Ekinokokit ovat nimestään huolimatta Taeniidae-heimoon
|
|
- Jaakko Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Uhkaavatko ekinokokit meitä? Hanna Jarva, Antti Lavikainen, Heikki Henttonen ja Seppo Meri Koiraeläinten loismato ekinokokki voi aiheuttaa ihmiselle kystisen tai alveolaarisen ekinokokkoosin. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa ei ole tullut esiin kotimaisia tartuntoja mutta ulkomailta tulleilla on todettu muutamia kystisiä ekinokokkooseja. Viimeaikaiset epäilyt koirien ekinokokkitapauksista ja todetut tapaukset poroissa, susissa ja hirvissä tekevät kuitenkin aiheesta ajankohtaisen. Ihminen voi saada tartunnan koiraeläinten tai kissojen ulosteeseen erittyvistä madonmunista. Taudin ehkäisyssä tärkeää on madottaa koirat säännöllisesti ja huolehtia teurastus- ja metsästysjätteistä niin, etteivät ne joudu koirien tai petoeläinten syötäviksi. Ekinokokit ovat nimestään huolimatta Taeniidae-heimoon kuuluvia heisimatoja ja siis lapamatojen pieniä sukulaisia. Tärkeimmät lajit ovat Echinococcus granulosus ja E. multilocularis. Ensin mainittu aiheuttaa väli-isännässään kystisen ekinokokkoosin ja jälkimmäinen alveolaarisen ekinokokkoosin. E. vogeli ja E. oligarthus ovat harvinaisia ekinokokkoosin aiheuttajia Etelä-Amerikassa. Kiertokulku Elinkierrossa molempien ekinokokkien pääisäntiä ovat pääasiassa koiraeläimet (esim. koira, kettu, naali, susi ja supikoira). E. granulosuksen väli-isäntiä ovat mm. lampaat, porot, siat tai naudat ja E. multiloculariksen pienet jyrsijät (kuva 1). Ihminen joutuu väli-isännäksi syötyään ekinokokin munia, jotka ovat päässeet maaperään tai veteen infektoituneen koiraeläimen ulosteen mukana. Ekinokokin elinkierron kannalta ihminen on yleensä merkityksetön umpikuja. Kun ekinokokin infektiivinen toukkavaihe (protoscolex) pääsee koiraeläimen ohutsuoleen, se tarttuu väkäsillään ohutsuolen seinämään. Aikuisen madon kehittyminen kestää noin kuu- Kuva 1. E. granulosuksen kiertokulku. Ekinokokin munat joutuvat luontoon pääisännän ulosteiden mukana. Kun muna pääsee ravinnon mukana väli-isännän (esim. lammas, poro, nautaeläin, ihminen) ohutsuoleen, muna kuoriutuu ja toukan esiaste (onkosfeeri) tunkeutuu suolen seinämän läpi verenkiertoon. Kudokseen päästyään onkosfeeri alkaa muodostaa ympärilleen seinämää. Kysta täyttyy vähitellen tytärkystista, joiden seinämistä kasvaa protoscolexeja. Koiraeläin (pääisäntä) saa infektion syötyään niitä. Protoscolex kypsyy täysikasvuiseksi, munia erittäväksi madoksi pääisännän ohutsuolessa. E. multiloculariksen väli-isäntiä ovat pienet jyrsijät, muuten kierto on samanlainen. Duodecim 2002;118:
2 kauden. Ekinokokit ovat 2 5 mm:n mittaisia matoja, joilla on 3 4 jaoketta eli proglottidia. Madon päässä eli scolexissa on neljä imukuppia ja koukkua. Imukuppien ja koukkujen avulla mato kiinnittyy pääisäntänsä ohutsuolen seinämään. Matoja voi olla yhden isännän suolistossa satojatuhansia, jopa miljoonia, ja ne elävät muutamasta kuukaudesta vuoteen. Munat kypsyvät jaokkeiden sisällä, ja distaalisin eli vanhin jaoke täyttyy kypsyvillä munilla ja irtoaa. Munat kulkeutuvat isännän ulosteen mukana ympäristöön. Scolexista muodostuu uusia jaokkeita. Jos lammas tai muu väli-isäntä, kuten ihminen, syö ekinokokin munan, se kuoriutuu väliisännän ohutsuolessa, ja vapautuva toukan esiaste (onkosfeeri) tunkeutuu suolen seinämän läpi verenkiertoon ja sen mukana kudoksiin. Ihmisellä E. granulosuksen onkosfeeri päätyy yleisimmin maksaan (60 70 % tapauksista). Seuraavaksi yleisin paikka on keuhkot, ja harvinaisia paikkoja ovat munuaiset, lihakset, luusto ja aivot (Scully ym. 1999). Onkosfeeri alkaa muodostaa ympärilleen seinämää. Syntyvä kysta voi kasvaa vuosien aikana jopa kymmenien senttien läpimittaiseksi. Kystinen ekinokokkoosi E. granulosus aiheuttaa kystisen ekinokokkoosin. Onkosfeeri muodostaa ympärilleen hydatidikystan, jonka seinämässä on erotettavissa selkeitä kerroksia (kuva 2). Uloimpana on väliisännän muodostama sidekudoskerros ja seuraavana toukan muodostama laminaarikerros. Sisimpänä on lisääntymissolukko (germinaalikerros), josta pullistuu onteloon päin tytärkystia. Näiden seinämästä kasvavat protoscolexit, jotka ovat koiraeläimille infektiivisiä. Kysta on yleensä varsin täynnä näitä tytärkystia. Kystan pohjalla on hajonneita tytärkystia sekä kokonaisia ja hajonneita protoscolexeja (hydatidihiekka). Maailmanlaajuisesti yleisin väli-isäntä on lammas. Suomessa löytyy vuosittain lihantarkastuksessa kymmenkunta tartunnan saanutta poroa (Henttonen ja Haukisalmi 2000). Tartunnan saaneiden ihmisten määrää ei tunneta. Suo- Kuva 2. E. granulosuksen kystan rakenne. Kystan seinämässä uloimpana on isännästä peräisin oleva sidekudoskerros ja seuraavaksi toukan muodostama soluton laminaarinen kerros. Sisimpänä on lisääntymissolukko eli germinaalikerros. Tästä kerroksesta pullistuvat lisääntymiskapselit. Kystan pohjalla on hydatidihiekkaa eli hajonneiden tytärkystien jäänteitä, protoscolexeja ja koukkuja H. Jarva, ym.
3 men parasitologian referenssilaboratoriossa (HYKS-laboratoriodiagnostiikka, parasitologian yksikkö) löydettiin vuosina kolme ekinokokkoosia kudosnäytteistä, ja lisäksi kahdella potilaalla todettiin suurentuneet ekinokokkivasta-ainepitoisuudet. Yhtä lukuun ottamatta kaikki nämä potilaat ovat maahanmuuttajia, ja toistaiseksi ainoan suomalaissyntyisen potilaan tartunta on erittäin todennäköisesti saatu ulkomailta. Kystinen ekinokokkoosi kehittyy oireettomana yleensä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kysta on usein sattumalöydös. Oireet ovat lähinnä paineoireita ympäröivistä kudoksista. Suurentuva maksan kysta voi aiheuttaa epämääräisiä ylävatsaoireita. Jos kysta kasvaa hyvin suureksi, vatsasta voi löytyä palpoitava tuumori. Vuosien kuluessa kysta saattaa kalkkeutua. Joskus kysta repeää ja sen sisältöä pääsee ympäröiviin kudoksiin. Tällöin potilas yleensä saa allergisia oireita, joskus jopa anafylaktisen sokin (Despommier ym. 1995). Pienestäkin palasta lisääntymissolukkoa voi kasvaa uusi kysta. Alveolaarinen ekinokokkoosi Kuva 3. E. multiloculariksen infektoima ihmisen maksa. Kuvasta näkyvät monilokeroisuus ja tunkeutuminen maksakudokseen. Kuva Zürichin parasitologisen instituutin kokoelmista. E. multilocularis aiheuttaa alveolaarisen ekinokokkoosin. Muodostuva kysta on yleensä maksassa ja koostuu epäsäännöllisistä onteloista, joiden ympärillä ei ole selkeää seinämää. Kysta kasvaa epätarkkarajaisesti ja invasiivisesti ympäröivään kudokseen (kuva 3). E. multiloculariksen elinkierrossa tärkeimmät väli-isännät ovat jyrsijät. Ihmisen alveolaarisessa taudissa kystan kasvaminen kestää yleensä vuosia. Alveolaarinen tauti tuhoaa maksakudosta ja lähettää helposti etäpesäkkeitä pahanlaatuisen taudin tapaan. Oireet voivat johtua porttilaskimopaineen noususta tai sappitietukoksesta tai muistuttaa maksasyövän oireita. Potilaalla saattaa olla hepatomegalia, splenomegalia, intra- tai ekstrahepaattista ikterusta ja askitesta (Despommier ym. 1995). Ekinokokkoosin diagnostiikka Ihmisen ekinokokkoosin diagnostiikan kulmakiviä ovat anamneesi, kuvantamistutkimukset, serologia ja kudosnäytteet. Myös IgE:n ja veren eosinofiilien määrittämisestä on joissain tapauksissa apua. Ulosteen parasiittitutkimuksella ei ole merkitystä ekinokokkoosia epäiltäessä, koska kyseessä on ihmisen (väli-isännän) kudostauti. Anamneesissa tärkeää on tietää, onko potilas viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa endeemisellä alueella. Myös eräät ammatit (eläinlääkäri, maanviljelijä) voivat altistaa tartunnalle. Kirjallisuuden mukaan tartunta on yleensä saatu lapsuudessa vaikka tauti todetaan aikuisiällä (Eckert ja Deplazes 1999). Vasta-aineet tutkitaan ELISA-menetelmällä ja tulos ilmoitetaan titterinä. Normaali titteri on alle 400. Potilailla todettavat titterit voivat olla useita tuhansia. ELISA-löydös voidaan varmistaa spesifisemmällä arc-5-kaksoisdiffuusiotestillä tai immunoblot-tutkimuksella. E. granulosus ja E. multilocularis ovat ristiin reagoivia seulontaan käytettävässä ELISAssa, mutta E. multilocularikselle on kehitetty myös spesifisiin antigeeneihin perustuva ELISA-testi. Muut heisimatolajit, lähinnä taeniat, voivat aiheuttaa ristireaktion serologisissa tutkimuksissa ja siis väärän positiivisen tuloksen. Ekinokokin DNA:n osoittamiseen on kehitetty kudosnäytteistä tehtävä PCR-testi, jolla voidaan erottaa E. granulosus ja E. multilocularis toisistaan ja muista heisimatolajeista. Jos parasiittitauti (ekinokokkoosi, amebiaasi, kystiserkoosi ym.) on mahdollinen, ennen kys- Uhkaavatko ekinokokit meitä? 2085
4 tan punktiota tai näytteen ottoa tulisi aina konsultoida parasiittitauteihin perehtynyttä lääkäriä. Parasiittikystan punktio tai biopsia voi aina aiheuttaa taudin leviämisen ympäröiviin kudoksiin. Ekinokokkoosin ollessa kyseessä pienikin pala lisääntymissolukkoa riittää uuden kystan syntymiseen. Parasta on poistaa kysta kokonaan kirurgisesti. Ekinokokkikystaan kohdistuvat toimenpiteet pitäisi aina tehdä albendatsoli- tai mebendatsolisuojassa. Jos epäilyttävä kysta poistetaan (tai siitä otetaan punktio- tai biopsianäyte), voidaan ekinokokkoosi diagnosoida parasitologian laboratoriossa. Kystisessä tautimuodossa löydetään kystan sisältä yleensä hydatidihiekkaa (hajonneita tytärkystia, protoscolexeja ja koukkuja) (kuva 4a ja b). Kudospalasta on usein tunnistettavissa kystan seinämän tyypilliset rakenteet, esimerkiksi PAS-positiivinen laminaarikerros. Alveolaarisessa tautimuodossa ei yleensä löydy hydatidihiekkaa. Kystinen ekinokokkoosi. Paineoireita aiheuttamaton kysta on yleensä sattumalöydös ylävatsan kaikukuvauksessa, tietokonetomografiassa tai keuhkojen röntgenkuvauksessa. Kalkkiutunut maksakysta voi näkyä vatsan natiiviröntgenkuvassa. Ekinokokkivasta-aineita todetaan %:lla taudin saaneista (Scully ym. 1999). Veren eosinofiilien määrä ja IgE-pitoisuus suurentuvat harvoin, paitsi jos kysta on revennyt. Kystanesteestä voidaan kystan poiston tai punktion yhteydessä osoittaa hydatidihiekkaa. Alveolaarinen ekinokokkoosi. Kuvantamistutkimukset ovat oleellinen osa myös alveolaarisen ekinokokkoosin diagnostiikkaa. Ekinokokkivasta-aineita todetaan noin %:lla tautia sairastavista. IgE-pitoisuus on suurentunut noin 60 %:lla potilaista ja eosinofiilien määrä noin 10 %:lla (Gottstein ja Reichen 1996). Toisaalta Saksassa ja Sveitsissä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että vain %:lla seropositiivisista ihmisistä on todella ekinokokki-infektio (Gottstein ja Felleisen 1995). Koiraeläimen infektio. Pääisäntien (koiraeläinten) infektion tutkimiseen on käytettävissä koproantigeenin osoitus ELISAlla (Eckert ja Deplazes 1999). Testi osoittaa molempien lajien aiheuttamat infektiot, ja koproantigeeneja esiintyy ulosteissa jo noin kymmenen vuorokauden kuluttua infektiosta. Suomessa koproantigeenin osoitus on käytössä Oulun Elintarvike- ja elintarviketutkimuslaitoksessa (EELA). Koiran ulosteen madonmunien tutkimuksesta ei ole hyötyä, koska koiraeläimillä on runsaasti erilaisia heisimatoihin kuuluvia taenialajeja, jotka eivät ole infektiivisiä ihmiselle mutta joiden mikroskooppinen morfologia on identtinen ekinokokin munien kanssa. A B Kuva 4. A) Mikroskooppikuva protoscolexista osoittaa tyypillisen partasutimaisen rakenteen. Väkäset ovat ekinokokin koukkuja. B) Ekinokokin koukkuja kudosnäytteessä, joka on peräisin Suomessa asuvan ulkomaalaissyntyisen miehen keuhkoista. Tämän löydöksen perusteella potilaalla diagnosoitiin ekinokokkoosi. Kysta oli jo vanha ja kalkkiutunut, mutta koukut olivat säilyneet kudoksessa muuttumattomina. Giemsavärjäys, x 400. (Kuva: Päivi Hölsä, HYKS-laboratoriodiagnostiikka, parasitologian yksikkö) H. Jarva, ym.
5 Ekinokokkoosin hoito ja ennuste Ekinokokkoosin ensisijainen hoito on kystan poisto antibioottisuojassa. Toisaalta yksittäistä kalkkiutunutta tarkkarajaista kystaa kannattaa usein vain jäädä seuraamaan. Alveolaarisessa tautimuodossa radikaalileikkaus on kuitenkin valitettavan usein mahdoton. Molempien kystamuotojen leikkauksiin liittyy myös suuri repeämän ja sitä kautta taudin leviämisen riski. Suomen harvat ekinokokkoosikystaleikkaukset tulisi keskittää yhteen sairaalaan. Leikkauksen lisäksi käytetään aina myös lääkitystä, albendatsolia tai mebendatsolia. Lääkitys aloitetaan jo ennen leikkausta. Kystisen ekinokokkoosin onnistuneen leikkaushoidon jälkeen riittää yleensä muutaman kuukauden mittainen lääkitys. Alveolaarisessa tautimuodossa käytetään usein loppuiän kestävää lääkitystä estämään kystan uusiutumista ja leikkauksessa jäljelle jääneen kystan kasvua. Ekinokokkoosikystien punktioon on suhtauduttu negatiivisesti. E. granulosus -kystien hoidossa on kuitenkin käytetty albendatsoli- tai mebendatsolisuojassa tehtyä kystan punktiota ja etanolin tai hypertonisen suolaliuoksen ruiskuttamista kystaan (Akhan ja Özmen 1999). Tällä hoidolla on saatu hyviä tuloksia, mutta julkaistut potilasaineistot ovat olleet varsin pieniä. Ihmisen ekinokokkoosin hoidosta kannattaa aina konsultoida HYKS:n Auroran sairaalan infektiosairauksien poliklinikkaa. Ekinokokkoosi on ilmoitettava tartuntatauti. Hoidetun kystisen ekinokokkoosin ennuste on hyvä. Alveolaarinen tautimuoto on selvästi vakavampi. Historiallisissa aineistoissa 90 % potilaista on kuollut ilman hoitoa kymmenessä vuodessa (Eckert ja Deplazes 1999). Nykyisen leikkaus- ja lääkehoidon avulla kuolleisuus alveolaariseen ekinokokkoosiin on % kymmenen vuoden aikana. Ekinokokkoosin levinneisyys Ekinokokkoosin levinneisyyttä tutkittiin aiemmin etsimällä kuolleiden eläinten suolistosta ekinokokkimatoja. Tämä oli kuitenkin varsin hidasta ja hankalaa. Suolistossa mahdollisesti olevat munat ovat infektiovaarallisia, ja eläinten ruumiit pitää pakastaa 80 C:n lämpötilaan 4 5 vuorokauden ajaksi, jotta infektioriskiä ei enää olisi (Ekinokokkiriskinarviointityöryhmä 2001). Nykyään seulontaan käytetään koproantigeenin osoitusta ulosteesta. E. granulosusta ja kystistä ekinokokkoosia esiintyy maailmanlaajuisesti. Endeemisintä levinneisyysaluetta ovat Etelä-Amerikka, Etelä- ja Itä-Eurooppa, Lähi-itä, Kenia ja laajat alueet Aasiassa. Joillakin alueilla on tapana syöttää koirille lampaan ja muiden eläinten teurasjätteitä. Tällainen käytäntö ylläpitää ekinokokin kiertokulkua. Alveolaarinen ekinokokkoosi on pohjoisen pallonpuoliskon tauti. Loista esiintyy Siperiassa, Kanadan arktisilla alueilla, Huippuvuorilla, Yhdysvaltojen keskiosissa ja Keski-Euroopassa (kuva 5). Pääisäntinä ovat yleisimmin ketut ja naalit mutta myös koirat ja kissat. Etelä-Saksassa ja Sveitsissä on joillain alueilla jopa 40 % ketuista infektoitunut. Sveitsissä Fribourgin alueella 10 %:lla lemmikkikoirista todettiin E. multilocularis. Kissojen ja koirien osuutta E. multiloculariksen kiertokulussa ihmisen kannalta ei tunneta varmasti. Kuitenkin läheinen kanssakäyminen infektoituneen eläimen kanssa altistaa ihmisen taudille. Sveitsissä, jossa on 6,6 miljoonaa asukasta, alveolaarista ekinokokkoosia löytyy vuosittain 7 9 tapausta (Lucius ja Bilger 1995, Eckert ja Deplazes 1999). Suomen tilanne E. granulosusta löydetään satunnaisesti Lapin poroista lihantarkastuksen yhteydessä. Kaikki myyntiin menevä poronliha tarkastetaan, ja porotapauksia on raportoitu 1960-luvulta lähtien (Pöysti ja Pöysti 1969, Ronéus 1974). Poro on väli-isäntä eikä siis infektiivinen ihmiselle. Loppuvuodesta 2001 löytyi ensimmäinen hirvitapaus. Koirat ja sudet voivat saada tartunnan syötyään porojen teurasjätteitä. Tähän mennessä Suomesta ei ole löytynyt yhtään lemmikkieläinten ekinokokkitartuntaa (Ekinokokkiriskinarviointityöryhmä 2002). Vuoden 2001 keväällä tutkittiin Kuusamon alueen koirien ulosteista ekinokokkoosin esiin- Uhkaavatko ekinokokit meitä? 2087
6 Kuva 5. E. multiloculariksen levinneisyys villieläimissä Keski-Euroopassa (Henttonen ja Haukisalmi 2000, Eckert ym. 2001). Tummilla alueilla E. multilocularista on todettu mm. ketuissa. Rastilla merkityillä alueilla loista esiintyy satunnaisesti, kysymysmerkillä merkityillä alueilla esiintyvyyttä ei tunneta. Alue, jolla infektioita on todettu, on laajentunut jatkuvasti. tymistä koproantigeeni-elisalla. Alustavat positiiviset löydökset osoittautuivat negatiivisiksi jatkotutkimuksissa (Hanna Tenhu, EELA, Helsinki, suullinen tiedonanto). Kuitenkin alueen susista on löytynyt ekinokokkimatoja (E. granulosus), eli tartuntavaara on todellinen. E. multilocularista ei toistaiseksi ole todettu Suomessa. Suomea lähinnä olevat tautialueet ovat Vienanmeren takainen alue Venäjällä ja Liettua. Väli-isännäksi sopivia pikkujyrsijöitä (esim. metsämyyrä) on tutkittu Suomessakin tuhansia, mutta yhtään infektoitunutta eläintä ei ole löytynyt (Ekinokokkiriskinarviointityöryhmä 2001). Kaikki Suomessa viime aikoina todetut kystiset ihmisekinokokkoosit ovat peräisin ulkomailta. On muistettava, että ihminen on väli-isäntä eikä ole tartuntavaarallinen muille ihmisille. Ainoa tapa, jolla ihminen voisi olla osallisena ekinokokin kiertokulun jatkamiseen on se, että koiraeläimet pääsisivät syömään ihmisruumiita. Se, että maamme on toistaiseksi säästynyt alveolaariselta ekinokokkoosilta, on mahdollisesti vain hyvää onnea. Ekologisesti ei näytä olevan mitään estettä E. multiloculariksen asettumiselle Suomen eläimistöön (Henttonen ja Haukisalmi 2000, Ekinokokkiriskinarviointityöryhmä 2001). Pääisännäksi sopivia kettuja, supikoiria ja koiria samoin kuin väli-isänniksi sopivia pikkujyrsijöitä on runsaasti. Saattaa olla vain ajan kysymys, että E. multilocularis leviää Suomeen. Ekinokokkoosin ehkäisy Ihminen ja muutkin väli-isännät saavat tartunnan koiraeläinten ja kissojen ulosteen madonmunien kautta. Ekinokokin munat kestävät hyvin ympäristöolosuhteita ja säilyvät infektiivisinä ainakin parin vuoden ajan 20 C:ssa. Toisaalta ne kuolevat neljässä tunnissa +43 C:n lämpötilassa (Lucius ja Bilger 1995). Lohdullista on, että E. multilocularis -tartunnan saaneista vain % saa taudin. Ekinokokkitartunnan ehkäisykeinoja on koottu oheiseen taulukkoon. Koiria ei saisi 2088 H. Jarva, ym.
7 Taulukko. Ekinokokkoosin ehkäisykeinoja. Mahdollisten väli-isäntien (lampaiden, porojen, hirvien, nautojen, sikojen) raakoja teurasjätteitä ei pidä antaa koirille eikä jättää metsästyksen yhteydessä petoeläinten saataville Koirien säännöllinen hoito pratsikvantelilla 1 Estetään koirien pääsylle laidunmaille, kasvimaille, lasten leikkikentille yms. Hyvä käsihygienia Pratsikvantelisyötit ketuille ja supikoirille Kettu- ja supikoirakannan vähentäminen 1 Jos koira pääsee syömään pikkujyrsijöitä, se pitäisi hoitaa pratsikvantelilla 4 6 viikon välein. päästää laidun- tai kasvimaille. Kasvikset pitää pestä hyvin ennen niiden käyttöä ravinnoksi. Ekinokokin munat voivat säilyä tartuntavaarallisina myös lemmikkieläinten turkissa. Koiranja kissansilittäjien kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Koirille ei saa missään olosuhteissa syöttää mahdollisten väli-isäntien (porojen, hirvien) raakoja teurasjätteitä. Tämä on Suomessa kiellettyä, mutta ei ole tiedossa, kuinka hyvin kieltoa noudatetaan. Erityisesti hirvija peurajahdissa on huolehdittava siitä, ettei keuhkoja syötetä koirille, eikä niitä tule myöskään jättää villieläinten saataville. Teurasjätteistä huolehtiminen on ekinokokkoosin ehkäisykeinoista tehokkain. Pienet lapset saattavat syödä koiran ulostetta. Jos koiralla on ekinokokkeja, on lapsi vaarassa saada tartunnan. Tässä parasta hoitoa on ehkäisy: koiria ei pidä päästää lasten leikkialueille eikä pieniä lapsia alueille, joilla voi olla koiran ulosteita. Jos lapsi on syönyt koiranulostetta, ei lapsen ulosteen parasiittitutkimuksesta ole hyötyä. Parasiitit, jotka lapsi voi saada koiran ulosteesta (Toxocara ja ekinokokki) ovat ihmisellä kudosmatoja. Molempien diagnosoinnissa käytetään ensisijaisesti vasta-aineiden määritystä. Ekinokokkitartunnan saaneet koirat hoidetaan pratsikvantelia sisältävillä lääkkeillä (Droncit, Drontal comp). Jos koira pääsee syömään pikkujyrsijöitä erityisesti ulkomailla tai porojen tai muiden eläinten teurasjätteitä, sille pitäisi antaa pratsikvantelilääkitys. Suomessa koirat madotetaan yleensä 1 2 kertaa vuodessa. Ekinokokin endeemisillä alueilla lääkitys pitäisi antaa 4 6 viikon välein, erityisesti jos koira pääsee syömään villieläinten jäännöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen Suomeen tuotavien koirien ja kissojen heisimatolääkityksestä ekinokkia vastaan. Matolääke poistaa madot suolesta mutta ei tapa munia, jotka säilyvät luonnossa hyvin. Siksi on olennaista, että koirien madotus suoritetaan jo ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Eräillä E. multiloculariksen endeemisillä alueilla Keski-Euroopassa ihmisiä on kehotettu välttämään kypsentämättömien metsämarjojen syöntiä. Marjojen huuhtelemista ennen käyttöä on ehdotettu ekinokokkoosin ehkäisykeinoksi, mutta tämän tehosta ei ole varmuutta (Eckert ja Deplazes 1999). Toistaiseksi ei Suomessa ole tarpeen rajoittaa metsämarjojen ja sienien käyttöä. Keski-Euroopassa ketut ovat tärkein E. multiloculariksen levittäjä. Kettukanta on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tärkeimpänä syynä tähän on vesikauhun vähentyminen rokotesyöttien ansiosta. Etelä-Saksassa on kokeiltu pratsikvantelisyöttien asettamista metsään ketuille, ja näin onkin saatu kettujen infektioiden määrä vähenemään (Lucius ja Bilger 1995). Ongelmana on, että syöttejä pitäisi levittää metsään jatkuvasti, koska kyseessä ei ole rokote vaan vain vähän aikaa vaikuttava lääke. Mitä tehdä, jos lemmikkikoiralla todetaan ekinokokkeja? Jos Suomessa todetaan koiralla ekinokokkitartunta, sille annetaan pratsikvantelilääkitys. Lisäksi pitäisi jo epidemiologisista syistä selvittää, kummasta ekinokokkilajista on kysymys ja mistä tartunta on voitu saada. Isäntäperheelle korostetaan ekinokokkoosin ehkäisykeinoja. Ulosteen parasiittien tutkimisesta ei ole hyötyä. Vaikka serologian diagnostinen herkkyys on vain %, kannattaa altistuneiden henkilöiden ekinokokkivasta-aineet tutkia. Tarvittaessa voidaan tehdä maksan kaikututkimus ja uusia se 1 2 vuoden kuluttua. Uhkaavatko ekinokokit meitä? 2089
8 Kirjallisuutta Akhan O, Özmen MN. Percutaneous treatment of liver hydatid cysts. Eur J Radiol 1999;32: Despommier DD, Gwadz RW, Hotez PJ. Echinococcus granulosus ja Echinococcus multilocularis. Kirjassa: Parasitic diseases. 3. painos. New York: Springer Verlag 1995, s Eckert J, Deplazes P. Alveolar echinococcosis in humans: The current situation in Central Europe and the need for countermeasures. Parasitol Today 1999;15: Eckert J, Gemmell MA, Meslin FX, Pawlowski ZS, toim. WHO/OIE Manual on echinococcosis in humans and animals: a public health problem of global concern. World Health Organization Ekinokokkiriskinarviointityöryhmä, loppuraportti 2001: Riskinarviointi Echinococcus multiloculariksen leviämisestä Suomeen ja Suomessa. EELA Ekinokokkiriskinarviointityöryhmä, loppuraportti 2002: Riskinarviointi Echinococcus granulosusloisesta Suomessa. EELA Gottstein B, Felleisen R. Protective immune mechanisms against the metacestode of Echinococcus multilocularis. Parasitol Today 1995; 11: Gottstein B, Reichen J. Echinococcosis/hydatidosis. Kirjassa: Manson s tropical diseases. 20. Painos. London: WB Saunders Company Ltd, 1996, s Henttonen H, Haukisalmi V. Echinococcus multilocularis ihmisen vaarallisin loinen Euroopassa: elämänkierto ja levinneisyyden nykytilanne. Suomen Riista 2000;46: Lucius R, Bilger B. Echinococcus multilocularis in German: Increased awareness or spreading of a parasite? Parasitol Today 1995;11: Pöysti H, Pöysti E. Havaintoja ekinokokkoosista (E. granulosus) poroissa. Eläinlääkärilehti 1969;75: Ronéus O. Prevalence of Echinococcosis in reindeer (Rangifer tarandus) in Sweden. Acta Vet Scand 1974;15: Scully RE, Mark EJ, McNeelz WF, Ebeling SH, Phillips LD, Ellender SM. Case records of the Massachusetts General Hospital (Case ). N Engl J Med 1999;341: HANNA JARVA, LL hanna.jarva@helsinki.fi ANTTI LAVIKAINEN, LL SEPPO MERI, dosentti Haartman-instituutti, bakteriologian ja immunologian osasto PL 21, Helsingin yliopisto ja HYKS-laboratoriodiagnostiikka, kliinisen mikrobiologian toimiala HEIKKI HENTTONEN, professori Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus PL 18, Vantaa Mitä opin 1. Ihmisen ekinokokkoosin diagnostiikassa on hyötyä a) ulosteen parasiittitutkimuksesta b) thorax-röntgenkuvauksesta c) maksan ultraäänitutkimuksesta d) vasta-ainemäärityksestä 2. Alveolaarinen ekinokokkoosi a) on vaarallisempi kuin kystinen ekinokokkoosi b) esiintyy Suomen poroissa c) esiintyy myyrissä mm. Keski-Euroopassa d) lähettää etäpesäkkeitä ja leviää invasiivisesti syöpäkasvaimen tapaan 3. Ihminen voi saada ekinokokkitartunnan a) syömällä raakaa karhunlihaa b) syömällä huonosti kypsennettyä järvikalaa c) sormien kautta infektoituneen eläimen turkista d) syömällä sveitsiläistä metsämarjahilloa 4. Ekinokokkitartuntojen ehkäisyssä tärkeää on a) estää koiria syömästä porojen teurasjätteitä b) välttää raa an lihan syöntiä c) pakastaa metsämarjat ennen syöntiä d) estää koirien pääsy pienten lasten leikkialueille taudin endeemisillä esiintymisalueilla 5. Ekinokokkoosia löytyy a) yleisesti koirista Suomessa b) satunnaisesti Lapin poroista c) noin kerran vuodessa ihmiseltä Suomessa d) yleisesti Etelä-Suomen metsämyyristä Vastaukset sivulla
Riskinarviointi Echinococcus multiloculariksen leviämisestä Suomeen ja Suomessa
Riskinarviointi Echinococcus multiloculariksen leviämisestä Suomeen ja Suomessa EELA Kuvat: Etukansi: punamyyrä (Clethrionomys rutilus) / Heikki Henttonen Takakansi: idänkenttämyyrän (Microtus rossiaemeridionalis)
LisätiedotOnko koirallani matoja?
Onko koirallani matoja? Koirien sisäloiset eli madot Lähestulkoon kaikki koirat saavat jossain elämänsä vaiheessa matotartunnan. Suomessa koirien yleisimmät sisäloiset kuuluvat pyörö- ja heisimatojen ryhmään.
Lisätiedot- U. - 1) heisimadot. Diphyllobothrium latum Leveä heisimato, lapamato MADOT. Parasiitit
MADT 1.Heisimadot (Cestoda) 2.Imumadot (Trematoda) 3.Sukkulamadot (Nematoda) Parasiitit Parasiitti eli loinen = käyttää hyväkseen toista eliötä (isäntää) tuottamatta tälle hyötyä kr. "#"$%&'$ = para sitos
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotYksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta
Tiede Yksi ihmisen karmeimmista loismadoista on katoamassa maailmasta Guineanmato on kuuluisa karmeudestaan. Toukat pääsevät elimistöön juomaveden kautta. Naaraat kasvavat jopa metrisiksi. Kun on aika
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotCWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää
CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää Sirkka-Liisa Korpenfelt tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Virologia, Ruokavirasto sirkka-liisa.korpenfelt@ruokavirasto.fi Riistapäivät 2019 16.1.2019
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)
L 296/6 Euroopan unionin virallinen lehti 15.11.2011 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1152/2011, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 täydentämisestä
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotYhteenveto sisäloistutkimuksesta
Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotKoiran välittämät zoonoosit
Koiran välittämät zoonoosit kirjallisuuskatsaus Kuva: J. Ranki: Rauha ja Sumu Lisensiaatin tutkielma, ELK Jenni Ranki, Peruseläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto
LisätiedotKihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010
Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa
LisätiedotMalarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
LisätiedotSupikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!
LIFE09 NAT/SE/000344 Vieraslajeihin kuuluvan supikoiran (Nyctereutes procyonoides) torjuminen Pohjois-Euroopan maissa. Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! Supikoira
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotRISKINARVIOINTI Echinococcus granulosus -loisesta Suomessa
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos JULKAISU 04/2002 RISKINARVIOINTI Echinococcus granulosus -loisesta Suomessa RISK ASSESSMENT ON Echinococcus granulosus in Finland 2 RISKINARVIOINTI Echinococcus
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotEssote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan
Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista
1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotOmevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi
Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotKALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset
KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012 Kalojen loiset Tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Evira Monisoluiset, Metazoa 1. Monogeenit,
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotCOOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE
COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotAfrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013
Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa
LisätiedotHEVOSEN MADOTUS 01/01/2016
HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
LisätiedotHeli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka
Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää Vaikuttavat aineet: Oksanteeli Pyranteeli Pratsikvanteli
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotFRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotCWD Chronic wasting disease Hirvieläinten näivetystauti. Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö
CWD Chronic wasting disease Hirvieläinten näivetystauti Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö Hirvieläinten näivetystauti Aiheuttaja prioni Proteinaceous infectious particle
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKaisa Saarinen & Jutta Puomio
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kissojen suolistoloiset Suomessa prevalenssit, riskitekijät ja matolääkkeiden käyttötottumukset Kaisa Saarinen & Jutta Puomio Eläinlääketieteellinen patologia ja
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotMiten Truvadaa otetaan
Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa
LisätiedotTärkeimmät sisäloiset
Lampaan sisäloiset Tärkeimmät sisäloiset Meillä? Muualla? Teladorsagia circumcinta (ent. Oestertagia) Trichostrongylus vitrinus Haemonchus cntortus Nematodirus battus = maha ja suolistomadot Kuva: Teara/US
LisätiedotDientamoeba fragilis - suolistoparasiitti
Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
Lisätiedot- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto
- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotPienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat
Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä
LisätiedotVillisikakanta-arvio tammikuussa
Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotJokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014
Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotNEMAVET jauhe koirille
NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotLasten infektioita kihomadot, märkärupi
Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,
LisätiedotKARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotTapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa
Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotPerustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS
Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS LUOMUTUOTANTO VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE Mitä luomu on? Luomuelintarvike on aina peräisin
LisätiedotHIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14
HIPEC-potilaan hoito Avanteenhoidon koulutuspäivät 1. 2.11.2018 Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 1 HIPEC Hyperthermic IntraPEritoneal Chemotherapy Hoitomuoto, jossa
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
Lisätiedotpuhdistaja. Toukka on nuori kärpäsen muoto. Toukat tekevät työtä yhdessä hyvin. He poistavat kaikki erilaisien eläimien ruumiit ja puhdistavat
Arvostelu Miten annetaan sopiva arvostelu asioille? Olen sitä mieltä, että meidän täytyy konkreettisen tilanteen perusteella antaa erilaisia konkreettisia analyysejä ja arvosteluja. Esimerkiksi yleensä
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotOma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.
esi Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Kasvusi arviointia varten mittausarvosi merkitään ns. persentiilikäyrälle*. Siinä painoasi ja pituuttasi verrataan muiden samanikäisten ja samaan
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
28.5.2018 L 130/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/772, annettu 21 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston
Lisätiedot