omistaja tai taustatahot 1 taustayhteisöt. Tällä hetkellä yhtiöllä on 8 osakasta. Lisäksi yhtiö omistaa itse 22,7 prosenttia osakaskannasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "omistaja tai taustatahot 1 taustayhteisöt. Tällä hetkellä yhtiöllä on 8 osakasta. Lisäksi yhtiö omistaa itse 22,7 prosenttia osakaskannasta."

Transkriptio

1 0 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Helsinki 1.3. Ylläpitäjän Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ylläpitäjänä toimii Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy (SHAK). Yhtiön osakkaina ovat Humakin perustaneiden kansanopistojen omistaja tai taustatahot 1 taustayhteisöt. Tällä hetkellä yhtiöllä on 8 osakasta. Lisäksi yhtiö omistaa itse 22,7 prosenttia osakaskannasta. Osakasluettelo mukaiset omistusosuudet: 7,1 % Alkio opiston kannatusyhdistys ry 14,2 % Kuurojen liitto ry 7,1 % Paasikiviopistoyhdistys ry 13,5 % Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry 7,1 % Pohjois Karjalan Koulutuskuntayhtymä 14,2 % Pohjois Savon Kansanopistoseura r.y. 7,1 % SAK:n koulutussäätiö 7,1 % Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö 77,3 % 22,7 % Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 100 % SHAK on sopinut Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n kanssa ja Pohjois Karjalan Koulutuskuntayhtymän kanssa ostavansa niiden osakkeet mennessä. Samalla nämä osakkaat ovat sitoutuneet vetäytymään SHAK:n toiminnasta keväällä Näin ollen yhtiöllä on alkaen kuusi osakasta. Niiden omistusosuudet ovat seuraavat. Lisäksi yhtiö omistaa itse 43,2 prosenttia osakekannasta. Omistusosuudet lukien: 7,1 % Alkio opiston kannatusyhdistys ry 14,2 % Kuurojen liitto ry 7,1 % Paasikiviopistoyhdistys ry 14,2 % Pohjois Savon Kansanopistoseura r.y. 7,1 % SAK:n koulutussäätiö 7,1 % Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö 56,8 % 43,2 % Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Yhtiöön jäljellejäävät osakkaat ovat sopineet uuden osakassopimuksen sisällöstä. Sopimuksen virallinen allekirjoittaminen tapahtuu, kun se on käsitelty osakkaiden toimielimissä ja yhtiö on toteuttanut viimeiset osakekaupat poisjäävien osakkaiden kanssa. Uudessa osakassopimuksessa ei ole ylläpitäjän hallituksen strategista päätösvaltaa sitovia pykäliä Ammattikorkeakoulun nimi 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla am mattikorkea Ylläpitäjä valmistautui ammattikorkeakoulu uudistuksen toiseen vaiheeseen valitsemalla yhtiökokouksessa yhtiön uuteen hallitukseen henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Tämä muutos tehtiin myös yhtiöjärjestykseen Uuden osakassopimuksen periaatteet sekä yhtiöjärjestys ovat toimilupahakemuksen liitteenä (Liitteet 1 ja 2). Humanistinen Ammattikorkeakoulu Suomi, muu tutkintokieli: englanti, suomalainen viittomakieli Päätoimipiste: Helsinki Muut paikkakunnat joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta: Jyväskylä, Kauniainen, Kuopio, Nurmijärvi ja Turku Muuta vakiintunutta toimintaa: Imatra

2 1 koulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toiminta ajatus ja visio SHAK Oy:n hallituksen hyväksymä Humakin uusi strategia vuoteen 2017 (ks. liite 3: Humakin strategia 2017). Humakin missio (toiminta ajatus): Humak on inhimillisen yhteiskunnan rohkea rakentaja Humakin visio on vuoteen 2017: Työelämäkumppanit ja HUMAK tekevät yhdessä toimialojensa tulevaisuutta. Vuonna 2020 Humak on vahva ja aktiivinen yhteiskunnallinen valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka toimii aktiivisesti toimialojensa kehittäjänä ja palvelun tuottajana uudistaen tehokkaasti toimialojaan ja niiden osaamista. Humakin toiminnan vaikuttavuus perustuu yhteistoiminnalliseen työotteeseen, jonka avulla pystytään yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa ennakoimaan toimialojen kehittämistarpeet ja tukemaan niiden osaamista, luovuutta ja kilpailukykyä. Yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna Humak hakee aktiivisesti vastauksia toimialojensa keskeisiin haasteisiin yhteiskunnan eheyden, yhteisöjen ja kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Humak on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja, jonka tehtävänä on järjestö ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan alan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Sekä edelleen Humak korostaa tehtävässään kansalaisten tarpeesta lähtevää innovaatiotoimintaa sekä yhteisöjen kehittämistä. (OKM:n, SHAK OY:n ja Humakin sopimus ) Humak profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Humakin painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Humakin nykyiset painoalat ja profiili eivät muutu Humakin profiloituminen aikuiskouluttajana on luonnollinen sen valtakunnallisen tehtävän perusteella. Humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntijana ja johtavana kouluttajana Humakin tehtävänä on varmistaa näiden alojen ajanmukaisen osaamisen ja työvoiman saatavuus koko maassa. Aikuiskoulutus/monimuotokoulutus on tehokas ja joustava tapa hoitaa tämä osa koulutusvastuuta. Toimilupahakemuksessa Humak hakee tehtävän täsmennystä seuraavasti: viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen täsmennetään muotoon: tulkkaus ja viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Perustelut tälle muutokselle tulevat toimialojen kehityksestä (ks. luku 3.4.1: Koulutustarve ja liite 4: Tulkkaus ja viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen). Humakin painoalat kytkeytyvät toimialojen keskeisiin valtakunnallisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.toimialojen kansalliset strategiat luovat pohjan ja tärkeän toimintaympäristöllisen viitekehyksen Humakin strategisille tavoitteille. Alueyksiköiden toimintaympäristössä ammattikorkeakoulun tavoitteisiin ja strategiaan vaikuttavat myös alueiden omat kehittämis ja innovaatiostrategiat ja ohjelmat Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Humakin ylläpitäjäyhteisöt ja niiden opistot. 1) Alkio opiston kannatusyhdistys ry (Alkioopisto), 2) Kuurojen liitto ry (Kuurojen kansanopisto), 3) Paasikiviopistoyhdistys ry (Paasikiviopisto), 4) Pohjois Savon Kansanopistoseura ry (Pohjois Savon opisto), 5) SAK:n koulutussäätiö (Kiljavan opisto) ja 6) Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö (Työväen akatemia), muodostavat Humakille strategisesti tärkeän yhteistyökumppanuuden. Opistot toimivat Humakin koulutuskampusten vuokranantajina ja tukipalvelujen myyjinä. Tämä mahdollistaa luontevan oppilaitosten välisen yhteistoiminnan ja synergian tilojen käytössä ja palvelujen toteutuksessa. Humak toimii yhdessä vahvojen verkostojen omaavien opistojen kanssa toimialojensa valtakunnallisena kehittäjinä. Opistojen kanssa tehdään koulutusyhteistyötä esimerkiksi väyläopin

3 2 noissa ammattikorkeakouluun ja maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa. Tulevaisuudessa Humakin tavoitteena on lisätä toimialojen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä ja osaamisen jakamista opistojen kanssa. Humak on määritellyt strategisiksi kotimaisiksi korkeakoulukumppaneiksi sellaiset korkeakoulut, joilla on Humakin toimialojen koulutusta ja koulutusvastuiden toteuttamiseen sekä alojen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Kaikkien mainittujen kumppaneiden kanssa on tehty myös sopimukset yhteistyöstä. 1. Diak: Humanistinen ja kasvatusala: Humakilla ja Diakilla on yhteisesti toteutettu viittomakielentulkin ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Muut yhteistyön muodot: koulutusyhteistyö, TKI toiminta ja toimialojen valtakunnallinen kehittäminen 2. Metropolia: Humak ja Metropolia järjestävät yhteistyössä kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tulevaisuudessa selvitetään mahdollisuus yhteisesti toteutettavan englanninkielisen ylemmän tutkinnon käynnistämiseen. 3. Centria: Suunnitteilla on yhteinen yhteisöpedagogin aikuiskoulutus Pohjanmaalle. 4. 4Y ammattikorkeakoulut (Arcada Diak Haaga Helia Humak). Yhteistyötä tehdään TKI toiminnassa ja mm. maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa. Strategisesti tärkeimpien kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden kanssa on sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintaa yhteisten koulutusohjelmien toteuttamisessa, laajamittaisessa muussa koulutusyhteistyössä ja opiskelija ja henkilöstövaihdossa. 1. Hochschule Magdeburg Stendal (Saksa) ja Heriot Watt University (Skotlanti). Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) koulutusohjelma (Master of Humanities) yhteistoteutus. 2. Bedfordshire University (Englanti) ja University of Tartu: Viljandin kulttuuriakatemia (Viro). Degree Programme in Youth Work and Social Equality (EuYouthMA) koulutusohjelma yhteistoteutus vuosina (Master of Humanities). 3. Encatc (European Network of Cultural Administration Training Centers), kulttuurituotannon kouluttajien eurooppalainen katto organisaatio sekä AAAE (Association of Arts Administration Educators), pohjoisamerikkalainen kulttuurituottajakouluttajien, tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyöverkosto. 4. Eutag Group, nuorisoalan kouluttajien eurooppalainen yhteistoimintajärjestö ja Pohjoismainen nuorisoalan kouluttajien verkosto. 5. European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI). 2.4 Keskeiset muutokset Humakin pääkoulutustehtävä ja vastuut eivät muutu strategiakaudella. Myös Humakin toiminta alue ja verkostomainen toimintatapa säilyvät valtakunnallisena. Ammattikorkeakoulun toimintarakenne sen sijaan muuttuu kokonaan vuosien aikana. Ammattikorkeakoulun toiminta kootaan vuodesta 2013 alkaen neljään monialaiseen yksikköön: Jyväskylän, Kuopion, Pääkaupunkiseudun ja Turun yksikköihin. Joensuussa ja Torniossa toiminta lakkaa vuoden 2015 lopussa. Äänekosken kampuksen toiminta lakkaa lukuvuoden päätyttyä, jolloin kampuksen opiskelijat siirtyvät Jyväskylän yksikköön. Uusi rakenne on otettu asteittain käyttöön elokuusta 2013 alkaen. Syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat opiskelevat jo uusissa yksiköissä. Kulttuurituotannon yksikkö toteuttaa TKI toimintaa myös Imatran TKIkeskus Voimassa, joka palvelee laajojen verkostojensa avulla itäisen raja alueen ja Etelä Karjalan toimialojen, erityisesti kulttuurimatkailun kehittämistä. Yksikkö mahdollistaa Humakille pääsyn raja alueyhteistyöhön sekä raja alueohjelmiin. Rakenneuudistuksella tuetaan Humakin roolia yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna ja vahvistetaan työelämälähtöisyyttä. Uudet opiskelijat aloittavat opiskelunsa monialaisilla kampuksilla, joissa he opiskelevat kaksi vuotta. Kolmannesta opiskeluvuodesta eteenpäin opinnot toteutetaan pääosin TKI keskuksissa. Aikuiskoulutusta järjestetään valtakunnallisen työelämätarpeen mukaan tarvittaessa eri puolilla maata. Ylempien tutkintojen opetus toteutetaan pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun TKI keskuksessa. Henkilöstö uuteen organisaatioon on rekrytoitu lukuvuoden aikana. Samalla on otettu käyttöön uusi johtamisjärjestelmä, jonka ytimen muodostavat toimialakohtaisesti (jär

4 3 2.5 Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle jestötyö, kulttuurituotanto, nuorisotyö, tulkkausala) organisoidut tulosyksiköt ja alueellisesti organisoidut yksiköt (Jyväskylä, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Turku). Kunkin tulosyksikön toiminnasta vastaa johtaja, joka samalla vastaa myös yhden alueyksikön toiminnasta. Ammattikorkeakoulun koulutustehtävää on terävöitetty perustamalla järjestötyön yksikkö Humakin yhteiskunnallisen tehtävän vahvistamiseksi. Koulutusvastuisiin tämä ei aiheuta muutoksia, koska järjestötyön ja nuorisotyön yksiköt vastaavat yhdessä yhteisöpedagogikoulutuksesta. Järjestötyön yksikön perustaminen vastaa ennen kaikkea järjestö ja kansalaistoiminnan sisällöllisiin kehittämistarpeisiin. Humak tulee kehittämään vahvasti myös uutta liiketoimintaa toimialojen täydennyskoulutus ja kehittämistarpeisiin. Tarvittavia toimenpiteitä koskeva selvitystyö tehdään syksyn 2013 aikana. Humakin organisaatio ja rakenneuudistus on tehty, jotta ammattikorkeakoulu pystyy entistä paremmin toteuttamaan valtakunnallista tehtäväänsä. Uudistus vahvistaa ammattikorkeakoulua, koska yksiköt monialaistuvat ja niiden opiskelija ja henkilöstömäärä kasvaa. Samalla tavoitteena on ollut Humakin vetovoiman kasvattaminen. Kevään 2013 yhteishaun 44 prosentin vetovoiman kasvu osoitti, että rakennemuutos tukee tätä tavoitetta. Kaupunkikeskuksiin sijoittuvat TKI keskukset sijaitsevat yhteistyökumppaneiden ja työelämän keskellä mahdollistaen kiinteämmän yhteistyön alueellisten korkeakoulujen kanssa. Tulevina vuosina Humak muodostaa aiempaa kompaktimman kokonaisuuden ja pystyy uuden rakenteensa avulla palvelemaan entistä paremmin kasvavaa koulutuskysyntää ja toimialojen kehittämistä. Kampus TKI keskus rakenne mahdollistaa Humakille myös tehokkaan tilankäytön ja säästöt tilakustannuksissa. Muita muutoksia toimipisterakenteeseen ei ole suunnitteilla vuosina Humak on valmis laajentamaan ja/tai vastaanottamaan lisää koulutusvastuita tehtävänsä ja profiilinsa painoalojen mukaisilla toimialoilla. 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1 Toimintaympäristöanalyysi 6 esimerkiksi alueen väestökehityksestä, työ ja elinkeinorakenteen muutoksesta, kansainvälistymisestä tai korkeakouluverkon muutoksesta tai muista vastaavista seikoista aiheutuvia mahdollisuuksia tai riskejä ja niiden vaikutusta haetun ammattikorkeakoulun toimintaa. Toimipisteverkko on rakennettu alueille, joilla valtakunnallisen väestönkehityksen mukaan on suurin työvoiman tarve Humakin toimialoilla. Uuden organisaation mukaiset toimipisteet sijaitsevat kaikki väestökehityksen kannalta otollisilla alueilla pääkaupunkiseudulla, Keski Suomessa, Pohjois Savossa ja Varsinais Suomessa (ks. Tilastokeskus 2013a). Työ ja elinkeinorakenne on muuttunut Humakin koulutusvastuun mukaisilla toimialoilla palveluvaltaisemmaksi ja kaupunkimaisissa työympäristöissä tapahtuvaksi. Näille aloille ennakoidaan tulevaisuudessa palvelutyöpaikkojen lisäystä (Myrskylä 2012). Leimallista kaikilla Humakin koulutusvastuun mukaisilla toimialoilla on myös julkisen palveluntuottajien määrän väheneminen ja niiden siirtyminen yksityiselle sektorille. Yhteisöpedagogien työllistymissektorilla mm. sosiaalipalveluihin ennakoidaan työvoiman 2%:n vuosittaista kasvua vuoteen 2025 saakka (ks. Tilastokeskus 2013b). Myös muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden sekä kotitalouspalveluiden kohdalla ennakoidaan maltillista kasvua. Molemmat sektorit ovat sekä yhteisöpedagogien että kulttuurituottajien työllistymissektoreita. Yhteisöpedagogi kouluttajana Humak kantaa osaltaan valtakunnallista vastuuta nuorista ikäluokista, koska suurin osa valmistuneista työskentelee nuorten kanssa tehtävässä työssä. Kulttuurituottajien työllistymissektorilla (ks. Immonen yms. 2012) ennakoidaan luovan osaamisen merkityksen vahvistuvan kasvun tuottajana ja elinkeinorakenteen uudistajana. Kulttuurisen osaamisen tarve on kasvamassa eri toimialoilla ja kulttuurituottajien työmahdollisuuksien ennakoidaan kasvavan entisestään lähivuosina (ks. Hjelt yms. 2010, OKM 2010 ja Nikoskinen 2010). Työllistäjänä kulttuuriala on suurempi kuin yksikään teollisuuden ala rakentamista lukuun ottamatta ja (TEM 40/2012). Tulkkauspalvelu on kehittynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Palvelun kysyntä on kasvanut välitysjärjestelmän tehostuessa. Viittomakielisten ja tulkkausta tarvitsevien oikeudet on turvattu perustuslaissa (1999) ja tulkkauspalvelusta on säädetty lailla (2010/133). Suomi on myös ratifioimassa Vammaistenhenkilöiden ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen (2006), joka edellyttää koulutettujen tulkkien käyttöä. Tulkkauspalvelulakia toteuttaa vastuulli

