MERVI HARA SATU LIPPONEN. Tupakkayhtiöt - ELOKUVIEN KUMMIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERVI HARA SATU LIPPONEN. Tupakkayhtiöt - ELOKUVIEN KUMMIT"

Transkriptio

1 MERVI HARA SATU LIPPONEN Tupakkayhtiöt - ELOKUVIEN KUMMIT

2 Mervi Hara ja Satu Lipponen Teksti on vapaasti lainattavissa, kun lähde mainitaan. Ulkoasu ja taitto: Kirsi-Marja Puuras ISBN Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 74 Painopaikka: Miktor, Helsinki 2008 Kannen dokumentin lähde: Result Memorandum. July 6, Tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

3 Tupakkayhtiöt - ELOKUVIEN KUMMIT Raportti perustuu Amerikan Sydänyhdistyksen, American Legacy Foundationin, Amerikan Lääkäriliiton ja New Yorkin osavaltion terveysviraston kustantamaan raporttiin Screen out! (http://smokefreemovies.ucsf.edu/pdf/ Screen%20Out%20Guide%20v2%20ForWeb.pdf ). Lisäksi siinä on hyödynnetty Kalifornian yliopiston San Franciscossa Internet-sivuilla olevaa (www.smokefreemovies.ucsf.edu) aineistoa ja sieltä saatavia tutkimustuloksia sekä Breathe California of Sacramento Emigrant Trails verkkosivuilla olevaa materiaalia tupakoinnista elokuvissa.

4 T U P A K K A Y H T I Ö T...the film is better than any commercial that has been run on television or in any magazine because the audience is totally unaware of any sponsor involvement. Richards RP. Correspondence to WS Smith of RJ Reynolds Tobacco Co. 25 August (haettu )

5 E L O K U V I E N K U M M I T Sisällys Johdanto Miksi nuorten ja lasten elokuvissa tupakoidaan niin paljon? Elokuva taidetta, politiikkaa ja liiketoimintaa Uusi Hollywood lisää tuotantotehoja Tupakkateollisuuden kummityön perusteet Tappavan tuotteen markkinoinnin seuraukset Tupakointi aloitetaan teini-iässä Tupakka aiheuttaa välitöntä vahinkoa Miten tupakointikohtaukset elokuvissa vaikuttavat? Kohteena koko maailma Hyväntekijöitä vai kaupparatsuja? Ikkunointi lisää elokuvan elinkaarta Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Lupa tappaa Kummeli Kultakuume Elokuvia tarjotaan enemmän kuin koskaan Tupakkayhtiöiden PR Hollywoodissa Viihdejätit lähikuvassa Ikärajat ja tupakoinnin määrä eri studioiden elokuvissa Yhdysvalloissa Miten lasten altistuminen televisio- ja elokuvatupakoinnille vältetään? Kansalaispalaute elokuvastudioille Miten vanhemmat voivat suojella lapsiaan?...47 Lopuksi: Tupakan ja tupakoinnin mainonta elokuvissa lopetettava...50 LIITTEET...52 Liite1: Esimerkkikirje mediayhtiöille...52 Liite 2: Mediayhtiöiden yhteystiedot USA:ssa Liite 3: Tupakointi ja 20 suosituinta vuokra-dvd:tä Suomessa vuonna Liite 4: Walt Disney -yhtiön tiedote tupakkamainonnan lopettamisesta...55 Liite 5: Erään käsikirjoittajan tunnustus...56 Liite 6: Tupakkateollisuuden toiminta ja tupakointi elokuvissa vuodesta Liite 7: Tupakkayhtiöiden sisäisiä asiakirjoja

6 T U P A K K A Y H T I Ö T Johdanto Yhdysvalloissa on jo muutamien vuosien ajan tehty tutkimusta siitä, miksi lasten ja nuorten elokuvissa on niin paljon tupakointia. Kimmoke tutkimukseen syntyi tupakkateollisuuden sisäisten dokumenttien myötä. Niissä oli lueteltu useita esimerkkejä, miten elokuvissa esiteltäisiin kiehtovasti tupakointia, eri tuotemerkkejä ja tupakointiin liittyvää elämäntapaa. Tupakkayhtiöt ovat jo vuosia kiistäneet markkinoivansa tuotteitaan lapsille. Ne sanovat kohderyhmäkseen nuoret aikuiset. Eräänlainen käännekohta oli Brown & Williamson -tupakkayhtiön epäonnistunut kokeilu tupakkamainonnasta elokuvateattereissa vuodelta Kool-savukkeiden mainokset Lumikki-elokuvan yhteydessä raivostuttivat niin vanhemmat kuin terveysjärjestötkin. Jopa elokuvateatterien omistajat tunnustivat ajatuksen tupakkamainonnasta lastenelokuvan yhteydessä epämiellyttäväksi. Kokeilu on dokumentoitu liiteosassa. Suuri osa markkinoinnista ei olisi tullut päivänvaloon, ellei Yhdysvaltojen eri osavaltioissa olisi virinnyt laaja korvauskanteiden sarja tupakkayhtiöitä vastaan niiden tuotteiden yhteiskunnalle aiheuttamista terveydenhuollon kustannuksista. Tupakkayhtiöt tunsivat joutuneensa umpikujaan. Oikeuskanteista luopumisen vastapainona ne lupasivat maksaa korvauksena 25 vuoden kuluessa 206 miljardia dollaria, joka käytettäisiin terveystyöhön ja julkistaisivat sisäisiä asiakirjojaan. Tupakkateollisuuden asiakirjoista moni epäilys on saanut vahvistuksen. Niistä käy ilmi, että laskelmoitu markkinointi myös lapsille ja nuorille on jatkunut, vaikka teollisuus on tiennyt tuotteidensa terveyshaitat. Suomi on Hollywoodin vaikutuspiirissä, kuten muukin maailma. On vain yksi 4

7 E L O K U V I E N K U M M I T Hollywood ja sen jättimäiset viihdetehtaat tuottavat valtaosan meillä näytettävistä elokuvista. Tupakoinnin on aika väistyä lasten ja nuorten elokuvista. Tämä raportti antaa käytännön neuvoja sekä aikuisille että nuorille siitä, mitä keinoja meillä on käytettävissä. Kyseessä on tutkimustietoon ja autenttisiin asiakirjoihin perustuva selvitys, johon olemme lisänneet kirjallisuusviitteitä kunkin luvun loppuun. Screen out! -raporttia ei ole liitetty erikseen lähdeviitteiden joukkoon, koska koko julkaisu perustuu siihen. Samalla haastamme elokuvien, markkinoinnin ja viestinnän tutkijat käymään käsiksi aiheeseen, jota on yllättävän vähän tutkittu Suomessa. Aivan kuin tupakointi elokuvissa kulkisi jälkiä jättämättä. Tämä on elokuvan vaikutuksen vähättelemistä. Hyvä elokuva ei kaipaa tupakkaa eikä kukaan nuori tupakoivaa roolimallia suosikkitähdestään. Kiitämme Kalifornian yliopiston, San Francisco, Center for Tobacco Control Research and Educationia yhteistyöstä. Erityisesti haluamme kiittää saamastamme tuesta ja avusta keskuksen apulaisjohtaja Karen Williamsia ja johtajaa professori Stanton Glanzia. Arvostamme sitä, että Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti kommentoi käsikirjoituksen. Suomen ASH ry:n toimistossa Tiina Ohtonen ja Asta-Juulia Lipponen edesauttoivat raportin syntyä. Ilman heidän apuaan julkaisun laatiminen olisi ollut paljon hankalampaa. Suurkiitos heille. Helsingissä Mervi Hara ja Satu Lipponen 5

8 T U P A K K A Y H T I Ö T 1. Miksi nuorten ja lasten elokuvissa tupakoidaan niin paljon? Tupakointi on merkittävin, ehkäistävissä oleva kansantautien riskitekijä, mutta tupakkatuotteita markkinoidaan aggressiivisesti. Tupakkateollisuuden markkinointi perustuu valehtelemiseen, sillä lähes koko 1900-luvun ajan teollisuus kielsi, että tupakointi aiheuttaa riippuvuutta ja on vaaraksi terveydelle. Tämä paljastuu tupakkayhtiöiden sisäisistä asiakirjoista. Kun tieteellisistä tutkimuksista saatiin yhä vankempaa tietoa tupakkatuotteiden käytön terveysvaaroista, tupakkamainontaa alettiin rajoittaa tai se kiellettiin kokonaan. Tupakkatuotteiden kulutuksen kannalta niiden mainonta ja myynninedistäminen on oleellisen tärkeää. Teollisuuden oli löydettävä uusia menetelmiä muuttuneeseen tilanteeseen. Syntyi markkinointiyhteistyö mm. kulttuurissa, taiteessa ja urheilussa. Samalla teollisuus on asettunut hyväntekijän rooliin ja saanut kiillotettua yrityskuvaansa vastuullisena yhteiskunnan toimijana. Viestinnän vaikutusten tutkiminen on hankalaa. Haaste oli siten suuri, kun Yhdysvalloissa alettiin pohtia, miten paljon amerikkalaisnuoret altistuvat elokuvien tupakoinnille. Taide- ja viihdemuodoista elokuvien kautta vaikuttaminen on ollut oivallista, koska vaikuttamiseen ei osata varautua. Tupakkayhtiöt kiistävät, että niiden markkinoinnin kohderyhmänä olisivat lapset ja nuoret. Todellisuudessa kuitenkin sekä lasten että nuorten elokuvissa tupakointi lisääntyi niin paljon, että Yhdysvalloissa akateeminen tutkimusyhteisö kiinnostui ilmiöstä. Syntyi Smoke Free Movies 6

9 E L O K U V I E N K U M M I T tutkimushanke, jonka pohjalle valtaosa tästä raportista rakentuu. Nykyisin on melkein mahdotonta välttää tupakointia sisältäviä elokuvia. Kolmessa neljästä alle 13-vuotiaille tarkoitetuista elokuvista tupakoidaan. Uusimpien tutkimusten mukaan tupakointi elokuvissa on merkittävämpi syy lasten tupakointiin kuin passiivisuus vapaa-aikana tai kaveripiirin tupakointi. Se on jopa merkittävämpi tekijä kuin vanhempien oma esimerkki. Tämän vuoksi Yhdysvalloissa tutkimuksen seurauksena on alettu painostaa elokuvateollisuutta siivoamaan tupakointi nuorille ja lapsille tarkoitetuista elokuvista. Tutkijoiden antamien tietojen avulla suomalaisetkin aikuiset ja nuoret voivat ottaa suoraan yhteyttä elokuvateollisuuteen. Hollywood ei ole suhtautunut tähän asti kovin vakavasti yhteydenottoihin, vaikka siellä on vakuutettu, että huolenilmaisut muuttaisivat nykytilannetta. Onkin tärkeää, että ihmiset eri puolilta maailmaa ilmaisevat näkemyksensä valkokankaalla tapahtuvasta tupakoinnista ja tupakkatuotemerkkien näkymisestä. Hollywoodissa ei tehdä elokuvia ainoastaan Yhdysvaltain markkinoille, vaan Eurooppa on tärkeä markkina-alue. Smoke Free Movies on hanke, jonka tarkoituksena on lopettaa tupakkayhtiöiden maailmanlaajuinen markkinointi ja myynninedistämisen elokuvissa ja aktivoida aikuisia ottamaan yhteyttä Hollywoodiin. Amerikkalainen Walt Disney Company kuuluu Hollywoodin suurimpiin elokuvastudioihin. Sen pääjohtaja Robert A. Iger ilmoitti 2007, ettei yhtiö enää salli tupakoinnin näyttämistä perhe-elokuvissaan. Elokuvien valjastaminen tupakkayhtiöiden markkinointitantereeksi on siis estettävissä, kunhan kuluttajat ovat valppaita. 7

10 T U P A K K A Y H T I Ö T 2. Elokuva taidetta, politiikkaa ja liiketoimintaa Jokainen katsoja ymmärtää, että elokuvan tekeminen vaatii rahaa silloin, kun tavoitteena on elokuvateatterissa esitettävä laajakangaselokuva. Elokuva on paitsi taidetta myös liiketoimi. Elokuvatutkimusta tekevät ovat useimmiten saaneet humanistisen tai yhteiskunnallisen koulutuksen. Elokuva liiketoimintana ei ole ollut siksi vallitsevin näkökulma. Tarkastelutapa on myös yleensä ollut tekijälähtöinen. Suurten elokuvaohjaajien, auteurien, synnyttämä taiteenlaji on vaatinut syventymistä niin ohjaajien lapsuuteen, kirjallisiin vaikutteisiin kuin ihmissuhteisiinkin. Sen sijaan katsojasta ei ole piitattu hänelle on jäänyt lumoutujan rooli. Viihdemediateollisuuden tutkimuksen puute on mielenkiintoista siksi, että viihdettä varsinkin elokuvia on tarjolla runsaammin kuin koskaan. Miten elokuva katsojaan vaikuttaa? Ensikosketus tähän saatiin Lumiére-veljesten näytöksessä joulukuussa 1895 Pariisissa, kun ihmiset pelästyksissään nousivat tuoleille nähdessään junan tulevan. Samanlaisia reaktioita koettiin Helsingin Seurahuoneella kesällä 1896 elokuvaa esitettäessä. Jo varhain, aivan elokuvan ensimmäisistä esityksistä alkaen, oli ilmiselvää, että elokuvat vaikuttavat ihmiseen syvästi. Kun sata vuotta myöhemmin tupakkayhtiöt vähättelivät elokuvien merkitystä markkinoinnissaan, ainoa selitys saattoi olla vain se, että julkisuuteen puhuttiin eri asiaa kuin miten todellisuudessa toimittiin. Myös poliitikot ovat hyödyntäneet elokuvaa. Klassinen esimerkki propagandaelokuvasta on saksalaisen Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoitto vuodelta 1934, joka kertoi Nürnbergin puoluepäivistä Hitleriä ylistävästi. Viime vuosisadan pahimmat diktaattorit olivat aivan yhtä elokuvahulluja kuin 8

11 E L O K U V I E N K U M M I T tavallinenkin kansa. Espanjan Franco jopa käsikirjoitti yhden elokuvan. Mussolini, Hitler ja Stalin katsoivat parikin elokuvaa illassa. Myös Mao Zedongin heikkoutena olivat elokuvat, ja hänen kuuluisin puolisonsa Jian Qing oli nuorena ollut elokuvanäyttelijä. Elokuvien merkitys katsojiin arvioitiin jopa niin suureksi, että niiden poliittista sisältöä katsottiin aiheelliseksi sensuroida monissa maissa, myös Suomessa. Elokuvan synnylle voi antaa siis joko idealistisen tai materialistisen tulkinnan. Sen historiaa voi tarkastella monista lähtökohdista: esteettisenä taide-elämyksenä, teknologisena prosessina, taloudellisena ilmiönä tai yhteiskunnallisena toimintana. Kaikista näistä näkökulmista tarkasteltuna elokuva on kuitenkin yksi vaikutusvaltaisimmista viestinnänlajeista, kun mittapuuna on valta katsojaan. Elokuva on aina ollut viihdettä, mutta nykyään yhä selvemmin elokuvaa voidaan lajityypittää taide-elokuvaksi tai viihde-elokuvaksi, puhutaan jopa roskaelokuvista luvulle tultaessa on tuntunut melkein murskaavasti siltä, että hyvät tarinat on jo keksitty ja elokuva on niin muodoin tuomittu aina olemaan jonkinlaista kierrätystä, kirjoittaa Peter von Bagh. Lähteet: von Bagh P. Elokuvan historia. Otava Keuruu ja 554. Nummelin J. Valkoinen hehku. Vastapaino Tampere Salmi H. Elokuvan katsomisen historiaa. Kirjassa: Salmi H (toim.). Elokuvahistorian lukukirja. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Vammala

12 T U P A K K A Y H T I Ö T 3. Uusi Hollywood lisää tuotantotehoja Hollywoodin elokuvateollisuus alkoi 1970-luvulla kehittää uutta strategiaa kilpailemaan television kanssa, joka oli kuihduttanut katsojamääriä. Uuden Hollywoodin ensimmäisiä elokuvia olivat American Graffiti (1973), Tappajahai (1975), Tähtien sota (1977) ja Saturday Night Fever (1978). Näiden elokuvien myötä syntyi eri välineitä yhdistävä kulttuuri, jossa tuotteiden myynti, tallenteiden versiointi ja muut markkinointitoimet olivat yhtä tärkeitä kuin elokuvan ohjaaja ja päänäyttelijä. Uuden Hollywoodin syntyyn vaikuttivat mm. seuraavat muutokset: - elokuvan ja television lähentyminen - elokuvien mainonta myös televisiossa - maksullisen television synty - kaapelikanavien integroituminen osaksi elokuvastudioita - kotivideoiden aikakausi, myöhemmin eri tallennemuodot (dvd) - laajakaistan yleistyminen Tämä vaikutti myös elokuvien sisältöön: sen tuli olla välineestä riippumatonta ja monikerroksista eri osayleisöjen saavuttamiseksi. Välinerajojen yli päästiin korostamalla tarinoissa roolihenkilöiden osuutta. Tämä malli sopi sekä tähtinäyttelijöille että studioille, jotka tarvitsivat elokuvistaan oheistuotteita, mm. pelien hahmoja ja leikkikaluja. Walt Disney on näkyvin esimerkki uuden Hollywoodin tuotantoprosesseista, mutta nykyisin saman mallin mukaan toimivat kaikki. Tavaramerkkien suojasta on tullut tärkeä osa elokuvien kulttuuria, kun esimerkiksi Simpsonit, Nalle Puh, Teräsmies ja Batman tuodaan markkinoille. Kun mediajätit kehittivät uutta liiketoimintamalliaan, tupakkateollisuus oli kehityksessä hyvin mukana: Tupakoinnista ollaan tekemässä epämuodikasta ja epäterveellistä tapaa. Meidän täytyy käyttää kaikki käytettävissä olevat luovat keinomme kääntääksemme tämä tuhoisa kehityksen kulku. Sydäntäni lämmittää, kun menen elokuviin ja näen savukerasian pääosaa näyttelevän naisen käsissä.... Meidän on jatkettava uusien tilaisuuk- 10

13 E L O K U V I E N K U M M I T sien hyödyntämistä savukkeiden saamiseksi valkokankaalle ja tupakoitsijoiden käsiin. Hamish Maxwell (pääjohtajana ) Philip Morrisin markkinointikokouksessa Bates No ) Amerikkalaisissa elokuvissa on erityisesti kymmenen viime vuoden aikana jatkuvasti liioiteltu tupakoivien ihmisten määrää ja heidän yhteiskunnallista asemaansa. Sen sijaan että elokuvat kuvaisivat tupakoinnin todellisuutta, tupakoinnin määrä ja tupakointitilanteet vaikuttavat tupakkamainonnalta ja myynninedistämiseltä. Elokuvateollisuus puolestaan pitää tupakointia merkittävänä osana ilmaisunvapautta. Tupakointi valkokankaalla on lisääntynyt huimasti vuodesta 1990, jolloin tupakkayhtiöt lupasivat vapaaehtoisesti kieltää maksetun tuotesijoittelun elokuvissa. Vuonna 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan tupakointikohtaukset vähenivät 10,7 kohtauksesta tunnissa vuonna 1950 vähimmilleen 1980-luvun alussa. Vuosina elokuvissa oli ainoastaan 4,9 tupakointikohtausta tunnissa, mutta vuonna 2002 ne taas ylittivät jo 1950-luvun tason (10,9 tupakointikohtausta tunnissa). Tupakoinnin määrää valkokankaalla ei voida selittää todellisuuden kuvaamisella, koska 1950-luvulta tupakointi Yhdysvalloissa vähentyi noin 50 prosenttia vuoteen 2000 mennessä. Lähteet: von Bagh P. Yhdysvallat Kirjassa: Elokuvan historia. Otava Keuruu Bolin G. Media Technologies. Transmedia Storytelling and Commodification. Kirjassa: Storsul T, Stuedahl D (eds). Ambivalence towards convergence. Nordicom Göteborgs University. Göteborg Glantz S, Karick K, McCulloch C. Back to the Future: Smoking in Movies in 2002 Compared With 1950 Levels. American Journal of Public Health 2004; 94:2: Soramäki M. Audiovisuaalisen ohjelmatuotannon ja jakelun kehityksestä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kirjassa: Joukkoviestimet Tilastokeskus Helsinki

14 T U P A K K A Y H T I Ö T 4. Tupakkateollisuuden kummityön perusteet Vaikka täysi-ikäisten tupakointi Yhdysvalloissa on puolittunut 1950-luvusta, elokuvissa tupakoidaan yhtä paljon kuin 50 vuotta sitten. Tupakointi elokuvissa alkoi vähetä, kun terveysviranomaiset alkoivat julkaista tietoja tupakoinnin terveyshaitoista. Yhdysvalloissa terveysviranomaiset totesivat raportissaan tupakoinnin ja keuhkosyövän välisen syy-yhteyden jo vuonna Kun Yhdysvalloissa 1970-luvun alkupuolella kiellettiin tupakan mainostaminen televisiossa, tupakkayritykset ovat käyttäneet järjestelmällisesti hyväkseen tuotesijoittelua ja muita keinoja mainostaakseen tupakointia Hollywoodissa tuotetuissa elokuvissa. Tuotesijoittelussa tuotteet ja brändit liitetään osaksi elokuvan juonta. Elokuvatähdistä on helppo luoda puoleensavetäviä tuotteiden puolestapuhujia. Silloin viestin lähettäjän rooli hämärtyy ja tuotesijoittelu toimii perinteistä mainontaa uskottavammin. Elokuvan tai dvd:n katsojat ovat sitoutuneita elokuvaan: katsojat paneutuvat siitä välittyvään informaatioon, jolloin se vaikuttaa ja se muistetaan. Elokuvista kirjoitetaan ja niihin on helppo kytkeä monenlaisia erilaisia oheistuotteita. Viihteelliset mediatuotteet ovat tärkeä osa kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä. Globaalit mediajätit ovat rakentuneet niin, että ne hallitsevat viihdeteollisuuden koko tuotantoketjun elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotannosta jakelukanaviin, oheistuotteiden markkinointiin, tapahtumien tuotantoon, aikakauslehtiin, uutiskoneistoihin ja videopeleihin. Markkinointi on vastikkeellista toimintaa. Se voi olla tuotesijoittelua, tuotesijoitteluun liittyvää sponsorointia tai eri keinoja yhdistelevää markkinointiviestintää. Elokuvat ovat erinomainen keino tavoittaa kuluttajia markkinointiviestinnän kautta. Markkinoija odottaa saavansa mainosrahoistaan lisää kuluttajia tuotteilleen. Elokuvien tuotanto on kallista, joten hyvillä yritysyhteistyön kumppanuuksilla kasvatetaan tuottoja. Kumpikin osapuoli hyötyy. Katsojan tehtäväksi jää arvioida, millaista rahaa tuotannossa on ollut käytössä. Elokuvan katsojat ovat sitoutuneita viihdetuotteeseen, hehän ovat ostaneet elokuvalipun tai maksaneet dvd:stä. Elokuvien kohderyhmät ovat suuria ja tarkoin 12

15 E L O K U V I E N K U M M I T kohdennettuja. Elokuvateatteri on tilana erittäin sopiva keskittyneeseen viestintään. Katsoja voi muistaa elokuvan tilanteet ja tunnelmat pitkään. Tuotesijoittelu toimii parhaiten silloin, kun se sopii luontevasti ympäristöön. Katsojassa sellainen markkinointi herättää harvoin vastalauseita. Tupakan markkinoinnissa tavaksi on tullut kirjoittaa tupakointi osaksi juonta. Mitä suositumpi päätähti tupakoi, sitä suurempi on vaikutus katsojaan. Mallioppiminen on meille ihmisille helppoa, varsinkin jos se tapahtuu elokuvasalin keskittyneessä ilmapiirissä suosikkinäyttelijän esittelemänä. Näin syntyi Italian El Cigarillo Clint saapui Roomaan tunnollisesti valmistautuneena Il Magnifico Stagneroa varten. Hänellä oli muutaman päivän parransänki, jota käsikirjoitus vaati, ja hän oli tuonut mukanaan aseet, asevyön, saappaat ja kannukset, joita hän käytti Lännen tie -sarjassa. Hänellä oli matkalaukussaan myös useat mustat farkut, joita hän oli haalistanut ja rusikoinut, matalakupuinen lännenhattu, jonka hän oli löytänyt eräästä Santa Monican Boulevardin vaatekaupasta, ja hihaton lampaannahkatakki, joka hänellä olisi useammin yllään elokuvassa kuin kuuluisampi poncho, joka oli Leonen ajatus ja ostettu Espanjasta. Käsikirjoitus edellytti hänen myös polttavan sikareita hän ei tupakoi ja hän oli ostanut niitä useita rasiallisia: pitkiä, ohuita, pahanmakuisia, joiden tupakka oli kääritty bambuydinkaistaleen ympärille. Ne hän pätkisi kolmeen osaan ja panisi sekä sytytettyinä että sytyttämättöminä roikkumaan suupielestään elokuvan monissa kohtauksissa. Niistä oli hyötyä: Ne saivat sopivalle tuulelle riidanhaluiseksi. Lyhyesti sanottuna hän oli valmis, halukas ja innokas esittämään epäsankarillista tai pitäisikö sanoa nihilististä päähenkilöä, joka oli nuhruinen ja arvoituksellinen, ei selitellyt missään vaiheessa tarkoituksiaan ja puhui yleensä vain esittääkseen jonkin ironisen huomautuksen tapahtumien kulusta. Kuvaus Clint Eastwoodin yhteistyöstä italialaisen Sergio Leonen kanssa, jonka ensimmäinen elokuva oli Kourallinen dollareita (1964), jonka ansiosta italialaiset nimittivät Eastwoodia El Cigarilloksi eli pikkusikariksi. Muistelmakirjan kanteen on valittu juuri sellainen kuva, jossa pikkusikari roikkuu Eastwoodin suupielessä. Kirjoittaja mainitsee, että halpiselokuvan kohderyhmänä oli italialainen rahvas. Lähde: Schickel R. Clint Eastwood. Elämä ja elokuvat. Art House Helsinki

16 T U P A K K A Y H T I Ö T Tupakkayhtiöt sanovat, etteivät ne markkinoi tuotteitaan lapsille tai nuorille, mutta käytännössä ne toimivat toisin. Tupakkayhtiöiden taktiikka on maailmanlaajuinen, joten myös Suomessa kieltoihin on varauduttu kehittämällä uusia markkinointimenetelmiä. Vuonna 2006 tupakkayhtiö markkinoi uutta savumerkkiä jakamalla ilmaisnäytteitä ostoskeskuksissa jopa 16 vuotiaille suomalaisnuorille. Tupakkalakien valvonnasta vastaava viranomainen kielsi tupakkayhtiön toiminnan. Nuorista haluttiin tupakkayhtiön koepolttajia Tupakkayhtiö järjesti mainostoimiston avustuksella kampanjan, jossa jaettiin savukkeita vastikkeetta 523 henkilölle ja kehotettiin polttamaan ja arvioimaan tuotetta. Kyseessä oli uusi, vasta markkinoille tullut savukemerkki. Kampanja toteutettiin eräiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa. Kampanjan kohderyhmänä olivat alle 50-vuotiaat, yli kuusi savuketta päivässä polttavat henkilöt. Koepolttajiksi houkuteltiin myös nuoria ja alaikäisiä ja ainakin yhdelle alaikäiselle lähetettiin tupakkaa kotiin. Selvitysten mukaan koepolttajia rekrytoi nuori naishenkilö, joka oli lähestynyt ostoskeskuksessa vapaa-aikaansa viettäviä 16-vuotiaita nuoria. Kotiin lähetettyjen savukeaskien mukana oli seurannut kysymyslomake, jossa kysyttiin muun muassa, onko tuote nuorille tarkoitettu. Suurin osa koepolttajista oli vuotiaita. Tupakkatuotteita oli voinut saada testattavaksi allekirjoittamalla vahvistuksen siitä, että on yli 18-vuotias. On yleisesti tiedossa, että etenkin murrosikäinen nuori saattaa ilmaisten tupakkanäytteiden saamiseksi vakuuttaa olevansa täysiikäinen. Kampanjan toteuttamistapa antaa syyn olettaa, että savukelähetyksiä on saatettu postittaa muillekin alaikäisille kuin tietoon tulleessa tapauksessa. Toiminnalla on tavoiteltu positiivista vaikutusta uuden savukemerkin myynnille erityisesti nuorten ikäluokkien keskuudessa. Tupakkayhtiö on kampanjallaan tuonut esille mainontakiellon alaisen, uuden savukemerkin tuotenimeä kuluttajille, erityisesti todennäköisille uusille käyttäjille. Ilmaiset savukepakkaukset ovat toimineet mainosvälineenä. Vaikka savukkeiden ilmaisjakelu on kokonaan kielletty kohderyhmän iästä ja kuluttaja-asemasta riippumatta, erityisen moitittavaksi toiminnan teki se, että koepolttajiksi oli houkuteltu myös alaikäisiä. Toiminta oli myös asenteita muokkaavaa ja varmasti useimpien vanhempien kasvatustavoitteiden vastaista. Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Dno 619/51/

17 E L O K U V I E N K U M M I T Yhdysvalloissa suurilta kansallisilta tupakkayhtiöiltä (mutta ei heidän kansainvälisiltä tytäryhtiöiltään) kiellettiin maksettu tuotesijoittelu vuonna 1998, kun tupakkateollisuus ja osavaltioiden lainsäätäjät tekivät yhteisen sopimuksen (Master Settlement Agreement). Silti elokuvatupakointi on edelleen lisääntynyt ja se suosii merkkejä, joilla lapset aloittavat tupakoinnin. Vuodesta 2000 lähtien suurin osa tupakoinnista on siirtynyt ikärajoitetuista elokuvista lapsille sallittuihin elokuviin. Alle 13-vuotiailta kielletyt elokuvat ja dvd:t eivät siis suojaa lapsia altistumiselta tupakointikohtauksille. Lähde: Mäkitalo T. Viihteellisen mediatuotteen hyödyntäminen kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä tarkastelun kohteena kotimainen elokuva. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö

18 T U P A K K A Y H T I Ö T 5. Tappavan tuotteen markkinoinnin seuraukset Yhdysvalloissa tupakoinnin vuoksi kuolee vuosittain ennenaikaisesti henkilöä, Suomessa vastaavasti noin ihmistä. Tupakoiminen on yleisin ehkäistävissä olevien kuolemien syytekijä niin Yhdysvalloissa kuin monissa muissakin maissa, myös Suomessa. Jos tilanne jatkuu tällaisena, nykyisestä koko maailman 1,3 miljardista tupakoijasta, puolet eli 650 miljoonaa ihmistä kuolee tupakoinnin seurauksena. Tupakka tappaa aiheuttamalla esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia (sydänkohtaukset ja halvaukset), keuhkoahtaumatautia, keuhko-, kurkku-, suu-, kohdunkaulan ja munuaisten syöpää ja heikentämällä keuhkojen toimintaa. Passiivinen tupakointi on merkittävä tekijä kätkytkuolemissa ja aiheuttaa tupakoimattomille astma- ja sydänkohtauksia sekä keuhkosyöpää. Satojentuhansien ennenaikaisesti kuolevien ohella jopa 10,5 miljoonaa amerikkalaista kärsii aktiivisen ja passiivisen tupakoinnin seurauksena pitkäaikaisista, vakavista sairauksista mm. kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta, keuhkolaajentumasta, sydänsairauksista ja syövästä. Lääke- ja hoitokustannuksista sekä työkyvyttömyydestä ja kuolemista johtuva tuottavuuden vähenemä on vuosittain yli 1,6 miljardia dollaria tai dollaria jokaista amerikkalaista palkansaajaa kohti. Samanaikaisesti suurimmat tupakkayritykset käyttivät vuonna 2003 yli 15 miljardia dollaria mainontaan ja muuhun myynninedistämiseen Yhdysvalloissa. Suomessa pakkotupakoinnin on arvioitu tappavan vuodessa tupakoimattomista keuhkosyöpään ja 250 sydän- ja verisuonisairauksiin. Tupakointi valkokankaalla: lumemaailma ja todellisuus eivät kohtaa Todellisuudessa suurin osa tupakoijista on vähemmän koulutettuja ja huonommassa sosiaalisessa asemassa kuin tupakoimattomat. Elokuvan lumemaailmassa mahtavimmat ja 16

19 E L O K U V I E N K U M M I T menestyneimmät polttavat eniten. Todellisuudessa tupakoinnin seurauksena on kuolema, tupakoijan perhe kärsii ja tupakkateollisuus kerää myyntivoittoja. Elokuvan lumemaailmassa tupakointi on harmiton ja tavallinen tapa. Todellisuudessa myös pakkotupakointi tappaa sille altistuvia, jonka vuoksi monet maat ovat kieltäneet tupakoinnin sisätiloissa. Elokuvan lumemaailmassa tupakoinnille ei aseteta rajoja. Lähteet: Office of Communication, CDC National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion. News release. Atlanta, GA. June 30, (haettu ) World Health Organization/Tobacco Free Initiative. News release. Geneva. February 24, (haettu ) Air Resources Board. California Environmental Protection Agency. Proposed identification of environmental tobacco smoke as a toxic air contaminant June Part B(7). June 3, (haettu ) Cigarette smoking-attributable morbidity United States, MMWR 52(35); September 5, (haettu ) The U.S. Centers for Disease Control and Prevention. Bureau of Labor Statistics, US Department of Labor. Employment, hours, and earnings from the current employment statistics survey (national). Total private employment seasonally adjusted series CES and Government employment seasonally adjusted series CES June, (haettu ) US Federal Trade Commission. Federal Trade Commission cigarette report for (haettu ) Nurminen M, Jaakkola M. Mortality from occupational exposure to environmental tobacco smoke in Finland. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2001; 43(8): Tupakointi aloitetaan teini-iässä Yhdysvalloissa lapsista noin 70 prosenttia kokeilee tupakointia. Suomessa tupakkaa kokeilevien ja tupakoivien nuorten osuus on tasaisesti vähentynyt viime vuosina. Nykyisin noin puolet vuotiaista suomalaisnuorista ei ole kokeillut tupakkaa. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2007 yläluokkalaisista 14 prosenttia ja lukiolaisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin. Vuoden 2007 Nuorten terveyskäyttäytymistutkimuksen mukaan tupakkatuotteiden päivittäinen käyttö oli lähes yhtä yleistä vuotiaiden tyttöjen ja poikien kes- 17

20 T U P A K K A Y H T I Ö T kuudessa: pojista 19 prosenttia ja tytöistä 20 prosenttia. Sekä tupakointikokeilut että päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet 2000-luvulla. Muutos on selkein vuotiailla ja näissä ikäryhmissä muutos alkoi jo vuosituhannen vaihteessa. Samoihin aikoihin taittui myös tyttöjen tupakoinnin lisääntyminen. Tutkijoiden mukaan tulokset voivat tarkoittaa sitä, että sekä tupakoinnin kokeiluikä että säännöllisen tupakoinnin aloittamisikä ovat siirtyneet myöhemmäksi. Amerikkalaislapsista joka kolmas tupakoi säännöllisesti. Kolme neljästä lukioikäisestä päivittäin tupakoivasta kertoo yrittäneensä lopettaa, mutta vain yksi kuudesta onnistuu siinä. Noin 80 prosenttia tupakoitsijoista aloittaa 18. ikävuoteen mennessä. Jos nuori pääsee lukiosta tupakoimattomana, hän todennäköisesti pysyy myös loppuelämänsä polttamatta. Amerikassa nykyään yksi kahdestatoista peruskoulun yläluokan oppilaasta tupakoi. Useampi kuin joka viides lukiolainen niin tytöistä kuin pojistakin polttaa säännöllisesti. Amerikkalaisista tupakoijista yli kolme miljoonaa on alle 18-vuotiaita. Ellei tupakoinnin lopettamista tai aloittamisen ehkäisyä tehosteta, tupakka tappaa lähes miljoona nuorta. Lähteet: Selected cigarette smoking initiation and quitting behaviors among high school students United States, MMWR 47(19); May 22, (haettu ) CDC National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion. Chart: Cumulative age of initiation of cigarette smoking United States, Tobacco Information and Prevention Source. Atlanta, GA. Cites National Household Survey on Drug Abuse (no date). (haettu ) CDC Centers for Disease Control and Prevention. Tobacco use, access, and exposure to tobacco in media among middle and high school students United States MMWR. 2005;54: (haettu ) US Dept. of Health and Human Services, Substance Abuse and Mental Health Services Administration. National Survey on Drug Use and Health. Revised as of September 8, (haettu ) Projected smoking-related deaths among youth United States. MMWR 45(44); November 8, (haettu ) Stakes. Kouluterveys kyselyn tulokset. Rimpelä A, Rainio S, Huhtala H, Lavikainen H, Pere L, Rimpelä M. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Nuorten terveystapatutkimus Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:63. Helsinki

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

2016 ERINOMAINEN KOHDE -SERTIFIKAATTI MAINOSPAKKAUS

2016 ERINOMAINEN KOHDE -SERTIFIKAATTI MAINOSPAKKAUS 2016 ERINOMAINEN KOHDE -SERTIFIKAATTI MAINOSPAKKAUS Matkailijat ympäri maailman etsivät tietoa TripAdvisorista TripAdvisor on maailman suurin matkailusivusto 1, ja se sisältää yli 320 miljoonaa arvostelua

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012 Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012 Ajankohtaista Joulukuussa 2012 mainostettiin 8,1 % vähemmän vuoden 2011 joulukuuhun verrattuna ja kumulatiivinen muutos oli 4,1 %. Ilman vuoden 2012 mediaseurannan

Lisätiedot

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Toukokuu 2016 Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden teema on Yhdessä, ja kaikki on kutsuttu mukaan. Juhlat alkavat

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Luonnos 29.3.2016. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten

Luonnos 29.3.2016. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten varoitusmerkinnöistä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään tupakkalain

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Brändi ei ole vain tuotemerkki - Mikä on brändi ja miten se rakentuu? Marco Mäkinen

Brändi ei ole vain tuotemerkki - Mikä on brändi ja miten se rakentuu? Marco Mäkinen Brändi ei ole vain tuotemerkki - Mikä on brändi ja miten se rakentuu? Marco Mäkinen Mielikuvien merkitys kasvaa Lähde Brand Finance. Brändin arvo Muu aineeton Aineellinen Coca-Cola Company IBM GE $64 mrd

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tupakkalaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tupakkalaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.9.2015 Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle tupakkalaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN.

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. Minicaseja maailmalta Pieniä esimerkkejä aikkarimainonnan toimivuudesta Tabasco Labels Harley-Davidson Dream Bike Citibank Use Credit Wisely Taylor Guitars Something

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet ja käytön lopettamisen tuki. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Päihteet puheeksi Joensuu 2.11.

Uudet nikotiinituotteet ja käytön lopettamisen tuki. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Päihteet puheeksi Joensuu 2.11. Uudet nikotiinituotteet ja käytön lopettamisen tuki Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Päihteet puheeksi Joensuu 2.11.2016 Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus uusien haasteiden

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys. Minttu Mäkelä

Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys. Minttu Mäkelä Tupakkakokeilut, tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja lähiympäristön merkitys Minttu Mäkelä 13.3.2014 Tupakkalaki Tupakkalaissa suunnataan ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lasten ja nuorten tupakointiin,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot