvinaislaatuiset sävelet. Kyseessä on Kaartin soittokunnan Töölö III - konsertti, jonka monipuolisesta ohjelmasta löytyy sotilasmusiikin yhteydessä soitettavana lähes uniikki teos; nokkahuilukonsertto. Konsertin johtaa Kaartin soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Jyrki Koskinen ja nokkahuilua soittaa Eero Saunamäki. Yhdistelmä, jossa nokkahuilisti toimii sotilassoittokunnan solistina on Koskisen mukaan hyvin harvinainen. Syy saattaa piillä instrumentin soittajien vähälukuisuudessa: Kaartin soittokunnassa tavallisesti saksofonia soittava Saunamäki on maamme ainoita nokkahuilutaiteilijoita. Töölö III -konsertissa Kaartin soittokunta tulkitsee poikkeuksellisen solistinsa johdolla Juha Piston nokkahuilukonserton. Tilanteen ainutlaatuisuutta lisää entisestään se, että kyseinen teos on esitetty yleisölle aiemmin ainoastaan kerran. Nokkahuilu on toki vain osa illan värikästä antia. Muiden Töölö -konserttien tapaan illan musiikillinen tarjonta on varsin laaja. Koskinen painottaa ohjelmiston tyylilajeista löytyvän suuriakin eroavaisuuksia: Tavoitteenamme on todella herättää musiikki eloon, Koskinen kiteyttää syyksi. Töölö III -konsertti Helsingin Temppeliaukion kirkossa 17. syyskuuta kello Ohjelma 10. kalenteri Suunnistuksen sotilaiden SM-kilpailut Puolustusvoimien parhaat suunnistajat kilpailevat Suomen mestaruudesta Karjalan prikaatin ja Kouvolan suunnistajien järjestämässä kilpailussa Selänpään ja Pahkajärven alueella. Samassa yhteydessä järjestetään Päällystöliiton ja Aliupseeriliiton suunnistusmestaruuskilpailut. Lost in Kajaani Adventure -tapahtuma Kajaanissa järjestettävä seikkailukilpailu pitää tänäkin vuonna sisällään muun muassa suunnistusta, melontaa ja köysitehtäviä. Osallistuminen tapahtuu joukkueittain ja valittavana on kaksi eritasoista sarjaa. Tapahtuman yhteydessä kisataan myös Sotilasurheiluliiton mestaruuksista. Pohjoismaiset XXXIII sotilaslakimiespäivät Pääesikunnan oikeudellinen osasto puolustusvoimien asessorin johdolla järjestää Pohjoismaiset XXXIII Sotilaslakimiespäivät Rovaniemellä Tilaisuuteen kutsutut sotilaslakimiehet ja puolustushallinnon parissa työskentelevät asiantuntijat käsittelevät tänä vuonna muun muassa sotilaskurinpitojärjestelmiä sekä kyber-operaatioita ja niitä koskevaa lainsäädäntöä.