5 4 sena viranomaistahona Kela. Tulkkauspalvelulaki on tuonut palvelun piiriin myös muita kuin kuulovammaisia henkilöitä, joten työelämätarpeet ovat laadullisesti muuttuneet ja tulkkien asiakaskunta on monipuolistunut. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat uusia mahdollisuuksia Humakin toimintaan. Lisääntyvä maahanmuuttajaväestö, erityisesti venäläiset, luo uusia koulutustarpeita kotouttamistoimintaan, joka on yhteisöpedagogien työkenttää. Koulutusvientiin kohdistuvia odotuksia on mm. viittomakielen tulkkauksessa, nuorisotyössä ja seikkailukasvatuksessa. Jo luodut kansainväliset suhteet ja yhteistutkinnot tarjoavat tarvittaessa mahdollisuuksia myös englanninkielisten tutkintojen laajentamiseen ja ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden laajempaan rekrytoimiseen Humakin opiskelijoiksi. Siirtyminen kaupunkikeskuksiin tarjoaa Humakille hyvät mahdollisuudet laajentaa yhteistyötä alueellisten korkeakoulujen kanssa. Koulutuksen kilpailu ja yhteistyöverkostossa tapahtuneet muutokset vahvistavat Humakin asemaa esim. kulttuurituottajien koulutuksessa. Humakin yhteisöpedagogikoulutus siirtyy kokonaan uusille alueille Varsinais Suomeen ja Pohjois Savoon laajentamalla koulutuksen kysyntäympäristöä ja luomalla uusia mahdollisuuksia valtakunnallisen koulutustehtävän ja toimialojen kehittämistyön toteuttamiseen. Tulkkien koulutuksessa Humak palvelee edelleen koko Suomen koulutustarpeita Keskeiset työelämäkumppanuudet Kaikilla Humakin koulutusaloilla kilpailuympäristö on jäsentynyt Humakin omien ratkaisujen ja muiden ammattikorkeakoulujen päätösten seurauksena tasapainoiseksi. Varsinaista kilpailua muiden korkeakoulujen kanssa ei ole, vaan yhteistyötä tehdään kollegiaalisesti. Valtakunnallisen tehtävän vuoksi Humakin on palveltava myös valtakunnallisia katvealueita, joille Humakin ja muiden kouluttajien toimipisteverkko ei yllä, kuten Hämettä, Pohjanmaata sekä pohjoista ja Itäistä Suomea. Haasteena on vastata työelämän tarpeeseen mm. maahanmuuttajaväestön kohdalla. Erityisesti Uudellamaalla ja itäisessä Suomessa tarvitaan osaavaa työvoimaa mm. maahanmuuttanuorten parissa tehtävään työhön sekä toisaalta opintopolkujen/siltojen rakentamista maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin. Tämä edellyttää joustavien ja monimuotoisten opiskelumuotojen kehittelyä. Humakin keskeiset työelämäkumppanuudet rakentuvat toimialojen valtakunnallisista ja alueellisista verkostoista. Vuosien aikana kehitetään keskeisten työelämäkumppaneiden kanssa kumppanuusfoorumi toimintamalli (ks ), mikä on osaltaan vastaus Humakin laadunvarmistujärjestelmän audiointoinin yhteydessä 2011 nostettuun kehittämistarpeeseen keskeisten työelämäkumppaneiden täsmentämisestä. Nuorisotyön keskeisiä työelämäkumppaneita ovat suurten kaupunkien nuorisotoimista muodostuva Kanuuna verkosto, nuorisoalan yhteistyöjärjestö Allianssi sekä valtakunnalliset suuret nuorisojärjestöt ja nuorisokysymyksiin keskittyneet organisaatiot. Järjestötyön keskeisiä työelämäkumppaneita ovat sekä perinteiset että uudet valtakunnalliset järjestöt ja niiden alakohtaiset yhteistyöjärjestöt (esim. Soste, SAK STTK Akava, Kepa, Valo) sekä monet alueelliset pedagogiseen ja TKI toimintaan sopivat järjestöt ja kansalaistoiminnan yhteisöt. Kulttuurituotannon keskeiset työelämäkumppanuudet muodostuvat Luovien alojen verkostosta, eri taide ja kulttuurilaitoksista ja järjestöistä, alojen kunnallisista toimijoista sekä luovien alojen yrityksistä. Tulkkaus ja viittomakielialan keskeisiä työelämäkumppaneita ovat tulkkien asiakkaiden etujärjestöt, alan yritykset sekä palvelun tuottamiseen liittyvät viranomaistahot. Työelämäkumppaneiden kanssa tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat harjoittelun ja opinnäytteiden lisäksi erilaiset toimialojen kehittämiseen liittyvät koulutus ja TKI toiminnot. Alueellisesti yhteistyö liittyy erityisesti opetuksen ja TKI toiminnan integrointiin mm. harjoittelussa, hankkeissa ja opinnäytetöissä. Tärkeimpiä kansainvälisiä työelämäkumppaneita ovat ulkomailla työharjoittelua tarjoavat erilaiset työnantajaorganisaatiot ja toimialojen kehittämisverkostot. Esimerkkejä työnantajaorganisaatioista ovat kulttuurituotannossa Engage in the Virtual Arts (Lontoo), viittomakielialalla Bridge Interpreting (Dublin) ja järjestö ja nuorisotyössä Safer Luton Partnership (Lontoo).

6 5 3.3 Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Vuonna 2014 valtionosuudella palkattua henkilöstöä tulee olemaan arviolta 122 henkilötyövuotta (v. 2012: 126,2 htv ja v. 2011: 129 htv). Vakinaisen henkilöstön määrässä tapahtuu kaudella muutoksia: vuonna 2018 valtionosuudella palkattua henkilöstöä tulisi olemaan arviolta 115. Vanha organisaatio on toiminnassa arvion mukaan noin vuoden 2015 loppuun saakka. Suurimmat muutokset henkilöstömitoituksessa on arvioitu suunnittelukaudella tapahtuvan opetushenkilöstön määrissä. Uusien alueyksiköiden henkilöstön määrä kasvaa rakentumisvaiheessa, mutta toisaalta lakkautuvien kampusten henkilöstömäärä pienenee. Jatkossa opetushenkilöstö osallistuu entistä enemmän TKI toiminnan toteutukseen, mikä mahdollistaa määräaikaisen hankehenkilöstön säästön (5 12 htv). Henkilöstöresussien kehitys on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa sopeuttamissuunnitelmassa (Liite 5) Koulutus Henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä Humakilla on kulttuurituotannon ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa Metropolian kanssa ja tulkkausalan ylemmässä tutkinnossa Diakin kanssa sekä englanninkielisissä ylemmissä tutkinnoissa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Henkilöstön yhteiskäyttöä on myös omistajaopistojen kanssa erityisesti väyläopintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä keskitytään tulevina vuosina niihin asioihin joilla edistetään uuden strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Koko opetus ja TKI henkilöstöä koskettaa uuden pedagogisen valmentajuusmallin omaksuminen ja siihen liittyvän TKI:n ja pedagogiikan integroinnin kehittäminen. Humakin tasa arvon edistämistä ohjaa tasa arvosuunnitelma. Yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunta (YT TS) vastaa tasa arvosuunnitelman laatimisesta, sen ajantasaisuudesta ja yleisestä seurannasta sekä antaa menettelytapaohjeita häirintä ja syrjintätilanteisiin puuttumiseksi. Humakin henkilöstöä varten on työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu sekä esimiehet ja rehtori. Työhyvinvoinnin kehittämisuunnitelma määrittelee työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan työterveyshuollolla, tukemalla omaehtoista liikunta ja kultuuritoimintaa ja panostamalla ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Terveystalo Oy:stä valtakunnallisen saavutettavuuden vuoksi. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäksi Humakin työntekijät saavat maksuttomia sairaanhoitopalveluja. Omaehtoiseen liikuntaan ja kulttuuritoimintaan kannustetaan liikunta ja kulttuuriseteleillä. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi.sen perusteella päivitetään työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Koulutustarve 7 Humak palvelee toimialojensa valtakunnallista koulutuskysyntää ja on kaikilla edustamillaan koulutusaloilla Suomen suurin ammattikorkeakoulutason kouluttaja. Läsnäolo runsasväkisimmillä alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, on Humakille tärkeää valtakunnallisen saavutettavuuden kannalta. Verkostomainen toimintatapa puolestaan mahdollistaa koulutusten toteutukset ja painotukset koulutuskysynnän ja työelämän tarpeen mukaan eri alueilla. Uudella rakenneratkaisulla Humak pystyy aikaisempaa paremmin vastaamaan valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Suunnitellun koulutustarjonnan kokonaislaajuus tulee pysymään tarkasteluvuosina ( ) samansuuruisena. Kulttuurituotannon opiskelijoiden määrä vähenee aikaisemman leikkauspäätöksen mukaisesti porrastetusti opiskelijoiden valmistuessa. Ylemmän tutkinnon koulutettavien osuus hieman kasvaa, koska yhteisöpedagogikoulutuksessa siirrytään jokavuotiseen sisäänottoon aikaisemman joka toisen vuoden sijaan. Aikuisten (monimuotoisen) koulutuksen osuus suhteessa nuorten koulutukseen tulee pysymään ennallaan. Yhteisöpedagogien työllistymistilanne on ollut valtakunnallisesti hyvä (Nikoskinen 2008). Toimialalle luvataan myös kasvavaa työvoimantarvetta (ks. Tilastokeskus 2013a). Nuorten kanssa tehtävä työ lisääntyy tulevaisuudessa (ks. Hallitusohjelma 2011, 37: nuoriso) nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Uutta koulutuskysyntää tuottaa myös kasvava maahanmuuttajaväestö. Heidän keskuudessaan tehtävän ehkäisevän ja myös korjaavan työn tarve

7 kotouttamisen tukemiseksi kasvaa. Nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvät nuorisotyön ammattilaiset, kuten etsivän työn tekijät, nuorten työpajojen ja ammattistarttien työntekijät ovat koulutukseltaan usein yhteisöpedagogeja. Myös uusissa toimintaympäristöissä tehtävän ehkäisevän työn tarve on kasvava muun muassa netissä tehtävässä nuorten neuvonta ja palvelutyössä sekä kouluissa tehtävässä ehkäisevässä työssä (yhteisöllinen työ). Yhteisöpedagogien merkittävä työllistymissektori on myös kasvava lastensuojeluala. Kansalaisjärjestötyö on ammatillistunut, ja sen palvelutehtävä yhteiskunnassa jatkuvasti kasvanut. Järjestöissä tarvitaan työntekijöinä mm. koulutettuja yhteisöjen kehittäjiä ja vapaaehtoistyön suunnittelijoita ja aktivaattoreita. Lisäksi järjestöissä työskentelevät tarvitsevat edetessään asiantuntija tai esimiestehtäviin korkeakoulutusta täydentämään aiempaa substanssialan koulutustaan ja kokemustaan. Järjestöjen työntekijät ja aktiivit tulevat yhä pääsääntöisesti järjestön omalta toimialalta, minkä vuoksi myös erilaiset järjestötyön sisältöihin liittyvät lisä ja täydennyskoulutuspalvelut ovat järjestökentän kehittymiselle tärkeitä. Yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna Humak toimii aktiivisesti kansalaisjärjestökentän kehittämisyhteistyökumppanina. Kulttuurituottajien työllisyystilanne on säilynyt vuosien mittaan hyvänä (Kalhama 2004 ja Nikoskinen 2010). Koulutuspaikkojen vähennykset sekä koulutuksen sisällön muuttaminen (liiketoiminta, verkostotyö ja kansainvälistyminen) vaikuttavat tulevien kulttuurituottajien työllistymiseen positiivisesti. Kulttuurituottajien päätyöllistäjiä ovat kolmas sektori, kunnat ja lisääntyvästi myös yritykset. Kulttuurituotannon koulutukselle arvioidaan lisääntyvää kysyntää tulevaisuudessa moninaistuvan ammattikuvan myötä. Luovien alojen osaamisesta, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä sekä lisäarvon ja kasvun lähde (emt.). Tässä kehityksessä korostuu erityisesti välittäjäportaan merkitys ja tarve sen kehittämiseen, mikä lisää juuri kulttuurituottajien tarvetta työmarkkinoilla (OKM 2011:20). Humakin tulkkikoulutus vastaa lakisääteiseen valtakunnalliseen palveluntarpeeseen. Pääkaupunkiseudun yksiköstä työllistytään pääasiassa Etelä Suomeen, Kuopion alueyksiköstä valmistuvat opiskelijat sijoittuvat laajasti ympäri Suomea, erityisesti Itä ja Pohjois Suomeen (Rissanen & Mikkonen 2007). Työmarkkinat ovat olleet viime vuosina vakaat ja tulkkien työoikeudellinen asema on parantunut. Humakista valmistuneista tulkeista työttömänä oli vuonna 2010 vain 3% (Nikoskinen 2010). Tulevaisuudessa viittomakielentulkkien tarve säilyy edelleen vakaana (ks. edellä 3.1 ) ja tulkkauspalvelulain piirissä olevat muut ryhmät kasvavat huolimatta sisäkorvaistutteiden (SI) lisääntymisestä. Työn luonne tulee kuitenkin muuttumaan monimuotoisemmaksi ja erilaisia kommunikaatiomenetelmiä hyödyntäväksi Koulutusvastuu Tulevaisuudessa julkisen palvelutuotannon vähentyessä yksityisen ja kolmannen sektorin asema palveluiden tuottajina ja työllistäjänä kasvaa Humakin kaikilla toimialoilla. Humak on valmistautunut yrittäjyyspainotteisempaan työelämään lisäämällä opetussuunnitelmiin yrittäjyysopintoja ja kehittämällä edelleen TKI keskusten yhteydessä toimivia yrittäjyyttä tukevia osaamiskeskittymiä (mm. Creve). Humak hakee seuraavia koulutusvastuita (ks. liitetaulukko 3: Uuden koulutusvastuun mukaiset hakukohteet). Hakukohde ja tutkintonimike: 1. Kulttuurituottaja, Kulttuurituottaja (AMK) 2. Kulttuurituottaja, Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 3. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Yhteisöpedagogi (AMK) 4. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Bachelor of Humanities (AMK) 5. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 6. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Master of Humanities (ylempi AMK) 7. Viittomakieli ja tulkkaus, Tulkki (AMK)* 8. Viittomakieli ja tulkkaus, Master of Humanities(ylempi AMK) *Tulkki nimikkeen Humak haluaa ottaa käyttöön aiemman viittomakielentulkki nimikkeen sijaan vuoden 2014 alusta. Humak hakee jatkuvuutta nykyisen tehtävänsä mukaiseen toimintaan, jota on tehty johdonmu

8 kaisesti Humakin perustamisesta saakka. Tavoitteena on saada vuoteen 2018 mennessä kaikille Humakin koulutusvastuun mukaisille aloille perustutkinnon ja suomenkielisen ylemmän tutkinnon lisäksi englanninkielinen ylempi tutkinto. Humak käynnistää englanninkielisen yhteisöpedagin perustutkinon vuonna Tutkinto tulee palvelemaan erityisesti suomalaisen maahanmuuttajaväestön sekä lähialueen (esimerkiksi Venäjä) ja mahdollisesti myös kolmansista maista tulevien opiskelijoiden koulutuskysyntää. Hyvät työllistymisluvut sekä hakijamäärien nousu (44 %) keväällä 2013 osoittavat, että kaikille Humakin koulutusvastuille on työvoiman tarvetta ja koulutuskysyntää (ks. edellinen luku). Hakijamäärien nousu oli ammattikorkeakoulukentän suurin. Suhteellisesti suurinta kasvu oli yhteisöpedagogien koulutuksessa sen siirtyessä uusille toiminta alueille. Humak tekee tiivistä yhteistyötä muiden humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon kouluttajien kanssa mm. yhteisten tutkintojen kehittämisessä ja toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä. Humak on käynyt muiden kouluttajien kanssa työnjakoa koskevat rajapintakeskustelut, joten työnjako koulutustehtävissä on selkeä. Centrian kanssa on tehty sopimus yhteistyöstä yhteisöpedagogikoulutuksen toteuttamisessa Muu koulutustehtävä Humakin uuden rakenteen mukaan jokaisessa alueyksikössä (Jyväskylä, Kuopio, Pääkaupunkiseutu ja Turku) on koulutuskampus ja kaupunkikeskuksissa sijaitseva TKI keskus. Alueyksiköiden koulutus ja työtilat rakennetaan samoin periaattein tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Paikkakunnat, joilla koulutusta toteutetaan, on valittu tulevaisuuden työvoiman tarpeen ja väestökehityksen mukaisesti. TKI keskukset palvelevat erityisesti opetuksen ja työelämän integrointia ja työelämän kehittämistä. 1. Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Yhteisöpedagogi (YAMK) opinnot antavat valmiuksia toimia vaativissa yhteisöjen johtamis ja kehittämistehtävissä sekä menetelmiä oman työn ja toimialan laajempaan kehittämiseen. Lisäksi tutkinto tarjoaa jatko opintopolun perustutkinnon suorittaneille järjestö ja nuorisotyön ammattilaisille. Toteutus vuosittain. 2. Master of Humanities (ylempi AMK), Degree Programme in Youth Work and Social Equality, yhteistyössä kv kumppaneiden kanssa Koulutus on suunnattu toimialan vaativissa kehittämistehtävissä toimiville ammattilaisille, jotka tekevät kansainvälistä tai monikulttuurista työtä ja myös niille, jotka haluavat kehittää toimialaa erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta Suomessa. Seuraava toteutus Kulttuurituottaja (ylempi AMK), yhteistyössä Metropolian kanssa Koulutus syventää asiantuntijuutta kulttuurituotannon alalla ja sen rajapinnoilla (matkailuala, uusi teknologia, sosiaali ja terveydenhoitoala, hyvinvointi ja elämysteollisuus) ja tuottaa uusia toimintamalleja kulttuurialalle ja kulttuurivientiin. Toteutus on vuosittain. Parhaillaan kartoitetaan yhteistyössä Metropolian kanssa mahdollisuutta kulttuurituotannon ylempään englanninkieliseen tutkintoon. Uuden tutkinnon tarve nousee toimialan toimintaympäristöjen kansainvälistymisestä. Toteutus tulisi olemaan vuorovuosin suomenkielisen kanssa. 4. Tulkki (ylempi AMK), yhteistyössä DIAKin kanssa Kouluksen tavoitteena on antaa valmiuksia viittomakielialan vaativiin kehittämis, tutkimus ja johtamistehtäviin uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuksen tavoitteena on myös varmistaa viittomakielentulkkien koulutuksellinen tasa arvo moniammatillisissa työyhteisöissä. Jatkossa koulutusohjelmaa muokataan niin, että se palvelee myös Diakista valmistuvia puhuttujen kielten tulkkeja. Toteutus 2 3 vuoden välein. 5. Master of Humanities (ylempi AMK), Degree Programme in Sign Language Interpreting, yhteistyössä Hochschule Magdeburg Stendalin ja Heriot Watt Universityn kanssa. Kansainvälisesti tarjottava tutkinto, jolla vastataan eurooppalaisen koulutuskysyntään, koska vain harvoissa Euroopan maissa on viittomakielentulkeille MA tutkinto. Myäs alan BA tutkinto on harvinainen. Tutkinto toimii samalla tulkkikoulutuksen tason kohottajana Euroopassa, mikä vaikuttaa myös kuurojen aseman kohentumiseen. Toteutus joka kolmas vuosi. Tarjoamalla mahdollisuuden ylempien tutkintojen suorittamiseen Humak toimii jatkokoulutusreittien mahdollistajana ja tasa arvoisten koulutusmahdollisuuksien luojana edustamillaan

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot