JOHDATUS RESURSSIPOHJAISEEN YHTEISKUNTAEVOLUUTIOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS RESURSSIPOHJAISEEN YHTEISKUNTAEVOLUUTIOON"

Transkriptio

1 JOHDATUS RESURSSIPOHJAISEEN YHTEISKUNTAEVOLUUTIOON OSA I USKALLA KYSEENALAISTAA KULTTUURISI Jani Laasonen ver. 3.0 Copyright Jani Laasonen (Teoksen ei-kaupallinen levitys suotavaa!)

2 Sisällys JOHDATUS RESURSSIPOHJAISEEN YHTEISKUNTAEVOLUUTIOON Johdanto Yhteiskuntaevoluution kynnyksellä mitä rahan jälkeen? Talousjärjestelmän lähtökohta Rahajärjestelmän synty Kulta vaihdon välineenä Kaupunkien synty Kauppiaat ja kultasepät Ensimmäiset velkapaperit Kirkon selkäranka katkeaa ensimmäiset pankit syntyvät Rahalainasta perittävän koron ongelma Rahan illuusio ja ensimmäisen kuplan synty Valtiot pankkien rikoskumppaneina Pankkiiri voittaa aina Kultakannasta luopuminen ja rahan uusi luonne Rahan arvo Poliitikot finanssimaailman juoksupoikina Isäntä ja renki Kuinka tavalliset liikepankit synnyttävät uutta rahaa tyhjästä Luottolaajennus vs. törkeä petos Pankkitilipakko Katsaus pankkien tarjoamaan osakevipuun Vipu valuuttakauppaan Maailman suurin pyramidihuijaus Ihmiskunnan massahypnoosi Rahan ylijumala ja taloususkonto Haluan miellyttää Tieto on valtaa Vastakkainasettelun ja epäluulon maailma Kuinka vapaa sinä uskot olevasi? Teknologinen työttömyys ja Tukholma syndrooma Työpakko ja täystyöllisyyden utopia Nykyajan työmarkkinat vs. muinaiset orjamarkkinat Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi BKT pelkkä kierrossa olevan rahan määrän mittari

3 35. Talouden sodassa rahan tulee kiertää Kertakäyttökulutuskulttuurimme Kilpailuyhteiskunnan paradoksi Rahajärjestelmän ja reaalimaailman välinen ristiriita Keinotekoisesti aiheutettu ja ylläpidetty niukkuus Niukkuus yhteiskuntien käyttövoimana Väärinymmärretty anarkia Piraattiliikkeen taistelu niukkuutta vastaan Institutionalisoituneet hyväntekeväisyysjärjestöt ja korruptoitunut kirkko Voitonmaksimoinnin ongelma Älä luota kehenkään bisnes ei tunne ystäviä Ongelmalähtöisen yhteiskunnan ongelma Mielipiteiden ja väittelyn kulttuuri Lumedemokratia velka valtapolitiikan perustana Troijan puuhevonen Mistä veruke Internetin kontrollointiin? Peak oil öljytuotannon huippu Maailmojen sota radiokuunnelma Raha korruptoi myös tieteen Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos Jatkuvassa muutoksessa oleva ilmastomme Climategate ja epämiellyttävä totuus Lisää draamaa vai lisää hyvinvointia? George Orwell Vuonna Suomi rauhanvälityksen suurvallaksi Orwellilaisessa hengessä? Vankeinhoidon ja sotateollisuuden synergia Salaliitot ja salaliittoteoriat Internet ja perinteisen journalismin murros Olemme yksi planeetta

4 OSA I USKALLA KYSEENALAISTAA KULTTUURISI 4

5 1. Johdanto Viisi apinaa suljetaan aidattuun tilaan, jonka keskellä seisovat tikkaat. Tikkaiden yläpuolella narun varassa riippuu houkutteleva nippu banaaneja. Apina, joka huomaa banaanitertun ensimmäisenä, kiipeää tikkaille ja yrittää kurkottaa kohti mehevää välipalaa, mutta juuri kun se on saamassa banaanit käteensä, terttu kohoaakin korkealle apinan ulottumattomiin. Samalla kovaääninen sireeni kajahtaa soimaan ja koko apinalauma kastellaan jääkylmällä vedellä. Kun kaikki lauman jäsenet ovat kastuneet, sireeni sammutetaan, vesihanat suljetaan ja banaaniterttu lasketaan takaisin apinoiden ulottuville. Kuivateltuaan turkkinsa ja toivuttuaan järkytyksestä, yksi apinoista uskaltautuu taas tikkaille. Muut lauman jäsenet jäävät uteliaina seuraamaan tilanteen kehittymistä. Tapahtuu edellisen kerran toisinto. Juuri kun apina on päässyt kyllin korkealle päästäkseen käsiksi banaaneihin, naru kiristyy ja banaaniterttu singahtaa korkealle katon rajaan. Sireenit räjähtävät huutamaan ja koko apinalauma saa kylmän vesisuihkun niskaansa. Toimenpide toistetaan niin monta kertaa, kunnes yksikään apina ei tee enää elettäkään banaanien noutamiseksi. Nyt vesihanat suljetaan lopullisesti. Myös sireeni kytketään kokonaan pois päältä. Koetta valvova henkilökunta jättää myös banaanit vapaasti apinoiden saataville. Näin olosuhteet muuttuvat yhtäkkiä banaanien niukkuudesta banaanien yltäkylläisyydeksi. Banaanit olisivat nyt vapaasti noudettavissa, mutta apinat eivät tätä tiedosta. Sen sijaan he muistavat sireenin ja kylmän vesisuihkun. On viisaampaa pysytellä kaukana tikkaista. Tästä pitää nyt myös lauman ryhmäpaine huolen, sillä jos joku vielä yrittäisi nousta tikkaille, saisi hän kimppuunsa koko muun apinalauman. Kukaan ei tahdo enää kastua. Tikkaisiin ei ole enää kenelläkään mitään asiaa ja niin banaanit jäävät syömättä. Tullaan kokeen toiseen vaiheeseen. Nyt laumasta poistetaan yksi vanha jäsen ja hänet korvataan uudella yksilöllä. Tulokas ei ole tietoinen lauman vanhojen jäsenten 5

6 saamista kylmistä kylvyistä eikä ulvovasta sireenistä ja koska apinat eivät osaa keskustella, informaatio ei välity. Nähdessään tikkaiden yläpuolella roikkuvan mehevän banaanitertun, uusi apina lähtee noutamaan siitä itselleen välipalaa, mutta saakin järkytyksekseen kimppuunsa koko muun apinalauman. Sama hyökkäys toistuu aina hänen yrittäessä lähestyä portaita. Muutaman yrityskerran jälkeen myös uusi apina ymmärtää jättää banaanit rauhaan. Ei siksi, että hän pelkäisi vesisuihkua tai sireeniä, vaan koska tietää joutuvansa hankaluuksiin lauman muiden jäsenten kanssa. On helpompi nöyrtyä ja alistua, kuin uhmata ja kyseenalaistaa. Suoritetaan uusi vaihto. Taas yksi lauman vanha jäsen otetaan pois ja tilalle astelee uusi tulokas. Sama kuvio toistuu. Kun uusi apina erehtyy tikkaiden läheisyyteen, koko lauma hyökkää hänen kimppuunsa. Mutta kuinka käyttäytyy vain hetki aikaisemmin täsmälleen saman kohtalon kokenut apina? Yllättäen juuri hän on näistä neljästä hyökkääjästä aggressiivisin. Hän ei voi ymmärtää miksi banaaneja hamuavaa tulokasta tulee rangaista, mutta koska aggressiivinen käytös selvästi miellyttää lauman muita jäseniä, apina ei säästele voimiaan iskuja jakaessaan. Toimimalla korostetun aggressiivisesti, apina osoittaa lauman vanhoille jäsenille oppineensa yhteisön pelisäännöt. Apinan ei tarvitse arvioida oman käytöksensä perimmäisiä syitä saati niiden järkevyyttä. Helpoimmalla pääsee kun vain sopeutuu vallitsevaan kulttuuriin. Sitä mukaa kun laumasta poistetaan vanhoja jäseniä, uusia astuu tilalle ja sama kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen. Kun vaihtoja on suoritettu viisi kertaa, laumassa ei ole enää ainoatakaan alkuperäistä jäsentä. Yksikään lauman viidestä jäsenestä ei ole tuntenut ihollaan jääkylmää vesikylpyä, eikä kuullut korvia huumaavan sireenin ulinaa. Tikapuut ovat vapaina ja banaaneja olisi tarjolla yllin kyllin kaikille. Silti yksikään apina ei kiipeä tikapuille eikä syö vatsaansa täyteen. Yhteisö ylläpitää itselleen epäedullista käytöstä, sillä heiltä puuttuu kyky kyseenalaistaa ympärillään vallitseva kulttuuri. Apinayhdyskunta on jäänyt kiinni oman kieroutuneen kulttuurinsa noidankehään. Jos apinat osaisivat puhua ja heiltä kysyttäisiin syytä siihen, miksi kukaan ei hakenut banaaneita, yksikään lauman jäsenistä ei osaisi antaa järkevää vastausta. Katosta roikkuva banaaniterttu ja sen ympärille rakentuneet laki- ja sääntöjärjestelmät ovat 6

7 muodostuneet apinalauman käyttäytymistä ohjailevaksi instituutioksi, jonka alkuperää kukaan ei osaa kyseenalaistaa. Olemassa oleva sääntöjärjestelmä otetaan annettuna ja oma elämä sopeutetaan osaksi vallitsevaa kulttuuria sen kummemmin kyseenalaistamatta. Vaikka ympäristön muuttuneet olosuhteet olisivat jo aikoja sitten mahdollistaneet yltäkylläisyyden niukkuuden sijaan, ja vaikka mikään järkisyy ei enää puolla niukkuuteen perustuvien käytäntöjen jatkamista, jatkaa apinalauma siitä huolimatta itselleen haitallisen kulttuurin vaalimista. Siihen saakka, kunnes joku sisään kävelevistä uusista apinoista on kyllin rohkea kyseenalaistaakseen vallitsevan kulttuurin, tulevat apinat toimimaan omaa ymmärtämättömyyttään itse oman niukkuutensa ja kurjuutensa omaehtoisina suojelijoina; oman kärsimyksensä synnyttäjinä ja ylläpitäjinä. Ihmiskunnan historia tarjoaa lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka helppoa myös ihmisten on kasvaa osaksi kieroutunutta kulttuuria. Paljon vaikeampaa - mutta sitäkin palkitsevampaa ja välttämättömämpää - on oppia tunnistamaan oman kulttuurinsa kieroutuneisuus, purkaa tietoisesti oma tunnelatautunut ohjelmointinsa ja vapautua oman mielensä vankilasta. Nimenomaan juuri kykymme ajatella ja kyseenalaistaa on piirre, joka erottaa meidät eläimistä ja tekee meistä ihmisiä. Pysähdy siis ja katsele kulttuuriasi kokonaan uusin silmin. Rohkene kyseenalaistaa kaikki opittu ja totuttu. Laajenna tarkasteluperspektiivisi kymmenien-, satojen- jopa tuhansien vuosien aikajanalle ja pohdi mikä kulttuurissasi on kestävää, todellista ja kaikkina aikoina pysyvää. Entä mikä siinä on vain väliaikaista - pelkkää tälle ajalle tyypillistä harhaa? Entä kuinka paljon sinussa ja käytöksessäsi on vaikutteita tuosta harhaisesta kulttuuristasi? Tai toisinpäin - kuinka paljon sinussa on sinua itseäsi? Kumpi todellisuudessa hallitsee ajatteluasi? Sinä vai kulttuurisi? Miksi annat kieroutuneen kulttuurisi vaikuttaa ajatteluusi? Miksi et ajattelisi itse? Ihminen voi todellakin havahtua, purkaa oman ohjelmointinsa ja kiemurrella kulttuurinsa muodostaman suggestiokehän ulkopuolelle. Hän voi vapautua ajan hengen harhasta, oppia ajattelemaan omavireisesti ja vapautua ulkoisten auktoriteettien sanelusta. Ihminen, joka osaa erottaa harhan todellisuudesta, ei ole 7

8 enää minkään ideologian, uskonlahkon, instituution tai auktoriteetin hallittavissa. Hänen ajattelustaan tulee itsenäistä ja hänen käytöksensä perustuu universaalista älykkyydestä kumpuavaan ajattomaan viisauteen. On aika herätä! Jos tunnet sisimmissäsi, ettei kaikki täsmää ja tunnet pakottavaa tarvetta nähdä mielipiteistä ja oman aikasi virallisista totuuksista riippumattomaan, ajattomaan totuuteen, on sinun ennemmin tai myöhemmin opittava tulkitsemaan yhteiskuntajärjestelmämme lähdekoodia - sen talous- ja rahajärjestelmää ja sen varaan rakentuneita yhteiskunnallisia mekanismeja, sillä juuri näissä mekanismeissa itsessään piilee ihmiskunnan kymmentuhatvuotisen kollektiivisen mielisairauden siemen. Elokuva "The Matrix" nousi vuosituhannen vaihteessa kulttisuosioon - ei yksin elokuvallisten ansioidensa vuoksi - vaan pääasiassa siksi, että se kosketti juuri tuota unessa elävän, mutta totuudesta uneksivan ihmisen alitajuista kaipuuta heräämiseen. Kaikki elokuvan nähneet muistavat kohtauksen, jossa päähenkilön annetaan valita, tahtooko hän olla tietoinen kaikista järjestelmään (Matrix) kuuluvista valheista ja vapautua siten orjuudesta, vai jatkaako elämäänsä kuten ennen; vain pintapuolisesti onnellisena, silti alitajuisesti tiedostaen, ettei kaikki ole niin kuin järjestelmän taholta kerrotaan. Elokuvassa ihmisiä suvereenisti hallitsevan valtakoneiston - Matrixin - yhtymäkohdat oman maailmamme sosioekonomiseen matriksiin ovat siinä määrin yhteneväiset, että voin huoletta päättää kirjani johdannon suoriin sitaatteihin tästä elokuvasta. Elokuvan sitaatit toimikoot saatesanoina myös kirjani sisältöön: "Olet täällä koska tiedät jotain. Se mitä tiedät on jotain, jota et voi selittää, mutta tunnet sen sisälläsi. Olet tuntenut niin koko ikäsi. Tiedät, että maailmassa on jotain pielessä. Et osaa sanoa mitä se on, mutta jotenkin vain tiedät sen... Matrix on kaikkialla. Se ympäröi meidät. Voit nähdä sen katsoessasi ulos ikkunasta tai avatessasi television. Voit tuntea sen mennessäsi töihin, käydessäsi kirkossa tai 8

9 maksaessasi veroja. Se on se keinotekoinen maailma, joka on vedetty silmiesi eteen, jotta estyisit näkemästä totuutta... Sitä, että olet orja.. Kuten kaikki muutkin, synnyit kahleisiin. Synnyit vankilaan, jota et voi haistaa, maistaa tai koskettaa - oman mielesi vankilaan. Tämä on viimeinen mahdollisuutesi. Totuuden nähtyäsi et voi enää palata takaisin entiseen. Jos päätät niellä sinisen pillerin, heräät sängystäsi ja uskot taas kaiken mitä sinulle kerrotaan. Jos sen sijaan otat punaisen pillerin, pysyt taruakin ihmeellisemmässä todellisuudessa ja näytän sinulle kuinka syvälle kaninkolo johtaa. Muista, että tarjoan sinulle vain totuutta. En mitään muuta." (...) "Tiedän että olet peloissasi... Olet peloissasi, sillä pelkäät muutosta. En tiedä mitä tulevaisuus on tuova mukanaan. En saapunut tänne kertoakseni, kuinka kaikki tulee päättymään. Saavuin tänne kertoakseni, kuinka kaikki on saava alkunsa... Tulen näyttämään sinulle maailman ilman lakeja ja kontrollia, ilman rajoja tai rajoitteita. Maailman, jossa kaikki on mahdollista. Mutta sinun on tehtävä valinta. Voin osoittaa sinulle vain oven. Sinun on itse käytävä siitä sisään." 2. Yhteiskuntaevoluution kynnyksellä mitä rahan jälkeen? Pohdiskeltaessa ihmislajin käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, eräänlaisena standardisoituna ja yleisesti hyväksyttynä lähtökohtana voitaneen pitää Abraham Maslowin ( ) teoriaa ihmisen tarvehierarkiasta. Maslowin tarvehierarkiaa kuvataan viisitasoisena pyramidina, jota luetaan alhaalta ylöspäin. Pyramidin alin taso koostuu ihmisen kriittisimmistä fysiologisista perustarpeista, jotka tulee tyydyttää ensin. Vasta kun nämä hengitysilman, ravinnon, suojan, unen ja juomaveden kaltaiset, elämän ylläpitämisen kannalta välttämättömät fysiologiset perustarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi, voi ihminen siirtyä tarvehierarkian seuraavalle tasolle. Pyramidin toisella tasolla ajankohtaiseksi tulevat kysymykset turvallisuuden varmistamisesta, terveydenhuollon järjestämisestä, toimeentulon jatkuvuudesta jne. 9

10 Vasta kun tarvehierarkian kaksi alinta tasoa ovat tulleet kelvollisesti tyydytetyiksi, voi ihminen keskittyä korkeampien tarpeidensa tyydytykseen. Tarvehierarkian kolme korkeinta tasoa pitävät sisällään erilaisia yhteenkuuluvuuden, rakkauden, arvostetuksi tulemisen ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Maslowin tarvehierarkia noudattaa seuraavaa kaavaa: - Fysiologiset tarpeet - Turvallisuuden tarpeet - Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet - Arvonannon tarpeet - Itsensä toteuttamisen tarpeet Maslowin tarvehierarkia ei sisällä mainintaa rahasta. Rahaa ei ole mainittu, koska raha itsessään on pelkkä vaihdon väline - pelkkä työkalu - ja sellaisena vielä suhteellisen nuori keksintö. Ainoastaan alle viisi prosenttia ihmiskunnan historiasta on rahan historiaa. Raha ei siis ole välttämätön osa ihmiselämää, eikä rahajärjestelmän päälle rakennettu yhteiskuntajärjestelmä ole ainoa mahdollinen yhteiskuntajärjestelmä. Raha oli neoliittisen vallankumouksen yhteydessä syntynyt oman aikansa nerokas innovaatio, joka vauhditti huikeasti tieteen ja teknologian kehitystä, sekä helpotti ihmisten välistä hyödykkeiden vaihtoa ja hyvinvoinnin kehitystä. Raha oli välttämätön ja tärkeä osa yhteiskunnallista evoluutiotamme. Sitä ei kuitenkaan missään nimessä voida pitää kehityksen päätepisteenä. Samalla tavoin kuin arabialaiset numerot syrjäyttivät roomalaiset numerot epäkäytännöllisinä, samalla tavoin on rahajärjestelmä jäävä syrjään ihmiselle ja ympäristölle vahingollisena. Tilalle tulee älykkäämpiä resurssienhallintatapoja. Ihmiskunnalla on toivoa. Rahajärjestelmällä sitä ei ole. Tarvitsimme rahaa saavuttaaksemme nykyisen tieteellisen ja teknologisen tasomme. On turha kuvitella, että tuo osaaminen jotenkin mystisesti katoaisi sillä samalla hetkellä, kun irrottaudumme rahasta. Rahaan tulee suhtautua kuin lentokoneen tai 10

11 avaruusaluksen ympärille sen rakennusvaiheessa pystytettyihin rakennustelineisiin. Rakennustelineet itsessään eivät ole projektin pääasiallinen tarkoitus. Avaruusalusta ei rakenneta rakennustelineitä varten vaan päinvastoin. Rakennustelineisiin ei tule rakastua. Rakennustelineet eivät ole rakennusprojektin pääasia, vaan pelkkä välttämätön välivaihe matkalla kohti suurempaa tavoitetta. Kun avaruusalus on valmis, ei rakennustelineitä myöskään pakata kyytiin painoa lisäämään ja matkaa hankaloittamaan. Ne yksinkertaisesti puretaan pois tarpeettomina. Samalla tavoin kuin rakennustelineet mahdollistavat rakentamisen, samalla tavoin myös rahajärjestelmä mahdollisti nyky-yhteiskunnan synnyn tieteellisine ja teknologisine innovaatioineen. Kehitimme tieteellisen menetelmän, korkean teknologian ja automaation, joiden varaan voimme hyvinvointimme nojata samalla kun päästämme irti rahasta. Meidän ei tarvitse tyytyä ikuiseen apinakulttuuriin. Pystymme niin paljon parempaan! Hyvinvoinnillamme ei ole mitään elimellistä yhteyttä rahaan. Rahan poistaminen ei ota meiltä pois sitä tieteellistä ja teknologista ymmärrystämme, josta kaikki todellinen hyvinvointimme on peräisin. Kun päästämme irti rahasta ja muista keinotekoisista instituutioistamme, emme päästä irti mistään todellisesta. Tuolloin jätämme taaksemme vain aikansa eläneet ja tarkoituksensa jo täyttäneet rakennustelineet. Vapaudumme matkantekoamme hidastavasta ja hankaloittavasta taakasta. Ilman tuota taakkaa olisimme jo tieteellisesti ja teknologisesti valmiita ihmiskunnan yhteiskuntaevoluution seuraavaan vaiheeseen. Rahajärjestelmä sijaitsee kaikkien ihmisen luomien keinotekoisten instituutioiden uloimmalla kehällä. Se on sulauttanut itseensä kaikki muut instituutiot, mukaan lukien valtiovallan, armeijan, oikeuslaitoksen, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusjärjestöt, uskonnolliset instituutiot jne. Rahan instituutio on kaikkien muiden keinotekoisten valtarakenteiden yläpuolella. Kaikki instituutiot joko myötäilevät tai ovat suoraan alisteisia rahajärjestelmälle. Siksi mikään ei muuta maailmaa syvällisemmin, pysyvämmin ja konkreettisemmin, kuin rahaan itseensä kohdistuva muutospaine. Instituutioiden lisäksi rahajärjestelmä kahlitsee otteeseensa tietysti myös tavalliset ihmiset. Tarvehierarkian alimman tason tarpeista - ihmisen fysiologisista 11

12 perustarpeista - ainakin puhdas juomavesi, ravinto ja suoja (vaatteet/asunto) ovat kiinteästi kytköksissä rahajärjestelmään. Samoin tarvehierarkian toisen tason tarpeet - ihmisen turvallisuuden tarpeet - ovat laajalti rahajärjestelmästä riippuvaisia. Näin ollen rahan instituutiosta itsestään tulee välillisesti - niin kieroutuneelta kuin se kuulostaakin - yksi ihmisen fysiologisista perustarpeista. Tämä ominaisuus synnyttää ihmisen ja rahan välille hyvin luonnolliselta vaikuttavan siteen. Siksi ahneus, itsekkyys ja omaneduntavoittelu tulkitaan usein osaksi ihmisen perusluonnetta. Todellisuudessa nuo ominaisuudet kuuluvat kuitenkin rahalle itselleen. Välittömästi sillä hetkellä kun otamme rahan käyttöömme, hyväksymme myös rahan pelisäännöt, jotka itsessään ovat omia aiheuttamaan ihmiskäytöksen kieroutumista. Muun muassa J.R.R. Tolkien on kuvannut tätä rahan ja omistamisen synnyttämää negatiivista voimakenttää mestarillisesti kirjassaan Taru sormusten herrasta, jossa kaikkien rotujen pahuus ja vallanhimo oli vertauskuvallisesti kätketty yhteen ainoaan kultasormukseen. Liimaamme kyllä varoitustarroja tupakka-askien kylkiin, mutta vain harva on todella tietoinen rahan itsensä sisällään pitämistä vaaroista. Varoitus! Rahan käyttö saattaa aiheuttaa apatiaa, laiskuutta, itsekkyyttä, tiedostamattomuutta, oman identiteetin kadottamista, ahneutta, ylensyöntiä, kuvitteellista vallan tunnetta, yksilöllisyyden menettämistä, itsekeskeisyyttä, manipuloivaa käytöstä, arvojen pinnallistumista, hengellisyyden puutetta, ympäristön tuhoutumista, rasistisia jännitteitä, murhia, sotia ja toisten köyhdyttämistä. Jatkuva liiallinen käyttö saattaa johtaa pysyvään välinpitämättömyyden tilaan toisten ihmisten hyvinvointia kohtaan. Käytä omalla vastuullasi! (Facebook - Paljastetaan rahan valhe!) Renessanssin ajan merkittävin oivallus oli tieteellisen metodin voitto taikauskosta. Tuolloin järjen ääni voitti harhaisen maailmankatsomuksen - mutta ainoastaan insinööritieteiden ja teknologian maailmassa. Yhteiskunnalliset päätökset ovat yhä edelleen alisteisia ihmiskuntaa jo vuosituhansien ajan kiusanneille harhaisille uskonnollisille, poliittisille ja taloudellisille instituutioille. Oman sukupolvemme tehtävä on viedä renessanssi loppuun saakka ja saattaa myös yhteiskunnallinen päätöksenteko tieteellisen menetelmän alaisuuteen. 12

13 Talous ja raha eivät ole elimellisessä suhteessa hyvinvointiimme. Hyvinvointimme on peräisin luonnosta, eivätkä luonnonlait ole riippuvaisia ihmisten keinotekoisten instituutioiden sisäisistä häiriöistä. Aurinko paistaa, painovoima vaikuttaa, ihmiset ovat kekseliäitä ja pellot tuottavat satoa täysin riippumatta taloudessa virtaavan rahan määrästä. Jos ihmiset tällä planeetalla kuolevat nälkään, janoon tai nykyteknologialla hoidettavissa oleviin sairauksiin, on kyse ainoastaan huonosta suunnittelusta - vaikeasta järjestelmätason virheestä. Raha säätelee ihmiskunnan käytössä olevien resurssien käyttöä ja jakautumista. Rahajärjestelmä perustuu sokean voiton maksimoinnin - ei ihmisten, saati ympäristön hyvinvoinnin maksimoinnin periaatteille. Jotta voisimme rakentaa kestävän pohjan olemassaolollemme, aikaansaada pysyviä parannuksia hyvinvoinnillemme ja astua yhteiskuntaevoluution seuraavalle portaalle, meidän on ennemmin tai myöhemmin kyseenalaistettava nykyiset raha- ja päätöksentekojärjestelmämme, sekä niille luonteenomaiset, käytöstämme vääristävät palkkiomekanismit. Ensimmäinen askel tällä tiellä on kuitenkin aina ongelman perusteellinen tiedostaminen ja sitä tarkoitusta varten myös tämä kirja on kirjoitettu. 3. Talousjärjestelmän lähtökohta Yksinkertaisimmillaan talous perustuu omavaraistalouteen. Esimerkkinä omavaraistaloudesta voisi toimia muinainen maanviljelijäperhe. Omavaraistaloudessa pieni joukko ihmisiä valmistaa itse kaikki tarvitsemansa hyödykkeet, eikä siten ole riippuvainen muista talousyksiköistä. Omavaraistalous ei harjoita vaihdantaa, eikä se sen vuoksi tarvitse myöskään rahaa vaihdon välineeksi. Ihmisten ensimmäiset kiinteät asutukset syntyivät tällaisten omavaraistalouksien ympärille noin vuotta sitten. Tätä muutosta metsästys/keräily-kulttuurin ja maanviljelyn/karjanhoidon välillä nimitetään neoliittiseksi vallankumoukseksi. Vasta neoliittisen vallankumouksen yhteydessä ihmiset omaksuivat yksityisomaisuuden käsitteen. Omistaminen synnytti eriarvoisuutta, mikä puolestaan johti lisääntyneisiin kahakoihin ihmisten ja yhteisöjen välille. 13

14 Arkeologisten löytöjen ja kulttuuriantropologisen vertailun perusteella on päätelty, että ihmiset ovat käyneet heimojen tai klaanien välisiä sotia vasta noin vuoden ajan. Tämä tekee sodasta varsin nuoren ilmiön ihmisen biologisessa ja kulttuurisessa evoluutiossa. Meidän tehtävänämme on pitää huoli siitä, että tämä nuori ilmiö myös jää varsin lyhytikäiseksi. Elämä omavaraistaloudessa oli ravinnon ja työn laadun puolesta tasaisen heikkoa ja yksipuolista. Maanviljelijäyhteisön jäsenet olivat kehittyneet kohtalaiseksi kaikissa töissä, mutta koska heidän oli tehtävä kaikki työt itse, heille ei jäänyt aikaa kehittyä erityisen hyväksi missään tietyssä työtehtävässä. Ajan saatossa lähellä toisiaan asuneet maanviljelijäyhteisöt saattoivat havaita, kuinka joku yhteisön jäsen oli kaikkia muita taitavampi jossain tietyssä ammatissa, esimerkiksi sepän työssä. Hänellä saattoi olla luontaista lahjakkuutta siinä määrin, että naapuruston viljelijät, metsästäjät ja kalastajat toivat hänelle omia töitään ja korvasivat hänen vaivansa viljalla, lihalla ja kalalla. Näin yksi viljelijöistä saattoi jättää kokonaan maanviljelijän ammatin ja ryhtyä päätoimiseksi sepäksi. Kun sepän ammatti oli ulkoistettu yhdelle ihmiselle, ei muiden enää kannattanut kuluttaa aikaansa metalliesineiden valmistamiseen. Sen sijaan heille jäi nyt enemmän aikaa kehittyä taitavaksi oman ammattinsa harjoittamisessa. Vastaavasti myös seppä pääsi nyt hiomaan taitojaan kokopäivätoimisesti. Pian huomattiinkin, että vaikka yksi maanviljelijä oli poistunut vahvuudesta, ei se kuitenkaan ollut laskenut ihmisten hyvinvointia. Päin vastoin. Kun yksi luontaista lahjakkuutta omaava seppä erikoistui valmistamaan kaikki lähitienoon metsästys-, pyynti- ja maanmuokkausvälineet, kaikkien alueen asukkaiden työvälineiden laatu parani, mikä näkyi välittömästi myös parantuneina satoina ja saaliina. Parantunut luonnonmekanismien tuntemus ja työnjako näkyivät siten suoraan ihmisten parantuneena hyvinvointina. Lopulta sepällä oli varaa ylläpitää jopa muutamaa oppipoikaa, jotka pitivät huolen ammattiin kuuluvista rutiinitöistä, samalla kun mestari itse keskittyi yhä vaativimpiin työsuorituksiin. Tällä tavoin sepän vuosikymmenten työkokemus ja ammattitaito siirtyivät luonnollisella tavalla seuraavalle sukupolvelle, joka puolestaan siirsi sitä eteenpäin uusille alueille ja taas uusille sukupolville. 14

15 Tällä samalla periaatteella syntyivät ja kehittyivät myös muun muassa räätälien, suutarien ja muiden käsityöläisten ammattikunnat. Erikoistuminen maanviljelyyn, karjanhoitoon ja erilaisiin käsityöläisammatteihin sai ihmiset asettumaan paikoilleen ja synnyttämään yhä suurempia pysyviä asutuskeskuksia. Luontaistalouden jälkeen talousjärjestelmän kehityksen seuraava luonnollinen vaihe olikin erikoistuminen ja vaihdantatalous. Ihmiset ymmärsivät, että erikoistumisen ja vaihdon avulla hyödykkeiden laatu ja määrä kasvoivat ja ne saatiin jakautumaan tasaisemmin yhä useampien ihmisten kesken. Vaihdantatalous oli kuitenkin hankalaa. Vaihtaisikohan naapuri hevosensa perunoihin? Tai jos kalastajalla oli ylimääräinen kala, jonka hän tahtoi vaihtaa vaikkapa jauhoihin, ei mylläri välttämättä ollutkaan valmis vaihtamaan jauhojaan kalaan. Ehkäpä hänellä oli kalaa jo omasta takaa ja hän kaipasikin suolaa kalansa maustamiseen? Siinä tapauksessa kalastajan oli ensin etsittävä käsiinsä henkilö joka omisti suolaa ja oli halukas vaihtamaan suolansa kalaan. Vasta onnistuttuaan suolan hankinnassa, saattoi kalastaja marssia myllärin puheille ja toteuttaa alkuperäisen aikeensa jauhojen hankinnasta. Vaihtotalous oli hidasta ja kömpelöä. Syntyi tarve yhteiselle vaihdon välineelle, rahalle. 4. Rahajärjestelmän synty Kaikkien järjestelmään kuuluvien ihmisten edun mukaista oli luoda vaihdon väline, jonka arvon kaikki tunnustaisivat ja joka kävisi maksuksi kaikkialla missä vain oli ihmisiä. Raha tekisi kaikki tavarat ja palvelut yhteismitallisiksi ja siten keskenään vertailukelpoisiksi, mikä helpottaisi niiden keskinäistä vertailua. Mutta mikä olisi vaihdon väline, jolla olisi ihmiselle luontaista arvoa ja joka siten soveltuisi ihmiselle luontaiseksi vaihdon välineeksi? Ihminen tarvitsi luontaisesti hengitysilmaa, ravintoa, suojaa ja vettä. Voisiko näistä saada ihmiselle jonkun 15

16 luontaisen vaihdon välineen, arvon mitan ja arvon säilyttäjän? Hengitysilman saattoi jättää heti pois laskuista. Sitä oli vaikea varastoida ja sitä oli luontaisesti liikaa kaikkien saatavilla. Koska hengitysilmasta ei ollut niukkuutta, sillä ei myöskään ollut mitään arvoa. Rahan tulisi siis olla jotain suhteellisen niukkaa. Voisiko esimerkiksi vesi soveltua rahaksi? Monin paikoin myös vesi oli kaikkea muuta kuin niukka resurssi. Sen lisäksi sillä oli muita rahalle haitallisia ominaisuuksia, kuten haihtuminen. Liian pitkään aloillaan säilytetty vesi menetti arvoaan myös pilaantumalla ja muuttumalla siten pian juomakelvottomaksi. Samasta syystä myös kaikki ruoka oli kelvotonta rahaksi. Pilaantumisen lisäksi ruoka altistui myös lukuisille muille uhkatekijöille, muun muassa erilaisille tuholaisille. Rahan tulisi olla jotain haluttavaa, mutta samalla niukkaa, muuten sillä ei olisi mitään arvoa. Rahan piti säilyttää arvonsa ja pysyä pilaantumattomana tarvittaessa vuosia, ehkä jopa vuosisatoja. Raha ei myöskään saisi ruostua, kasvaa, kutistua, homehtua, vettyä, haihtua tai maatua. Lisäksi sillä piti olla luontaista arvoa ihmisten mielissä kaikkina aikoina. Sen tuli olla pysyvästi niukka resurssi, muuten sen arvostus kärsisi. Sen tulisi myös olla mahdollisimman vaikeasti väärennettävää. Kokeiltiin simpukankuoria, oravannahkoja, helmiä, hampaita, miekkoja, pääkalloja yms. Mikään ei koskaan kuitenkaan ajanut rahan asemaa paremmin kuin kulta. Kullan ainoa heikkous oli sen hyödyttömyys ihmiselle sellaisenaan, mutta niin kauan kun välttämättömyyshyödykkeistä ei ollut välitöntä puutetta, kulta ajoi parhaiten ihmisten asiaa yhteisenä arvon mittana, arvon säilyttäjänä ja vaihdon välineenä. 5. Kulta vaihdon välineenä Kulta on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa täysin puhtaassa muodossa. Sen kiiltävä, kaunis keltainen väri loistaa auringonvalossa ja se on ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa vuoksi kiehtonut ihmisiä aina, roduista tai kulttuureista riippumatta. Siitä on suhteellisen helppo muovata kauniita koruja ja 16

17 monissa kulttuureissa kulta onkin muodostunut yhteiskuntaeliitin sosiaalisen statuksen ja varallisuuden symboliksi. Kulta ei ruostu, eikä se muuta muotoaan ajan saatossa. Sitä on luonnossa vain rajallisesti, joten sen arvon äkillisestä romahtamisesta ei ole pelkoa. Se on suhteellisen raskas metalli, mutta luontaisen niukkuutensa tähden sitä on aina liikkeellä vain vähän sen kysyntään nähden. Sen vuoksi pienikin määrä kultaa on arvokasta, mikä tekee myös suuren omaisuuden kuljettamisen ja varastoimisen suhteellisen helpoksi. Kullan hyvää mainetta arvon säilyttäjänä kuvastaa esimerkiksi se, että jo muutaman tuhannen vuoden ajan yhdellä unssilla, eli noin 31 grammalla kultaa, on ollut mahdollista ostaa hyvälaatuinen miehen puku. Niin on myös tänä päivänä. Vaikka kulta onkin kaikkina aikoina ollut paras vaihdon väline, on sekin silti vain pelkkää metallia. Jos ihminen joutuisi yksin keskelle polttavaa erämaata nälän, janon ja petojen ympäröimiksi, ei kultaa voisi syödä, juoda tai käyttää puolustautumiseen. Kullalla ei ole ihmiselle mitään luontaista arvoa. Sellaisenaan kulta ei lisää kenenkään ihmisen hyvinvointia. Ennen kullan teollista hyödyntämistä, kullalla ei ollut muuta virkaa kuin kimaltaa päivänvalossa. Pimeässä siitä ei ollut sitäkään iloa. Se oli liian pehmeää teräaseen raaka-aineeksi, eikä siitä voinut rakentaa itselleen suojaa yöksi kylmyyttä tai petoja vastaan. Kullan arvo perustui pelkkään ihmisten yhteiseen sopimukseen kullan arvosta. Ihminen oppii kullan arvon kasvaessaan osaksi kultaa arvostavaa kulttuuria. Kulta, niin kuin raha ylipäänsä, on arvokasta ainoastaan juuri niin kauan, kun ympärillä elävä ihmisyhteisö uskoo sen arvoon ja on valmis käyttämään sitä vaihdon välineenä tai suorittamaan sitä vastaan palveluksia. Vaikka kullalla ei sellaisenaan ollut ihmiselle mitään arvoa, täytti se silti kaikki muut rahalta vaadittavat ominaisuudet ja koska mitään parempaakaan ei ollut tarjolla, tuli siitä yleinen vaihdon väline ja arvon mitta ihmisten kanssakäymistä helpottamaan. Kultasepät sulattivat kultaa, kaatoivat sitä valumuoteihin ja valmistivat siitä standardikokoisia kultakolikoita. Kultaraha oli syntynyt. 17

18 Ihmisten yhteinen sopimus kullasta virallisena vaihdon välineenä nopeutti ja helpotti kaupankäyntiä ratkaisevasti. Jos esimerkiksi kalastajalla oli ennen ollut vaikeuksia vaihtaa kalojaan muihin hyödykkeisiin, tarvitsi hänen enää vain vaihtaa kalansa markkinoilla kultaan. Kun hänellä oli kultaa, hän saattoi asioida ongelmitta sekä myllärin, suutarin, räätälin, sepän, metsästäjän että kauppiaan kanssa. Jos hän ei juuri sillä hetkellä tarvinnut mitään, saattoi hän säästää kultansa hamaan tulevaisuuteen, voiden luottaa siihen, ettei kulta menettänyt koskaan arvoaan ihmisten mielissä.8. Rahajärjestelmän synty Kaikkien järjestelmään kuuluvien ihmisten edun mukaista oli luoda vaihdon väline, jonka arvon kaikki tunnustaisivat ja joka kävisi maksuksi kaikkialla missä vain oli ihmisiä. Raha tekisi kaikki tavarat ja palvelut yhteismitallisiksi ja siten keskenään vertailukelpoisiksi, mikä helpottaisi niiden keskinäistä vertailua. Mutta mikä olisi vaihdon väline, jolla olisi ihmiselle luontaista arvoa ja joka siten soveltuisi ihmiselle luontaiseksi vaihdon välineeksi? Ihminen tarvitsi luontaisesti hengitysilmaa, ravintoa, suojaa ja vettä. Voisiko näistä saada ihmiselle jonkun luontaisen vaihdon välineen, arvon mitan ja arvon säilyttäjän? Hengitysilman saattoi jättää heti pois laskuista. Sitä oli vaikea varastoida ja sitä oli luontaisesti liikaa kaikkien saatavilla. Koska hengitysilmasta ei ollut niukkuutta, sillä ei myöskään ollut mitään arvoa. Rahan tulisi siis olla jotain suhteellisen niukkaa. Voisiko esimerkiksi vesi soveltua rahaksi? Monin paikoin myös vesi oli kaikkea muuta kuin niukka resurssi. Sen lisäksi sillä oli muita rahalle haitallisia ominaisuuksia, kuten haihtuminen. Liian pitkään aloillaan säilytetty vesi menetti arvoaan myös pilaantumalla ja muuttumalla siten pian juomakelvottomaksi. Samasta syystä myös kaikki ruoka oli kelvotonta rahaksi. Pilaantumisen lisäksi ruoka altistui myös lukuisille muille uhkatekijöille, muun muassa erilaisille tuholaisille. Rahan tulisi olla jotain haluttavaa, mutta samalla niukkaa, muuten sillä ei olisi mitään arvoa. Rahan piti säilyttää arvonsa ja pysyä pilaantumattomana tarvittaessa vuosia, ehkä jopa vuosisatoja. Raha ei myöskään saisi ruostua, kasvaa, kutistua, homehtua, vettyä, haihtua tai maatua. Lisäksi sillä piti olla luontaista arvoa ihmisten mielissä 18

19 kaikkina aikoina. Sen tuli olla pysyvästi niukka resurssi, muuten sen arvostus kärsisi. Sen tulisi myös olla mahdollisimman vaikeasti väärennettävää. Kokeiltiin simpukankuoria, oravannahkoja, helmiä, hampaita, miekkoja, pääkalloja yms. Mikään ei koskaan kuitenkaan ajanut rahan asemaa paremmin kuin kulta. Kullan ainoa heikkous oli sen hyödyttömyys ihmiselle sellaisenaan, mutta niin kauan kun välttämättömyyshyödykkeistä ei ollut välitöntä puutetta, kulta ajoi parhaiten ihmisten asiaa yhteisenä arvon mittana, arvon säilyttäjänä ja vaihdon välineenä. 6. Kaupunkien synty Yhteisen rahan synnyn seurauksena tavaroiden vaihto kasvoi ja ihmisten hyvinvointi parani, mikä sai ihmiset muuttamaan yhä lähemmäs toisiaan. Muodostui kyliä ja kylistä kaupunkeja. Yhä edelleen ihmiset tarvitsivat ruokaa, juomaa ja suojaa kuten ennenkin, mutta nyt kulta oli kiinteästi sidottu näihin välttämättömyyshyödykkeisiin. Saadakseen välttämättömyyshyödykkeitä, ihminen tarvitsi kultaa, mikä teki nyt myös kullasta epäsuorasti välttämättömyyshyödykkeen. Toisin kuin ruoka tai vesi, kulta ei pilaantunut varastoissa, eikä sitä sen vuoksi voinut olla koskaan liikaa. Päin vastoin, mitä enemmän kultaa ihminen omisti, sitä helpommaksi hänen elämänsä kaupungeissa kävi, sillä ihmiset, joilla vastaavasti oli puutetta kullasta, olivat valmiita tekemään palveluksia niille ihmisille, joilla kultaa oli ylen määrin. Kaupungissa nälkää tuntevan ihmisen ei tarvinnut enää osata virittää metsästys-, kalastus- tai sadonkorjuuvälineistöään tyydyttääkseen oman ravinnontarpeensa. Sen sijaan nälkäinen kaupunkilainen hakeutui niiden ihmisten puheille, jotka omistivat kultaa. Kullan omistajilla oli nyt etu puolellaan. He olivat kyllin viisaita maksaakseen tehdystä työstä sen verran, että työläiset saivat elinkustannuksensa katetuiksi, mutta samalla kuitenkin niin vähän, että heidän oli palattava takaisin heti seuraavana päivänä. Näin syntyi päivästä toiseen työtä tekevä työväestö. Niukkuuden 19

20 pakottamina ja luonnosta vieraantuneina heidän oli päivästä toiseen myytävä itseään ja omaa vapaa-aikaansa kultaa vastaan. Jos varakas ihminen oli kyllästynyt, saattoi hän palkata ihmisiä myös omaksi huvikseen. Ihminen joka osasi taitavasti viihdyttää ylhäistä, saattoi nyt tienata elantonsa viihdetaiteilijana. Toisaalta kovanyrkkiset ja -luontoiset nuoret miehet saattoivat luoda itselleen elannon taistelemalla aidatussa kehässä toisiaan vastaan rikkaiden ihmisten huviksi. Matemaattisesti lahjakkaat yksilöt palvelivat varakkaita ihmisiä parhaiten huolehtimalla heidän varallisuudestaan, kun taas nuoret ja kauniit naiset sopeutuivat parhaiten heidän seuralaisikseen. Kaikki mitä kaupungeissa tapahtui, sai elinvoimansa rahasta. Saadakseen ruokaa, ihminen tarvitsi kultaa. Saadakseen kultaa, ihmisen tuli suorittaa palveluksia. Koska rahan tavoittelu ei sellaisenaan sisältänyt mitään eettisiä sääntöjä, tarvittiin avuksi uusia keinotekoisia instituutioita, kuten eduskunta, armeija ja oikeuslaitos, jotka antoivat ihmisille raja-arvot, joiden puitteissa heidän tuli rahajärjestelmän sisällä toimia. 7. Kauppiaat ja kultasepät Erikoistuminen ja raha synnyttivät kaupankäynnin ja uuden ammattiryhmän - kauppiaat. Kauppiaat olivat ihmisiä, jotka ensimmäisinä ymmärsivät hyödykkeiden niukkuudesta syntyvän lisäarvon ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Se mikä toisille oli jokapäiväisyydessään ja tavanomaisuudessaan lähes arvotonta ja yhdentekevää, saattoi toisille ihmisille tarkoittaa suurinta mahdollista ylellisyyttä. Kauppiaalle tämä tarkoitti hyvää bisnesmahdollisuutta. Esimerkiksi merenrannan kalastajakylissä ihmiset saivat syödä kyllästymiseen asti kaloja ja äyriäisiä, minkä vuoksi niitä ei rannikon läheisyydessä juurikaan arvostettu. Mutta kun siirryttiin sisämaan puolelle, tilanne muuttui täysin päinvastaiseksi. Sisämaassa jo pelkkä merenelävän näkeminen saattoi muodostua niin suureksi elämykseksi, että ihmiset olivat valmiita maksamaan siitä - puhumattakaan niiden maistamisesta. 20

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot